ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA



Samankaltaiset tiedostot
Varhaista tukea lapselle: tuen tarve ja tukemisen tavat lapsiryhmässä

VARHAINEN PUUTTUMINEN

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

Varhainen tuki lapselle - perhe ja palvelut yhdessä?

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen

Lapsen vai aikuisen ongelma?

STM rahoittama Kehittyvä Napero hanke

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

Paikalliset voimat yhteen. Lasten ja nuorten kuntoutuksessa

erityisen tuen tarpeen määrittely ja päivähoito

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Rovaniemen lapset ja perheet

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki

KUVAUS 0-6-VUOTIAIDEN LASTEN KUNTOUTUKSEN PALVELURAKENTEESTA SUUPOHJAN ALUEELLA

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

0 6v. 7 12v v v v v. Yhteensä

Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan lapsen ja lapsiryhmän hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta lapsen ikätason mukaan yhdessä perheiden kanssa.

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki

Varjosta valoon seminaari

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Yleistä Perhekeskustoiminnasta. Valtakunnallinen ohjaus, Keski-Pohjanmaan tilanne

Työelämän edellyttämän psykososiaalisen osaamisen. tunnistaminen ja arvioiminen. Fyysisten kuormitustekijöiden sekä työturvallisuuskysymysten

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus

Kaikki keinot käyttöön Puhetta tukevien menetelmien ryhmäohjaus Jaana Reuter, kuntoutusohjaaja. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Laura Simontaival, Kehittämistoiminnan vetäjä

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

Lapset puheeksi -menetelmä

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame

Ylipainoinen lapsi perusterveydenhuollossa

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Varhaisen puuttumisen ja tukemisen toimintamalli Järvenpään peruspalveluissa v Lastenneuvolat - Varhaiskasvatus - Perusopetus

Kuntaseminaari Eskoon Asiantuntijapalvelut

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen

PÄIHDEKUNTOUTUJA KANSANOPISTO-OPISKELIJANA - haasteet ja mahdollisuudet

Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

Oppimisen ja käyttäytymisen interventioryhmät monialaisena yhteistyönä

Tupakointi ja päihteiden käyttö on kielletty kouluaikana ja koulun tapahtumissa sekä koulualueella. Vrt. tupakkalaki

5. luokan terveystarkastus

Tavoitteena turvallisuus

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KEHITTÄJÄTIIMI_KOKKOLA MUISTIO 7/10. Aika klo Paikka Kokkolan kaupunki, Atlantic

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

VARHAISELLA PUUTTUMISELLA PAREMPIIN TULOKSIIN JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena kehittämiskokonaisuus

Työuupumus -kuntoutuskurssit

KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

PÄIHDETYÖ HELSINGIN VANKILASSA Hev päihdetyö

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (7) Terveyslautakunta Tja/

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

Monitoimijainen perhevalmennus

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät

MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo Janne Pajaniemi

Valteri. Lohipadon yksikkö, Myllytullinkatu 7, Oulu, p Merikartanon yksikkö, Lossikuja 6, Oulu, p.

Kunnan strategiat Ylisektorinen johto Seuranta. Koordinaatio

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja Perjantaiyliopisto

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina

KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Transkriptio:

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus aikuisuudessa

ERITYISKASVATUS VARHAISLAPSUUDESSA

Ennen: KEHITYSKULKU TIIVISTETYSTI (Määttä) Perinteiden aikakausi: Poikkeavuus /huonoosaisuus Professionalismi: ammatti-ihmisten esiinmarssi Medikalisoituminen: Lääketiede hallitsemaan Nyt tavoitteena: Perhelähtöisyys Vastavuoroisuus, vuorovaikutus ja kunnioitus Jaettu asiantuntijuus Perheen valtaistuminen (empowerment): pois riippuvuutta / alistumista ylläpitävistä olosuhteista

PERHEKESKEINEN JA LAPSILÄHTÖINEN TOIMINTAMALLI Hyvinvoinnin lisääminen ja toiminnan optimointi Lähtökohtana vahvuuksien tunnistaminen ja käyttäminen sekä uusien kykyjen kehittäminen Palvelut määritellään perheen vahvuuksien ja kokemusten perusteella Ammattilaiset palveluohjaajina vastaavat perheiden tarpeisiin

ERITYISEN TUEN TARPEIDEN TAUSTOJA VARHAISLAPSUUDESSA lastensuojelullinen tarve lapsella vamma tai pitkäaikaissairaus lapsen kehityksessä haasteita kielen ja kommunikaation alueella tarkkaavaisuuden suuntaamisen/ylläpidon al. kognitiivisella alueella (mm. oppimisvaikeudet) tunne-elämän ja sosiaalisen kanssakäymisen al. haasteena komorbiditeetti (eli kahden tai useamman itsenäisen sairauden, vamman tai häiriön esiintyminen samanaikaisesti)

PÄIVÄHOIDON TOIMINTA- JA KUNTOUTUSSUUNNITELMA 1/2 Tehdään lapselle, jolla on asiantuntijan lausunto erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeesta jonka erityisen hoidon ja kasvatuksen tarve ilmenee päivähoidon aikana Tehdään yhteistyössä lasten vanhemmat lapsen terapeutit ja muut lähityöntekijät

PÄIVÄHOIDON TOIMINTA- JA KUNTOUTUSSUUNNITELMA 2/2 Pohjana erikoislääkärin tai perheneuvolan lausunto, jossa ovat lapsen diagnoosi, suoritetut hoito- ja kuntoutus- ym. toimenpiteet sekä kuntoutukselle asetettavat tavoitteet. Sisältö esim. perustiedot lapsesta lapsen kokonaistilanne toimenpiteet päivähoidossa yhteistyö jatkotoimenpiteet

Varhainen puuttuminen, koska halutaan estää ongelmien kärjistyminen ja kasautuminen halutaan ehkäistä tai pysäyttää syrjäytyminen kriisitilanteen alkuvaiheessa on mahdollista tarjota tukea ja löytää ratkaisuja ennen koulun aloittamista aloitetut interventiot tehokkaampia

Tuen tarpeen arviointi perustuu varhaisvuosiin Lapsen vanhemmat arvioivat Lapsen kanssa työskentelevät henkilöt arvioivat Terveydenhoitaja Päivähoitohenkilöstö Psykologi Erikoislääkäri Fysioterapeutti Toimintaterapeutti Vanhempien tai muun arkiympäristön huoli lapsen kehityksestä ohjaa tutkimukseen: -> Oma subjektiivinen huoli riittää

Tuen tarpeen arvioiminen (Heinämäki) erilaisissa ympäristöissä erilaisissa kasvatuksellisissa tilanteissa kehityksen eri vaiheissa Huolen vyöhykkeet /Huolen vyöhykkeistö (STAKES) I Ei huolta vyöhyke (1): Työntekijä kokee, että lapsen asiat ovat hyvin. II Pienen huolen vyöhyke (2-3): Työntekijällä käy pieni huoli tai ihmettely mielessä. III Huolen harmaa vyöhyke (4-5): Työntekijän huoli on tuntuvaa ja kasvaa edelleen IV Suuren huolen vyöhyke (6-7): Työntekijä arvioi lapsen tai nuoren olevan vaarassa.

VARSU OPETUSSUUNNITELMA / ARVIOINTI VARSU = Varhaiseen oppimiseen ohjaamisen suunnitelma Arvioitavat osa-alueet: Hienomotoriikka Karkeamotoriikka Kognitiivinen kehitys Omatoimisuus Sosiaalinen kommunikaatio Sosiaalisuus

PÄIVÄHOITO VARHAISEN PUUTTUMISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ 1/ 2 Ympäristön mukauttaminen: fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät Kasvatustoiminnan mukauttaminen: eriyttäminen, toiminnan sisältöjen ja muotojen mukauttaminen, perustaitojen harjaannuttaminen, itsetunnon vahvistaminen Kuntouttavien elementtien vahvistaminen: struktuuri, vuorovaikutus, lapsen oman toiminnan ohjaus, ryhmätoiminta, kehityksen eri osa-alueiden tukeminen

PÄIVÄHOITO VARHAISEN PUUTTUMISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ 2/2 Luonnollinen paikka tukea koko perhettä Matala kynnys ottaa asioita puheeksi Perheet saavat vertaistukea Varhainen puuttuminen -> taustalla olevat perusteet: inhimillinen: lapsen kehitys oikeudellinen: yleiset ihmisoikeudet / lapsen oikeudet taloudellinen: merkittävät säästöt

Pohdittavaksi Kouluvalmius vai koulun valmius?