Laura Simontaival, Kehittämistoiminnan vetäjä

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Laura Simontaival, Kehittämistoiminnan vetäjä"

Merja Hiltunen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 * Laura Simontaival, Kehittämistoiminnan vetäjä

2 *Kuntoutus on jatkumoa sairauden hoidolle, toimintakyvyn merkityksen korostuminen (KELA, ICF) *Inhimillisesti tehokas uusi sairaala (ITU 2022) projektissa kuntoutuksen näkökulman vahvistaminen nostettu yhdeksi kehittämiskohteeksi *Suomen lastenneurologiyhdistyksen (SLNY ry) suositus Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus 2015 *

3 Ennakkotehtävä Välitehtävä Välitehtävä 1. Työpaja ITULA * 2. Työpaja ITULA 3. Työpaja SINCO-tila

4 *Kehittämiskohteet *Lapsi ja perhe osallisena ja subjektina *Kuntoutusta tukeva toiminta kotona ja vapaaajalla *Kuntoutusta tukeva toiminta koulussa *Osaamisen jalkauttaminen ja konsultointi *Helposti tavoitettavat palvelut *Palvelupolun selkeys ja työnjako *

5 Huoli Yhteydenotto palveluihin Toimintakyvyn arviointi Kuntoutussuunnitelma Kuntoutuksen toteutus Seuranta ja kuntoutuksen arviointi Lasten kuntoutuksen palvelupolku

7 Palvelukonsepti 1: Matalan kynnyksen digipalvelu perheille kuntoutuksen varhaiseen aloittamiseen Tarve: Olisin kaivannut heti jotain vinkkejä, mitä olisin itse voinut lapseni kanssa tehdä. Netissä paljon hyvää tietoa, mutta se on hajautettu. Pitäisi saada kaikki tieto yhteen paikkaan. Palvelu: Digipalvelu vanhemmille. Tarjoaa vinkkejä lapsen kuntoutukseen arjessa. Palvelussa määritellään ensin, missä on haasteita, minkä jälkeen valitaan, mihin neuvoja halutaan. Tarjoaa vinkkejä, miten arkirutiinit voidaan muuttaa osaksi kuntoutusta tai miten pienillä kotiympäristön muutoksilla voidaan tukea lapsen kuntoutusta. Digi- ja teknologiamaailman mahdollisuudet olla osana lapsen kuntoutusta. Koottu mm. applikaatioita, jotka pelillisyyden kautta kehittävät lapsen eri osaalueita.

8 Palvelukonsepti 1: Matalan kynnyksen digipalvelu perheille kuntoutuksen varhaiseen aloittamiseen

9 Palvelukonsepti 2: Digipalvelu Lapin lasten kuntoutuksen tulevaisuuteen Tarve: Tukea vanhempien huoleen. Moniammatillisen tiimin tapaaminen nopeasti ja helposti ilman pitkiä ajomatkoja ja aikatauluhaasteita. Perheillä mahdollisuus tavata ammattilaiset kotoa käsin Skypeyhteyden avulla. Palvelu: Mahdollistaa pitkistä välimatkoista huolimatta asiantuntijatiimin tapaamisen ja kuntoutuksen nopean aloittamisen. Palvelussa määritellään ensin, missä on haasteita, minkä pohjalta järjestelmä osaa valita oikeat ammattilaiset. Järjestelmään luodaan lapselle oma päiväkirja, jossa voidaan seurata kuntoutusta palvelupolkuna, nähdä menneet ja tulevat tapaamiset ja koota kuntoutussuunnitelma. Järjestelmän kautta nähdään miten lapsi kuntoutusprosessin aikana kehittyy. Vanhemmille mahdollisuus chat-palveluun asiantuntijan kanssa.

10 Palvelukonsepti 2: Digipalvelu Lapin lasten kuntoutuksen tulevaisuuteen

11 Palvelukonsepti 3: Koulu osana kuntoutusta Nepsyvalmentajan jalkauttaminen kouluun Tarve: Tukea opettajille, miten koulu voi olla osana kuntoutusta. Palvelu: Opettaja huomaa monesti ensimmäisenä, jos lapsella on haasteita arkielämässä. Kuntoutuksen nopeaan aloittamiseen opettaja voi ottaa yhteyttä Nepsy-valmentajaan, joka tulee käymään koulussa seuraamaan tuntia. Nepsy-valmentaja voi antaa opettajalle vinkkejä, miten koulurutiinit ja ympäristön voisi muuttaa kuntouttavammaksi. Vanhemmat ja lapsi otetaan mukaan tapaamiseen kouluun, jossa Nepsy-valmentaja, opettaja, tuttu terveydenhoitaja ja tarvittaessa muut asiantuntijat (läsnä tai etänä) tukevat parhaansa mukaan lasta ja perhettä.

12 Palvelukonsepti 3: Koulu osana kuntoutusta Nepsy-valmentajan jalkauttaminen kouluun

13 *Kirjallinen työ projektista, mukaan perheiden kokemuksia kuntoutusprosessista *Lapin lasten kuntoutuksen palvelupolun vieminen tuleviin SOTE-rakenteisiin *Palvelupolun käyttöönotto jo olemassa olevissa rakenteissa *Uusien menetelmien kuten digipalveluiden kehittäminen *

14 Lapin Yliopisto Mira Alhonsuo, palvelumuotoilija/tutkija Rovaniemen kaupunki Riitta Honkanen, verkostokoordinaattori Lapin liitto Jukka Hakola, prosessivastaava Lapin sairaanhoitopiiri Kaisa Logje, projektityöntekijä Miia Palo, projektinjohtaja ITU-2022 projekti Leila Mansikka, projektisihteeri ITU projekti *

15 * Menetelmä mielenkiintoinen ja vaikuttaa hyvältä, konkreettisia käytännönläheisiä malleja on syntynyt * Miten mallit viedään käytäntöön ja uuteen sotemaailmaan, esim.digipalvelut. Paljonko nepsy-valmentajia pitäisi olla? Nepsypankki? * Nepsy-osaamista perhekeskuksiin * Nepsyrekisteri virtuun? * Nepsy-osaamista tarvitaan myös työikäisten palveluissa, osaamista pitää olla perustyössä, esim. sosiaalityössä * Miten sote-valmistelussa annetaan tilaa prosessille, ei luoda tavoitetilaa etukäteen liian valmiiksi? Toisaalta pitää alkaa jo saada konkretiaa aikaan * Virtu.fi palveluissa on toimintamalleja ja digipalvelupalikoita jo oleassa. Mallin pitää olla perheelle sopiva, osana digipalvelut. Ammattilaisille rohkeutta ottaa käyttöön sähköisiä palveluita * Pellossa kolme nepsyvalmentajaa, joita käytetään työparina kotiin ja arjen muihin ympäristöihin. Muutosehdotus konseptiin: koulunkin pitää aina ensin keskustella havainnoistaan perheen kanssa. Yhteistyö lapsen kuntoutuksessa pitää turvata vaikka varhaiskasvatus ja koulu jää kuntaan ja sote maakuntaan.

Samankaltaiset tiedostot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin