PADASJOEN KUNTA VESIJAKO- JA SALMENTAUSTAJÄRVEN Ranta-alueiden yleiskaava SELOSTUS KAAVATALO KIVATEKNO OY

PADASJOEN KUNTA VESIJAKO- JA SALMENTAUSTAJÄRVEN Ranta-alueiden yleiskaava SELOSTUS KAAVATALO KIVATEKNO OY

Tämä kaavaselostus liittyy Padasjoen kunnanvaltuuston 3.7.2000 22 hyväksymiin Padasjoen Vesijako- ja Salmentaustanjärven ranta-alueiden osayleiskaavakarttaan sekä kaavamerkintöihin ja määräyksiin. Osayleiskaavakartta on laadittu yksiosaisena mittakaavassa 1:10000.

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...1 2. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA...1 2.1 YLEISTÄ...1 2.2 PADASJOEN RANTAYLEISKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA...2 2.2.1 Työn aloitus ja tavoitekeskustelut...2 2.2.2 Luonnosvaihe...2 2.2.3 Kaavaehdotus...3 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSSELVITYKSET...3 3.1 SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI JA RAJAUS...3 3.2 PERUSTIETOJA SUUNNITTELUALUEESTA...3 3.3 SUUNNITTELUTILANNE...4 3.3.1 Seutukaava...4 3.3.2 Yleiskaava...5 3.3.3 Rantakaavat ja rantakaavan tarpeellisuuspäätökset...5 3.3.4 Muut suunnitelmat ja selvitykset...5 3.3.5 Rakennusjärjestys...5 3.3.6 Rakennuskiellot...5 3.3.7 Pohjakartta ja suunnitteluaineisto...5 4. MAANOMISTUS...6 5. VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT...6 6. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ...6 6.1 KOKONAISRAKENNE...6 6.2 MAANKÄYTTÖ...6 6.2.1 Lomarakentaminen...6 6.2.2 Asuinrakentaminen ja tilakeskukset...7 6.3. PALVELUT...7 6.4 TIESTÖ...7 6.5 MAA- JA METSÄTALOUS...8 6.6 VIRKISTYSKÄYTTÖ...8 6.6.1 Veneily ja vesiretkeily...8 6.6.2 Metsästys ja kalastus...9 7. LUONNONYMPÄRISTÖ JA ERITYISPIIRTEET...9 7.1 LUONNONYMPÄRISTÖN YLEISPIIRTEET...9 7.2 MAAPERÄ JA RAKENNUSKELPOISUUS...9 7.3 POHJAVESIALUEET...9 7.4 RAUHOITUSKOHTEET...9 7.5 KULTTUURIHISTORIALLISET KOHTEET...9 7.6 PERINNEMAISEMA-ALUEET... 11 7.7 MUINAISMUISTOKOHTEET JA IRTOLÖYDÖT... 11 8. LUONTO- JA MAISEMASELVITYS... 11 8.1 YLEISTÄ... 11 8.2 MAISEMA-ALUEIDEN KUVAUS... 11 8.3 LUONNONYMPÄRISTÖN KUVAUS SEKÄ TAVOITTEET... 13 9. YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 16 10. SUUNNITTELUN JA TOTEUTUKSEN TAVOITTEET... 16 10.1 YLEISET LÄHTÖKOHDAT... 16 10.2 PÄÄTÖKSENTEON HELPOTTAMISEN TAVOITE... 17 10.3 MAANOMISTAJIEN TASAPUOLISEN KOHTELUN TAVOITE... 17

10.4 YLEISTEN TARPEIDEN HUOMIOIMISEN TAVOITE... 17 10.5 LUONTO- JA MAISEMATAVOITTEET... 18 10.6 ERI MAANKÄYTTÖMUOTOJEN TAVOITTEET... 18 10.6.1 Loma- ja asuinrakentaminen... 18 10.6.2 Matkailualueet... 19 10.6.3 Virkistysalueet... 19 10.6.4 Erityis- ja suojelualueet... 19 10.6.5 Maa- ja metsätalousalueet... 20 11. SUUNNITTELU- JA MITOITUSPERIAATTEET... 20 11.1 SUUNNITTELUPERIAATTEET... 20 11.1.1 Kantatilaperiaate... 20 11.1.2 Muunnettu rantaviiva ja rakennettavuustekijät... 21 11.1.3 Rantakaavojen alueet... 21 11.1.4 Saman maanomistajan kiinteistöt ja rakennusoikeuden siirtäminen... 21 11.1.5 Rakennetut rakennuspaikat... 22 11.1.6 Muita perusperiaatteita... 22 12. MITOITUSMENETELMÄ JA MITOITUSVYÖHYKKEET... 22 12.1 MITOITUKSEN YLEISET LÄHTÖKOHDAT... 22 12.2. VESIJAON- JA SALMENTAUSTANJÄRVIEN MITOITUSLASKENNAN SOVELLUS... 23 12.2.1 Suunnittelualueen erityispiirteet... 23 12.2.2 Tavoitteiden ja mitoitusperusteiden käsittely... 23 12.2.3 Mitoitusmenetelmä... 23 12.2.4 Suunnittelu- ja mitoitusvyöhykkeet... 24 13. RANTAYLEISKAAVAN YLEISPERUSTELU- JA KUVAUS... 26 14. RANTAOSAYLEISKAAVAN MITOITUS... 28 14.1 YLEISTÄ... 28 14.2 KESKIMÄÄRÄINEN MITOITUS... 28 14.3 MITOITUS OSA-ALUEITTAIN... 30 15. RAKENTAMISEN ALUEET... 42 15.1 KOKONAISRAKENNE... 42 15.2 LOMARAKENTAMISEN ALUEET... 43 15.3 ASUINRAKENTAMISEN ALUEET... 44 15.4 MATKAILUA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN ALUEET... 45 15.5 JULKISEN PALVELUN JA HALLINNON ALUE... 46 15.6 LIIKENNEALUEET... 46 15.6.1 Maaliikenne... 46 15.6.2 Vesiliikenne... 46 15.7 ERITYISALUEET... 47 16. RAKENTAMISEN ULKOPUOLELLE JÄÄVÄT ALUEET... 48 16.1 MAA- JA METSÄTALOUSALUEET... 48 16.2 VIRKISTYSALUEET... 48 17. LUONNONYMPÄRISTÖ... 48 18. ERITYISPIIRTEET JA SUOJELUKOHTEET... 49 19. YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 49 20. SOVELTAMINEN JA SUOSITUKSET... 50 21. TOTEUTTAMINEN... 50 21.1 OIKEUSVAIKUTUKSET... 50 21.2 TOTEUTTAMINEN... 50 22. RANTAYLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 50

22.1 LUONNONYMPÄRISTÖ JA MAISEMA... 50 22.1.1 Osa-alue A... 51 22.1.2 Osa-alue B... 52 22.1.3 Osa-alue C... 53 22.1.4 Osa-alue D... 54 22.1.5 Osa-alue E... 54 22.1.6 Osa-alue F... 55 22.1.7 Osa-alue G... 56 22.1.8 Osa-alue H... 57 22.1.9 Osa-alue I... 57 22.1.10 Osa-alue J... 58 22.1.11 Osa-alue K... 59 22.2 KULTTUURI- JA PERINNEMAISEMAT... 60 22.3 YLEISET TARPEET... 60 22.4 SOSIAALISET VAIKUTUKSET... 61 22.5 TALOUDELLISET VAIKUTUKSET... 61 23. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TOTEUTUMINEN... 61 24. SUUNNITTELUVAIHEET... 62 LIITTEET

1 1. JOHDANTO Tämän työn tarkoituksena on laatia Padasjoen kuntaan Vesijako järven ja Salmentaustanjärven 200-300 m leveälle ranta-alueelle oikeusvaikutteinen rantayleiskaava. Järvet ovat yhteydessä toisiinsa ja muodostavat vesistöltään, maisemaltaan ja ympäristöolosuhteiltaan yhtenäisen alueen, jolla suunnitelmaratkaisujen tulisi pohjautua yhdenmukaisiin perusperiaatteisiin. Rantayleiskaava laaditaan 1.1.2000 voimaantulevan maankäyttö- ja rakennuslain säädösten mukaisena. Työn päätavoite Vesijako järven ja Salmentaustanjärven rantayleiskaavoituksen päätavoitteena on muodostaa alueesta suunnitelmallinen kokonaisuus, jossa selvitetään maanomistajien maankäyttötavoitteet, lähiasukkaat sekä alueen muu virkistysarvo. Kaavalla määritetään rakentamisen määrä ja sijoittuminen. Mitoitusta ja rakennusoikeutta laskettaessa huomioidaan maanomistajien tasavertainen kohtelu. Rantayleiskaavan yhteydessä selvitetään alueen luonto- ja maisema-arvot sekä rakennetun ympäristön arvot niin, että niitä kaavoituksen keinoin tarvittaessa suojellaan. Ympäristönsuojelun ja -hoidon näkökohdat otetaan kattavasti huomioon. Elinkeinojen, vapaa-ajan palvelujen ja alueiden muun toiminnan kehittäminen ovat myös suunnittelun tärkeitä osia, kuten myös vesistön käyttö, vesistönsuojelu, hajakuormitustekijät sekä maatalouden ympäristökysymykset. 2. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2.1 Yleistä Suunnittelun eri vaiheissa pyritään siihen, että kaikilla kaavan osallisilla on oltava mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua mielipiteensä kirjallisesti tai suullisesti. Osallistumiseen annetaan mahdollisuus jo kaavoituksen alkuvaiheessa, jotta osallistumisella olisi todellista vaikutusta kaavoituksen lopputulokseen. Osallistumismahdollisuuksia suunniteltaessa on otettu huomioon mm. kaava-alueen laajuus ja sen liittyminen ympäristöön. Tutkitaan siis myös millaiset ovat kaava-alueen lähiympäristön maanomistajien, yrittäjien ym. osallisten tarpeet vaikuttaa kaavan sisältöön. Osallistumissuunnitelmaa muutetaan, mikäli työn edetessä sellaista tarvetta ilmenee. Osallistumismahdollisuudet on sovitettu yhteen käytettävän suunnittelumenetelmän ja todennäköisten vaihtoehtoisten ratkaisumallien pohjalta. Osallistumisen yhteydessä tarkastellaan kaavahanketta mm. luonnonarvojen sekä taloudellisten, liikenteellisten, kulttuurillisten ja sosiaalisten vaikutusten osalta.

2 Osalliset on valittu oletetun vaikutustarpeen mukaan mm. seuraavista ryhmistä: maanomistajat, asukkaat, yrittäjät ja yritykset, työntekijät, kunnan hallintokunnat, viranomaiset, yhdistykset ja yhteisöt, naapurikunnat jne. Osallinen on määritelty laissa seuraavasti: maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (62 ). Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestämisen keinot ovat mm. lehtiilmoitukset, lehtikirjoitukset, kirjeet, yleisötilaisuudet, kaavoittajan vastaanotot, "avoimet ovet", kyselyt, yhteistyöryhmät, seminaarit, käsittelyt luottamuselimissä, viralliset kuulemiset, suunnitteluaineiston jakelu jne. 2.2 Padasjoen rantayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2.2.1 Työn aloitus ja tavoitekeskustelut Kaavoituksen vireille tulosta ilmoitetaan kuntalaisille kuulutuksella, lehtikirjoituksella ja yleisötilaisuudella. Alueen maanomistajille lähetetään kutsukirje yleisötilaisuuteen, jossa selostetaan työn pääpiirteitä. Kuntalaisille varataan mahdollisuus kahdenkeskisiin keskusteluihin kaavoittajan kanssa. Mielipiteen voi ilmaista joko suullisesti tai kirjallisesti. Maanomistajilla ja muilla asiasta kiinnostuneilla on myös mahdollisuus neuvotella kaavasta kaavan laatijan toimistossa Hämeenlinnassa. Viranomaisille järjestetään tavoitekeskustelu yleiskaavatyön alkuvaiheessa. Luottamusmiehiä kuullaan mm. rantayleiskaavatoimikunnan välityksellä. Tavoitteet käsitellään ympäristölautakunnassa, kunnanhallituksessa ja - valtuustossa. Muille osapuolille (sähkön toimittaja, puutavarayhtiöt, kyläyhdistykset ja kalastuskunnat) lähetetään kirje, jossa pyydetään perustietoja ja samalla kysytään tämän alueen suunnittelussa huomioon otettavia tavoitteita. Alueen ulkopuolisia maanomistajia ja asukkaita kuullaan lähinnä yleisötilaisuuksissa. Heiltä odotetaan kannanottoja erityisesti vene- ja uimapaikkojen tarpeen osalta. Osallistumisen yhteydessä esitettyjä tavoitteita tarkastellaan mm. luonnonarvojen, yritystoiminnan sekä taloudellisten, liikenteellisten, kulttuurillisten ja sosiaalisten vaikutusten osalta. 2.2.2 Luonnosvaihe Luonnos esitellään kuntalaisille yleisötilaisuudessa.tilaisuudessa on yleiskeskustelun lisäksi mahdollisuus kahdenkeskisiin keskusteluihin kaavoittajan kanssa. Tilaisuudesta tiedotetaan kuulutuksella, lehtikirjoituksella sekä alueen maanomistajille lähetettävällä kirjeellä. Kaavoittaja on kuntalaisten tavattavissa toimistossaan Hämeenlinnassa ja ennalta ilmoitettavana ajankohtana Padasjoen kunnantalolla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä kunnassa kuukauden ajan. Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä kirjallisesti nähtävillä oloajan kuluessa.

3 Luonnoksesta neuvotellaan viranomaisten (tielaitos, Päijät-Hämeen liitto, Hämeen ympäristökeskus, museovirasto) edustajien kanssa. Aineisto lähetetään heille etukäteen tutustumista varten. Kaavaluonnoksesta esitettyjä kommentteja tarkastellaan mm. luonnonarvojen, yritystoiminnan sekä taloudellisten, liikenteellisten, kulttuurillisten ja sosiaalisten vaikutusten osalta. 2.2.3 Kaavaehdotus Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Nähtävillä olosta tiedotetaan kuulutuksella ja lehtikirjoituksella. Osallisilla on mahdollisuus keskustella kaavan laatijan kanssa puhelimitse tai kaavan laatijan toimistossa. Kaavan laatija on kuntalaisten tavattavissa etukäteen ilmoitettavana ajankohtana Padasjoen kunnantoimistossa. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on tilaisuus esittää mielipiteensä kaavasta muistutuksena nähtävillä oloajan kuluessa. Niille muistuttajille, jotka sitä ovat kirjallisesti pyytäneet, ilmoitetaan kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Muistutuksia käsiteltäessä tarkastellaan kaavahanketta mm. luonnonarvojen, yritystoiminnan sekä taloudellisten, liikenteellisten, kulttuurillisten ja sosiaalisten vaikutusten osalta. Lausuntojen ja muistutusten käsittelyvaiheessa järjestetään viranomaisneuvottelu. Viranomaisilta, kunnan hallintokunnilta ja naapurikunnilta pyydetään lausunnot. 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSSELVITYKSET 3.1 Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Vesijaon- ja Salmentaustanjärvi sijaitsevat Padasjoen kunnan luoteisosassa Vesijaon ja Kasiniemen kylien alueella. Padasjoen keskustaajamaan on etäisyyttä noin 20 km. Rantayleiskaavalla suunnitellaan ranta-alueen maankäyttö keskimäärin 200-300 metrin etäisyydeltä rannasta. Suunnitteluvyöhyke voi kuitenkin poiketa em. metrimäärästä maasto-olosuhteiden ja ranta-alueen luonteen perusteella. Likimääräinen aluerajaus ja yleissijainti LIITE 1 3.2 Perustietoja suunnittelualueesta Suunnittelualueen mantereen rantaviivan pituus on 60,3 km. Saarien ja luotojen Yhteenlaskettu rantaviiva on 27 km. Suunniteltava kokonaisrantaviiva on 87,3 km. Vesijakojärven ja Salmentaustanjärven yhteinen vesipinta-ala on 1665 ha. Seuraavassa taulukossa on esitetty Vesijaon ja Salmentaustanjärven saarien ja luotojen lukumäärä ja rantaviivan pituus. Saaren koko Lukumäärä (kpl) Rantaviivan pituus yht. (km) alle 1 ha 98 10,5 1-5 ha 7 5,4 5-10 ha 3 4,5 yli 10 ha 1 6,6

4 3.3 Suunnittelutilanne 3.3.1 Seutukaava Padasjoen kunta kuuluu Päijät-Hämeen liiton seutukaavan alueeseen. Päijät-Hämeessä on voimassa 8.3.1999 vahvistettu seutukaava. Vesijakojärven etelärannalla Vesijaon kylässä on maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on kulttuuri- tai luonnonmaisemaan liittyviä arvoja (MY). Merkinnällä osoitetaan maa- ja metsätalousalueita, joihin liittyy erityisiä kulttuuri- tai luonnonympäristöarvoja. Suunnittelussa tulisi kiinnittää erityistä huomiota alueen maisemapiirteisiin, kulttuuriperintöön sekä geologisiin ja ekologisiin ominaisuuksiin. Alueelle ei tulisi suunnitella mittavaa maa-ainesten ottoa. Suunnittelussa tulisi turvata alueen peltojen säilyminen avoimina ja maatalouskäytössä. Rakennuspaikkoja ei maa- ja metsätalouden tarvetta lukuun ottamatta tulisi sijoittaa yhtenäisille peltoalueille. Loma-asutusta ei tulisi suunnitella luonnon- tai maisemasuojelun kannalta tärkeisiin paikkoihin eikä yleiseen virkistyskäyttöön erityisen hyvin soveltuville rannoille. Alueet ovat maatalousalueita, jotka on luokiteltu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviksi kulttuurihistoriallisiksi tai maisemaaluekokonaisuuksiksi. Alueen rakennuskannassa on merkittäviä rakennusperinnettä edustavia rakennuksia, alueella on maisemallisesti merkittäviä peltoaukeita tai luonnon-maisemia ja alueen kulttuurihistoria on edustava. Alueen maisema- ja kulttuuriarvoja vaalitaan estämällä metsien laajat avohakkuut ja reunavyöhykkeiden tuhoutuminen, peltojen metsittäminen, rakennuskannan rappeutuminen sekä ohjaamalla rakentamista rakennustapaohjein. Palsan myllyn alueella on kulttuurihistoriallisen alueen rajaus (ku). Osaaluemerkinnällä osoitetaan haja-asutusalueille sijoittuvat kulttuurihistorian kannalta merkittävät alueet, joilla on seudullista merkitystä. Alueet ovat maatalousalueita, jotka on luokiteltu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviksi kulttuurihistoriallisiksi aluekokonaisuuksiksi. Alueen rakennuskannassa on merkittäviä rakennusperinnettä edustavia rakennuksia ja alueella on maisemallisesti merkittäviä peltoaukeita sekä alueen kulttuurihistoria on edustava. Järvellä on etelä-pohjoissuuntainen melontareitti (m), jolla osoitetaan melontaan soveltuvia reittejä. Reitti kulkee myös itään päin Salmentaustanjärven, Tohtainjärven, Myllyjärven, Miestämän ja Yläjärven kautta Päijänteelle. Melontareitit on suunniteltu ja toteutettu kokonaissuunnitelmaan perustuen ympäristölle haittaa tuottamattomille alueille luonnon erityiset suojelutarpeet huomioon ottaen. Reittien varrelle on toteutettu tarpeelliset rantautumispaikat, jätehuolto ja siirtomahdollisuudet estepaikoilla.

5 Ote Päijät-Hämeen seutukaavasta LIITE 2 3.3.2 Yleiskaava Padasjoen kunnan Päijänteen ranta-alueille on laadittu rantaosayleiskaava joka on alistettu vahvistettavaksi kesäkuussa 1998. Vesijaon- ja Salmentaustanjärvelle ei ole laadittu yleiskaavaa. 3.3.3 Rantakaavat ja rantakaavan tarpeellisuuspäätökset Suunnittelualueella sijaitsee yksi vahvistettu rantakaava (Hämeen lääninhallitus 4.2.1987). Rantakaava-alue sijaitsee Salmentaustanjärven pohjoisrannalla. Rantakaavaan kuuluu alueita myös suunnittelualueen ulkopuolella Tohtainjärven ja Sumperinjoen ranta-alueilla. Vesijaon Isosaareen ja Hevonleukasaareen on vireillä rantakaavan laatiminen. Pohjoisosassa suunnittelualue rajoittuu vuonna 1994 vahvistettuun rantakaavaan Rantakaavan tarpeellisuuspäätös on annettu Vesijaon eteläosaan Palsanlahden ja Pihkanlahden alueelle sekä Salmentaustanjärven etelä- ja itäosaan. Suunnittelutilanne LIITE 3 3.3.4 Muut suunnitelmat ja selvitykset Vesijaon kylä on mukana Hämeen ympäristökeskuksen keväällä 1999 julkaisemassa kyläympäristöohjelmassa. Selvityksessä on todettu Vesijaon järven osalta mm. että rantojen kaavoituksessa tulisi huomioida järviluonnon herkkyys ja sietokyky, jotta Vesijaon erinomainen virkistysarvo ja veden laatu säilyisivät myös tulevaisuudessa. Edelleen todetaan, että loma-asutuksen suunnittelussa on huomioitava vapaan rannan riittävyys ja väljyys. Muita toimintoja suunniteltaessa on otettava huomioon loma-asukkaiden arvostama ympäristön muuttumattomuus. 3.3.5 Rakennusjärjestys Padasjoen kunnan rakennusjärjestys on vahvistettu kunnanvaltuuston päätöksellä 13.6.1991. 3.3.6 Rakennuskiellot Suunnittelualueen rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n 1 mom:n mukaisesti rakennusta (rakennuskielto) ilman rantaasemakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa. 3.3.7 Pohjakartta ja suunnitteluaineisto Rantayleiskaavan pohjakarttana käytetään numeerista maastokarttaa. Kiinteistöjaon osalta käytetään numeerista kiinteistörajakarttaa. Yleiskaavakartta laaditaan kartastokoordinaattijärjestelmässä mittakaavaan 1:10000. Suunnittelussa hyödynnetään maastotietokanta-aineistoa sekä kunnan rakennusvalvonnan numeerista rakennuslupa- ja omistajarekisteriä. Suunnit-

6 telualue viistokuvataan ja kuva-aineistoa käytetään numeerisessa muodossa suunnittelun tukena. 4. MAANOMISTUS Rantayleiskaava-alue on lähes kokonaan yksityisten maanomistajien omistuksessa. Rantaan rajoittuvia kiinteistöjä on noin 320 kpl. Valtion omistamalla ranta-alueella Salmentaustanjärven itärannalla toimii Metsäntutkimuslaitoksen yksikkö. Valtion omistama alue on esitetty Perusselvityskartalla LIITE 4 5. VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT Koko Padasjoen kunnan väestön määrä 4028 henkilöä. Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 1995 Vesijaon kylässä oli 174 ja Kasiniemen kylässä 150 vakituista asukasta. Voidaan arvioida, että suunnittelualueella pysyvää väestöä on 80 henkilöä. Kesäkuukausina alueen väistömäärä lisääntyy moninkertaiseksi noin 450:n alueelle tulevan kesäasukkaan myötä. Kesäasukkaita voidaankin pitää hyvin merkittävänä väestönosana alueen elinvoimaisuuden kannalta. Pääosa loma-asukkaista tulee pääkaupunkiseudulta sekä Lahden seudulta. Suunnittelualueen pääasiallinen elinkeino on maa- ja metsätalous. Perinteisen maatilatalouden sivuelinkeinoina harjoitetaan pienessä määriin kasvitarhaviljelyä, taimituotantoa ja tuotteiden suoramyyntiä. Alueella toimivat majoituspalveluja ja maatilamatkailua tarjoavat yritykset työllistävät muutamia henkilöitä erityisesti kesäaikaan. 6. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 6.1 Kokonaisrakenne Suunnittelualueen rakennuskanta muodostuu pääosin perinteisestä omarantaista lomarakentamista. Paikoitellen on jo syntynyt voimakkaita lomarakentamisen tihentymiä. Pysyvä asutus on sijoittunut hajanaisesti ympäri suunnittelualuetta, eikä taaja-asutuksen tyyppistä asuinrakentamista ole syntynyt. Osa asuinrakennuksista on maatilojen talouskeskuksia. Alueen muu rakentaminen on pääasiassa maa- ja metsätaloutta palvelevaa rakentamista. Perusselvityskartta LIITE 5 6.2 Maankäyttö 6.2.1 Lomarakentaminen Suunnittelualueella sijaitsee noin 230 rakennettua lomarakennusta. Voimakkaimmin loma-asutus on keskittynyt Hakiansalmen pohjoisrannalle, Vesijaon koillisrannalle Suullisensaaresta pohjoiseen, Rasilahden alueelle Vesijaon luoteis- ja länsiosaan sekä Pihkalahden ja Kirjasniemen alueelle Vesijaon eteläosaan. Pääosin lomarakennukset sijaitsevat omarantaisella rakennuspaikalla. Lomarakentaminen on alkanut Vesijaon järvellä 1950- luvulla. Laajempi loma-asutuksen leviäminen alueelle ajoittuu

7 1960 1970- luvuille ja on jatkunut tasaisena aina nykypäivään saakka. Perusselvityskartta LIITE 5 6.2.2 Asuinrakentaminen ja tilakeskukset Rantayleiskaava-alueelle on 28 rakennettuna asuinrakennusta. Muutama asuinrakennuksista on maatilojen talouskeskuksia. Erityisiä pysyvän asutuksen keskittymiä alueella ei ole, vaan asuinrakennukset ovat hajallaan ympäri suunnittelualuetta. 6.3. Palvelut Vesijaon kylällä toimii Vesijaon ala-aste. Lukukaudella 1998-99 koulu toimi kaksiopettajaisena ja oppilaita oli 21. Kirjastoauto pysähtyy Vesijaon koululla kerran viikossa. Kasiniemen kylän puolella toimii kesäisin kyläkauppa ja lisäksi alueella liikennöi kauppa-autot Arrakoskelta ja Rautajärveltä kahdesti viikossa. Vesijaon kylällä toimii taksiyritys. Alueella toimii joitakin matkailu- ja majoituspalveluja tarjoavia yrittäjiä. Vesijaon itärannalla sijaitsee Apajaisniemen Täyshoitola, joka tosin ei ole tällä hetkellä aktiivista toiminnassa. Valmiudet matkailutoiminnan harjoittamiseen ovat kuitenkin olemassa. Apajaisniemestä pohjoiseen sijaitsee Lomasatama Osmo Soukkio, joka harjoittaa mökkien vuokraustoimintaa. Vesijaon eteläosassa Perttu ja Pirjo Aholan tilalla on kolme vuokramökkiä. Mökkien vuokraustoiminnan ja viljanviljelyn lisäksi he harjoittavat kesäisin vihannesten, juureksien ja mansikan suoramyyntiä tilan myyntipisteestä. Läheisellä Vesijaon länsipuolella sijaitsen Parlammen rannalla toimii Lomakeskus Telaranta, joka harjoittaa lomamökkien vuokrausta ja ylläpitää asuntovaunualuetta. Myllyn ja sahan historiaan pääsee tutustumaan Palsan Myllymuseolla. Museolla toimii myös kesäisin kahvila. 6.4 Tiestö Suunnittelualueelle vaikuttavat pääliikenneväylät ovat valtatie 24 ja kantatie 53. Kantatie 53 on etelän suuntaisen liikenteen alueellinen pääliikenneväylä. Valtatie 24 toimii seudullisena pääväylänä pohjoisen ja Lahden suunnasta. Varsinaisesti suunnittelualueella sijaitsevat tärkeimmät tieyhteydet ovat tielaitoksen luokituksen mukaan yhdysteitä. Vesijaon järven eteläosassa kulkee tie nro 3200 alkaen kantatieltä 53 jatkuen Porasan kylän ja Luopioisten kirkonkylän suuntaan. Padasjoen osoitejärjestelmässä tie nro 3200 on Vesijaon kylän kohdalla Vesijaonraitti ja Palsan myllyltä eteenpäin Porasantie. Tie nro 3200 on etelän suuntaisen liikenteen tärkein liikenneväylä. Järven pohjoispuolella kulkee tie nro 3202(Kasiniemenraitti). Lännen suuntaan tietä pääsee Luopioisiin ja kuhmalahdelle, idän suuntaan Padasjoelle ja Kuhmoisiin. Pienempi yhdystie nro 14177 (Palsantie) kulkee Vesijaon järven länsipuolella yhdistäen tiet 3200 ja 3202. Vesijaon- ja Salmentaustanjärven itäpuolella kiemurtelee tie nro 14179 (Romontie), haarautuen tieksi nro 14178 ( Aavikkotie).

8 Yhdystiet muodostavat rengasmaisen tieverkon suunnittelualueen ympärille. Pienemmät yksityistiet lähtevät kampamaisesti kohtisuorasti rantaa kohden jakautuen edelleen rakennuspaikoille meneviksi teiksi täydentäen alueen maaliikenneverkon. 6.5 Maa- ja metsätalous Suunnittelualueen ranta-alueesta pääosa on maa- ja metsätalousaluetta. Alueen merkittävin viljelysalue kuuluu Vesijaon kylän vanhaan yhtenäiseen maisemaltaan arvokkaaseen pelto-alueeseen. Muut viljelyskäytössä olevat suurimmat ehyet peltoalueet sijaitsevat Kasiniemessä, Virranpajun, Satamaniemen, Apajaisen, Suullisen - Lahdentaustan, Kainiemen ja Kirkkoportin alueilla. Kokonaisuutena laajoja rantaan ulottuvia peltoalueita on suhteellisen vähän. Metsätalouden harjoittaminen ranta-alueella on ollut varsin hyvin maisemaarvoja huomioivaa. Alueella on kohtalaisen paljon lähes luonnontilaisia metsäalueita, eikä laajoja avohakkuita ole ulotettu rantaan saakka. Rantaalueen metsät ovat monin paikoin hyvän puuntuottoarvon takia taloudellisesti merkittäviä monelle maatalous- ja metsätilalle. 6.6 Virkistyskäyttö Vesijaon kylässä Sepänniemessä on kylän yhteinen uimaranta, joka on järven kauneinta rantamaisemaa melko jyrkkärinteisellä niemellä. Maisemaarvojen lisäksi niemialue on kasvilajistoltaan arvokas. Vesijako- ja Salmentaustanjärven virkistysarvo perustuu lähinnä itse vesistöön, mutta ranta-alueet luonto- ja maisema-arvoineen tarjoavat myös erinomaisia mahdollisuuksia jokamiehenoikeudella tapahtuvaan liikkumiseen ja retkeilyyn sekä myös hyötyliikuntaan marjastuksen ja sienestyksen merkeissä. Varsinaisesti rakennettua polkuverkostoa tai perustettuja virkistysalueita alueella ei ole. Läheinen Vesijaon valtionpuisto tarjoaa laajempia virkistäytymismahdollisuuksia. Salmentaustanjärveltä Metsäntutkimuslaitoksen alueelta on maastoon merkitty polkuyhteys Valtionpuiston alueelle. Vesijaon järvellä on jonkin verran alueen ihmisten käyttämiä nuotiopaikkoja sekä uimarantoja. Nämä ovat syntyneet aikojen kuluessa luontaisesti sopiviin ja usein maisemallisesti hienoihin paikkoihin, kuten kallioisiin saariin ja niemiin. 6.6.1 Veneily ja vesiretkeily Vesijako- ja Salmentaustanjärvi tarjoavat veneilyyn ja muuhun vesillä liikkumiseen erinomaiset mahdollisuudet. Järviltä on erinomaiset vesistöyhteydet pohjoiseen Vehkajärvelle ja idän suuntaan aina Päijänteelle saakka. Etelään suuntautuvana vesireittinä toimii Suomenjoki. Vesijaon- ja Salmentaustanjärvet kuuluvat vesistöreitteihin, joka on erityisesti melojien suosiossa. Järvet kuuluvat myös osana suunnitteilla olevaan koko Padasjoen aluetta käsittävään vesireittiin, joka kulkee Päijänteeltä Vesijaon ja Salmentaustanjärven, Vehkajärven ja Lummenejärven kautta takaisin Päijänteelle Padasjoen satamaan.

9 6.6.2 Metsästys ja kalastus Vesijakojärvi jakaantuu 20 jakokuntaan. Vesialue on jakokuntiin kuuluvien tilojen yhteisesti omistamaa. Vesijaon kalastuskunta hoitaa järven kalakantaa istutuksin. Myös kalastuksen valvonta kuuluu kalastuskunnan tehtäviin. Vesijakojärveen on kalaistutuksien lisäksi pyritty elvyttämään kotimaista rapukantaa. Ammattimaisesti elinkeinona kalastusta harjoittavia yrittäjiä Vesijaon- ja Salmentaustanjärvillä ei ole. Kalastusta harjoitetaan virkistyskalastuksena kotitarvekäyttöön. Suurimmat kalavaleet päästään kertomaan runsaista muikkusaaliista. Muita tärkeitä saaliskaloja ovat hauki, ahven, lahna, järvitaimen sekä nykyisin myös kuha. Alueella toimiva metsästysseura on Vesijaon Erämiehet ry. Metsästysseura on vaikuttanut suunnittelualueen järvien linnuston olosuhteisiin mm. rakentamalla runsaasti telkille pesäpönttöjä. Toinen linnuston kannalta tärkeä toimintamuoto on vahinkoeläinten, kuten minkkien pyynti- ja metsästys. Järvien ranta-alueet tarjoavat riistan kannalta monimuotoisia ja reheviä elinympäristöjä ja niiden metsästyksellinen virkistysarvo on huomattava. 7. LUONNONYMPÄRISTÖ JA ERITYISPIIRTEET 7.1 Luonnonympäristön yleispiirteet Suunnittelualueen luonnonympäristöä hallitsevat maastoltaan monimuotoiset havupuuvaltaiset metsäalueet. Paikoin jyrkkäpiirteistenkin mäkien ja kumpareiden välissä on pienialaisia suolämpäreitä ja pieniä peltoalueita. Pienipiirteisyys on leimaa-antavaa alueen maastolle. Laajoja ranta-alueelle ulottuvia suoalueita ei ole. Huomattavia etelä-pohjoissuuntaisia harjumaisia alueita ovat Puuksamenniemi Vesijaon pohjoisosassa, Käiniemi kaakkoisosassa sekä Romonharju itärannan keskiosassa. 7.2 Maaperä ja rakennuskelpoisuus Vesijaon- ja Salmentaustanjärven ranta-alueet ovat pääosin hyvin rakennuskelpoisia. Joidenkin lahdenpohjukoiden ranta on matalaa ja pehmeäpohjaista ja pienialiset suorannat ovat rakentamiseen kelvottomia. Muutamissa kohdin rannan jyrkkyys tekee rannasta rakentamiskelvottoman. Näilläkin alueilla rakentaminen on takamaastossa yleensä mahdollista. 7.3 Pohjavesialueet Päijät-Hämeen vesiensuojeluohjelman mukaan rantayleiskaava-alueella sijaitsee Vesijaon kylässä II luokan pohjavesialue ja Romonharjulla sekä Ilomäessä on III luokan pohjavesialueet. Pohjavesialueet YMPÄRISTÖTIE- TOKARTTA LIITE 5 7.4 Rauhoituskohteet Suunnittelualueella ei sijaitse luonnonsuojelulain nojalla rauhoittuja alueita tai kohteita. 7.5 Kulttuurihistorialliset kohteet Rakennussuojelun ja rakennetun kulttuuriympäristön

10 osalta voidaan alustavina lähtökohtina yleiskaavan työstämisessä käyttää Päijät-Hämeen seutukaavaliiton Lauri Putkosen laatimaa julkaisua Päijät- Hämeen kulttuurihistorialliset kohteet (A14 1984) sekä Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisua 16 Rakennettu kulttuuriympäristö. Vesijaon kylä on mukana Hämeen ympäristökeskuksen keväällä 1999 julkaisemassa kyläympäristöohjelmassa. Kyläympäristöohjelmassa on inventoitu yhtenä osana myös Vesijaon kylän kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. 1. Palsan saha ja mylly. Vesijaon kylässä on ollut mylly Palsanojan varrella jo viime vuosisadan alusta. Nykyisellään mylly ja saha antavat elävän kuvan muinaisesta myllykulttuurista kosken kuohuineen ja viehättävine ympäristöineen. Myllyn vieressä on pieni silta ja istutuksia. Myllyä vastapäätä on myllypirtti ja vanha venetalas sillan kupeessa. Vesijaon kylä ja kulttuurimaisema. Vesijaon eli Vesijakaan kylä mainitaan ensi kerran vuonna 1464. Uuden ajan alussa kylässä oli 11 taloa, mikä osoittaa asutuksen tuolloin olleen jo pitkään vakiintunutta. Kylässä on kauniin kulttuurimaiseman ympäröimänä säilynyt lukuisia vanhoja tilakeskuksia, joista muutama sijoittuu rantayleiskaava-alueelle tai alueen välittömään läheisyyteen. 2. Hokan tilan päärakennus on 1800- luvun loppupuolelta. 3. Skytän kartanon maita ulottuu suunnittelualueelle. Vanha säteri esiintyy jo 1500-luvun asiakirjoissa. Nykyinen päärakennus on rakennettu klassistiseen tyyliin 1928 rakennusmestari Niemen piirustusten mukaan. Kivinen karjarakennus vuodelta 1876 on poikkeuksellisen edustava. Rakennusryhmään kuuluu lisäksi vanha aittarivi. Pihaan johtaa koivukuja. 4. Jussilan pitkä päärakennus on vuodelta 1888. Kivinavetta on 1800- luvun lopulta. Vesijaon- ja Salmentaustanjärvien lomarakentaminen on alkanut 1950- luvulla. Rakennusvalvonnan tiedossa ei ole tätä vanhempaa lomarakentamista. Voimakkaammin lomarakentaminen on kuitenkin yleistynyt vasta 1960- luvun loppupuolella. Suunnittelualueella sijaitsevat muutamat asuinrakennuspaikat ja maatilojen tilakeskusten alueet ovat syntyneet pääosin 1950- ja 1960- luvuilla. Muutamien tilakeskuksien alueella on tätä vanhempaa rakennuskantaa. Em. kulttuurihistoriallisten arvojen selvitysten on Padasjoen kunnassa katsottu olevan riittävän kattavia suunnittelun perustaksi ja rakennetun ympäristön arvojen huomioimiseksi. Alueen olevaan lomarakennuskantaan ei rakentamisajankohtien perusteella voida katsoa sisältyvän tarvetta kaavalliseen erityishuomiointiin. Kulttuurihistorialliset kohteet on esitetty YMPÄRISTÖTIETOKARTALLA LII- TE 5.

11 7.6 Perinnemaisema-alueet Suunnittelualueella ei ole perinnemaisema-alueita. Vesijaon kylältä rantaalueen läheisyydestä löytyy joitakin perinnemaisemiksi luokiteltuja kohteita mm. Jussilan, Iittalan ja Skytän tilojen alueilla. 7.7 Muinaismuistokohteet ja irtolöydöt Rantayleiskaava-alueella, Kainiemen etelärannalla on laaja Isohiekan kivikautinen asuinpaikka. Vuonna 1971 inventoinnissa löytynyt kohde on rantatörmällä ja käsittää runsaan 400 m pituisen ja 10-100 m levyisen rantakaistan. Alueen itäosassa on mökkiasutusta jonka vuoksi muinaisjäännös on siellä vaurioitunut, länsiosa on käytettävissä olevien tietojen mukaan rakentamatonta. Vesijakojärven ympäristöstä ei kivikautisen asuinpaikan lisäksi tunneta muita kohteita. Padasjoen arkeologinen inventointi on kuitenkin vuodelta 1971 eikä tietojen taso vastaa nykyisiä vaatimuksia. Museovirasto katsoo, että kaava-alueella tulisi yleiskaavatyön yhteydessä tehdä arkeologinen inventointi, jonka tulokset tulee ottaa kaavoituksessa huomioon. Muinaismuistojen tutkiminen ja merkitseminen informaatiotauluilla maastoon on tärkeää, ettei jäännöksiä tuhottaisi. Lain mukaan kaivaminen ja peittäminen sekä muu kajoaminen muinaisjäännöksiin on kielletty. Muinaismuistojen arvo paikkakuntansa asukkaiden kannalta on tärkeää niiden alueelle tuomassa ajallisessa syvyydessä. Muinaisen asutushistorian tuntemus sitoo kyläläisiä entistä paremmin kotiseudulleen. Kiinteät muinaismuistoalueet ja -kohteet YMPÄRISTÖINVENTOINTIKART- TA LIITE 5 8. LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 8.1 Yleistä Vesijaon- ja Salmentaustanjärveltä on laadittu erillinen luonto- ja maisemaselvitys keväällä ja alkukesällä 1999. Selvityksen on tehnyt biologi, FK Teppo Häyhä. Luonto- ja maisemaselvityksen avulla on tuotettu ja koottu tietoa alueen kulttuuri- ja luonnonympäristöstä sekä maisema-arvoista. Olemassa olevaa tutkimusaineistoa Vesijaon- ja Salmentaustanjärvien alueen luonnonarvoista ei ole juurikaan saatavissa, joten nyt tehty selvitys perustuu lähes yksinomaan maastoinventointiin. 8.2 Maisema-alueiden kuvaus Alueelta on laadittu maastossa tehtyihin havaintoihin perustuen maisemakuvaus, jossa suunnittelualue on jaettu maisema-arvojen nykytilan perusteella kokonaisuuden muodostaviin maisema-alueisiin. Maisema-alueiden tilan selvitystä täydennetään lisäksi viistokuvauksien avulla, josta saatavaa informaatiota käytetään suunnittelutyön tukena. Alue 1. Pihkalahti-Käiniemi. Järven eteläosan selkä muodostaa noin 200 hehtaarin suuruisen näkymiltään avoimen vesialueen. Eteläpuolella näkymät ulottuvat kauas takamaaston isojen mäkien (Tervavuori, Huntuvuori) metsäisille rinteille Pohjoiseen päin katsottaessa saarten lomasta avautuu näkymiä järven keskeiselle selälle. Vesijaon kylän kulttuurimaisema-alue erottuu osittain avoimena ja lehtipuuvaltaisena alueen muista rannoista.

12 Rakentamisen ja rantapuuston tiheyden takia näkymät ovat varsin peitteiset. Itäpuolella alueen näkyvin maamerkki ja edustavin maisemakohde on Käiniemen jyrkkäpiirteinen kallioniemi. Pienempiä maisemakohteita edustavat järvenselän pienet kallioiset luodot, Lihasaari ja Terrisaaret. Alue 2. Palsanlahti. Lahti muodostaa niemenkärkien rajaaman suppean näkymäalueen. Lahtea luonnehtivat loivat metsäiset rannat ja karikkoinen lahdenpohjukka. Rantametsät ovat havupuuvaltaisia, mutta hieskoivulla on rantapuustossa näkyvä asema. Palsanniemen rakennettu länsiranta erottuu kookkaamman puuston ansiosta muista osista edukseen. Alue 3. Keskinen selkä. Vesijakojärven pääselän näkymäalue rajautuu lännessä Isosaaren rantoihin ja idässä Kuivaniemen ja Kirkkoportin rantoihin. Rantoja luonnehtivat nuoret ja varttuneet kasvatusmetsät. Havu- ja lehtipuuvaltaisia metsiköitä on suurin piirtein yhtä paljon. Pohjoiseen päin katsottaessa avautuu Kaitanosaarten lomasta näkymä järven pohjoispäähän asti. Keskellä selkää sijaitsee kapea männikköinen Kangassaari ja Kalliosaarten rakennetut luodot. Muita maamerkkejä ovat Lypsyniemen kärki, Hevonleuka, Isosaaren pohjoiskärki ja Kirkkoportin lehtipuuvaltainen niemenkärki. Näistä etenkin Lypsyniemi on luonnonmaisemakohteena edustava, koska hakkuissa rannoille on jätetty koskematon suojavyöhyke. Alue 4. Isosaaren kapeikko. Isosaaren länsipuolelle jää 2000 m pitkä ja noin 400 m leveä salmi. Rannat ovat tälläkin osalla loivia ja metsäisiä. Etenkin mantereen puoleiset rannat ovat pitkälti rakennettuja. Tonttimetsiköille tyypilliseen tapaan koivulla on hallitseva asema rantapuustossa. Alueen lehtipuuvaltaisuutta lisäävät Isosaaren nuoret kasvatuskoivikot. Suojaisille loiville rannoille on paikoin muodostunut järviruokokasvustoja. Alueen maisemallisesti edustavin osa sijaitsee Hirtenkallion alueella. Parin rantakallion ympäristössä on näyttävän näköistä vanhaa havupuuvaltaista sekametsää. Alue 5. Onkilahti-Suolahti. Lypsyniemen eteläpuolelta aukeaa yli kaksi kilometriä pitkä sokkeloinen lahtialue. Lahden eteläranta on melko jyrkästi viettävää kangasmetsärinnettä ja pohjoisranta loivahkoa ja osaksi soistunutta metsärantaa. Alueen maisema on suuresti muuttunut hiljattaisten hakkuiden takia. Onkilahden ja Uittimenniemen metsät on uudistettu isoilla avohakkuilla ilman rannoille jätettäviä suojavyöhykkeitä. Alue 6. Salmentaustanjärvi. Järvi jakautuu maisemallisesti kahteen osaan. Maiseman solmukohtana on Hauniemen ja Sumperinniemen kärkien välinen vesialue. Eteläosa on Vesijakojärvelle tyypillistä rantaviivaltaan mutkittelevaa metsärantaa. Hakiansalmen pohjoisranta on täyteen rakennettu. Kuivaniemen rannat taas ovat näkymiltään luonnontilaisen tyyppisiä metsärantoja. Salmentaustanjärven pohjoisosa on eteläosaa loivapiirteisempi. Länsirantaa hallitsee kitukasvuinen rämemännikkö ja paikoittaiset järviruokokasvustot. Näkyvin maisemakohde on Hauniemen kärki, jossa on mökkien ympärillä kookasta rauduskoivikkoa. Alue 7. Suullisenlahti. Vesijaon pohjoiselle selälle aukeava lahti on eteläpuolelta jyrkkä- ja pohjoispuolelta loivarantainen. Pohjoisrannan metsät ovat puustoltaan vaihtelevia, enimmäkseen varttuneita metsiä. Yhtenäisen metsäisen rantamaiseman katkaisevat Lahdentaustan rantapellot ja Matoniemen loma-asuntokortteli. Alueen merkittävin maisemahäiriö on eteläpuolinen rantaan asti ulottuva hakkuuaukko. Alue 8. Pohjoinen selkä. Avaraa järvenselkää rajaavat joka puolella suhteellisen loivapiirteiset metsärannat. Pohjoisessa näkymäalue rajautuu lukuisiin metsäisiin pikkusaariin ja luotoihin. Näiden väliin jää edustavia maisemallisia porttiaiheita ja herkkiä pienmaisemakohteita. Itärantaa luonnehti-

13 vat vaihtelevat kasvatusmetsäkuviot ja mutkitteleva rantaviiva. Tähänastinen loma-asutus on sijoittunut maiseman kannalta edullisesti Suullisensaaren kapeikkoon ja Matoniemen pohjoisrannalle. Luonnontilaisimmillaan rantamaisema on kuitenkin itärannalla, Kokonsaaren alueella. Maa- Kaitanon saaresta ulottuu Laulanniemeen asti laaja varttuneiden ja vanhojen metsien alue, jonka ansiosta näkymät ovat paikoin jopa erämaiset. Kokonaisuutta täydentää kalliorantainen ja sekametsäinen Kokonsaari. Rantaosuudella on vain pari loma-asuntoa. Pääselän näkyviä maisemakohteita ovat Kokonsaaren lisäksi Iso-Petäjistö ja Kotasaaren eteläkärki. Alue 9. Puuksamenniemi-Satamaniemi. Järven pohjois-kulmassa on erillinen suppeahko näkymäalue, jota rajaavat Puuksamenniemen itäranta ja pikkusaarten ryhmät. Itäranta on loma-asutuksen leimaamaa metsärantaa. Maisemallisesti luonnontilaisin osa muodostuu pikkusaarten ja luotojen kokonaisuudesta. Vastakohtana tälle on Puuksamenniemen rantaan asti ulottuva taimikkoalue. Alueen selvin maamerkki on Puuksamenniemen kärjen vanha koivikko, joka rajautuu jyrkästi edellä mainittuun laajempaan taimikkoon. Alue 10. Tervalahti-Tiuhansaaret. Vesialuetta luonnehtivat mutkitteleva rantaviiva ja monet metsäiset pikkusaaret. Saarten lomasta avautuu pitkiä näkymiä Vesijakojärven keskiosiin asti. Muuten näkymiä rajaavat rantametsät, jotka ovat tällä osalla enimmäkseen lehtipuuvaltaisia. Alueen maisemallinen helmi on Kasiniemen idyllinen maatila rantapeltoineen ja vanhoine rakennuksineen. Hautasaari on pohjoisrannan kookkaan puuston ansiosta hieno luonnonmaisemakohde. Edustava yksityiskohta on myös Tiuhansaari, jossa kasvaa muista osista poiketen männikköä. Puuksamenniemen kärjen vanha koivikko on ehkä tämän monimuotoisen alueen näkyvin maamerkki. Alue 11. Soukkionlahti-Kurenlahti. Lahdet muodostavat suppeahkot, järven muista osista poikkeavat kokonaisuudet. Ero johtuu rantapeltojen, lehtipuuvaltaisten rantametsien ja laajahkojen järviruokokasvustojen luomasta vehmaasta yleisilmeestä. Itäpuolella aluetta rajaa kapea ja pitkä niemi, joka erottaa lahdet maisemallisesti järven pohjoisesta pääselästä. Niemessä kasvaa nuorenpuoleista lehtipuumetsää. Kurenlahdella on peltorantaa ja laajahkoja matalan veden ruovikoita. Soukkionlahdella on loma-asuntojen lomassa suorantaa. Erityisiä maamerkkejä ei ole. Maisema-alueet LIITE 6 8.3 Luonnonympäristön kuvaus sekä tavoitteet Luonto- ja maisemaselvityksessä alue on jaettu luonnonsuhteiltaan ja maisemaltaan sekä maasto-olosuhteiltaan yhdenmukaisiin kokonaisuuksiin eli osa-alueisiin. Osa-aluetarkastelulla on pyritty löytämään ominaisuuksiltaan yhdenmukaisia kokonaisuuksia, jolloin alueita voidaan käsitellä sisäisesti yhdenmukaisesti ja turvata niiden sisältämät luonto- ja maisema-arvot sekä samalla turvataan alueiden sisäinen maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Luontoinventointikartta LIITE 7 Luonto- ja maisema-arvoiltaan merkittävistä alueista on laadittu yksityiskohtaiset ympäristökortit, joihin on kerätty tietoa alueiden ympäristöarvojen laadusta. Ympäristökortit LIITE 8 Osa-alue A. Pihkalahden rantaviiva on mutkitteleva ja vesiranta karikkoista. Vesiraja on yhtä soistunutta pohjukkaa lukuun ottamatta kovapohjainen. Palsanlahdella rannat ovat loivapiirteisempiä ja metsäisiä. Lahden pohjukan takamaastoon jää kulttuurihistoriallisesti merkittävä Myllymuseo, johon osit-

14 tain luonnontilaisena jokikoskena liittyy myös luontoarvoja. Osa-alueen itäosan rannoille ulottuu Vesijaon kylän arvokas kulttuurimaisema-alue. Alueella pesii harvakseltaan kalalokkeja, muutama telkkä, tukkakoskelo ja ainakin yksi kuikkapari. Tavoitteet: Järvenranta ei ole Vesijaon kylän kulttuurimaiseman keskeisiä osia, mutta rantarakentamisen suunnittelulla on silti merkitystä kokonaisuuden kannalta. Tällä osalla tulisi välttää rakennuspaikkojen sijoittamista vielä avoimena oleviin rannanosiin. Näkymätilojen avaamiseksi suositellaan pellon ja rannan väliin syntyneiden metsiköiden hakkaamista. Muilta osin rakentamiselta säästettäviin kohteisiin kuuluu Palsanlahden pohjukan purosuu, missä pesii pieni ryhmä kalalokkeja. Osa-alue B. Rannat ovat lähes koko alueella jyrkästi viettäviä moreenipohjaisia metsärantoja. Pienialaisia kalliopaljastumia on Käiniemessä ja Papinlahden alueella. Alueen luonnontilaa ovat suuresti muuttaneet Uittimenniemen alueen laajat avohakkuu- ja taimikkoalueet. Vanhaa rantametsää on vielä Käiniemen länsirannalla. Niemen kalliojyrkänne on maakunnallisesti arvokas luontokohde. Seinämällä tavataan vaateliasta kalliokasvillisuutta ja kallion alla on vähän lehtoa. Tavoitteet: Käiniemen koko länsiranta tulee säilyttää rakentamattomana. Kallionseinämä on kasvillisuudeltaan edustavana luokiteltavissa metsäasetuksen avainbiotoopiksi. Jyrkänteen eteläpuolisen kalliorannan alue on kulutuskestävyydeltään herkkää kuivaa kangasta. Luontoarvojen säilyminen edellyttää arvojen huomioimista myös muussa maankäytön suunnittelussa, etenkin metsien hoidossa. Osa-alue C. Isosaaren länsipuolinen mannerranta on lähes täyteen rakennettu. Alueen eteläosassa on kilometrin pituinen rakentamaton metsärantaosuus, johon sisältyy kaksi rantakalliota. Näiden kallioiden alueella kasvaa vanhaa havupuuvaltaista metsää. Puustoon kuuluu muutamia järeitä ja maisemallisesti näkyviä mäntyjä. Tavoitteet: Jäljellä olevalle vapaalle rantaosuudella suositellaan normaalia pienempää mitoitusta. Säästettäviä kohteita ovat edellä mainitut kaksi pientä rantakalliota. Osa-alue D. Alue koostuu Isosaaren rannoista. Saari on kauttaaltaan metsäinen. Metsät ovat ikärakenteeltaan ja puustoltaan vaihtelevia. Tunnusomaista on käsittelykuvioiden pienialaisuus. Rannat ovat kaltevia ja kovapohjaisia metsärantoja. Saaren itäpuolen loivasti viettävillä kohdilla on pieniä rantaruovikoita ja soistuneita osia. Rantametsistä näyttävin on pohjoiskärjen pieni vanhan männikön kuvio. Hevonleuka on erillinen pieni saari, jossa kasvaa kuivahkon kankaan varttunutta männikköä. Tavoitteet: Isosaaren käsiteltyihin rantametsiin ei ilmeisestikään liity erityisiä luontoarvoja. Siten säästettäviä kohteita ovat vain maisemallisesti herkät Hevonleuka ja Isosaaren pohjoiskärki. Osa-alue E. Kuivaniemen rannat ovat kaltevia tai loivia moreenirantoja. Pehmeäpohjaista rantaa on Pamparinsuon edustalla ja paikoin pienissä lahdenpohjukoissa. Alueeseen sisältyvät myös niemen edustan Kangassaari ja Kalliosaaret, jotka ovat nimensä mukaisesti kalliorantaisia. Kalliosaarten kolme isointa luotoa ovat rakennettuja. Linnustollisesti tärkeitä ovat pienimmät luodot, joilla pesii noin kymmenen kalaloki lisäksi selkälokkeja. Pesiviä selkälokkipareja on ainakin kaksi, mutta mahdollisesti neljä tai viisikin. Kangassaaressa kasvaa kuivahkon kankaan männikköä. Tavoitteet: Linnustollisten arvojen kannalta edullista on, jos veneliikenne ohjautuu muualle kuin Kalliosaarten lähistölle. Tämän takia rakennuspaikat tulisi sijoittaa Salmentaustan järven eteläosaan ja Kuivaniemen etelärannalle. Siten niemen länsirannalla voitaisiin käyttää tavallista pienempää mitoitusta. Aittolahtien alueelle rakentamista tulisi välttää, vaikka kyseiseen

15 rantaosuuteen ei liity erityisarvoja. Kokonaan rakentamiselta säästettäviä erityiskohteita ovat Kangassaari ja Lypsyniemen kärki. Osa-alue F: Salmentaustanjärven rannat ovat loivia ja melko yleisesti soistuneita. Rannoilla on laikuittaisia ruokokasvustoja ja kapeita rantanevoja. Länsirannalla on laaja ojitettu rämealue. Alueella pesivät telkkä, tukkakoskelo ja muutama kalalokki. Tavoitteet: Rakennuspaikkojen sijoittelulla ei ole paljoakaan tehtävissä alueen luonnonarvojen kannalta. Osa-alue G. Osa-alueeseen kuuluu Hakiansalmen ja Suullisenlahden välinen osuus. Rannat ovat kovapohjaisia ja suureksi osaksi jyrkästi viettäviä. Kainiemen ulappaan nähden avoimella rannalla vesiraja on huuhtoutunutta kivikkoa ja lohkareikkoa. Kirkkoportin alueella on peltorantaosuus ja lehtipuuvaltaista rantametsää. Alueelta tunnetaan kivikautinen asuinpaikka. Rantapellon pohjoispuolella, länteen viettävässä jyrkässä rantametsärinteessä metsätyyppinä on osaksi kuiva lehto. Rinnemetsä on enimmäkseen vanhaa mäntyvaltaista sekametsää. Kuivan lehdon ydinosassa on lehtipuuvaltainen kohta, jossa lehtometsän kasvillisuus on edustavimmillaan. Tavoitteet: Kirkkoportti ja tämän pohjoispuoliset metsärannat ovat sekä luontoarvojen että maiseman kannalta järven arvokkaimpia osia. Tälle osalle suositellaan mahdollisimman pientä mitoitusta. Kokonaan rakentamiselta tulee säästää lehtipuuvaltainen lehto reunametsineen, Kirkkoportin niemen kärki ja mielellään myös rantapellon edusta. Lehdon ydinosa on edustava avainbiotooppi, jonka arvot perustuvat vanhaan lehtipuustoon ja lehtokasvillisuuteen. Suositeltavin paikka lisärakentamiselle on Suullisenlahti. Osa-alue H. Suullisenlahdelta Kotasaareen ulottuvaa aluetta luonnehtivat monet saaret ja mutkitteleva rantaviiva. Rannat ovat melko loivia, mutta enimmäkseen kovapohjaisia. Luonto- ja maisemaarvoiltaan merkittävät osat ovat vähissä runsaan rakentamisen takia. Maisemallisesti näkyvin kohde on Kotasaaren eteläkärki, jossa kasvaa vanhaa kuivan kankaan männikköä. Rinteen alla on lehtipuuvaltaista varttunutta sekametsää. Tavoitteet: Kotasaaren eteläosa tulee ainakin länsirannan puolelta säilyttää rakentamattomana. Tärkeää on myös säästää alueen pienet metsäsaaret, kuten Koivusaaret ja Palanne, luonnontilaisina. Muilta osin alue sopii lisärakentamiseen. Osa-alue I. Alueen keskellä sijaitsee maisemallisesti näkyvä Puuksamenniemi. Niemen eteläpäässä on kasvistollisesti merkittävä harjulehto. Kasvillisuudessa on sekä kuivan puolukka-lillukkatyypin että tuoreen lehdon piirteitä. Harjukasveista paikalta tunnetaan harjusormisaran ja mäkilehtolusteen esiintymät. Niemen kärjessä kasvaa lisäksi lehmusta. Puuksamenniemen edustalla on laajahko pikkusaarten ja luotojen ryhmä. Luodoilla pesii runsaasti kalalokkeja mahdollisesti yksi selkälokkipari. Alueen itäranta, samoin kuin Tervalahden länsiranta, ovat rakennettuja. Kasiniemessä on idyllinen pientila rantapeltoineen. Pientilan takamaaston lehtipuuvaltaisessa metsässä on pesinyt harvinainen pikkutikka. Tavoitteet: Tärkein tavoite on ohjata lisärakentaminen mannerrannoille ja säästää pikkusaaret kokonaan rakentamiselta. Siten alueen linnustolliset arvot voivat säilyä. Rakentamiselta säästettäviin kohteisiin kuuluvat myös Puuksamenniemen kärki ja länsirinne sekä Kasiniemen rantapellon edusta. Osa-alue J. Soukkionlahden ja Kurenlahden rannat ovat loivia ja osaksi pehmeäpohjaisia. Vesirajassa on muutamin paikoin noin kymmenen metriä leveä ruovikkoinen luhtaranta. Kurenlahden länsipuolella on avointa peltorantaa ja Soukkionlahdella suorantaa. Soukkionlahden räme, kuten lähes kaikki Vesijakojärven rantasuot, on melko kuiva ja ohutturpeinen. Soukkionlahden pohjukassa pesii härkälintu.

16 Tavoitteet: Ruovikkoiset ja soistuneet rannat ovat huonosti rakentamiseen sopivia ja siksi nämä kohdat kannattaa säästää rakentamiselta. Osa-alue K. Petäjistösaarten ja Maa-Kaitanon yli kolme kilometriä pitkää rantaosuutta luonnehtivat havupuuvaltaiset rantametsät. Rannat ovat kaltevia kivikkoisia moreenirantoja. Kalliopaljastumia on muutamassa kohdassa. Metsäinen maisemakuva on varsin luonnontilainen, koska uusia hakkuita ei juurikaan ole tehty. Rantametsiin sisältyy yksi noin kymmenen hehtaarin laajuinen luonnonmetsänä arvokas osa. Puustoltaan edustavia ovat myös alueen kaksi isointa saarta, Iso-Petäjistö ja Kokonsaari. Alueella pesii kalalokkien, kuikan, tukkakoskelon ja telkän lisäksi kaksi selkälokkiparia. Toinen pesä havaittiin Kokonsaaressa ja toinen Piianhaarankivillä. Tavoitteet: Alue on Vesijakojärven maisemaltaan luonnon-tilaisin osa ja paikoin näkymiä voi luonnehtia jopa erämaisiksi. Tavoitteena tulee olla näiden ominaispiirteiden säilyttäminen. Tähän voidaan päästä säästämällä edellä mainitut saaret ja Karhunkallionniitun luonnonmetsän ranta rakentamattomana. Muille osille suositellaan mahdollisimman pientä mitoitusta. Tärkeää on myös suojavyöhykkeiden käyttö rantametsien hakkuissa ja rakennuspaikkojen sijoittaminen vähän tavallista kauemmaksi rantaviivasta. Luontoinventointikartta LIITE 7, Ympäristökortit LIITE 8 9. YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Suunnittelualueen vesistöjen kuormitus muodostuu pääasiassa maa- ja metsätalouden hajakuormituksesta. Viljelyksestä- ja karjataloudesta johtuva järvien sisäinen kuormitus on melko pientä. Haitat näkyvät lähinnä visuaalisina vesistöjen rehevöitymisenä. Loma-asutuksen aiheuttama kuormitus ei ole aiheuttanut veden laadun heikkenemistä suunnittelualueen vesistöillä. Kokonaisuutena suunnittelualueen vesistöt ovat vedenlaadulta erinomaisia, joten vesistöjen kuormituksen määrä on nykyisellään tasapainossa vesistön kestokyvyn kanssa. Maisemallisista häiriötekijöistä ranta-alueiden metsän hakkuut ovat huomattavimpia. Alueella ei ole ympäristöhäiriöitä aiheuttavaa teollisuutta ja alueen vesi- ja tieliikenne ei aiheuta merkittävää haittaa alueen asukkaille. 10. SUUNNITTELUN JA TOTEUTUKSEN TAVOITTEET 10.1 Yleiset lähtökohdat Loma-asuntohankkeen käsittely on usein hankalaa ja aikaa vievää niin rakentamista suunnittelevalle kuin viranomaistahoillekin. Rakennuspaikan ostamiseen liittyy aina riski. Edessä ovat kysymykset rakennusluvan saamisesta, poikkeusluvan hakemisesta tai rantakaavan laatimisesta. Julkisella taholla on omat odotukset rantojen käytön suunnittelulle. Julkista tahoa kiinnostavat vapaan rannan osuudet, uimapaikat ja venevalkamat, maatalouden, kalastuksen ja pysyvän asutuksen tarpeet sekä niiden yhteensovittaminen.

17 Rantojen suunnittelun eräs keskeisin teema on pyrkimys maanomistajien tasapuoliseen kohteluun rakennusoikeutta jaettaessa. Kun yleissuunnitelmaa rantojen käytöstä ei ole ollut, maanomistajat ovat usein pyrkineet mahdollisimman nopeasti käyttämään kaiken mahdollisen rakennusoikeuden, jottei naapuri "veisi" rakennusoikeutta. Rantayleiskaavalla saadaan rantarakentamiseen selvät pelisäännöt, jolloin kilpailun tarve poistuu. Rantoja voidaan rakentaa suunnitellusti ja tarpeen mukaan. Lyhyesti rantayleiskaavan päätehtävät voidaan kiteyttää seuraavasti: Rantayleiskaava sovittaa yhteen ranta-alueisiin kohdistuvat intressit, helpottaa rakentamista koskevaa päätöksentekoa, huolehtii maanomistajien tasapuolisesta kohtelusta ja myös varmistaa sen, etteivät yleiset tarpeet unohdu. Tavoitteiden ja suunnitteluperiaatteiden määrittäminen on yksi keskeisistä rantayleiskaavatyön suunnitteluvaiheista. Keskeisten periaatteiden ja tavoitteiden määrittämisessä kulminoituu eri intressitahojen näkemykset ja toiveet suunnittelutyön päämääristä. Tavoitteiden ja suunnitteluperiaatteiden perustaksi on käyty keskusteluja kunnan edustajien, viranomaistahojen, maanomistajien ja eri intressitahojen kanssa. 10.2 Päätöksenteon helpottamisen tavoite Yleiskaava tarjoaa kunnan rakentamista ohjaaville elimille selkeät ohjeet, joiden mukaan luvat rakentamiselle voidaan myöntää. Rantayleiskaava toimii yhtä lailla raamina rakennus- ja poikkeuslupien myöntämiselle kuin myös rantakaavan laatimiselle. Lisäksi tarve poikkeuslupamenettelyyn vähenee ratkaisevasti. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu ja yleiset tarpeet on jo huomioitu yleiskaavassa, joten näitä seikkoja ei tarvitse erikseen joka hankkeen yhteydessä selvittää. 10.3 Maanomistajien tasapuolisen kohtelun tavoite Maanomistajien tasapuolista kohtelua voidaan pitää ehkä suunnittelutyön tärkeimpänä tavoitteena. Maanomistajien luottamus saavutetaan vain selkeillä ja perustelluilla suunnitteluperiaatteilla ja niiden tasapuolisella noudattamisella. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun tavoitteen saavuttaminen mahdollistaa myös suunnittelutyölle asetettujen muiden tavoitteiden saavuttamisen. Tavoitteen saavuttamiseksi on kaikilta alueen maanomistajilta pyydetty henkilökohtaisesti kannanottoa omia ranta-alueita ja koko suunnittelualuetta koskevista tavoitteista. Näin kaikki maanomistajat ovat halutessaan voineet osallistua tasapuolisesti suunnittelutyöhön heti yleiskaavatyön alkuvaiheessa. Yhtenäisillä suunnitteluperiaatteilla pyritään siihen, että arvoiltaan ja olosuhteiltaan samankaltaisilla ranta-alueilla maanomistajien tasapuolinen kohtelu toteutuu. 10.4 Yleisten tarpeiden huomioimisen tavoite Yleiset tarpeet liittyvät lähinnä erilaiseen virkistyskäyttöön. Tässä yhteydessä on huomioitava mm. vapaan rannan osuudet, liikkuvan virkistyksen alueet, luonnonsuojelu, kalastuksen sekä maa- ja metsätalouden tarpeet.