VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAATIMISOHJEET

Samankaltaiset tiedostot
VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN KEHYS JA LAATIMISOHJEET. Kommunal inkomstskatt : budget, bokslut och prognos

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

Ehdotus ympäristöosaston vuoden 2014 talousarvioksi ja vuosien taloussuunnitelmaksi

Sosiaali- ja terveysosaston vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

Kuva Pirkko Kinnunen TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2019 SIIKAJOEN KUNTA

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuva Pirkko Kinnunen TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2018 SIIKAJOEN KUNTA

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kustannukset, ulkoinen

(Valmistelija: Talousjohtaja Pekka Leppänen, p )

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Tilausten toteutuminen

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus

Tilausten toteutuminen

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

RAHOITUSOSA

Suunnittelukehysten perusteet

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Rahoitusosa

RAHOITUSOSA

Väestömuutokset, tammi-syyskuu

ESITYSTEN TEKEMINEN VUODEN 2018 TALOUSARVIOON JA TALOUSSUUNNITEL- MAAN VUOSILLE

Väestömuutokset 2016

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Väestömuutokset 2016

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/ SISÄLLYSLUETTELO

Talousarvion toteutuminen

VUODEN 2018 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

Lapin liitto Kuntakohtainen katsaus talousarvioihin. Henkilöstömenojen osalta huomioitava lomituspalvelujen hoito:

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma Kvsto

Orimattilan maakuntauudistuksen jälkeen. Kuntaliiton maakuntakierros

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Kertyneen ylijäämän arvioidaan suunnitelmavuoden 2019 jälkeen olevan 11,2 miljoonaa euroa.

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus

YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN OSAVUOSIKATSAUS

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Tilinpäätösennuste 2014

Talousarvio toteutuminen

Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2015

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus Pääekonomisti Minna Punakallio

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Miten kunnan tulos lasketaan?

Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu

Korjauslista vuoden 2019 talousarvioon,

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2018

IIN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015

Talousarviomuutos 2015

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET

Väkiluku ja sen muutokset

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/ /2012. Kaupunginhallitus :

Millaisia mittareita kriisikunnille? Pasi Leppänen

KHALL Taloussuunnitelman mukaisesti kaupunginhallitukselle tulee raportoida talouden toteutumisesta vähintään kahden kuukauden välein.

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

Rovaniemen kaupungin taloustilanne. Valtuustoseminaari Sirkka Lankila

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2013

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Sivistyslautakunta

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

TALOUSKAT SAUS. i.i i.ZOiS

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Verotulojen toteutuminen ja ennuste

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien investointisuunnitelmaehdotus

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien taloussuunnitelmaesitysten

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 2/2017

SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa ) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

OULAISTEN KAUPUNKI. Kaupunginvaltuuston hyväksymä

TALOUSARVION 2018 TÄYTÄNTÖÖNPANO - OHJE

Väkiluku ja sen muutokset

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Transkriptio:

(Käännös) Paraisten kaupunki VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAATIMISOHJEET Suomi ja suuri osa Eurooppaa ovat pitkittyneessä taantumassa. Tuleville vuosille on ennustettu erittäin hidasta kasvua. Vuoden 2009 taantumaa edeltänyttä kasvutasoa ei tulla saavuttamaan, koska talouden kasvupotentiaalia heikentävät väestön ikääntymisestä johtuvat tarjonnan rajoitteet. Talousarviovuoden 2015 makrotalousluvut osoittavat seuraavaa: SUOMEN TALOUDEN TUNNUSLUVUT 2009-2015 2009 2010 2011 2012 2013 Ennuste 2014 Ennuste 2015 BKT -8,5 % 3,3 % 2,8 % -1,0 % -1,4 % 0,2 % 1,40 % Vienti -21,3 % 7,5 % 2,9 % -0,2 % 0,3 % -0,5 % 4,60 % Inflaatio 0,0 % 1,2 % 3,4 % 2,8 % 1,5 % 1,3 % 1,70 % Työttömyys 8,2 % 8,4 % 7,8 % 7,7 % 8,2 % 8,5 % 8,40 % Lähde: Valtiovarainministeriö, Tilastokeskus Nordean, Op-Pohjolan ja Aktian viimeisimpien ennusteiden mukaan BKT kasvaa vuonna 2015 vain 0,3 0,6 %, mikä on huomattavasti vähemmän kuin valtiovarainministeriön kesäkuun ennusteessa. Yhteisöverot reagoivat suhdannemuutoksiin voimakkaimmin ja muodostavat samalla verolajin, joka on kaikkein vaikeinta ennustaa oikein. Yhteisöverotulojen arvioidaan nyt vähenevän vuonna 2014 ja seisahtuvan vuosina 2015 2017. Tämä johtuu osin ennustetuista suhdanteista, osin siitä, että yhteisöveroprosentti vuonna 2014 laski 24,5 %:sta 20 %:iin ja osin siitä, että kuntien yhteisövero-osuuden arvioidaan vuosina 2016 ja 2017 pienenevän.

Kaupungin työttömyysaste on heikentynyt jonkin verran vuodesta 2013, heinäkuussa 2014 työttömyysaste oli 7,4 %:n tasolla (vertailun vuoksi 6,3 % heinäkuussa 2013). Työttömyysaste on kuitenkin valtakunnallisesti tarkasteltuna alhainen ja alhaisin Varsinais-Suomessa. Samaan aikaan kun meillä on Varsinais-Suomen paras työllisyystilanne, väestönkehityksemme on lähestulkoon alueen huonoin. Tuloverojen kehityksen odotetaan kaupungin oman ennusteen mukaan vuonna 2014 toteutuvan jopa noin 650 000 euroa budjetoitua alhaisemmalla tasolla. Tämä johtuu erityisesti marras- ja joulukuun veronoikaisuista sekä jäännösveron maksamisesta, joka nyt tapahtuu täysimääräisesti vuoden 2015 puolella. Vuosien 2015 ja 2016 ennusteet perustuvat Kuntaliiton toukokuun ennusteen mukaiseen verojen kehitykseen. Kuntaliiton syyskuun ennusteessa tullaan todennäköisesti ennustamaan heikompaa kehitystä vuosiksi 2016 ja 2017. 2

Valtionosuuksien arvioidaan valtionosuusuudistuksen johdosta vähenevän 0,4 % vuonna 2015. Kaupunki tulee menettämään vuosittain 3,4 3,8 miljoonaa euroa, kun uudistuksen vaikutukset näkyvät täydessä laajuudessaan. Verojen ja valtionosuuksien arvioidaan talousarviovuonna 2015 kasvavan yhteensä vain 223 000 eurolla eli 0,4 %:lla suhteessa vuoden 2014 talousarvioon ja 370 000 eurolla eli 0,2 %:lla suhteessa vuoden 2014 ennusteeseen. 3

Kaupungin rahoituksen kehitys on valtionosuusuudistuksen ja heikkojen suhdanteiden vuoksi erittäin heikkoa vuosina 2014, 2015, 2016 ja 2017 ja vielä vuonna 2018. Valtionosuusuudistus merkitsee Paraisten kaupungille rahoituksen pysyvää heikkenemistä, ja verorahoituksen kehitys on samalla erittäin heikkoa suhdannetilanteen vuoksi. Jotta kaupungin talous ei vaarannu ja jotta kaupunki pystyy säilyttämään toimintansa ja taloutensa itsenäisen ohjausvallan, kaupungin on sopeutettava toimintansa heikentyneeseen rahoitukseen. Väestö Tilastokeskus arvioi, että kaupungin väestönkasvu on tänä vuonna ja tulevina kolmena vuonna maltillista väestönkehityksen käännyttyä negatiiviseksi vuonna 2013. Kaupungin väestönkasvu on alueellisessa vertailussa alhainen kaupungin hyvästä työllisyystilanteesta huolimatta. 4

Yli 65-vuotiaiden määrä on kasvanut kaupungissa tuntuvasti viimeisten kymmenen vuoden aikana (yli 65-vuotiaita noin 700 enemmän), samalla kun 15 64-vuotiaiden osuus on vähentynyt huomattavasti (lähes 400 hengellä). 0 14-vuotiaiden määrä on suhteellisen vakaa, mutta vähentynyt (126 hengellä). Suuntauksen odotetaan vahvistuvan entisestään. 5

Yleiset kustannustekijät Palkkojen arvioidaan nousevan 0,8 %, tähän sisältyvät palkkaliukumat, palkkojen harmonisoinnit ja henkilöstömuutokset: palkat ja sosiaalimaksut lasketaan keskitetysti. Henkilösivukulujen arvioidaan olevan yhteensä 29,21 % kokonaispalkkasummasta. Inflaatio-odotukset ovat muuttuneet suhteellisen nopeasti ja ovat nyt 0,4 0,8 prosenttiyksikön tasolla. Asukasluku oli vuoden 2014 alussa 15 511 henkeä (vertailuluku). Velkataakan kasvu ja sen myötä heikentynyt rahoituksellinen asema ovat merkki siitä, että kaupunki on elänyt ja elää yli varojensa, ja sekä velkataakan taso että sen kasvuvauhti ovat huolestuttavia. Vuonna 2013 kaupunki onnistui johdannaissopimuksesta irtautumisen ansiosta pienentämään velkataakkaansa 3,6 miljoonalla eurolla. Velkataakan on vuoden 2014 talousarviossa arvioitu kasvavan vielä 3 miljoonalla eurolla, ja vuoden 2014 ennusteiden valossa vaikuttaa nyt todennäköiseltä, että lisälainanotto toteutuu. On hyvin tärkeää luoda vuoden 2015 talousarviossa käyttötalouteen edellytykset sille, että investoinnit saadaan katettua huomattavasti laajemmin. Talousarvion tasapainottamisen kannalta tämä ei kuitenkaan riitä, vaan investointien on oltava edellisvuosia alhaisemmalla tasolla. Kaupungin toiminta ja investoinnit suunnitellaan ja toteutetaan kaupungin strategian mukaan niin, että Paraisten talous on sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä tasapainoinen. Toiminta ja investoinnit sopeutetaan omaan rahoitukseen niin, että kertyneet yli- /alijäämät katetaan kullakin taloussuunnitelmakaudella, ja niin, että tulorahoitus riittää nettoinvestointien rahoitukseen. 6

Tähänastisten ennusteiden, vuoden 2013 tilinpäätöksen sekä vuoden 2014 määrärahojen käytön ja kertyneiden tulojen perusteella kaupungilla on realistinen mahdollisuus laatia talousarvio ja taloussuunnitelma siten, että kaupunki voi rahoittaa oman toimintansa suunnitteluvuosina nostamatta verotasoa. Tämä vaatii kuitenkin sitä, että kaupunki pystyy toteuttamaan ne toimenpideehdotukset, jotka toisivat pysyviä säästöjä, yhdistettynä hyvin pidättyväiseen linjaan käyttötalouden ja investointien suhteen koko suunnittelukauden ajan. Vastuualueiden visio ja tavoitteet Talousarvio on valtuuston ohjausinstrumentti tulevan vuoden toimintaa varten. Kunnanvaltuusto vahvistaa toimintojen tavoitteet ja myöntää määrärahat tavoitteiden toteuttamiseen. Valtuusto ottaa kantaa tavoitteisiin ja strategioihin sekä toimintojen resurssien tarpeeseen vastuualuetasolla, kun taas määrärahojen yksityiskohtainen käyttö ratkaistaan käyttösuunnitelmissa lautakunta- ja toimintatasolla. Yksittäisten vastuualueiden tavoitteiden ja visioiden tulee olla yhteensopivia kaupungin tavoitteiden, visioiden ja arvojen kanssa ja edistää niitä. Kaupungin strategia tulee ottaa huomioon talousarviotyössä. Talousarvio ja taloussuunnitelman tekstiosa laaditaan osoitteessa G:\Common\Budget 2015\Mall budget 2015 olevan mallin mukaisesti. Tavoitteita, arviointikriteerejä ja tavoitetasoja asetettaessa tulee ottaa huomioon Tilastokeskuksen keräämät tilastotiedot. Svante Nysten ja Ulla Andersson auttavat määrittelemään osastoittain kerättävät tilastotiedot. Investointiosa Kaupunki suunnittelee rahoittavansa investoinnit suunnittelukaudella omarahoitteisesti, ja sen tulee pitkällä aikavälillä jatkaa lainataakkansa pienentämistä. Jos käyttötalousarvion kehykset pitävät eikä budjetoituihin ulkoisiin tuloihin tule suurempia muutoksia, investointien taso ei saa ylittää 4-5 miljoonaa euroa. Investointimeno on Paraisten kaupungille investointi käyttö- tai rahoitusomaisuuteen, jolla voidaan katsoa olevan vähintään viiden vuoden taloudellinen käyttöaika ja merkittävä taloudellinen arvo. Tällaiseksi merkittäväksi arvoksi määritellään vähintään 10 000 euroa. Olemassa olevaan käyttöomaisuuteen tehtävän investoinnin menon on täytettävä seuraavat kriteerit: a) investoinnin on annettava kohteelle pysyvää lisäarvoa sekä b) pidennettävä kohteen käyttöaikaa. Jolleivät nämä kriteerit täyty, meno katsotaan käyttömenoksi. Jonkin laitteen korjaaminen on ensisijaisesti nähtävä käyttömenona. Peruskorjaus, esim. kiinteistön kulumis-, home- tai muun vaurion korjaaminen tai tiepäällysteen korjaaminen, on katsottava käyttömenoksi. Oleellista on, että kulloinenkin investointimeno ilmoitetaan talousarviossa erikseen. Kaikkiin investointimenoihin on liitettävä hankekuvaus. Kulloinenkin vastuullinen yksikkö tai osasto laatii hankekuvauksen ja lähettää sen kaupungin talouspalveluihin. Näin toimitaan investoinnin kirjanpidon ja kulukirjauksen helpottamiseksi. Kaupungin palkkakulut ja muut kustannukset, kuten esim. asuinalueiden suunnittelusta ja toteuttamisesta syntyvät investointikustannukset ja investointihankkeiden aloittamisen yhteydessä syntyvät menot, katsotaan käyttömenoiksi. 7

Myyntivoittojen budjetoinnissa ja kirjaamisessa on noudatettava kirjanpitolautakunnan kuntajaoston sitovaa suositusta, mikä tarkoittaa sitä, että kukin monijäseninen toimielin budjetoi investointiosaan myyntikohteiden kirjanpitoarvon ja että myyntivoitot ja mahdolliset myyntitappiot kootaan yhteen ja samaan paikkaan käyttötalousarviossa. Myyntivoitot huomioidaan tuloslaskelman kohdassa Toimintatuotot. Vuoden 2015 talousarviota ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaa laadittaessa omaisuuden (tonttien, rakennusten, osakkeiden ja muun omaisuuden) myynti budjetoidaan niin, että kukin lautakunta ilmoittaa myyntikohteen nimen, kirjanpitoarvon ja arvioidun myyntihinnan. Kirjanpidollisesti myyntikohteiden kirjanpitoarvot budjetoidaan ja kirjataan kunkin toimielimen kohdalle investointiosaan ja myyntivoitot (myyntiarvon ja kirjanpitoarvon erotus) budjetoidaan ja kirjataan käyttötalousarvioon kokoamalla ne yhteen talouspalveluiden kohdalle. Investointihankkeiden kohdalla on esitettävä ainakin seuraavat tiedot: 1. Kuukausi, jolloin investointikustannus tulee ajankohtaiseksi 2. Hankkeen kokonaiskustannus ja toteutusaikataulu, jonka mukaisesti kokonaiskustannus tarvittaessa jaetaan eri talousarviovuosille 3. Hankkeen vaikutus käyttötalouteen 4. Hankkeen mahdollisesti vaatima henkilöstö 5. Erityisrahoitus (valtionosuudet, korkotukilainat, liittymismaksut, käyttöomaisuuden myynnistä saatavat tuotot ym.) Hankkeiden lomakepohja (tehty Wordilla) on osoitteessa G:\Common\Budget 2015/projektblankett 2015. Aikataulu Ehdotukset vuoden 2015 talousarvioksi ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaksi on jätettävä koostettavaksi viimeistään 22.10.2014, numero-osa Ulla Anderssonille ja tekstiosa Nina Nordströmille. Muutoin kaupunki noudattaa erillisen liitteen mukaista aikataulua. Liitteet: Talousarvion laatimisaikataulu 8