VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN KEHYS JA LAATIMISOHJEET. Kommunal inkomstskatt : budget, bokslut och prognos

Transkriptio

1 (Käännös) Paraisten kaupunki VUODEN 216 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN KEHYS JA LAATIMISOHJEET Talousarviovuoden 216 makrotalousluvut ovat seuraavanlaiset: EKONOMISKA NYCKELTAL FÖR FINLAND Prognos 215 Prognos 216 BNP -8,5 % 3,3 % 2,8 % -1, % -1,3 % -,1 %,5 % 1,4 % Export -21,3 % 7,5 % 2,9 % -,2 % -,7 % -,4 % 1,5 % 3, % Inflation, % 1,2 % 3,4 % 2,8 % 1,5 % 1, %,3 % 1,4 % Arbetslöshet 8,2 % 8,4 % 7,8 % 7,7 % 8,2 % 8,7 % 8,8 % 8,6 % Källa: Finansministeriet, Statistikcentralen Suomi on keskellä pitkittynyttä talouskriisiä, jolla verojen ja valtionosuuksien kautta on heijastusvaikutuksia kaupungin rahoitukseen ja palkkojen ja inflaation kautta kaupungin kustannuskehitykseen. Maan talouskehityksen ennakoidaan pysyvän edelleen heikkona vuonna 216. Kunnallisen tuloveron kehitys on ollut heikkoa vuodesta 29 asti; kunnallisen tuloveron kehitys osoitti selvää kasvua ainoastaan vuonna 213, jolloin kaupunki korotti veroprosentin 19,25:sta 19,75:ään. Kunnallisesta tuloverosta saatavien tulojen ennakoidaan ylittävän vuoden 213 tason vasta vuonna Kommunal inkomstskatt : budget, bokslut och prognos Budget / Plan / Prognos Kaupungin työttömyysaste on heikentynyt vähitellen vuodesta 212, heinäkuussa 215 työttömyysaste oli 7,4 %:n tasolla (vertailun vuoksi 6,3 % heinäkuussa 213). Työttömyysaste on kuitenkin valtakunnallisesti tarkasteltuna vielä alhainen ja alhaisin Varsinais-Suomessa. Samaan aikaan kun meillä on ollut Varsinais-Suomen paras työllisyystilanne, väestönkehityksemme on lähestulkoon alueen kehnoin. 1

2 % Paraisten kaupunki 1, % 9, % 8, % 7, % 6, % 5, % 4, % 3, % 2, % 1, % Arbetslöshetsprocent Pargas (31.12.), juli 215 4,5 % 6,9 % 6,2 % 5,6 % 5,5 % 6,9 % 8,6 % 7,4 % 8,3 %, % juli 215 juli Yhteisöverot reagoivat suhdannemuutoksiin voimakkaimmin ja muodostavat samalla verolajin, joka on kaikkein vaikeinta ennustaa oikein. Yhteisöverosta saadut tulot ovat vähentyneet kolmena perättäisenä vuonna vuosina ja niiden ennakoidaan vähenevän edelleen vuosina Tämä johtuu osin ennustetuista suhdanteista, osin siitä, että yhteisöveroprosentti vuonna 214 laski 24,5 %:sta 2 %:iin ja osin siitä, että kuntien yhteisövero-osuuden arvioidaan vuosina 216 ja 217 pienenevän. Samfundsskatt : budget, bokslut och prognos Budget / Plan / Prognos Kiinteistövero on viime vuosina noussut merkittävästi osin johtuen päivitetyistä kiinteistöjen arvoista ja osin johtuen siitä, että kaupunki korotti kiinteistöveroprosentteja vuonna 21 ja 215. Kiinteistöveron merkitys kaupungin rahoitukselle on kasvanut viime vuosina nopeasti. 2

3 Paraisten kaupunki 12 Fastighetsskatt : budget, bokslut och prognos * Budget / Plan / Prognos Verotuottojen kehityksen ennakoidaan kokonaisuudessaan seisahtuvan vuosina SKATTEINTÄKTER ,M ,5 48,1 52, 51,7 54,8 56,6 57,3 62, ,3 65, 67, Prognos Prognos Valtionosuuksien arvioidaan vuonna 215 vähenevän -1,3 %, ja sen jälkeen edelleen -,6 % vuonna 216 ja -1,4 % vuonna 217. Valtionosuusuudistuksen vuotuinen vaikutus valtionosuuksiin on vuodesta 219 eteenpäin noin 3,8 miljoonaa euroa vuodessa, kun uudistuksen vaikutukset näkyvät kokonaisuudessaan. 3

4 euro euro Paraisten kaupunki 35 3 STATSANDELAR , BUDGET OCH EKONOMIPLAN , PROGNOS ,5 % 3,9 % 7,3 % 3,1 %,5 % -1,3 % -,6 % -1,4 % 2, %,1 % 25 12,8 % 9,7 % 2 2,9 % STATSANDELAR Prognos Prognos 219 Verojen ja valtionosuuksien yhteensä arvioidaan talousarviovuonna 216 kasvavan 1,4 miljoonalla eurolla suhteessa vuoden 215 talousarvioon, mutta vähenevän 9 eurolla tai -,9 %:lla suhteessa vuoden 214 ennusteeseen. Kaupungin rahoituksen kehitys on valtionosuusuudistuksen, pienenevien valtionosuuksien ja heikkojen suhdanteiden vuoksi erittäin heikkoa vuosina 214, 215, 216 ja 217 ja vielä vuonna 218. Valtionosuusuudistus merkitsee Paraisten kaupungille rahoituksen pysyvää heikkenemistä, ja verorahoituksen kehitys on samalla erittäin heikkoa suhdannetilanteen vuoksi. 12 STATSANDELAR & SKATTER TOTALT , PROGNOS ,8 % 3,5 % 3,2 % 6,9 %,5 % 2,1 % -,9 %,2 % 3,% 8 4,92 % 9,5 % 2,3 % STATSANDELAR SKATTEINTÄKTER Prognos Kaupungin on pystyttävä sopeuttamaan toimintansa heikentyneeseen rahoitukseen. 4

5 Paraisten kaupunki Väestö Tilastokeskus arvioi, että kaupungin väestönkasvu on tänä vuonna ja tulevina kolmena vuonna maltillista väestönkehityksen käännyttyä negatiiviseksi vuonna 213. Elokuun 215 väestöluvut indikoivat nollakasvua vuonna 215. Kaupungin väestönkasvu on alueellisessa vertailussa alhainen kaupungin hyvästä työllisyystilanteesta huolimatta Befolkning, Pargas stad , prognos ** 214** 215** 216** 217** 218** Yli 65-vuotiaiden määrä on kasvanut kaupungissa tuntuvasti viimeisten kymmenen vuoden aikana (yli 65-vuotiaita yli 9 enemmän), samalla kun vuotiaiden osuus on vähentynyt huomattavasti (yli 5 hengellä). 24-vuotiaiden määrä on melko muuttumaton. 5

6 befolkning Paraisten kaupunki Befolkning, Pargas stad och prognos år år +65 år Linjär ( -24 år) 2 1 Yleiset kustannustekijät Palkkojen arvioidaan nousevan,6 %, tähän sisältyvät palkkaliukumat, palkkojen harmonisoinnit ja henkilöstömuutokset: palkat ja sosiaalimaksut lasketaan keskitetysti. Henkilösivukulujen arvioidaan olevan yhteensä X % kokonaispalkkasummasta. Inflaatio-odotukset ovat muuttuneet suhteellisen nopeasti ja ovat nyt noin 1 prosenttiyksikön tasolla. Asukasluku oli vuoden 215 alussa henkeä (vertailuluku). Vuosina 213 ja 214 kaupunki onnistui pienentämään velkataakkaansa 3,6 miljoonalla ja,8 miljoonalla eurolla. Vuoden 215 talousarvio on laadittu niin, että se vaatisi lainakantaan 2,7 miljoonan euron lisäystä. Puolivuotisraportti ennustaa kuitenkin budjetoitua suurempia verotuloja ja valtionosuuksia vuodelle 215. Tämä yhdistettynä siihen, että talousarviota on vuonna 215 tähän asti noudatettu erittäin hyvin, indikoi sitä, että lainakannan vaadittava lisäys muodostuu huomattavasti arvioitua pienemmäksi ja voi parhaassa tapauksessa lähestyä nollaa. On hyvin tärkeää luoda vuoden 216 talousarviossa käyttötalouteen edellytykset sille, että investoinnit saadaan katettua huomattavasti laajemmin. Talousarvion tasapainottamisen kannalta tämä ei kuitenkaan riitä, vaan investointien on oltava riittävän alhaisella tasolla. Kaupungin toiminta ja investoinnit suunnitellaan ja toteutetaan kaupungin strategian mukaan niin, että Paraisten talous on sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä tasapainoinen. Toiminta ja investoinnit sopeutetaan omaan rahoitukseen niin, että kertyneet yli- 6

7 Paraisten kaupunki /alijäämät katetaan kullakin taloussuunnitelmakaudella, ja niin, että tulorahoitus riittää nettoinvestointien rahoitukseen. Tähänastisten ennusteiden, vuoden 214 tilinpäätöksen sekä vuoden 215 määrärahojen käytön ja kertyneiden tulojen perusteella kaupungilla on realistinen mahdollisuus laatia talousarvio ja taloussuunnitelma siten, että kaupunki voi rahoittaa oman toimintansa suunnitteluvuosina nostamatta verotasoa. Tämä vaatii kuitenkin erittäin maltillista käyttötalous- ja investointilinjaa koko suunnittelukauden ajan sekä sitä, että kaupunki pystyy toiminnassaan toteuttamaan muutoksia, jotka hillitsevät kustannuskehitystä ja tuovat pysyviä säästöjä. Vastuualueiden visio ja tavoitteet Talousarvio on valtuuston ohjausinstrumentti tulevan vuoden toimintaa varten. Kunnanvaltuusto vahvistaa toimintojen tavoitteet ja myöntää määrärahat tavoitteiden toteuttamiseen. Valtuusto ottaa kantaa tavoitteisiin ja strategioihin sekä toimintojen resurssien tarpeeseen vastuualuetasolla, kun taas määrärahojen yksityiskohtainen käyttö ratkaistaan käyttösuunnitelmissa lautakunta- ja toimintatasolla. Yksittäisten vastuualueiden tavoitteiden ja visioiden tulee olla yhteensopivia kaupungin tavoitteiden, visioiden ja arvojen kanssa ja edistää niitä. Kaupungin strategia tulee ottaa huomioon talousarviotyössä. Talousarvio ja taloussuunnitelman tekstiosa laaditaan osoitteessa G:\Common\Budget 216\Mall budget 216 olevan mallin mukaisesti. Tavoitteita, arviointikriteerejä ja tavoitetasoja asetettaessa tulee ottaa huomioon Tilastokeskuksen keräämät tilastotiedot. Svante Nysten ja Ulla Andersson auttavat määrittelemään osastoittain kerättävät tilastotiedot. Investointiosa Kaupunki suunnittelee rahoittavansa investoinnit suunnittelukaudella omarahoitteisesti, ja sen tulee pitkällä aikavälillä jatkaa lainataakkansa pienentämistä. Jos käyttötalousarvion kehykset pitävät eikä budjetoituihin ulkoisiin tuloihin tule suurempia muutoksia, investointien taso ei saa ylittää 4,6 miljoonaa euroa. Investointimeno on Paraisten kaupungille investointi käyttö- tai rahoitusomaisuuteen, jolla voidaan katsoa olevan vähintään viiden vuoden taloudellinen käyttöaika ja merkittävä taloudellinen arvo. Tällaiseksi merkittäväksi arvoksi määritellään vähintään 1 euroa. Olemassa olevaan käyttöomaisuuteen tehtävän investoinnin menon on täytettävä seuraavat kriteerit: a) investoinnin on annettava kohteelle pysyvää lisäarvoa sekä b) pidennettävä kohteen käyttöaikaa. Jolleivät nämä kriteerit täyty, meno katsotaan käyttömenoksi. Jonkin laitteen korjaaminen on ensisijaisesti nähtävä käyttömenona. Peruskorjaus, esim. kiinteistön kulumis-, home- tai muun vaurion korjaaminen tai tiepäällysteen korjaaminen, on katsottava käyttömenoksi. Oleellista on, että kulloinenkin investointimeno ilmoitetaan talousarviossa erikseen. Kaikkiin investointimenoihin on liitettävä hankekuvaus. Kulloinenkin vastuullinen yksikkö tai osasto laatii hankekuvauksen ja lähettää sen kaupungin talouspalveluihin. Näin toimitaan investoinnin kirjanpidon ja kulukirjauksen helpottamiseksi. Kaupungin palkkakulut ja muut kustannukset, kuten esim. asuinalueiden suunnittelusta ja toteuttamisesta syntyvät investointikustannukset ja investointihankkeiden aloittamisen yhteydessä syntyvät menot, katsotaan käyttömenoiksi. 7

8 Paraisten kaupunki Myyntivoittojen budjetoinnissa ja kirjaamisessa on noudatettava kirjanpitolautakunnan kuntajaoston sitovaa suositusta, mikä tarkoittaa sitä, että kukin monijäseninen toimielin budjetoi investointiosaan myyntikohteiden kirjanpitoarvon ja että myyntivoitot ja mahdolliset myyntitappiot kootaan yhteen ja samaan paikkaan käyttötalousarviossa. Myyntivoitot huomioidaan tuloslaskelman kohdassa Toimintatuotot. Vuoden 216 talousarviota ja vuosien taloussuunnitelmaa laadittaessa omaisuuden (tontit, rakennukset, osakkeet ja muu omaisuus) myynti budjetoidaan siten, että kukin lautakunta ilmoittaa myyntikohteen nimen, kirjanpitoarvon ja arvioidun myyntihinnan. Kirjanpidollisesti myyntikohteiden kirjanpitoarvot budjetoidaan ja kirjataan kunkin toimielimen kohdalle investointiosaan ja myyntivoitot (myyntiarvon ja kirjanpitoarvon erotus) budjetoidaan ja kirjataan käyttötalousarvioon kokoamalla ne yhteen talouspalveluiden kohdalle. Investointihankkeiden kohdalla on esitettävä ainakin seuraavat tiedot: 1. Kuukausi, jolloin investointikustannus tulee ajankohtaiseksi 2. Hankkeen kokonaiskustannus ja toteutusaikataulu, jonka mukaisesti kokonaiskustannus tarvittaessa jaetaan eri talousarviovuosille 3. Hankkeen vaikutus käyttötalouteen 4. Hankkeen mahdollisesti vaatima henkilöstö 5. Erityisrahoitus (valtionosuudet, korkotukilainat, liittymismaksut, käyttöomaisuuden myynnistä saatavat tuotot ym.) Hankkeiden lomakepohja (tehty Wordilla) on osoitteessa G:\Common\Budget 216. Aikataulu Ehdotukset vuoden 216 talousarvioksi ja vuosien taloussuunnitelmaksi on jätettävä käännettyinä koostettavaksi Ulla Anderssonille ja Nina Nordströmille viimeistään Muutoin kaupunki noudattaa erillisen liitteen mukaista aikataulua. Liitteet: Talousarvion laatimisaikataulu 8