1. PUOLUSTUSVOIMAIN KOMENTAJAN KATSAUS... 2 2. VAIKUTTAVUUS... 4 2.1. Valtakunnan sotilaallisen puolustamisen suorituskyky... 4 2.1.1. Tilannekuva... 4 2.1.2. Aluevalvonta... 5 2.1.3. Valmius / Pääesikunta... 5 2.1.4. Valmius / Maavoimat... 5 2.1.5. Valmius / Merivoimat... 5 2.1.6. Valmius / Ilmavoimat... 6 2.2. Muiden viranomaisten tukeminen... 6 2.3. Sotilaallisen kriisinhallinnan tukeminen... 7 3. TOIMINNALLISET TULOSTAVOITTEET... 8 4. SISÄISTEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 10 5. PUOLUSTUSVOIMIEN TOIMINTA... 10 5.1. Henkilöstö... 12 5.1.1. Henkilöstörakenteen ja toimintakyvyn kehittyminen... 12 5.1.2. Henkilöstömenot kuluryhmittäin ja palkka-analyysi... 13 5.2. Asevelvollisten koulutus ja ylläpito... 18 5.3. Toimitilat ja alueet... 19 5.4. Ympäristönsuojelu... 20 6. PUOLUSTUSMATERIAALIHANKINNAT... 21 6.1. Määrärahat... 21 7. SOTILAALLINEN KRIISINHALLINTA... 21 7.1. Sotilaallisen kriisinhallinnan operaatiot... 21 7.2. Kriisinhallintajoukkojen vahvuus operaatioittain... 23 7.3. Sotilaallisen kriisinhallinnan menojen tarkastelu... 23
1. Puolustusvoimain komentajan katsaus Puolustusvoimien toiminta toteutui lähes annettujen tavoitteiden mukaisesti. Toiminnassa keskityttiin kehittämisohjelmien mukaisiin suorituskykyä ylläpitäviin toimiin sekä puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien toteuttamiseen. Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisten selontekojen toimeenpanoa on jatkettu. Tulostavoitteiden toteutuminen Puolustusvoimien päätehtävä, Suomen sotilaallisen puolustamisen kyky, sen toteuttamista tukevat tilannekuva sekä aluevalvonnan ja alueellisen koskemattomuuden turvaamisen valmius pidettiin vaaditulla tasolla. Merkittävimmät poikkeamat olivat sopeuttamistoimiin liittyviä. Käynnissä olevat materiaalisen valmiuden ylläpidon ja kehittämisen hankkeet etenevät lähes suunnitellusti. Kunnossapidon suurimmat haasteet liittyivät koulutuskaluston varaosiin ja vaihtolaitteisiin sekä väliaikaisesti vaatetusmateriaaliin. Varaosien käyttö- ja hankintamäärät eivät ole olleet tasapainossa, mikä on vaikuttanut epäsuotuisasti koulutusedellytyksiin. Vuosina 2009-2010 on puolustusmateriaalimomentilta käännetty suunnitelmien mahdollistamana resursseja toimintamenomomentille varaosatilanteen parantamiseksi. Yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa on tiivistetty kaikilla tasoilla laatimalla keskitettyjen periaatteiden mukaisesti yhteistoiminnan toimenpidesuunnitelmia normaali- sekä poikkeusoloihin. Noin 500 erilaista virka-aputehtävää on toteutettu laadukkaasti. Puolustusvoimat osallistui kahdeksaan sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon ja kahteen sotilastarkkailijaoperaatioon. Kriisinhallinnan painopisteet olivat Afganistanin operaation organisaatiomuutoksen suunnittelussa ja käynnistämisessä, Tshadin operaation lakkauttamisessa, Kosovon operaation alasajossa sekä kahden EU:n taisteluosaston kouluttamisessa. Lisäksi syksyllä aloitettiin valmistautuminen miinalaivan Atalanta - operaatioon. Kriisinhallintaoperaatioiden vahvuus laski alkuvuoden aikana noin 500 sotilaasta loppuvuoden noin 250 sotilaaseen. Kriisinhallintaoperaatioissa suomalaisten toimintaedellytyksiä ja palvelusturvallisuutta on ylläpidetty ja kehitetty toimintaympäristön edellyttämällä tavalla. Kehittämistyö jatkuu edelleen. Pohjoismaisen yhteistyön rakenteita muutettiin vuoden 2010 alusta alkaen yhdistämällä yhteistoiminta-alueet yhdeksi toiminnalliseksi ja hallinnolliseksi kokonaisuudeksi NORDEFCO:ksi (Nordic Defence Co-operation). Virallisesti organisaatiomuutos astui voimaan 31. toukokuuta. Lähtökohtana on ollut, että pohjoismaisen yhteistyön kokonaisrakenne on aikaisempaan nähden kevyempi ja työryhmillä on selkeät tavoitteet aikatauluineen. Yhteistyö jakautuu viiteen puolustushaarat läpileikkaavaan yhteistoiminta-alueeseen. Suomi toimii puheenjohtajamaana suorituskykyjen kehittämisen yhteistoiminta-alueella. 2
NORDEFCO - toimintatapamalli jalkautettiin puolustusvoimien sisällä syksyllä 2010. Henkilöstö ja asevelvollisten koulutus Puolustusvoimat on jatkanut henkilöstörakenteen kehittämistä painopisteenä uuden aliupseeriston muodostaminen. Aliupseerien henkilöstö- ja koulutusjärjestelmää kehitettäessä on painotettu käytännönläheistä sotilasammatillista osaamista. Tällöin keskeisenä haasteena on varmistaa, että koulutuksen laatu vastaa perusyksiköiden kouluttajatehtävissä ja erityisosaamista vaativissa ammattitehtävissä edellytettävää osaamista. Puolustusvoimat on hyödyntänyt kattavasti reservin eri koulutusmuotoja. Puolustusvoimat on kouluttanut reserviläisiä kertausharjoituksissa hieman alle tavoitemäärän. Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä tilatussa sotilaallisessa koulutuksessa on saavutettu määrälliset tavoitteet. Varusmieskoulutuksen peruskoulutuskauden kokonaispoistuma väheni edellisiin vuosiin verrattuna. Eräinä tähän vaikuttavina tekijöinä ovat olleet muun muassa varusmieskoulutuksen uusittu normisto, ennakkoterveystarkastuksen ohjeistus ja varusmieskoulutuksen toimivuuden turvaamisen ohjeistuksen jalkauttaminen sekä kutsunnoissa toteutettu tiukennettu palveluskelpoisuusarviointi. Vuonna 2010 kotiutuneiden varusmiesten maanpuolustustahto ja palvelusmotivaatio ovat edelleen hyvällä tasolla. Puolustusvoimat on jatkanut toimenpiteitä asevelvollisuuden toimivuuden turvaamiseksi. Rahoitus ja tulevaisuuden näkymät Puolustusvoimat on ohjeistanut oma-aloitteisesti valtiohallinnon edellyttämien säästötoimenpiteiden keskeiset toimenpiteet jo vuoden 2009 puolella. Puolustusvoimissa on korostettu lisäksi sitä, että hallinnollisten kulujen säästäminen ei saa vaikuttaa mm. asevelvollisten koulutuksen edellyttämiin toimintamenoihin. Puolustusvoimien tulosyksiköt ovat sopeuttaneet toimintaansa annettuihin rahoituskehyksiin. Puolustusvoimien ruokahuollon yhtiöittämistä on valmisteltu kuluneen vuoden aikana ja valmistelu jatkuu myös tulevana vuonna tähdäten uuden yhtiön aloittamiseen 1.1.2012. Puolustusvoimien tulevaisuutta leimaavat valtiontalouden haasteiden vaikutukset rahoituskehyksiin ja sen myötä toiminnan tasoon liittyvä epävarmuus. Puolustusvoimat selvittää kaikki mahdollisuudet toiminnan tehostamiseen ja toimeenpanee omassa päätösvallassaan olevat ratkaisut toiminnan ja talouden tasapainottamiseksi. Puolustusvoimauudistuksen suunnittelu on aloitettu. 3
2. Vaikuttavuus 2.1. Valtakunnan sotilaallisen puolustamisen suorituskyky VALTAKUNNAN TAVOITE 2010 TOTEUMA 2010 SOTILAALLISEN PUOLUSTAMISEN SUORITUSKYKY TILANNEKUVA 4 4 ALUEVALVONTA 3 3 VALMIUS/PÄÄESIKUNTA 3 3,5 VALMIUS/MAAVOIMAT 3 3 VALMIUS/MERIVOIMAT 3 3 VALMIUS/ILMAVOIMAT 4 4 Puolustusvoimien suorituskyky mahdollistaa annettujen tehtävien toteuttamisen. Vaikuttavuustavoitteiden arviointiperusteet: Vaikuttavuustavoitteille on annettu tavoitetunnusluvut asteikolla 1-5. Puolustusvoimat on käyttänyt tunnuslukujen arvioinnissa PLM:n arviointiasteikkoa ja puolustusvoimien komentajan tulosneuvotteluissa käytettävää suorituskyvyn arviointitaulukkoa, jossa lakisääteisten tehtävien toteuttamista arvioidaan eri suorituskyvyn osatekijöiden suhteen. Tilannekuvan ja aluevalvonnan tunnusluvut ovat muodostuneet Pääesikunnan ja puolustushaarojen arviointien perusteella. Pääesikunta on muodostanut lopullisen arvioinnin tuloksen. Valmiuden, muiden viranomaisten tukemisen ja sotilaallisen kriisinhallinnan tukemisen tunnusluvut ovat puolustushaarojen sekä pääesikunnan itsenäisten arviointien tuloksia. Vaikuttavuustavoitteiden tunnusluvut ovat suuntaa antavia. Tarkempaan ja systemaattisempaan tavoitteen asetantaan ja seurantaan pyrkivä mittarihierarkiatyö on käynnissä. 2.1.1. Tilannekuva Tulostavoite: Puolustusvoimat ylläpitää sotilasstrategista tilannekuvaa riittävän ennakkovaroituksen saamiseksi SUORITUSKYKY TAVOITE 2010 TOTEUMA 2010 TILANNEKUVA 4 4 Operatiivinen ja sotilastiedustelun tilannekuva on ylläpidetty vaaditulla tasolla. Tilannekuvan jakaminen on mahdollistanut oikea-aikaisen päätöksenteon. 4
2.1.2. Aluevalvonta Tulostavoite: Puolustusvoimat toimeenpanee aluevalvonnan, jolla tulee kyetä alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen SUORITUSKYKY TAVOITE 2010 TOTEUMA 2010 ALUEVALVONTA 3 3 Aluevalvonta on toteutettu asetettujen vaatimusten mukaisesti ja aluevalvonnan ajallinen ja alueellinen kattavuus on kyetty pitämään käsketyllä tasolla. 2.1.3. Valmius / Pääesikunta Tulostavoite: Pääesikunta, joka voi keskittyä puolustusvoimien kokonaiskehittämiseen ja puolustushaarojen yhteisoperaatioiden suunnitteluun ja johtamiseen. SUORITUSKYKY TAVOITE 2010 TOTEUMA 2010 VALMIUS 3 3,5 Keskeiset operatiiviset suunnitelmat on päivitetty vuoden 2010 aikana. Johtamista tukevia tietojärjestelmiä on otettu käyttöön. 2.1.4. Valmius / Maavoimat Tulostavoite: Maavoimien tulee kyetä puolustukseen koko valtakunnan alueella sekä sotilaallisten hyökkäysten ennaltaehkäisyyn ja torjumiseen muiden puolustushaarojen tukemana. Maavoimien joukkotuotanto- ja liikekannallepano-organisaation tulee mahdollistaa joukkojen joustava perustaminen tilanteen edellyttämässä laajuudessa. SUORITUSKYKY TAVOITE 2010 TOTEUMA 2010 VALMIUS 3 3 Maavoimien suorituskyky mahdollistaa annettujen tehtävien toteuttamisen ja joukkojen joustava perustaminen kyetään toteuttamaan tilanteen edellyttämässä laajuudessa. 2.1.5. Valmius / Merivoimat Tulostavoite: Merivoimien tulee kyetä meriyhteyksien suojaamiseen ja meritse tapahtuvien hyökkäysten torjuntaan yhteistoiminnassa muiden puolustushaarojen kanssa. Merivoimien joukkotuotanto- ja liikekannallepano-organisaation tulee mahdollistaa joukkojen joustava perustaminen tilanteen edellyttämässä laajuudessa. SUORITUSKYKY TAVOITE 2010 TOTEUMA 2010 VALMIUS 3 3 5
NOCO 10-harjoitus (Northern Coasts 2010) kehitti merivoimien kansallista ja kansainvälistä suorituskykyä. Merivoimat kykenee meriyhteyksien turvaamiseen ja meritse tapahtuvien hyökkäysten torjuntaan yhteistoiminnassa muiden puolustushaarojen kanssa. 2.1.6. Valmius / Ilmavoimat Tulostavoite: Ilmavoimien tulee kyetä suojaamaan valtakunnallisesti merkittävät kohteet sekä kiistämään vastustajan ilmaherruus ja torjumaan hyökkäykset ilmasta. Ilmavoimien joukkotuotanto- ja liikekannallepanoorganisaation tulee mahdollistaa joukkojen joustava perustaminen tilanteen edellyttämässä laajuudessa. SUORITUSKYKY TAVOITE 2010 TOTEUMA 2010 VALMIUS 4 4 Valmiuden nopeaa kohottamista varten on ylläpidetty tilanteen edellyttämää johtamis-, päivystys-, vartiointi- ja valvontavalmiutta sekä suunnitelma- ja toimeenpanovalmiutta. Lennostojen suorituskyky on hyvä. Lentokuljetuksiin liittyvää valmiutta koti- ja ulkomaille on ylläpidetty. 2.2. Muiden viranomaisten tukeminen Tulostavoite: Puolustusvoimat tukee muita viranomaisia omaa päätehtävänsä sallimalla tavalla kaikissa turvallisuustilanteissa silloin, kun niiden voimavarat eivät tehtäviensä toteuttamiseen yksin riitä. Puolustusvoimat tarjoaa erityisosaamistaan, kykyjään ja voimavarojaan mahdollisimman laaja-alaisesti muun yhteiskunnan käyttöön. SUORITUSKYKY TAVOITE 2010 TOTEUMA 2010 PÄÄESIKUNTA 3,7 3,7 MAAVOIMAT 3,9 4 MERIVOIMAT 3,8 4 ILMAVOIMAT 3,8 4 Puolustusvoimille osoitetut ja voimassa olevien säädösten mukaiset tukitehtävät on kyetty toteuttamaan. Lakisääteisten tehtävien lisäksi puolustusvoimat on tukenut muita viranomaisia ja muuta yhteiskuntaa omalla toiminnallaan mm. suorittamalla vulkaanisen tuhkan näytteenottolentoja Islannin tulivuorenpurkauksen yhteydessä, lainaamalla kalustoa sähköttä jääneille karjatiloille ja kartoittamalla metsätuhoja kesän ukkosmyrskyjen jälkeen. 6
2.3. Sotilaallisen kriisinhallinnan tukeminen Tulostavoite: Puolustusvoimien tulee kehittää sotilaallisen kriisinhallinnan edellyttämiä kykyjä ja kyetä varustamaan kriisinhallintajoukot. SUORITUSKYKY TAVOITE 2010 TOTEUMA 2010 PÄÄESIKUNTA 4 4 MAAVOIMAT 4 3,5 MERIVOIMAT 4 4 ILMAVOIMAT 3 3 Puolustusvoimat toteutti vaatimusten mukaisesti kriisinhallintaoperaatiot. Palvelusturvallisuuden takaaminen operaatioissa on ollut keskeinen tavoite materiaalihankinnoissa. Maavoimat kykeni toteuttamaan ja johtamaan kaikki johtoonsa annetut kriisinhallintaoperaatiot. Maavoimat koki haasteena mm. materiaalin kulumiseen liittyvät materiaalihankinnat vuoden 2010 aikana. Merivoimat valmistautui lähettämään miinalaivan ATALANTA operaatioon. Merivoimien kansainvälinen kriisinhallintakyky kehittyy suunnitelmallisesti. Ilmavoimat on osallistunut puolustusvoimien suorituskykyjen suunnitelman laatimiseen ja toteuttanut sille käsketyt kriisinhallintaoperaatioiden tukemiseksi suoritettavat kuljetuslennot. 7
3. Toiminnalliset tulostavoitteet TALOUDELLISUUS 2008 2009 2010 TA 2010 Nettomenot tulosalueittain (1000 euroa) Tilannekuva ja aluevalvonta 160.634 182.591 188.054 261.700 Valmius / Pääesikunta 223.744 252.084 277.396 466.400 Valmius / maavoimat 853.555 979.488 967.686 769.500 Valmius / merivoimat 247.009 232.442 187.805 238.700 Valmius / ilmavoimat 536.443 567.259 520.143 515.700 Valmius / yhteiset 31.514 32.857 32.935 33.900 Muiden viranomaisten tukeminen 890 932 722 500 Sotilaallinen kriisinhallinta 58.362 47.319 34.196 38.600 Yhteensä 2.112.151 2.294.972 2.208.937 2.325.000 Momentit 27.10.01 ja 27.10.17, 27.10.18, 27.10.19 Tukitoimintojen menot on vyörytetty tulosalueiden menojen suhteellisen osuuden mukaan. TUOTTAVUUS 2008 2009 2010 TA 2010 Henkilötyövuodet tulosalueittain Tilannekuva ja aluevalvonta 2011 2117 2087 1981 Valmius / Pääesikunta 1666 1669 1664 1856 Valmius / maavoimat 7086 6439 6416 6694 Valmius / merivoimat 1641 1703 1708 1634 Valmius / ilmavoimat 2321 2329 2332 2211 Valmius / yhteiset 276 283 275 321 Muiden viranomaisten 1 1 1 2 tukeminen Sotilaallinen kriisinhallinta 178 200 219 151 Yhteensä 15180 14741 14702 14850 Momentti 27.10.01 Tukitoimintojen henkilötyövuodet on vyörytetty tulosalueiden henkilötyövuosien suhteellisen osuuden mukaan. 8
TUNNUSLUKUJA 2008 2009 2010 TA 2010 *Asevelvollisten koulutusvuorokausien määrä / koulutuksen 1909 vrk 1858 vrk 1851 vrk 1800 vrk henkilötyövuosimäärä *Pääesikunnan, puolustushaarojen ja sotilasläänien esikuntien henkilötyövuosimäärä / 11 % 12 % 12 % 11 % puolustusvoimien henkilötyövuosimäärä yhteensä *Materiaalin korjaamo-,huolto- ja kunnossapitotoiminnan 4265 3657 3622 4597 henkilötyövuosimäärä *Tuotettujen aterioiden määrä / muonituksen 29422 30228 30814 27500 henkilötyövuosimäärä *Henkilöstö- ja taloushallinnon henkilötyövuosimäärä 666 704 690 841 *Työtyytyväisyys 4,1-4,1 4,1 Koulutuksen henkilötyövuodet ovat kasvaneet (+ 1,2 %) varusmiesten koulutusvuorokausia (+ 0,7 %) enemmän. Henkilöstöalan linjausten mukaan mahdolliset avoimet tehtävät on kohdennettava esikuntiin eikä asevelvollisten koulutuksen tai puolustusvoimien kehittämisen tehtäviä saa jättää täyttämättä. Puolustusvoimien ruokahuolto on edelleen tehostanut toimintaansa ja tuotettujen aterioiden määrä henkilötyövuotta kohden on lisääntynyt. Ruokahuollon suoritteiden määrä on laskenut 2,6 % ja muonituksen henkilötyövuosimäärä on laskenut 4,6 %. KANNATTAVUUS Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus-% on vähintään 2008 2009 2010 TA 2010 106 106 126 110 9
4. Sisäisten tulostavoitteiden toteutuminen Tulosyksiköt ovat omissa vuosiraporteissaan arvioineet vuodelle 2010 tulossopimuksissa sovittujen tulostavoitteiden toteutumista. Tulosyksiköt ovat raporttien perusteella saavuttaneet pääosin vuodelle 2010 asetetut tavoitteet sopeutetuin toimin. Osaa tulostavoitteista on vuoden 2010 aikana tarkennettu ja vaaditut toimenpiteet aloitettu. 5. Puolustusvoimien toiminta Puolustusvoimilla oli vuonna 2010 käytössä 1 677 miljoonaa euroa. Vuoden 2010 talousarviossa myönnettiin 1633 milj. euroa ja vuodelta 2009 oli siirtynyt 44 milj. euroa. Määrärahoista käytettiin 1 609 milj. euroa ja vuodelle 2011 siirtyi 68 milj. euroa. Toimintamenojen tilausvaltuudet muodostivat vajaa puolet siirtyvästä erästä. 11 % 8 % 2009 Henkilöstökulut Vuokrat 50 % Palvelujen ostot 22 % Aineet, tarvikkeet,mpk Muut 9 % 12 % 8 % 2010 Henkilöstökulut Vuokrat 49 % Palvelujen ostot 22 % 9 % Aineet, tarvikkeet,mpk Muut Toimintamenojen rakenne on pysynyt suunnilleen samana, koska mitään merkittäviä toiminnallisia muutoksia ei ole vuoden aikana tehty. Toimintamenojen toteutunut käyttö (netto) kasvoi 50 milj. euroa vuonna 2010. Kasvuun vaikuttaneet erät olivat aineet ja tarvikkeet, palveluiden ostot sekä tuottojen pieneneminen. 10
TOIMINTAMENOJEN KÄYTTÖ PUOLUSTUSHAAROITTAIN 1.1.-31.12.2010 Ns. kassakäyttö tulosyksiköittäin, alv 0 %: Käytetty Käytetty Käytetty Käytettävissä Erotus ed. vuosi Erotus ed.vuosi Osuus Tulosyksikkö 2008 2009 2010 2010 2010 2010 2010 milj e milj e milj e milj e milj e % % Maavoimat 644,0 698,7 726,5 749,8 27,9 4,0 45,2 Merivoimat 157,7 164,4 163,4 167,5-1,0-0,6 10,2 Ilmavoimat 352,8 373,3 379,7 403,6 6,4 1,7 23,6 MPKK 30,5 29,5 34,1 36,1 4,6 15,6 2,1 PE + alaiset lait 271,7 293,0 304,7 319,6 11,7 4,0 18,9 Yhteensä 1456,7 1558,9 1608,5 1676,6 49,6 3,2 100,0 HUOM1! Organisaatiomuutos 1.1.2008 alkaen 800,0 700,0 644,0 698,7 726,5 2008 600,0 2009 Milj euroa 500,0 400,0 300,0 352,8 373,3 379,7 2010 271,7 293,0 304,7 200,0 157,7 164,4 163,4 100,0 0,0 30,5 29,5 34,1 Maavoimat Merivoimat Ilmavoimat MPKK PE + alaiset lait TOIMINTAMENOJEN KÄYTTÖ TUOTTO- JA KULUERITTÄIN 1.1.-31.12.2010 Ns. kassakäyttö tuotto- ja kuluerittäin, alv 0 %: Käytetty Käytetty Käytetty Ero ed. vuosi Tuotto- ja kuluerät 2008 2009 2010 2010 milj e milj e milj e milj e Tuotot Maksullisen toiminnan tuotot -7,4-6,8-5,6 1,2 Vuokrat ja käyttökorvaukset -14,4-19,5-15,7 3,8 Muut toiminnan tuotot -4,9-2,4-1,5 0,9 Rahoitustuotot 0,0-0,1 0,0 0,1 Satunnaiset tuotot -0,7-0,8-0,7 0,2 Tuotot yhteensä -27,4-29,6-23,5 6,1 Investoinnit 21,5 24,0 34,9 11,0 Kulut Aineet, tarvikkeet ja tavarat 171,3 158,8 196,0 37,2 Henkilöstökulut (pl lomapalkkavelkoihin liittyvät kulut) 807,3 841,1 835,9-5,2 - varsinaiset palkat (ml sv-lakien muk palautukset) 525,2 538,5 556,6 18,1 - työaika- ja suoriteperusteiset korvaukset 55,8 72,5 54,7-17,8 - varusmiesten päivärahat 32,5 34,7 37,1 2,4 - reserviläispalkat ja päivärahat 7,6 8,2 6,8-1,4 - muut henkilöstökulut (sis kadetit ja opistoups) 6,5 6,4 6,2-0,2 - sosiaaliturvamaksut 22,0 19,5 13,5-5,9 - työnantajan eläkemaksut 154,9 158,3 157,5-0,8 - tapaturmamaksut sekä muut työnantajan henkilösivukulu 2,8 3,2 3,6 0,4 Vuokrat 131,9 138,7 140,5 1,9 Palvelujen ostot 289,4 350,5 365,5 15,0 Muut kulut ja sisäiset kulut (pl henkilöstön matkat) 37,3 42,4 34,9-7,4 Henkilöstön matkat (454) 25,0 25,4 21,2-4,2 Rahoituskulut 0,2 0,1 0,1 0,0 Satunnaiset kulut 0,2 7,5 0,9-6,6 Siirtotaloudet tuotot ja kulut 0,1 0,1 2,0 1,9 Kulut yhteensä 1462,6 1564,6 1597,0 32,6 Nettomenot [(investoinnit+kulut)-tuotot] 1456,7 1558,9 1608,5 49,6 11
5.1. Henkilöstö 5.1.1. Henkilöstörakenteen ja toimintakyvyn kehittyminen Henkilöstöjärjestelmän kustannustehokkuutta on parannettu jatkamalla henkilötyövuosimäärän vähentämistä. Puolustusvoimien toimintamenomäärärahoilla maksettuja henkilötyövuosia kertyi 14 702, mikä on 39 vähemmän kuin vuonna 2009. Henkilöstöä on vähennetty hallinnosta ja tukipalveluista sekä kohdennettu asevelvollisten koulutukseen ja suorituskykyjen kehittämiseen. Varsinaisiin palkkoihin käytettiin 717,7 milj. euroa. Varsinaiset palkkausmenot ylittyivät 2,9 milj. euroa (0,4 %). Henkilötyövuoden keskihinta oli 48 815 euroa, joka on 2,7 % enemmän kuin vuonna 2009. Puolustusvoimat on suunnitellut toteuttavansa tuottavuusohjelman ensimmäisen vaiheen tavoitteet vuoden 2011 loppuun mennessä. Työnantajakuvakampanjan painopiste vuonna 2010 oli kriisinhallintatehtäviin hakeutuvien reserviläisten määrän kasvattamisessa. Sekä reserviläisten ja henkilökunnan rekrytointi kriisinhallintatehtäviin onnistui hyvin tarkasteluvuonna. 12
Taulukossa on esitetty henkilötyövuodet vuosina 2009 2010 henkilöstöryhmittäin/pv:n toimintamenot: Henkilötyövuodet henkilöstöryhmittäin Toteuma 2009 Millog htv Toteuma 2009 yht Toteuma 2010 Millog htv Toteuma 2010 yht Muutos Kokonaistulos 14 806-65 14 741 14 742-40 14 702-39 Upseerit 2 379 2 379 2 361 2 361-18 Erikoisupseerit 847-4 843 854-2 852 9 Opistoupseerit 2 754-6 2 748 2 562 2 562-186 Määräaikaiset 52 52 29 29-23 reservinupseerit Sotilasammattihenkilöt 3 3 1 1-2 Siviilit (virkasuhteiset) 5 139-25 5 114 5 155-18 5 137 23 Siviilit 1 016-30 986 919-20 899-87 (työsopimussuhteiset) Työllisyyslain perusteella 0 0 0 0 palkatut Erillispalkkionsaaja 0 0 0 Sopimussotilaat 213 213 189 189-24 Sotilaslennonjohtajat 9 9 11 11 2 Määräaikaiset 297 297 365 365 68 nuoremmat upseerit Määräaikaiset 3 3 4 4 1 erikoisupseerit Aliupseerit 1 709 1 709 1 868 1 868 159 Määräaikaiset aliupseerit 385 385 426 426 41 Kriisinhallintahenkilöstö operaatioissa 0 0 0 0 Taulukossa on esitetty henkilötyövuodet tulosyksiköittäin vuosina 2008-2010: PUOLUSTUSVOIMIEN TULOSYKSIKKÖ PÄÄESIKUNTA JA ALAISET LAITOKSET (SIS. MPKK) HTV MÄÄRÄ V. 2008 2 945 (306) HTV MÄÄRÄ V. 2009 2 999 (319) HTV MÄÄRÄ V. 2010 2 991 (316) MAAVOIMAT 7 417 6 770 6 758 MERIVOIMAT 1 865 1 928 1 910 ILMAVOIMAT 2 953 3 044 3 043 YHTEENSÄ 15 180 14 741 14 702 5.1.2. Henkilöstömenot kuluryhmittäin ja palkka-analyysi Vuonna 2010 puolustusvoimien toimintamenoista maksetut henkilöstömenot ovat laskeneet 5,2 milj. euroa eli noin 0,6 % verrattuna vuoteen 2009. Keskeisimmät muutokset olivat varsinaisten palkkojen kasvu 18,1 milj. eurolla ja työaika- ja suoriteperusteisten korvausten lasku 17,8 milj. eurolla sekä työnantajamaksujen lasku 6,3 milj. eurolla. 13
Seuraavassa taulukossa on puolustusvoimien toimintamenoista maksettujen henkilöstömenojen kehitys vuosina 2008-2010. 2008 2009 2010 Henkilöstömenot yhteensä, milj. 807,3 841,1 835,9 euroa Muutos, milj. euroa 47,5 33,8-5,2 Muutos, % 6,3 4,2-0,6 Henkilöstömenot sisältävät palkatun henkilöstön varsinaiset ja lisäpalkat, muut palkat ja palkkiot, varusmiesten päivärahat, reserviläispalkat ja päivärahat sekä kadettien päivärahat. Henkilötyövuoden keskihinta oli 48 815 euroa, joka on 2,7 % enemmän kuin vuonna 2009 (47 534). Korottavasti henkilötyövuoden hintaan vaikuttivat vuosina 2009 ja 2010 toteutuneet valtion virka- ja työehtosopimukseen perustuvat sopimuskorotukset (2,9 %) ja henkilöstörakenteen muutos aiempaa kalliimmaksi (1,8 %) mukaan lukien tehtävien vaativuusluokkien (ml. takuupalkkaoikeus) ja suoritusarviointien nousu. Laskevasti henkilötyövuoden hintaan vaikuttivat työnantajamaksujen lasku (- 1,263 %) ja lomarahojen vaihto vapaaksi (-0,7 %) sekä henkilötyövuosien vähentyminen 39:llä (-0,3 %) Varsinaisiin palkkoihin käytettiin 717,7 milj. euroa. Puolustusvoimien tulosyksiköille keskitetysti kohdennetut toimintamenomäärärahat varsinaisiin palkkoihin (ml. työnantaja maksut) ylittyivät 2,9 milj. euroa (0,4 %). Seuraavassa taulukossa on puolustusvoimien toimintamenoista maksettujen varsinaisten palkkojen (ml. työnantajamaksut) ja henkilötyövuosien hintojen kehitys vuosina 2008-2010. 2008 2009 2010 Varsinaiset palkat, milj. euroa 689,7 700,7 717,7 Henkilötyövuodet 15 180 14 741 14 702 Henkilötyövuoden hinta, euroa 45 437 47 534 48 815 Henkilötyövuoden hinnan muutos, euroa 2 899 2 097 1 281 Henkilötyövuoden hinnan muutos % 6,8 4,6 2,7 Henkilötyövuoden hinta ilman työnantajamaksuja nousi 3,6 % ja varsinaiset palkkamenot kasvoivat yhteensä 18,1 milj. euroa (3,4 %). Seuraavassa taulukossa on puolustusvoimien toimintamenoista maksettujen varsinaisten palkkojen (pl. työnantajamaksut) ja henkilötyövuosien hintojen kehitys vuosina 2008-2010. 2008 2009 2010 Varsinaiset palkat ilman työnantajamaksuja, 525,2 538,5 556,6 milj. euroa Henkilötyövuodet 15 180 14 741 14 702 Henkilötyövuoden hinta ilman 34 598 36 531 37 859 työnantajamaksuja, euroa Henkilötyövuoden hinnan muutos, euroa 2 359 1 933 1 328 Henkilötyövuoden hinnan muutos % 7,3 5,6 3,6 14
Työaika- ja suoriteperusteisten korvausten kustannukset (pl. työnantajamaksut) laskivat yhteensä 23,0 milj. eurolla (- 25,2 %). Työaika- ja suoriteperusteisiin korvauksiin kohdentui vuonna 2009 yhteensä 18 maksujaksoa (17.11.2008-29.11.2009) ja vuonna 2010 yhteensä 17 maksujaksoa (30.11.2009-21.11.2010). Kolme viikkoa sisältävän maksujakson kustannus työnantajamaksuineen oli vuonna 2009 keskimäärin 5,1 milj. euroa ja vuonna 2010 se oli keskimäärin 4,0 milj. euroa, joten maksujaksokohtaisesti tarkasteltuna kustannukset laskivat 21,6 prosenttia edellisestä vuodesta. Työaika- ja suoriteperusteisten korvausten laskuun vaikuttivat varusmiesten sotaharjoitusperusteisten maastovuorokausien vähentäminen, kertausharjoituksissa koulutettujen reserviläisten ja kertausharjoitusvuorokausien pienempi määrä, reservin harjoituksista osan pitäminen tuntiperusteisena, ylitöiden tekeminen työaika- ja ylityöpankkiin ja työnantajamaksujen laskeminen. Puolustusvoimissa siirryttiin palkkamenojen maksuperusteiseen kirjauskäytäntöön vuoden 2009 alussa, jonka johdosta noin 12,6 milj. euroa (sisältää työnantajamaksut) vuoden 2008 suoriteperusteisia lisäpalkkamenoja kohdennettiin vuodelle 2009. Vastaavasti vuoden 2009 suoriteperusteisia lisäpalkkamenoja kohdennettiin vuodelle 2010 noin 5,7 milj. euroa (sisältää työnantajamaksut). Näin ollen kohdennusperusteen muutoksesta johtuen vuodelle 2009 kirjattiin 6,9 milj. euroa (sisältää työnantajamaksut) lisäpalkkamenoja enemmän kuin vuodelle 2010. Puolustusvoimat siirtyy takaisin suoriteperusteiseen kirjauskäytäntöön vuonna 2012 palkkajärjestelmän kautta maksettavien palkkojen ja muiden erien palkkamenojen osalta siten, että vuotta 2012 koskevat lisäpalkat kohdistetaan ansainta-ajankohdan mukaiselle vuodelle täysien maksujaksojen osalta, vaikka maksupäivä kohdistuu ansaintaajankohtaa seuraavan vuoden puolelle. Seuraavassa taulukossa on puolustusvoimien toimintamenoista maksettujen työaika- ja suoriteperusteisten korvausten (ml. työnantajamaksut), kertausharjoituksissa koulutettujen reserviläisten ja 6 kuukautta palvelleiden varusmiesten keskimääräisten maastovuorokausien kehitys vuosina 2008-2010. 2008 2009 2010 Työaika- ja suoriteperusteiset korvaukset, milj. 71,0 91,2 68,2 euroa Muutos, milj. euroa 5,7 20,2-23,0 Muutos % 8,7 28,5-25,2 Maksujaksojen lukumäärä 16 18 17 Maksujakson hinta, milj. euroa 4,4 5,1 4,0 Maksujakson hinnan muutos, milj. euroa 0,6 0,6-1,1 Maksujakson hinnan muutos % 15,5 14,2-20,8 Kertausharjoituksissa koulutetut 25 918 25 825 23 424 Varusmiesten maastovuorokaudet keskimäärin 42 42 27 Työaika- ja suoriteperusteisten korvausten kustannukset (pl. työnantajamaksut) laskivat yhteensä 17,8 milj. eurolla (- 24,6 %). Kolme viikkoa sisältävän maksujakson kustannus ilman työnantajamaksuja oli vuonna 2009 keskimäärin 4,0 milj. euroa ja vuonna 2010 se oli keskimäärin 3,2 milj. euroa, joten maksujaksokohtaisesti tarkasteltuna kustannukset laskivat 20 prosenttia edellisestä vuodesta. 15
Seuraavassa taulukossa on puolustusvoimien toimintamenoista maksettujen työaika- ja suoriteperusteisten korvausten (pl. työnantajamaksut) kehitys vuosina 2008-2010. 2008 2009 2010 Työaika- ja suoriteperusteiset korvaukset, milj. 55,8 72,5 54,7 euroa Muutos, milj. euroa 4,7 16,7-17,8 Muutos % 9,2 29,9-24,6 Maksujaksojen lukumäärä 16 18 17 Maksujakson hinta, milj. euroa 3,5 4,0 3,2 Maksujakson hinnan muutos, milj. euroa 0,5 0,5-0,8 Maksujakson hinnan muutos % 16,0 15,5-20,1 Varusmiesten päivärahakustannukset nousivat 2,4 milj. euroa (6,8 %) johtuen varusmiesten palvelusaikajakauman muutoksesta ja siitä, että varusmiesten päivärahoihin kohdentui vuonna 2009 yhteensä 25 maksujaksoa (5.1.2009-20.12.2009) vuonna 2010 yhteensä 26 maksujaksoa (21.12.2009-19.12.2010). Keskimääräinen maksujakson kustannus oli molempina vuosina 1,4 milj. euroa, joten maksujaksojen lukumäärän muutos huomioiden varusmiesten päivärahakustannukset nousivat 1,0 milj. euroa (2,9 %). Palvelusajat pidentyivät muun muassa uudistuneen kuljettajakoulutuksen johdosta, jonka myötä kustannuksiltaan kalliimmaksi porrastetut päivärahavuorokaudet ovat lisääntyneet. Vuosina 2009 ja 2010 varusmiesten päivärahat ovat pysyneet ennallaan (1-180 vrk = 4,40 euroa, 181-270 vrk = 7,30 euroa, 271-362 vrk = 10,20 euroa). Varusmiesten palvelus-/päivärahavuorokaudet pysyivät vuoden 2009 tasolla. Reserviläisten palkka- ja päivärahamenot laskivat 1,4 milj. euroa (- 17,1 %). Kertausharjoitusvuorokaudet laskivat tarkastelujaksolla 27 076 vuorokautta, joka on 20,4 % alhaisempi kuin edellisen vuoden toteuma ja samalla kertausharjoituskoulutettujen määrä laski 23 424 tasolle. Reserviläispalkkoja korotettiin 1.10.2009 alkaen 2,2 %:lla ja 1.7.2010 alkaen 2,2 %:lla. Korotusten arvioitu kustannusvaikutus vuodelle 2010 oli 202 000 euroa. Seuraavassa taulukossa on puolustusvoimien toimintamenoista maksettujen henkilöstömenojen kehitys kuluryhmittäin vuosina 2008-2010. 16
Henkilöstömenot/PV toimintamenot (1 000 euroa) TP 2008 TP 2009 TP 2010 Kum totedv tot Kokonaistulos 807 326 841 135 835 888-5 247-0,6 Kum totedv tot % Varsinaiset palkat 525 179 538 483 556 624 18 141 3,4 41001 Virkasuhteisten henkilöiden varsinaiset palkat 480 360 508 283 528 583 20 300 4,0 41011 Työsuhteisten henkilöiden varsinaiset palkat 50 465 35 920 34 367-1 553-4,3 4102 Sairausvakuutus yms. lakien mukaiset palautukset -5 646-5 720-6 325-605 10,6 Työaika- ja suoriteperusteiset korvaukset 55 804 72 459 54 670-17 789-24,6 41002 Virkasuhteisten työaikaperusteiset korvaukset 19 373 23 420 19 335-4 086-17,4 41012 Työsuhteisten työaikaperusteiset korvaukset 580 475 348-127 -26,8 410031 Virkasuhteisten sotaharjoituskorvaukset 23 147 31 183 21 850-9 332-29,9 410032 Virkasuhteisten sotaharjoituspäivärahat 6 481 9 219 6 604-2 615-28,4 410033 Virkasuhteisten meripalvelukorvaukset 3 199 4 438 3 585-853 -19,2 410034 Virkasuhteisten meripalvelupäivärahat 1 400 1 770 1 325-445 -25,1 410039 Muut virkasuhteisten suoriteperusteiset korvaukset 1 201 1 325 1 269-56 -4,2 410131 Työsuhteisten sotaharjoituskorvaukset 262 421 228-193 -45,9 410132 Työsuhteisten sotaharjoituspäivärahat 78 125 70-55 -43,8 410133 Työsuhteisten meripalvelukorvaukset 33 40 29-11 -28,5 410134 Työsuhteisten meripalvelupäivärahat 14 16 11-5 -33,0 410139 Muut työsuhteisten suoriteperusteiset korvaukset 37 29 18-10 -36,4 Työnantajan eläkemaksut 154 879 158 290 157 462-828 -0,5 41121 Varsinaisten palkkojen eläkemaksut 141 873 143 130 145 257 2 128 1,5 41122 Lisäpalkkojen eläkemaksut 13 028 16 368 12 195-4 173-25,5 41123 Ulkopuolisille maksettavien palkkojen ja palkkioiden 0 0 9 9 eläkemaksut 41124 Eläkemaksujen palautukset ja lisätilitykset -23-1 208 1 208-100,0 4111 Lel-maksut Työnantajan sosiaaliturvamaksut 22 037 19 465 13 526-5 939-30,5 4113 Sairausvak-yms. lakien muk. stm-maksujen palautukset -216-189 -142 47-24,7 41101 Varsinaisten palkkojen sosiaaliturvamaksut 20 316 17 636 12 615-5 021-28,5 41102 Lisäpalkkojen sosiaaliturvamaksut 1 938 2 018 1 053-965 -47,8 41103 Ulkopuolisille maksettavien palkkojen ja palkkioiden stm 0 1 1 Muut työnantajamaksut 2 829 3 173 3 604 431 13,6 41141 Varsinaisten palkkojen tapaturmamaksut 2 595 2 851 3 328 477 16,7 41142 Lisäpalkkojen tapaturmamaksut 234 322 277-46 -14,1 41191 Varsin. palkkojen muut työnantajan sosvakmaksut 41192 Lisäpalkkojen muut työnantajan sosvakmaksut Muut palkat ja palkkiot 3 768 3 742 3 372-370 -9,9 410311 Tulospalkkiot 25 20 31 11 57,2 410312 Paikalliskorotukset 1 012 1 140 1 102-38 -3,3 410313 Muuttorahat 1 097 1 002 847-156 -15,5 410315 Lääkäreille maksett. ltod ja -laus perityt palkkiot 0 1 2 1 121,7 410399 Muut palkat, palkkiot ja päivärahat 1 634 1 580 1 391-189 -12,0 Palkkausmenot yhteensä 764 497 795 613 789 258-6 355-0,8 Varusmiesten päivärahat 32 467 34 724 37 100 2 376 6,8 410303 Varusmiesten päivärahat 32 467 34 724 37 100 2 376 6,8 17
Reserviläispalkat ja -päivärahat 7 611 8 160 6 761-1 398-17,1 410306 Reserviläisten päivärahat 592 730 603-127 -17,4 410308 Reserviläispalkat 7 019 7 429 6 158-1 272-17,1 Kadettien ja opistoupseerioppilaiden päivärahat 2 751 2 639 2 769 130 4,9 410301 Kadettien päivärahat 2 751 2 639 2 769 130 4,9 410302 Opistoupseerioppilaiden päivärahat Päivärahat yhteensä 42 829 45 522 46 630 1 108 2,4 HENKILÖSTÖMENOT YHTEENSÄ 807 326 841 135 835 888-5 247-0,6 5.2. Asevelvollisten koulutus ja ylläpito Vuonna 1980 syntyneen ikäluokan velvollisuus suorittaa varusmiespalvelus on päättynyt. Ikäluokasta suoritti varusmiespalveluksen 77,35 % (1979: 79,1 %). Vuonna 1992 syntyneen kutsuntaikäluokan suuruus oli noin 35 400 miestä (1991: 34 600). Ikäluokasta määrättiin 77,83 % (2009: 78,2 %) palvelukseen kutsuntoja seuraavien kolmen vuoden aikana. Palvelukseen astuvien varusmiesten fyysisessä kunnossa ei ole tapahtunut muutoksia keskiarvotasolla, mutta huonoon ja kiitettävään kuntoluokkaan kuuluvien määrät ovat lisääntyneet. Varusmiespalvelukseen astui kertomusvuonna noin 27 000 henkilöä ja kotiutettiin koulutettuna 22856 henkilöä. Varusmieskoulutuksen peruskoulutuskauden kokonaispoistuman kasvu näyttäisi pysähtyneen. Eräinä tähän vaikuttavina tekijöinä ovat olleet muun muassa varusmieskoulutuksen uusittu normisto, ennakkoterveystarkastuksen ohjeistus ja varusmieskoulutuksen toimivuuden turvaamisen ohjeistuksen jalkauttaminen sekä kutsuntojen tiukennettu palveluskelpoisuusarviointi. Puolustusvoimat osallistuu nuorten miesten syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn osana kutsuntoja sekä palveluksen aikana ja palveluksen keskeytyessä. Varusmiesten maastovuorokaudet ovat vähentyneet edellisestä vuodesta merkittävästi. Harjoitusten määrää on vähennetty ja harjoitusten kestoa on lyhennetty. Sopeuttaminen on vaikuttanut joukon koulutukselliseen suorituskykyyn. Joukkojen suorituskykyä on kehitetty suunnitelmien mukaisesti ja koulutuksessa on saavutettu asetetut laadulliset tavoitteet. Puolustusvoimat on kouluttanut kertausharjoituksissa 23 424 ja vapaaehtoisissa harjoituksissa 5841 reserviläistä. Tämän lisäksi Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä tilattuja koulutusvuorokausia kertyi 17 283, tavoitteen ollessa vähintään 16 000 koulutusvuorokautta. Kertausharjoituksissa koulutettujen reserviläisten tavoitteesta (25 000) jäätiin noin 6 %. Oheisessa taulukossa on esitetty asevelvollisten koulutuksen ja ylläpitävän huollon välittömät menot. Laskelmat eivät sisällä esim. kiinteistömenoja. 18
Asevelvollisten koulutuksen ja ylläpidon välittömät menot (1 000 euroa) 2008 2009 2010 Muutos 2010-2009 1 KOULUTUKSEN VÄLITTÖMÄT MENOT 4100 Varusmieskoulutus yhteensä 170 595 188 611 186 428-2 183 - Henkilöstökulut 114 452 124 611 120 764-3 847 - Varusmiesten päivärahat 410303 32 467 34 724 37 100 2 376 - Varusmiesten matkustuspalvelut 450231-450236 13 103 13 180 12 669-511 - - Poltto-ja voiteluain, kulj.väl.vuokrat ja -palv ostot 2 731 2 912 2 526-386 - Muut toiminnolle kirjatut menot 7 842 13 184 13 369 185 4200 Reserviläiskoulutus yhteensä 16 757 18 904 15 891-3 013 - Henkilöstökulut 5 854 8 040 6 092-1 948 - Reserviläisten pvärahat ja reserv.palkka 410306-308 7 623 8 242 6 812-1 430 - Reserviläisten matkustuspalvelut 450237 1 082 1 240 1 247 7 - Poltto-ja voiteluain, kulj.väl.vuokrat ja -palv ostot 660 621 386-235 - Muut toiminnolle kirjatut menot 1 538 761 1 354 593 KOULUTUS YHTEENSÄ 187 352 207 515 202 318-5 197 2 YLLÄPITOHUOLLON VÄLITTÖMÄT MENOT 6100 Asevelvollisten muonitus yhteensä 49 643 50 630 50 860 230 - Henkilöstökulut 19 573 19 689 19 294-395 - Elintarv., juomat ja tupakka, ravitsemuspalvelut 25 867 25 976 25 698-278 - Muut toiminnolle kirjatut menot 4 203 4 965 5 868 903 6300 ja 6380 Asevelvollisten terveydenhuolto yhteensä 27 287 27 844 25 974-1 870 - Henkilöstökulut 16 473 16 161 16 064-97 - Muut toiminnolle kirjatut menot 10 814 11 683 9 910-1 773 6800 Vaatetus yhteensä 18 569 16 365 24 843 8 478 - Henkilöstökulut 7 740 7 717 7 481-236 - Vaatteisto 6 978 5 428 10 432 5 004 - Muut toiminnolle kirjatut menot 3 851 3 220 6 930 3 710 YLLÄPITÄVÄ HUOLTO YHTEENSÄ 95 499 94 839 101 677 6 838 KOULUTUKSEN JA YLLÄPIDON VÄLITTÖMÄT MENOT YHTEENSÄ 282 851 302 354 303 996 1 642 5.3. Toimitilat ja alueet Vuonna 2010 puolustusvoimien tilahallinnan toiminnan painopistealueet ovat olleet maapeitteisten varastojen rakentamisessa sekä eri kehittämisohjelmien toimitilahankkeissa. Lisäksi on parannettu rakennusinvestoinnein varusmiesten palveluturvallisuutta ja henkilökunnan työturvallisuutta. Hankkeet ovat pääsääntöisesti edenneet suunnitellusti. Puolustusvoimien käytössä oli vuonna 2010 toimitiloja noin 3,2 milj. htm2 ja alueita noin 272 000 ha. Metsähallitus hankki puolustusvoimien käyttöön vuonna 2010 yhteensä 244 ha alueita. Kaikki alueet hankittiin maavoimille. Kiinteistömäärärahaa oli vuonna 2010 käytettävissä yhteensä 223 124 667 euroa. Kiinteistömenot -määrärahan käyttö 1.1.-31.12.2010 SAP-järjestelmän mukaisesti raportoituna on esitetty alla olevassa taulukossa: 19
KIINTEISTÖMENOT Suun 2010 Käytetty 1.-12.2010 MR jäljellä Käytetty suunnitell. 1 000 Eur 1 000 Eur 1 000 Eur % PUOLUSTUSVOIMAT 223 125 217 335 5 789 97,41 PE JA AL LAITOKSET 26 273 24 767 1 505 94,27 MPKK 6 925 6 233 692 90,01 MAAVOIMAT 116 205 114 953 1 252 98,92 MERIVOIMAT 30 221 28 215 2 006 93,36 ILMAVOIMAT 43 501 43 167 334 99,23 Vuodelta 2010 siirtyi kiinteistörahaa vuodelle 2011 5 789 000 euroa. Siirtyvällä määrärahalla katetaan vuoden 2011 talousarvioon syntyneet indeksien ja energioiden arvioitua suurempien korotusten aiheuttamat kiinteistömäärärahan lisärahoitustarpeet. 5.4. Ympäristönsuojelu Vuoden 2010 ympäristönsuojelun painopistealueet ovat olleet toimintamallin ja prosessien kehittäminen, tutkimus- ja kehitystoiminnan lisääminen sekä selontekojen mukaiset maaperän kunnostushankkeet, lakisääteisten ympäristöselvitysten ja -lupahakemusten valmistelu sekä ympäristölainsäädäntöön vaikuttaminen. Pääesikunta on puolustusministeriön tuella jatkanut neuvotteluja ympäristöministeriön kanssa puolustusvoimien toimintaa koskevien poikkeuksien saamiseksi ympäristölainsäädäntöön. Puolustusvoimat on aiemmin inventoinut kohteet, joissa on harjoitettu pilaantumisen vaaraa aiheuttavaa toimintaa. Vuonna 2010 on teetetty selvitys kohteisiin liittyvien ympäristövastuiden arvioidusta suuruudesta. Liperin Ylämyllyn vanhan varuskunnan kaatopaikkojen kunnostus oli vuoden 2010 merkittävin PIMA-kohde. Määrärahan käyttö 1.1. 31.12.2010 SAP-järjestelmän mukaisesti raportoituna toiminnolta 6410 on esitetty alla olevassa taulukossa: VALTAKUNNALLINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU Menot 1-6.2010 Suun 2010 Käytetty 1.-12.2010 MR jäljellä Käytetty suunnitell. 1 000 Eur 1 000 Eur 1 000 Eur % PUOLUSTUSVOIMAT 1 800 1 777 23 98,7 Lisäksi joukko-osastot ovat käyttäneet omia toimintamenovarojaan (toiminto 6420) 1 193 000 euroa. 20
6. Puolustusmateriaalihankinnat 6.1. Määrärahat Talousarviossa puolustusmateriaalihankintamäärärahoja myönnettiin momenteille 27.10.18 ja 27.10.19 yhteensä 700 659 000 euroa. Lisäksi 226 378 319 euroa siirtyi edellisiltä vuosilta. Vuoden kolmannessa ja neljännessä lisätalousarviossa määrärahaa peruttiin sekä siirrettiin toimintamenomomentille yhteensä 123 574 000 euroa, joten vuoden lopussa käytettävissä oli yhteensä 803 463 319 euroa. Määrärahaa käytettiin 600 422 526 euroa. Määrärahaa siirtyi vuodelle 2011 203 040 793 euroa. Siirtyvä erä pieneni vuoteen 2009 verrattuna vain vähän ja on euromääräisesti sekä prosentuaalisesti neljän edellisen vuoden tasolla. Vuodelta 2008 siirtynyt määräraha käytettiin kokonaan. Vuoden 2009 määrärahoista siirtyi edelleen vuodelle 2011 yhteensä 35 350 515 euroa. 7. Sotilaallinen kriisinhallinta 7.1. Sotilaallisen kriisinhallinnan operaatiot Suomalainen kriisinhallintajoukko Afganistanissa (ISAF-operaatio) Kevään aikana suunniteltiin ja aloitettiin vuoden 2011 alkuun ajoittuvan organisaatiomuutoksen toimeenpano. Vuonna 2010 operaation vahvuus kasvoi 130 henkilöstä 182 henkilöön. Joukon koulutus on toteutettu olosuhteiden mukaisesti. Joukon henki ja mieliala ovat olleet koko raportointijakson ajan korkealla tasolla. OMLT- ja NMT-A -toiminta Tarkastelujakson lopulla mentoritehtävissä toimi 15, yhteyshenkilön tehtävissä 12 ja tilannekeskuksissa kolme henkilöä. Materiaali Operaatiolle myönnettiin organisaatiomuutokseen ja vahvuuden kohottamiseen liittyen vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa 5,5 miljoonaa euroa panssariajoneuvojen hankintaan sekä omasuojan parantamiseen. SKJA:n materiaalitilanne on kokonaisuudessaan hyvä. Merkittävän haasteen aiheuttaa ajoneuvokaluston kunto. Suomalainen kriisinhallintajoukko Kosovossa (KFOR -operaatio) Keskisen Taisteluosaston operatiiviset tehtävät päättyivät 30. syyskuuta, kun se luovutti alueen johtovastuun Itäiselle Taisteluosastolle. Keskisen Taisteluosaston esikunta lakkautettiin 20. lokakuuta. Suomalaisen kriisinhallintajoukon Kosovossa (SKJK) komentaja luovutti tehtävänsä 31. joulukuuta Suomalainen osaston Kosovossa (SOK) kansalliselle vanhimmalle. Operaatiossa olevat suomalaiset palvelevat KFOR:n esikunnassa sekä yhteysupseereina. Suomalaisen joukon kotiutus on tapahtunut asteittain syksystä vuoden loppuun siten, että 31. joulukuuta vahvuus oli 29 sotilasta. 21
SKJK:n alasajo ja Camp Villen purkaminen on lähes toteutettu. Camp Ville luovutettiin UNMIK:lle 27. joulukuuta. Pääkaluston materiaalin huolto toteutetaan vuonna 2011. Suomalainen kriisinhallintajoukko Bosnia-Hertsegovinassa (ALTHEA - operaatio) Tarkastelujakson aikana suomalaisten vahvuus on noussut neljästä kuuteen henkilöön ja suunnitteilla on vielä kahden tai kolmen tehtävän lisääminen EUFOR:n esikunnan koulutuksen tukiorganisaatioon (Capacity Building and Training Division). Tavoitteena on nostaa paikallisen asevoiman kouluttajien koulutustasoa ja yhteistoimintakykyä mm. kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä. Suomalainen kriisinhallintajoukko Tshadissa ja Keski-Afrikan Tasavallassa Suomi päätti sotilaallisen osallistumisensa YK:n MINURCAT II-operaatiossa toukokuussa. Päätös vetäytymisestä tehtiin valtioneuvoston esityksestä 23. huhtikuuta. Henkilöstö kotiutui kokonaisuudessaan kesäkuun loppuun mennessä. Palautuvan materiaalin huoltotyöt aloitettiin syyskuussa ja ne jatkuvat vielä vuoden 2011 puolella. Materiaali pyritään ottamaan mukaan varustamiskäytäntöön vuoden 2011 aikana. EUNAVFOR ATALANTA - operaatio Tasavallan presidentti päätti 3. joulukuuta Suomen osallistumisesta operaatioon alusyksiköllä. Aluksen varustelu ja muutostyöt aloitettiin jo hyvissä ajoin ennen päätöstä, jotta alus oli lähtövalmis tammikuun alussa 2011. Operaation henkilökunta rekrytoitiin ja koulutettiin marras-joulukuussa. Aluksen avainhenkilöstö palkattiin joulukuun lopussa kriisinhallintapalvelussuhteeseen. Operaatiossa palveli lisäksi kolme esikuntaupseeria ja lakimies. EU:n Somalian sotilaallinen koulutusoperaatio Suomi osallistuu EU:n Somalian sotilaalliseen koulutusoperaatioon (EU Training Mission, EUTM) kolmella kouluttajalla, jotka yhdessä kolmen ruotsalaisen sotilaan kanssa muodostavat yhden aliupseerikoulutusta antavan kouluttajaryhmän. Lisäksi Suomi asetti operaatioon tasa-arvoasioiden neuvonantajan (Gender Adviser). Kahdessa kuuden kuukauden erässä annettava koulutus aloitettiin 26. huhtikuuta. Ensimmäinen suomalainen osasto palasi kotimaahan lokakuun lopussa ja uusi osasto lähti alueelle joulukuun lopussa. Sotilastarkkailijat Suomalaisia sotilastarkkailijoita toimii UNTSO-operaatiossa Lähi-idässä (15 tarkkailijaa) ja UNMOGIP-operaatiossa Intiassa ja Pakistanissa (4 tarkkailijaa). Esikuntaupseerit Suomalaisia esikuntaupseereita toimii UNMIL-operaatiossa Liberiassa (2 upseeria) ja UNMIS-operaatiossa Sudanissa (2 upseeria). EU:n taisteluosastot Pohjoismaisen taisteluosaston (NBG) Suomen osaston perustaminen ja koulutus toteutettiin suunnitellusti. Suomi asettaa taisteluosastoon jääkärikomppanian ja tukiosia. Joukkoa koulutettiin sekä kotimaassa että Ruotsissa. Materiaalihankinnat sujuivat pääosin hyvin. 22
Hollannin johtaman EU:n taisteluosaston (NLBG) Suomen osaston perustaminen ja koulutus toteutettiin suunnitellusti. Suomi asettaa taisteluosastoon erikoisoperaatio-osaston (EOS). Yhteiset menot Yhteisten menojen määrärahoja on käytetty pääsääntöisesti operaatioiden rotaatiokoulutukseen sekä kansainvälisten kurssien ja seminaarien järjestämiseen. Puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen (PVKVK) 27 kurssilla koulutettiin vuonna 2010 yhteensä 585 henkilöä 35 eri maasta. Lisäksi NORDEFCO:n kursseille lähetettiin 62 oppilasta ja 23 opettajaa. 7.2. Kriisinhallintajoukkojen vahvuus operaatioittain Taulukossa on esitetty kriisinhallinnan joukkojen vahvuudet kuukausittain ja momenteittain. Perusteena on käytetty sitä, kummalta momentilta joukon palkkauskustannukset maksetaan. Kesäkuussa operaatioiden kokonaisvahvuudessa tapahtui selvä lasku, kun Tshadin operaatio lopetettiin. Loppuvuodesta vahvuus laskee Kosovon operaation alasajon edetessä. Vuoden lopussa operaatioiden kokonaisvahvuus oli noin 240 sotilasta. 12 kk vuosi 2010 Kosovo Afganistan Bosnia- Hertsegov. Sudan Liberia Tshad Atalanta esikuntaupseerit EUTM Somalia UM yhteensä PLM Sotilastark. UM ja PLM yhteensä Tammikuu 248 120 4 1 2 78 3-456 19 475 Helmikuu 247 140 4 1 2 97 3-494 19 513 Maaliskuu 249 141 4 1 2 80 4-481 19 500 Huhtikuu 250 141 4 2 2 81 4 4 488 19 507 Toukokuu 248 142 4 3 2 81 3 4 487 19 506 Kesäkuu 248 142 5 2 2 4 2 4 409 19 428 Heinäkuu 248 141 5 2 2-2 4 404 19 423 Elokuu 238 176 5 2 2-1 4 428 19 447 Syyskuu 238 177 6 2 2-1 4 430 19 449 Lokakuu 190 178 5 2 2-1 4 382 19 401 Marraskuu 131 178 6 2 2-3 0 322 20 342 Joulukuu 29 177 6 2 2-4 4 224 19 243 KESKIARVO 214 154 5 2 2 35 3 3 417 19 437 Operaatioiden lisäksi vuonna 2010 koulutettiin kaksi EU:n taisteluosastoa. Pohjoismaisen taisteluosaston vahvuus oli noin 200 sotilasta ja Hollanti - johtoisen taisteluosaston vahvuus oli noin 100 sotilasta. Koulutuksen kesto oli pääsääntöisesti 6 kuukautta, mutta henkilöstö astui palvelukseen asteittain tehtävästä riippuen. Koulutusajan palkkauskustannukset sekä esikuntaupseerien kustannukset maksettiin PLM:n momentilta. 7.3. Sotilaallisen kriisinhallinnan menojen tarkastelu Suurimmat muutokset vuoden 2010 sotilaallisen kriisinhallinnan suunnitteluperusteisiin aiheutuivat Tshadin operaation lakkauttamisesta, Afganistanin operaation organisaatiomuutoksen toimeenpanon aloittamisesta 23
sekä päätöksestä osallistua miinalaivalla Atalanta - operaatioon vuoden 2011 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Sotilaalliseen kriisinhallintaan käytettiin vuonna 2010 yhteensä noin 98 miljoonaa euroa, josta ulkoasiainministeriön (UM) momentin palkkaus- ja koulutusmenojen osuus yhteensä 48 miljoonaa euroa ja puolustusministeriön (PLM) momentin ylläpito- ja materiaalimenojen osuus yhteensä 50 miljoonaa euroa (ml. vuoden 2009 siirtynyt 16,5 miljoonaa euroa). Lisäksi kriisinhallintajoukkojen varustamiseen kohdennettiin momentin 27.10.18 (puolustusmateriaalihankinnat) vuoden 2010 määrärahaa yhteensä 5,6 miljoonaa euroa. UM:n momentin määrärahoja jäi käyttämättä noin 9,5 miljoonaa euroa ja PLM:n määrärahoja noin 26 miljoonaa euroa. Suurimmat yksittäiset siirtyvät erät aiheutuivat Tshadin operaation lakkauttamisesta, Kosovon operaation alasajosta, EU:n taisteluosastojen koulutusajan kustannusten muutoksista sekä materiaalihankintojen viivästymisistä. Alla on esitetty momenttien 27.30.20 ja 24.10.20 suunnitelmat ja toteumat ajalta 1.1. 31.12. 2010. Luvuissa on huomioitu lisätalousarvioehdotukset ja tilijaottelunmuutokset. 1.000 EUR 27.30.20 PLM Siirtynyt 2009 MR Käytetty 1.-12.2010 2009 MR jäljellä 2010 MR suunnitelma Käytetty 1.1.-31.12.2010 2010 MR jäljellä 2010 MR Jäljellä % Momentti Yhteensä 16477 16 477 0 59 137 33 143 25 994 44,0 % 27.30.20.01 Kosovo - KFOR 2489 2 489 0 11 953 6 487 5 466 45,7 % 27.30.20.02 Bosnia - ALTHEA/EUFOR 281 281 0 154 52 102 66,2 % 27.30.20.03 Sotilast arkk ailijat 838 838 0 2 508 2 009 499 19,9 % 27.30.20.04 Afganistan - ISAF 3 053 3 053 0 16 176 8 924 7 252 44,8 % 27.30.20.05 Sudan - YKSOS/UNMIS 12 12 0 30 6 24 80,1 % 27.30.20.06 Liberia - UNMIL 4 4 0 35 31 4 12,1 % 27.30.20.07 Yhteiset menot 968 968 0 4 913 2 952 1 961 39,9 % 27.30.20.08 Kriisinhallinnan joukkojen keh.ohj. 7 928 7 928 0 6 000 2 181 3 819 63,6 % 27.30.20.09 EU:n taisteluosastot (palkat yms.) 848 848 0 7 618 6 601 1 017 13,3 % 27.30.20.11 EU: n Somalian koulutusoperaatio 0 0 0 300 93 207 69,0 % 27.30.20.12 Tshad ja Keski-Afrikka 677 677 0 8 664 3 769 4 895 56,5 % 27.30.20.13 Atalanta - operaatio 43 43 0 30 24 6 20,9 % 27.30.20.20 Varalla - kohta * 173 173 0 756 14 742 98,1 % 1.000 EUR 24.10.20 UM Siirtynyt 2009 MR Käytetty 1.-12.2010 2009 MR jäljellä 2010 MR suunnitelma Käytetty 1.1.-31.12.2010 2010 MR jäljellä 2010 MR Jäljellä % Momentti Yhteensä 57 074 47 573 9 501 16,6 % 24.10.20.01 EU:n taisteluosastot 9 200 6 711 2 489 27,1 % 24.10.20.03 Liberia 254 233 21 8,3 % 24.10.20.04 Kosovo - KFOR 17 048 15 498 1 550 9,1 % 24.10.20.05 Yhteiset menot 4 700 3 504 1 196 25,4 % 24.10.20.06 Bosnia - ALTHEA/EUFOR 640 528 112 17,6 % 24.10.20.07 Sudan YKSOS/UNMIS 224 197 27 12,1 % 24.10.20.08 Afganistan (ISAF) 18 387 16 550 1 837 10,0 % 24.10.20.09 Varalla 1 697 0 1 697 100,00 % 24.10.20.10 Atalanta - operaatio 515 450 65 12,6 % 24.10.20.11 EU: n Somalian koulutusoperaatio 690 204 486 70,4 % 24.10.20.13 Tshadin ja Keski-Afrikan kriisih. 3 719 3 699 20 0,5 % 24
Kriisinhallinnan tulot Sotilaallisen kriisinhallinnan tuloja saatiin momentille 12.27.99 (Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot) yhteensä noin 4,4 miljoonaa euroa. Tulot koostuivat pääasiassa Tshadin ja Kosovon operaatioiden korvauksista sekä kurssitoiminnasta. Momentille 12.24.99 (Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot) saatiin tuloja yhteensä noin 340 000 euroa. Tulot koostuivat pääasiassa Tshadin operaation korvauksista. 25