MIKKELI PERUSOPETUKSEN JA VARHAISKASVATUKSEN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013

MIKKELI PERUSOPETUKSEN JA VARHAISKASVATUKSEN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013

Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Koulujen ja päiväkotien nykytila, henkilöstönäkökulma (Kuntamaisema Oy) 3. Maisema-raportin 2012 keskeiset löydökset perusopetuksesta ja varhaiskasvatuksesta (Kuntamaisema Oy) 3.1 Varhaiskasvatus 3.2 Perusopetus 4. Oppilasennusteet ja kaavasuunnitelmat (Mikkelin kaupunki) 5. Opetuksen pedagoginen tarkastelu (Mikkelin kaupunki) 6. Toimenpide-ehdotukset koulut 6.1 Hiirolan koulu lakkaisi ja oppilaat siirtyisivät Haukivuorelle ja Rämälään 6.2 Harjumaan ja Vanhalan koulut lakkaisivat ja oppilaat siirtyisivät Kalevankankaalle ja Taitolan kiinteistöön 6.3 Pellosniemen koulu lakkaisi ja oppilaat siirtyisivät Ristiinan yhtenäiskouluun 6.4 Rämälän ja Rahulan koulut lakkaisivat ja oppilaati siirtyisivät Sairilan kouluun, joka peruskorjattaisiin ja laajennettaisiin 6.5 Peitsarin koulu lakkaisi toimimasta ja Peitsarin päiväkoti siirtyisi uusiin tiloihin 6.6 Päämajakoulu jäisi Yhteiskoulun tiloihin 7. Varhaiskasvatuksen pedagoginen tarkastelu (Mikkelin kaupunki) 8. Toimenpide-ehdotukset päiväkodit 7.1 Uusi päiväkoti Taitolaan Nuijan ja Kaarinan päiväkotien sekä 5 ryhmiksen tilalle 7.2 Uusi päiväkoti vuokratiloissa Lehmuskylän ja Siekkilän päiväkotien sekä 1 ryhmiksen tilalle 7.3 Rantakylän alueelle rakennetaan uusi päiväkoti 7.4 Päiväkotien käyttöastetavoitteen asettaminen 9. Simulaatiomalli (Kuntamaisema Oy) 10. Perusopetuksen tulevaisuuden näkymät (Mikkelin kaupunki) 11. Liitteet erillisenä tiedostona

1. Johdanto Selvityksen taustaa Mikkelin kaupunginvaltuusto hyväksyi 21.1.2013 Mikkelin kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman. Sen toimenpiteissä todetaan, että vuonna 2013 tehdään koulu- ja päiväkotiverkkoselvitys. Tätä selvitystyötä ohjaamaan ja linjaamaan on nimetty palveluverkkotyöryhmä, johon on nimetty kasvatus- ja opetuslautakunnan, kaupunginhallituksen sekä henkilöstön edustus. Työryhmä käyttää kaupungin viranhaltijoiden asiantuntemusta (varhaiskasvatus, perusopetus, tekninen toimi) sekä mahdollisesti muita asiantuntijoita. Kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman mukaan sivistystoimessa käynnistetään selvitys varhaiskasvatuksen- esiopetuksen- ja perusopetuksen palveluverkon kehittämisestä vähintään keskipitkällä (5-10 v) tähtäyksellä. Päivähoidon siirtymisellä sivistystoimeen tavoitellaan pidemmällä tähtäimellä myös tuottavuuden ja tehokkuuden paranemista sekä selkeitä taloudellisia hyötyjä paremman kasvun ja oppimisen polun, paremman varhaisen puuttumisen sekä yhteisten resurssien käytön kautta. Tavoitteena ovat toimivat yksiköt, joissa toisaalta henkilöstöresurssia voidaan kohdentaa paremmin, henkilöstön on mahdollista erikoistua paremman palvelun toteuttamiseksi sekä toisaalta siten saada säästöä käyttötalousmenoissa. 3

1. Johdanto Selvityksen taustaa Perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa on tehty rakenteellisia muutoksia viimeisen 10 vuoden aikana. Viisitoista kyläkoulua on lakannut 2000-luvulla. Rantakylässä, Anttolassa, Haukivuorella ja Ristiinassa ala- ja yläkoulut on yhdistetty hallinnollisesti ja myös toiminnallisesti yhtenäiskouluiksi. Kolme keskustan alueen koulua yhdistyi uuteen Kalevankankaan kouluun. Myös kaksi lukiota yhdistettiin yhdeksi lukioksi. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen muodostamalle kasvun ja opetuksen tulosalueella haetaan entistä tiiviimpää yhteistyötä ja kasvun jatkumoa. Uuden tulosalueen perustamisen myötä selvitetään, olisiko osa esiopetusryhmistä mahdollista siirtää koulujen tiloihin, jolloin tiloja vapautuisi päivähoidon yksiköistä pienemmille lapsille. Osa päivähoidon yksiköistä on tällä hetkellä hyvin pieniä, jolloin on tarkoituksenmukaista etsiä suurempia yksiköitä. 4

1. Johdanto Selvityksen taustaa Selvitystyölle on asetettu työryhmä, joka on kokoontunut 12 kertaa ajalla 19.3.-19.9.2013 Ukkonen Osmo, kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja, työryhmän puheenjohtaja Koivikko Jyrki, kasvatus- ja opetuslautakunnan varapuheenjohtaja Manninen Seija, kasvatus- ja opetusjohtaja Nykänen Heikki, kaupunginhallituksen edustaja Riihelä Jouni, tekninen johtaja Siekkinen Virpi, sivistystoimenjohtaja Syrjänen Merja, henkilöstön edustaja Vartiainen Pirjo, varhaiskasvatusjohtaja Väänänen Riitta, kiinteistöjohtaja Korhonen Leila M, palvelupäällikkö, sihteeri Haapasalo Kimmo, Kuntamaisema Oy (7/2013 asti) Romppainen Sirpa, Kuntamaisema Oy (8/2013 alkaen) Kujala Sari, Kuntamaisema Oy (8/2013 alkaen) 5

1. Johdanto Selvityksen taustaa Työryhmän tehtäväksi ja tavoitteeksi muotoutui muodostaa laajentuneelle Mikkelin kaupungille palveluverkkostrategia varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osalta. Keskeisenä sisältönä oli luoda kattava nykytilan ja tulevaisuuden kuvaus, jonka pohjalta toiminnan laatua saadaan nostettua ja kustannuksia pienennettyä. Analyysin taustaksi on järjestetty henkilöstökysely (317 vastaajaa) ja työpajatyöskentelyä tulevaisuuden varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkosta. Tulevaisuuden palveluverkkoa on hankkeen aikana tarkasteltu moniammatillisesti palvelutarpeen, talouden, laadun, henkilöstön, maankäytön ja kaavoituksen näkökulmista. Tilastokeskuksen ennusteen mukaisesti 0-6 vuotta täyttäneiden osuus tulee pienenemään 10 vuoden aikana 3646 lapsesta 3626 lapseen. Tämän jälkeen seuraavien 10 vuoden aikana lapsien määrä tulee vähenemään 3359 lapseen. Samalla ajanjaksolla perusopetuksen osalta Tilastokeskus ennustaa noin 100 oppilaan määrän laskua seuraavan 10 vuoden aikana, 20 vuoden aikana aloittavien oppilaiden määrä laskee 350 oppilasta nykytilanteesta. 6

1. Johdanto Selvityksen taustaa Mikkelin kaupunki on vuodesta 2010 alkaen ollut mukana vuosittaisessa Kuntamaiseman kuntavertailupalvelussa, jonka tavoitteena on ollut saada tietoa perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palvelukokonaisuuden nykytilasta ja kehityssuunnasta muuttuvassa toimintaympäristössä. Perusopetuksen oppilaskohtainen bruttokustannus on kuntavertailussa ollut vertailun korkeimpia. Keskeisinä syinä ovat nousseet esille ennen kaikkea korkeat kiinteistökustannukset, joka selittyy oppilaskohtaisella korkealla kerrosalamäärällä ja keskimääräistä pienemmällä koulukoolla. Varhaiskasvatuksen laskennalliset asiakaskohtaiset kokonaiskustannukset ovat Mikkelissä kunta-aineistossa keskimääräistä korkeammat. Myös varhaiskasvatuksessa päiväkotikoko on keskimääräistä pienempi. 7

1. Johdanto Tehtävä ja tavoite Tehtävänä on ollut muodostaa laajentuneelle Mikkelin kaupungille palveluverkkostrategia varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osalta. Keskeisenä sisältönä on luoda kattava nykytilan ja tulevaisuuden kuvaus, jonka pohjalta toiminnan laatua saadaan nostettua ja kustannuksia pienennettyä. Selvitys sovittiin rakentuvan seuraaviin tarkastelunäkökulmiin ja vaiheisiin 1. Toimintaympäristö ja sen muutokset 2. Yksiköiden kiinteistötalous 3. Yksiköiden toiminta ja resurssit 4. Kyselyt henkilöstölle 5. Haastattelut yksiköiden johtajille/rehtoreille 6. Palveluverkkosuunnitelma 7. Simulaatiomallit askelmerkit tulevaisuuden rakentamiselle 8. Selvityksen eteneminen ja aikataulu 8 Palveluverkkoselvityksen projektisuunnitelma, liite 1

1. Johdanto Toimintavaihtoehdot Työryhmätyöskentelyn aikana on noussut esille useita toimintavaihtoehtoja. Kouluverkon osalta toimintavaihtoehdot ovat seuraavat: Hiirolan koulu lakkaisi ja oppilaat siirtyisivät Haukivuorelle ja Rämälään Harjumaan ja Vanhalan koulut lakkaisivat ja oppilaat siirtyisivät Kalevankankaalle Pellosniemen koulu lakkaisi ja oppilaat siirtyisivät Ristiinan yhtenäiskouluun Rämälän koulu ja Rahulan koulu lakkaisivat toimimasta ja oppilaat siirtyisivät Sairilan kouluun, joka peruskorjattaisiin ja laajennettaisiin Peitsarin koulu lakkaisi toimimasta ja Peitsarin päiväkoti siirtyisi uusiin tiloihin Päämajakoulu jäisi Yhteiskoulun tiloihin Päiväkotiverkon osalta työryhmä esittää seuraavia toimintavaihtoehtoja: 9 Uusi päiväkoti Taitolaan Nuijan ja Kaarinan päiväkotien sekä 5 ryhmiksen tilalle Uusi päiväkoti vuokratiloissa Lehmuskylän ja Siekkilän päiväkotien sekä 1 ryhmiksen tilalle Rantakylän alueelle rakennettaisiin uusi päiväkoti Päiväkodeille asetettaisiin käyttöastetavoite

Palveluverkkotyöryhmän toimenpide-ehdotusten toteutusajankohdat - Koulut Toimenpide 1 (2014): Hiirolan koulu lakkaisi toimimasta ja oppilaat siirtyisivät Haukivuoren ja Rämälän kouluihin Harjumaan ja Vanhalan koulut lakkaisivat toimimasta ja oppilaat siirtyisivät Kalevankankaan kouluun Peitsarin koulu lakkaisi toimimasta ja Peitsarin päiväkoti siirtyisi uusiin tiloihin Päämajakoulu jäisi Yhteiskoulun tiloihin Toimenpide 2 (2015-2016): Pellosniemen koulu lakkaisi toimimasta ja oppilaat siirtyisivät Ristiinan yhtenäiskouluun Toimenpide 3 (2017 tai myöhemmin): Rämälän koulu ja Rahulan koulu lakkaisivat toimimasta ja oppilaat siirtyisivät Sairilan kouluun, joka peruskorjattaisiin ja laajennettaisiin Yhdysluokkaopetuksesta luovutaan 10

Toimenpide-ehdotusten aikaikkuna 2014-2020, perusopetus Toimen pide 1 Toimen pide 2 Toimen pide 3 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

Palveluverkkotyöryhmän toimenpideehdotusten toteutusajankohdat - Päiväkodit Toimenpide 1 (2014): Taitolaan perustetaan uusi päiväkoti Nuijan ja Kaarinan päiväkotien sekä viiden ryhmiksen tilalle Perustetaan uusi päiväkoti vuokratiloihin Lehmuskylän ja Siekkilän päiväkotien sekä yhden ryhmiksen tilalle (2014) Toimenpide 2 (2015 2016): Rantakylän alueelle rakennetaan uusi päiväkoti (2015-2016) Toimenpide 3: Asetetaan päiväkodeille käyttöastetavoite 12

Toimenpide-ehdotusten aikaikkuna 2014-2020, varhaiskasvatus Toimen pide 1 Toimen pide 2 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

Oppilaaksiottoalueet (0-6 vuotta täyttäneet) Päiväkotien sijainti Kuva löytyy myös liitteestä 6 A

Oppilaaksiottoalueet (7-15 vuotta täyttäneet) Koulujen sijainti Kuva löytyy myös liitteestä 6 B

2. Koulujen ja päiväkotien nykytila Henkilöstökyselyn tulokset Kyselyyn saatiin yhteensä 317 vastausta, joista perusopetuksen yksiköistä 216 (68 % vastauksista) ja varhaiskasvatuksen yksiköistä 101 (32 % vastauksista) Kysely toteutettiin aikavälillä 16.4. 20.5.2013 Kolme kysymystä tarkasteli toimitilojen terveyshaittoja ja niihin vastattiin kyllä tai ei vaihtoehdoilla. Terveyshaittojen tarkastelu on koulukohtainen. Muuten vastausasteikko esitettyihin väittämiin oli pääosin viisiportainen: 1 = täysin eri mieltä 2 = osittain eri mieltä 3 = ei samaa eikä eri mieltä 4 = osittain samaa mieltä 5 = täysin samaa mieltä Vastaukset on esitetty ns. polarisoituna hajontaja, mikä tarkoittaa sitä että vastausvaihtoehdoissa on yhdistetty vastaukset 1 ja 2 sekä 4 ja 5. Vaihtoehtoa 3 ei kuvaajissa näytetä. Kuvaajissa positiivisten vastausten osuudet ovat aina vihreällä värillä oikealla ja negatiivisten vastausten osuudet punaisella vasemmalla. Muita kyselyn tuloksia ei ole analysoitu koulukohtaisesti, jotta pienten koulujen yksilövastaukset eivät erottuisi. Koko aineisto henkilöstökyselyn tuloksista liitteessä 2

Henkilöstökyselyn tulokset Terveyshaittojen yksikkötarkastelu, perusopetus 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Työtiloista johtuvia sairaspoissaoloja Työtiloista, muista syistä tai molemmista vaihtoehtoista johtuvia sairaspoissaoloja Punainen pylväs kertoo, kuinka monella prosentilla yksiköstä vastanneista on ollut työtiloista johtuvia sairaspoissaoloja Sininen pylväs kertoo, kuinka monella prosentilla yksiköstä vastanneista on ollut sairaspoissaoloja ainakin toisesta edellämainitusta syystä. ESIMERKKI 1: Urheilupuiston koulu, 11 vastausta. Sairaspoissaoloja työtiloista johtuvista syistä: 2 (18%), sairaspoissaoloja joko työtiloista ja / tai muista syistä: 4 (36%) ESIMERKKI 2: Hiirolan koulu, 6 vastausta: Työtiloista johtuvista sairaspoissaoloista ei raportoinut yksikään vastaaja. Muista syistä johtuvia sairaspoissaoloja raportoi 1 vastaaja (17%) On tärkeää huomioida, että vastaajien lukumäärissä yksiköiden välillä oli suurta vaihtelua. Tässä omina yksiköinään esitettyjen yksiköiden vastausmäärä vaihtelee välillä 5 46. Alle viiden vastauksen yksiköt on esitetty yhdistettynä nimellä Muut yksiköt

Henkilöstökyselyn tulokset Terveyshaittojen yksikkötarkastelu, perusopetus 100% Joko työtiloista tai muista syistä johtuvia sairaspoissaoloja kuluneen 12 kk aikana 90% 100% 80% 70% 75% 75% 60% 67% 50% 56% 40% 50% 50% 30% 33% 33% 33% 20% 27% 25% 25% 10% 17% 0% 0% 0% 0%

Henkilöstökyselyn tulokset Terveyshaittojen yksikkötarkastelu, varhaiskasvatus 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Työtiloista johtuvia sairaspoissaoloja Työtiloista, muista syistä tai molemmista vaihtoehdoista johtuvia sairaspoissaoloja sairaspoissaoloja Punainen pylväs kertoo, kuinka monella prosentilla yksiköstä vastanneista on ollut työtiloista johtuvia sairaspoissaoloja Sininen pylväs kertoo, kuinka monella prosentilla yksiköstä vastanneista on ollut sairaspoissaoloja ainakin toisesta edellämainitusta syystä. ESIMERKKI 1: Ristiinan päiväkoti, 13 vastausta. Sairaspoissaoloja työtiloista johtuvista syistä: 9 (69%), sairaspoissaoloja joko työtiloista ja / tai muista syistä: 9 (69%) ESIMERKKI 2: Otavan päiväkoti, 8 vastausta: Työtiloista johtuvista sairaspoissaoloista ei raportoinut yksikään vastaaja. Muista syistä johtuvia sairaspoissaoloja raportoi 1 vastaaja (13%) On tärkeää huomioida, että vastaajien lukumäärissä yksiköiden välillä oli suurta vaihtelua. Tässä omina yksiköinään esitettyjen yksiköiden vastausmäärä vaihtelee välillä 5 13. Alle viiden vastauksen yksiköt on esitetty yhdistettynä nimellä Muut yksiköt

Henkilöstökyselyn tulokset Terveyshaittojen yksikkötarkastelu, varhaiskasvatus 100% Joko työtiloista tai muista syistä johtuvia sairaspoissaoloja kuluneen 12 kk aikana 90% 80% 70% 60% 67% 50% 56% 40% 50% 30% 36% 20% 10% 20% 0% 0% 0% 0%

Kyselyn tulokset Kyselyn osa-alueiden keskiarvot Keskiarvot Vastauslukumäärät Varhaiskasvatus Perusopetus Varhaiskasvatus Perusopetus 1. Fyysinen ympäristö 3,24 2,93 904 1936 2. Taloudelliset resurssit 3,65 3,41 202 429 3. Henkilöstön hyvinvointi ja kehittäminen 4,04 3,90 500 1079 4. Johtaminen 4,06 3,92 699 1502 5. Oppilaan / lapsen kohtama laatu opettajan / kasvattajan näkökulmasta 4,18 3,87 606 1284

Työpajojen tulokset Millainen on lapsille ja nuorille paras tulevaisuuden palveluverkko vuonna 2020 Mikkelissä? Työpajat toteutettiin ajalla 22.-23.4.2013 ja metodina käytettiin teemahaastattelua Edustettuina haastatteluissa oli Varhaiskasvatuksesta 16 päiväkotia Ryhmäperhepäivähoito Perhepäivähoito Perusopetuksesta 20 koulua Tulevaisuuden palveluverkkoa käsiteltiin seuraavista näkökulmista Resurssien näkökulmasta Laadun näkökulmasta Fyysisen ympäristön näkökulmasta (tilat, sijainti) Yhteistyön näkökulmasta (esim. varhaiskasvatus ja perusopetus) Työpajojen kokonaismateriaali on raportin liitteissä 3a ja 3b

Työpajojen tulokset Perusopetuksen yhteenveto FYYSINEN YMPÄRISTÖ 1. Terveet koulut 2. Koulurakenteiden tiivistäminen tiedostaen, että eri kokoiset yksiköt ovat alakoulun rikkaus 3. Päätöksen teon ja sen toteuttamisen toimeenpano (hitaus, suunnitelmallisuuden puuttuminen, pedagogiikan huomioiminen) 4. Koulualueiden ja oppimisympäristöjen epätasaisuus koulujen välillä 5. Turvallisuus RESURSSIT 1. Resurssien jakaantuminen asiaa pohditaan muutenkin kuin oppilasmäärän kautta 2. Avustajatilanteen kartoitus 3. Elinkaariajattelu kuinka koulu voisi palvella pidempään kuin 10v 4. Henkilöstön hyvinvointi pomputtelu toimipisteiden välillä 5. Ryhmäkoot max. 25- oppilasta LAATU 1. Laatu syntyy kun fyysinen ympäristö ja henkilöstö kunnossa 2. Mamu- ja erityisoppilaiden tulo kouluun strategiaa ei ole. 3. Selkeä koulupolku, laadun tasaisuus 4. Heikot yhteydet: palvelut Tieran kautta ei toimi, palvelun taso ei vastaa rahallista panosta 5. Oppilashuollon tukiverkko ei toimi YHTEISTYÖ 1. Yhteistyön lisääminen ja sen säännönmukaisuus (esiopetus ja alakoulut), mutta myös seutusoten kanssa mistä palveluita oikein saa? 2. Tiedottamisen, yhteisten käytäntöjen luominen 3. Lähikoulu kyläkoulu mahdollistaa tiiviin yhteistyön huoltajien kanssa 4. Avoin, tavoitteellinen 5. Sivistystoimessa koulujen huolet otetaan tosissaan, mutta päätöksen teossa ei

Työpajojen tulokset Varhaiskasvatuksen tulokset FYYSINEN YMPÄRISTÖ 1. Yhteistyö kaavoituksen ja rakentaminen kanssa, nykyisen ja tulevan tarpeen pohjalta suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti 2. Puhtaat ja terveet tilat 3. Tilojen turvallisuus 4. Tarkoituksenmukaisuus: lasten, vanhempien ja henkilökunnan tarpeista lähtevä tilat (sisältäen erityisryhmien ja ikääntyvien työntekijöiden tarpeiden ja ergonomian huomioimisen) 5. Lasten hoito- ja koulupolun toteutuminen alueella, kuitenkin riittävän isoissa yksiköissä 6. Tilojen yhteiskäyttö RESURSSIT 1. Riittävä, oikean koulutuksen (lto) saanut henkilöstö 2. Henkilöstö- ja sijaistarpeen joustava suunnittelu ja koordinointi, mikä edellyttää riittävän suuria yksiköitä 3. Resurssien joustavan käytön johtaminen 4. Ikääntyvien työntekijöiden huomioiminen ja osaamisen siirtäminen LAATU 1. Toteutuu kun resurssit ovat oikeat ja riittävät 2. Lapsien tarpeen ja ikä- ja kehitystason mukaiset palvelut 3. Laatutason seuraaminen asiakaskyselyillä ja niistä saadun palautteen anto ja henkilöstön palkitsemisen 4. Johdonmukaisuus ja suunnitelmallisuus YHTEISTYÖ 1. Kasvatuskumppanuuden toteutuminen jatkossakin 2. Yhteistyön ulottaminen nykyistä laajemmalle sosiaalityöhön ja perusopetukseen 3. Moniammatillinen, alueella tapahtuva yhteistyö

3.1 Maisema-raportin 2012 keskeiset löydökset varhaiskasvatuksesta Varhaiskasvatus 2012 Yhteenveto Varhaiskasvatuksen laskennalliset asiakaskohtaiset kokonaiskustannukset ovat Mikkelissä 9 494 ja ne ovat kunta-aineiston keskimääräistä korkeampia kustannuksia, vaikka yksikkökustannukset ovat ilahduttavasti edellisestä vuodesta laskeneetkin. Kokonaisresursseissa on huomioitu lasten päivähoito, esiopetus (myös koulujen yhteydessä toimiva), perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito ja hoidon tuet (lasten kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki sekä muut kuntakohtaiset tuet). 25

3.1 Maisema-raportin 2012 keskeiset löydökset varhaiskasvatuksesta Päiväkotihoito Päiväkotihoidon asiakaskustannus on muihin kuntiin verrattuna Mikkelissä (11 800 ) aineiston korkeimpia. Ilman vuoropäiväkotihoitoa yksikkökustannus on 10 480. Alle 3-vuotiaiden osuus kaikista asiakkaista on ainoastaan 11 %, joka on kunta-aineiston pienimpiä peittävyyksiä. Alle kolmevuotiaiden vähäisellä määrällä on kustannuksia laskeva vaikutus, koska lakisääteinen kasvattajamitoitus on korkeampi. Keskimääräinen päiväkotikoko on keskimääräistä pienempi vain 43 asiakasta per päiväkotiyksikkö. 26

3.1 Maisema-raportin 2012 keskeiset löydökset varhaiskasvatuksesta 27 Esiopetus Esiopetuksen asiakaskohtainen kustannus Mikkelissä on noin 7 000 ja se on tuotettu keskimääräistä korkeammilla kustannuksilla. Esiopetuksessa on huomioitu niin päiväkotien kuin koulujen yhteydessä olevat esioppilaat. Perhepäivähoito Perhepäivähoidon peittävyys varhaiskasvatuksen asiakkaista on Mikkelissä 11 %, ja se asemoituu kunta-aineiston keskimääräiselle tasolle. Perhepäivähoito hoitajan kotona on järjestetty vertailun korkeimmilla kustannuksilla. Perhepäivähoidon kokonaisuuden (perhepäivähoito hoitajan kotona, ryhmäperhepäivähoito ja vuororyhmäperhepäivähoito) asiakaskohtaiset kustannukset ovat noin 16 000 asiakas. Ryhmä- ja vuororyhmäperhepäivähoidon osuus perhepäivähoidon kokonaisasiakkaista on 35 %.

3.1 Maisema-raportin 2012 keskeiset löydökset varhaiskasvatuksesta Hoidon tuki Hoidon tukien (kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki) piirissä on 44 % 0-6 vuotiaista kuntalaisista. Varhaiskasvatuksen piirissä olevista asiakkaista hoidon tuen osuus on yhteensä 46,2 %. Molemmat peittävyydet ovat selvästi keskiarvoa korkeammalla tasolla. Hoidon tuen asiakaskohtainen kustannus on keskimääräistä suurempi, yhteensä 4 500. Kokonaisuudessaan tällä on varhaiskasvatuksen laskennallisia yksikkökustannuksia laskeva vaikutus. 28

3.2 Maisema-raportin 2012 keskeiset löydökset perusopetuksesta Perusopetus 2012 Yleistä Perusopetuksen oppilaskohtainen bruttokustannus on 8 908 ja se on vertailun korkeimpia. Oppilaskohtainen kustannusnousu edellisestä vuodesta on 5,6 %. Oppilaskohtainen kiinteistökustannus on vertailun korkein, yhteensä 1 710. Myös oppilaskohtainen kerrosalamäärä (15,6 m 2 ) on vertailun korkeimpia ja on noussut oppilasmäärän vähentymisen myötä edellisestä vuodesta. Laskennallinen opetusryhmäkoko on keskimääräistä korkeampi - 20 oppilasta per opetusryhmä. Laskennallinen keskimääräinen koulukoko on keskivertoa pienempi ainoastaan 159 oppilasta per koulu. Koulukuljetuksien osalta oppilaskohtaiset kustannukset ovat hieman keskiarvoa suuremmat (356 per oppilas). Ateriakustannukset ovat 455 per oppilas. 29

3.2 Maisema-raportin 2012 keskeiset löydökset perusopetuksesta Oppilashuolto Koulunkäyntiavustajiin on hyvin resursoitu ja koulunkäyntiavustajien kustannukset ovat keskimääräistä korkeammalla tasolla (553 per oppilas). Oppilashuollon osalta (kuratiivinen ja psykologinen) oppilaskohtaiset resurssit ovat keskimääräisellä tasolla (82 per oppilas). Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden 6,3 % -osuus on hieman keskimääräistä suurempi. Aamu- ja iltapäivätoiminta Aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakaskohtaiset kustannukset (1 463 ) ovat keskimääräistä pienemmät. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluyksiköiden toiminta ja resurssit on esitelty kokonaisuutena liitteessä 4 30

4. Oppilasennusteet ja kaavasuunnitelmat Toimintavaihtoehtojen yhteydessä on esitetty lakkautettaviksi esitettävien koulujen väestöennusteet Raportin liitteenä on Mikkelin kaupungin maankäytön lähitulevaisuuden kehityssuunnat (liite 5) Raportin liitteenä on Mikkelin kartat oppilaaksiottoalueista koulujen ja päiväkotien osalta (liitteet 6a ja 6b) 31

2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 Väestötulokset - Tilastokeskuksen väestöennusteet Tilastokeskuksen väestöennustuksen mukaan 0-6-vuotiaiden osuus tulee seuraavan 10 vuoden aikana vähentymään 3646 > 3626 0-6 vuotiaiseen. Vasta tämän jälkeen palvelukysyntä lähtee selvempään laskuun ja saavuttaa alimman tason reilun 20-vuoden päästä (3359). 4000 Lasten määrä 2012-2040 Ennuste 3500 3000 2500 2000 yht 0-3 yht 3-6 yht 0-6v. 1500 1000 Perusopetuksen osalta Tilastokeskus ennustaa noin 100 oppilaan laskua seuraavan kymmenen vuoden aikana. Vasta reilun 20-vuoden päästä ollaan matalimmalla kysynnän tasolla noin 350 perusopetusikäistä vähemmän kuin nykytilanteessa. 32

Väestötulokset - Tilastokeskuksen väestöennusteet 33

5. Opetuksen pedagoginen tarkastelu (liite 7) Pedagogisesti toimivan peruskoulun tuntomerkkejä: A. Koululla on pätevä ja ammattitaitoinen henkilökunta, jonka ammatillisesta kehittymisestä ja jaksamisesta huolehditaan (esim. täydennyskoulutus ja työnohjaus) B. Koulu on ammattitaitoisesti johdettu C. Koululla on selkeät yhdessä henkilökunnan, oppilaiden ja huoltajien kanssa laaditut toimintatavat ( pelisäännöt, järjestyssäännöt, toimintakulttuuri) D. Opetussuunnitelmaa toteutetaan ja sen toteutumista arvioidaan säännöllisesti E. Riittävät resurssit (tuntikehys, tuki- ja erityisopetus, kerhot, avustava henkilöstö, materiaalihankinnat, täydennyskoulutusmäärärahat yms.) F. Opetusryhmien koko on optimaalinen G. Oppilashuollossa panostetaan varhaiseen puuttumiseen ja tukeen H. Kodin ja koulun välinen yhteistyö toimii I. Oppilaiden osallisuus (esim. oppilaskuntatoiminta) J. Oppimisympäristö on terve, turvallinen ja opetussuunnitelman tavoitteita vastaava 34

Mikkelin koulujen opetusryhmäkoot Perusopetus sai opetushallitukselta viime lukuvuodeksi 500 000 euroa ja tälle lukuvuodelle 650 000 euroa avustusta opetusryhmien pienentämistä varten Jos opetusryhmien kokoa kasvatetaan, valtion myöntämä avustus menetetään 35

6. Palveluverkkotyöryhmän toimenpide-ehdotukset Koulut Toimenpide 1 (2014): Hiirolan koulu lakkaisi toimimasta ja oppilaat siirtyisivät Haukivuoren ja Rämälän kouluihin Harjumaan ja Vanhalan koulut lakkaisivat toimimasta ja oppilaat siirtyisivät Kalevankankaan kouluun Peitsarin koulu lakkaisi toimimasta ja Peitsarin päiväkoti siirtyisi uusiin tiloihin Päämajakoulu jäisi Yhteiskoulun tiloihin Toimenpide 2 (2015-2016): Pellosniemen koulu lakkaisi toimimasta ja oppilaat siirtyisivät Ristiinan yhtenäiskouluun Toimenpide 3 (2017 tai myöhemmin): Rämälän koulu ja Rahulan koulu lakkaisivat toimimasta ja oppilaat siirtyisivät Sairilan kouluun, joka peruskorjattaisiin ja laajennettaisiin Yhdysluokkaopetuksesta luovutaan 36

6.1 Hiirolan koulu lakkaisi toimimasta (2014) 1. Hiirolan koulu lakkaisi toimimasta ja oppilaat siirtyisivät Haukivuorelle ja Rämälään Henkilöstövaikutukset Hiirolassa on tällä hetkellä 3 perusopetusryhmää Opetusryhmiä ennen muutosta on yhteensä 15 Muutoksen jälkeen opetusryhmiä olisi 12 Opetusryhmät vähenisivät kolmella, joka on sama määrä kuin Hiirolan tämän hetkinen opetusryhmämäärä Hiirolan koulun opettajat siirtyvät muihin kouluihin ja samalla määräaikaisia opettajia vähennetään Hiirolan koulun muun kuin opetushenkilöstön osalta tutkitaan uuden sijoittamisen mahdollisuutta 37

6.1 Hiirolan koulu lakkaisi toimimasta (2014) - Vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Toimenpidevaihtoehdon kustannussäästö yht. 295 400 Henkilöstökustannukset pienenisivät 230 000 Kiinteistöjen vuosikustannuksista säästyisi 71 000 Kuljetuskustannukset lisääntyisivät - 5 600 (Kiinteistökustannukset vuodelta 2013, muut kustannukset vuodelta 2012) Muut vaikutukset Hiirolan koulun kiinteistön kuntoarvio: tyydyttävä, realisointi lakkauttamisen jälkeen Kaavoitussuunnitelmat: ks. Liite 5 Muutos ei aiheuta investointeja sijoittuminen nykyisiin kiinteistöihin ilman investointeja Raportin liitteenä on koulujen ja päiväkotien kuntoarviot (liite 8 ja 9) 38

6.1 Hiirolan koulu lakkaisi toimimasta (2014) - Oppilasennusteet Hiirolan koulun oppilasennuste on nouseva

6.1 Hiirolan koulu lakkaisi toimimasta (2014) - Oppilasennusteet Rämälän koulun oppilasennuste ennen muutosta on jyrkästi laskeva

6.1 Hiirolan koulu lakkaisi toimimasta (2014) - Oppilasennusteet Rämälän koulun oppilasennuste muutoksen jälkeen

6.1 Hiirolan koulu lakkaisi toimimasta (2014) - Oppilasennusteet Aseman koulun oppilasennuste on vuoteen 2017 asti laskeva

6.1 Hiirolan koulu lakkaisi toimimasta (2014) - Oppilasennusteet Haukivuoren yhtenäiskoulun oppilasennuste muutoksen jälkeen

6.2 Harjumaan ja Vanhalan koulut lakkaisivat toimimasta (2014) 2. Harjumaan ja Vanhalan koulut lakkaisivat toimimasta ja oppilaat siirtyisivät Kalevankankaan kouluun Henkilöstövaikutukset Kustannukset ovat vuoden 2012 kustannuksia Harjumaassa ja Vanhalassa on tällä hetkellä 5 perusopetusryhmää Opetusryhmiä ennen muutosta on yhteensä 26 Muutoksen jälkeen opetusryhmiä olisi 23 Opetusryhmät vähenisivät 3:lla Harjumaan ja Vanhalan koulun opettajat siirtyisivät muihin kouluihin ja samalla kolme määräaikaista opettajaa vähennettäisiin Harjumaan ja Vanhalan koulun muun kuin opetushenkilöstön osalta tutkitaan uuden sijoittamisen mahdollisuutta 44

6.2 Harjumaan ja Vanhalan koulut lakkaisivat toimimasta (2014) - Vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Toimenpidevaihtoehdon kustannussäästö yht. 356 500 Henkilöstökustannukset pienenisivät 340 000 Kiinteistöjen vuosikustannuksista säästyisi 134 000 Kuljetuskustannukset lisääntyisivät - 77 500 Kalevankankaan tilamuutosten kustannukset - 40 000 (Kiinteistökustannukset vuodelta 2013, muut kustannukset vuodelta 2012) Muut vaikutukset Taitolan tiloja otetaan opetuskäyttöön Harjumaan koulun kiinteistön kuntoarvio: välttävä, perusparannus- tai korjaustarve kiireellinen, realisointi lakkauttamisen jälkeen Vanhalan koulun kiinteistön kuntoarvio: tyydyttävä, realisointi lakkauttamisen jälkeen, muussa tapauksessa peruskorjattava tai laajennettava Kaavoitussuunnitelmat: ks. Liite 5 Investointikustannuksia säästyy 2,2 milj., kun Vanhalan koulun remontointitarve poistuu 45

6.2 Harjumaan ja Vanhalan koulut lakkaisivat toimimasta (2014) - Oppilasennusteet Harjumaan koulun oppilasennuste on jyrkästi laskeva

6.2 Harjumaan ja Vanhalan koulut lakkaisivat toimimasta (2014) - Oppilasennusteet Vanhalan koulun oppilasennuste on laskeva

6.2 Harjumaan ja Vanhalan koulut lakkaisivat toimimasta (2014) - Oppilasennusteet Kalevankankaan oppilasennuste on lievästi nouseva

6.2 Harjumaan ja Vanhalan koulut lakkaisivat toimimasta (2014) - Oppilasennusteet Kalevankankaan oppilasennuste muutoksen jälkeen on melko tasainen

6.3 Pellosniemen koulu lakkaisi toimimasta (2015 2016) 3. Pellosniemen koulu lakkaisi ja oppilaat siirtyvät Ristiinan yhtenäiskouluun (oletus Ristiinan yhtenäiskoulun tiloihin ei muutoksia, Pellosniemen koulu osana Mikkeliä 1.1.2013 alkaen) Henkilöstövaikutukset Pellosniemen koulussa on tällä hetkellä 2 perusopetusryhmää Opetusryhmiä ennen muutosta on yhteensä 21 Muutoksen jälkeen opetusryhmiä on 19 Opetusryhmät vähenevät kahdella, joka on sama määrä kuin Pellosniemen koulun tämän hetkinen opetusryhmämäärä, joten kaikki Pellosniemen koulun henkilöstökulut säästyvät Pellosniemen koulun opettajat siirtyvät muihin kouluihin ja samalla määräaikaisia opettajia vähennetään Pellosniemen koulun muun kuin opetushenkilöstön osalta tutkitaan uuden sijoittamisen mahdollisuutta 50

6.3 Pellosniemen koulu lakkaisi toimimasta (2015 2016) - Vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Toimenpidevaihtoehdon kustannussäästö yht. 290 000 Henkilöstökustannukset pienenevät 212 000 Kiinteistöjen vuosikustannuksista säästyy 78 000 Kuljetuskustannukset lisääntyvät - 0 (Kustannukset vuodelta 2013) Muut vaikutukset Pellosniemen koulun kiinteistön kuntoarvio: tyydyttävä, lakkauttamisen jälkeen realisointi tai purku Kaavoitussuunnitelmat: Ks. Liite 5 Muutos ei aiheuta investointeja ei uusinvestointeja siirryttävään kouluun 51

6.3 Pellosniemen koulu lakkaisi toimimasta (2015 2016) - Oppilasennusteet Pellosniemen koulun oppilasennuste laskeva Pellosniemen koulu ja Ristiinan yhtenäiskoulu ovat yhtenäistä oppilasaluetta

6.3 Pellosniemen koulu lakkaisi toimimasta (2015 2016) - Oppilasennusteet Ristiinan yhtenäiskoulun ja lukion oppilasennuste on muutoksen jälkeen lievästi laskeva

6.4 Rämälän ja Rahulan koulut lakkaisivat toimimasta (2017 tai myöhemmin) 4. Rämälän koulu ja Rahulan koulu lakkaisivat ja oppilaat siirtyisivät Sairilan kouluun, joka peruskorjattaisiin ja laajennettaisiin Henkilöstövaikutukset Sairilassa, Rämälässä ja Rahulassa on tällä hetkellä 13 perusopetusryhmää Opetusryhmiä ennen muutosta on yhteensä 13 Muutoksen jälkeen opetusryhmiä on 12 Opetusryhmät vähenevät yhdellä, joten säästöä tulisi yhden opettajan henkilöstökulujen osalta ja lakkautettavien koulujen muun henkilöstön osalta Koulujen opettajat siirtyvät muihin kouluihin ja samalla määräaikaisia opettajia vähennetään Koulujen muun kuin opetushenkilöstön osalta tutkitaan uuden sijoittamisen mahdollisuutta siltä osin kuin Sairilan laajennetussa koulussa ei ole henkilöstötarvetta (n. 2 htv) 54

6.4 Rämälän ja Rahulan koulut lakkaisivat toimimasta (2017 tai myöhemmin) - Vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Toimenpidevaihtoehdossa ei synny kustannussäästöä - 241 600 Henkilöstökustannukset pienenisivät 55 000 Kiinteistöjen vuosikustannuksista säästyisi 230 000 Lisäys Sairilan koulun vuosikustannuksiin - 460 000 Kuljetuskustannukset lisääntyisivät - 66 600 (Kustannukset vuodelta 2012, kiinteistökustannukset vuodelta 2013) Muut vaikutukset Sairilan koulun kiinteistön kuntoarvio: hyvä Rämälän koulun kiinteistön kuntoarvio: tyydyttävä Rahulan koulun kiinteistön kuntoarvio: tyydyttävä, perusparannustarve 5 vuoden sisällä Kaavoitussuunnitelmat: Ks. Liite 5 Investointina Sairilan koulun remontointi ja uudisosan rakentaminen, jonka kustannukset noin 6-7 miljoonaa euroa 55

6.4 Rämälän ja Rahulan koulut lakkaisivat toimimasta (2017 tai myöhemmin) - Oppilasennusteet Rämälän koulun oppilasennuste on laskeva

6.4 Rämälän ja Rahulan koulut lakkaisivat toimimasta (2017 tai myöhemmin) - Oppilasennusteet Sairilan koulun oppilasennuste on laskeva

6.4 Rämälän ja Rahulan koulut lakkaisivat toimimasta (2017 tai myöhemmin) - Oppilasennusteet Rahulan koulun oppilasennuste on melko tasainen

6.4 Rämälän ja Rahulan koulut lakkaisivat toimimasta (2017 tai myöhemmin) - Oppilasennusteet Yhteensä Sairilan, Rämälän ja Rahulan koulujen oppilasennuste on laskeva

6.5 Peitsarin koulu lakkaisi toimimasta ja Peitsarin päiväkoti siirtyisi uusiin tiloihin (2014-2016) Peitsarin koulun pinta-ala on 2160 m2. Peitsarin koulussa on noin 150 oppilasta ja 8 luokkaa, joista yksi on autististen oppilaiden (nyt 6 oppilasta) erityisluokka erityisine tilatarpeineen. Kiinteistöstä aiheutuu 250 000 euron vuosikustannukset. Koulussa syttyi tulipalo heinäkuussa 2013, joka vaurioitti koulurakennuksen keskeisintä osaa. Esityksessä Peitsarin koulun palokorjaus pelkästään koulukäyttöön keskeytetään. Kiinteistö jalostetaan kaupungin omien toimintojen uusiokäyttöön, siten että osa tiloista jää koulukäyttöön ja osaan siirtyy Peitsarin päiväkoti vaiheittain, jolloin kaupungin käyttökustannusten kiinteistöpinta-ala pienentyy prosessikehityksen tuloksena. Koulun oppilaat siirtyvät alueen muihin kouluihin (ensisijaisesti Launiala ja Lähemäki). Oppilasaluerajat määritellään tarvittaessa uudelleen. Autististen oppilaiden tilat sijoitetaan Kalevankankaan kouluun. Joillekin oppilaille joudutaan todennäköisesti järjestämään koulukuljetus.

6.5 Peitsarin koulu lakkaisi ja Peitsarin päiväkoti siirtyisi uusiin tiloihin (2014-2016) Prosessin eteneminen ja vaikutukset: Peitsarin koulurakennuksen peruskorjauksessa huomioitaisiin sekä opetuksen että varhaiskasvatuksen tarpeet Kujakatit (Peitsarin päiväkodin vuokratiloissa oleva ryhmä) siirtyisi nykyiseen Peitsarin päiväkotiin vuonna 2014 Esiopetus siirtyisi päiväkodista koulun tiloihin vuonna 2014 Peitsarin koululle jäisivät luokat 1-3 4-6 luokat siirtyisivät Lähenmäelle/Launialaan/Tuppuralaan Ei lisätilatarvetta Peitsarin päiväkoti siirtyisi nykyisen koulun tiloihin vaiheittain vuosina 2014-2016, samalla päiväkodin tiloista luovuttaisiin -> remontti ja tilamuutokset nostaisivat ylläpidon kustannuksia n. 20.000 /v, pääosan remontista maksaa vakuutusyhtiö Ei henkilöstösäästöjä ainakaan alkuvaiheessa Peitsarin päiväkodin peruskorjaustarve poistuisi, investoinneista säästettäisiin 800.000 Lisäksi vanhan kiinteistön ja tontin myynnistä saataisiin myyntituloa

6.6 Päämajakoulu jäisi Yhteiskoulun tiloihin (2014) Päämajakoulu on siirretty pois Päämajakoulurakennuksesta kiinteistössä ilmenneiden sisäilmaongelmien vuoksi. Esityksessä Päämajakoulu jää Yhteiskoulun tiloihin, joka saatetaan koulun käyttöä varten toiminnalliseen kuntoon. Yhteiskoulun tiloissa saadaan toteutetuksi pedagogisesti toimiva koulukokonaisuus, jossa on mahdollista pitkäjänteisesti toteuttaa ja kehittää modernia opetusta. Päämajakoulurakennus kunnostetaan. Rakennuksen käyttötarkoitus siirtyy kaupungin muiden toimintojen käyttöön. Päämajakoulun juhlasalista muodostetaan ilmaisutaidon ja näytelmätoiminnan tila, joka mahdollistaa lukion ilmaisutaidon, erilaisten teatteriharrastusryhmien ja kansalaisopiston toimintoja. Osa tiloista voidaan osoittaa kansalaisopiston käyttöön kuten puurakennus Päämajakoulun pihassa. Kansalaisopiston toiminnallisuudet saadaan sijoitettua yhteen pihapiiriin. Jos Päämajakoulurakennuksen tiloja jää kaupungin oman tilatarpeen ulkopuolelle, tullaan tiloja vuokraamaan ulkopuoliseen käyttöön.

Palveluverkkoselvityksen ulkopuolelle jäävät koulut Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoselvitys pitää sisällään toimenpiteitä, jotka kohdistuvat kouluihin: Hiirola, Haukivuori ja Rämälä; Harjumaa, Vanhala ja Kalevankangas; Pellosniemi ja Ristiinan yhtenäiskoulu; Sairila, Rämälä ja Rahula sekä Peitsari, Launiala, Lähemäki ja Tuppurala. Taulukossa palveluverkkoselvityksen ulkopuolelle jäävät koulut ja niitä koskevat suunnitelmat: koulu oppilasmäärä suunnitelma tulevaan, aikaikkuna > 5 vuotta Huom! syksy 2013 Anttolan yhtenäiskoulu 172 säilytetään sis. esiopetusryhmän Haukivuoren Aseman koulu 113 muuttuu yhtenäiskouluksi sis. esiopetusryhmän siirtyy yhtenäiskoululle; koulu puretaan Haukivuoren yläkoulu 69 muuttuu yhtenäiskouluksi - säilytetään Ihastjärven koulu 63 oppilasmäärä laskeva jos määrä laskee merkittävästi, on koulu mahdollista siirtää Kalevankankaan koulu 505 säilytetään Mikkelin lyseon koulu 449 yläkoulu, säilytetään Moision koulu 141 oppilasmäärä lievästi kasvava - säilytetään sis. esiopetusryhmän Olkkolan koulu 51 arvioidaan asuntomessujen toteutumisen jälkeen koulun tulevaisuus Otavan koulu 178 säilytetään Rantakylän yhtenäiskoulu 681 säilytetään odottaa peruskorjausta vaatii perusparannusta ja laajennusta; esiopetusryhmälle tilat remontin yhteydessä Ristiinan yhtenäiskoulu 436 säilytetään peruskorjaus meneillään sis. 2 esiopetusryhmää (tilaelementit pihassa), uudet tilat rakennetaan käynnissä olevan remontin yhteydessä Rouhialan koulu 74 1-2-luokkien koulu, säilytetään Suomenniemen koulu 38 harkitaan voiko koulu toimia jatkossa päiväkotina ja alkuopetuksen kouluna Urheilupuiston 63 koulu 442 yläkoulu, säilytetään Urpolan koulu 230 säilytetään toive saada koululle esiopetusryhmä

7.Varhaiskasvatuksen pedagoginen tarkastelu (liite 10) Pedagogisesti hyvin toimivan päiväkodin kriteerit: A. Varhaiskasvatusympäristö on turvallinen ja viihtyisä B. Kasvattajan pedagoginen toiminta (pätevä henkilöstö, tavoitteena hyvinvoiva lapsi) C. Lapsiryhmän koko päivähoitolain ja -asetuksen mukainen, huomioidaan erityistä tukea tarvitsevat lapset D. Johtajuus E. Arviointi varhaiskasvatusta ohjaavien asiakirjojen pohjalta 64

8. Palveluverkkotyöryhmän toimenpide-ehdotukset Päiväkodit 1. Taitolaan perustetaan uusi päiväkoti Nuijan ja Kaarinan päiväkotien sekä viiden ryhmiksen tilalle (2014) 2. Perustetaan uusi päiväkoti vuokratiloihin Lehmuskylän ja Siekkilän päiväkotien sekä yhden ryhmiksen tilalle (2014) 3. Rantakylän alueelle rakennetaan uusi päiväkoti (2015-2016) 4. Asetetaan päiväkodeille käyttöastetavoite 65

8.1 Taitolaan perustetaan uusi päiväkoti (2014) Uusi 130-paikkainen päiväkoti Taitolaan, kustannussäästö 745 500 Lakkaavat yksiköt: - Nuijan pk - Kaarinan pk - Pikkurilli, ryhmis - Satumetsä, ryhmis - Lilliputti, ryhmis - Marakatti, ryhmis - Onnimanni, ryhmis 66

8.1 Taitolaan perustetaan uusi päiväkoti (2014) Case 1. Asiakas Laskennallinen lapsimäärä Bruttokustannukset / laskennallinen asiakas / asiakas Nuijan pk 21 21 549 201 26 152 26 152 Kaarinan pk 20 15 247 078 16 472 12 354 Pikkurilli, ryhmis 9 9 84 946 9 438 9 438 Satumetsä, ryhmis 13 13 189 320 14 563 14 563 Lilliputti, vuororyhmis 13 13 395 280 30 406 30 406 Marakatti, ryhmis 8 8 152 642 19 080 19 080 Onnimanni, ryhmis 15 13 197 801 15 215 13 187 YHT 99 92 1 816 268 Uusi päiväkoti (keskiarvo) 99 92 1 070 788 13 210 11 639 Kustannussäästö 745 480 67

8.2 Perustetaan uusi päiväkoti vuokratiloihin (2014) Uusi päiväkoti vuokratiloissa Lehmuskylän ja Siekkilän päiväkotien tilalle, kustannussäästö 374 000 Lakkaavat yksiköt: - Lehmuskylän pk - Siekkilän pk - Naperotupa, ryhmis 68

8.2 Perustetaan uusi päiväkoti vuokratiloihin (2014) Case 2. Asiakas Laskennallinen lapsimäärä Bruttokustannukset / laskennallinen asiakas / asiakas Lehmuskylän pk 41 34 724 439 21 307 17 669 Siekkilän pk 47 44 561 505 12 761 11 947 Naperotupa, vuororyhmis + ryhmis 12 12 135 487 11 291 11 291 YHT. 100 90 1 421 431 Uusi päiväkoti (keskiarvo) 100 90 1 047 510 13 210 11 639 Kustannussäästö 373 921 69

8.3 Rantakylän uusi päiväkoti (2015 2016) Rantakylän alueelle tarvitaan uusi päiväkoti eläköityvien perhepäivähoitajien, varahoitopiste Varaviikarin, Torpantien ryhmäperhepäiväkodin, Rantakylän koulun esiopetustilan ja Teknikontiellä olevan Vilijonkan tilalle. Lisäksi päiväkotiin tarvitaan tilat alueelta puuttuvalle avoimelle varhaiskasvatukselle. Tilatarvetta varten on selvitetty Valkosenmäen päiväkodin laajennusmahdollisuutta, mikä on todettu huonoksi vaihtoehdoksi. Uusi päiväkoti tulisi rakentaa Rantakylän koulun tontille, mikä palvelisi hyvin myös Vanhanmäen uutta asuinaluetta. Päiväkodin tarpeen ajankohdaksi esitetään 2015-2016. 70

8.4 Asetetaan päiväkodeille käyttöastetavoite Kustannussäästöt nostamalla päiväkotien käyttöastetta (läsnäolopäivien suhde toimintapäiviin) Mikkelin kaupungin päiväkotien käyttöaste vuonna 2012 oli keskimäärin 86,1 %. - Tiiviissä mallissa käyttöastetta nostetaan 100 prosenttiin eli päiväkotihoidon henkilöstökuluja pienennetään 13,9 % => Kustannussäästö 1 355 000 - Välimallissa käyttöaste nostetaan 90 prosenttiin eli päiväkotihoidon henkilöstökuluja pienennetään 7,3 % => Kustannussäästö 729 000 - Väljässä mallissa käyttöaste nostetaan 87 prosenttiin eli päiväkotihoidon henkilöstökuluja pienennetään 4,3 % => Kustannussäästö 428 000 - Henkilöstökulujen jakautuminen kasvattajien ja muun henkilökunnan välillä on arvioitu suhteessa henkilömääriin - Palveluverkkotyöryhmä asettaa päiväkotien realistiseksi käyttöastetavoitteeksi 90 % eli välimallin käyttöasteen, jolloin kustannussäästöä kertyisi vuosittain n. 729 000 71

9. Simulaatiomalli Taustaa Palveluverkkoselvityksen pohjaksi kouluverkkoa on teoreettisesti mallinnettu Kuntamaiseman kehittämän simulaatiomallin avulla kolmen eri vaihtoehtoisen toteutustavan näkökulmasta tiivis malli, väljä malli ja välimalli. Tulevaisuuden tilannetta on näiden kolmen eri näkökulmana osalta mallinnettu suhteessa alkuperäiseen ja olemassa olevaan alkutilanteeseen nähden, jotka perustuvat vuoden 2012 tilinpäätöstietoihin. Saadut kustannussäästöt perustuvat niin tilojen tehokkaampaan ja toimivampaan käyttöön kuin toimintojen tehostumiseen (laskennallisesti suuremmat opetusryhmäkoot) ja henkilömitoituksen optimointiin tai käyttöasteen kasvattamiseen. 72

9. Simulaatiomalli Perusopetus Alkutilanteen laskennallista opetusryhmäkokoa on kasvatettu opettajien eläkkeelle siirtymisen todennäköisyyksiä ennustaen. Kaupungin kokonaisopetusryhmämassaa on vähennetty progressiivisesti tiiviistä mallista väljään malliin. Yhden luokan perustamiskustannuksissa on huomioitu niin toteutuneet henkilöstökustannukset kuin skaalautuvat muut kustannukset. Muiden kustannuksien osalta on tiiviissä mallissa lähdetty siitä, että kustannukset kasvaisivat 50 %, väljässä mallissa 10 % ja välimallissa 25 %. Oppilashuolto, aamu- ja iltapäivätoiminta ja laajennettu 11-vuotinen perusopetus on jätetty huomioimatta. 73

9. Simulaatiomalli 74

10. Perusopetuksen tulevaisuudennäkymät Opetussuunnitelmatyön lähtökohtana on ollut - laadukas ja turvallinen lähikoulu sekä yhtenäinen perusopetus - taide- ja taitoaineiden opetuksen vahvistaminen - yhteiskunnallisen kasvatuksen ja arvokasvatuksen vahvistaminen - ympäristökasvatuksen vahvistaminen - oppiaineiden välisen yhteistyön vahvistaminen - kieliohjelman monipuolistaminen Opetuksen tavoitteena on - vahvistaa ajattelun taitoja (oppimaan oppiminen, ongelmanratkaisu, kriittinen ajattelu ja luovuus) ja työskentelyn taitoja (vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot) sekä oppimisen motivaatiota - vahvistaa oppilaiden edellytyksiä kansalaisvaikuttamiseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan, eettiseen ajattelu- ja toimintakykyyn sekä kestävään kehitykseen - koulun toimintakulttuurin ja oppimisympäristöjen tulee tukea yksilön ja yhteisön kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta 75

10. Perusopetuksen tulevaisuudennäkymät Tulevaisuuden perusopetuksessa näyttää korostuvan - Monilukutaito: erilaiset tekstit, alustat, taulukot, media, lähdekritiikki - Toiminnallisuus, pois teoriapainotuksesta, ilmiöpohjaisuus, isommat oppimiskokonaisuudet, yhteistyö, resurssit - Teknologia: sähköinen oppimisympäristö vaatii opetusmenetelmien uudistamista ja teknologiaan panostamista - Opettajan rooli: vähemmän tiedon jakamista, enemmän oppilaiden kanssa yhdessä tiedon etsimistä, tutkimista ja kokeilua erilaissa oppimisympäristöissä - Oppimisympäristö on myös koulun seinien ulkopuolella - Oppimateriaalin luonne muuttunee interaktiivisemmaksi sähköistymisen myötä - Oppilaiden oma vastuu - Opettajien välinen yhteistyö, projektit 76

6. Liitteet (erillinen tiedosto) Liite 1 Liite 2 Liite 3a Liite 3b Liite 4 Liite 5 Liite 6a Liite 6b Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Palveluverkkoselvityksen projektisuunnitelma Henkilöstökyselyn tulokset (Kuntamaisema Oy) Työpajojen yhteenveto perusopetus (Kuntamaisema Oy) Työpajojen yhteenveto varhaiskasvatus (Kuntamaisema Oy) Palveluyksiköiden toiminta ja resurssit (Kuntamaisema Oy) Kaavasuunnitelmat (Mikkelin kaupunki) Oppilaaksiottoalueet, päiväkodit (Mikkelin kaupunki) Oppilaaksiottoalueet, koulut (Mikkelin kaupunki) Opetuksen pedagoginen tarkastelu (Mikkelin kaupunki) Koulurakennusten kuntoarviot (Mikkelin kaupunki) Päiväkotirakennusten kuntoarviot (Mikkelin kaupunki) Varhaiskasvatuksen pedagoginen tarkastelu (Mikkelin kaupunki) Palveluverkkoselvitys henkilöstön näkökulmasta 77