Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoselvitys

Transkriptio

1 Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoselvitys Työryhmä: Virpi Siekkinen pj, Riitta Väänänen ja Jouni Riihelä Asiantuntijajäsenet: Seija Manninen ja Pirjo Vartiainen Kh:n nimeämät jäsenet: Seija Kuikka, Pia Puntanen ja Osmo Ukkonen

2 Sisällysluettelo Johdanto Kiinteistöjen tila Maankäytön suunnitelmat ja suunnat Muuta huomioitavaa Varhaiskasvatus Lapsimäärät varhaiskasvatuksessa hoitomuodoittain Päiväkotien yksikkövertailu Pedagogisesti hyvin toimivan päiväkodin kriteerit Toiminnan tehostaminen varhaiskasvatuksessa 1. Hallituksen esitys: vaikutukset ryhmäkoon osalta varhaiskasvatukseen 2. Palveluverkko Perusopetus a) Rantakylän alueelle rakennetaan uusi päiväkoti b) Haukivuorelle uusi päiväkoti c) Lähemäki-talon tilakäytön tehostaminen Palveluverkkomuutoksia Oppilasmäärä ja ennuste Koulujen yksikkövertailu

3 Pedagogisesti hyvin toimivan peruskoulun tuntomerkkejä Kouluverkkotarkastelua 1. Rahulan koulun yhdistäminen Sairilan kouluun 2. Suomenniemen koulun 3-6-luokkien siirtäminen Ristiinan yhtenäiskouluun 3. Olkkolan koulun yhdistäminen Moision kouluun 4. Moision vanhan osan purku ei lisärakentamista, oppilaat Urpolaan ja Olkkolaan 5. Ihastjärven koulun yhdistäminen Kalevankankaan kouluun 6. Kalevankankaan päiväkodin/taitolan yläkerran käyttö 7. Ihastjärven koulun jatkokäyttö > Mikkelin kouluverkon arviointi koulumatkojen näkökulmasta Havaintoja ja päätelmiä, alakouluverkon tiheys ja saavutettavuus Havaintoja ja päätelmiä, yläkouluverkon tiheys ja saavutettavuus Havaintoja ja päätelmiä, kouluverkon muutokset Esimerkkejä aikaisemmista verkkopäätöksistä Yhteenveto toimenpiteistä Liitteet Footer

4 Johdanto 1/7 Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan , että päivitetään syksyllä 2013 tehty varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoselvitys toimenpiteineen ja tarkistetaan oppilaaksi ottoalueiden rajat. Laajan ja monipuolisen selvityksen lähtökohtana on kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman mukaisesti selvittää varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen palveluverkon kehittäminen vähintään keskipitkällä (5-10 vuotta) tähtäyksellä. Tavoitteena on tuottavuuden ja tehokkuuden paranemisen rinnalla paremman kasvun ja oppimisen polku paremman varhaisen puuttumisen sekä yhteisten resurssien käytön avulla. Tavoitteena on toimivat yksiköt, joissa toisaalta henkilöstöresurssia voitaisiin kohdentaa paremmin, henkilöstön olisi mahdollista erikoistua paremman palvelun toteuttamiseksi sekä toisaalta saataisiin säästöä käyttötalousmenoissa. Työssä selvitetään sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen tilatarve toiminnan toiminnallisuuden näkökulmasta, oppilasmääräennusteiden pohjalta sekä kaupungin maankäytön lähitulevaisuuden kehityssuuntien näkökulmasta (yksiköiden sijaintipaikat ja väestön sijoittuminen) myös kiinteistöjen kuntoarviot ovat selvitystyön ja toimenpide-ehdotusten tausta-aineistona Footer

5 Johdanto 2/7 Selvitystyö tehdään yhteistyössä sivistystoimen ja teknisen toimen sekä näiden lautakuntien johtavien luottamushenkilöiden työnä. Kaupunginhallitusta informoidaan työn edistymisestä. Selvitystyö tehdään vuoden 2015 aikana. Työryhmän muodostavat sivistystoimenjohtaja, tekninen johtaja ja kiinteistöjohtaja sekä puhe- ja läsnäolo-oikeudella kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtajan sekä teknisen jaoston puheenjohtaja sekä kasvatus- ja opetusjohtaja ja varhaiskasvatusjohtaja Footer

6 Kiinteistöjen tila 3/7 Koulujen korjauksiin investointiohjelmassa vuosille on 18,5 M :n määrärahavaraus (suurimmat hankkeet Rantakylän koulu, Päämajakoulu, Anttolan koulu, Vanhalan koulu, Ristiinan koulukeskus sekä uusina Moision koulu ja Tuppuralan koulu) Päiväkotien korjauksiin investointiohjelmassa vuosille on 2,7 M :n määrärahavaraus (hankkeet Tikanpellon päiväkoti ja Haukivuoren uusi päiväkoti) Lisäksi on valmistumassa 11/2015 vuokrakohteena keskusta-alueen uusi päiväkoti Samalla toimintakonseptilla tilakeskus esittää toteutettavaksi Rantakylän alueen uuden päiväkodin Huono sisäilma/sisäilmaongelmia tällä hetkellä on 7 koulussa ja 4 päiväkodissa Koulujen ja päiväkotien pihojen korjauksista on jouduttu ja joudutaan jatkossakin tinkimään Investointimäärärahojen lisäksi tarvitaan koulu- ja päiväkotikiinteistöjen kunnossapitoon/vuosikorjauksiin vuosille yht. noin 5 M Koulu- ja päivähoitokäytöstä vapautuvista kiinteistöistä pitää luopua = selkeä päätös luopumisesta (ei jättää vajaakäyttöisinä roikkumaan ) Käytöstä poistuvien kiinteistöjen purkamisen rahoitus on huomioitava vuosittain tilakeskuksen käyttötalousarviossa (esim. Rantakylän koulun 60-luvulla rakennetun osan purkukustannukset n , Moision vanhan osan purkukustannukset n , Aseman koulun purkukustannukset n jne.) Footer

7 Kiinteistöjen tila, perusopetus meneillään olevat hankkeet syksy /7 Päämajakoulu; 2. vaiheen rakentaminen meneillään ja valmistuu 2/2016 Ristiinan koulukeskus; 3. vaiheen rakentaminen meneillään ja valmistuu 2/2016 Vanhalan koulu; uudisosan rakentaminen meneillään ja valmistuu 3/2016, vanhan osan peruskorjaus 11/2015-6/2016 Rantakylän koulu; meneillään luonnossuunnitteluvaihe, suunnitelmien hyväksyttäminen 10/2015. Väistötilat 5/2016, 60-luvulla rakennetun osan purku 6-8/2016 ja rakentaminen 8/2016-7/2018 (koulussa sisäilmaongelmia ja joitain väistötiloja joudutaan järjestämään jo tänä syksynä) Uusi Haukivuoren koulu otettu käyttöön 1/2015, pihan viimeistelytyöt 6-7/2015 Anttolan koulu; sisäilmakorjauksia jouduttu jatkamaan vielä tänä syksynä (tavoite valmistuvat lokakuun loppuun mennessä) Launialan koulu; menossa yhden luokan korjaukset (sisäilmaongelmista johtuva) Footer

8 Maankäytön suunnitelmat ja suunnat 5/7 Kaupungissa tapahtuva pientalorakentaminen edellyttää uuden asuinalueen käyttöönottoa noin kymmenen vuoden välein. Toisaalta kaupungin investointitaso ja pientalorakentamispaikkojen kysyntä mahdollistavat tämän tahdin. Kassavirta-ajattelu tarkoittaa määrätietoista avattavan asuinalueen maksimaalista ja melko nopeaa rakentumista. Tällaisia uusia kaupunginosia sijoittuu Kirkonvarkauteen ja tulee sijoittumaan myöhemmin Launialaan, Huusharjuun, Rokkalaan, Pitkäjärven alueelle, Riuttaan, jne. Nykykäsityksen mukaan kaupungille sopiva tonttitarjontataso tulisi olla noin omakotitalotonttia vuodessa. Nykyinen investointitaso mahdollistaa noin tontin vuosittaisen luovutuksen, joka vastaa nykyistä kysyntää. Tavoitetason mukaiseen luovutusmäärään kaavavaranto riittää vuosille Vuoden 2020 jälkeen esitetyllä rakentamistahdilla tonttivaranto riittäisi noin 25 vuodeksi Footer

9 Maankäytön suunnitelmat ja suunnat 6/7 Kaupungin nykyiset asuinalueet mahdollistavat orgaanisen kasvun kaikissa ilmansuunnissa, joka hajauttaa palveluiden kysynnän. Poikkeuksen muodostaa Kirkonvarkauden uusi asuinalue, johon kohdistuu suurempi rakentamisen paine ja kysynnän ohjaus. Kasvu on sijoitettavissa nykyiseen palveluverkostoon eikä muodosta merkittävää palveluiden sijoitteluun vaikuttavaa muutosvoimaa. Asuinalueiden ikärakenteen muutos, joka tapahtuu asuinalueen elinkaaren myötä, on merkittävin muutosvoima palveluverkostolle tai palveluiden vähäisemmälle tarpeelle. Pakolaistilanteen tuoma haaste palveluille ja palvelurakenteelle on vielä tarkentumatta. Asuminen Mikkelissä 2024 ohjelma vastaa laajemmin asumisen kysymyksiin ja tavoitteisiin Mikkelissä Footer

10 Muuta huomioitavaa 7/7 Kuntatalouden nykyinen tilanne pakottaa edelleen pohtimaan mm. kouluverkkoa. Myös oppilasmäärän väheneminen haja-asutusalueilla ohjaa palveluverkkosuunnittelua. Uusi opetussuunnitelma edellyttää monipuolista oppimisympäristöä ja sen varustamista riittävällä tieto- ja viestintäteknologialla resurssit on osoitettava mahdollisimman täysimääräiseen käyttöön mahdollisimman kustannustehokkaassa kouluverkossa. Jos keskusta-alueella halutaan yhdistää kouluja, edellyttää se lisätilojen rakentamista. Uuden ison koulun rakentaminen maksaa noin 15 milj.. Tällainen investointi ei mahtune kaupungin lähivuosien investointisuunnitelmiin Footer

11 Varhaiskasvatus Footer

12 Palveluverkkomuutoksia Vuorohoito keskitettiin Vilttihattuun 7/2013 Vuorohoito siirtyi Pankarannan päiväkodista Vilttihattuun Kalevankankaalle perustettiin uusi päiväkoti Lakkautettiin Siekkilän, Lehmuskylän ja sen filiaalin Pankarannan sekä Peitsarin päiväkodin kaksi lapsiryhmää, jotka toimivat Taitolan tiloissa Lakkautettiin Satumetsä-, Pikkurilli- ja Marakattiryhmäperhepäivähoitoyksiköt Naisvuoren päiväkoti otetaan käyttöön Lakkautetaan Kaarinan ja Nuijan päiväkodit sekä Lilliputti-, Onnimanni-, Naperotupa- ja Vara-Matti-ryhmäperhepäiväkodit Tällä hetkellä Mikkelissä toimii 19 päiväkotia, 2 avointa päiväkotia, 5 päiväkodissa tarjotaan vuorohoitoa, 9 yksityistä päiväkotia ja 15 ryhmäperhepäiväkotia Footer

13 Pedagogisesti hyvin toimivan päiväkodin kriteerit 1/3 Varhaiskasvatusympäristö Ympäristö määritellään varhaiskasvatusympäristöksi, esiopetuksessa ympäristöä nimitetään oppimisympäristöksi Varhaiskasvatusympäristöön kuuluvat rakennetut tilat, lähiympäristö, eri tilanteisiin liittyvät psyykkiset ja sosiaaliset ympäristöt sekä erilaiset materiaalit ja välineet Ympäristön suunnittelussa huomioidaan: monipuolisuus ja muunneltavuus, toiminnallisuus, esteettömyys, akustiikka, valaistus ja esteettisyys On viihtyisä ja kannustaa lasta leikkimään, liikkumaan, tutkimaan ja ilmaisemaan itseään monin eri tavoin On turvallinen ja ottaa huomioon lapsen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät tekijät Laadukkaan ympäristön syntymiseen vaikuttaa kasvattajien asennoituminen: miten he sallivat ja mahdollistavat lasten uteliaan, aktiivisen, etsivän ja tutkivan toiminnan. Tärkeää ei siis ole ainoastaan se, millainen ympäristö on, vaan myös se, miten siellä voi toimia. Esiopetusympäristössä korostuu tieto- ja viestintätekniikan käyttö ja sen mahdollistavat verkkoyhteydet sekä laitteet v voimaan tulevassa esiopetussuunnitelmassa

14 Pedagogisesti hyvin toimivan päiväkodin kriteerit 2/3 Kasvattaja Päiväkodissa työskentelee kelpoisuusehdot täyttävä henkilöstö Toiminnan tavoitteena on hyvinvoiva lapsi sekä hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus, jossa huomioidaan lapsen ja huoltajien osallisuus Kasvattaja toimii kasvatuskumppanina Toimintaa ohjaa valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma ja yhdessä laadittu visio Kasvattajien tehtävänä on suunnitella toimintaa ja rakentaa sellainen fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista tekijöistä muodostuva ympäristö, jossa näkyvät sekä lapsille ominainen tapa toimia että sisällölliset orientaatiot (matemaattinen, luonnontieteellinen, historiallis-yhteiskunnallinen, esteettinen, eettinen ja uskonnollis-katsomuksellinen) Arjen pedagogiikan laadun kannalta on olennaista, millaisessa kasvu- ja oppimisympäristössä toimitaan Työnantaja huolehtii kasvattajien riittävästä täydennyskoulutuksesta

15 Pedagogisesti hyvin toimivan päiväkodin kriteerit 3/3 Lapsiryhmän koko Noudatetaan päivähoitolakia ja asetuksia määrittäessä kasvattajien ja lasten suhdelukuja Ryhmäkoossa huomioidaan erityisen tuen tarpeessa olevat lapset Johtajuus Yksikköä johtaa pedagoginen johtaja, jonka tehtävänä on kirkastaa henkilöstölle, mikä on päivähoidon perustehtävä ja päämäärät Yhteinen ymmärrys perustehtävästä ja päämääristä luo pohjan sitoutumiselle ja yhteisten toimintaperiaatteiden konkretisoinnille Arviointi Varhaiskasvatusta ohjaavat asiakirjat luovat ammatilliset velvoitteet laadunhallintaan ja jatkuvaan arviointiin. Näitä mm. ovat valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma, kunnan/ yksikön/ lapsiryhmän/lapsen varhaiskasvatussuunnitelmat, päivähoidon turvallisuussuunnittelu. Toimintaa kehitetään jatkuvan arvioinnin pohjalta

16 Varhaiskasvatus: lapsimäärät varhaiskasvatuksessa hoitomuodoittain Varhaiskasvatus hoitomuodoittain Lapsimäärät Kunnalliset päiväkodit 1012 Kunnallinen esiopetus 428 Kunnallinen ryhmäperhepäivähoito 144 Kunnallinen perhepäivähoito, hoitajan omassa kodissa 143 Kunnallinen päivähoito yhteensä 1727 Yksityiset päiväkodit 263 Yksityinen esiopetus 82 Yksityinen perhepäivähoito, hoitajan omassa kodissa 98 Yksityinen päivähoito yhteensä 443 Kotihoidontuen piirissä 719 Kaikki yhteensä Footer

17 TP 2014

18 Toiminnan tehostaminen varhaiskasvatuksessa 1. Hallituksen esitys: vaikutukset ryhmäkoon osalta varhaiskasvatukseen 2. Palveluverkko a) Rantakylän alueelle uusi päiväkoti b) Haukivuorelle uusi päiväkoti c) Lähemäki-talon tilakäytön tehostaminen Footer

19 1. Hallituksen esitys: vaikutukset ryhmäkoon osalta varhaiskasvatukseen ( ?) Hallituksen linjauksen voimaan tullessa lasten ja henkilöstön suhdeluvun muutoksesta johtuen 3-5-vuotiaiden lapsiryhmän koko voisi kasvaa 21 lapsesta 24 lapseen. Sen seurauksena lapsia sijoitetaan olemassa oleviin yksiköihin, mikä tarkoittaa alustavasti arvioiden noin 15 henkilön vähennystä. Säästövaikutus henkilöstökuluissa: 5*3 hlöä = 15 hlöä, 15 hlöä* /v = /vuosi Tällöin joistakin pienimmistä (ensisijaisesti ulkoa vuokratuista) yksiköistä voidaan luopua. YHTEENSÄ: henkilöstösäästö /vuosi Footer

20 2. Palveluverkko a) Rantakylään rakennetaan uusi 180-paikkainen päiväkoti I. Isot päiväkodit toimivat kustannustehokkaammin verrattuna useaan pieneen (yhteensä sama lapsimäärä) yksikköön II. Rakentamisen kustannusarvio III. Selvitysraha ta2016-investoinneissa , rakentaminen vuokrakohteena 2017 ja toimintaan 2018 alkaen b) Haukivuorelle rakennetaan uusi 70-paikkainen päiväkoti I. kustannusarvio II. suunnittelu vuonna 2018 ja rakentaminen vuoden 2019 investointiohjelmassa, toimintaan 2020 alkaen c) Lähemäki-talon tilat on otettu varhaiskasvatuksen käyttöön I. on mahdollista luopua yhdestä ulkopuoliselta päiväkotikäyttöön vuokratusta pienestä tilasta heti/ alkaen vuokrasäästö saadaan lakkautettavasta ulkoa vuokratusta tilasta

21 Perusopetus Footer

22 Palveluverkkomuutoksia On lakkautettu 16 kyläkoulua (12 entisen Mikkelin alueella ja 4 Ristiinan alueella) Rantakylässä, Anttolassa ja Haukivuorella ala- ja yläkoulut on yhdistetty yhtenäiskouluiksi Mikkelin keskusta-alueella kolme koulua on yhdistetty Kalevankankaan kouluun Mikkelin kaksi lukiota on yhdistetty Ristiinan alueella on yhdistetty Kirkonkylän koulu, Yöveden koulu ja Ristiinan lukio hallinnolliseksi yhtenäiskouluksi Tällä hetkellä Mikkelissä on 23 koulua: alakoulut 16 kpl, yläkoulut 2 kpl ja yhtenäiskoulut 5 kpl Footer

23 Uusi opetussuunnitelma /2 Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja ja paikkoja sekä yhteisöjä ja toimintakäytäntöjä, joissa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Oppimisympäristöön kuuluvat myös välineet, palvelut ja materiaalit, joita opiskelussa käytetään. Oppimisympäristöjen tulee tukea yksilön ja yhteisön kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta. Kaikki yhteisön jäsenet vaikuttavat toiminnallaan oppimisympäristöihin. Hyvin toimivat oppimisympäristöt edistävät vuorovaikutusta, osallistumista ja yhteisöllistä tiedon rakentamista. Ne myös mahdollistavat aktiivisen yhteistyön koulun ulkopuolisten yhteisöjen tai asiantuntijoiden kanssa. Oppimisympäristöjen kehittämisen tavoitteena on, että oppimisympäristöt muodostavat pedagogisesti monipuolisen ja joustavan kokonaisuuden. Kehittämisessä otetaan huomioon eri oppiaineiden erityistarpeet. Oppimisympäristöjen tulee tarjota mahdollisuuksia luoviin ratkaisuihin sekä asioiden tarkasteluun ja tutkimiseen eri näkökulmista. Lisäksi oppimisympäristöjen kehittämisessä ja valinnassa otetaan huomioon, että oppilaat oppivat uusia tietoja ja taitoja myös koulun ulkopuolella Footer

24 Uusi opetussuunnitelma 2/2 Perusopetuksen tilaratkaisujen kehittämisessä, suunnittelussa, toteutuksessa ja käytössä otetaan huomioon ergonomia, ekologisuus, esteettisyys, esteettömyys ja akustiset olosuhteet sekä tilojen valaistus, sisäilman laatu, viihtyisyys, järjestys ja siisteys. Koulun tilaratkaisuilla kalusteineen, varusteineen ja välineineen on mahdollista tukea opetuksen pedagogista kehittämistä ja oppilaiden aktiivista osallistumista. Tilat, välineet ja materiaalit sekä kirjastopalvelut pyritään saamaan oppilaan käyttöön niin, että ne antavat mahdollisuuden myös itsenäiseen opiskeluun. Koulun sisä- ja ulkotilojen lisäksi eri oppiaineiden opetuksessa hyödynnetään luontoa ja rakennettua ympäristöä. Kirjastot, liikunta-, taide- ja luontokeskukset, museot ja monet muut yhteistyötahot tarjoavat monimuotoisia oppimisympäristöjä. Tieto- ja viestintäteknologia on olennainen osa monipuolisia oppimisympäristöjä. Sen avulla vahvistetaan oppilaiden osallisuutta ja yhteisöllisen työskentelyn taitoja sekä tuetaan oppilaiden henkilökohtaisia oppimispolkuja. Oppimisympäristöjen kehittämisessä otetaan huomioon monimuotoinen mediakulttuuri. Uusia tieto- ja viestintäteknologisia ratkaisuja otetaan käyttöön oppimisen edistämiseksi ja tukemiseksi. Oppilaiden omia tietoteknisiä laitteita voidaan käyttää oppimisen tukena huoltajien kanssa sovittavilla tavoilla. Samalla varmistetaan, että kaikilla oppilailla on mahdollisuus tieto- ja viestintäteknologian käyttöön Footer

25 Pedagogisesti hyvin toimivan peruskoulun tuntomerkkejä 1/3 Turvallinen ja terve oppimisympäristö: - sosiaalinen kasvu ja yhteistyötaitojen kehittäminen mahdollistuu (yhteisöllisyys, ryhmätyöt, pienryhmäopetus, vuorovaikutus, ystävyyssuhteet, joukkuelajit, pelit ja leikit) - fyysinen ja psyykkinen turvallisuus sekä työrauha - oppilashuollossa panostetaan varhaiseen puuttumiseen ja tukeen - kodin ja koulun välinen yhteistyö toimii - oppilaiden osallisuus (esim. oppilaskuntatoiminta) - oppimisympäristö on terve, turvallinen ja opetussuunnitelman tavoitteita vastaava: - rakennus on terve - ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmät kunnossa - sisäliikuntatilat ja ulkoliikuntapaikat kunnossa - turvalliset ja riittävästi koneistetut käsityötilat Footer

26 Pedagogisesti toimivan koulun tunnusmerkkejä 2/3 Toiminnallisuus ja varustus: toimivat tietoliikenneyhteydet sekä ajanmukainen ja riittävä tietotekninen varustus riittävä muu varustus (opetusvälineet, soittimet, liikuntavälineet, kuvataiteen varustus, kielten opettamisen materiaalit ja välineistö, fysiikan ja kemian varustus, kotitalousluokkien varustus yläkouluilla jne.) ergonomia muunneltavuus, esteettisyys, viihtyisyys luokkatilojen lisäksi löytyy ryhmätyötiloja, tilat erityisopetukselle, oppilashuoltoryhmälle, terveydenhoitajalle ja kuraattorille viihtyisät ja toiminnallisuuteen innostavat piha-alueet koulujen tulisi jatkossa olla entistä enemmän alueellisia toimintakeskuksia, joten myös iltakäytön huomioiminen on koulun suunnittelussa tärkeää Footer

27 Pedagogisesti hyvin toimivan peruskoulun tuntomerkkejä 3/3 Henkilöstö ja johtaminen: koululla on pätevä ja ammattitaitoinen henkilökunta, jonka ammatillisesta kehittymisestä ja jaksamisesta huolehditaan (esim. täydennyskoulutus ja työnohjaus) koulu on ammattitaitoisesti johdettu koululla on selkeät yhdessä henkilökunnan, oppilaiden ja huoltajien kanssa laaditut toimintatavat ( pelisäännöt, järjestyssäännöt, toimintakulttuuri) opetussuunnitelmaa toteutetaan ja sen toteutumista arvioidaan säännöllisesti toiminnan jatkuva, pitkäjänteinen kehittäminen ja arviointi riittävät resurssit (tuntikehys, tuki- ja erityisopetus, kerhot, avustava henkilöstö, materiaalihankinnat, täydennyskoulutusmäärärahat yms.) opetusryhmien koko on optimaalinen riittävästi aikaa oppilaan henkilökohtaiseen ohjaamiseen ryhmään ei kuulu oppilaita liian monelta eri luokka- ja kehitystasolta Footer

28 Perusopetuksen oppilasmäärä ja ennuste

29 TP 2014

30 Kouluverkkotarkastelua Vaihtoehtoja 1. Rahulan koulun yhdistäminen Sairilan kouluun 2. Suomenniemen koulun 3-6-luokkien siirtäminen Ristiinan yhtenäiskouluun 3. Olkkolan koulun yhdistäminen Moision kouluun 4. Moision vanhan osan purku, oppilaat Urpolaan ja Olkkolaan 5. Ihastjärven koulun yhdistäminen Kalevankankaan kouluun 6. Kalevankankaan päiväkodin/taitolan yläkerran käyttö Footer

31 1. Rahulan koulun yhdistäminen Sairilan kouluun Rahulan koulun oppilasennuste 1/

32 Rahulan koulun yhdistäminen Sairilan kouluun oppilasennuste, /

33 Rahulan koulun yhdistäminen Sairilan kouluun oppilasennuste luokittain, /4 Sairilan koulu Yhdistetty Sairilan ja Rahulan alueella (reittigissin mukaan) syntyneet lapset, ennuste on laskettu näillä perusteilla lv eteenpäin. synt.v./ lapsia Sairila sis. Rahulan oppilaat 1-6 lk Sairilan koulussa oppilaita v v v v v v v

34 Kustannusvaikutus Rahulan koulun yhdistämisestä Sairilan kouluun, alkaen 4/4 Kuljetuskulut Rahulan oppilasalueelta Sairilan kouluun: kuljetusmatkat sekä -ajat kasvavat, kuljetusmuoto syöttöliikenteenä linja-autoille nykyisellä ajosuunnitelmalla, pystytään hoitamaan nykyisellä kalustomäärällä, mutta isommalla. Kuljetuskustannukset kasvavat hieman, noin 20 %. Henkilöstökulut: tarvitaan edelleen kolme opettajaa, säästetään koulunjohtajakorvaus, ruuanjakajan ja siivoojan kulut: säästö /v (16.300/ 5kk), sis. sivukulut Säästetään Rahulan koulun vuokra: koulurakennus /v ja liikuntarakennus /v - siirtyykö liikuntatila liikuntatoimelle? Sairilan koulun pienet muutostyöt : kertaeränä YHTEENSÄ: säästö /v ja lisäkustannuksena kuljetuskustannusten kasvu sekä Sairilan koulun pienet muutostyöt kertaeränä Footer

35 2. Suomenniemen koulun 3-6-luokkien siirtäminen Ristiinan yhtenäiskouluun Suomenniemen koulun oppilasennuste 1/ yht. 1-6

36 Suomenniemen koulun 3-6 luokkien yhdistäminen Ristiinan yhtenäiskouluun, oppilasmäärä 2/

37 Suomenniemen koulun 3-6 luokkien yhdistäminen Ristiinan yhtenäiskouluun, oppilasennuste luokittain /4 Ristiinan yhtenäiskoulu luokat 1-6, luokat 3-6 sis. Suomenniemen koulun oppilaat, alkaen lk synt.v./ lapsia Ristiinan koulun oppilaat lukuvuosi v v v v v v v

38 Kustannusvaikutus Suomenniemen 3-6 luokkien siirtymisestä Ristiinan yhtenäiskouluun ja päivähoidon siirtymisestä koulurakennukseen 4/4 Oppilasmäärä on tällä hetkellä (ja ennusteissa) alle 36 Kuljetuskulujen lisäys: kuljetusmatkat sekä -ajat kasvavat, nykyistä kuljetuskalustomäärää joudutaan lisäämään. Kuljetuskustannus nousee merkittävästi, noin 40 %. Päivähoito ja esiopetus säilyy Suomenniemellä Henkilöstökulut: säästetään 1,5 opettajan palkka, noin /v ( /5 kk), sis. sivukulut Vanhan koulurakennuksen käytöstä voidaan luopua: vuokrasäästö /v (4.600 /6 kk) Mahdolliset muutostyöt kiinteistössä: muutostyöt koululla Toiminnan muutoksesta johtuva kustannus kuoletettava korotettuna koulun vuokrana = /v/laskettu 5 vuodelle eli nykyisestä päiväkodista luopumisesta vuokrasäästö nettona (vuosi 2017) /v (5.700 /6 kk) YHTEENSÄ: säästö /vuosi ja lisäkustannuksena kuljetuskustannusten kasvu Ei esitetä tätä vaihtoehtoa syy: koulumatkojen pituuksien merkittävä kasvu Footer

39 3. Olkkolan koulun yhdistäminen Moision kouluun Olkkolan koulun oppilasennuste 1/ Footer

40 Olkkolan koulun yhdistäminen Moision kouluun, oppilasmäärä 2/

41 Olkkolan koulun yhdistäminen Moision kouluun, oppilasennuste luokittain /4 synt.v./ lapsia Moisio sis. Olkkalan oppilaat 1-6 lk Moision koulun oppilaat v v v v v v v

42 Kustannusvaikutus Olkkolan koulun yhdistymisestä Moision kouluun, alkaen 4/4 Oppilasmäärä laskee alle alkaen Kuljetuskulujen lisäys: kuljetuskalustoa todennäköisesti joudutaan lisäämään nykyisestä. Kuljetuskustannukset kasvavat hieman, noin 20%. Moision koulun piha/saattoliikenne-järjestelyt sekä katuverkkoa tulee uusia kuljetusten lisääntyessä Henkilöstösäästöt: yhdistelmätyöntekijän sekä siivoojan palkka, koulujohtajakorvaus /v ( /5 kk), sis. sivukulut Olkkolan koulun vuokrasäästö /v ( /6 kk) Tarpeet Moision koululle? Ihastjärven koulun siirto Moisioon, investointiohjelmassa 2018 varaus (siirto/muutostyöt 1,25 M, kentän siirto uuteen paikkaan/liittymäjärjestelyt 0,15 M, muutostyöt Moision koululla 0,2 M eli yht. 1,6 M investoinneissa ja vanhan purku 0,25 M oltava tilakeskuksen käyttötaloudessa). Ihastjärven koulun vuokra 2017/6 kk ja lisäksi 1,6 M pitäisi poistaa lisävuokrana = /v/25 v eli 2017/6 kk lisävuokra Moisiolle YHTEENSÄ: säästö /vuosi ja lisäkustannuksena kuljetuskustannusten kasvu ja Moision lisätilan vuokra /v HUOM! Moision koulun vanha osa on joka tapauksessa uusittava ja se tulee nostamaan koulun vuokratasoa jonkin verran. Uusi lisärakennus Moision koulun yhteyteen Footer

43 4. Moision vanhan osan purku ei lisärakentamista, oppilaat Urpolaan ja Olkkolaan Moision koulun ryhmäytyneet luokat pitäisi tässä ratkaisussa hajottaa ja jakaa sekä Olkkolaan että Urpolaan (asuinpaikan mukainen jako luontevin, mutta entä ystävyyssuhteet?) Urpolaan mahtuu noin 5 oppilasta/luokka, jolloin ryhmäkoot kasvaisivat erityisesti Urpolassa Olkkolaan mahtuu noin oppilasta lisää yhdysluokkien oppilasmäärä? Luokkatilojen tarve Moision koulussa edellyttäisi kuitenkin jatkossa uutta tilaa purettavan vanhan osan tilalle Kuljetuskustannusten lisäys Ei esitetä tätä vaihtoehtoa syy: joka tapauksessa Moision koulussa on lisätila-/uudistilatarve ja Kirkonvarkauden uuden asuinalueen lähikoulu on Moision koulu Footer

44 5. Ihastjärven koulun yhdistäminen Kalevankankaan kouluun Ihastjärven koulun oppilasennuste 1/

45 Ihastjärven koulun yhdistäminen Kalevankankaan kouluun, oppilasennuste / Footer

46 Ihastjärven koulun yhdistäminen Kalevankankaan kouluun, oppilasennuste luokittain /4 Kalevankangas ala-koulu sis. Ihastjärven koulun oppilaat (huom. Tässä vain yleisopetus ja alakoulu) synt.v./ lapsia lukuv Kalevankankaan koulun oppilaat v v v v v v v Footer

47 Kustannusvaikutus Ihastjärven koulun yhdistymisestä Kalevankankaan kouluun, alkaen 4/4 Oppilasmäärä laskee alle alkaen Kuljetuskulujen lisäys: kuljetuskaluston määrää joudutaan lisäämään, kuljetusmatkat ja aika kasvavat. Kuljetuskustannukset kasvavat hieman, noin 20 %. Henkilöstökulujen säästöt: yhdistelmätyöntekijän palkkakulut, Taitolaan tarvitaan kuitenkin siivooja, 1,5 opettajan palkkakulut, koulunjohtajakorvaus säästö (1,5 opettajaa, koulunjohtaja, varajohtaja, koulutyöntekijä) /v ( /5 kk), sis. sivukulut. Lisäys siistijä (50 %) /v (6.500 /5kk), sis. sivukulut. Ihastjärven koulun vuokrasäästö /v - Ihastjärven koulukiinteistön jatkokäyttö? Taitolan yläkerran tilojen vuokra: Taitolan yläkerta (yht. 1306,5 m2) osoitetaan Kalevankankaan koulun lisätilaksi, vuokra /v (2017/6 kk ), jossa on huomioitu pieniä muutostöitä /10 v poistoajalla. YHTEENSÄ: säästö /v + kuljetuskustannusten kasvu tässä vaihtoehdossa koko Taitolan yläkerta on koulun käytössä (vuokrakustannusten nousu) Footer

48 6. Kalevankankaan päiväkodin/taitolan yläkerran käyttö Vanhalan koulu siirtyy pois Kalevankankaan päiväkodin/taitolan yläkerrasta alkaen Ko. tilalle pitää osoittaa käyttöä, joka toiminnallisesti onnistuu ja luonnistuu päiväkodin yläkertaan ja osin yhteisiin tiloihin Vaihtoehdot a) Taitolan yläkerta osoitetaan kokonaan (yht. 1306,5 m2) Kalevankankaan koulun lisätilaksi, vuokra /v ( /6 kk), jossa on huomioitu pieniä muutostöitä /10 v poistoajalla. b) Taitolan yläkerta jaetaan sekä Kalevankankaan koulun että Kipinän tiloiksi: koulun vuokraosuus /v ( /6 kk) ja Kipinän vuokraosuus /v ( /6 kk) Huom! Jos koko Taitolan yläkerta osoitetaan Kalevankankaan koulun käyttöön, Kipinälle pitää järjestää jostain tilat (noin 800 m2). Harkittava vaihtoehto: sijoitetaan Kipinän toiminta koulun tiloihin ja päiväkodin yläkertaan keskitetään esiopetus ja luokat Footer

49 7. Ihastjärven koulun jatkokäyttö > Koulukäyttö Korvaamaan Moision koulun vanha osa Ihastjärven koulun siirto Moisioon, investointiohjelmassa 2018 varaus (siirto/muutostyöt , kentän siirto uuteen paikkaan/liittymäjärjestelyt , muutostyöt Moision koululla eli yht investoinneissa ja vanhan purku oltava tilakeskuksen käyttötaloudessa). Ihastjärven koulun vuokra /v (2017/6 kk ) ja lisäksi pitäisi poistaa lisävuokrana = /v/25 v (eli lisävuokra Moision koululla /6 kk). Päiväkotikäyttöön Rantakylään tai Haukivuorelle Ihastjärven koulun siirto: siirto/muutostyöt , joka pitäisi poistaa lisävuokrana = /v/25 vuotta ( /6 kk) Ihastjärven koulun vuokra /v (2017/6 kk ) Footer

50

51 Mikkelin kouluverkon arviointi koulumatkojen näkökulmasta Havaintoja ja päätelmiä seuraavassa Strafican raportti liitteenä Footer

52 Havaintoja ja päätelmiä, alakouluverkon tiheys ja saavutettavuus 1/3 Kaupunkialueen ulkopuolella simuloidut oppilasmäärät ja saavutettavuusalueet vastaavat melko hyvin koulujen todellisia oppilasmääriä ja oppilaaksiottoalueita. Oppilaaksiottoalueiden rajat eivät kuitenkaan aina vastaa täysin simuloituja saavutettavuusalueita. Erot ovat kuitenkin koulumatkojen ajassa mitattuna pääosin varsin pieniä ja monilla reuna-alueilla oppilaita ei juurikaan asu. Mikkelin keskustan tuntumassa kouluverkko on varsin tiheä, jolloin saavutettavuusalueiden väliset rajat paikoin hämärtyvät. Esimerkiksi Lähemäen ja Peitsarin kouluilla on käytännössä yhteinen saavutettavuusalue. Tarkastelujen perusteella nykyisestä alakouluverkosta ei ole osoitettavissa selkeitä saavutettavuuspuutteita oppilasmäärät huomioiden Footer

53 Havaintoja ja päätelmiä, yläkouluverkon tiheys ja saavutettavuus 2/3 Yläkouluista Mikkelin Lyseon kouluun tulee rajoittamattomassa simuloinnissa selvästi enemmän oppilaita kuin todellisuudessa, Kalevankankaan ja Urheilupuiston kouluihin puolestaan vähemmän. Mikkelin Lyseon oppilasmääriä rajoittamalla ylimääräiset oppilaat siirtyvät pääosin Urheilupuiston kouluun. Sen sijaan Kalevankankaalla simuloidut oppilasmäärät jäävät edelleen selvästi todellisia pienemmäksi (huom. Kalevankankaan koulussa liikuntaluokat ja erityisopetuksen oppilaita koko Mikkelin alueelta) Mikkelin kaupunkialueen yläkoulut painottuvat oppilaiden sijaintiin nähden länteen. Lisäksi Mikkelin Lyseon, Urheilupuiston ja Kalevankankaan koulut sijaitsevat varsin lähellä toisiaan, mikä heikentää kouluverkon saavutettavuutta erityisesti kaupunkialueen itäosista. Tästä syystä kaupunkialueen itäisin yläkoulu Mikkelin Lyseo ylikuormittuu simuloinneissa ilman oppilasmäärärajoitteita ja toisaalta Kalevankankaan oppilasmäärät jäävät pieniksi. Verkon täydentäminen kaupunkialueen itäosiin sijoitettavalla yläkoululla parantaisi selvästi yläkoulujen saavutettavuutta erityisesti jalan ja pyörällä Footer

54 Havaintoja ja päätelmiä, kouluverkon muutokset 3/3 Alakouluverkon harventaminen tarkasteltujen koulujen osalta pidentäisi oppilaiden koulumatkoja ja lisäisi selvästi koulukyytien kilometrisuoritetta ja kustannuksia. Suuntaa-antava koulukyytien kustannusten kasvu keskiarvohinnalla laskien on /v lakkautettavasta koulusta riippuen. Kustannusmuutosten tarkempi selvittäminen edellyttää kuitenkin koulukyytien alustavaa suunnittelua ja mm. joukkoliikenteen hyödyntämismahdollisuuksien selvittämistä. Eniten yksittäisten oppilaiden koulumatkoihin vaikuttaisi Suomenniemen luokkien siirtyminen Ristiinaan. Nykyisten oppilaiden koulumatkan keskipituus kasvaisi yli kolminkertaiseksi ja olisi lähes 30 km suuntaansa. Myös yhteenlasketut koulukyytien kilometrisuoritteet ja suuntaa antavat kustannukset kasvavat tarkastelluista vaihtoehdoista eniten, vaikka siirtyvä oppilasmäärä on selvästi pienin. Ihastjärven koulun lakkauttaminen pidentäisi myös varsin paljon koulun nykyisten oppilaiden koulumatkoja. Yhteenlaskettuja koulukyytien kilometrisuoritteita ja kustannuksia kasvattaa Suomenniemeä selvästi suurempi siirtyvien oppilaiden määrä. Selvästi vähiten yksittäisten oppilaiden koulumatkoihin sekä kyydittäviin kilometreihin vaikuttaisi Olkkolan ja Rahulan koulujen lakkauttaminen Footer

55 Esimerkkejä aikaisemmista verkkopäätöksistä 1/5 Harjumaan koulun yhdistäminen Vanhalan kouluun Hiirolan koulun yhdistäminen Rämälään ja Haukivuorelle Vuorohoidon keskittäminen Vilttihattuun Kalevankankaan uusi päiväkoti Footer

56 Harjumaan koulun lakkaamisen vaikutukset toimintamenoihin /5 Vanhalan koulun arvioidut toimintamenot 2015: Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintamenot Harjumaa Vanhala Toimintamenot 2014 yhteensä Arvioitu säästö (josta kuljetussäästöjen osuus ) Footer

57 Hiirolan koulun lakkaamisen vaikutukset toimintamenoihin /5 Rämälän koulun arvioidut toimintamenot 2015: Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintamenot Hiirola Rämälä Toimintamenot 2014 yhteensä Arvioitu säästö Footer (josta kuljetussäästöjen osuus )

58 Kalevankankaan päiväkoti 4/5 Päiväkotitoiminta ennen Kalevankankaan päiväkotia yhteensä Lehmuskylän päiväkoti Siekkilän päiväkoti Pankarannan päiväkoti Peitsari/Taitola 2 ryhmää Kalevankankaan päiväkoti Säästö Kalevankankaan päiväkodista (Samassa yhteydessä lakkautettiin ryhmäperhepäiväkodit Marakatti, Pikkurilli ja Satumetsä, joiden kustannukset on huomioitu laskelmissa.) Footer

59 Vaikutukset vuorohoidon keskittämisestä Vilttihatun päiväkotiin 5/5 Vuorohoito Mikkelin kaupungin varhaiskasvatuksessa Vuosi 2012 Vuorohoitoa järjestettiin seuraavissa päiväkodeissa vuonna 2012: Oravanpesä, Pankaranta, Saksala ja Nuppula/Haukivuori. Toteuma ,59 Vuorohoitoa järjestettiin seuraavissa ryhmäperhepäiväkodeissa : Lilliputti, Muikkula/Anttola, Naperotupa, Onnimanni, Torpantie ja Pääskynpesä, joka lakkautettiin Toteuma ,45 Ryhmäperhepäivähoidossa lopetettiin vuorohoidon järjestäminen ja vuorohoito keskitettiin Pankarannan, Saksalan ja Nuppulan päiväkoteihin alkaen. Vuoden 2012 toteuma yhteensä Vuosi 2013 Vuorohoitoa järjestettiin seuraavissa päiväkodeissa: Pankaranta asti ja vuoropäiväkoti Vilttihattu alkaen sekä Saksala ja Nuppula/Haukivuori. Vuoden 2013 toteuma yhteensä SÄÄSTÖ YHTEENSÄ Footer

60 Yhteenveto Syksy 2016 Varhaiskasvatus Rantakylän uusi päiväkoti Haukivuoren uusi päiväkoti Lähemäki-talon täysimääräinen hyödyntäminen x Syksy 2017 Syksy 2018 x Syksy 2019 Syksy 2020 x Syksy Perusopetus Rahulan koulun yhdistäminen Sairilan kouluun Ihastjärven koulun yhdistäminen Kalevankankaan kouluun Olkkolan koulun yhdistäminen Moision kouluun x x x Muuta Kipinä-toiminnan keskittäminen Kalevankankaan kampusalueelle x Footer

61 LIITTEET 1. Perusopetuksen oppilasmääräennusteet 2. Varhaiskasvatuksen lapsimäärät hoitomuodoittain ja yksiköittäin 3. Aluekartat: lapset ja nuoret sekä päiväkodit ja koulut 4. Kiinteistöjen tila, laaja yhteenveto (päiväkodit ja peruskoulut) 5. Strafican raportti Mikkelin kouluverkon arviointi koulumatkojen näkökulmasta 6. Opetus- ja kulttuuriministeriön linjaukset varhaiskasvatuksessa 7. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoselvitys/koulukuljetuskustannukset Footer

62 MIKKELIN KAUPUNKI Yleisopetus Ennuste Sivistystoimi/Perusopetus Syntyneiden määrät haettu ReittiGis-ohjelmasta ajalta Koulujen tilanne sekä huomioitu jo tiedossa olevat muutokset. Ennusteessa laskettu: Esiopetusoppilaat alkaen laskettu vain kyläkoulujen yhdysluokkien määriin - Anttola; Hurissalosta aloittavat Anttolan yhtenäiskoulussa (Anttolan oppilasalue) Musiikkiluokka; Päämajakoulussa 3-6 lk, Urheilupuistossa 7-9 lk. Arvio 10 oppilasta muulta alueelta lisätty Päämajaan; -2 opp. Urpola, Moisio, Launiala, Kalevankangas, Rantakylä Päämajakoulun 6 mus.luokka Urheilupuiston 7.luokalle, muut 6.luokat Lyseoon Päämajakoulun ja Rouhialan koulun oppilasmäärät yhdistettynä Liikuntaluokka 7.-9.; 1 liikuntalk / 24 opp. Kalevankankaalla. Lisätty muilta alueilta 18 opp. Urpola -4, Päämaja-4, Lähemäki-2, Rahula-2, Otava-1, Rantakylä-5 Kalevankangas, Erityisoppilaat max 46 ja erityisoppilaat jokerit max 20 Ihastjärven koulun 6.luokka Kalevankankaan kouluun ja Rahulan koulun 6.luokka Urheilupuiston kouluun Suomenniemi, 6.luokka siirtyy Ristiinan yhtenäiskouluun (vain mikkeliläiset) Pellosniemen koulu laskettu Ristiinan yhtenäiskouluun v lykätyt huomioitu aloittavien oppilasmäärissä Mikkeliin sijoitetut jo kouluissa ja tiedossa olevat huomioitu ao. koulujen määrissä 'Vieraassa koulussa' olevat sis. nykyisen koulun määriin, yläkouluihin (ei oman alueen) ja yleensä anovat jatkamista saman luokan kanssa perusopetuksen loppuun Yleisopetuksen luokkamäärissä ei ole mukana luokkamuotoisen erityisopetuksen oppilaita. Uudet aloittavat ja mahdolliset tulevat siirrot sisältyvät omien koulujen määriin. Pidennetty (11v.) 1 Exceltyo\ Ennusteet 2015-\ Liite1.xlsx

63 Taulukon sarakkeiden selite: Lukuvuosi Perus- ja esiopetuksen oppilaat yht. ei luokkamuotoisessa Esiopetuksen oppilaat 1. vl oppilaat 2. vl oppilaat 3. vl oppilaat 4. vl oppilaat 51. vl oppilaat 6. vl oppilaat 7. vl oppilaat 81. vl oppilaat 9. vl oppilaat Alakoulun oppilaat Ylläkoulun oppilaat Perusopetuksen oppilaat ei luokkamuotoisessa 3. musiikkiluokalle siirtyvät 7. luokalle Urheilupuistoon siirtyvät 7. luokalle Kalevankankaalle siirtyvät 7. luokalle Lyseoon siirtyvät 7. luokalle Rantakylään siirtyvät 7. luokalle Anttolaan siirtyvät 7. luokalle Haukivuoreen siirtyvät 7. luokalle Ristiinaan siirtyvät synt.v./ lapsia 0-9 esi mus 7. Urh 7. Kal 7. Lys 7. Ran 7.Ant 7.Hau 7.Ris ETELÄINEN ALUE Anttolan yhtenäiskoulu luokat synt.v./ lapsia lukuv. 1-9lk esi mus 7. Urh 7. Kal 7. Lys 7. Ran 7.Ant 7.Hau 7.Ris v Hurissalon alue/syntyneet huomioitu Anttolan määrissä v v Esiopetus koulun tiloissa ja hallinnollisesti v asrhaiskasv atuksen v puolella (15 paikka) v v v synt.v./ lapsia Moisio 1-6 lk esi mus 7. Urh 7. Kal 7. Lys 7. Ran 7.Ant 7.Hau 7.Ris v v v v v v v synt.v./ lapsia Urpola 1-6 lk esi mus 7. Urh 7. Kal 7. Lys 7. Ran 7.Ant 7.Hau 7.Ris Lk-m yht. koulu Startti+ -luokan oppilasmäärä v vaihtelee lukuvuosittain v v v v v v synt.v./ lapsia Olkkola 1-6 lk esi mus 7. Urh 7. Kal 7. Lys 7. Ran 7.Ant 7.Hau 7.Ris v v v v v v v synt.v./ lapsia Tuppurala 1-6 lk esi mus 7. Urh 7. Kal 7. Lys 7. Ran 7.Ant 7.Hau 7.Ris Lk-m. Yht. koulu Luokkamuotoinen max v v v v v v v synt.v./ lapsia Launiala 1-6 lk esi mus 7. Urh 7. Kal 7. Lys 7. Ran 7.Ant 7.Hau 7.Ris Exceltyo\ Ennusteet 2015-\ Liite1.xlsx

64 Lukuvuosi Perus- ja esiopetuksen oppilaat yht. ei luokkamuotoisessa Esiopetuksen oppilaat 1. vl oppilaat 2. vl oppilaat 3. vl oppilaat 4. vl oppilaat 51. vl oppilaat 6. vl oppilaat 7. vl oppilaat 81. vl oppilaat 9. vl oppilaat Alakoulun oppilaat Ylläkoulun oppilaat Perusopetuksen oppilaat ei luokkamuotoisessa 3. musiikkiluokalle siirtyvät 7. luokalle Urheilupuistoon siirtyvät 7. luokalle Kalevankankaalle siirtyvät 7. luokalle Lyseoon siirtyvät 7. luokalle Rantakylään siirtyvät 7. luokalle Anttolaan siirtyvät 7. luokalle Haukivuoreen siirtyvät 7. luokalle Ristiinaan siirtyvät synt.v./ lapsia 0-9 esi mus 7. Urh 7. Kal 7. Lys 7. Ran 7.Ant 7.Hau 7.Ris v v v v v v v mus 7.lk:lle siirtyvät Lk-m. YHT. Urheilupuisto 7-9 lk esi mus 7. Urh 7. Kal 7. Lys 7. Ran 7.Ant 7.Hau 7.Ris Pää Moi Urp Olk RahulaTu Lau yht. opp. kaikki Päämajakoulu ja Rouhiala synt.v./ lapsia lukuv. 1-6 lk esi mus 7. Urh 7. Kal 7. Lys 7. Ran 7.Ant 7.Hau 7.Ris Pää Rou YHT v v v v v v v synt.v./ lapsia Ihastjärvi 0-9lk esi mus 7. Urh 7. Kal 7. Lys 7. Ran 7.Ant 7.Hau 7.Ris K-niemi v v v v v v v synt.v./ lapsia Lähemäki 1-6 lk esi mus 7. Urh 7. Kal 7. Lys 7. Ran 7.Ant 7.Hau 7.Ris Lk-m YHT v v v v v v v ? Peitsarin alueen aloittavista 25 opp. Peitsariin ja loput Lähemäelle synt.v./ lapsia Peitsari 1-9 lk esi mus 7. Urh 7. Kal 7. Lys 7. Ran 7.Ant 7.Hau 7.Ris Lk-m. YHT v Luokkamuotoisen oppilasmäärä vaihtelee 3 Exceltyo\ Ennusteet 2015-\ Liite1.xlsx

65 Lukuvuosi Perus- ja esiopetuksen oppilaat yht. ei luokkamuotoisessa Esiopetuksen oppilaat 1. vl oppilaat 2. vl oppilaat 3. vl oppilaat 4. vl oppilaat 51. vl oppilaat 6. vl oppilaat 7. vl oppilaat 81. vl oppilaat 9. vl oppilaat Alakoulun oppilaat Ylläkoulun oppilaat Perusopetuksen oppilaat ei luokkamuotoisessa 3. musiikkiluokalle siirtyvät 7. luokalle Urheilupuistoon siirtyvät 7. luokalle Kalevankankaalle siirtyvät 7. luokalle Lyseoon siirtyvät 7. luokalle Rantakylään siirtyvät 7. luokalle Anttolaan siirtyvät 7. luokalle Haukivuoreen siirtyvät 7. luokalle Ristiinaan siirtyvät synt.v./ lapsia 0-9 esi mus 7. Urh 7. Kal 7. Lys 7. Ran 7.Ant 7.Hau 7.Ris v lukuvuosittain, ka 7 v v v v v lk:lle 25 ja loput Lähemäelle 25 arvio synt.v./ lapsia Sairila 1-6 lk esi mus 7. Urh 7. Kal 7. Lys 7. Ran 7.Ant 7.Hau 7.Ris v v v v v v v synt.v./ lapsia Rahula 1-6 lk esi mus 7. Urh 7. Kal 7. Lys 7. Ran 7.Ant 7.Hau 7.Ris v v v v v v v v Esiopetus varhaiskasvatuksen puolella synt.v./ lapsia Rämälä 1-6 lk esi mus 7. Urh 7. Kal 7. Lys 7. Ran 7.Ant 7.Hau 7.Ris v v v v v v v Exceltyo\ Ennusteet 2015-\ Liite1.xlsx

66 Lukuvuosi Perus- ja esiopetuksen oppilaat yht. ei luokkamuotoisessa Esiopetuksen oppilaat 1. vl oppilaat 2. vl oppilaat 3. vl oppilaat 4. vl oppilaat 51. vl oppilaat 6. vl oppilaat 7. vl oppilaat 81. vl oppilaat 9. vl oppilaat Alakoulun oppilaat Ylläkoulun oppilaat Perusopetuksen oppilaat ei luokkamuotoisessa 3. musiikkiluokalle siirtyvät 7. luokalle Urheilupuistoon siirtyvät 7. luokalle Kalevankankaalle siirtyvät 7. luokalle Lyseoon siirtyvät 7. luokalle Rantakylään siirtyvät 7. luokalle Anttolaan siirtyvät 7. luokalle Haukivuoreen siirtyvät 7. luokalle Ristiinaan siirtyvät synt.v./ lapsia 0-9 esi mus 7. Urh 7. Kal 7. Lys 7. Ran 7.Ant 7.Hau 7.Ris siirtyvät Lyseolle 7.lk:lle max 30 Lyseo 7-9 lk esi mus 7. Urh 7. Kal 7. Lys 7. Ran 7.Ant 7.Hau 7.Ris Pää Lä Pei Sai Rä 7.lk Lk-m YHT. koulu Haukivuoren yhtenäiskoulu synt.v./ lapsia lukuv. 1-9 esi mus 7. Urh 7. Kal 7. Lys 7. Ran 7.Ant 7.Hau 7.Ris 1-9 lk Pmk v v v v v v v Esiopetus varhaiskasvatuksen puolella Lk-m. max 8 POHJOINEN ALUE Kalevankangas synt.v./ lapsia Vanhala 1-6 lk esi mus 7. Urh 7. Kal 7. Lys 7. Ran 7.Ant 7.Hau 7.Ris v v v v v v v Esiopetus varh.kasv.puolella Kalevankangas yleisopetus 7.lk:lle Lk-m. koulu synt.v./ lapsia lukuv. 1-9 esi mus 7. Urh 7. Kal 7. Lys 7. Ran 7.Ant 7.Hau 7.Ris Van Kal Ihas Liik.lk Yht v v v v v v v Muista kouluista liik.lk:lle arvio 18 max 66 yht. 5 Exceltyo\ Ennusteet 2015-\ Liite1.xlsx

67 Lukuvuosi Perus- ja esiopetuksen oppilaat yht. ei luokkamuotoisessa Esiopetuksen oppilaat 1. vl oppilaat 2. vl oppilaat 3. vl oppilaat 4. vl oppilaat 51. vl oppilaat 6. vl oppilaat 7. vl oppilaat 81. vl oppilaat 9. vl oppilaat Alakoulun oppilaat Ylläkoulun oppilaat Perusopetuksen oppilaat ei luokkamuotoisessa 3. musiikkiluokalle siirtyvät 7. luokalle Urheilupuistoon siirtyvät 7. luokalle Kalevankankaalle siirtyvät 7. luokalle Lyseoon siirtyvät 7. luokalle Rantakylään siirtyvät 7. luokalle Anttolaan siirtyvät 7. luokalle Haukivuoreen siirtyvät 7. luokalle Ristiinaan siirtyvät synt.v./ lapsia 0-9 esi mus 7. Urh 7. Kal 7. Lys 7. Ran 7.Ant 7.Hau 7.Ris LÄNTINEN ALUE Rantakylä synt.v./ lapsia Otava 1-6 lk esi mus 7. Urh 7. Kal 7. Lys 7. Ran 7.Ant 7.Hau 7.Ris v v v v v v v synt.v./ lapsia Rantakylä 1-9 lk esi mus 7. Urh 7. Kal 7. Lys 7. Ran 7.Ant 7.Hau 7.Ris Ota Ran yht.7lk Lisäksi Esiopetus (n. 20 ) oppilasta koulun tiloissa v v v v v v v Suomenniemen koulu synt.v./ lapsia lukuvuosi 1-6 esi mus 7. Urh 7. Kal 7. Lys 7. Ran 7.Ant 7.Hau 7.Ris koulu yht v v v v v v v Pellosniemen koulu Laskettu alkaen Ristiinan yhtenäiskouluun ja lukioon (perusopetus) synt.v./ lapsia lukuvuosi 1-6 esi mus 7. Urh 7. Kal 7. Lys 7. Ran 7.Ant 7.Hau 7.Ris Laskettu alkaen Ristiinaan 3 Ristiinan yhtenäiskoulu (1-9) 7.luokalle Perusop. synt.v./ lapsia lukuvuosi 0-9 esi mus 7. Urh 7. Kal 7. Lys 7. Ran 7.Ant 7.Hau 7.Ris Rist P-niemi S-niemiYht. Lk-m. Koulu yht v v v v v v v arvio 6 Exceltyo\ Ennusteet 2015-\ Liite1.xlsx

68 Lukuvuosi Perus- ja esiopetuksen oppilaat yht. ei luokkamuotoisessa Esiopetuksen oppilaat 1. vl oppilaat 2. vl oppilaat 3. vl oppilaat 4. vl oppilaat 51. vl oppilaat 6. vl oppilaat 7. vl oppilaat 81. vl oppilaat 9. vl oppilaat Alakoulun oppilaat Ylläkoulun oppilaat Perusopetuksen oppilaat ei luokkamuotoisessa 3. musiikkiluokalle siirtyvät 7. luokalle Urheilupuistoon siirtyvät 7. luokalle Kalevankankaalle siirtyvät 7. luokalle Lyseoon siirtyvät 7. luokalle Rantakylään siirtyvät 7. luokalle Anttolaan siirtyvät 7. luokalle Haukivuoreen siirtyvät 7. luokalle Ristiinaan siirtyvät synt.v./ lapsia 0-9 esi mus 7. Urh 7. Kal 7. Lys 7. Ran 7.Ant 7.Hau 7.Ris YLEISOPETUS lukuvuosi Esi-9 lk Yht. esi mus 7. Urh 7. Kal 7. Lys 7. Ran 7.Ant 7.Hau 7.Ris Luokkamuotoisen oppilasmäärät vaihtelevat lukuvuosittain Kyläkouluissa olevat esiopetusoppilaat sisältyvät 1-9.luokkien määriin Yleisopetuksen oppilasmäärään vaikuttavat Mikkeliin sijoitettujen määrät 7-9 lk Lk-m yht. arvio 0-9 lk Lk-m YHT. 7 Exceltyo\ Ennusteet 2015-\ Liite1.xlsx

69 Varhaiskasvatuksen lapsimäärät yksiköittäin/päiväkodit Päiväkoti Asiakkaat Esioppilaat Päiväkotiasiakkaat yht Emola Kaarina Kaarisilta Kalevankangas Launiala Lähemäki Norpanhovi Nuija Oravanpesä Orikon Helmi Otava Peitsari Rantakylä Sanna Silvasti

70 Päiväkoti Asiakkaat Esioppilaat Päiväkotiasiakkaat yht Suksimäki Tikanpelto Tuukkala Valkosenmäki Jussintupa avoin pk Punapirtti avoin pk Päiväkotiasiakkaat yht. Vuorohoito Nuppula Saksala Vilttihattu Kilikello Ristiina Vuorohoitoasiakkaat yht. Päiväkotiasiakkaat yht

71 Varhaiskasvatuksen lapsimäärät yksiköittäin/ ryhmäperhepäiväkodit Ryhmäperhepäiväkoti Asiakkaat Lilliputti 11 Muikkula 5 Naperotupa 11 Omppu 12 Onnimanni 12 Otsola 6 Pajunkissa 5 Peukaloinen 10 Piilopirtti 9 Pikkuhauki 8 Rölli 8 Torpantie 25 Untuvikot 13 Vara-Matti 5 Varaviikari 4 yhteensä 144

72 Varhaiskasvatuksen lapsimäärät/perhepäivähoitajan omassa kodissa tapahtuva perhepäivähoito Perhepäivähoito Asiakkaat Perhepäivähoito, hoitajan 143 omassa kodissa Perhepäivähoitopaikat yhteensä 287

73 Yksityisellä hoidon tuella olevien lasten määrä Yksityisen hoidontukilapset Asiakkaat Esioppilaat Yksityisen hoidontukilapset yhteensä Yksityiset päiväkodit Yksityinen perhepäivähoito Yksityisen hoidontukilapset yhteensä Kotihoidontuen piirissä olevat lapset Yhteensä hoidontuella 1162

74

75

76

77

78 MIKKELIN KAUPUNKI / TILAKESKUS Varhaiskasvatuksen yksiköt tulevaisuudessa ja tiedossa olevat investointi- ja korjaustarpeet Rake Peru KL/ Tilavuus Kerros Huoneisto nnusvuosi skorj 2013 (rm³) ala ala Nimi aus- (m²) (htm²) Tikanpellon päiväkoti Kunnossapit omäärärahaarvio Investointimä ärräraha-arvio D Silvastin päiväkoti rahoitus koulujen ja päiväkotien korjausmäärärasta), alapohjakorjausta vaiheittain Tilamuutokset Päiväkoti Norpanhovi Uusi vaunu/pyörävarasto , sadevesijärjestelmän uusimista Sisätilakorjauksia kesä/2015. Ristiinan päiväkoti Alakertaan tehty isot korjaukset 2013 ja -14. Ilmeisesti myös ulkoseinissä on vaurioita, korjaus Valkosenmäen päiväkoti Kuntoarviosta paljon pientä kunnossapitotyötä. Seuraaville 5- vuitiskaudelle n D Saksalan päiväkoti Alapohjan tiivistystä, aidan uusimista, keittiön lattian korjausta yht Vanhan ja uuden liittymä/selvitys/korjausvaraus. D Lähemäen lastentalo WC-tilojen uudistus 2015, Ikkunakorjauksia Otavan päiväkoti Ruokasalin kattoakustot. Peitsarin päiväkoti Kuntoarvio tehty. Isoimmat ikkunoiden ja aidan uusiminen. Tuukkalan päiväkoti Oireilua! Selvitys käynnistynyt.varaus pienniin korjauksiin. RAK. työt Haahtelasta ja sisäilmaselvityksistä LVI-korjaukset Sähkökorjaukset kuntoarvioista ja Huom. Luonnos Peruskorjaus 1,1 M /2017- Kaipaa peruskorjausta, lattiat ja katto pikaisesti IV ja vesijohto saneerausta Tilamuutoksia ym. korjauksia kunnossapitomäärärahoilla alapohjakorjauksen yheydessä. Yläpohja? useana vuonna, mm. Vesikalusteet uusitaan Arvio Ilmanvaihtoselvitys. Isoja kunnossapitokorjauksia Julkisivun ja vesikaton korjaus tehty päiväkotitilojen perusparannus. Kalevankankaan päiväkoti Valmistunut 9/2014, pihan Päiväkoti Kilikello Sisätilakorjauksia Valaisin uusitaa. Suomenniemellä Punapirtti av oin päiv äkoti Uusi iv-kone asennettu alkaneiden sisätilakorjausten loppuun saattaminen/varaus pieniin Keittiö ja salin lattia korjauksessa. Valmistuneet 1/2015. korjauksiin. Emolan päiv äkoti Sisäilmakorjaus 2012 Tehty kunnossapitokorjauksena. Kaarisillan päiväkoti Vuokrattu Mikalo Oy:ltä Kappalaisenkatu 3 D, Kujakatit Peitsarin pk Vuokrattu Mikalo Oy:ltä Launialan päiv äkoti Vuokrattu Mikalo Oy:ltä Nuppulan päiv äkoti ym. Haukiv uori Varaus hätäpoistumisportaiden rakentamiseen 2. kerroksesta. Vuokrattu Mikalo Oy:ltä Oravanpesän päiväkoti xx Vuokrattu Mikalo Oy:ltä Orikon Helmen päiväkoti Ryhmäppk Omppu Vuokrattu yksityiseltä Ryhmäppk Pajunkissa Vuokrattu Mikalo Oy:ltä Ryhmäppk Peukaloinen Vuokrattu Mikalo Oy:ltä RyhmäppkPiilopirtti Vuokrattu Mikalo Oy:ltä Ryhmäppk Torpantie x Vuokrattu Mikalo Oy:ltä Ryhmäppk Untuv ikot Vuokrattu Mikalo Oy:ltä Päiväkoti Vilttihattu Rantakylän päiväkoti x Vuokrattu seurakunnalta Sannan päiv äkoti Suksimäen päiväkoti Varaviikari varahoitopiste x IV-kone asennettu 2014 Rantakylä-talolla Erittelemättömät kunnossapitotarpeet Yhteensä Uudet kohteet > Rantakylän alueen uusi päiväkoti, 180-paikkainen? Haukivuoren päiväkoti, 70-paikkainen Riskikohde kursiivilla KL=kuntoluokka Rantakylän uuden päiväkodin myötä poistuvat x Poistuu ja siirtyy Lähemäelle Untuvikkojen sijasta xx

79 MIKKELIN KAUPUNKI / TILAKESKUS Luonnos Peruskoulu- ja lukiorakennukset, tiedossa olevat investointi- ja korjaustarpeet Rakennus vuosi Perusko rjausvuosi Nimi D/A Yhteiskoulu, nyk. Päämajakoulu / Tilavuus (rm³) Kerros ala (m²) KL Anttolan yhtenäiskoulu /kor Ristiinan yhtenäiskoulu Launialan koulu D Urheilupuiston koulu Rantakylän yhtenäiskoulu /kor Kuntoarvio tehty Kunnossapito määrärahaarvio Investointimäärära ha-arvio RAK. työt Haahtelasta, kuntoarvioista ja sisäilmaselvityksistä Korjauksen alla. Piha yhteistyössä liikuntapalveluiden ja aluejohtokunnan kanssa/lähiliikuntapaikka-avustus. Peruskorjaus menossa. Liikuntasalin ja sen ympäristön yläpohjan tiivistys Varauduttava ison liikuntasalin lattian uusintaan n Vielä vanhoja muovimattoja muutamassa pientilassa, joista oireita? Yksi luokka, jota ei ole saatu oireettomaksi. Odotetaan raporttia > Ollut vesivuotoja putki tms.. Ongelmia tulevaisuudessa ehkä välipohjien täyttöaineista (rak.jätettä yms.) Oireilua on OPO, sihteeri ja muita. Kuntoarviossa paljon erilaista laitettavaa. Seuraavat 5 v , josta ikkunoiden uusiminen ja julkisivukorjaukset yli Tilamuutokset /2015. LVI-korjaukset Lämpöjohtojen uusinta tai ainakin reittivaraukset vanhimmalla osalla (IV-kunnostuksia, viemärikorjauksia, lämpöverkon tasapainotus jne.) Sähkökorjaukset kuntoarvioista ja Haahtelasta Huom. 1. vaihe käynnissä (tarve /2015). 2. vaihe (tarve ). Liikettä Anttolaan hanke/tilakeskuksen osuus Pihan liikennejärjestelyt /2015. Korjausmäärärahat tulevat ylittymään n /2015. Muutos- ja laajennustyön 3. vaihe Lisäksi mikäli ryhmis siirtyy Launialan koululle, tilamuutokset/niiden rahoitus Pihan korjaus /2017. Huom peruskorjaus tehty LVIS-korjauksena. peruskorjaukseen peruskorjaukseen Moision koulu Haukivuoren yhtenäiskoulu pk 2014/ 100 Vanhalan koulu /korj D Rouhialan yläkoulu /2008/ D Urpolan koulu Rämälän koulu Peruskorjaus Pesutiloissa korjattavaa lähivuosina, arvio n Sisäilmaongelmaa vanhassa osassa ja iso osa tiloista käyttämättömiä Laajennus ja peruskorjaus menossa Lisäsiiven (KT, wc-tilat) korjaukset 2015, arvio Oireilua korjauksessa yläpohjaa ei purettu. Ikkunapellitysten laittoa olisi. Muovimattojen vaihtoa alakerrassa, jossa ollut oireita (IV) Tilamuutokset (varaus ), jos Olkkola ja Moisio yhdistyvät tai vanhimman osan puku ja korvaaminen uudisrakennuksella. peruskorjaukseen (lämpö- ja IV-ongelmaa) peruskorjaukseen Peruskorjauksen ja laajennuksen viimeistelytyöt. Peruskorjaus ja laajennus Keittiön lattian kaadot pitäisi korjata. Muutama tuhat euroa. Tuppuralan koulu 1980 laajennus Kuntoarviossa paljon erilaista laitettavaa. Seuraavat 5 v (viemärikorjauksia, IV-koneiden Huom. purunpoistoj ärj estelmän, josta ikkunoiden uusiminen Myös sisäpintojen uusintaa, lämpöverkon tasapainotus) uusinta/siv istystoimi. korjausta ja varusteiden sekä kalusteiden uusintatarvetta lähivuosina. Sairilan koulu Tilamuutokset, j os Rahula j a Sairila Kuntoarviossa erilaista laitettavaa. Seuraavat 5 v. vanha ja uusi yhdistyv ät (v araus ). osa yhteensä n , mm. pihan kunnostus ehdotettu isot korjaukset (katto, märkätilat, luokkatilat). Sairilan koulu, vanha osa vesijohtojen ja viemärien uusinta Pieniä sä-korjauksia Ikkunoiden uusiminen 2018 tai myöh. kellarikerroksessa, Lähemäen koulu A-osalla 2 ilmanpuhdistinta oireilujen takia. Terv.hoitajan ulkoseinää korjattava, ka n (IV-ohjauksia, säätöjä jne.) Päämajankuja 4, Mikkelin lukio Ei toimenpiteitä tiedossa. Viemärihajuongelmaa vanhalla osalla

80 Suomenniemen uusi koulu (lämpöverkoston tasapainotus) D Suomenniemen vanha koulu Otavan koulu Seuraavat 5 v erilaisia kunnostustöitä (mm. piha), arvio n (lämpöverkoston tasapainotus) Myöhemmin vesikaton maalaus ja ikkunoiden kunnostus ja maalaus n A/D Lyseo Julkisivukorjausta vanhimmalla osalla (viemäreiden uusintaa) Olkkolan koulu Olkkolan koulu, vanha osa Rahulan koulu Kuntoarviossa erilaista laitettavaa. Seuraavat 10 v , josta isoimmat alapohja ja ikkunoiden uusiminen/kunnostus sekä wc-tilat. Vesikaton kunnostus (2014 tehty paikkauskorjausta). Kunnossapitokorjauksena tehty ala- ja yläpohjan korjaus, ikkunoiden uusinta ja vesikaton maalaus. Rahulan koulu liikuntarakennus Ei ongelmia (IV) LV-järjestelmien uusintaa (rasvanerotuskaivo ym.) Toimenpiteet, kun koulun tulev aisuus on v arma. Määrärahatarv e n / (IV) Toimenpiteet, kun koulun tulev aisuus Kalevankankaan koulu Taiteseinien korvaus kiinteillä väliseinillä (IV- koneiden uusintaan varaus) D Rouhialan alakoulu Ihastjärven uusi koulu Pienet vuosikorjaukset. Siirto 1 M /2017. Erittelemättömät kunnossapito- ja korjausmäärärahat Yhteensä on v arma Silv astin pk:n kt Sisältää liikettä Anttolaan- hankkeen rahoituksen Pellosniemen ala-aste Muutos työpajatiloiksi. Uudet kohteet > Moision koulun uudisrakennus Tuppuralan koulun vanhan osan korjaustyöt (sis. Ikkunoiden uusinnan), ka n Vanhan osan purku ja korvaaminen uudisrakennuksella (kustannusarvio n /700 brm2). Riskikohteet kursiivilla KL = kuntoluokka

81 Mikkelin kouluverkon arviointi koulumatkojen näkökulmasta Loppuraportti

82 Sisältö 1. Tausta, tavoitteet ja työmenetelmät s Koulujen saavutettavuusvyöhykkeet s Simuloidut koulukohtaiset oppilasmäärät s Koulumatkojen määrät verkolla kulkutavoittain s Koulumatkojen kulkutavat ja keskipituudet kouluittain s Vaihtoehtotarkastelut s. 22 Alle 3.luokkalaisten osalta kyytiin oikeuttava minimietäisyys nostetaan 5 kilometriin. Rahulan koulu lakkautetaan Suomenniemen koulun luokat lakkautetaan Olkkolan koulu lakkautetaan Ihastjärven koulu lakkautetaan 7. Havainnot ja päätelmät s. 34 2

83 Selvityksen tavoitteet ja tausta Selvityksessä Mikkelin perusopetuksen kouluverkkoa on arvioitu saavutettavuuden, koulumatkojen ja kyyditysten näkökulmasta. Koulukiinteistöjen tai opetuksen järjestämisedellytysten arviointi ei ole sisältynyt tehtävään. Selvitykselle on asetettu seuraavat tavoitteet: Lisätään tietämystä koulumatkoista kouluverkon suunnittelun ja koulumatkojen järjestämisen taustaksi. Osoitetaan koulupiirien optimaaliset rajat saavutettavuuden näkökulmasta. Osoitetaan koulujen saavutettavuuteen perustuva oppilaskysyntä. Arvioidaan kouluverkon muutosten vaikutuksia koulumatkoihin ja kyydityksiin. Tuotetaan tietoa koulumatkojen määristä verkolla mm. joukkoliikenteen ja kevytliikenteen verkon, koulukyytien ja liikenneturvallisuuden suunnittelun taustaksi. Selvityksen laadinta on käynnistynyt kesäkuussa 2015 ja se on valmistunut lokakuussa Konsulttina työssä on toiminut Strafica Oy, jossa työstä on vastannut Hannu Pesonen. 3

84 Työmenetelmä ja sen rajoitteet Mikkelin perusopetuksen kouluverkko on kuvattu malliin ala- ja yläkoulut eroteltuna. Mikkelin peruskouluikäisten oppilaiden asuinpaikat on kuvattu 250 metrin ruudukkoon ala- ja yläkouluikäiset eroteltuna. Mikkelin koulujen yhteenlaskettu nykyinen oppilasmäärä on alakoulujen osalta noin 10 % ja yläkoulujen osalta noin 6 % suurempi kuin simuloitujen, Mikkelin kouluikäisten aineistosta laskettu summa. Koulumatkojen simulointi on tehty erikseen peruskoulun ala- ja yläkoulumatkojen osalta (luokkatasot 1-6 ja 7-9). Simuloinnissa ala- tai yläkouluikäiselle haetaan asuinpaikan sijainnin ja liikenneyhteyksien perusteella luontevin koulupaikka. Koulumatkojen kulkutapajakaumat ennustetaan koulumatkan pituuteen perustuvalla mallilla, jonka taustana on valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus. Tarkasteltavia kulkutapoja ovat kävely, pyöräily ja kyyditys. Kyyditys sisältää vanhempien antamat kyydit, joukkoliikenteellä tehtävät matkat sekä varsinaiset koulukyydit. Koko kaupungin aluetta koskevassa tarkastelussa ei ole voitu huomioida mahdollisia paikallisia erityisjärjestelyjä, esimerkiksi koulukyytien järjestämistä erityisen vaarallisten tienylitysten takia. Tarkastelussa ei ole huomioitu erityisopetuksen toimipisteitä tai oppilaskysyntää. Erityisopetuksen oppilasmäärät ja koulumatkat tulee arvioida tapauskohtaisesti erikseen. Rouhialan koulussa on vain luokat 1-2, mistä syystä koulu on jätetty pois alakoulujen (luokat 1-6) kuvauksesta. Rouhialan koulun 81 oppilasta kulkevat simuloinneissa lähinnä Päämajakouluun, Peitsarin kouluun ja Lähemäen kouluun. 4

85 Koulujen mahtuvan oppilasmäärän huomioiminen Aluksi simulointi on tehty ilman rajoitteita, jolloin kaikki oppilaat kulkevat saavutettavuudeltaan lähimpään kouluun. Tämä tarkastelu ilmaisee koulujen saavutettavuuteen perustuvan oppilaskysynnän ilman koulupiirirajoja. Simuloituja oppilasmääriä verrattiin Mikkelin kaupunkialueen kouluihin mahtuviin maksimioppilasmääriin, jotka ilmoitettiin seuraaviksi: Mikkelin Lyseon koulu 435 Tuppurala 220 Lähemäki 416 Peitsari 160 Päämajakoulu 375 Urpola 320 Urheilupuisto 420 Kalevankangas, alakoulu 340 Kalevankangas, yläkoulu 300 Alakoulujen osalta rajoitteet (kouluihin mahtuvat oppilasmäärät) eivät simuloinnissa ylittyneet. Yläkoulujen osalta Mikkelin Lyseon koulun maksimioppilasmäärä 435 oppilasta ylittyi simuloinnissa noin 30 %:lla. Tästä syystä lyseon koulun matkavastusta kasvattiin mallissa 3 %, jolloin simuloitu oppilasmäärä jäi maksimirajan tuntumaan. Tulokset on esitetty maksimioppilasmäärärajoitteet huomioiden, ellei toisin ole mainittu. 5

86 Alakoulujen saavutettavuusvyöhykkeet Nykyiset oppilaaksiottoalueet esitetty viivoilla Tieverkon ajoaikojen perusteella simuloidut saavutettavuusvyöhykkeet on esitetty koulukohtaisesti väritettynä. 6

87 Kaupunkialueen koulut, oppilaaksiottoalueet ja alakoulujen saavutettavuusvyöhykkeet Keskusta-alueen peruskoulut (kaikki) ja alakoulujen oppilaaksiottoalueet Alakoulujen simuloidut saavutettavuusvyöhykkeet (värit) 7

88 Yläkoulujen saavutettavuusvyöhykkeet Ilman oppilasmäärärajoitteita Mikkelin Lyseon koulun oppilasmäärä rajoitettuna 8

89 Yläkoulujen saavutettavuusvyöhykkeet kaupunkialueella Yläkoulujen simuloidut saavutettavuusvyöhykkeet ilman rajoitteita (värit) Yläkoulujen simuloidut saavutettavuusvyöhykkeet Mikkelin Lyseon koulun oppilasmäärä rajoitettuna (värit) 9

90 Simuloidut alakoulujen koulumatkat ja oppilasmäärät 10

91 Simuloidut yläkoulujen koulumatkat ja oppilasmäärät Ilman rajoitteita Mikkelin Lyseon koulun oppilasmäärä rajoitettuna Mikkelin Lyseon kouluun tulee rajoittamattomassa simuloinnissa enemmän oppilaita kuin sinne mahtuu, Kalevankankaan ja Urheilupuiston kouluihin puolestaan vähemmän. Mikkelin Lyseon oppilasmääriä rajoittamalla ylimääräiset oppilaat siirtyvät pääosin Urheilupuiston kouluun, jolloin Urheilupuiston simuloidut ja todelliset oppilasmäärät vastaavat hyvin toisiaan. Kalevankankaan simuloidut oppilasmäärät jäävät edelleen pieniksi. 11

92 Saavutettavuuden perusteella simuloidun oppilaskysynnän suhde todellisiin oppilasmääriin Kalevankankaalla simuloidut oppilasmäärät jäävät selvästi todellisia pienemmäksi. Tähän vaikuttaa osaltaan se, että Kalevankankaalla on laajempaa aluetta palvelevaa eritysopetusta, jota simuloinneissa ei ole huomioitu. Lähemäen kouluun tulee simuloinneissa oppilaita, jotka todellisuudessa käyvät viereistä, käytännössä samalla oppilasalueella olevaa Peitsarin koulua. 12

93 Kävellen tehdyt koulumatkat verkolla Koulukohtaisesti zoomattavissa olevat liikennemääräkuvat löytyvät osoitteesta 13

94 Pyöräillen tehdyt koulumatkat verkolla Koulukohtaisesti zoomattavissa olevat liikennemääräkuvat löytyvät osoitteesta 14

95 Kyyditetyt koulumatkat verkolla Koulukohtaisesti zoomattavissa olevat liikennemääräkuvat löytyvät osoitteesta 15

96 Esimerkki koulukohtaisista liikennemäärätiedoista, Ristiinan yhtenäiskoulu Kävellen Kyydillä Pyörällä 16

97 Simuloitujen koulumatkojen keskipituus 17

98 Simuloidut kulkutapajakaumat 18

99 Kyytien osuus (simuloitu) 19

100 Kyytien keskipituus 20

101 Esimerkki koulukohtaisista koulumatkojen tunnusluvuista, Ristiinan yhtenäiskoulu Alakoulu Yläkoulu Koko koulu Kävellen 29 % 20 % 25 % Pyöräillen 21 % 22 % 21 % Kyydillä 50 % 58 % 54 % Keskipituus 4,4 km 8,2 km 6,2 km Kyytien keskipituus 7,4 km 13,3 km 10,3 km Koulukohtaiset tunnusluvut löytyvät Excel-muodossa osoitteesta 21

102 Vaihtoehtotarkastelut Koulukyytien ja kouluverkon osalta on arvioitu seuraavia vaihtoehtoja: 1. Alle 3.luokkalaisten osalta kyytiin oikeuttava minimietäisyys nostetaan 3->5 kilometriin. 2. Rahulan koulu lakkautetaan 3. Suomenniemen koulun luokat lakkautetaan 4. Olkkolan koulu lakkautetaan 5. Ihastjärven koulu lakkautetaan 22

103 Alle 3.luokkalaisten osalta kyytiin oikeuttava minimietäisyys nostetaan 3->5 kilometriin Tarkastelu on tehty yleispiirteisellä tasolla muuttamalla alakoululaisten koulumatkojen kulkutapajakaumaa etäisyysvyöhykkeellä 3-5 km Perusopetuksen kyytien määrä ja kilometrisuorite koko Mikkelin alueella vähenee simulointien perusteella 2,8 %. Eniten muutos kohdistuu Lähemäen ja Peitsarin kouluihin, joiden kyyditettävien oppilaiden määrä laskee yhteensä noin 40:llä. Päämajakoulun kyyditettävien määrä laskee noin 12:lla. Koulukyytien muutos Mikkelin kaupunkialueella. 23

104 Rahulan koulu lakkautetaan Rahulan koulun simuloidut 57 koulumatkaa siirtyvät kaikki Sairilan kouluun. Rahulan koulun todellinen oppilasmäärä 64 on noin 12 % simuloitua suurempi. Lähes kaikki siirtyvät oppilaat tulevat kyyditettäväksi. Kyyditettävien oppilaiden lukumäärä kasvaa 17 oppilaalla ja kyytien henkilökilometrisuorite noin 490 hlö-km/vrk, mikä on 2,1 % koko Mikkelin perusopetuksen simuloitujen kyytien henkilökilometrisuoritteesta. X Kyytimatkojen simuloitu muutos (pun=kasvu, sin=vähenemä) 24

105 Rahulan koulu lakkautetaan, saavutettavuusalueiden muutokset X 25

106 Suomenniemen koulun luokat lakkautetaan Kaikki Suomenniemen koulun simuloidut luokkalaisten koulumatkaa siirtyvät Ristiinan yhtenäiskouluun. Suomenniemen koulun todellinen oppilasmäärä vastaa hyvin simuloitua oppilaskysyntää. Kaikki siirtyvät oppilaat tulevat kyyditettäväksi. Kyyditettävien oppilaiden lukumäärä kasvaa 6 oppilaalla ja kyytien henkilökilometrisuorite noin 910 hlö-km/vrk, mikä on 4,0 % koko Mikkelin simuloitujen kyytien henkilökilometrisuoritteesta. X Kyytimatkojen simuloitu muutos (pun=kasvu, sin=vähenemä) 26

107 Suomenniemen koulun 3-6 luokat lakkautetaan, saavutettavuusalueiden muutokset X 27

108 Olkkolan koulu lakkautetaan Olkkolan koulun 42:sta simuloiduista koulumatkasta 38 siirtyy Moision kouluun ja 4 Ristiinan yhtenäiskouluun. Olkkolan koulun todellinen oppilasmäärä 48 on noin 14 % simuloitua suurempi. Lähes kaikki siirtyvät oppilaat tulevat kyyditettäväksi. Kyyditettävien oppilaiden lukumäärä kasvaa 16 oppilaalla ja kyytien henkilökilometrisuorite noin 320 hlö-km/vrk, mikä on 1,4 % koko Mikkelin perusopetuksen simuloitujen kyytien henkilökilometrisuoritteesta. X Kyytimatkojen simuloitu muutos (pun=kasvu, sin=vähenemä) 28

109 Olkkolan koulu lakkautetaan, saavutettavuusalueiden muutokset X 29

110 Ihastjärven koulu lakkautetaan Ihastjärven koulun 38:sta simuloiduista koulumatkasta 21 siirtyy Rämälän kouluun, 11 Päämajakouluun ja 6 Vanhalan kouluun. Ihastjärven koulun todellinen oppilasmäärä 54 on noin 40 % simuloitua suurempi. Kaikki siirtyvät oppilaat tulevat kyyditettäväksi. Kyyditettävien oppilaiden lukumäärä kasvaa 6 oppilaalla ja kyytien henkilökilometrisuorite noin 660 hlö-km/vrk, mikä on 2,9 % koko Mikkelin perusopetuksen simuloitujen kyytien henkilökilometrisuoritteesta. X Kyytimatkojen simuloitu muutos (pun=kasvu, sin=vähenemä) 30

111 Ihastjärven koulu lakkautetaan, saavutettavuusalueiden muutokset X 31