Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Katsaus kehittämistoiminnan nykytilanteeseen Pia Kalkkinen. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Transkriptio

1 Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Katsaus kehittämistoiminnan nykytilanteeseen Pia Kalkkinen Osaamisen ja sivistyksen asialla

2 Mistä oli ja on edelleen kysymys? Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen tavoitteet Parantaa valtakunnallisesti ja paikallisesti oppilas- ja opiskelijahuollollisen tuen saatavuutta yleissivistävässä koulutuksessa Kehittää ja vakiinnuttaa kuntiin oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenne sekä verkostomainen toimintatapa - strategiatyö Tukea opetussuunnitelmien toimeenpanoa Pidemmän aikavälin tavoitteena on siirtää oppilas- ja opiskelijahuollollisen työn painopistettä korjaavasta ennalta ehkäisevään Edistää hallintokuntien välistä ja moniammatillista yhteistyötä koulutusasteiden rajat ylittäen 2 Osaamisen ja sivistyksen asialla

3 Yleishavaintoja oppilashuollon palvelujen resursseista ja toteutuksesta (Net Effect Oy) Tulokset suuntaa antavia! Kyselyyn vastanneiden henkilöiden tietoisuus oppilashuollon palveluihin käytössä olevista henkilöresursseista (htv) vaihtelee suuresti ja on yleisesti varsin keskinkertaista. Tietoisuus oppilashuollon palveluihin käytössä olevista määrärahoista on yleisesti heikkoa kyselyvastaajien keskuudessa. Oppilashuollon palvelut järjestetään pääosin oman kunnan toimintana. Neuvolatoiminta/kouluterveydenhuollon palvelut esiopetuksessa: Oman kunnan toimintana 60%, kuntayhtymän kautta 36% ja sosiaali- ja terveyspiirin kautta 4% Psykologipalvelut (koulupsykologit sekä kasvatus- ja perheneuvolan psykologit): Oman kunnan toimintana 57%, kuntayhtymän kautta 21,5% ja ostopalveluna/ulkoistamalla 21,5%. 3 Osaamisen ja sivistyksen asialla

4 Suurimmassa osassa kuntia (86,8 % kaikista) on annettu yleiset ohjeet oppilashuoltoryhmien toimintaa koskevien suunnitelmien laadinnasta. N. 90 % kuntien edustajista ilmoitti, että oppilashuoltoryhmien toimintaa koskeva suunnitelma on laadittu oman kunnan tasolla. Oppilashuollon palvelurakenteen keskeisiä kehittämistarpeita kyselyn avovastausten perusteella: Eri hallintokuntien välisen yhteistyön tehostaminen Moniammatillinen yhteistyö Tiedottaminen ja tiedon kulku oppilashuollon henkilöstön välillä Henkilöstöresurssit: erit. psykologi- ja kuraattoripalvelut, lääkärit Toimintamallien yhdenmukaistaminen 4 Osaamisen ja sivistyksen asialla

5 Opetus-/sivistystoimi vastaa lähes kaikissa kunnissa ensisijaisesti oppilashuollon palvelurakenteen kehittämisestä ja koordinoinnista. Kaikissa kunnissa tehdään kouluasteiden rajat ylittävää yhteistyötä esi- ja perusopetuksen oppilashuollon palveluiden osalta. N. 40 % vastanneista ilmoitti, että heidän edustamassaan kunnassa on tarjolla myös muita kouluterveydenhuollon palveluita koululääkärin ja terveydenhoitajan, hammaslääkärin sekä suuhygienistin lisäksi. Kyselyn avovastauksista esille nousivat mm: Fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia Nuorisopsykiatrian ja perheneuvolan konsultointipalvelut Ravitsemusneuvonta Ryhtitarkastus Erityisryhmien liikuntapalvelut Silmä- ja korvalääkärin palvelut 5 Osaamisen ja sivistyksen asialla

6 Rakenteita Suurimpaan osaan kunnista (n. 70 % ) on perustettu kuntatasoinen oppilashuollon kehittämisryhmä. 10% oli suunnitteilla vastaava ryhmä. Yleisimmin kuntasoisessa oppilashuollon kehittämisryhmässä (64%) ovat mukana opetus-/sivistystoimen, sosiaalitoimen sekä terveystoimen edustajat 10% oli edustettuna myös nuorisotoimi. Suurimmassa osassa (60%) kuntia toimii esiopetuksessa oppilashuoltoryhmiä koulu- /yksikkökohtaisesti Kaikissa kunnissa toimii perusopetuksen osalla oppilashuoltoryhmiä. 6 Osaamisen ja sivistyksen asialla

7 Suunnitelmallisuus Suurimmassa osassa kuntia (63%) tehdään kouluympäristön terveyttä ja turvallisuutta koskevia arviointeja säännöllisin väliajoin. Samoin suurimmassa osassa kuntia on laadittu esi-ja perusopetukseen toimintamallit ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteiden varalle osana oppilashuollon kokonaisuutta. Esiopetuksessa 67,3 % (=35 kunnassa) Perusopetuksessa 92,5 % (=49 kunnassa) 7 Osaamisen ja sivistyksen asialla

8 Yleishavaintoja Projektipäälliköiden näkökulmasta oppilashuollon (kokonaisuutena) eri toimijoiden vastuut ja työnjako ovat selkiytymässä kehittämistoiminnan myötä. N. ¼ kaikista vastaajista piti eri toimijoiden vastuita ja työjakoa nykyisellään selkeänä. N. 85 % kaikista vastaajista piti oppilashuollon palveluita ja niiden tuottajia ammattihenkilöstön näkökulmasta jokseenkin/erittäin helposti tunnistettavissa olevina. Vastaavasti lasten ja nuorten sekä vanhempien kannalta oppilashuollon palveluiden arvioitiin olevan vaikeammin tunnistettavissa. Eri hallinnonalojen välisen yhteistyön arvioitiin toimivan oppilashuollon palveluiden osalla yleisesti ottaen kohtuullisen hyvin. Terveystoimen ja opetus-/sivistystoimen välisen yhteistyön toimivuus sai positiivisimmat arviot osakseen. 8 Osaamisen ja sivistyksen asialla

9 Minkälaista tukea sekä ohjausta ja keneltä toivoisitte saavan oppilashuollon palvelurakenteen kehittämiseksi? Avovastauksista nousi esille neljä teemaa muita useammin: Yleiset ohjeet toiminnan resursointiin, tiedon keräämiseen ja siirtämiseen: OPH Koulutusta ja viestintää lainsäädännöstä, sen muutoksista, tulkinnoista ja vaikutuksista: Lääninhallitus/OPH Verkostoitumista eri kuntien kanssa ja tätä kautta tiedon sekä kokemusten vaihtoa:oph Terveysviranomaisten ja koulujen välisen yhteistyön kehittäminen: STM 9 Osaamisen ja sivistyksen asialla

10 Koulutuksen arviointi alustavat tulokset Tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, miten oppilashuollon palvelurakenteen kehittämisen koulutusohjelma tukee palvelurakenteen uudistamista kunnissa ja/tai seudullisesti Oppilashuollon kehittämistoimintaa tukevaan täydennyskoulutukseen osallistui yhteensä 715 henkilöä 11 alueellisen koulutuskokonaisuuden kautta Net Effect Oy:n arvioinnin alustavat tulokset perustuvat tässä vaiheessa 217 suomenkieliseen koulutukseen osallistuneen henkilön vastaukseen Kyselyssä pyydetään arvioimaan koulutuksen eri osa-alueita ja pohtimaan koulutuskokonaisuuden merkitystä oppilashuollon kehittämistoiminnan edistäjänä. Arviointia on ollut mahdollista tehdä sekä asteikollisesti että avointen vastausten avulla. 10 Osaamisen ja sivistyksen asialla

11 Arviointia Nyt vastanneiden keskuudessa koulutuskokonaisuuden 1. ja 2. jakso olivat suosituimpia. Lukujen valossa näyttäisi siltä, että koulutukseen oltiin hyvin sitoutuneita, vaikka kaikki vastaajista eivät kyenneetkään jokaiseen koulutukseen osallistumaan 108 vastaajaan kunnassa oppilashuollon kehittämistoiminta on käynnistynyt seudullisena yhteistyönä. 106 vastaajaan kunnassa oppilashuoltoa taas kehitetään tyystin oman kunnan voimin Vielä arviointia siitä, onko koulutuksen hyödyllisyys koettu eri tavalla eri kehittämismuodon valinneissa kunnissa? 11 Osaamisen ja sivistyksen asialla

12 Koulutuksen toteuttaminen Vastaajia pyydettiin arvioimaan asteikolla 1 5 (1 = erittäin tyytymätön, 5 = erittäin tyytyväinen) neljää koulutuksen käytännön toteutukseen liittynyttä seikkaa (materiaalit, Pedanet, asiantuntijat ja järjestelyt) Vastausten keskiarvon perusteella koulutuksen toteutukseen oltiin jokseenkin tyytyväisiä. Enemmistö vastauksista sijoittui luokkaan 4 = melko tyytyväinen. Pedanetin hyödyntäminen sai hieman huonomman arvostelun kuin muut osa-alueet Koulutusmateriaalin hyödyntäminen 3,47 Pedanet oppimisympäristön hyödyntäminen 3,23 Hyödynnetyt asiantuntijat 3,63 Käytännön toteutus 3,50 12 Osaamisen ja sivistyksen asialla

13 Koulutuskokonaisuuden keskeisimmät vahvuudet Kommenteissa nousivat selkeimmin esiin seuraavat asiat: - Moniammatillisuus-ajattelun virittyminen ja yhteistyömahdollisuudet yli hallintorajojen - Mahdollisuus kuulla ja ottaa opiksi toisten kuntien hyvistä käytännöistä - Verkostoitumisen merkitys niin seudullisesti kuin oman kunnan sisälläkin. Monille koulutustilaisuudet tarjosivat hyvän mahdollisuuden keskittyä kehittämistyöhön rauhassa oman kunnan työryhmän kanssa - Erityisesti lakikoulutus koettiin hyödylliseksi. Samoin toiminnalliset ja käytännönläheiset työmenetelmän saivat kehuja. 13 Osaamisen ja sivistyksen asialla

14 Koulutuskokonaisuuden heikkoudet ja kehittämiskohteet Koulutuksen aikataulussa tyhjäkäyntiä ja joutoaikaa Joidenkin mielestä koulutuksessa annettiin liikaa aikaa ryhmätyöskentelylle, jota olisi voinut tehdä kotikunnassakin. Toiset taas kokivat, että vertaistyöskentelyä oli liian vähän Toimintaan kaivattiin enemmän käytännönläheisyyttä; käytännön eväitä kentälle. Toisaalta monet korostivat, että koulutuskokonaisuuden aikana kuntaan onnistuttiin luomaan oppilashuollon strategia yms. Miten hyödyntää kuntien erilaista tilannetta? Tiedonvaihto ja toisilta oppiminen ei aina onnistunut, joskus kyllä. Kehittämistoiminta on vaikeaa, se vaatii esimiesten voimakkaampaa mukanaoloa ja panostamista 14 Osaamisen ja sivistyksen asialla

15 Kuntakäynneillä esiin tullutta suhteessa kehittämistoiminnan tavoitteisiin Yksilötaso: Palvelukartat, oppilaan eri polut, yksilön hyöty Hereillä olo tieto lasten ja nuorten hyvinvoinnista paikallisesti Aikuisten herkkyys tunnistaa ongelmat (koulutus) Koulutaso: Oppilashuoltoryhmän käytänteet yhtenäistyneet, ops toimivaksi, erilaiset projektit esim. nuorisotoimen kanssa, erilaiset koulutukset, mm. kriisi Kuntataso: Strategioiden laatiminen osana kunnan muita strategioita, suunnitelmia ja kehittämisohjelmia haasteellista, Kunnan rakenteita arvioitu ja niitä pohdittu yhdessä, vuoropuhelu rikasta ja arvostavaakin, yhteispalaverit lautakuntien kanssa 15 Osaamisen ja sivistyksen asialla

16 Kuntakoordinaattoripäivällä koottua: Strategiatyön onnistumisia ja haasteita, mm. KUNNAN/KUNTIEN RAKENTEET YHTEISTYÖRAKENTEET YKSILÖN/YHTEISÖN RAJAT JA ODOTUKSET Kuntaliitokset ja Paras hanke Hallintokuntien välinen yhteistyö Seudullinen yhteistyö Poliittisten päättäjien ajan tasalla pitäminen Yhteinen ymmärrys Huoltajien aktivointi yhteistoimintaan Lasten ja nuorten osallisuus Erikoissairaanhoito Kaikkien sitoutuminen oppilashuoltotyöhön Kollegiaalinen tuki Henkilövaihdokset Muutosvastarinta Ajan löytäminen Monta kehittämistoimintaa 16 Osaamisen ja sivistyksen asialla

17 Kehittämistoiminnassa ajankohtaista Strategian laajentaminen lukiokoulutukseen sekä kehittämistoiminnan vakiinnuttaminen Strategioiden analyysi Opetushallituksessa 03-04/2009 Oppilas- ja opiskelijahuollon toimivien käytäntöjen ja mallien levittäminen Oppilas- ja opiskelijahuollon oppaat ja käsikirjat Oppilashuollon palvelurakenteen indikaattorimalli ja kehikko 03/2009 Uudet kunnat 17 Osaamisen ja sivistyksen asialla

18 Välianalyysi tavoitteista - vaikuttiko vaikuttaako? Parantaa valtakunnallisesti ja paikallisesti oppilas- ja opiskelijahuollollisen tuen saatavuutta yleissivistävässä koulutuksessa Kehittää ja vakiinnuttaa kuntiin oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenne sekä verkostomainen toimintatapa - strategiatyö Tukea opetussuunnitelmien toimeenpanoa Pidemmän aikavälin tavoitteena on siirtää oppilas- ja opiskelijahuollollisen työn painopistettä korjaavasta ennalta ehkäisevään Edistää hallintokuntien välistä ja moniammatillista yhteistyötä koulutusasteiden rajat ylittäen Miltä tavoitteet tuntuvat? Mihin vielä tulee keskittyä? 18 Osaamisen ja sivistyksen asialla