TENONLAAKSON KEHITTÄMISSUUNNITELMA JA RANTAOSAYLEISKAAVAT DEANULEAGI OVDDIDANPLÁNA JA GÁDDEOASSEOPPALAŠLÁVAT

Transkriptio

1 Kehittämissuunnitelma Tarkistettu, kunnanvaltuuston päätös Utsjoen kunta

2

3 i ESIPUHE Kehittämissuunnitelmaraportti on osa Tenojokilaakson kehittämissuunnitelma ja rantaosayleiskaavat hanketta. Hankkeessa laaditaan kehittämissuunnitelma sekä oikeusvaikutteiset, mm. rakennuslupien myöntämisen ja asemakaavojen laadinnan perustana käytettävät osayleiskaavat Tenojokilaakson ja Inarinjokilaakson sekä Utsjokilaakson alueelle Utsjoen kunnassa. Hanke on Lapin ympäristökeskuksen avustama Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tavoite 1-ohjelmaprojekti. Hankkeessa huomioitavia lähtökohtia ovat: Väestörakenteen vanhentuminen ja sen ehkäiseminen Perinteisten elinkeinojen turvaaminen ja kehittäminen Saamelaisuuden säilyttäminen, vahvistaminen ja kehittäminen Tenonlaakson suunnitelmallinen rakentaminen Tenonlaakson luonnon, kulttuuriympäristön ja valtakunnallisesti arvokkaan maiseman säilyttäminen ja kehittäminen Matkailuelinkeinon kehittäminen Yhteistyö Norjan kanssa Kunnan riittävän palvelutarjonnan turvaaminen Kunnan asukkaiden rakennustarpeiden huomioiminen Kehittämissuunnitelma on kunnan kehittämistä ja koko hankkeen toiminnallisia lähtökohtia ja kehittämisvaihtoehtoja selvittävä ja suunnittelutavoitteita asettava osaraportti. Muita hankkeeseen kuuluvia raportteja ovat osallistumis- ja arviointisuunnitelma, lähtökohtaraportti ja kehittämissuunnitelmaa osaltaan toteuttavat osayleiskaavat, jotka laaditaan kehittämissuunnitelman pohjalta. Kehittämissuunnitelman tehtävänä on selvittää edellytyksiä kunnan ja sen elinkeinojen kehittämiselle sekä määritellä toiminnalliset periaatteet ja ympäristölliset reunaehdot maankäytön suunnittelulle. Kehittämissuunnitelman laadinnassa eri intressitahojen osallistuminen on korostunut varsinkin osana nykytilan tarkastelua ja kehittämistarpeiden määrittelyä. Maankäytössä keskeinen lähtökohta on yhdyskuntarakenteen kehityksen ohjaaminen. Tällä tarkoitetaan rakentamisen, palvelu- ja työpaikka-alueiden ja infrastruktuurin ohjaamista maiseman ja luonnonolosuhteiden, kulttuurin ja kunnan kehittämisen kannalta kestävällä tavalla. Yhdyskuntarakenteen eri toimintojen sijoittumisen ohjaaminen vaatii tietoa niiden nykyisestä tilasta ja asemasta sekä kehittymisestä tulevaisuudessa. Kehittämissuunnitelman visiossa 2020 Utsjoen kunta on nimetty Kulttuuri- ja yhteistyökunnaksi, jossa kehittämisen keskeisiä peruspilareita ovat: Aktiivinen elinkeino- ja maapolitiikka Aktiivisessa elinkeino- ja maapolitiikassa keskeisiä toimijoita ovat kunta, sekä paliskunnat, saamelaiskäräjät, yrittäjät Yhteisöllisyys ja yhteistyö Panostetaan kylien elinvoimaisuuden turvaamiseen, sekä paikallisista tarpeista, omasta kulttuurista ja paikoista lähtevään kehittämiseen. Kuntayhteistyötä kehitetään valtakunnan rajan molemmin puolin. Porotalouden tukeminen elinkeino- ja kulttuuripolitiikan kulmakivi Maankäyttöratkaisuissa huomioidaan porotalouden tilatarpeet ja toimintaedellytykset. Perheyrityspohjainen matkailuelinkeino Matkailuelinkeino ponnistaa paikallisesta kulttuurista ja verkottuu laajasti. Matkailua tuotteistetaan ympärivuotiseksi, kehityksessä varaudutaan kapasiteetin kaksinkertaistumiseen 15 vuodessa.

4 ii

5 iii Maankäyttö on mahdollisuus kunnan kehittämiselle Rantayleiskaavat toteutetaan tasapuolisuus- ja ympäristöolot huomioonottavalla vyöhykeperiaatteella, rakentamisen mahdollisuudet kasvavat. Koko hankkeen toteuttamista johtaa ohjausryhmä, jossa ovat edustettuna hankkeen tilaaja Utsjoen kunta ja Lapin liitto, Lapin maakuntamuseo, Lapin TE-keskus, Lapin tiepiiri, Lapin ympäristökeskus ja Saamelaiskäräjät. Hankkeen konsulttina on Maa ja Vesi Oy. Ohjausryhmään ovat kuuluneet seuraavat jäsenet ja suunnittelijat: Veikko Guttorm Aulis Nordberg Samuel Paltto Anneli Nuorgam Uula Tapiola Veikko Porsanger Uwe Schmidt Markku Porsanger Kirsti Guttorm Ilmari Tapiola Leena Aikio Tarja Outila Olavi Parpala Voitto Tiensuu Riitta Lönnström Hannu Kotivuori Samuli Niska Jorma Leskinen Ulla Alapeteri Keijo Alanko Olli Tuunainen Paula Alho Utsjoen kunta (puheenjohtaja) Utsjoen kunta Utsjoen kunta Utsjoen kunta Utsjoen kunta Utsjoen kunta Utsjoen kunta, aluearkkitehti (sihteeri) Utsjoen kunta, rakennustarkastaja Utsjoen kunta, (kirjanpito) Saamelaiskäräjät Saamelaiskäräjät, (varajäsen) Lapin ympäristökeskus Lapin ympäristökeskus Lapin liitto Lapin liitto Lapin maakuntamuseo Lapin tiepiiri Lapin tiepiiri, (varajäsen) Lapin tiepiiri, (varajäsen) Lapin TE-keskus Lapin TE-keskus, (varajäsen) Rahoituksen valvoja (EU-koordinaattori) Hankkeen konsulttina on Maa ja Vesi Oy. Kehittämissuunnitelman päävastuullinen työryhmä on ollut Jukka Noponen, Tommi Tenno ja Jorma Harju. Utsjoella OHJAUSRYHMÄ MAA JA VESI OY Kehittämissuunnitelma oli Utsjoen kunnanhallituksen asialistalla , jolloin kunnanhallitus päätti, että asian käsittely siirretään seuraavaan kokoukseen. Kulttuuriselvitys on oleellinen osa kehittämissuunnitelmaa ja sen johdosta kunnanhallitus edellytti, että sen tulee olla käsittelyssä yhtä aikaa kehittämissuunnitelman kanssa. Kunnanhallitus käsitteli kehittämissuunnitelmaa uudestaan ja esitti sitä kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi liitteessä esitetyin muutoksin. Utsjoen kunnanvaltuusto käsitteli kehittämissuunnitelmaa samana päivänä ja hyväksyi sen liitteessä esitetyin muutoksin. Kunnanvaltuuston päätös on tämän raportin liitteenä ja sen mukaiset muutokset on tehty tähän raporttiin. Kunnanhallituksen ja -valtuuston muutokset kehittämissuunnitelmaan on esitetty tämän raportin liitteessä. Kansikuvat: Lentokuva Vallas Oy, Hannu Vallas 2004

6 iv

7 I SISÄLLYS 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Utsjoen kunnan perustiedot Suunnittelun kohdentaminen ja painotus MENETELMÄ JA PROSESSI NYKYTILAN ANALYYSI TEEMOITTAIN Alue- ja yhdyskuntarakenne Alue- ja yhdyskuntarakenteen keskeiset lähtökohdat Osallisten näkemykset alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi Analyysi ja johtopäätökset alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi Elinkeinorakenteen kehittäminen Kunnan elinkeinorakenteen keskeiset lähtötiedot Paikallinen näkemys kunnan elinkeinorakenteesta Analyysi ja johtopäätökset kunnan elinkeinorakenteesta Kauppa Kaupan keskeiset lähtötiedot Paikallinen näkemys kaupan kehittämiseksi Analyysi ja johtopäätökset kaupan kehittämisestä Matkailu Matkailun keskeiset lähtötiedot Paikallinen näkemys matkailun kehittämisestä Analyysi ja johtopäätökset matkailun kehittämisestä Porotalous Luontaiselinkeinojen merkitys Utsjoella Porotalouden keskeisiä lähtötietoja Paikallinen näkemys porotalouden kehittämiseksi Analyysi ja johtopäätökset porotalouden kehittämisestä Kalastus Keskeiset kalastuksen lähtötiedot Paikallinen näkemys kalastuksen kehittämiseksi Analyysi ja johtopäätökset kalastuksen kehittämisestä Riistatalous Keskeiset lähtötiedot riistataloudesta Paikallisten näkemys riistatalouden kehittämiseksi Analyysi ja johtopäätökset riistatalouden kehittämisestä Muut elinkeinot Keskeiset lähtötiedot muista elinkeinoista Paikallinen näkemys muista elinkeinoista Analyysi ja johtopäätökset muista elinkeinoista...38

8 II 4 SUUNNITTELUN REUNAEHDOT Luonto Kulttuuri ja sosiaalinen ympäristö YHTEENVETO UTSJOEN KUNNAN NELIKENTTÄALANYYSI MUUTOSTEKIJÖIDEN ANALYYSI Norjan kehitys Maailmanlaajuiset muutokset Pohjois-Suomen matkailun kehitys EU:n itälaajentuminen ja integraatio Saamelaisuuden verkostot Väestörakenne Tenojoen kalastus Porotalous VAIHTOEHTOISET KEHITYSKUVAT Yleistä Perinteinen Utsjoki (kehityskuva 1) Tenon kulttuuri- ja talousalue (kehityskuva 2) Utsjoki Inari matkailualue (kehityskuva 3) KEHITYSKUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Yleistä Perinteinen Utsjoki kehityskuvan vaikutukset Tenon kulttuuri- ja talousalue kehityskuvan vaikutukset Utsjoki Inari matkailualue kehityskuvan vaikutukset TULEVAISUUSKUVIEN SUHDE LÄHTÖKOHTIIN JA TAVOITTEISIIN, SEKÄ ULKOISIIN MUUTOSTEKIJÖIHIN Yleistä Perinteinen Utsjoki Tenon kulttuuri- ja talousalue Utsjoki Inari matkailualue... 62

9 III 10 KEHITTÄMISSUUNNITELMA Utsjoki visio Valittu kehityskuva - kulttuuri ja yhteistyökunta Valitun kehityskuvan vaikutukset Valitun kehityskuvan suhde tavoitteisiin ja muutostekijöihin Toimenpiteet KEHITTÄMISSUUNNITELMAN OHJAUSVAIKUTUS MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN Yleistä Toiminnalliset ja ympäristölliset vyöhykekokonaisuudet Tasaisen täydennysrakentamisen malli Perinnekylä rakentamisen malli Keskitetyn matkailurakentamisen malli Maankäytön periaatemallien vertailu Yleistä rantarakentamisen osoittamisperiaatteista Valittua kehityskuvaa tukevat yleiset maankäyttöperiaatteet UTSJOEN KUNNAN TALOUSARVIO 2004, TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE UTSJOEN TYÖVOIMATOIMISTON TYÖMARKKINAKATSAUS LIITTEET Liite 1. Kirjallisuus- ja lähdeluettelo Liite 2. Strateginen toimenpidekartta 1:

10 IV

11 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Suunnittelun lähtökohtia on kuvattu yksityiskohtaisesti hankkeen lähtökohtaraportissa (Maa ja Vesi Oy 2004). Tähän kehittämissuunnitelmaraporttiin on sisällytetty keskeisimpiä lähtökohtia sekä suunnittelun reunaehtoja. 1.1 Utsjoen kunnan perustiedot Kuva 1. Utsjoen seudullinen sijainti

12 2 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2020 Kuva 2. Utsjoen kunnan aluerakenne Utsjoen kunta on Suomen pohjoisin kunta. Kunnan pinta-ala on km², josta vesialueita on 203 km². Kunta on erittäin harvaan asuttu, vain 0,3 asukasta/km². Kunnan tärkeimmät kyläkeskukset ovat Utsjoen kirkonkylä, Karigasniemi ja Nuorgam. Kuntakeskus on Utsjoen kirkonkylä. Kunnan väestömäärä on viimeisen tilaston ( ) mukaan 1373 henkilöä luvun alkupuoliskolla Utsjoen väestömäärä nousi n. 4 %, mutta vuosikymmenen loppupuoliskolla se laski n. 2% luvun alussa väestömäärä nousi jälleen n. 2 %, jolloin väestöä oli 1568 henkilöä luvun loppupuolella väestömäärä väheni peräti 10 %, mutta luvun alkupuoliskolla väestömäärä on pysynyt suurin piirtein samalla 1400 asukkaan tasolla. Tilastokeskuksen väestöennusteissa Utsjoelle ennustetaan selkeää muuttovoitosta johtuvaa väestönkasvua. Kyseessä on kuitenkin laskentamenetelmistä johtuva virhe. Todellisuudessa Utsjoen väestömäärän arvioidaan nykykehityksellä hieman laskevan. Utsjoen ja Norjan välillä muuttaa ihmisiä vuosittain henkilöä. Muuttoa tapahtuu molempiin suuntiin. Saamelaisia on Utsjoen väestöstä selvästi yli puolet. Tarkempia väestötietoja on kerrottu lähtökohtaraportissa. Karigasniemen alueella asuu 315 henkilöä, Outakosken alueella 182, Utsjoki - Mieraslompolo alueella 642 ja Nuorgamin alueella 214.

13 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA Asuinrakennusten (AO) ja loma-asuntojen (RA) kokonaismäärä kunnassa on noin 1100 (tämän hankkeen yleiskaava-alueella). Näistä noin puolet on ympärivuotisesti käytettäviä asuntoja ja noin puolet loma-asuntoja. Tämän hankkeen osayleiskaava-alueen ulkopuolella on noin rakennusta, joista n. 50 on asuinrakennuksia ja n. 100 loma-asuntoja. Kunnan lainakanta oli v eur/asukas, mikä on selvästi Lapin ja koko maan keskiarvoa suurempi. (Utsjoen kunta, 2004) (Lappi lukuina, 2003) (Tilastokeskus/SYKE YKR/Lapin liitto, 2004) 1.2 Suunnittelun kohdentaminen ja painotus Suunnittelualue Kehittämissuunnitelma kattaa koko kunnan, mutta yleiskaavasuunnittelu keskittyy jokilaaksojen maankäyttöön. Jokilaaksojen ulkopuolelle jäävät alueet ovat Utsjoen kunnassa pääasiassa erämaa-alueita, joiden hoidon ja käytön suunnittelusta vastaa Metsähallitus. Erämaa-alueiden maankäyttö huomioidaan hankkeessa silloin, kun se vaikuttaa jokilaaksoon. Erämaa-alueiden osalta on huomioitava esim. niiden virkistysvyöhykkeiden sijainti suhteessa jokilaakson matkailurakentamiseen, sekä reitistöjen yhteydet jokilaaksoon. Ekologiset, maisemalliset, kulttuuriset ja sosiaaliset olosuhteet Suunnittelussa on tavoitteena sovittaa yhteen ekologiset, maisemalliset, kulttuuriset, sosiaaliset ja taloudelliset lähtökohdat parhaalla mahdollisella tavalla. Ekologiset, maisemalliset ja kulttuuriset olosuhteet asettavat reunaehtoja kehittämissuunnitelman laadinnalle ja maankäytön suunnittelulle. Luonto, maisema ja kulttuuri arvokkaiden ominaispiirteidensä säilyttämisen ohella - ovat myös vahvuuksia ja vetovoimatekijöitä, alueen viihtyisyyttä ja elinkeinoja tukevia tekijöitä esim. matkailua kehitettäessä. Suunnitelmilla voidaan kulttuurin säilyttämisen ohella myös tukea sen kehittymistä. Maankäyttöä voidaan ohjata siten, että perinteisiä toimintatapoja on mahdollista jatkaa ja lisäksi voidaan parantaa edellytyksiä perinteisten elinkeinojen vahvistamiselle (esim. luontaiselinkeinot ja käsityöt). Myös rahoitusta voidaan ohjata kulttuuria edistäviin hankkeisiin. Sosiaaliset olosuhteet asettavat reunaehtoja kehittämissuunnitelmalle ja maankäytön suunnittelulle. Maankäytön ja kehittämispanostusten on ohjattava kehitystä siten, että eri väestöryhmien tarpeisiin vastataan, eikä aiheuteta tarpeettomia ristiriitoja tai ongelmia perinteisille toimintatavoille. Myös suunnitteluprosessi vaikuttaa sosiaaliseen tasapainoon. Asioista tiedottamalla ja keskustelemalla voidaan vähentää ristiriitoja ja aktivoida ihmisiä omaehtoiseen toimintaan.

14 4 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2020 Taloudellisten olosuhteiden huomiointi Kehittämissuunnitelmalla ja maankäytön suunnittelulla vaikutetaan taloudellisiin olosuhteisiin mm. säästämällä tai aiheuttamalla infrastruktuuriin liittyviä kustannuksia. Toisaalta taloudellisiin olosuhteisiin vaikutetaan myös luomalla edellytyksiä lisäarvoa tuottavalle toiminnalle. Suunnittelun avulla voidaan luoda edellytyksiä eri elinkeinojen toteuttamiselle ja parantaa vuorovaikutusta eri elinkeinojen välillä. Lisäksi voidaan parantaa edellytyksiä elinkeinojen ja luonnonalueiden positiiviseen vuorovaikutukseen. Kehittämissuunnittelulla on usein maankäytön suunnittelua suorempi taloudellinen vaikutus, koska sillä voidaan esim. ohjata tukirahoitusta. Sekä maankäytön- että kehittämissuunnittelun prosesseihin liittyy lisäksi tiedotusta ja keskustelua, mikä vaikuttaa paikalliseen toimintaan. Elinkeinot muodostavat taloudellisen ympäristön. Rajakauppa on huomioitava maankäytössä varsinkin tieyhteyksien toimivuuden ja kaupan vaatimien aluevarausten osalta. Rajakaupan suuren taloudellisen merkityksen vuoksi sillä on kerrannaisvaikutuksia myös muuhun kunnan toimintaan. Kehittämissuunnitelman mahdollisuudet vaikuttaa rajakauppaan ovat kuitenkin rajalliset. Matkailun suhde kehittämissuunnitteluun ja maankäytön suunnitteluun on voimakas. Majoitustilojen, reitistöjen, taukopaikkojen, tiestön ja muun matkailuun vaikuttavan infrastruktuurin sijoittumista ohjataan kaavoituksella. Kaavoituksessa huomioidaan myös maisema ja luonto matkailun vetovoimatekijänä ja toimintaympäristönä sekä ympäristöarvona. Lisäksi matkailuun ohjataan vahvasti yhteiskunnan tukirahoitusta, jonka kohdentumiseen voidaan kehittämissuunnitelmalla vaikuttaa. Matkailun toimijajoukko on hajanainen, yrittäjiä on paljon ja järjestäytyminen vähäistä. Myös matkailun kehityksen ohjaaminen on vähäistä. Tästä huolimatta matkailun kehittäminen vaatii yhtenäisiä kehittämislinjauksia ja toimenpiteitä. Näin ollen suunnittelutyössä matkailusta joudutaan tekemään normaalia laajempia selvityksiä ja ottamaan kantaa alan kehittämiseen. Matkailun merkitystä on myös korostettu Utsjoella pidetyissä seminaareissa ja alassa nähdään yleisesti paljon potentiaalia. Porotalouden osalta suunnittelutyössä on huomioitava teurastamon ja jalostuslaitosten aluevaraukset ja mahdollinen jätteenkäsittely. Poronhoito tapahtuu kuitenkin pääsääntöisesti erämaa-alueilla jokilaakson ulkopuolella, joten suora maankäytöllinen vaikutus on vähäinen. Paikoin aitarakenteet voivat ulottua jokilaaksoon. Kehittämissuunnittelussa porotalous on merkittävä sen työllistävyyden ja kulttuurisidonnaisuuden vuoksi. Alan monipuolistamiseen on käytettävissä jonkin verran tukirahoitusta, johon voidaan kehittämissuunnitelmalla vaikuttaa. Porotalous on järjestäytynyt (paliskunnat) ja porotalouden kehittämispäätökset tehdään paliskunnissa sidosryhmät (erityisesti Metsähallitus) huomioiden. Suunnittelussa on huomioitava mm. porotalouden ja muiden elinkeinojen välisten ristiriitojen ehkäisytarve. Kalatalouden osalta maankäytön suunnittelussa on huomioitava mm. perinteiset kalastuspaikat ja niille kulkeminen. Myös veneiden vesillelaskupaikat ja rantojen taukopaikat sekä kalastuspaikkojen suhde matkailutoimintojen sijoittumiseen ovat maankäytön suunnittelussa ratkaistavia asioita. Lisäksi mahdollisten kalanjalostuslaitosten aluevaraukset on huomioitava. Kehittämissuunnittelussa on huomioitava kalastuksen suuri kulttuurinen ja sosiaalinen merkitys sekä matkailun ja kotitarvekalastuksen kautta aiheutuva taloudellinen merkitys. Kalastus ei ole organisoitunut alueella selkeästi porotalouden tapaan.

15 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kalastuksen kehittämiseen ei kuitenkaan tässä suunnittelutyössä oteta voimakkaasti kantaa, koska aiheeseen paneutuu tekeillä oleva Tenojokilaakson moninaiskäyttösuunnitelma. Kalatalouden keskeiset päätökset tehdään valtion hallinnossa ja rajaalueyhteistyössä. Teollisuuden ja muiden elinkeinojen merkitys on Utsjoella selvästi edellä mainittuja elinkeinoja vähäisempi. Muiden elinkeinojen osalta maankäytön suunnittelussa on tehtävä tarvittaessa tarpeelliset aluevaraukset uusille toimipaikoille. Julkisen sektorin toimintojen osalta maankäytön suunnittelussa on huomioitava mahdollisten uusien toimitilojen tarve. Kunnan uudet työllistämismahdollisuudet ovat hyvin vähäisiä ja kunnan palvelut muuttuvat lähinnä sen mukaan miten yrityssektori (mukaan lukien luontaiselinkeinot), kunnan asukasluku ja ikärakenne muuttuvat. Kehittämissuunnitelman mahdollisuudet vaikuttaa valtion työpaikkoihin ovat vähäisiä. Pysyvä asutus ja loma-asutus ovat tärkeä osa taloudellista ympäristöä. Näiden sijoittumisen ohjaaminen on keskeinen osa kehittämis- ja maankäytön suunnittelua. Infrastruktuuri, tieverkostot, reitistöt, tietoliikenneverkostot, jätehuolto, vesihuolto ja energiahuolto ovat maankäytön suunnittelulla ohjattavia asioita, joiden kehittämistarpeet määrittyvät edellä mainittujen taloudellisten toimintojen kehittymisen tai kehittämisen kautta. Päätieverkoston osalta suunnittelussa tulee kyseeseen olevan verkoston kehittämistarpeet ja mahdollisten uusien linjausten osoittaminen. Näiden toteuttaminen on kuitenkin valtion rahoituksen varassa ja tällä hetkellä mahdollisuudet uusiin investointeihin ovat vähäisiä. Tietoliikenneverkoston, energian, vesi- ja jätehuollon osalta suunnittelussa voidaan antaa suosituksia kunnan päätöksentekoa varten ja lisäksi niihin liittyvät suunnitelmat ja tarpeet huomioidaan maankäytön suunnittelussa.

16 6 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA MENETELMÄ JA PROSESSI Tenonlaakson kehittämissuunnitelma ja rantaosayleiskaavat -hanke käynnistettiin loppukesällä Hankkeen ohjelmoinnin ja alustavien lähtökohtien määrittelyn ohella syksyllä 2003 valmisteltiin koko hanketta ohjaava osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Suunnittelun kohteena olevien jokilaaksojen valtakunnallisesta merkityksestä, Utsjoen kunnan poikkeuksellisista olosuhteista ja suunnittelutilanteesta johtuen ennen yleiskaavoitusta on laadittu tämä kehittämissuunnitelma. Prosessiin on liittynyt runsaasti vuorovaikutusta mm. alueen asukkaiden, yrittäjien ja viranomaistahojen kanssa, mikä on ollut välttämätöntä paikallisen näkemyksen saamiseksi ja yhteisen tahtotilan muodostamiseksi. Lokakuussa 2003 järjestettiin Utsjoen, Nuorgamin ja Karigasniemen kylissä tiedotus- ja yhteistyöseminaarit. Seminaareissa tiedotettiin hankkeesta ja ryhmätyöskentelynä koottiin paikallisia näkemyksiä nykytilanteesta ja kehittämistarpeista. Syksyn 2003 aikana tehtiin asiantuntijatyönä selvityksiä suunnittelun lähtökohdista ja edellytyksistä sekä kehittämisen reunaehdoista. Työn tuloksena valmistui lähtökohtaraportti. Talven 2004 aikana pidettiin neljä kehittämisseminaaria: Nuorgamissa, Karigasniemellä ja Utsjoella sekä niiden tuloksia kokoava seminaari Utsjoella. Näissä kehittämisseminaareissa työstettiin osallisten kanssa strategioita, tavoitteita ja kehittämishankkeita ja luotiin Utsjoen visio Seminaarit saavuttivat aktiivisen osallistumisen. Talvella 2004 tehtiin myös kysely alueen yrityksille, porotaloustiloille ja luontaiselinkeinojen harjoittajille. Keväällä 2004 tehtiin asiantuntijatyönä analyysit oleellisista kehittämisen lähtökohdista, paikallisista näkemyksistä, kehittämistarpeista ja kehittämisen reunaehdoista. Lisäksi tarkasteltiin tulevaisuuden muutostekijöiden vaikutusta kunnan kehittymiseen. Analyysien pohjalta muodostettiin kolme vaihtoehtoista kehityskuvaa, joihin liittyivät myös erilaiset maankäyttöperiaatteet. Kehityskuvista tehtiin vaikutusten arviointi ja niitä verrattiin työn lähtökohtiin ja tavoitteisiin sekä valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Lisäksi arvioitiin kehityskuvia erilaisten mahdollisten tulevaisuuden muutosten valossa. Syksyllä 2004 järjestettiin kunnan valtuutetuille ja varavaltuutetuille seminaari, jossa esiteltiin analyysien tuloksia, vaihtoehtoiset kehityskuvat ja niihin liittyvät maankäyttöperiaatteet. Laajan keskustelun jälkeen valtuutetut esittivät jatkotyön pohjaksi kehityskuvaa 2 täydennettynä keskusteluissa esille tulleilla asioilla. Maankäytön periaatemalliksi hyväksyttiin vyöhykeperiaate, joka sisältää erilaisia ratkaisumalleja tapauskohtaisesti ja jossa maanomistajia kohdellaan samanlaisilla vyöhykkeillä tasavertaisesti. Seminaarin perusteella konsultti teki kehittämissuunnitelman loppuun. Kehittämissuunnitelmaan sisältyy lähtökohtia ja kehittämisstrategiaa kuvaavia karttaesityksiä sekä kuvaus kehittämishankkeista. Kehittämissuunnitelman hyväksyy Utsjoen kunnanhallitus ja valtuusto. Kehittämissuunnitelmaa osaltaan toteuttavat osayleiskaavat valmistuvat ja käsitellään kunnassa vuoden 2006 loppuun mennessä.

17 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA PERUS TIEDOT Olevat lähtötiedot Lisäselv ityk set OSAL LIS TU MINEN TAH TO TIL A KEHI TTÄ MISSUU NNI TTELU Kehittämis tarpee t Vahv uude t Ma hd ollisu ude t Tulev aisuu den mu ut okse t Ympärist ön re unae hd ot Anal yysi Visio 2020 Vaihtoehdot Vaikutukset KEHI TTÄ MISSUU NNI TE LMA A. S TRA TEGINEN K AR TTA Alueelli nen s trate gia Toiminnalliset j a ym päristölliset v yöhykkee t Kehittämisk oh teet j a paino piste aluee t B. KEHI TTÄ MISS TRA TEGI A Kehittämis periaatteet Toteuttam isperiaa ttee t Yleiskaav oituksen ja hankesuunnittelun ohj aus YLEISKAAV OITUS Vyöhykekohtaiset suunni tteluperiaa ttee t Ma hd olliset vaihtoehdot Vaikutukset Maa nkä yttöra tkaisut Nuor gam Utsj oki Karigasnie mi OSAL LIS TU MINEN TAH TO TIL A TO TEU TTA MI NEN Rahoi tus Seuranta Kuva 3. Suunnittelukokonaisuus. Kehittämissuunnitelman ja kaavoituksen raportointi 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) - Suunnittelun tarkoitus ja hankkeen yleiskuvaus - Suunnittelun vaiheet - Osalliset ja vaikutusalue - Suunnitelma osallistumisen järjestämisestä ja vaikutusten arvioinnista 2. Lähtökohtaraportti - Selvitysten laatimisen perusteet - Aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset - Lähtötiedot ja selvitysten tulokset teemoittain 3. Kehittämissuunnitelma - Suunnittelun painopisteet - Menetelmä ja prosessi - Nykytilan analyysi teemoittain ja reunaehdot kehittämiselle - Muutostekijöiden analyysi - Vaihtoehtoiset tulevaisuuskuvat ja niiden arviointi - Kehittämissuunnitelma Valitun kehityskuvan kuvaus ja vaikutukset Maankäytön periaatemallit Kehityskuvan reunaehdot maankäytön suunnittelulle Toimenpiteet ja hankkeet Kehittämissuunnitelman toimenpidekartta 4. Yleiskaavoitus - Osa-aluekohtaiset OAS:n liitteet - Yleiskaavoituksen valmisteluaineisto - Osa-aluekohtaiset osayleiskaavakartat ja -selostukset Kuva 4. Suunnitteluprosessin raportointi

18 8 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA NYKYTILAN ANALYYSI TEEMOITTAIN Nykytilan analyysi on suoritettu teemakohtaisesti. Alue- ja yhdyskuntarakenne, elinkeinot ja näihin liittyvä maankäyttö ovat toiminnallisia kokonaisuuksia. Maisema ja luonto puolestaan asettavat toimintojen kehittämiselle reunaehtoja. Kulttuuri on sekä toimintojen kehittämiseen liittyvä tekijä että kehittämisen reunaehto. Analyysissä on käsitelty erikseen keskeiset suunnitteluun vaikuttavat lähtötiedot, paikallinen näkemys nykytilasta ja kehittämistarpeista ja lopuksi kehittämismahdollisuudet / -toimenpiteet ja johtopäätökset. Analyysiin ja johtopäätöksiin ovat vaikuttaneet paikallisten osallisten ohella myös kunnan ulkopuolelta haastateltujen asiantuntijoiden mielipiteet. Kunnan viranomaisten näkemykset on raportoitu paikallisena näkemyksenä. 3.1 Alue- ja yhdyskuntarakenne Alue- ja yhdyskuntarakenteen keskeiset lähtökohdat Seudullinen ympäristö Suomen ja Norjan puolella olevat naapurikunnat, -alueet ja taajamat muodostavat Utsjokea ympäröivän aluetaloudellisen kokonaisuuden, johon kunnan kehitys kauempaa suuntautuvan matkailun ohella tukeutuu. Inarin kunnan keskustaajama Ivalo sijaitsee 160 km Utsjoelta ja 130 km Karigasniemeltä. Utsjokelaiset käyttävät jonkin verran Inarin kunnan kaupallisia palveluita. Seutuyhteistyötä Inarin kanssa on paljon, mm. opetus-, palo- ja pelastus, terveys- ja sosiaalitoimessa, ja se on lisääntymässä. Karigasniemen ja Norjan Karasjoen välinen rajakauppa on vilkasta. Karasjoella on mm. Norjan saamelaisten hallintokeskus ja Norjan saamelaiskäräjien parlamentti, sekä saamelaismuseo. Kunnassa on myös terveyskeskus, pankki, hyvät kaupalliset palvelut, hotelli ja ravintoloita. Kuntien välinen yhteistyö on vähäisempää, mm. koska Utsjoen hallinnollinen keskus, kirkonkylä, on kaukana. Pelastuspalvelussa, terveys- ja opetustoimessa on kuitenkin jonkin verran yhteistyötä. Nuorgamin läheisessä Tanan kunnassa on mm. terveyskeskus ja hammaslääkäripalvelut, hyvät kaupalliset palvelut, hotelli, pankki ja ravintoloita. Utsjoen kunnan vuorovaikutus Tanan kanssa on kuitenkin suhteellisen vähäistä. Rajakauppa on sen sijaan vilkasta ja sen vaikutusalueena on Tanan lisäksi koko Varangin vuonon alue (myös Vesisaari). Kansalaistoiminnassa tehdään yhteistyötä ja kuntien välillä mm. opetuksessa, jätehuollossa ja pelastuspalvelussa. Nesseby on pieneltä osin rajakunta erämaan takana idässä. Se jää syrjään, eikä ole merkittävä yhteistyökunta. Nessebyn liittämistä Tanaan suunnitellaan. Alue- ja yhdyskuntarakenne Utsjoen kaikki kolme taajamaa - Kirkonkylä, Nuorgam ja Karigasniemi - sijaitsevat Tenojokilaaksossa. Kuntarakenne on siten jokiin tukeutuvana nauhamainen jokikylien ketju. Erillisten taajamien etäisyydet toisiinsa ovat pitkät. Tällöin kutakin taajamaa joudutaan tarkastelemaan ja ylläpitämään omana kokonaisuutena niin maankäytön, kunnallistekniikan kuin palvelurakenteenkin osalta. Pitkistä välimatkoista johtuen varsinkin julkisten palvelujen tuottaminen ja ylläpitäminen on kallista.

19 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kirkonkylä toimii kuntakeskuksena hallinnollisine toimintoineen. Muutoin taajamat ovat rakenteellisesti periaatteessa samankaltaisia asutuksen ohella kukin taajama sisältää sen tarvitsemat jokapäiväiset lähipalvelut (kuten koulu, kauppa, kunnallistekniset verkostot). Kirkonkylällä ja Karigasniemellä on omat terveysasemansa. Nuorgam tukeutuu terveydenhuollon osalta kirkonkylän terveysaseman palveluihin. Tieverkoston osalta yhteydet taajamien sisällä ja välillä ovat kattavat ja pääsääntöisesti hyvät. Tieverkostokin mukailee jokilaaksoja ja sen varaan sijoittuu haja-asutusluonteista rakentamista. Yhteydet Karigasniemen ja Nuorgamin taajamista ovat hyvät Norjan puolen taajamiin Karigasniemellä Karasjoen kuntaan ja Nuorgamissa Tanan kuntaan Osallisten näkemykset alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi Seudullinen ympäristö Utsjokelaisilla on paljon siteitä Norjan puolelle. Norjassa asuu paljon läheisiä sukulaisia ja rajan yli on totuttu toimimaan, työskentelemään ja rajan takaa on haettu erikoispalveluja. Norjalaiset puolestaan tekevät paljon ostoksia Suomen puolella. Yhteinen saamen kieli yhdistää ihmisiä rajan yli. Utsjokelaiset hakevat Inarista kaupallisia palveluja ja Inarin kanssa nähdään mahdollisuuksia matkailun yhteistyössä. (Seminaarit 2003/2004) (Yrityskysely, 2003) Utsjoen kunnalla on tavoitteena tuottaa palveluita yhdessä seutukunnan ja Norjan rajakuntien kanssa kustannusten alentamiseksi. Utsjoki voisi tulevaisuudessa tarjota enemmän palveluja norjalaisille, mm. edullisempien työvoimakustannusten vuoksi. Toisaalta Norjan kunnilta voidaan mahdollisesti ostaa tietyillä sektoreilla vaikka koko palveluketju. Erikoistumalla tiettyihin palveluihin voi löytyä hyviä ratkaisuja. Monissa palveluissa, esim. sosiaali- ja terveystoimessa on tärkeää, että asiakas saa palvelun äidinkielellään. Yhteinen saamenkieli antaa tässä mahdollisuuksia. Esim. saamenkielistä päivähoitoa tarjotaan jo rajan yli. Nykyisin julkisia palveluja käytetään rajan yli vielä vähän, mutta kaupallisten palvelujen vuoksi rajan yli liikutaan erittäin paljon. (Utsjoen kunnan kehittämisohjelmaluonnos, 2003). (Niittyvuopio, 2003) Inarin suuntaan Utsjoen kunnalla on myös tavoitteena lisätä yhteistyötä. Inari tukee rajan yli tapahtuvaa yhteistyötä ja kunnilla on suunnitteilla elinkeinotoimien yhdistäminen. (Utsjoen kunnan kehittämisohjelmaluonnos, 2003). (Niittyvuopio, 2003) Alue- ja yhdyskuntarakenne Osallisten mielestä sekä Nuorgamissa että Karigasniemellä koetaan puutteena niin vuokra-asuntojen kuin myös asuintonttien vähäisyys. Vuokra-asuntojen lisäämisellä voitaisiin myötävaikuttaa mm. Norjassa työskentelevien muuttamiseen Utsjoen puolelle. Maankäytöllisiä valmiuksia taajamissa tulisi parantaa mm. uusien yritystoimintojen mahdollistamiseksi. Karigasniemeen ja Nuorgamiin on esim. ehdotettu kauppakeskusta. Utsjoelle on esitetty korkeatasoista hotellia. Nuorgamissa koetaan puutteena, ettei alueella ole poroteurastamoa. Kaavoituksella toivotaan myötävaikutettavan elinkeinojen kehittämiseen. Kirkonkylän ja Nuorgamin välinen seututie koetaan liian kapeaksi. Tästä johtuen liikenneturvallisuus tiellä on puutteellinen - varsinkin raskaan liikenteen ja muun liikenteen kohdatessa. Tien rakenteellista parantamista toivotaan. Nuorgamista Rajalaan tulisi rakentaa kevyenliikenteen väylä. Lisäksi kunnan kehittämisesityksissä on Kaamanen- Karigasniemi tien peruskorjaus.

20 10 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2020 Tenon varsia mukailevalle tielle esitettiin kattavaa linja-autopalvelua esim. sesonkiajan matkailijoille. Vesillelaskupaikkoja ja rantautumispaikkoja on ehdotettu lisättäväksi. Nykyisten paikkojen opastuksessa koetaan puutteita varsinkin Tenojoella. Uusien rantautumispaikkojen rakentamisen esteenä koetaan monin paikoin rantojen yksityisomistus. Puutteita nähdään myös jätteiden lajittelussa ja keräyspaikoissa. Suosituilla kalastusalueilla on myös puutetta pysäköintipaikoista ja tieltä rannalle johtavista reiteistä. Yhtenä ongelmana tällöin koetaan turistien hallitsematon liikkuminen. Muun muassa Alakönkään kalastusalueen pysäköinti on hallitsematonta. Ongelmina koetaan myös em. liittyvä villi tienvarsimajoitus. Karigasniemen kyläkeskuksen yhteyteen esitettiin opastuskeskusta ja patikkareittiyhteyttä Luomusjärvelle (josta liittyminen Kevon reitille). Reittien (varsinkin moottorikelkkareittien) liittyminen taajamiin ja Norjan puolella kulkeviin reitteihin on ehdotettu maankäytön suunnittelussa (kaavoituksessa) ratkaistavaksi. Kokonaisuudessaan maastoliikenne tulisi osallisten mielestä ohjata ja keskittää sovituille urille. Karigasniemen ja kirkonkylän välille esitettiin moottorikelkkareittiä maita pitkin, jota Paistunturin paliskunta kuitenkin vastustaa. Kaikkien kolmen taajaman välille toivottiin myös yhtenäistä yritysten kautta kulkevaa patikkareittiä. Utsjoen kuntakeskuksen yhteyteen tai sen läheisyyteen esitettiin toteutettavaksi kulttuuri- ja luontopolkua. Yleensä yleiskaavan laadintaa eli maankäytön suunnittelua pidetään tarpeellisena. Tällöin mm. nykyinen poikkeuslupakäytäntö saadaan vähentymään eli rakennusluvat voidaan myöntää yleiskaavan pohjalta suoraan kunnassa. Ranta-alueilla rakentamisessa on koettu ongelmia mm. kielteisinä rakennuslupapäätöksinä. Tämän on koettu jarruttavan myös yritystoiminnan kehittämistä. Toisaalta ongelmia koetaan perinteisten elinkeinojen ja vapaa-ajan rakentamisen maankäyttötarpeiden yhteensovittamisessa. Perillisten rakennusoikeuden turvaamista pidetään myös tavoiteltavana. Useat kokevat, että rannoilla on jo nykyisin paljon rakentamista suhteessa vapaaseen rantaan. Monet ovat sitä mieltä, että rakentamista tulisi ohjata keskitetysti tietyille alueille. Vastaavasti monet ovat puolestaan sitä mieltä, että tasaisesti hajalleen rakentaminen olisi paras menettely. Utsjoen kunnan sosiaali- että sivistystoimi korostaa asumisen keskittämisen tärkeyttä kustannussäästöjen vuoksi. Yleisesti Utsjoella ollaan sitä mieltä, että rakentamisen yleisilmettä tulisi ohjeistaa. Kaikkien kolmen päätaajaman osalta toivotaan yleisilmeen ehostamista. Osallisten mielestä myös vakinaisen asumisen ja loma-asutuksen sijoittumisen osalta on ilmennyt ongelmia. Pääsääntöisesti asuminen halutaan keskittää kyläkeskuksiin. Pienillä kyläalueilla tulisi ratkaista jätevesien viemäröinti ja puhtaan veden saanti. Rakentamisen maisemallisena virheenä koetaan mm. puuston yläpuolelle ulottuvat katon harjat. Rakentaminen tunturialueilla koetaan usein myös ongelmalliseksi. Rakentamistapaan tulisi jatkossa kiinnittää nykyistä enemmän huomiota pääsääntöisesti rakentamisen toivotaan olevan joen suuntaista ja keskittyvän ranta-alueille.

21 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA Muutamat osalliset esittivät, että laajemmat rakentamattomat alueet tulisi säilyttää jatkossakin rakentamattomina. Erityisesti Alakönkään ja Yläkönkään alueet mainittiin alueina, joille rakentamista ei toivota. Eräs osallinen esitti pohdittavaksi voitaisiinko sivujokien suistoalueille osoittaa lomaasuntojen rakentamismahdollisuus niille utsjokelaisille, joilla ei ole omistuksessaan ranta-alueita pääjokien varsilla. Kehittämissuunnitelmalla ja kaavoituksella toivotaan ohjattavan mm. matkailun sijoittumista. Matkailun kehittämisen tulisi tapahtua perinteisiä kulttuuriarvoja kunnioittaen ja hyödyntäen. Kuntaan esitettiin myös lentokentän rakentamista. Vähäistä kannatusta sai myös laskettelukeskuksen perustaminen kuntaan. Ympäristöllisesti erityisen arvokkaina pidetään mm. Utsjoen kirkon ja kirkkotupien aluetta ja kokonaisuudessaan Mantojärven ympäristöä. Osallisten näkemyksiä alue- ja yhdyskuntarakenteesta on kerätty seminaareista ja yrityskyselystä. (Seminaarit, 2003/2004) (Yrityskysely, 2003) Analyysi ja johtopäätökset alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi Seudullinen ympäristö Suunnittelualueen alue- ja yhdyskuntarakennetta ja näihin liittyviä palveluita tulee tarkastella osana laajempaa seudullista kokonaisuutta. Kuntalain mukaan kunnallinen palvelutuotanto on mahdollista järjestää hoitamalla toiminta itse tai sopimuksin yhdessä muun kunnan tai kuntien kanssa, olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä, hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta tahi yksityiseltä palvelujen tuottajalta (Kunnallisoikeus, 1995 ). Kunnan on mahdollista ostaa palveluita myös ulkomailta. Yhteistyössä naapurikuntien kanssa on paljon mahdollisuuksia. Yhteistyö voi mahdollistaa palveluiden tuottamisen halvemmalla tai ylipäänsä sellaisten palveluiden tuottamisen, joihin yhden kunnan väestöpohja ei riitä. Tämä koskee sekä julkisia että yksityisiä palveluita. Seudullisen sijaintinsa johdosta varsinkin Karigasniemen ja Nuorgamin taajamilla on hyvät edellytykset yhteistyöhön Norjan puoleisten kuntien - Karasjoki ja Tana - kanssa. Etäisyydet näihin Norjan puolen kuntakeskuksiin ovat lyhyemmät kuin kunnan omaan kuntakeskukseen (Kirkonkylä). Yhteistyötä myös Inarin kunnan suuntaan kannattaa kehittää esimerkiksi Inarin kylä saamelaisparlamentin ja -museon keskuksena ja Saariselkä matkailun kehittämisessä. Tulevaisuudessa yhä merkittävämmin Utsjoen seudulliseen ja alueelliseen kehittymiseen vaikuttavat asuin- ja elinympäristön laatu, infrastruktuuri kuten liikenneyhteydet, maankäyttöratkaisut sekä tietoliikenneyhteydet. Lisäksi TE -keskuksella ja Lapin liitolla on suuri merkitys aluekehityksen koordinoijana ja rahoittajana. Suuri menestykseen vaikuttava tekijä on myös alueen imago, jonka voidaan ajatella syntyvän edellä esitettyjen tekijöiden vaikutuksesta.

22 12 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2020 Alue- ja yhdyskuntarakenne, maankäyttö Yleiskaava on yleispiirteisen suunnittelun väline, jossa voidaan tarkastella taajamarakenteeseen, haja-asutusalueisiin, toimintojen järjestämiseen ja ympäristöön liittyviä ratkaisuja kokonaisvaltaisesti. Yleiskaavan ratkaisut vaikuttavat merkittävästi mm. yhdyskuntien ja loma-asumisen rakentamisen ja käytön taloudellisuuteen sekä kulttuuri- ja ympäristöarvojen säilymiseen. Kehittämissuunnitelmassa ja sitä osaltaan toteuttavassa yleiskaavoituksessa voidaan tukea paikallisesti tärkeiksi nähtyjen hankkeiden toteutumista. Tenojokilaakso voidaan jakaa maankäytön sekä luonto-, maisema- ja kulttuuriarvojen pohjalta vyöhykekokonaisuuksiin. Näille voidaan edelleen määritellä halutunlaiset vyöhykekohtaiset yleiskaavan laadintaa ohjaavat suunnitteluperiaatteet. Nykytilanteen perusteella on hahmotettavissa Nuorgamin, Kirkonkylän ja Karigasniemen taajamavyöhykkeet, rakentamiseltaan pienipiirteisemmät Vetsikon, Nuvvuksen, Dalvadaksen, Outakosken ja Rovisuvannon kylämäiset miljööt, useita pistemäisiä matkailukeskittymiä ja muita rakentamisalueita pitkin joenvarsia sekä toisaalta luonteeltaan vaihtelevia luonto- ja maisemakokonaisuuksia. Selvitysten perusteella rajatut suunnitteluvyöhykkeet on esitetty liitekartalla. Tavoiteltavana voidaan pitää kyseisten vyöhykekokonaisuuksien maankäytön kehittämistä kunkin kokonaisuuden ominaispiirteitä hyödyntäen. Taajamasuunnittelussa niin Nuorgamissa, Kirkonkylällä kuin Karigasniemelläkin - keskeisiä ratkaistavia asioita ovat uuden rakentamisen sovittaminen olevaan taajamarakenteeseen sitä eheyttäen, kunnallisteknisten verkostojen ja uuden rakentamisen tasapainoinen yhteensovittaminen, taajamakuvan parantamistoimenpiteiden määrittely perinteiset kulttuuriarvot huomioiden sekä matkailuun liittyvien toimintojen ja taajamarakenteiden erityisesti palvelujen vuorovaikutuksen selvittäminen. Pelkistetysti suunnittelun tarve painottuu Nuorgamissa asuinmahdollisuuksien lisäämiseen, Kirkonkylällä taajamatoimintojen rikastuttamiseen ja Karigasniemellä taajamakuvan ja toimintojen jäsentelyyn. Rakenteensa puolesta parhaiten laajennettavissa on Kirkonkylän taajamaympäristö, jossa ympäristöolot (maaston piirteet, kunnallistekniikka) parhaiten mahdollistavat esim. matkailuun liittyvän rakentamisen kytkemisen suoraan osaksi taajamaa. Nuorgamin ja Karigasniemen puitteet varsinkin sijaintinsa puolesta ovat luontaiset mm. rajakauppaan tukeutumiseen ja siihen liittyvän maankäytön kehittämiseen. On todennäköistä, että Utsjoen kunnan väestö keskittyy tulevaisuudessa yhä enemmän taajama-alueille ja jossakin määrin pienemmille kylille. Yleiskaavoituksessa tähän voidaan varautua. Uusien rakentamisalueiden suunnittelussa tavoitteena on kiinnittää erityishuomio ympäristön viihtyisyyteen sekä toisaalta sen mielekkääseen kytkeytymiseen jo oleviin taajama- tai kylärakenteisiin. Kyläalueille uutta rakentamista sijoitettaessa tulisi huomioida kylän perinteinen rakentamistapa. Oleviin kylärakenteisiin soveltuva täydennysrakentaminen selvitetään yleiskaavoituksen yhteydessä yleispiirteisellä tarkkuudella. Kunta voisi hankkia maa-alueita keskeisiltä paikoilta aktiivisen maapolitiikan mahdollistamiseksi.

23 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA Taajamien ulkopuoliset alueet olisivat luonteeltaan myös jatkossa haja-asutusluonteisia ja soveltuvilta osiltaan matkailuun tukeutuvia ympäristöjä. Pienialaisten matkailukeskittymien (joita Tenojokilaaksossa on useita) osalta tavoiteltavaa on yleiskaavassa määritellä näille yleispiirteiset rakentamisen reunaehdot. Yksityiskohtainen rakentamisen ohjaus ja määrittely on tarkoituksenmukaista ratkaista asemakaavatasoisten suunnitelmien avulla. Osayleiskaavan yhtenä tavoitteena haja-asutusalueilla on osoittaa vyöhykekohtaisesti asuntojen, pääosin loma-asuntojen, rakennuspaikkojen kokonaismäärä ja likimääräinen sijainti tilakohtaisesti tarkasteltuna. Rakennusoikeuden kohdistamisessa kiinnitetään huomiota alueiden sijaintiin suhteessa toiminnalliseen kokonaisrakenteeseen, ympäristöolosuhteisiin, rakennettavuuteen sekä toisaalta maanomistajien yhdenvertaiseen kohteluun. Taajama-alueiden ulkopuolisten ranta-alueiden keskimääräinen rakentamistehokkuus on nykyisin noin 2 rakennuspaikkaa / jokikilometri. Taajamien ulkopuolella rakentaminen on paikoin tiivistä ja osittain myös maisemarakennetta rikkovaa. Keskimäärin tiiveimmin rakennettuja ovat Kirkonkylän ja Karigasniemen läheiset Tenon ranta-alueet. Keskimäärin väljimmin rakennettuja ovat Utsjoen ja Inarijoen ranta-alueet. Rakennusoikeutta käsitellään - yleiskaavoituksen yhteydessä - haja-asutusalueilla maanomistajakohtaisesti ja rakennusoikeutta voidaan siirtää saman maanomistajan omistamien tilojen välillä, mikäli se on kokonaisrakenteellisesti tai ympäristösyistä perusteltavissa. Rakennusoikeutta pyritään siirtämään erityisesti luonto- ja maisemasuhteiltaan herkiltä alueilta muille saman maanomistajan ranta-alueille. Rakennusoikeuden siirrot eivät saa kuitenkaan johtaa maanomistajan tai ympäristön kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen. Taajamarakenteiden, kylämiljöiden ja näistä irralleen sijoittuvien matkailuympäristöjen ja haja-asutuksen välillä pyritään edistämään liikenneyhteyksien ylläpitoa ja suunnittelemaan tarvittavia parantamistoimenpiteitä. Esimerkiksi Kirkonkylän ja Nuorgamin välistä tieyhteyttä tulisi parantaa mahdollisuuksien mukaan. Liikenneturvallisuuden parantamistoimenpiteet - sekä taajamissa että haja-asutusalueilla - ovat toiminnallisten ristiriitojen välttämisen kannalta tärkeitä ja keskeisiä. Lisääntyvän loma-asutuksen, vesiretkeilyn, kalastuksen yms. myötä tulee myös vesiliikenne todennäköisesti lisääntymään. Tämän johdosta nykyisiä venevalkamia olisi kehitettävä edelleen ja tarvittaessa osoittaa mahdolliset uudet rantautumispaikat. Keskeisimmille näistä olisi kehitettävä palveluja esim. jätehuollon osalta. Tavoitteena on rantautumispaikkojen / venevalkama-alueiden kattava osoittaminen, ottaen huomioon kohteiden helppo saavutettavuus ja paikallinen tarve. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää jo perinteisesti käytössä oleviin rantautumispaikkoihin. Veneilyedellytyksien parantamisella tuetaan kalastukseen liittyvien toimintojen ohella myös muiden kuten kyläläisten ja rantaa omistamattomien rantautumismahdollisuuksia.

24 14 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA Elinkeinorakenteen kehittäminen Kunnan elinkeinorakenteen keskeiset lähtötiedot Elinkeinoanalyysin tiedot perustuvat syksyllä ja talvella kylissä järjestettyihin seminaareihin (yht. 7 kpl), alueella yrityksille ja luontaiselinkeinotiloille tehtyihin kirjallisiin (44 vastausta) ja henkilökohtaisiin suullisiin (15) haastatteluihin, sekä lukuisiin asiantuntijahaastatteluihin kunnassa, kunnan ulkopuolella ja Norjassa. Lisäksi on käytetty kirjallisia lähteitä ja tilastoja. Matkailusta ja luontaiselinkeinoista (poro-, kala- ja riistatalous) on tehty työssä tarkemmat selvitykset, koska nämä elinkeinot nousivat syksyn 2003 seminaareissa esille niihin liittyvien ongelmien, ristiriitojen ja kehittämismahdollisuuksien vuoksi. Kunnan pääelinkeinot Utsjoen kunnassa alkutuotannon osuus on suuri ja jalostuksen määrä vähäinen Lapin ja seutukunnan lukuihin verrattuna. Palveluiden osuus on Utsjoella suhteellisen korkea. Viimeisen kymmenen vuoden aikana alkutuotannon ja jalostuksen työpaikkojen määrä on vähentynyt voimakkaimmin. (Lappi lukuina, 2003) (Utsjoen työvoimatoimiston työmarkkinakatsaus, 2003) Työpaikkojen suhteellinen muutos viimeisen 10 v. aikana Työpaikkoja menettäneet alat Porotalous - - Kalastus - Maitotalous - Sähkötyöt - Vesihuoltotyöt - Rakentaminen - Kiinteistö- ja vuokrauspalvelut - Tutkimuspalvelut - Työpaikkoja lisänneet alat Sosiaali- ja terveyspalvelut + Metallituotteiden valmistus + Kulkuneuvojen valmistus + Huonekalujen valmistus + Vähittäiskauppa ++ Majoitus- ja ravitsemus ++ Taulukko 1. Työpaikkojen muutos Utsjoella viimeisen kymmenen vuoden aikana (Lapin liiton tilasto ) Utsjoen kunnan työllinen työvoima on n. 540 henkilöä. Kunnan työttömyysprosentti on 14. Eniten työttömiä on talonrakennuksessa, poronhoidossa ja luontaistaloudessa (2003). Eniten työpaikkoja on avoinna elintarviketeollisuudessa (Norjan kalateollisuudessa), majoitusliikkeissä ja talonrakennustyössä, sekä kiinteistönhoito- ja siivoustöissä. Norjassa rakennusalalla on rekrytointiongelmia työntekijöiden koulutusvaatimusten vuoksi. Terveydenhuollon ja lääkäreiden kysyntä Norjassa on suuri. Kalanjalostuksessa Norjan työpaikat ovat vähentyneet. (Työvoimatoimiston työmarkkinakatsaus, 2003.) Utsjoella kirjoilla olevien henkilöiden työpaikoista kolmannes on yksityisellä sektorilla (yritykset ja luontaiselinkeinot), kolmannes kunnalla ja kuudesosa valtiolla. Noin kuudesosa työpaikoista on Norjassa. (Lapin liiton tilasto ) (Niittyvuopio, 2003)

25 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA Yritystoiminta Yritys-/Toimiala Yrittäjiä, 2003 Liikevaihto M (2003) Työllistävyys keskim Kauppa Porotalous 60 (ns. ammattiporomiesten määrä). 1,5 (koko porotalouden lihanmyynti) 60 (ns. ammattiporomiesten määrä). Matkailu (majoitus ja ravitsemus) 34 2,5 34 Teollisuus 9 0,5 9 Kuljetus 7 0,5 7 Kalastus (vaikutukset aiheutuvat 2 Lupamaksuista 2 matkailun kautta) 0,4 (v. 2002) Muut 20 1,5 20 Yhteensä Taulukko 2. Yrityssektoreiden työpaikat ja liikevaihto. (Työvoimatoimiston työmarkkinakatsaus, Lapin liitto tilastot ja , Utsjoen työvoimatoimisto 2/2004, Lapin TE-keskus 2004) Yritystoiminnan analyysia vaikeuttaa Utsjoella se, että pääosa yrittäjistä on monialayrittäjiä, yksi henkilö harjoittaa useita ammatteja sesonkien mukaan. Eri vuodenaikoina otetut tilastot vaihtelevat suuresti. Näin ollen eri sektoreiden erottaminen joudutaan tekemään paljolti arvioimalla. Lisäksi Utsjoen tilastoissa tuntemattomien osuus on poikkeuksellisen suuri. Utsjoen yritysrakenteessa korostuvat rajakauppa, poro- ja luontaistalous sekä majoitusja ravitsemustoiminta. Porotalouden osalta on huomioitava, että liikevaihto ei kuvaa hyvin elinkeinon merkitystä. (Tilastokeskus/SYKE YKR/Lapin liitto 2004) Yritystoiminnan erityispiirteitä Kunnan elinkeinotoiminta on voimakkaasti kunnan ulkoisen kysynnän varassa. Kaupan osalta ostovoima tulee pääosin Pohjois-Norjan kuluttajilta. Matkailijat ovat lähtöisin pääosin Etelä-Suomesta. Ulkoisen kysynnän vuoksi Utsjoen kunnassa on väestömäärään nähden hyvät kaupalliset palvelut. Matkailuyrittäjiä lukuun ottamatta norjalaisten asiakkaiden osuus on yrityksille erittäin tärkeä, monilla yrityksillä norjalaisten asiakkaiden osuus on yli 90 %. (Yrityskysely, 2003) Toinen leimaa-antava piirre Utsjoella on vuodenaikoihin liittyvä kausiluonteisuus. Porotalouden työllistävin vaihe keskittyy pääsääntöisesti syys-alkutalveen. Matkailun selkeästi kiivain sesonki on kesäkuusta elokuuhun. Kaupan kysyntä jakaantuu tasaisemmin eri vuodenajoille, vaikkakin matkailun sesongit näkyvät myös kaupan kysynnässä. Kalastus ajoittuu matkailun tavoin kesään. Matkailuyrityksistä alle puolella toiminta on ympärivuotista, kaikista yrityksistä n. 60 prosentilla toiminta on ympärivuotista. (Yrityskysely, 2003) Alueen yritystoiminnalle ja saamelaiselinkeinoille on luontaista myös monialaisuus. Sama henkilö työskentelee usein eri toimialoilla vuodenaikojen mukaan. Kaikista alueen yrittäjistä ja myös matkailuyrittäjistä n. 80 % on syntynyt Utsjoella. Utsjoen yritykset ovat enimmäkseen 2-3 työntekijän perheyrityksiä. Sesonkivaihtelut näkyvät voimakkaasti lähes kaikkien yritysten työntekijämäärissä. (Yrityskysely, 2003) Yrityksistä monet on perustettu 1980 luvulla. Lama näkyi myös Utsjoella ja yrityksiä on perustettu uudelleen enemmän vuoden 1999 jälkeen. Nuorten yrittäjien määrä on var-

26 16 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2020 sin vähäinen. Yrittäjien keski-ikä on n. 50 vuotta. Matkailuyrittäjissä nuoria on hieman muita aloja enemmän. (Yrityskysely, 2003) Utsjoelle on mahdollista saada tukirahoitusta useammasta lähteestä yritystoiminnan ja infrastruktuurin kehittämiseen. Tukia käsittelevät Lapin TE-keskus, Lapin lääninhallitus, Lapin liitto ja Lapin ympäristökeskus. Yrittäjien järjestönä kunnassa toimii Tenonlaakson Yrittäjät ry, jolla on 27 jäsentä Paikallinen näkemys kunnan elinkeinorakenteesta Kunnan pääelinkeinot Kauppa, matkailu ja porotalous ovat ne pääelinkeinot, jotka paikalliset yleensä mainitsevat alueen tärkeimmiksi elinkeinoiksi. Utsjoella on paljon ihmisiä, jotka haluavat työskennellä perinteisissä alkutuotannon ammateissa, vaikka alkutuotannon työpaikkojen määrä on vähentynyt ja tulotaso laskenut. Toisaalta kunnassa on joukko nuoria yrittäjiä, jotka ovat kiinnostuneet laajentamaan esim. porotalouselinkeinoaan lihanjalostukseen ja matkailuun. Kalastuksen osalta vastaava kulttuurimuutos on tapahtunut aiemmin, sillä paikalliset ovat toimineet soutajina matkailijoille jo parinkymmenen vuoden ajan. (Yrityskysely, 2003) Monet pitävät tärkeänä sitä, että yrittäjyys on paikallisten käsissä. Saamelaisia toimii paljon luontaiselinkeinoissa, mutta heitä työskentelee myös paljon muissa elinkeinoissa. Toisaalta myös suomalaisia toimii luontaiselinkeinoissa. Luontaiselinkeinot yhdistetään paikallisellakin tasolla kuitenkin vahvasti saamelaisuuteen. (Yrityskysely, 2003) (Seminaarit, 2004/2004) Useimmat yrittäjät ennakoivat toimintansa lisääntyvän lähivuosina jonkin verran, matkailuyritykset useammin kuin muut. (Yrityskysely, 2003) Utsjoen kunta näkee mm. matkailun ja luonnontuotteiden jalostuksen tärkeinä kehittämiskohteina. Lisäksi kunnan elinkeino-ohjelmassa tavoitteena mainitaan uuteen teknologiaan perustuvien yritysten saaminen alueelle, eri alojen kehittämisyksiköiden synnyttäminen ammatillisen oppilaitoksen yhteyteen ja kuntatalouden vahvistaminen palveluiden tuottamista rationalisoimalla. (Utsjoen kehittämisohjelmaluonnos) Utsjoen kunnan mielestä EU:n - ja kansallisten tukien käyttäminen äärialueilla vetovoimaisten kohteiden rakentamiseksi on kansallisesti järkevää, koska matkailijan siirtyminen palvelujen ääreen pohjoiseen hyödyntää koko valtakunnan matkailua. Suhteellisesti ottaen koko Lappiin verrattuna Utsjoen rahoitustarve on minimaallinen ja eikä sinne kohdennettu tuki ainakaan vähennä Lapin matkailun kasvukeskusten kehitystä. (Niittyvuopio, 2004) Yritysten maankäyttötarpeet ja ristiriidat Matkailuyritysten lähitulevaisuuden maankäyttötarpeet liittyvät majoituksen ja siihen liittyvien palvelu- ja huoltorakennusten lisärakentamiseen. Myös ranta-alueiden käytön selkeyttämistä kaivattiin. Muilla yrittäjillä uudet tarpeet liittyvät tuotantotilojen rakentamiseen, tonttien tarpeeseen sekä luontaiselinkeinoilla paimennuskämppien rakentamiseen. Useat matkailuyrittäjät mainitsivat laajentamissuunnitelmista, mutta muista yrityksistä vain muutamat esittivät uusia maankäyttötarpeita. (Yrityskysely, 2003)

27 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA Monet yrittäjät näkivät ristiriitoja ohjaamattoman matkailun ja paikallisten elinkeinojen ja maankäyttömuotojen kesken. Ratkaisuksi esitettiin paremman reitistöverkoston kehittämistä ja matkailijoiden ohjaamista reiteille. (Yrityskysely, 2003) Analyysi ja johtopäätökset kunnan elinkeinorakenteesta Elinkeinorakenteen kehittäminen Suurin työllistämispotentiaali on yksityisellä sektorilla. Myös kunnan ja seutukunnan kehittämisohjelmissa korostetaan yksityisen sektorin kasvualojen mahdollisuuksia ja ehdotetaan niiden toiminnan tukemista. Kuntasektorin työllistämismahdollisuudet ovat kunnan taloudellisesta tilanteesta johtuen tällä hetkellä hyvin vähäiset. Myöskään valtion työpaikkojen lisääntyminen ei ole näköpiirissä. (Utsjoen kehittämisohjelmaluonnos) (Pohjois-Lapin elinkeinopoliittinen kehittämissuunnitelma, 2003) Utsjoella eri elinkeinojen välinen painoarvo on muuttunut ja muuttuu edelleen nopeasti. Sopeutuminen uuteen tilanteeseen aiheuttaa osittain ristiriitoja. Luontaiselinkeinoista vähentyviä työpaikkoja voidaan ehkä osittain ohjata matkailuun, luontaistuotteiden jalostukseen ja osittain esim. pienteollisuuteen. Siirtyminen ei tapahdu useinkaan kerralla, vaan henkilön harjoittamaan elinkeinokokonaisuuteen tulee uusia elinkeinoja ja vähitellen eri elinkeinojen painoarvo muuttuu. Maitotaloudesta vapautuvien työpaikkojen määrä ei ole suuri ja työntekijät ovat todennäköisesti pääosin iäkkäitä, eivätkä siten kaipaa laajasti uusia toimia. Maataloudesta vapautuvien tilojen uusiokäyttöön on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota. Tutkimuksesta vapautuneiden työpaikkojen haltijat todennäköisesti muuttavat pääosin kunnasta pois. Rakennusalalta vapautuville henkilöille voisi osittain koulutusta järjestämällä saada paremmat työllistymismahdollisuudet Norjassa. Pienteollisuus on jo lisännyt työpaikkoja. Myös sen toimintaa voisi laajentaa Norjan markkinoille. Matkailun ja loma-asumisen kehittäminen voisi tuoda kunnassa jonkin verran lisää työpaikkoja myös rakennusalalle (talviasuttavien mökkien rakentaminen), kuljetussektorille, pienteollisuudelle (pororeet yms.) sekä se voisi avata lisää mahdollisuuksia paikallisten tuotteiden myynnille (poro, lohi, käsityöt). Kuntasektorin työpaikkojen osalta mahdollisuuksia on Norjassa. Siellä työskenteleviä terveydenhoitajia olisi mahdollista saada kuntaan asukkaiksi järjestämällä heille asuntoja Nuorgamiin ja Karigasniemelle. Lisäksi Utsjoen kunta voi erikoistua tuottamaan tiettyjä kunnallisen palvelun kokonaisuuksia ja myydä niitä naapurikunnille erityisesti Norjaan. Tällaisia ovat terveydenhuoltoon liittyvät palvelut, sekä jätehuoltoon liittyvät palvelut (eloperäisen jätteen käsittely). Pitkällä tähtäimellä hoitoalan työpaikat tulevat lisääntymään sekä Suomessa että Norjassa väestön ikääntymisen vuoksi. Valtion toimintojen hajasijoittamisperiaatteen vuoksi Utsjoelle voisi yrittää myös saada uusia valtion toimintoja. Tässä voisi viitata esim. valtion rajakaupasta saamaan arvonlisäverotuottoon. Esim. Norja-asiamiehen toimi voisi perustua valtion tukeen. Pitkän tähtäimen mahdollisuutena voitaisiin aluekehitysperusteilla koettaa hankkia kuntaan arktisten alojen tai kylmäteknologian tutkimustoimintaa. Tosin tällaista tutkimustoimintaa tukevaa infrastruktuuria ei ole kunnassa paljoa. Sisäasiainministeriön Pohjois-Lappi työryhmän raportissa korostetaan, että alueella tulisi panostaa työvoiman ja yritysten kielitaitoon, tietotekniikan tasoon, vientiosaamisen, kansainvälisillä markkinoilla toimimiseen ja hankeosaamiseen. Lisäksi ohjelmassa korostetaan yritysten verkostoitumisen aktivointia. (Pohjois-Lappi työryhmä, 2003)

28 18 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2020 Yrityssektoreiden aluetaloudellinen merkitys Liikevaihdolla mitattuna rajakauppa on ylivoimaisesti suurin yrityssektori. Aluetaloudellisten ja työllisyysvaikutusten osalta rajakauppa ei kuitenkaan ole niin dominoiva kuin liikevaihdon osalta. Luontaiselinkeinoissa ja matkailun ohjelmapalveluissa aluetaloudelliset työllisyysvaikutukset ovat todennäköisesti parhaita suhteessa liikevaihtoon. Näillä aloilla liitännäispalveluita ostetaan kunnasta ja alat ovat työvoimaintensiivisiä. Porotaloudessa poro on myös osa poronomistajien elintarvikehuoltoa, mikä ei näy liikevaihdossa. Lisäksi poronomistajia on kunnassa kaikkiaan 236, joten porolla on huomattava merkitys myös ns. ammattiporomiehiä (n. 60 henk. ) laajemmalle väestönosalle. Myös majoitus- ja ravitsemusaloilla, pienteollisuudessa ja kuljetuksessa aluetaloudelliset vaikutukset ovat hyviä suhteessa liikevaihtoon. Esim. luontomatkailussa yhden miljoonan markan ( euron) välitön bruttotulo työllistää keskimäärin 2,28 henkilötyövuoden edestä, kun valtakunnallinen vastaava kaikkien alojen keskiarvo on 0,94 henkilötyövuotta. (Kuhmon luontomatkailun aluetaloudelliset vaikutukset, 1995). Kaupan tuotteet tehdään valtaosin kunnan ulkopuolella ja myös tuotteiden kuljetuksen työvoimavaikutus on pääosin kunnan ulkopuolella. Rajakauppa tuottaa liikevaihtonsa vuoksi paljon arvolisäveroa, mutta se maksetaan valtion kassaan. Rajakaupan merkitystä ei kuitenkaan voida väheksyä sen suuren kokonaistyöllistävyyden vuoksi. 3.3 Kauppa Kaupan keskeiset lähtötiedot Kauppa on liikevaihdoltaan kunnan selkeästi suurin elinkeino. Utsjoella kaupan koko liikevaihdosta (yht. noin 20 miljoonaa euroa) paikallisten osuus on arviolta 4 miljoonaa, norjalaisten osuus 15 miljoonaa ja muiden kuin norjalaisten matkailijoiden osuus 1-2 miljoonaa euroa. (Yrityskysely, 2003) Norjan ostovoimaa voidaan tarkastella kolmella vyöhykkeellä. 30 km:n etäisyydellä Nuorgamista ja Karigasniemeltä asuu n ihmistä, joiden ostovoimasta n. 30 % käytetään Suomessa. 100 km:n etäisyydellä asuu n ihmistä lisää, heidän ostovoimastaan n. 5 % käytetään Suomessa. Muualla Finnmarkin alueella lasketaan olevan vielä n potentiaalista Utsjoen kauppojen asiakasta, joiden ostovoimasta 1-2 % käytetään Suomessa. Norjalaisen ostovoiman arvioidaan olevan kolmanneksen keskimääräisen utsjokelaisen ostovoimaa suurempi. Utsjoen palvelut ovat siis hyvin kilpailukykyisiä norjalaisille. (Yrityskysely, 2003) Utsjoen kunnassa kaupan liikevaihto jakaantuu kylien kesken arviolta seuraavasti: Nuorgam n. 60 %, Karigasniemi n. 30 % ja Utsjoki n. 10 %. Kauppojen lukumäärä on 90-luvulla laskenut, mutta toisaalta niiden koko, liikevaihto ja työntekijämäärä ovat voimakkaasti kasvaneet. (Yrityskysely, 2003) (Työvoimatoimiston työmarkkinakatsaus, 2003) Kaupan sektorit Työllistävyys, henkilöitä Elintarvikkeet 36 Rakennustarvikkeet 10 Tekstiilit 5 Puu 5 Alkoholi 4 Urheilu- ja kalastus 2 Taulukko 3. Kaupan sektoreiden työllistävyys (Niittyvuopio, 2003) (Yrityskysely, 2003)

29 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kaupassa elintarvikkeiden merkitys on suurin, Norjalaiset hakevat Suomesta erityisesti tupakkaa, alkoholia ja lihaa. Eri tuotteiden merkitys vaihtelee jonkin verran sesongeittain. (Kauppalehti, 2004) Rajakauppa on erittäin herkkä tullisäännöksissä ja hintatasossa tapahtuville muutoksille. Yhdenkin tärkeän tuotteen osalta tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa siihen, ettei Suomeen tulla ostoksille ja muidenkin tuotteiden myynti laskee. Viime vuosina rajakauppaan ovat vaikuttaneet voimakkaasti mm. suu- ja sorkkatauti, Norjan tupakkaveron korotus ja Suomen alkoholiveron alennus. Norjan kruunun devalvoituminen puolentoista vuoden aikana 23 % on heikentänyt rajakaupan edellytyksiä. Ostoskorin hintaero on kuitenkin edelleen n. 30 % Suomen hyväksi. Rajakauppaan on yritetty Norjassa vähentää mm. kehittämällä paikallista palvelutarjontaa, mutta yritykset eivät ole tuottaneet tulosta. (Kauppalehti, 2004) (Yrityskysely, 2003) Kunnan vilkkain rajaylityspaikka on Karigasniemi, jossa esim. heinäkuussa on yli ylitystä. Nuorgamissa rajanylityksiä on heinäkuussa n ja Utsjoella Sesongin ulkopuolella Karigasniemen ja Nuorgamin rajanylitykset laskevat heinäkuun määristä puoleen ja Utsjoen ylitykset viidennekseen. Karigasniemen ja Utsjoen ylityksistä valtaosa on matkailua, Nuorgamissa puolestaan ylityksiä tehdään pääosin rajakaupan vuoksi. Utsjoelta käydään jonkin verran ostoksilla Ivalossa, minne ostovoiman vuodot ovat arviolta 10 20%. Lisäksi utsjokelaiset hakevat Norjasta vähäisiä määriä erikoistavaroita. (Mäenpää, Niittyvuopio, 2003) Paikallinen näkemys kaupan kehittämiseksi Kuntalaiset pitävät rajakauppaa tärkeänä elinkeinona Nuorgamissa ja Karigasniemellä, mutta rajakauppaan ei tullut seminaarien ja yrityskyselyiden yhteydessä juuri lainkaan kehittämisajatuksia. Muutamat huomauttivat, että rajakaupassa olisi hyödynnettävä enemmän paikallisia tuotteita, erityisesti poronlihaa. Myös rajakauppiaiden taholta esitettiin toive poronlihan suuremmasta käyttämisestä, mutta mainittiin, ettei lihaa ole saatavissa heidän tarkoituksiinsa sopivasti käsiteltynä ja pakattuna. Rajakaupan kehittämiseksi ehdotettiin yleisesti rajakaupan tuotevalikoiman laajentamista ja esimerkiksi puun myynnin lisäämistä ehdotettiin. Lisäksi nähdään, että rajakauppaa voitaisiin kehittää luomalla isompia kaupan yksiköitä, jolloin erilaiset kaupat ja muut kaupalliset palvelut löytyisivät saman katon alta. (Yrityskysely, 2003) (Seminaarit, 2003/2004) Analyysi ja johtopäätökset kaupan kehittämisestä Valtaosa kunnan kaupasta on rajakauppaa ja suurin osa kaupasta on muutamien yrittäjien käsissä. Rajakauppa poikkeaa luonteelta hyvin paljon kunnan muista elinkeinoista. Rajakauppa vaatii tulli- ja valuuttakurssien vaikutusten tuntemista ja seuraamista sekä nopeaa reagoimista muutoksiin. Rajakauppa ei kuulu yhteiskunnan tukien piiriin. Kauppiaat hoitavat kehittämistyön itse ja yhdessä kaupan keskusliikkeiden kanssa. Vuorovaikutus kunnan tai alueen muiden elinkeinosektoreiden kanssa ei ole ollut voimakasta. Paikallisten tuotteiden hyödyntäminen rajakaupassa on sikäli ongelmallista, että Norjassa ei ole välttämättä kysyntää luontaiselinkeinojen tuotteille. Tämä johtuu siitä, että norjalaiset elävät samantapaisessa osittaisessa luontaistaloudessa kuin utsjokelaiset. Poronlihan osalta mahdollisuuksia kuitenkin todennäköisesti olisi, sillä sen tuottajahinta on Suomessa n. 30 % alhaisempi kuin Norjassa.

30 20 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2020 Lisäksi Norjassa poromiesten osuus väestöstä on Suomea vähäisempi, joten poronlihan omavaraistuotanto on Norjassa suppeampaa. Kehittäminen voisi lähteä etenemään esim. siten, että rajakauppiaat aloittaisivat itse lihanjalostuksen. Toinen vaihtoehto olisi, että kunta edistäisi rajakauppiaiden ja lihanjalostajien yhteistyön kehittymistä. Rajakaupassa kehittämismahdollisuuksia on puun myynnissä, koska siitä on Norjassa luontaista pulaa. Lisäksi erityisesti polttopuun hankkimiseen ja jalostamiseen löytyy Utsjoella paikallista työvoimaa. Polttopuun tuotanto sopii myös hyvin rakennuspuun sivutuotteeksi hyödyntäen rakennuspuun hävikin. Puun jalostusarvon nostaminen esim. saha- ja huonekaluteollisuuden kautta on oltava myös tavoitteena. Pohjois-Lapin elinkeino-ohjelmassa rajakauppaa ehdotetaan laajennettavaksi tuotevalikoimaa laajentamalla ja tiiviimmällä yhteistyöllä matkailuelinkeinon kanssa. Tuotetarjontaa laajentamalla saataisiinkin enemmän tukijalkoja rajakaupalle, eivätkä yhdessä tuotteessa tapahtuvat tulli tai hintamuutokset aiheuttaisi romahdusta koko kaupan myynnissä. Tuotetarjonnan laajentaminen vaikuttaisi myös siihen, että Suomea pidettäisiin vakiintuneemmin ostospaikkana. Lisäksi paikallisia tuotteita esim. puu ja poro myymällä saadaan paikkakunnalle osaamista, jolloin kauppa ei perustu pelkästään hintatasoon. Tuotevalikoiman lisäksi palvelutason parantaminen on ainoa realistinen keino lisätä rajakauppaa. Rajakaupan realistiset kehittämismahdollisuudet ovat lähitulevaisuudessa n % ja mahdolliset negatiiviset muutokset ovat samaa luokkaa. (Pohjois-Lapin elinkeinopoliittinen kehittämissuunnitelma, 2003) 3.4 Matkailu Matkailun keskeiset lähtötiedot Utsjoki osana Lapin matkailua Matkailu on ollut Lapin kehittämisen painopistealana 1980-luvulta lähtien. Viime vuosina Lapin matkailun kasvu on tullut ulkomaisista asiakkaista, erityisen nopeaa on ollut ohjelmapalvelusektorin kasvu. (Lapin matkailustrategia, 2002) Lapin matkailustrategiassa Saariselkä on yksi viidestä tärkeimmästä maakunnan kehittämiskohteesta ja Utsjoki mainitaan osana Saariselän vaikutusaluetta. Lapin matkailustrategian mukaan matkailukeskukset toimivat matkailun kehittämisen vetureina ja yhteiskunnan tuki ohjataan pääasiassa matkailukeskusten kautta. Lisäksi tuetaan hankkeita, joissa etsitään yhteistyömalleja ja kehitetään hankintaverkostoa matkailukeskusten ja ympäröivillä alueilla toimivien yrittäjien välille. Lapin matkailustrategiassa painotetaan ympärivuotisuutta ja kansainvälistymistä. (Lapin matkailustrategia, 2002) Strategiassa korostetaan poroon liitettävien matkailutuotteiden kehittämistä, kuten myös aktiiviseen tekemiseen liittyviä tuotteita. Matkailun infrastruktuurin osalta korostetaan luontoliikunnan lisääntymistä ja siihen tarvittavien laadukkaiden, monipuolisten ja kattavien reittien rakentamista. Erityisesti lähireittien merkitystä korostetaan. (Lapin matkailustrategia, 2002) Matkailun lähtökohdat Utsjoella Utsjoen matkailun volyymi on n. 1 % Lapin matkailun volyymista. Utsjoen matkailun tärkeimmät vetovoimat ovat luonto ja Teno. Muita tärkeitä vetovoimatekijöitä ovat lohi, saamelaisuus, Jäämeren ja Nordkapin läheisyys, Norja sekä ruuhkattomuus. Myös raja-alueen monimuotoisuutta ja tunturivesiä voidaan pitää tärkeinä vetovoimatekijöinä. (Yrityskysely, 2003) (Utsjoen matkailustrategia, 1997)

31 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA Utsjoki on matkailullisesti suhteellisen syrjässä. Toisaalta Ivalon lentokentältä on alueelle vain kahden tunnin matka ja suorat kotimaiset ja kansainväliset lennot Ivaloon lisääntyvät kaiken aikaa. Palvelutarjonta ja sesonki Majoitus- ja ravitsemuspalveluja tarjoavia yrityksiä Utsjoella on 25 45, määrä riippuu vuodenajasta toimialan kausiluonteisuuden vuoksi. Kunnassa on kaksi hotellia, jotka eivät toimi ympärivuotisesti. Lisäksi vajaa kymmenen yritystä tarjoaa pelkkiä ravitsemus tai kahvilapalveluja. Ohjelmapalveluja tarjoaa noin kymmenen yritystä, näistä pääosa on majoitus- ja ravitsemusyrityksiä. (Yrityskysely, 2003) Kunnassa on majoitusyritysten mökkejä n. 170 (joista pääosa on neljän hengen mökkejä). Talvella majoitusta tarjoaa vain neljä yritystä. Lisäksi kunnassa on vajaa 700 lomaasuntoa. (Yrityskysely, 2003) Lähteestä riippuen Utsjoella on vuosittain noin rekisteröityä matkailijoiden yöpymistä. Sen lisäksi kunnassa yöpyy arviolta ainakin yhtä suuri määrä rekisteröimättömiä yöpyjiä. Utsjoella on vuosittain n matkailijoiden viipymävuorokautta. Matkailijoiden rahankäyttö on vuosittain arviolta n. 3,5 miljoona euroa. Utsjoen kunnan matkailutulon arvioidaan jakaantuvan seuraavan taulukon mukaisesti. (Niittyvuopio, 2003) (Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelma, 2000) Liikevaihto, Työllistävyys, henkilötyövuosia M Majoitus ja ravitsemus 2,1 31 Vähittäiskaupat 0,7 3 Ohjelmapalvelut 0,3 3 Kuljetus 0,1 2 Kalastusluvat 0,3 1 Taulukko 4. Utsjoen kunnan matkailutulon jakautuminen Utsjoen matkailun palvelutarjonta on pitkään perustunut mökkien vuokraukseen kesäaikana lohenkalastajille ja lohestukseen liittyviin venevuokraus ja soutupalveluihin. Lohestuksesta palvelutarjonta on laajentunut jonkin verran mm. kesäajan ohjelmapalveluihin, syksyn metsästysmatkailuun ja talven moottorikelkkailuun. (Yrityskysely, 2003) Retkeilijöille on kunnassa erittäin hyvä palveluvarustus Kevon luonnonpuistossa. Koko Kevon reitin vaeltaa vuosittain n henkilöä ja luontopolkuosuuden n henkilöä. Utsjoen toinen pääretkeilyreitti on Sevettijärvi-Nuorgam, mutta sen palveluvarustus, vetovoimaisuus ja kävijämäärät eivät ole samaa tasoa kuin Kevolla. Kunnan kolmessa keskustaajamassa on lyhyet hiihtoladut. Kunnan moottorikelkkareitistö on Kaldoaivin erämaan alueella suhteellisen kattava, mutta Paistunturin erämaan alueella suppeampi. Tenojoen varrella on jonkin verran rantautumispaikkoja kalastajille ja veneiden vesillelaskupaikkoja. Inarijokea käytetään alueella jonkin verran melontaan. Osa yrityksistä käyttää Norjan alueita ja reittejä toiminnassaan. (Yrityskysely, 2003) (Kevon kävijätutkimus, 2002) (Kyrö, 2003) Asiakkaat Matkailuyritysten asiakkaat tulevat pääosin Etelä-Suomesta. Paikallisten osuus asiakkaista on erittäin pieni ja myös Norjalaisten merkitys vähäinen. Muiden ulkomaalaisten osuus on pääosin vähäinen. Osalla yrittäjistä ulkomaisten asiakkaiden osuus on viidennes. Asiakkaat ovat yksityismatkailijoita, yritysasiakkaiden osuus on vähäinen. (Yrityskysely, 2003)

32 22 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2020 Valtaosa asiakkaista tulee yrityksiin suoraan tai saa tiedon vanhoilta asiakkailta. Varsinaisen markkinoinnin kautta tulee vain noin neljännes matkailijoista. Yritysten markkinointikeinoina ovat esitteet, internet ja messut. Vain muutamilla on matkanjärjestäjien kanssa sopimuksia. (Yrityskysely, 2003) Yrittäjät Utsjoen matkailuyrittäjistä suurin osa puhuu suomea, saamea ja englantia. Lisäksi osa yrittäjistä puhuu norjaa, ruotsia ja saksaa. (Yrityskysely, 2003) Paikallistasolla matkailuyrittäjät tekevät vähän yhteistyötä muiden yritysten kanssa. Majoitusyrittäjät ostavat jonkin verran ohjelmapalveluja alihankintana. Lisäksi poromiehiltä ja metsästäjiltä ostetaan lihaa ja kalastajilta kalaa. Myös poromiesten kämppiä käytetään jonkin verran matkailussa. Valtakunnallisella tasolla parilla yrittäjillä on yhteistyötä Lapin matkailumarkkinoinnin, Matkailun edistämiskeskuksen ja Pohjois-Lapin matkailun kanssa. Lisäksi Saariselän yritysten kanssa on muutamilla yhteistyötä. Norjalaisten kanssa yhteistyö on vähäistä. (Yrityskysely, 2003) (Kysely erämaa-alueiden vaikutuspiirissä toimiville yrityksille, 2003) Rajoitukset ja tuet Utsjoen pinta-alasta valtaosa on suojelualuetta. Jokilaaksossa suojeltua pinta-alaan on vähemmän, mutta jokilaaksojen ulkopuolella erämaa-alueet ja luonnonpuisto kattavat lähes kaikki alueet. Erämaa-alueella jokamiehenoikeuden puitteissa tapahtuva matkailu on sallittua. Jokamiehenoikeudet ylittävä luvanvarainen toiminta on sallittua vain erämaa-alueiden virkistysvyöhykkeillä, joita on pääosin reittien ympärillä sekä laajempi alue Utsjoen kirkonkylän eteläpuolella. Matkailurakentaminen on mahdollista jokilaaksossa, erämaa-alueilla on sallittua pääosin vain luontaiselinkeinon harjoittamiseen liittyvien mökkien rakentaminen. (Kaldoaivin erämaa-alueen ja Sammuttijängän - Vaijoenjängän hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnos, 2003) Reitistöjen rakentaminen on alueella ollut maanhallinnasta johtuen pääosin Metsähallituksen vastuulla. Metsähallituksella ei ole kuitenkaan tällä hetkellä budjettirahaa uusien reittien toteuttamiseen. Käytettävissä olevat resurssit suunnataan Kevon reitin ylläpitoon. Reittien toteuttamiseen löytyy kuitenkin hyvin ulkopuolista hankerahaa, jota myös Metsähallitus voi hakea. TE-keskuksen rahoitustuilla on ollut suuri merkitys monien matkailuyritysten investoineille, lähinnä majoitusrakennusten rakentamiseen Paikallinen näkemys matkailun kehittämisestä Matkailun lähtökohdat Utsjoella nähdään alueen vetovoimatekijät varsin yksimielisesti Tenoon, luontoon ja saamelaisuuteen liittyvinä. Saamelaisuuden toivottaisiin näkyvän matkailijoille luonnollisena osana alueen toimintaa. (Yrityskysely, 2003) (Seminaarit 2003/2004) Yrittäjien mielestä pitkät etäisyydet ja heikot kulkuyhteydet ovat suurin Utsjoen matkailun heikkous. Monet yrittäjät esittivät, että kunnassa olisi saavutettavuuden parantamiseksi tarve lentokentälle. Toisaalta muutamat yrittäjät huomauttivat, ettei matka Ivalon kentälle ole kansainvälisessä mittakaavassa pitkä. (Yrityskysely, 2003) Utsjoen kunnan yrittäjät ja luottamushenkilöt näkevät matkailun merkityksen kunnalle tärkeänä. Useiden henkilöiden mielestä matkailu on Utsjoen kunnassa eniten kehitettävissä oleva elinkeino. (Perusselvitys Utsjoen matkailustrategian luomiseksi, 2003) (Yrityskysely, 2003)

33 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA Palvelutarjonta ja sesonki Reitistöjen, kunnollisen hotellin ja talvimajoituksen puute ovat yrittäjien mielestä suuria ongelma Utsjoen matkailulle. Yrittäjät toivoivat myös ohjelmapalveluyritysten kehittymistä, sekä paikallisen lihan ja kalan jalostuksen kehittymistä. (Yrityskysely, 2003) Reiteistä yritykset esittivät eniten kehittämisehdotuksia moottorikelkkareitteihin ja patikointireitteihin. Kelkkareittiverkoston kehittämistä pidettiin talvimatkailun kehittämisen kannalta erittäin tärkeänä. Karigasniemi - Utsjoki reitti sai suurimman määrän ehdotuksia. Lisäksi toivottiin selkeitä reittejä kylien läpi. Kelkkareittejä esitettiin rakennettavaksi myös kylistä ja matkailuyrityksistä tunturijärville. Lisäksi korostettiin Suomen reittien linkittämistä Norjan reitteihin. (Yrityskysely, 2003) Patikointireittien osalta esitettiin usein lyhyitä päiväpatikointireittejä kyläkeskusten ja yritysten läheisyyteen. Matkailuyrityksistä tunturijärville suuntautuvia reittejä esitettiin tehtäväksi patikoijille, hiihtäjille ja moottorikelkkailijoille. (Yrityskysely, 2003) Monet yrittäjät ilmaisivat huolensa Tenon veneenlaskupaikkojen ja rantautumispaikkojen vähäisyydestä. Muutamat yrittäjät ehdottivat melontareittejä mm. Utsjoelle, Inarijoelle ja Ylä-Pulmankijoelle. (Yrityskysely, 2003) Yrittäjien mielestä lyhyt sesonki on merkittävä ongelma Utsjoella. Talvimajoituksen, moottorikelkkailun ja mainittujen reitistöjen lisäksi ratkaisuna nähtiin usein riekonpyynnin kehittäminen. (Yrityskysely, 2003) Utsjoen kunnan matkailustrategiassa painotetaan tuotevalikoiman lisäämistä, ympärivuotisen matkailun kehittämistä, saamelaiskulttuurin esilletuomista, palveluiden parantamista, majoituskapasiteetin hallittua lisäämistä sekä latu ja uraverkoston kehittämistä. (Utsjoen matkailustrategia, 1997) Asiakkaat Monet yrittäjät näkivät nykyisen asiakasrakenteen hyvänä, eivätkä nähneet suurempaa tarvetta uusille kohderyhmille. Kotimaisiin asiakkaisiin ollaan tyytyväisiä mm. koska he ovat helppoja ulkomaisiin asiakkaisiin verrattuna. Monien yrittäjien mielestä ulkomaiset asiakkaat tarvitsevat huomattavasti enemmän ohjausta ja valvontaa. Yrittäjät arvioivat kuitenkin ulkomaalaisten ja myös yritysasiakkaiden osuuden tulevaisuudessa jonkin verran nousevan. (Yrityskysely, 2003) (Kysely erämaa-alueiden vaikutuspiirissä oleville yrittäjille, 2003) Monet yrittäjät näkevät norjalaisissa asiakkaissa huomattavan potentiaalin talvimatkailussa ja lähinnä moottorikelkkailussa. Maiden hinta- ja palvelutason eron vuoksi eräät yrittäjät näkevät norjalaiset myös potentiaalisina lohituristeina. (Yrityskysely, 2003) Yrittäjät Osa matkailuyrittäjistä toivoisi saavansa lisäkoulutusta kielissä, lähinnä englannissa, saksassa tai norjassa. Markkinoinnissa ja tuotteistamisessa toivottiin myös lisäkoulutusta, sekä koulutettuja luonto-oppaita toivottiin lisää. Perinteisten elinkeinojen hyödyntämiselle matkailussa nähdään paljon potentiaalia ja tässä yhteydessä korostettiin palveluntuottajien ammattitaidon kehittämistä. (Yrityskysely, 2003) Yhteistyön puute on yrittäjien mielestä selkeä ongelma sekä matkailuyrittäjien kesken että yrittäjien ja muiden elinkeinojen välillä. Matkailuyrittäjät toivoivat, että poromiehet laajentaisivat toimintaansa nykyistä enemmän matkailuelinkeinoon.

34 24 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2020 Lisäksi yhteistyön toivottiin lisääntyvän paikallisten asukkaiden ja matkailuelinkeinon välillä matkailijaystävällisen ilmapiirin lisäämiseksi. Osa yrittäjistä haluaa tehdä tulevaisuudessa yhteistyötä lähimpien oman alan yrittäjien kanssa mm. markkinoinnissa, hinnoittelussa ja kapasiteetin yhteiskäytössä. (Yrityskysely, 2003) Markkinoinnin kehittämiseksi on muutamilla yrittäjillä suunnitelmia, kuten internetsivujen kehittäminen ja yhteistyö Saariselän kanssa. Kunnan aktiivisempaa osallistumista markkinointiin toivottiin. Muutamat yrittäjät ehdottivat, että Utsjoelle luotaisiin oma matkailun alueorganisaatio tai sellainen perustettaisiin yhdessä Inarin kylän kanssa. (Yrityskysely, 2003) Utsjoen kunnan matkailustrategiassa toimenpiteinä esitetään mm. alueen eri elinkeinojen, julkishallinnon, yhteisöjen ja järjestöjen välisen yhteistyön lisäämistä, kunnan luottamushenkilöiden paneutumista matkailuun, sekä yrittäjien aktivoimista omaehtoiseen matkailun kehittämistyöhön. Lisäksi strategiassa esitetään mm. matkailun markkinoinnin ja neuvonnan kehittämistä, sekä yrittäjille suunnatun koulutuksen lisäämistä. (Utsjoen matkailustrategia, 1997) Rajoitukset ja tuet Matkailuyritysten mielestä TE-keskuksen tukirahoituksella on ollut heidän toiminalleen suuri merkitys. Kunnalla ja erityisesti maakuntaliitolla ei yritysten mielestä ole juurikaan vaikutusta heidän toimintaansa. Kunnalta toivotaan selkeämpää kantaa ja poliittista vaikuttamista matkailun edistämisasioihin. Metsähallituksen ja Lapin ympäristökeskuksen toiminnan yrityksen näkevät ristiriitaisesti, osan mielestä niillä on positiivinen ja osan mielestä negatiivinen vaikutus. Tämä johtuu pääosin suojeluasioista sekä maankäytön luvista ja oikeuksista. Osa yrittäjistä näkee suojelualueiden ja erityisesti virkistysinfrastruktuurin merkityksen elinkeinonsa kannalta positiivisena. (Yrityskysely, 2003) Yrittäjät ovat yksimielisiä siitä, että alueelle ei tule kehittää Saariselän kaltaista massamatkailua. Yksittäisten yritysten taholta ei-toivottavina asioina mainittiin myös vesiskootteriajelut, riekostus keväällä kanakoirilla ja mönkijämatkailu. Muutamien yrittäjien mielestä suojelulla ei tule nykyistä enempää rajoittaa matkailun kehittämistä. (Yrityskysely, 2003) Analyysi ja johtopäätökset matkailun kehittämisestä Matkailun lähtökohdat Näkemys tärkeimmistä vetovoimatekijöistä on kunnan sisällä ja myös ulkopuolella varsin yksimielinen. Tämä antaa hyvät lähtökohdat kehittämistyölle, sillä tällöin kunnasta lähtevä markkinointiviesti on yhdenmukaisempaa ja matkailijoille muodostuu helpommin selvä käsitys alueesta. Myös ihmisten aitous on Utsjoella merkittävä vetovoimatekijä, tämän säilymistä edistää sijainti ja se että yrittäjät ovat syntyneet kunnassa. Utsjoen saavutettavuus ei ole matkailullisesti hyvä. Kysyntätutkimuksissa matkailijat pitivät informaation puutteen ohella pitkiä etäisyyksiä syynä siihen, etteivät ole Utsjoella käyneet. Saavutettavuus ei ole kuitenkaan suuri ongelma, koska Utsjoki ei ole eikä halua tulla massamatkailukohteeksi. Saavutettavuus vaikuttaa kohderyhmiin ja tuotteisiin. Kunnan saavutettavuuden lisäksi myös etäisyydet kunnan sisällä ovat ongelmallisia, sillä ne vähentävät yritysten yhteistyömahdollisuuksia.

35 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kysyntä, palvelutarjonta ja sesonki Kysyntätutkimusten mukaan Utsjoen suurimmat hyödyntämättömät potentiaalit ovat patikoinnissa ja vaelluksessa. Päiväretkillä patikointia harrastaa neljännes suomalaisista, maastoyöpymisen sisältäviä vaelluksia harrastaa kymmenesosa suomalaista. Päiväpatikointireiteille on kysyntää myös Utsjoen asiakasryhmissä. Päiväpatikointireittien käyttäjät tarvitsevat vaeltajia enemmän majoitus- ja ravitsemuspalveluita. Utsjoen alueella sijaitsevalla Kevolla on jo tällä hetkellä todella suuret retkeilijämäärät, joita ei ole hyödynnetty. Nykyisin vain pari prosenttia Kevolla kävijöistä ilmoittaa matkansa kohteeksi myös Utsjoen. Kevon kävijät jättävät kuntaa tällä hetkellä hyvin vähän rahaa, koska matkalla etelästä Kevon reitille ei ole Utsjoen puolella palveluja, joissa rahaa voi käyttää. Opastettuja retkiä on Kevon reitillä vähän. Vaellusta olisi tarkoituksenmukaista kehittää Kevon tunnettuuteen liittyen. Kevon opastuskeskus tulisi saada Karigasniemen kyläkeskukseen, jotta vaeltajilla olisi käytettävissä kaupallisia palveluja. Samalla voitaisiin kehittää uutta yritystoimintaa vaeltajien muonitukseen, opastukseen, autonsiirtoon yms. tukipalveluihin, sekä retken alku- ja loppumajoitukseen liittyen. Opastuskeskuksen lisäksi tarvittaisiin uusi yhteysreitti Karigasniemen kylästä Kevon pääreitille. Patikointia varten kuntaan tulisi saada lyhyitä ja helppoja reittejä matkailuyritysten yhteyteen. Seminaareissa esitetty reitti Nuorgamista Utsjoelle ja Karigasniemelle tuntureiden päällä lähellä jokea palvelisi tätä tarkoitusta. Reitiltä tulisi olla pistot yrityksiin. Patikointireitti toimisi oheispalveluna ja loisi mahdollisuuden nykyaikaiseen retkeilyyn, jossa sisätilamajoitus ja ruokailu sekä tarvittaessa myös varusteiden kuljetus ja opastus ostetaan palveluna matkailuyrittäjiltä. Utsjoen moottorikelkkailukausi on pitkä ja Utsjoen alueet sopivat kelkkailuun hyvin. Vaikka alueen etäisyyden ovat pitkiä, voidaan kelkkailulla verkottaa yrityksiä. Uusi jokivarren yritysten kautta kulkeva reitti Karigasniemen ja Utsjoen välille edistäisi talvimatkailua. Todennäköisesti alueella on tilaa sen verran, että kelkkailu saadaan hoidettua ilman suurempia ristiriitoja, vaikkakin ristiriidat porotalouden kanssa ovat mahdollisia. Kelkkailu voi myös vähentää alueen vetovoimaa esim. hiihtoalueena, mutta nykyisin hiihto on alueella vähäistä ja kelkkailun määrän on noustava todella paljon jotta merkittäviä vaikutuksia aiheutuisi. On todennäköistä, että Utsjoelle ei kohdistu samanlaista kelkkailupainetta kuin Kilpisjärvelle. Jokilaaksossa tulisi myös pohtia kevyen latuverkoston kehittämistä yritysten välille. Latuja voidaan tehdä ryhmille myös tarpeen mukaan järjestäen samalla hiihtäjien huolto. Kalastuksessa on kysyntätutkimusten mukaan laajentamismahdollisuuksia erityisesti tunturipuroilla ja järvillä. Tätä voidaan edistää luomalla reittiyhteyksiä ja taukopaikkoja tunturijärville. Tenon rannalle puolestaan tarvitaan selkeästi lisää reittejä, taukopaikkoja, jätepisteitä yms. jotta rantojen kantokykyä (sosiaalinen ja luonto) ei ylitetä. Myös metsästyksessä on paljon laajentamismahdollisuuksia. Marjastukseen Utsjoella on matkailijoiden keskuudessa kysyntää. Linturetkissä on kysynnän mukaan hyvinkin suuret tuotteistamismahdollisuudet, mutta rajoittavaksi tekijäksi on usein Pohjois- Suomessa muodostunut pula pätevistä lintuoppaista. Jäämeren läheisyys laajentaa huomattavasti linturetkien toteuttamismahdollisuuksia. Luontokuvauksessa on myös mahdollisuuksia oheisaktiviteettina. Melontaa on tuotteistettu Utsjoella toistaiseksi hyvin vähän, mutta lajilla on kysyntätutkimusten mukaan potentiaalia.

36 26 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2020 Porotalouteen liittyviin tuotteisiin on paljon kysyntää ja paikallista osaamista. Esim. vasotukseen osallistuminen voidaan tuotteistaa nykyistä laajemmin. Matkailijoilla on kiinnostusta myös opetella erätaitoja, kalaruokien valmistusta ja saamen käsitöitä. Kysyntätutkimusten mukaan matkailijat haluavat tutustua saamelaiskulttuuriin, minkä toivotaan näkyvän kunnassa osana normaalia elämää. Yleisesti ottaen naisten, lasten ja perheiden palveluille olisi kysyntää nykyistä tarjontaa enemmän. Kaiken kaikkiaan kuitenkin nykyinen palvelutarjonta näyttää vastaavan varsin hyvin kysyntää. Tasokas hotelli auttaisi monin tavoin alueen matkailun kehitystä. Alkuvaiheessa kapasiteettia voidaan kuitenkin myös lisätä tasokkaalla talvikäyttöön soveltuvalla mökkimajoituksella. Ohjelmapalveluiden vähäisyys on myös merkillepantava heikkous Utsjoen matkailussa. Ohjelmapalvelusektorin kasvu on Lapin matkailussa erittäin voimakasta ja yksilölliset pienten ryhmien ohjelmapalvelut sopivat hyvin Utsjoen matkailuprofiiliin. Seutukunnan kehittämisohjelmassa korostetaan matkailun kehittämistä ympärivuotiseksi sekä investointeja majoitus- ja ohjelmapalvelurakennelmiin. Matkailun ympärivuotisuuden lisääminen on ensisijaisen tärkeä tavoite. Nyt matkailu keskittyy kesään, minkä johdosta pääosan vuodesta matkailurakennukset ovat tyhjillään ja matkailuyrittäjät ilman työtä. Ympärivuotisuuden lisäämisen suurimpana esteenä puolestaan on tämän hetkisen majoituskapasiteetin soveltumattomuus talvikäyttöön. Ratkaisuna voisi olla määrätietoinen ohjelma talvimajoituskapasiteetin kehittämiseksi. Matkailun ympärivuotisuutta parantaisi myös moottorikelkkailun ja patikoinnin kehittäminen. Ympärivuotinen matkailutulo edesauttaisi pysyvien matkailutyöpaikkojen lisäämistä ja toisi kunnalle verotuloja. Sesonkiaikainen matkailu johtaa osittain ulkopuolisen sesonkityövoiman käyttöön. Saamelaisuus on otettava huomioon kaikessa matkailun kehittämisessä. Matkailua on syytä kehittää saamelaisuuden ehdoilla. Kaikkien osapuolten kannalta olisi positiivista jos saamelaisuus ja paikalliskulttuuri näkyisivät kunnassa luonnollisena osana jokapäiväistä toimintaa ja elämää. Asiakkaat Kotimaisten yksityismatkailijoiden merkitys tärkeimpänä kohderyhmänä sopii hyvin Utsjoen matkailuprofiiliin. Nämä asiakkaat maksavat itse matkansa ja ovat aidosti kiinnostuneita matkakohteestaan. Lisäksi nämä kohderyhmät eivät vaadi niin korkeaa palvelutasoa ja tuotteiden laatua kuin yritysasiakkaat. Yrittäjien yleinen näkemys siitä, että uusille kohderyhmille ei ole tarvetta, voi johtua yrittäjien korkeasta keski-iästä. Se, että osa yrityksistä tavoittelee myös ulkomaisia yksityismatkailijoita, on positiivista, koska sitä kautta voidaan saada tuotteille parempi kate ja se kannustaa laadun parantamiseen. Norjalaisten potentiaalia matkailussa pidetään toisaalta hyvänä, mutta toisaalta sitä epäillään. Syynä epäilyyn on norjalaisten vaatima korkea palvelutaso, jota ei Utsjoelta löydy. Norjalaiset elävät Utsjoen kaltaisessa ympäristössä ja lomalla haetaan jotain erilaista. Norjalaiset hakeutuvat nykyisin paljon saariselälle. Lyhyitä ostosmatkoja norjalaiset kuitenkin tekevät Utsjoelle. Mikäli kuntaa rakennetaan uusi hotelli, se todennäköisesti houkuttelee Norjalaisia kuntaan muutoinkin. Norjalaisten potentiaali näyttää myös suhteellisen selvältä moottorikelkkailun suhteen.

37 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA Yrittäjät Yritysten markkinointi on pääosin vähäistä ja kehittymätöntä. Utsjoella on luotettu Tenon ja lohen vetovoimaan kesällä. Markkinointiin ei ole ollut tarvetta alueen hyvän maineen, tunnettavuuden ja pysyvien asiakassuhteiden vuoksi. Markkinointiin tulee kuitenkin jatkossa panostaa, mikäli sesonkia halutaan jatkaa useammille vuodenajoille ja mikäli halutaan enemmän ulkomaisia asiakkaita. Myös markkinoinnin koordinointi on vähäistä. Ensimmäisenä askelena tulisi olla laadukkaiden kunnan yhteisten internetsivujen kehittäminen. Utsjoen oman matkailun alueorganisaation perustamiseen on todennäköisesti vaikea löytää riittävää rahoitusta. Markkinointi olisikin pitkällä tähtäimellä tarkoituksenmukaista kanavoida Pohjois-Lapin matkailun kautta, koska se edistäisi myös yhteistyötä Saariselän kanssa. Ulkomaisia asiakkaita tavoittelevien yritysten kannattaa myös joka tapauksessa hakea suoraan yhteistyökumppaneita suomalaisista ja pohjoisiin alueisiin ja aktiviteetteihin erikoistuneista ulkomaisista matkanjärjestäjistä. Matkailuyrittäjille tulisi suunnata koulutusta markkinoinnissa ja tuotteistamisessa sekä tarvittaessa kielissä. Utsjoen yrittäjien kielitaito on kuitenkin jo melko hyvä. Opaskoulutuksen järjestäminen olisi tärkeää ohjelmapalveluiden ja matkailun laadun kehittämiseksi. Matkailun kehittämisessä on tehtävä yhteistyötä matkailuyrittäjien kesken kuin myös matkailun ja muiden elinkeinojen välillä tarvitaan pienyrittäjien tuoteverkostoja ja palveluketjuja. Yhteistyötä tarvitaan paremman palvelutarjonnan luomiseksi: eri yrittäjillä on erilaisia taitoja ja palveluja jotka yhdessä voivat muodostaa matkailijan kannalta kiinnostavan kokonaisuuden. Yhteistyötä tarvitaan myös markkinoinnissa: yhdelle yrittäjälle tunnetuksi pääseminen vaatii huomattavia resursseja, mutta yhteispanostuksin yrittäjät voivat saada tunnettavuutta. Lisäksi yhteistyötä tarvitaan, jotta matkailijaa kohdellaan ystävällisesti koko alueella. Yhteistyötä olisi hyödyllistä kehittää myös matkailuteollisuuden, Saariselän kanssa, koska sen matkailijamäärät ovat valtavia Utsjokeen verrattuna ja alueiden erilaisuudet tarjoavat mahdollisuuksia yhteistuotteisiin. Lisäksi tulisi selvittää yhteistyömahdollisuudet Inarin kylän kanssa. Yhteistyössä - toisiaan täydentäen ja keskinäistä kilpailua välttäen - nämä saamelaisalueet voisivat rakentaa aitoa kulttuurimatkailua, jolle olisi kysyntää Saariselän matkailijoiden keskuudessa. Inarin kylä on lähempänä Saariselkää ja sillä on jo toimivaa yhteistyötä Saariselän kanssa. Tuet ja rajoitukset Alueen huomattavien luonto- ja maisema-arvojen säilyminen on Utsjoen matkailulle elintärkeää. Matkailua rajoitetaan jonkin verran ja se on osittain luvanvaraista. Eniten säännökset vaikuttavat moottoriajoneuvojen käyttöön erämaa-alueilla. Yleisesti ottaen rajoitukset eivät kuitenkaan merkittävästi haittaa Utsjoen kunnan potentiaalisimpia ja vetovoimaisimpia matkailumuotoja. Utsjoella sijainnista ja yritysten näkemyksistä johtuen Utsjoella ei näyttäisi olevan vaaraa massamatkailuun tai muuhun luontoa voimakkaasti rasittavaan matkailuun. Suurimmat riskit liittyvät maiseman kannalta jokilaakson matkailurakentamiseen ja jokivarren koordinoimattomaan käyttöön. Rahoitustuissa on paljon mahdollisuuksia sekä yleisen infrastruktuurin (reitistöt) kehittämiseen että yrityskohtaisiin investointeihin. Kunnan olisi hyvä laatia investointiohjelma, jotta tukia voitaisiin käyttää täysimääräisesti ja kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisesti.

38 28 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA Porotalous Luontaiselinkeinojen merkitys Utsjoella Luontaiselinkeinoihin kuuluvat poronhoito, kalastus, metsästys, marjastus ja sienestys sekä muu uudistuvien luonnonvarojen hyödyntäminen, sekä niiden ohella harjoitettava tuotteiden jatkojalostus, elinkeinon tarvitsemien välineiden valmistus, matkamuistojen valmistus ja myynti, matkailijoiden majoitus, maastokuljetus ja opastus sekä muu palvelutoiminta, pienimuotoinen maatilatalous ja metsätalous. Luontaiselinkeino koostuu yleensä useista vuodenaikojen mukaan vaihtelevista toimista. Luontaiselinkeinoa voidaan myös täydentää lyhytkestoisilla ansiotöillä. (Ylä-Lapin Luonnonvarasuunnitelma, 2000) Porotalous on ylivoimaisesti tärkein luontaiselinkeino. Utsjoen kunnassa on yhteensä 236 poronomistajaa. Merkittävän osan tuloista porotalous antaa n. 60 perheelle. Tämä määrä poronomistajista luokitellaan kunnan käsityksen mukaan ammattiporomiehiksi, koska he omistavat yli 80 eloporoa ja ovat rakennetukien piirissä. Lisäksi luontaiselinkeinojen harjoittajina on Utsjoella n. 5 riekonpyytäjää. Kunnassa on yksi ammattikalastaja ja lisäksi noin kymmenelle henkilölle kalastus on tärkeä osa luontaiselinkeinokokonaisuutta. Kotitarvekalastuksella on suuri merkitys perheiden omatoimisessa ruokataloudessa. Hyvinä marjavuosina marjoista saatavat myyntitulot ylittävät 0,1 miljoonaa euroa. Luontaiselinkeinoilla on alueelle huomattava kulttuurinen merkitys alueelle luonteenomaisena ja leimallisena elinkeinona ja saamelaiskulttuurin yhtenä kantajana. (Ylä- Lapin luonnonvarasuunnitelma, 2000) (Niittyvuopio, 2003) Porotalouden keskeisiä lähtötietoja Perustietoja ja erityispiirteitä Poroa hyödynnetään Lapissa kolmella tavalla: lihana, teurastuksen sivutuotteina, matkailupalveluissa, sekä välillisesti osana Lapin julkisuuskuvaa. Vuonna 2003 poron lihantuotto Lapissa oli kaikkiaan teurastuloina 14,3 milj. euroa. Poromatkailusta saatu tulo oli 16 miljoonaa euroa. Muita porotuotteita, kuten matkamuistoja ostettiin Lapissa viime vuonna noin kolmen miljoonan euron arvosta. (Helsingin Sanomat, 2004) Porotalous on Utsjoen kunnassa merkittävä elinkeino. Poronhoitovuonna on Kaldoaivin- ja Paistunturin paliskunnissa ollut yhteensä 236 poronomistajaa. Poroja on teurastettu vuosittain n kpl. Teurastuloja on tullut n. 1,3 milj. vuodessa, eli yhteensä n /poronomistaja. Liikevaihto ei kuitenkaan kuvaa hyvin porotalouden merkitystä mm. siksi, että poronliha on suoraan merkittävä osa porotilojen elintarvikehuoltoa ja monille porotalous täydentää useista elinkeinoista muodostuvaa kokonaisuutta. Utsjoen porojen myynti kappaleittain jakautuu norjalaisten (n kpl) ja alueella toimivien poronomistajien yritysten ja suoramyynnin (n kpl) kesken. Suomalaisille poronostoliikkeille lihaa ei ole viime vuosina myyty (Paliskuntien tilastot, 2003) (Poromies-lehti, 2003). Keskimääräinen porokarjan koko Utsjoella on 54 poroa kun se koko maassa on 36. Poronhoitolailla ja yhteiskunnan tukipolitiikalla pyritään vaikuttamaan porotalouden rakenteisiin esim. henkilökohtaisten porokarjojen suurentumiseen. Tämä johtaa elinkeinon piirissä työskentelevien ihmisten vähenemiseen. (Poromies-lehti, 2003)

39 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA Paliskunta on hallinnollinen yksikkö, joka hallinnoi maastoon määritellyllä ja osittain myös merkityllä alueella harjoitettavaa porotaloutta. Paliskunnilla on vapaa laidunnusoikeus poronhoitoa varten tarkoitetulla alueella. Maastossa liikkuminen poronhoitotöissä erilaisilla moottorikulkuneuvoilla on myös vapaata. Metsähallituksella on laajojen maa-alueiden hallinnoijana runsaasti vuorovaikutusta poroelinkeinon kanssa. Tärkeimpänä porotalouden tukiorganisaationa on TE-keskus, joka mm. tukee porotalouden investointeja ja kehittämistä. Saamelaiskäräjät liittyy porotalouteen saamelaiskulttuurin kautta. Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitos vastaa porotalouden tutkimuksesta. Saamelaisalueen koulutuskeskus tarjoaa porotalouteen liittyvää koulutusta. Teurastus ja jalostus Porojen teurastaminen tulee tapahtua sitä varten hyväksytyssä teurastamossa. Utsjoelta myydyt porot on teurastettu Paistunturin paliskunnan omistamassa Ailikkaan- ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen Toivoniemen teurastamoilla (Inarissa). Aikaisemmin myös ostoliikkeen (Lapin Liha Oy:n) teurastamoilla on teurastettu Utsjoen poroja. Norjaan myydyt porot on osittain teurastettu Norjassa. Kaldoaivin paliskunnalla ei ole omaa teurastamoa. Poronostoliikkeille tapahtuva myynti on tapahtunut kollektiivisesti paliskunnan toimesta. Poronomistajien omat yritykset ovat myös myyneet lihaa suoraan loppukäyttäjille, ravintoloille ja vähittäiskauppaan. Monet poronomistajat ovat lisäksi tehneet yksityistä suoramyyntiä. Paliskunnat ja yksittäiset poronomistajat ovat perinteisesti tehneet markkinointia hyvin vähän. (Yrityskysely, 2003) Poronlihaa korvaa erityisesti edullisempi saksanhirvi, jota tuodaan pääasiassa Uudesta-Seelannista noin miljoona kiloa vuosittain eli lähes puolet poronlihan vuotuisesta määrästä. Muuhun elintarviketeollisuuteen verrattuna poronlihan raaka-aineiden hankinnan ajoitus on poikkeuksellista, koska koko vuoden myyntivarasto on hankittava syys-joulukuussa. Tämä on vaikuttaa rahoitus- ja varastointikuluihin. (Poronjalostajat, 2003) Viimeiset 5-6 vuotta poronlihan tuottajahinta on pysynyt suhteellisen tasaisesti 5 :n tasolla. Norjassa tuottajahinta on noin 30% korkeampi. Vuonna 2003 Norjan valtio esti norjalaisten poron oston Suomesta korkeilla tullimaksuilla. Tästä seurasi, että valtaosalle Utsjoen poroista ja lihoista ei ollut ostajaa perinteisillä tavoilla. Samoin v poronostoliikkeet ilmoittivat alentavansa ostohintojaan, koska varsinaista tarvetta suuriin ostoihin ei suurten varastojen vuoksi ollut. (Yrityskysely, 2003) Poronlihan jatkojalostuksella käsitetään yleensä tuotteiden valmistaminen teurastetusta poronruhosta sekä tuotettujen tuotteiden markkinointi ja myynti. Jatkojalostaminen on poronhoidosta erillinen toimiala, joka tosin voidaan yhdistää porotalouteen. Poronhoito on alkutuotantoa, jatkojalostus on sen sijaan teollista tuotantoa ja liiketoimintaa. Jatkojalostuksessa oleellista on asiakkaiden löytäminen, logistiikka, tuotantotilat, raakaaineiden hankinta ja rahoitus. Jatkojalostukseen vaaditaan erilaista osaamista kuin poronhoitoon. Jatkojalostusta voi harjoittaa yksittäinen paliskunta, paliskuntien yhtymät, yksittäiset henkilöt ja erilaiset osuuskunnat ja yksityiset yritykset. Utsjoella on kaksi pienjalostamoa, joista molemmat sijaitsevat Nuorgamin lähellä. Utsjokelaisen näkökulmasta poronlihan suoramyynti tulee myös turvata. (Yrityskysely, 2003) (Niittyvuopio, 2003)

40 30 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2020 Suhde muihin elinkeinoihin Osa poromiehistä panostaa vain poronhoitoon, osa hyödyntää poroa myös muissa elinkeinoissa ja osa toimii osa-aikaisesti kokonaan muissa elinkeinoissa. Utsjoen poromiehiä toimii mm. jalostus-, majoitus-, ohjelmapalvelu ja kuljetusyrittäjinä. (Yrityskysely, 2003) Osaaminen Poronhoitotyöt opitaan käytännössä isältä pojalle periaatteella. Porotalouden ammatillista koulutusta on järjestetty 1980-luvulta lähtien (Porotalous- ja luontaistalouslinjoilla Kittilän Maatalousoppilaitoksessa ja Saamelaisalueen Koulutuskeskuksessa), sekä Poro Agrologi -linjalla Rovaniemen Ammattikorkeakoulussa 1990-luvun lopulta alkaen. Edellä mainituissa paikoissa on järjestetty myös kurssimuotoista koulutusta mm. porojen teurastamiseen ja lihankäsittelyyn liittyen. (Yrityskysely, 2003) (Niittyvuopio, 2003) Tuet ja rajoitukset Porotaloudelle on käytettävissä vastaavat rakennetuet kuin muillekin elinkeinoille. Porotaloudelle maksetaan myös kansallista tuotantotukea (eloporokohtainen tuki 20 euroa/eloporo). Vuonna 2003 tuotantotukea maksettiin Utsjoella n. 60 ruokakunnalle. Euroopassa tuotantoon perustuva peruselinkeinotoiminta kuuluu tukijärjestelmien piiriin. Myös muissa pohjoismaissa, kuten Ruotsissa ja Norjassa porolle maksetaan tuotantotukea. Yksi suuri syy porotalouden kannattavuuden heikentymiseen on vääristynyt kansainvälinen kilpailu, jossa poronliha joutuu kilpailemaan vahvasti tuettujen vastaavien tuotteiden kanssa. Porotalouden sukupolven vaihdos jää lisäksi usein ilman starttirahaa, koska porotalouteen kasvetaan vähitellen ja porokarjaa lisätään vähitellen. (Niittyvuopio, 2003, 2004) Porotalouden tukia säätelee mm. Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslaki. Maa- ja metsätalousministeriö päättää suurimmista sallituista poroluvuista paliskunnittain kymmeneksi vuodeksi kerrallaan Paikallinen näkemys porotalouden kehittämiseksi Perustietoja ja erityispiirteitä Porotaloutta pidetään Utsjoella yleisesti hyvin tärkeänä elinkeinona. Monet painottavat porotalouden työllistävyyden lisäksi sen merkitystä paikallisen kulttuurin kannalta. (Yrityskysely, 2003) (Seminaarit, 2003) Monilla Utsjoen poromiehillä on suunnitelmissa henkilökohtaisen poroluvun kasvattaminen. Muutamien poromiesten mielestä porojen kokonaispäälukua tulisi kuitenkin pudottaa ja hakea elinkeinolle kannattavuutta muuta kautta kuin talviruokintaa ja poromieskohtaista päälukua nostamalla. Muutamat poromiehet esittivät huolen siitä, että poromiesten määrän väheneminen aiheuttaa kiireisinä aikoina työvoimapulaa, eikä osaavaa työvoimaa ole välttämättä saatavilla. (Yrityskysely, 2003) Teurastus ja jalostus Paliskunnat ovat olleet hyvin tietoisia Norjan tullisäännösten aiheuttamasta riskistä, mutta korkeiden tuottajahintojen vuoksi molemmat paliskunnat ovat myyneet n. 80 % lihoistaan Norjaan. Paistunturin paliskunnalla on oma teurastamo, joten heillä ei ole suuria toiveita tai suunnitelmia tilanteen kehittämiseksi. Paistunturin poromiehet toivovat kuitenkin paikallisen jatkojalostuksen kehittymistä. (Yrityskysely, 2003)

41 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kaldoaivin paliskunnan poromiehillä on jo kaksi omaa pienjalostamoa, mutta paliskunnan oman teurastamon puute on monien poromiesten mielestä suuri ongelma. Kaldoaivin poromiehet esittivät siirrettävän teurastamon hankkimista tai pysyvän teurastamon rakentamista. Toisaalta osa ei halua omaa teurastamoa suurien investointikustannusten vuoksi. Monet luottavat edelleen tulevina vuosina Norjan vientiin. Molemmissa paliskunnissa monet poromiehet näkevät paljon mahdollisuuksia myös suoramyynnissä. (Yrityskysely, 2003) Osa Utsjoen poromiehistä harjoittaa vain porohoitoa, osa on puolestaan ns. jalostavia poromiehiä (harjoittavat alkuvaiheen jalostusta) ja kolmannen ryhmän muodostavat poronjalostukseen erikoistuneet henkilöt. Utsjoen kunnassa uskotaan jalostavien poromiesten suhteellisen osuuden lisääntyvän lähivuosina. (Niittyvuopio, 2004) Suhde muihin elinkeinoihin Monet poromiehet suunnittelevat elinkeinotoiminnan laajentamista jalostukseen tai matkailuun. Poromiehille tehtyyn kyselyyn (vastaus % poromiesten osalta 20) vastanneista hieman yli puolet näki matkailusta olevan porotaloudelle haittaa. Kuitenkin vastanneista yli puolta kiinnosti laajentaa toimintaansa matkailuun. (Yrityskysely, 2003) Matkailussa mahdollisuuksia nähdään ohjelmapalveluissa ja majoituspalveluissa. Poromiehet voivat esim. toimia oppaina retkeilijöille ja metsästäjille tai rakentaa ohjelmapalveluja normaaliin porotöihin liittyen. Muutamat poromiehet korostivat, että porotöissä tarvittava kuljetuskalusto (erit. moottorikelkat) sopii hyvin käytettäväksi myös matkailussa ja että porotalouden ja matkailun sesongit täydentävät hyvin toisiaan. Joidenkin mielestä matkailijoiden mukanaolo häiritsee porotöitä, mutta toisten mielestä toiminnot voi hyvin sovittaa yhteen. Poronlihan suoramyynti matkailijoille nähtiin yhtenä kehittämismahdollisuutena. Yksittäisenä ajatuksena mainittiin myös mahdollisuus myydä lihaa syksyn metsästysmatkailijoille ja talven joulumatkailijoille, jolloin voitaisiin säästää lihan varastointikustannuksissa. (Yrityskysely, 2003) Se, että poro on saamelaisuuden symboli, nähdään toisten mielestä ongelmana ja toisten mielestä vahvuutena. Saamelaiskulttuuriin liittyen esitettiin mm. että tulisi tukea myös sellaisia poromiehiä, joilla porotalous ei ole merkittävää taloudellista toimintaa vaan kulttuuria ja ruokatalouden ylläpitoa. Ristiriitoina muiden elinkeinojen kanssa kyselyyn vastanneet poromiehet mainitsivat useaan kertaan kanakoirilla metsästyksen, erityisesti keväällä. Tätä ongelmaa on tosin helpottanut Paistunturin alueella Metsähallituksen organisoimat koiravyöhykkeet ja yhteishenkilökäytäntö. Kelkkareittejä pidettiin haitallisina Paistunturin paliskunnan alueella, mutta Kaldoaivissa poromiehet kertoivat kelkkareiteistä olevan pääosin vain hyötyä. Kaldoaivissa on jo varsin hyvä kelkkareittiverkosto, jota poromiehet sanovat hyödyntävänsä heinänajossa ja myös porojen kokoamisessa. Lisäksi Kaldoaivissa reittien todettiin vähentävän villiä kelkkailua. Valvomaton villi kelkkailu ja myös osittain mönkijöillä ajelu koettiin ongelmaksi kaikilla alueilla. (Yrityskysely, 2003) Näkemyksiä porotalouden kehittämiseksi tiedusteltiin porotaloustilojen lisäksi myös muilta yrittäjiltä. Muut yrittäjät toivoivat pienjalostustoiminnan kehittämistä ja useat mainitsivat, että lihan saatavuus tulisi saada alueella paremmaksi. Monet esittivät myös poromatkailun kehittämistä. (Yrityskysely, 2003)

42 32 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2020 Osaaminen Muutamat poromiehet näkevät koulutustarvetta lihanjalostuksessa ja matkailussa. (Yrityskysely, 2003) Tuet ja rajoitukset Poromiehet toivovat tukien lisäämistä. Monien poromiesten mielestä porotalouden edunvalvonta ei ole onnistunut, koska porotalouden tuet ovat vähäisempiä kuin esim. lampaanhoidon tuet. Joidenkin poromiesten mielestä matkailun kehittäminen rajoittaa porotalouden harjoittamismahdollisuuksia (Yrityskysely, 2003). Maankäytön osalta porotalous edellyttää väljää rakentamista (ohjausryhmä, 2004) Analyysi ja johtopäätökset porotalouden kehittämisestä Perustietoja ja erityispiirteitä Porotalous on tärkeä elinkeino ja sen merkitys Utsjoen kunnalle ja kulttuurille on erittäin suuri. Porotalouden harjoittamisen edellytykset nyky-yhteiskunnassa on syytä turvata. Kunta on ollut jossain määrin sivussa porotaloudesta. Kunnan roolia porotalouden kehittämisessä olisi hyvä nostaa. Porotaloudessa on paljon ihmisiä, joille se ei ole liike- tai elinkeinon harjoittamista, vaan elämäntapa, joka elättää. Nykyaikana porotalous on yhä enenevässä määrin sidottu liike-elämän lainalaisuuksiin. Porotalous on alkutuotantoa, siinä on mm. panostettava luonnonolosuhteista johtuvien tappioiden ennaltaehkäisyyn, tuotantokustannusten minimointiin ja tuotannon laadun tasaisuuteen. Tuotantomäärien kasvattaminen ei ole todennäköisesti mahdollista luonnonlaitumilla. Toisaalta porotalouden kulttuurisen merkityksen vuoksi porotaloutta on katsottava myös muutoin kuin liiketaloudelliselta kannalta. Porotalous on elänyt voimakasta muuttumisen kautta viimeiset 30 vuotta ja muutosvauhti kiihtyy edelleen. Tärkeimpiä muutostekijöitä ovat olleet koneellistuminen, porojen loislääkintä, porojen lisäruokinta ja yhteiskunnan tuet. Tällä hetkellä suurena muutostekijänä ovat lisäksi poronlihamarkkinat. Ammattitaitoisten poromiesten määrän väheneminen aiheuttaa esim. porojen kokoamisessa tulevaisuudessa todennäköisesti ulkopuolisen työvoiman tarvetta. Poromiesten määrän väheneminen vähentää myös porotalouden yhteiskunnallista painoarvoa. Teurastus ja jalostus Utsjoella poronlihamarkkinat ovat useita vuosia olleet norjalaisten ostajien varassa, tuottajahintojen, läheisyyden ja teurastamokapasiteetin johdosta. Pelkästään Norjan markkinoiden varaan on kuitenkin vaikea tehdä pitkäjänteisiä suuria investointeja, koska norjalaisten määräämiin tullimaksuihin ei voida vaikuttaa. Teurastamo- ja teurastaja kapasiteettia on Utsjoella ja sen lähiympäristössä on riittävästi. Kaldoaivin teurastamon rakentamisen vaihtoehtona tulisikin selvittää Paistunturin teurastamon yhteiskäyttömahdollisuuksia. Teurasporojen myyminen elävänä vie työtuloja paliskunnan ulkopuolelle. Oma teurastamo mahdollistaa teurastustyön teettämisen paliskunnan osakkailla. Yhteiskäytössä olevan teurastamon osalta ongelmia on teurastusten ajoittamisessa ja teurasporojen kuljetuksessa. Mahdollinen yhteiskäyttö vaatii siten myös tarvittavat rakenteet sekä logistiikan järjestämisen. Kuljetus tulisi jalostuksen vuoksi olemaan kaksisuuntaista, se voitaisiin toteuttaa ostopalveluna.

43 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA Poronlihakauppa siirtyy todennäköisesti enemmän yksittäisten poronomistajien tekemäksi ja paliskuntien tekemä kollektiivinen kaupanteko vähenee. Kuntaan perustetaan muutamia uusia yksittäisiä pieniä jalostusyksiköitä, mikä on eritäin positiivista. On kuitenkin varottava liian monen tuotantolaitoksen rakentamista, koska se voi johtaa hintakilpailuun ja kannattamattomuuteen. Pienten yksiköiden on kyettävä tekemään yhteistyötä keskenään pystyäkseen palvelemaan asiakkaitaan ympäri vuoden. Pienten yksiköiden olisi myös nostettava jalostusaste mahdollisimman korkeaksi, koska ne eivät voi kilpailla tuotantokustannuksilla isojen yritysten kanssa. Pienet yksiköt voisivat panostaa lähimarkkinoihin ja hyödyntää matkailua. Utsjoen nykyiset ja suunnitteilla olevat pienjalostamot pystyvät käsittelemään arviolta puolet alueen poronlihasta. Paistunturin teurastamon yhteyteen tai Kaldoaiviin mahdollisesti perustettavaan uuteen teurastamoon olisi mahdollista rakentaa tilat jatkojalostukselle. Tällöin paliskunnissa jokainen asiasta kiinnostunut saisi mahdollisuuden hankkia lisäansioita oman porokarjan jatkojalostuksella. Yksi vaihtoehto jalostuksen kehittämisessä on myös laajentaa nykyisten jatkojalostuslaitosten toimintaa ja lisätä paliskuntien yhteistyötä niiden kanssa. Näihin vaihtoehtoihin ei ole kuitenkaan osoitettu kiinnostusta. Myöskään suuria poronostoliikkeitä ei tulisi täysin unohtaa jakelukanavina, koska niillä on olemassa olevat tuotekehitys-, myynti-, markkinointi- ja jakeluorganisaatiot. Lisäksi yleisesti ottaen markkinointiin ja asiakassuhteiden ylläpitämiseen olisi hyvä varata resursseja paliskunnissa. Suoramyynti tulee todennäköisesti olemaan mittakaavaltaan pientä. Teurastukseen liittyvät säännökset eivät suoraan estä suoramyyntiä, mutta rajoittavat sitä. Säädösten tulkinnan kannalta suoramyyntiin liittyy riskejä. Utsjoen kunnan mielestä poronlihan suoramyynti tulee turvata. Suhde muihin elinkeinoihin Porotalouden kehittämisessä on usein vaihtoehtoina poromieskohtaisten porokarjojen kasvattaminen tai elinkeinopohjan monipuolistaminen. Poromieskohtaisten porokarjojen kasvattaminen voi tarkoittaa esim. investointeja heinäkoneisiin sekä ulkopuolisen työvoiman tarvetta kiireisinä aikoina. Elinkeinopohjan monipuolistamisessa jalostuksen lisäksi myös matkailu tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Matkailun hyödyntämiseen porotalouden harjoittajilla on luontaisesti hyvät mahdollisuudet. Lapissa poromatkailun tulo on jo suurempi kuin poron lihan myynnistä saatava tulo. Utsjoella poromatkailua ei vielä harjoiteta niin paljon kuin muualla Lapissa. Ristiriitoja porotalouden ja matkailun välillä on, mutta ne voidaan monilta osin ratkaista hyvällä suunnittelulla. Myös pienteollisuudesta voi löytyä mahdollisuuksia poromiesten elinkeinopohjan monipuolistamiseen. Vähitellen lisääntyvä yhteistyö ja toisten ammattien tunteminen auttaa vähentämään ristiriitoja. Osaaminen Porojen hoitoon ja teurastamiseen alueella on runsaasti osaamista. Jatkojalostukseen ja matkailuun osaamista tarvittaisiin lisää. Olemassa olevat koulutusohjelmat antavat hyvät lähtökohdat porotalouden kehittämiselle.

44 34 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kalastus Tuet ja rajoitukset Porotalouden rakennetuet ohjaavat poromieskohtaisten porokarjojen kasvattamiseen. Porotalouselinkeinon monipuolistaminen olisi monella tapaa tarkoituksenmukaista, sen vuoksi porotalouden monipuolistamiseen tulisi voida käyttää kehittämisinvestointitukia entistä enemmän. Lisäksi porotaloudelle tulisi saada sellainen tuotantotuki, että poronliha olisi kilpailukykyinen. Olisi tarkoituksenmukaista, että porotaloudelle maksettaisiin vähintään vastaava tuotantotukea kuin lampaan kasvatukselle. Olisi myös tarkoituksenmukaista, jos poroelinkeinonharjoittajilla olisi samanlainen verokohtelu ja tukijärjestelmä kuin maatalouden harjoittajilla. Mm. polttoaineverotus ja lomitusjärjestelmät helpottaisivat luontaiselinkeinonharjoittajien toimintamahdollisuuksia. Yhtenä vaihtoehtona on syytä pohtia julkisuudessa esitettyä ajatusta, jonka mukaan saamelaisalueen porotalous erotetaan muun Suomen porotaloudesta ja sitä tarkastellaan tukipolitiikassa kulttuurin ylläpitämisen kannalta eikä osana maatalouden järjestelmiä. Porotalouden sukupolven vaihdosta tulisi tukea selvästi nykyistä enemmän. Utsjoella ammattiporomiehistä arviolta viidenosalla tulee lähivuosina ajankohtaiseksi eläkkeelle siirtyminen ja jatkaja löytyisi perheestä. Sukupolvenvaihdosten tukemiseksi on tehtävä pikaisia lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, jottei nuoria menetetä muille aloille. Nuorten mukaan saamista porotalouteen on muutoinkin syytä edistää nykyistä enemmän Keskeiset kalastuksen lähtötiedot Kalastus on ollut tärkeä luontaiselinkeino Utsjoella aina 1800-luvulle asti ja se on säilyttänyt merkittävän aseman myös nyky-yhteiskunnassa, joskin muuttuneena. Kalastusmatkailun merkitys alkoi voimistua 1950-luvulla, jolloin kulkuyhteydet Tenojokivarteen kohentuivat oleellisesti. Lohi on edelleen merkittävä tulolähde alueen väestölle. Lohenlihan myynnistä on voimakkaasti siirrytty lohenkalastuksen myyntiin, koska kalakauppaan on tullut runsaasti halpaa norjalaista verkkoallaskasvattamoissa viljeltyä lohta, jolloin Tenon lohen lihallinen arvo on huomattavasti laskenut. Suomen liittyminen vuonna 1984 Pohjois-Atlantin lohensuojelujärjestöön (North Atlantic Salmon Conservation Organization, NASCO) velvoittaa vuosittaiseen tiedon keräämiseen Tenojoen lohikannoista ja kalastuksesta. NASCO seuraa ja antaa suosituksia valtiollisiksi toimenpiteiksi mm. Tenojoen lohikantojen suojelemiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön vuosittain Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle osoittamalla määrärahalla seurataan Tenojoen luonnonvaraista lohikantaa mm. poikastiheystutkimuksilla, saalis- ja kalastustilastoilla ja kalakantanäytteillä. Tenojoen kalastuspiirin alueella on voimassa vuonna 1989 Suomen ja Norjan välillä Tenojoen kalastuspiirin yhteisestä kalastussäännöstä tehty sopimus ja siihen liittyvä kalastussääntö (Sopimussarja 94/89), joiden eräät määräykset on hyväksytty lailla (1197/89). Kalastussääntö ja siitä tehty sopimus on tarvittaessa määrävuosittain uudistettava valtioiden välisillä neuvotteluilla, Suomen ja Norjan ulkoministeriöiden kautta. Kalastussäännössä on määritelty mm. sallitut kalastusvälineet, kalastusajat sekä sallitut kalastusalueet ja niitä koskevat rajoitukset. Vakituisesti Tenojoen vesistön jokilaaksoissa asuvilla on yleisesti ottaen laajemmat kalastusoikeudet kuin muualla asuvilla. Esimerkiksi kalastusmatkailijat voivat käyttää pyyntivälineenään vain vapaa ja viehettä. Paikalliset kalastajat voivat lisäksi käyttää tiettynä aikana mm. erilaisia verkkopyydyksiä. Tenojoen kalastuspiirin kalastussääntöä sovelletaan valtakuntien väliselle rajaosuudelle Teno-, Inarin- ja Skietshamjoessa. Kalastussääntö on voimassa rajajokialueelle Norjassa sekä Suomessa niin valtion kuin yksityistenkin vesialueilla. Tenojoen sivuvesistö-

45 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA jä varten annettavat säännökset eivät voi sisältää määräyksiä, jotka ovat rauhoitusaikojen, alimpien mittojen ja kalastusvälineiden käytön osalta lievempiä kuin mitä yhteisen rajajokialueen kalastussäännössä on määrätty. Voimassaoleva sivuvesisääntö on vuodelta 1990 ja siinä säädellään kalastusta alueella niin pitkälle kuin lohi nousee. Varsinaisen tunturialueen ja erämaa-alueen kalastusta säätelevät erikseen kummankin valtion omat kalastuslait. Tenojoen vuotuiset lohisaaliit ovat vaihdelleet noin kilosta kiloon. Joesta saatu lohisaalis on 20 viime vuoden aikana ollut keskimäärin kiloa, josta Suomen puoleinen osuus on ollut noin %. Suomen puolella kalastaneiden kalastusmatkailijoiden saalismäärä vuonna 2003 oli noin 26 tonnia, mikä oli noin 40 % Suomen puoleisesta lohisaaliista. Tenojokivarren paikkakuntalaisten kalastuslupien määrä on pysynyt suhteellisen tasaisena viime vuosina. Vuosina lohen pato- ja verkkokalastukseen oikeuttavia lupia on lunastettu noin 640 ja kausilupia vapa ja viehekalastukseen noin 150. Vuonna 2003 paikkakuntalaisten lohisaalis Tenojoesta ja sivuvesialueelta oli 45,8 tonnia. (Tenojoen ja Näätämöjoen vesistöalueiden kalastuskaudelle 2003 päivitetyt kalastus- ja saalistilastot, 2004) Viime vuosina Tenolla on käynyt vuosittain n kalastusmatkailijaa. Kalastusvuorokausien määrä on huomattavasti suurempi Suomen kuin Norjan puolella. Vuonna 2003 Suomessa lupia lunastettiin vuorokaudeksi, kun taas Norjan puolella on vuosittain lunastettu vain noin kalastusvuorokautta. (Lohikantojen tila Teno- ja Näätämöjoen vesistöissä, 2003) Taloudellisesti Tenon lohenkalastus on selvästi tunturivesien kalastusta merkittävämpää. Tunturivesien kalastuksella on kuitenkin edelleen merkityksensä luontaiselinkeinojen lisänä ja kotitarvekalastuksessa. Tunturijärvillä käytetään pääasiassa verkkoa ja pääsaalislaji on siika. (Ylä-Lapin luonnonhoitosuunnitelma, 2000) Kokonaisuutena Tenojoen merkitys Utsjoella on varsin huomattava. Vuonna 2003 Tenojoen kalastuslupatuloja kertyi Suomessa euroa ja Norjassa euroa. Yhteisen rajavesialueen kalastuslupatulot koostetaan yhteiseen lohikassaan, joka jaetaan tasan molempien valtioiden kesken. Toistaiseksi suurin lupatulokertymä on vuodelta 2002, jolloin Suomeen jäi euroa. Vuonna 2003 Suomeen tuloutettiin euroa. Suomeen jäävistä lupatuloista noin 7 % on palautunut paikkakuntalaisille yrittäjille luvanmyyntipalkkioina. Vuoden 2003 lupatuloista euroa palautui Tenojoen vesistöalueen omistajille: valtiolle, osakaskunnille ja yksityisille tiloille. Valtion osuus vesialueen omistajana on ollut n. 27 %. Paikallisille asukkaille kalastus tuo lisäansioita kalan myynnistä jalosteena tai jalostamattomana, mutta etenkin Tenojoen kalastusmatkailupalvelujen ja yrittäjyyden kautta. Tenojoen kalastusmatkan keskimääräinen kokonaiskustannus oli noin 420 euroa (vuonna 1998). Summasta noin neljännes käytettiin varsinaisiin kalastuskuluihin (kalastusluvat, venevuokrat, kalastustarvikkeet ym.) ja noin puolet kalastusmatkaan liittyvään majoittumiseen, ravitsemukseen ja muihin menoihin. Neljännes kustannuksista käytettiin matkakuluihin. (Tenojoen kalastusmatkailu, RKTL 1998) Paikallinen näkemys kalastuksen kehittämiseksi Utsjoen yrittäjät näkevät tarvetta erityisesti tunturijärvien kalastuksen kehittämiseksi matkailumielessä. Yrittäjät toivovat lupavesien määrän lisäämistä sekä reittejä ja taukopaikkoja tunturijärville. (Yrityskysely, 2003)

46 36 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2020 Tenon kalastuksen kehittämisestä esitettiin monenlaisia näkemyksiä. Osa matkailuyrittäjistä esitti paikallisten kalastusoikeuden kaventamista, verkkokalastuksen vähentämistä ja matkailijoiden kalastuksen helpottamista. Osa matkailuyrittäjistä ja muista paikallista totesi kalastussäännön olevan tällä hetkellä hyvä. Osa paikallisista sen sijaan esitti matkailijoiden kalastuksen rajoittamista ja paikallisten kalastuksen helpottamista. (Yrityskysely, 2003) Monet yrittäjät esittivät myös Tenojoen kalastusmatkailijoiden lupahintojen laskemista. Yhteisinä toiveina yrittäjät ja paikalliset asukkaat esittivät kalastuspaineen tasaamista ja ohjaamista, Tenon rantojen infrastruktuurin kehittämistä (reitit, taukopaikat, jätepisteet), sekä vesistön puhtaanapidon ja kalatautien ehkäisyn tehostamista. Myös kalojen jalostusasteen nostamista kunnassa esitettiin usein. (Yrityskysely, 2003) Yksittäisinä konkreettisina toimenpiteinä esitettiin uusia yksittäisiä rantakalastuspaikkoja, erityisesti perhokalastuspaikkoja, sekä muutoksia lupa-aikoihin ja venekalastusrajoituksiin. Esim. perhokalastusalueita ehdotettiin kohdennettavaksi nykyistä paremmin matkailuyritysten läheisyyteen. (Yrityskysely, 2003) Lohikannan ja joen luonnonvaraisuuden säilyttämiseksi tulisi huomioida paikallinen perinteinen tieto luonnon olosuhteista, lohesta ja kalastuksesta Analyysi ja johtopäätökset kalastuksen kehittämisestä Lohenkalastuksella on erittäin suuri kulttuurinen ja taloudellinen merkitys Utsjoen kunnalle. Kalastus on aina kuulunut alueen elämään ja kotitarvekalastuksen merkitys on säilynyt suurena ja siihen liittyy myös huomattava henkinen virkistysarvo. Erityisesti lohenkalastus saa myös matkailijat tulemaan alueelle. Kalastuksen jatkumisesta ja Tenon luonnonvaraisen lohikannan turvaamisesta onkin syytä pitää huolta, mm. panostamalla kalatautien ehkäisyyn ja vesistön kuntoon. Tenolla on vilkkaana lohestusaikana paikoin jopa ruuhkaa. Jokivarressa on ruuhkaisimpina päivinä, yleensä juhannuksen jälkeen noin ulkopaikkakuntalaista kalastusmatkailijaa paikkakuntalaisten kalastajien lisäksi. Kalastuspainetta voitaisiinkin sääntömuutoksilla tai kalastusmatkailua koskevilla erillismääräyksillä tasata alueellisesti tai ajallisesti, jolloin saataisiin myös alueen palveluyritysten kapasiteetti tehokkaammin käyttöön. Lisäksi tulisi panostaa tunturijärvien kalastuksen kehittämiseen, sillä niille ei vielä kohdistu suuria kalastuspaineita. Matkailijoiden keskuudessa tunturivesille on suuri kysyntä, niiden talvikalastus elvyttäisi kunnan ympärivuotista matkailutarjontaa. Kalastuspaineita ratkottaessa on otettava huomioon perinteisiin kalastusoikeuksiin perustuvien oikeudet suhteessa matkailukalastuksen kehittämiseen. Kalastuksen kehittämisessä on aina huomioitava sen suuri merkitys paikalliselle kulttuurille. Paikallisten asukkaiden kannalta on hyvä, että heillä on suhteellisen laajat kalastusoikeudet ja että he kalastavat suurimman osan Tenon saaliista. Tenon ajoittainen ruuhkautuminen voi kuitenkin estää paikallisia toteuttamasta lohenkalastukseen liittyviä perinteitään. Toisaalta kalastusmatkailu auttaa säilyttämään pysyvää asutusta Utsjoella, mikä vaikuttaa positiivisesti myös saamelaiskulttuurin säilymiseen. Joka tapauksessa ristiriitojen vähentämiseksi rantojen käytön parempi suunnittelu, kalastusmatkailun ja retkeilyn ohjaus ja koordinointi on Tenojokivarressa tärkeää.

47 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA Riistatalous Keskeiset lähtötiedot riistataloudesta Metsästyslain mukaan utsjokelaisilla on maksuton metsästysoikeus Metsähallituksen hallinnoimilla mailla kotikunnassaan. Tärkein riistaeläin on riekko, jonka pyynnillä on myös taloudellista merkitystä. Hirvi on toinen paikallisille merkittävä riistaeläin. (Ylä- Lapin luonnonvarasuunnitelma, 2000). Paikallisia metsästäjiä on n. 340 ja ulkopaikkakuntalaisten lupametsästäjien määrä on suurin piirtein samansuuruinen. Utsjoen alueella ulkopaikkakuntalaisten metsästyslupia ostetaan vuosittain arviolta n eurolla. Luvat myy Metsähallitus. (Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelma, 2000) Paikalliset metsästäjät vastaavat pääosasta Utsjoen metsästyspaineesta. Koko Ylä- Lapin alueella ulkopaikkakuntalaisten osuus pienriistasaaliista jää keskimäärin alle 10 prosentin. Monilla matkailuyrittäjillä on metsästyspalveluja. He majoittavat metsästäjiä ja toimivat oppaina metsästäjille. (Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelma, 2000) (Yrityskysely, 2003) Paikallisten näkemys riistatalouden kehittämiseksi Yrittäjien mielestä metsästysmatkailussa olisi paljon laajentamisen varaa. Yrittäjät korostavat, että Utsjoen mökkikapasiteetti sopii tasoltaan metsästäjille ja paikallista ammattitaitoa opastukseen löytyy hyvin. (Yrityskysely, 2003) Poromiehet näkevät ristiriitaa metsästysmatkailussa koiria käytettäessä. Ristiriita korostuu kevätmetsästyksen aikana kun koirien pelätään juoksuttavan kantavia vaatimia ja aiheuttavan vasahävikkiä. (Yrityskysely, 2003) Valjakkokoirien käytöstä ovat Utsjoen ja Inarin saamelais-paliskunnat esittäneet vastustavan mielipiteen (Kaldoaivin erämaasuunnitelman kuulemistilaisuudet) Analyysi ja johtopäätökset riistatalouden kehittämisestä Metsästys on tärkeä Utsjoen asukkaille ja enenevässä määrin myös matkailuyrittäjille. Metsästysmatkailijoiden määrä ja lupamyynnistä saatu tulo on toistaiseksi vain pari prosenttia kalastusmatkailuun verrattuna. Metsästysmatkailu on kuitenkin hyvä keino laajentaa Utsjoen matkailusesonkia syksyyn ja alkutalveen. Ristiriitoja porotalouden kanssa on syytä ratkaista laajentamalla yhteyshenkilö- ja koiravyöhykekäytäntöä. Keväällä metsästyskausi on vain muutaman viikon pituinen ja silloin ristiriidat porotalouden kanssa ovat suurimpia ja vaikeimmin ratkaistavia. Kevään osalta voisikin harkita koirien käytön kieltämistä. Keväällä voitaisiin keskittyä muihin metsästystapoihin, esim. kiväärillä riekkojen metsästämiseen. Ratkottaessa riekonpyyntiin sopivien alueiden käytöstä matkailuriekostukseen on otettava huomioon saamelaisten nautintaoikeuksiin perustuvat riekostusalueet. 3.8 Muut elinkeinot Keskeiset lähtötiedot muista elinkeinoista Utsjoella kuljetusala työllistää n. 10 henkilöä, pääosin taksiyrityksissä. Kunnassa on myös pienteollisuutta. Esim. Veneiden, rekien yms. kulkuneuvojen valmistus työllistää 7 henkilöä. Autotarvike- ja huolto työllistää myös useita henkilöitä. Vaatteiden valmistus ja elintarvikkeiden valmistus työllistävät molemmat muutamia henkilöitä.

48 38 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2020 Kunnassa on lisäksi erityyppisiä pienimuotoisia rakentamis-, kuljetus-, vuokraus-, huolto-, jalostus-, ylläpito-, yritystoiminnan-, korjaustoiminnan- ja muita yhteiskunnan palveluja tarjoavia yrityksiä, jotka työllistävät muutamia henkilöitä. (Lapin liiton tilasto ) Utsjoella käsityöalalla on vahvat perinteet. Toistaiseksi käsitöitä on kuitenkin tehty lähinnä vain omiin tarpeisiin. Ala ei ole varsinaisesti työllistänyt ketään, mutta muutamalla henkilöllä käsityöt muodostavat merkittävän osa tuloista. (Niittyvuopio, 2003) Merkittäviä utsjokelaisia kulttuurielinkeinoja ovat: - kielityöntekijät: kääntäjät, tulkit, kielenhuoltajat - kulttuurityöntekijät: musiikki, teatteri, kirjallisuus - konsultit ja toimittajat (lehdistö, radio, TV) - asiantuntijat: luennoitsijat, projektityöntekijät, tutkijat Paikallinen näkemys muista elinkeinoista Monipuolinen elinkeinorakenne sekä yksittäisten henkilöiden että koko kunnan osalta kuuluu Utsjoen perinteisiin ja sitä halutaan edelleen edistää. Pienteollisuudessa on kunnassa perinteitä ja osaamista, veneiden ja rekien valmistuksessa nähdään jonkin verran kasvumahdollisuuksia. Utsjoella nuorissa on paljon henkilöitä joilla on kädentaitoja ja joista osaa kiinnostaa käsitöiden myyminen. Utsjoen kunnalla on myös suunnitelmissa Sulaojan vesihanke, jossa vettä pullotettaisiin ja myytäisiin matkailijoille sekä vietäisiin myyntiin. (Utsjoen kunta, 2004) Norjan kysyntään liittyen Utsjoella nähdään mahdollisuuksia rakentamis-, huolto- ja korjaustoiminnassa. Lisäksi Norjan öljyn ja kaasun hyöndyntämisestä johtuvan transitoliikenteen (kuljetus) arvioidaan tuovan uusia mahdollisuuksia. Snövit/Tromsö, Hammerfest, Alta, Lakselv; Barents/Vesisaari, Vardö, Kirkkoniemi. (Seminaarit, 2003/2004) (Yrityskysely, 2003) (Utsjoen kunta, 2004) Analyysi ja johtopäätökset muista elinkeinoista Kuljetusala kehittyy paljolti matkailun mukaan, kuten myös osittain veneiden ja rekien valmistus sekä rakentaminen. Ajoneuvojen huollossa on laajentamismahdollisuuksia Norjan markkinoilla Suomen työvoimakustannusten vuoksi. Sulaojan vedenpullottamohanke olisi mahdollista yhdistää alueen matkailun kehittämiseen. Alueella on kuitenkin merkittäviä kulttuuriarvoja. Käsityöalaa haittaa Utsjoella volyymin pienuus. Esim. tuotevalikoima on suppea ja pieniä volyymejä ei kannata markkinoida. Käsitöiden myynnin esteenä on usein myös hinta, koska esim. Inarissa myydään ulkomailla tuotettua tavaraa halvalla. Koulutuksella olisi mahdollista hieman lisätä tekijöiden määrää. Lisäksi tarvittaisiin markkinointiponnistuksia ulkopuolisen tuen voimin. Käsityöalan kehittämiselle on luotu hyvä pohja Utsjoen kunnan Käsitys-hankkeessa. Sisäasiainministeriön Pohjois-Lappi työryhmän raportissa korostetaan Norjan kaasu- ja öljyinvestointien hyödyntämistä Suomen yritystoiminnassa ja elinkeinoelämässä. Lisäksi korostetaan suomalaisten ja norjalaisten yritysten esteettömän yhteistyön tärkeyttä ja työvoiman liikkumisen esteettömyyden varmistamista.

49 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA Norjan öljy- ja kaasuvarojen etsinnän laajentumiseen varautuminen on tärkeää. Se voi lyhyellä aikavälillä tuoda jonkin verran uusia mahdollisuuksia rakentamisessa ja kaupallisissa palveluissa sekä pitkällä (yli 10 v) aikavälillä suurempiakin mahdollisuuksia. Rakennus- ja siihen liittyville aloille tulisi saada koulutettua Norjan pätevyydet omaavia henkilöitä. Sen jälkeen työllistymismahdollisuuksia Norjassa olisi hyvin.

50 40 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA SUUNNITTELUN REUNAEHDOT 4.1 Luonto Utsjoen kunnan luonnonympäristöä koskevaa inventointi- ja suunnitteluaineistoa on saatavilla melko runsaasti. Erityisesti Tenojoen ranta-alueen kasvillisuutta ja luonnonympäristöä on vuosikymmenten aikana tutkittu paljon. Osaksi tämä johtuu Turun yliopiston Kevon tutkimusaseman aktiivisesta tutkimustoiminnasta alueella. Muita aktiivisia toimijoita alueella ovat mm Lapin ympäristökeskus, Metsähallitus ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Esimerkkinä erinomaisesti Tenojoen alueen maankäytön suunnittelua palvelevana työnä voidaan mainita Alasen (1985) laatima selvitys Tenojokilaakson kasvillisuudesta ja kasvillisuusvyöhykkeistä. Tenojoen alueen geomorfologiaa on myös tutkittu runsaasti. Saatavilla on myös opinnäytetöitä, jotka ovat kohdentuneet Tenojokilaaksoon. Tenojokilaakson lisäksi luonnonympäristöön liittyvää inventointiaineistoa on runsaasti saatavilla myös muualta Utsjoen kunnan alueelta. Tenojokilaakson luonto Tenon-Inarijoen laakso on jäätikkökulutuksen muotoilema ruuhilaakso. Joki virtaa monin paikoin m ympäröivää tunturiylänköä alempana. Laakson pohjalle on sedimentoitunut runsaasti hiekka- ja sorakerrostumia harjuiksi, deltoiksi ja erilaisiksi terasseiksi. Harjut sijaitsevat monin paikoin laakson keskellä pitkittäissuunnassa kuten Levajoen harju ja Inarijoen harjut. Paikoin myös jääkautiseen ainekseen syntyneiden suppakuoppien väliset harjanteet muistuttavat harjuja. Lisäksi joen jäätikön jälkeinen toiminta on muovannut maisemaa mm. jokiterasseja synnyttämällä. Etenkin Norjan puolella jokiterassit ovat aktiivisessa viljely- ja laidunnuskäytössä. Tenojokilaaksossa voidaan erottaa Ylä-Lapin kasvillisuuden päävyöhykkeet; rantametsät ja -niityt, petäjäouta, koivuouta, tunturikankaat sekä tuulipaljakka. Valtaosa tunturialueesta on aukeatunturi- tai tunturikoivualuetta. Kaikki nämä vyöhykkeet ovat Tenojokilaaksossa nähtävissä, tosin etenkin asutuilla alueilla lievästi muuntuneena. Jäämeren läheisyys näkyy alueen kasvillisuudessa Tenon yläjuoksulla. Tenoon laskevien sivujokien ja purojen varsilla on kaikkialla rehevää pensaskasvillisuutta. Yläkönkään eteläpuoliselle alueelle tyypillisiä piirteitä ovat hiekkasärkät, matalavetiset jokiosuudet ja rauhalliset suvannot, jotka vuorottelevat nivojen kanssa. Ranta-alueiden terassit ja tulva-alueet on otettu laidunnukseen ja viljelyksen jo kauan sitten. Kulttuurihistoriallisesti Yläkönkään eteläpuoli on ehkä Tenojokilaakson arvokkainta aluetta. Tenojoen keskiosat Yläkönkäältä pohjoiseen ovat ns. Koski-Tenoa. Tällä alueella joki on tasaisen kapea, saareton ja kivikkorantainen, pitkien nivojen, pikku koskien ja suvantojen hallitsemaa. Yläkönkään seudulla on jokilaakson mahtavimmat harjumuodostumat ja vyörysorakeilat (pahdat). Jokiosuudella Onnelansuvanto - Alaköngäs jokilaakso mataloituu ja virran uoma leviää paikoin järvimäiseksi. Joessa on taas paikoin saaria ja rantamatalikot muodostavat hienoja hietikoita. Rantapellot ovat viljavia. Rannan läheisyydessä on pahtoja. Merkittävä luontokohde on Vetsijoen suisto. Jokilaakson kolmas osuus, alempi Hiekka-Teno alkaa Alakönkäältä ja jatkuu länsi - itäsuuntaisena Nuorgamin ohitse Norjan puolelle ja Jäämereen. Myös tällä jokijaksolla on runsaasti eri-ikäisiä hiekka- ja jokiterasseja.

51 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA Olevan aineiston käyttökelpoisuus maankäytön suunnittelussa Tenojokilaaksoa koskeva aikaisempi inventointiaineisto on maankäytön suunnittelun tarpeita ajatellen tarkkuudeltaan hyvin vaihtelevaa. Tämä on ymmärrettävää, sillä osa kerätystä ympäristötiedosta on alun perin kerätty tyystin erilaisia tarkoitusperiä varten, ja täten ne eivät suoraan ole hyödynnettävissä maankäytön suunnittelun tarpeisiin. Ne tarjoavat kuitenkin merkittävän ja osin vielä hyödyntämättömänkin tietolähteen rantaosayleiskaavatyöhön. Toisaalta esimerkiksi jo edellä mainittu Alasen (1985) selvitysaineisto antaa suoraan hyödynnettävää tietoa rantaosayleiskaavatyölle. On myös huomattava, että etenkin lukujen Tenojokilaakson rantakaavoituksen taustaselvitysaineistot ovat nykyisen ympäristölainsäädännön vaatimusten valossa osaksi puutteellisia tai luontoa koskevat tiedot puuttuvat kokonaan. Viime vuosina on Utsjoellakin tehty erilaisia inventointeja ja selvityksiä esimerkiksi valtakunnallisiin luonnonsuojeluohjelmiin liittyen sekä seudullisia inventointeja, ja nämä selvitykset toimivat luonnollisesti perustietoaineistona Tenojokilaakson rantaosayleiskaavatyölle. Lisätutkimusten tarve Tenojokilaakson ja jatkossa myös muiden jokilaaksojen inventointityötä varten tarvitaan yksityiskohtaista luonnonympäristöön liittyvää perustietoa, joka kykenee vastaamaan osayleiskaavoituksen tarpeita. Sekä olemassa jo olevan aineiston kohdalla että osayleiskaavoitusta varten tehtävien ympäristöinventointien tulee palvella maankäytön suunnittelua. Tästä syystä täydentäviä selvityksiä tarvitaan erityisesti niiden alueiden osalta, joille kohdistuu maankäytön muutospaineita. Tällaisia alueita ovat esim. kyläkeskukset ja niiden lähiympäristöt. Suunnittelua ohjaavat keskeiset lähtötiedot Kaavoituksessa tulee ottaa huomioon kaavoitettavan alueen ja lähiympäristön luontoarvot. Maankäyttö- ja rakennuslain 5 :ssä määritellään alueiden käytön suunnittelun tavoitteet. Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää mm. luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilymistä sekä ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä. Muut luonnonarvojen huomioon ottamista säätelevät keskeisimmät kansalliset lait ovat luonnonsuojelulaki, metsälaki ja vesilaki. Euroopan Unionin lainsäädännössä keskeisimpiä ovat direktiivi luontotyyppien ja luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta sekä direktiivi luonnonvaraisten lintujen suojelusta. Paikallinen näkemys Hankkeeseen liittyvissä seminaareissa alueen luonto ja puhtaus tuotiin vahvuuksina esiin. Ongelmina koettiin mm. matkailuun liittyvä luonnon rasitus, kuten kuluminen ja roskaantuminen. Ongelmaksi on koettu toisaalta luonnonalueiden ylisuojeleminen, joka rajoittaa muuta maankäyttöä. (Seminaarit, 2003)

52 42 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2020 Tavoitteet ja suositukset Hankealueen luonnonympäristö käsittää joet, jokiplatoot sekä tunturien alarinteet. Luonnonympäristöä monipuolistavat useat jokisuistot sekä kasvillisuudeltaan muusta ympäristöstä poikkeavat alueet, kuten rehevät lehtorannat, pahdat ja kalkkipitoiset alueet. Luonnonympäristö on yleisesti ottaen kulutusarkaa ja eroosioherkkää. Tärkeä osa luonnonympäristöä ovat puhtaat vesistöt. Hankealueella tai sen vaikutusalueella sijaitsee useita luonnonsuojelualueita. Suojelualueille ei voida osoittaa rakentamista. Suojelualueet tulee huomioida maankäytön suunnittelussa siten, että niiden luontoarvot säilyvät. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mm. matkailuun liittyvät toiminnot tulisi suunnitella siten, että suojelualueisiin ei kohdistu kohtuutonta painetta. Toisaalta suojelualueet voivat tukea erilaisia matkailutoimintoja. Alueen pohjavesien säilyminen laadukkaina tulee turvata kaavamerkinnöin ja - määräyksin. Pohjavesialueet eivät estä alueiden rakentamista, mutta rakentamisessa tulee ottaa huomioon pohjaveden suojelu. Pohjaveden muodostumisalueilla runsas rakentaminen vähentää pohjaveden muodostumista. Maankäytön suunnittelua ohjaavat luonnonympäristön osalta mm. seuraavat asiat: Luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien kohteet ovat rakentamisen ulkopuolisia alueita. Lisäksi maankäytön suunnittelussa tulee turvata ko. alueiden luontoarvojen säilyminen. Toisin sanoen kaavoitukselliset ratkaisut tulee laatia siten, että suojelualueiden läheisyyteen ei sijoiteta sellaisia kaavavarauksia, joiden toteuttaminen voi heikentää suojelualueiden arvoja. Toisaalta suojelualueet voivat tukea mm. alueen matkailutoimintaa. Matkailunkin osalta on kuitenkin toimittava siten, että suojelualueiden luontoarvot eivät heikkene. Hankealueella on arvokkaita luontokokonaisuuksia, joilla on esimerkiksi poikkeuksellisen edustavaa kasvillisuutta ja/tai eläimistöä tai ne edustavat monimuotoisuuden kannalta merkittäviä ympäristöjä. Lisäksi alueisiin liittyy usein maisemallisia arvoja. Tyypillisesti kohteet sijoittuvat joki- ja purovarsiin ja suistoihin, tuntureiden pahdoille sekä perinneympäristöihin. Osa arvokkaista luontokokonaisuuksista on tarpeen jättää rakentamisalueiden ulkopuolelle, kun taas osalla rakentaminen on mahdollista sovittaa luontoarvojen säilyttämiseen. Pohjavesiä koskee pohjaveden pilaamiskielto. Pohjavesialueilla rakentamista tulee ohjata siten, että pilaantumisvaaraa ei synny. Rakentamista ja toimintaa tulee ohjata kaavamääräyksin. Vesistöjen puhtaus on keskeinen vetovoimatekijä ja luonnonrikkaus, mikä tulee huomioida maankäytön suunnittelussa.

53 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA Seuraavassa kartassa on esitetty laajoina kokonaisuuksina keskeiset luonnonympäristön arvokohteet. Näiden ulkopuolella on lisäksi pienialaisia arvokohteita sekä kohteita, joille voidaan osoittaa rakentamista luonnonympäristö huomioiden. Kuva 7. Kartta keskeisistä luonnonympäristön arvokohteista

54 44 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kulttuuri ja sosiaalinen ympäristö Keskeiset suunnittelua ohjaavat tiedot Saamelaiset ovat EU:n ainoa alkuperäiskansa. Suomessa on tällä hetkellä saamelaisia noin henkeä. Heistä yli asuu saamelaisten kotiseutualueella, johon kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnan pohjoisosa. Utsjoki on Suomen ainoa saamelaisenemmistöinen kunta, saamelaisia on Utsjoen asukkaista 70 %. Utsjoki on poikkeuksellisessa asemassa muihin Suomen saamelaiskuntiin nähden, koska saamenkieltä edelleen puhutaan päivittäin. Tämä antaa erityisen hyvät mahdollisuudet kulttuurin säilymiselle ja kehittämiselle. Saamelaiskulttuurin ja sen perustana olevien luontaiselinkeinojen turvaaminen on asetettu velvoitteeksi Suomen lainsäädännössä ja kansainvälisissä sopimuksissa. Saamelaisilla on alkuperäiskansana Suomen perustuslain turvaama oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisilla on alkuperäiskansana kotiseutualueellaan kieltä ja kulttuuria koskeva kulttuuri-itsehallinto. Lisäksi kielilaki turvaa saamelaisille oikeuden käyttää kieltään viranomaisten kanssa asioitaessa. (Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelma, 2000) Saamelaiskulttuuriin kuuluviksi katsotaan elinkeinoista poronhoito, kalastus ja metsästys sekä luonnonvaraisten tuotteiden keräily ja käsityöt. Näitä elinkeinoja harjoitetaan yhdistelmäelinkeinona toisinaan myös pienimuotoisen maatalouden ohella. Poronhoidolla on saamelaisille suurin kulttuurinen ja taloudellinen merkitys. Suomen poronhoitoalue käsittää sekä saamelaisten kotiseutualueen että alueita siitä etelään. Noin 40 % ( ) kaikista poroista on saamelaisten kotiseutualueella. Näistä saamelaiset omistavat 85 %. Noin 40 % saamelaisista elää luontaiselinkeinoista saamelaisten kotiseutualueella. Saman verran saa elantonsa palveluelinkeinoista. Perinteisten käsitöiden valmistus ja matkailu tuovat monelle lisäansiota ja joillekin pääasiallisen toimeentulon. (Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelma, 2000) Saamelaisten oikeus kulttuurin ja siihen liittyvien elinkeinojen harjoittamiseen ei edellytä muiden käyttömuotojen ja käyttäjien poissulkemista, mutta ne eivät saa merkittävästi häiritä alkuperäisiä elinkeinoja. Suomen perustuslain mukaan jokaisella on oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. (Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelma, 2000) Suomen EU-jäsenyys ei aseta esteitä saamelaisten aseman kehittämiselle. Vuoden 1994 liittymissopimuksen osana olevassa pöytäkirja n:o 3:ssa osapuolet tunnustavat ne velvollisuudet ja sitoumukset, jotka Suomella on kansallisen ja kansainvälisen oikeuden nojalla saamelaisiin nähden erityisesti saamelaisten perinteisten elinkeinojen, kielen, kulttuurin ja elämäntavan säilyttämiseksi ja kehittämiseksi. Artiklan 1 mukaan saamelaisille voidaan EY-oikeuden estämättä myöntää kansallisella lainsäädännöllä yksinoikeuksia poronhoitoon perinteisillä saamelaisalueilla ja artiklan 2 mukaan muitakin yksinoikeuksia EU:n toimielinten myötävaikutuksella. (Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelma, 2000) Saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa toteuttaa Saamelaiskäräjät, joka valitaan saamelaisten kesken joka neljäs vuosi toimeenpantavilla vaaleilla. Saamelaiskäräjät edustaa saamelaisia kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Saamelaiskäräjien näkemys saamelaisten toiminnassa vaikuttavista lainkohdista: perustuslain/pl 17 3 momentti ja hallitusmuodon 14 3 momentti (HE 309/1993 vp s. 65), PL 22. ja

55 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA MRL 1, yleisenä sisältötavoitteena huomioon ottaen mm. ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen edistämisen (käsitellään tässä suunnitelmassa sitä) SD/S-käräjien ja Ympäristöministeriön laatima Kestävän kehityksen suunnitelma SD hyv MRL 5 on viitattu saamelaisten perustuslailliseen asemaan alkuperäiskansana Valtioneuvoston päätöksessä VAT /YM myös viitataan saamelaisten kotiseutualueen erityisasemaan kaavoituksessa Perustuslakivaliokunnan lausunto saamelaiskulttuuriin kuuluvista oikeuksista, jossa se luettelee oikeudet kalastukseen, metsästykseen, poronhoitoon ja puunottoon. (PeVL 29/72004 vp HE 169/2003 vp s. 2/I ja II). Näissä laeissa saamelaisten oikeudet eivät tänään toteudu, eli niissä on ristiriita perusoikeuksien kanssa. Saamen kielen laki 1086/2003 Laki saamelaiskäräjistä 974/1995 EU liittymissopimuksen lisäpöytäkirja n:o 3. Paikallisten näkemys Kulttuurin säilyttämistä pitävät kaikki saamelaiset tärkeänä. Osa saamelaisista on sitä mieltä, että kulttuuria tuetaan säilyttämällä mahdollisimman hyvin luontaiselinkeinojen toimintaedellytykset. Osa saamelaisista on puolestaan sitä mieltä, että yleensäkin elinkeinoja kehittämällä luodaan mahdollisuuksia työskennellä alueella ja kulttuuri säilyy kun alueella pysyy riittävästi ihmisiä. (Yrityskysely, 2003) (Seminaarit, 2003/2004) Monet saamelaiset ovat sitä mieltä, että saamelaisten ei tarvitse sopeuttaa elämäänsä ja perinteitään ulkopuolelta tulleiden asukkaiden tai matkailijoiden mukaan. Esim. palveluja on tarjottava saamelaisten ehdoin. Matkailun kuten muidenkin elinkeinojen on sopeuduttava saamelaisten ehtoihin, eikä päinvastoin. (Seminaarit, 2003/2004) Utsjoen kunnan tavoitteena on vahvistaa Utsjoen asemaa saamelaisena kulttuurikuntana. (Utsjoen kehittämisohjelmaluonnos) Kulttuurin merkitys suunnittelutyölle Utsjoen kunnassa saamelaisuus vaikuttaa kaikkeen toimintaan ja se on huomioitava kaikissa suunnitelmissa ja toimenpiteissä. Saamelaisuutta ei voida käsitellä erillisenä asiana, vaan se on sisäänrakennettuna kaikissa asioissa. Kehittämissuunnitelmassa erityisesti huomiotavaksi tulevat kulttuurin toteuttamiseen liittyvät perinteet ja tavoitteet, sekä luontaiselinkeinojen harjoittamiseen liittyvät asiat. Kulttuuriin ja luontaiselinkeinoihin liittyvät asiat ovat ensinnäkin suunnittelun lähtökohtia asettaen tavoitteita suunnittelulle. Sen lisäksi kaikkia toimenpiteiden vaikutuksia on arvioitava suhteessa saamelaisten kulttuuriin ja luontaiselinkeinoihin. On esim. tarkasteltava vaarantavatko suunnitelmat ja toimenpiteet saamelaisten kulttuurin harjoittamisen perusoikeuden. Porotalous on suuren merkityksensä vuoksi erityisen tarkastelun kohteena.

56 46 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA YHTEENVETO UTSJOEN KUNNAN NELIKENTTÄALANYYSI Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhat Elävä saamelaisuus, saamelaiskulttuuri ja elinkeinot Ainutlaatuiset jokilaakso- ja tunturimaisemat aitoa tunturilappia, tunnettuus Erämaat, häiriöttömyys ja hiljaisuus Asutettu jokilaakso Pitkä raja-alue, rajanylityspaikat tasaisesti kunnan eri osissa, rikas naapurimaa Lohimatkailuosaaminen Poronhoidon ja rajakaupan erityisosaaminen Tutkimuslaitokset Laaja yhteinen käsitys kunnan vahvuuksista Kuntatalous, kunnan ja yritysten investointiresurssit, riskien kantokyky Kehittämisperiaatteiden puuttuminen Rakentamisen ohjaus Elinkeinojen alhainen jalostusarvo ja tuotteistaminen Lyhyt matkailusesonki Matkailun veturiyritysten puuttuminen, elinkeinon organisoitumattomuus Saamelaisuuden ja sen elinkeinojen nousu, saamelaisuuteen liittyvä historia, paikat ja tavat Barentsin kehitys ja Norjan ostovoima Uudistuminen aitona saamelaiskuntana ja kehittyvänä luonto- ja kalastusmatkailun erityiskohteena Ainutlaatuisen maiseman ja ympäristön säilyminen rikkomattomana ja vetovoimaisena Perinteisten ja uusien maankäyttömuotojen ristiriitojen yhteensovittaminen Saamelaisuuden ja ympäristön arvoihin sitoutunut esim. osuuskuntamuotoinen verkottunut elinkeinotoiminta Saamelaisperinteen ja kulttuurin uupuminen, ukkoutuminen Maiseman, ympäristön ja luonnonalueiden arvon väheneminen jokapäiväisenä toimintaympäristönä ja vetovoimatekijänä Lohikannan oleellinen heikkeneminen Rantojenkäytön hallitsemattomuus rakentamisen pysähtyminen, rantarakentamisessa ei päästä sopimukseen Valtion kuntapolitiikan muutos, talouden heikkeneminen ja rajakaupan väheneminen Kevo vaellusalueena, jokilaaksot patikoinnissa ja järvikalastus Talvimajoitus, reitistökokonaisuudet, ohjelma/ tuotekokonaisuudet, kylähotellit Seutuyhteistyö Inarin, Tanan ja Karasjoen kanssa

57 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA MUUTOSTEKIJÖIDEN ANALYYSI Merkitys (0-3) Voidaanko vaikuttaa (0-3) Tulee varautua Voidaan hyödyntää MAAILMANLAAJUISIA MUUTOKSIA Kansainvälinen talous 2 0 X X Turvallisuushakuisuuden 1 0 X korostuminen Tietoyhteiskuntakehitys 2 1 X ALUEELLISIA MUU- TOKSIA Norja 3 0 *EU jäsenyys X X *Valuuttakurssit X X *Barentsin öljy ja kaasu X *Kalateollisuus X *Norjan aluepolitiikka X X Pohjois-Suomen matkailun 2 1 X kehitys EU:n itälaajentuminen ja 1 0 X integraatio Saamelaisuuden verkostot 2 2 X PAIKALLISIA MUU- TOKSIA Väestörakenne 2 1 X X Tenojoen kalastus 3 3 X X Porotalous 3 2 X X Merkitys, 0=ei merkitystä, 3=suuri merkitys Voidaanko muutokseen vaikuttaa, 0=ei voida vaikuttaa, 3=voidaan vaikuttaa paljon X= muutokseen tulee varautua ja / tai muutosta voidaan hyödyntää alueen kehittämisessä Taulukko 6. Muutostekijöiden analyysi 6.1 Norjan kehitys Utsjoen kunta on syrjäisestä sijainnistaan huolimatta poikkeuksellisen altis ympäröiville muutoksille. Utsjoen kuntaan vaikuttavat tulevaisuudessa erittäin paljon Norjassa tapahtuvat muutokset. Norjan valuuttakurssit, öljyn ja kaasun etsintä, kalateollisuus, aluepolitiikka ja mahdollinen EU-jäsenyys vaikuttavat eri tavoin Utsjoen kannalta. Näitä asioita on käsitelty tarkemmin lähtökohtaraportissa.

58 48 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2020 Norjan muutokset aiheuttavat suuria vaikutuksia taloudellisesti kunnan tärkeimmälle elinkeinolle eli kaupalle. Kaupan suuren työllistävyyden vuoksi sen muutokset vaikuttavat merkittävästi koko kunnan taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen. Kaupan lisäksi Norjan tilanne vaikuttaa myös esim. porotalouteen, sillä lihaa on aikaisempina vuosina myyty pääosin Norjaan. Jos kaikki Norjan muutokset olisivat Utsjoen kannalta negatiivisia: 15 vuoden kuluessa Norjan EU-jäsenyys toteutuu, valuuttakurssien vaihtelut poistuvat, Barentsin öljyn ja kaasun etsimistä ei jatketa, kalateollisuus siirtyy uusiin Itä-Euroopan EU-maihin, Norjan aluepolitiikka heikkenee ja Norjan kysyntä poronlihalle heikkenee. Tällöin rajakaupasta poistuu n. 50 työpaikkaa ja saman verran Utsjoella asuvista Norjassa työskentelevistä menettää työpaikkansa. Lisäksi matkailusta poistuu viisi ja porotaloudesta viisi työpaikkaa. Kerrannaisvaikutusten kautta poistuu lisäksi opetus-, terveydenhuolto- yms. palveluista ja jalostuksesta arviolta 40 työpaikkaa. Yhteensä siis yli neljännes kunnan työpaikoista poistuisi. Verotulomenetykset kunnalle olisivat huomattavia. Lisäksi tapahtumat voisivat laukaista negatiivisen kierteen, jolloin esim. negatiiviset tulevaisuuden näkymät ja kunnan palveluiden heikkeneminen ehkäisisivät investointeja ja johtaisivat laajemminkin työikäisten poismuuttoon kunnasta. Edellä mainitut muutokset eivät ole kuitenkaan käytännössä mahdollisia, koska ne vaatisivat kaikkien muuttujien kääntymistä yhtä aikaa Utsjoen kannalta negatiiviseen suuntaan. Norjan vahvan aluepolitiikan perinne jatkunee todennäköisesti mahdollisesta EUjäsenyydestä huolimatta. Norjan EU-jäsenyydellä ja elintasoeron tasoittumisella olisi myös positiivisia vaikutuksia, koska muutokset helpottaisivat yhteistyötä ja voisivat siten edesauttaa esim. alueen matkailun kehittämistä. Viimevuosien suuret muutokset esim. tullisäännöksissä eivät myöskään todennäköisesti enää toistu, sillä Norja on entistä riippuvaisempi EU:sta. Käytännössä pahin mahdollinen negatiivinen kehitys johtaisi arviolta Utsjoella joka seitsemännen työpaikan menettämiseen. Realistinen arvio olisi tästä puolet pienempi, jolloin kerrannaisvaikutukset huomioiden menetykset olisivat n. 35 työpaikkaa. Norjan muutosten kehittyminen positiiviseen suuntaan on kuitenkin todennäköisempää kuin negatiivinen kehitys. Esim. Norjan EU-jäsenyydestä ei ole selviä merkkejä. Valuuttakurssit ovat nyt rajakaupalle epäedullisia ja muuttuvat mahdollisesti parempaan suuntaan. Öljyn ja kaasun etsimiseksi on tehty hyvin pitkäaikaisia poliittisia päätöksiä ja Norja on investoinut pohjoiseen paljon. Hammerfestin Snövit on 7 miljardin hanke ja se vaikuttaa erityisesti Karigasniemeen. Kymmenen vuoden kuluttua painopiste siirtyy idemmäksi jolloin myös Kirkkoniemestä tulee selkeä keskus ja vaikutukset ulottuvat enemmän myös Nuorgamiin. Norjan ostovoimasta on mahdollisuus saada jonkin verran nykyistä suurempi osa Suomeen ja muutamissa Pohjois-Norjan kaupungeissa väkiluku kasvaa öljy- ja kaasutoiminnan vuoksi. Voidaankin arvioida, että rajakaupassa on realistista kasvunvaraa lähitulevaisuudessa noin 15 %. Matkailulle Norjan kehitys aiheuttaa todennäköisesti vain pieniä kasvumahdollisuuksia, koska selvyyttä kysynnästä ei ole ja Pohjois-Norjan asukasmäärä on matkailun näkökulmasta rajallinen. Toisaalta suomalaisten isojen yritysten tarttuessa Norjan urakoihin henkilöliikenne erityisesti Karigasniemen kautta kasvaa mikä luo myös matkailuelinkeinolle mahdollisuuksia. Transitoliikenne sen sijaan ei juurikaan kulje Utsjoen kunnan kautta. Rakentamiseen on todennäköisesti mahdollista saada uusia työpaikkoja. Norjaan liittyvien muutostekijöiden positiivinen kehitys voi tuoda lähitulevaisuudessa (10 v. kuluessa) kerrannaisvaikutuksineen arviolta 40 uutta työpaikkaa kuntaan. Pidemmällä aikavälillä potentiaalisia kasvumahdollisuuksia on enemmän, sillä tällöin öljyyn ja kaasuun liittyvä rakentaminen on edennyt ja toiminnot laajenevat.

59 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA Norjassa tapahtuviin muutoksiin Utsjoki ei voi juuri lainkaan vaikuttaa. Kunnan on varauduttava muutoksiin ja muutoksia voidaan hyödyntää. Norjan negatiivisiin muutoksiin voidaan varauduttava rakentamalla kunnan elinkeinoja useamman tukijalan varaan, jolloin Norjan muutokset eivät vaikuta kuntaan voimakkaasti. Rajakaupan tuotevalikoiman laajentaminen (poronliha, puu, jne.) sekä oheispalvelut (parturi, autonhuolto jne.) auttavat varautumaan negatiivisiin tuoteryhmäkohtaisiin muutoksiin. Samalla on mahdollista lisätä rajakaupan liikevaihtoa ja työpaikkoja. Utsjoella on myös mahdollisuus tarjota erilaisia huoltoon liittyviä palveluja Norjassa asuville ja ehkä myös alihankintana teollisuudelle. Positiivisiin muutoksiin voidaan varautua myös mm. luomalla asumismahdollisuuksia Nuorgamiin ja Karigasniemeen Norjassa työskenteleville sekä edistämällä utsjokelaisille rakennusalan henkilöille Norjassa vaadittavien pätevyyksien saamista. Mahdolliseen Norjan EU-jäsenyyteen on syytä varautua kehittämällä yhteistyötä norjalaisten kuntien kanssa. 6.2 Maailmanlaajuiset muutokset Kansainväliseen talouteen ei voida Utsjoelta vaikuttaa, mutta sen merkitys on Utsjoen kunnalle suhteellisen suuri. Utsjoella ei esim. perustettu juurikaan yrityksiä viimeisen laman aikana. Kansainvälisen talouden vaikutukset aiheutuvat suorimmin matkailun kysyntään ja kaupan ostovoimaan. Lisäksi vaikutuksia aiheutuu poronlihan ja muiden Utsjoen tuotteiden kysyntään. Kansainvälinen talous vaikuttaa myös välillisesti Pohjoisen energiapolitiikan kautta. Pitkällä tähtäimellä kansainvälinen talous todennäköisesti kasvaa, mutta talouden veturit voivat muuttua ja suhdanteita taloudessa tulee olemaan. Negatiiviset muutokset tulevat todennäköisesti olemaan vain väliaikaisia ja tasoittuvat pitkän ajan kuluessa. Muutoksiin voidaan parhaiten varautua monipuolisella elinkeinorakenteella. Kansainvälisen talouden kasvu mahdollistaa työpaikkojen lisäämisen vähitellen eri sektoreilla. Ihmisten maailmanlaajuinen turvallisuushakuisuuden korostuminen ei ole Utsjoelle merkittävä muutostekijä. Siihen ei tarvitse varautua, mutta sitä voidaan hyödyntää matkailun kehittämisessä ja luonnontuotteissa. Muutos mahdollistaa muutamia uusia työpaikkoja. Tietoyhteiskuntakehitys on suhteellisen merkittävä muutostekijä. Paikallisesti siihen voidaan Utsjoella vaikuttaa laajakaistaverkon avulla. Tietoyhteiskuntakehitystä voidaan hyödyntää monin tavoin eri elinkeinoissa. Mahdollisuuksia on esim. tuotteiden markkinoinnissa ja tiedonsiirrossa, mikä vähentää etäisyyksien merkitystä kilpailukyvylle. Muutos mahdollistaa uusien työpaikkojen syntymisen, mutta toisaalta jos Utsjoki ei pysy yleisessä kehityksessä mukana, voi kunta menettää työpaikkoja. 6.3 Pohjois-Suomen matkailun kehitys Saariselän kehittämiseen panostetaan ja alueella itsellään on tavoitteena kolminkertaistaa matkailijamäärät kahdenkymmenen vuoden kuluessa. Pohjois-Lapin matkailun kehittymistä tukee myös Lapin maakunnan vahva panostus alaan. Muutoksen johdosta erityisesti lentoyhteydet Pohjois-Lappiin paranevat, alueella liikkuu enemmän ihmisiä ja koko Pohjois-Lapin tunnettuus paranee. Muutostekijän merkitys Utsjoelle on kohtalainen, se luo paljon mahdollisuuksia, joita voidaan hyödyntää Utsjoen matkailun ja matkailuun liittyvien elinkeinojen kehittämisessä. Muutokseen voidaan myös jossain määrin vaikuttaa seutuyhteistyön kautta. Vaikka muutokseen ei reagoitaisi, toisi se muutamia uusia työpaikkoja matkailijoiden liikkumisen lisääntyessä alueella. Jos muutosta hyödynnetään aktiivisesti, voidaan työpaikkoja saada paljon.

60 50 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA EU:n itälaajentuminen ja integraatio EU:n itälaajentuminen ja integraatio eivät ole Utsjoella merkittävä muutostekijä. Lähinnä muutos näkyy EU:n tukirahojen vähenemisenä. Todennäköisesti Utsjoki tulee kuitenkin erityispiirteidensä vuoksi olemaan aina erilaisten tukirahoitusten piirissä. Muutokseen ei voida vaikuttaa, mutta siihen tulee jossain määrin varautua esim. panostamalla perusinfrastruktuurin kehittämiseen nyt kun siihen on ainakin hankerahoja käytettävissä. 6.5 Saamelaisuuden verkostot Saamelaisten yhteistyöverkostojen kehittyminen on Utsjoella suhteellisen merkittävä muutostekijä. Utsjoki on tässä muutoksessa keskeisessä roolissa, joten se voi vaikuttaa muutokseen paljon ja hyödyntää sitä alueen kehittämisessä. Saamelaisuuden verkostojen kehittyminen voimistaa alueen kulttuuria ja parantaa sosiaalista tasapainoa. Positiivisen ilmapiirin ja konkreettisten toimenpiteiden ja hankkeiden kautta muutos voi luoda myös työpaikkoja sekä auttaa säilyttämään nykyisten saamelaiselinkeinojen työpaikkoja. 6.6 Väestörakenne Väestörakenteen vanheneminen on merkittävä muutostekijä. Se aiheuttaa Utsjoella vanhusväestön hoitokustannusten kasvua ja voi aiheuttaa erityisesti julkisella sektorilla työvoimapulaa. Toisaalta väestön vanhenemisen vuoksi maailmalla ennustetaan eläkeläisten matkailun lisääntymistä. Utsjoen omaan väestörakenteeseen voidaan vaikuttaa tekemällä ajoissa toimia, jotka lisäävät kunnan viihtyvyyttä nuorten ja perheellisten asuinpaikkana. Muutokseen tulee varautua, mutta sitä voidaan matkailun kautta myös hyödyntää. Muutos tuo todennäköisesti uusia työpaikkoja, mutta voi aiheuttaa kunnalle taloudellisia ongelmia. 6.7 Tenojoen kalastus Tenojoen kalastuksessa tapahtuvat muutokset ovat alueelle hyvin merkittäviä. Muutoksiin on syytä varautua ja niihin voidaan vaikuttaa mm. ehkäisemällä kalatauteja sekä Tenojoen kalastussäännön kautta. Villin lohen arvon nousua voidaan hyödyntää matkailussa. Kalataudit aiheuttaisivat huomattavan työpaikkamenetyksen, positiiviset muutokset voivat tuoda muutamia uusia työpaikkoja. 6.8 Porotalous Porotalouden muutokset vaikuttavat Utsjoen kuntaan erittäin paljon. Alan kannattavuudessa on ollut viime vuosina ongelmia. Muutoksiin voidaan vaikuttaa jonkin verran mm. paliskuntien määrätietoisen työn kautta. Muutoksiin voidaan varautua monipuolistamalla ja kehittämällä elinkeinoa sekä kehittämällä korvaavia työpaikkoja. Muutoksen johdosta useita työpaikkoja todennäköisesti menetetään, mutta myös muutamia uusia työpaikkoja on mahdollista saada.

61 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA VAIHTOEHTOISET KEHITYSKUVAT 7.1 Yleistä Utsjoen kunnalle laadittiin kolme vaihtoehtoista kehityskuvaa. Kehityskuvat poikkeavat toisistaan mm. kuntayhteistyön suuntaamisessa ja elinkeinojen kehittämisen painotuksissa. Erot korostuvat niissä asioissa, joihin suunnittelutyöllä voidaan vaikuttaa. Kaikissa kehityskuvissa yleisenä lähtökohtana on pidetty seuraavia kyläkeskusten rooleja: Nuorgamissa rajakauppa ja matkailu, Kirkonkylällä hallinto, kulttuuri, koulutus ja matkailu sekä Karigasniemessä rajakauppa, kauttakulku ja matkailu. Laaditut teoreettiset kehityskuvat toimivat arvokeskustelun pohjana antaen eväitä strategiselle päätöksenteolle. 7.2 Perinteinen Utsjoki (kehityskuva 1) Perinteinen Utsjoki kehityskuva on eräänlainen 0 vaihtoehto eli nykyisen tilanteen ja toiminnan jatkuminen. Siinä muutokset toiminnoissa ja maankäytössä tapahtuvat tulevaisuudessa nykyisen kaltaisina ja ovat vähäisiä. Kunta tai muu julkishallinto ei tule voimistamaan taloudellista panostusta mm. elinkeinojen kehittämistoimenpiteisiin. Kunta kehittää mahdollisuuksien mukaan ylikunnallista palveluyhteistyötä Norjan puoleisten lähikuntien ja Inarin kunnan kanssa. Pääosin kunta tuottaa palvelut kuitenkin itse. Norjan toimintojen läheisyyden vuoksi Karigasniemi ja Nuorgam kehittyvät. Kirkonkylä säilyy hallinnollisena keskuksena, uudet toiminnot kirkonkylän alueella ovat vähäisiä. Kunnassa vaalitaan perinteisiä elinkeinoja, tapoja ja kulttuuria. Luonnon kanssa eletään sopusoinnussa. Paikallisen kulttuurin säilymistä tuetaan. Saamelaiseen kulttuuriin liittyen järjestetään vuosittain tapahtumia. Yhdistystoiminta on pienimuotoista. Luontaiselinkeinot työllistävät edelleen huomattavan osan kuntalaisista. Luontaiselinkeinot ovat säilyneet lähes perinteisessä muodossaan. Käsityöläisyyttä harjoitetaan kunnassa lähinnä kotitarpeita varten. Pienteollisuus ja muut elinkeinot toimivat pienimuotoisina. Porotalous muuttuu hitaasti, elinkeinossa korostuvat elämäntapaan liittyvät asiat. Porotalouden vuorovaikutus muiden elinkeinojen kanssa kehittyy vähitellen. Paistunturin paliskunta käyttää omaa teurastamoaan ja Kaldoaivin paliskunta myy poronsa elävänä Norjaan tai muualle. Pienjalostustoiminta on vähäisesti lisääntynyt. Pienjalostamot myyvät lihaa matkailijoille, norjalaisille ja muualle. Rajakauppa kehittyy kysynnän mukaan. Massiivisia investointeja ei tehdä, kauppa sopeutuu Norjan kysynnän positiivisiin ja negatiivisiin muutoksiin. Liikevaihdon ja työllistävyyden kannalta rajakauppa on kunnassa selvästi suurin elinkeino. Utsjoen matkailupalvelut perustuvat luontoon ja Tenoon. Matkailupalvelut kunnioittavat paikallista kulttuuria. Matkailu on paikallisten käsissä ja työllistää paikallista väestöä keskittyen lohestukseen ja kesäkauteen. Matkailu kehittyy aktiivisten yrittäjien toimesta. Julkishallinnon panostukset ovat vähäisiä. Matkailuyrittäjyys säilyy pienimuotoisena. Tenojoen kalastussääntöön on tehty yksittäisiä muutoksia, jotka eivät merkittävästi muuta tilannetta nykyisestä.

62 52 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2020 Matkailun lisärakentamista toteutetaan suhteellisen vähän. Pääsääntöisesti yksittäisten matkailuyrittäjien toimesta rakennetaan mökkejä kalastusmatkailijoille (Vuonna 2020 majoitusyrityksillä on puolitoista kertaa enemmän kapasiteettia vuoden 2004 tilanteeseen verrattuna). Matkailijat ovat lähinnä suomalaisia yksittäismatkailijoita ja perheitä. Ranta-alueilla mahdolliset rakennus- ja poikkeusluvat ratkaistaan tapauskohtaisen harkinnan kautta kuten tälläkin hetkellä. Haja-asutusta sallitaan tietyin poikkeamin koko jokilaaksoon, mutta rakentamisen keskittyminä toimivat nykyisenlaisesti kylä- ja taajamaalueet. Rakentamisen määrällinen mitoitus on tasainen koko jokilaaksossa. Uusia tiehankkeita ei toteuteta, olevaa tieverkostoa ylläpidetään. Muutamia lyhyitä uusia reittejä rakennetaan. Kirkonkylän jätevedenpuhdistamo uudistetaan. Kuva 8. Perinteinen Utsjoki (Kehityskuva 1)

63 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA Tenon kulttuuri- ja talousalue (kehityskuva 2) Tenon kulttuuri- ja talousalue -kehittämismallin ydinajatuksena on vahva pyrkimys tukeutua saamelaiselinkeinoihin, -kulttuuriin sekä luontoon valtakunnan rajat ylittäen. Kuntakuvaa, imagoa, rakennetaan perinteeseen, Tenojokilaaksoon kokonaisuudessaan ja Pohjoiskalottiin tukeutuen. Utsjoen kunta vahvistaa saamelaisidentiteettiä ja lisää yhteistyötä Pohjoiskalotin alueella. Palvelujen integroinnissa ja yhteiskäytössä haetaan kumppanuutta Norjan puolelta. Saamelaisuuteen liittyvä yhteistyö Pohjoiskalotin alueella tulee olemaan vilkasta ja sitä kautta syntyy myös monenlaisia rajat ylittäviä palveluja ja yhteistyömalleja. Tietyistä palveluista ostetaan koko ketju ja erikoistutaan itse tuottamaan tiettyjä palvelukokonaisuuksia. Pitkällä tähtäimellä tutkitaan myös mahdollisuutta kehittää rajanylittävä kulttuuri ja talousalue Tanan ja Karasjoen kanssa hyödyntäen EU:n tukimuotoja, rakentaen erityinen alkuperäiskansojen INTERREG raja-alueohjelma. Utsjoella eletään edelleen paikallisen kulttuurin ehdoilla ja harjoitetaan perinteisiä elinkeinoja siten, että elinkeinot tukevat ja täydentävät toisiaan. Kunta ja julkishallinto tukevat merkittävin panoksin porotalouden, metsästyksen, kalastuksen ja niihin tukeutuvien elinkeinojen kehitystä mukaan lukien luontomatkailu. Rajakauppa on Utsjoen kunnalle ja yrittäjille edelleen tärkeä. Rajakauppa kasvaa tai taantuu kysynnän siivittämänä. Poromiesten elinkeinopohja tulee laajentumaan. Poromiehet saavat eri vuodenaikoina tuloja erilaisista porotalouteen liittyvistä toiminnoista, kuten matkailusta ja lihanjalostuksesta. Paistunturin nykyistä teurastamoa käytetään yhteisesti Kaldoaivin paliskunnan kanssa. Teurastamon yhteydessä on paliskuntien yhteinen jatkojalostuslaitos. Kunnan neljä pienjalostamoa myy lihaa matkailijoille ja norjalaisille. Kunnan pienteollisuus kehittyy, esimerkiksi veneitä ja pororekiä valmistetaan matkailun tarpeisiin ja kunnan ulkopuolelle vientiin. Käsityöläisyys on osittain koneellista. Kunta on organisoinut käsityön ja pienteollisuuden markkinointiyhteistyön, koulutuksen ja tuotekehityksen. Kulttuuria edistäviä hankkeita toteutetaan (esim. Saamenmaan jatko- ja täydennyskoulutuskeskus, Tenojoen kalastuksen ja metsästyksen museo). Nämä kohteet palvelevat myös matkailua. Osa yrittäjistä yhdistää perinteistä kulttuuria ja elinkeinoja matkailuun. Matkailussa hyödynnetään myös ympäristökoulutus yhteistyössä Kevon tutkimusaseman ja riista- ja kalatalouden tutkimusaseman kanssa. Utsjoen matkailu on kokonaisuudessaan suhteellisen pienimuotoista, mutta osittain selkeästi ympärivuotista. Matkailupalvelut perustuvat luontoon, kulttuuriin ja paikallisiin vahvuuksiin. Matkailupalvelut kunnioittavat ja tuovat esille paikallista kulttuuria positiivisessa mielessä. Matkailu on paikallisten käsissä ja työllistää paikallisia. Tenon sääntöön ei ole tehty merkityksellisiä muutoksia. Matkailun palvelurakenne ja asiakasmäärä monipuolistuvat ja lisääntyvät jossakin määrin. Matkailu ajoittuu pääosin kuitenkin edelleen talvikauden ulkopuoliseen aikaan. Syksyn metsästys- ja vaellusmatkailu muodostaa lisäksi merkittävän syyssesongin. Kunnan laatimalla investointiohjelmalla on lisätty majoitusta (v majoitusyritysten majoituskapasiteetin määrä on n. 1,8 -kertainen verrattuna vuoteen 2004). Uusi majoituskapasiteetti on pääosin ympärivuotisesti käytettävissä.

64 54 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2020 Asiakaskohderyhminä ovat pääasiassa yksittäismatkailijat, perheet ja kiertomatkailijat. Pääosin asiakkaat ovat kotimaisia, mutta ulkomaisten asiakkaiden osuus on kohtalainen. Tieverkostoa on ylläpidetty. Uusia reitistöjä on rakennettu jonkin verran (patikointi, hiihto). Kunnassa on laajakaistaverkko. Kirkonkylän jätevedenpuhdistamo on uusittu. Karigasniemi ja Nuorgam kehittyvät Norjan läheisyyden vuoksi. Kirkonkylän väestömäärä pienenee hiukan, vaikka kulttuuriin tukeutuva matkailu vaikuttaakin sen kehittymiseen myönteisesti. Taajamavyöhykkeillä rakentaminen toteutetaan taajaman ehdoilla, asutuksen ohella niille ohjataan vähäisesti myös matkailua tukevaa rakentamista. Rakentaminen tukeutuu kunnallisteknisiin verkostoihin. Rakentamisessa huomioidaan myös kulttuuriset arvot. Pienialaisille matkailukeskittymille luodaan maankäytölliset edellytykset eri puolille jokilaaksoa. Rakentamisessa huomioidaan arvokkaat maisema- ja luontoarvot. Rakentaminen on edelleen suhteellisen vähäistä, mutta tapahtuu suunnitelmallisesti laadittujen yleiskaavojen ohjaamana. Kuva 9. Tenon kulttuuri- ja talousalue (kehityskuva 2)

65 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA Utsjoki Inari matkailualue (kehityskuva 3) Matkailualue -kehittämismallin kuntastrategia on palvelujen, kehittämishankkeiden (kuten matkailun) integrointi Inarin seutukuntaan. Kunta säilyy itsenäisenä ja omaleimaisena kuntana ja sillä on strateginen rooli Pohjois-Lapin seutukuntayhteistyössä (Inari, Sodankylä). Kaikilla julkisten palvelujen alueilla haetaan kustannussäästöjä ja yhteistyötä Inarin seutukunnan kanssa. Paikallisiin elinkeinoihin panostetaan, samoin erityisesti matkailuun yhdessä inarilaisten kanssa. Tavoitteena on hyödyntää Saariselän matkailijavirtoja. Utsjoen yrityksillä on paljon yhteistyötä Saariselän kanssa. Matkailussa Utsjoki toimii osittain Saariselän satelliittialueena, josta löytyy ainutlaatuista rauhallisuutta ja kulttuurin aitoutta. Matkailualuemalli korostaa kasvua, rakentamista ja voimakasta uudistumista. Siinä matkailun kehittämisellä on erityisasema, jolla haetaan vahvaa roolia Tunturi-Lapin omaleimaisimpana matkailukuntana. Myös rajakauppaan ja liikenteeseen panostetaan. Inarin kunnan kanssa kehitetään myös muuta rajan ylittävää, erityisesti Norjan ja Venäjän öljy- ja kaasuvarojen hyödyntämiseen liittyvää yritystoimintaa. Ympäristöön liittyvä alueella jo oleva tietotaito (Kevon tutkimusasema, riista- ja kalatalouden tutkimusasema) hyödynnetään myös matkailun kehittämisessä. Vuonna 2020 kunnassa on myös mittavia matkailunähtävyyksiä saamelaiseen perinteeseen liittyvistä aiheista. Porotalous kehittyy voimakkaasti liiketaloudelliselta pohjalta. Tehokkuutta ja markkinointia lisäämällä parannetaan alan kannattavuutta. Poromiesten määrä vähentyy huomattavasti ja porokarjojen koko kasvaa selvästi. Kaldoaivin paliskunta on rakentanut oman teurastamon ja Paistunturin paliskunta käyttää omaa teurastamoaan. Kunnassa toimii neljä pienjalostamoa. Paliskunnilla on hyvät asiakassuhteet poronostoliikkeisiin. Porotaloudessa hyödynnetään matkailun kasvu mm. myymällä lihaa ja tarjoamalla ohjelmapalveluja matkailijoille. Rajakauppaa kehitetään aktiivisesti. Tuotevalikoimaa laajennetaan merkittävästi. Jalostettua poronlihaa ja puuta myydään paljon rajakaupan kautta. Kaupan vetovoimaa hyödyntäen autokorjaamo-, parturit yms. palveluita kehitetään norjalaisille. Tulevaa kysyntää ennakoidaan esim. kaavoitusratkaisuilla ja uusilla tilatarpeilla. Matkailu on ympärivuotista, matkailupalvelut perustuvat lohestukseen, patikointiin, lasketteluun ja moottorikelkkailuun. Kunnassa on yksi matkailukeskus (Utsjoki), jossa on laskettelurinteet. Lisäksi kunnassa on kaksi muuta matkailukeskittymää. Kunnan investointiohjelmalla on asteittain kehitetty majoituskapasiteettia (vuonna 2020 majoitusyritysten kapasiteetti on 2,5 -kertainen vuoden 2004 tilanteeseen verrattuna). Uusi kapasiteetti on ympärivuotisesti käytettävissä ja osittain hotellitasoista. Matkailukeskuksessa toimii muutama suurempi matkailuyritys. Muutama Saariselällä pääasiallisesti toimiva yritys on perustanut Utsjoelle sivutoimipisteen. Utsjoen matkailukeskus työllistää paikallisia pieniä yrittäjiä alihankintana koko kunnan alueella. Matkailukeskukseen tuodaan kausityöntekijöitä myös kunnan ulkopuolelta. Myös Nuorgamissa ja Karigasniemellä on hotellitasoista majoitusta, näissä yöpyy myös paljon norjalaisia, jotka tekevät nykyistä laajemmalti yli yön kestäviä matkoja Suomeen. Utsjoella on kattava kelkkareittiverkosto, jota norjalaiset kelkkailijat käyttävät paljon.

66 56 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2020 Matkailun sesonki Utsjoella on laajentunut myös talvikauteen. Kesäajan matkailutarjonta on monipuolistunut. Tenon sääntöä on muutettu matkailijaystävällisemmäksi. Syksyisin kuntaan tulee paljon metsästäjiä ja retkeilijöitä. Pääosa asiakkaista on yksittäismatkailijoita ja perheitä, mutta myös yritysasiakkaita on paljon. Matkailun myötävaikutuksella myös pienteollisuus kehittyy ja suuntautuu myös Norjan markkinoille. Tärkeitä tuotteita ovat metalli ja rakentamiseen liittyvät tuotteet. Utsjoen matkailu on kunnan väestömäärään nähden mittavaa. Kehittämiseen tarvitaan merkittävästi ulkopuolista rahoitusta ja osaamista (esim. oma TEKES -ohjelma), koulutusta yrittäjille (esim. matkailukoulutuksen projekti tai opisto) ja investointeja majoittumiseen (hotelli + muu majoitus, kelkka-, hiihto- ja vaellusreitistöineen). Tieverkostoa on parannettu matkailun kasvun ja Norjan kaasu- ja öljyhankkeiden vuoksi. Matkailun tarpeisiin uusia reitistöjä (erityisesti moottorikelkkareittejä) on rakennettu runsaasti. Lähireittejä (hiihto ja patikointi) on rakennettu matkailukeskuksen yhteyteen. Utsjoella on laskettelurinteet. Kunnassa on laajakaistaverkko ja lentokenttä. Kunnallistekniset verkostot on uudistettu rakentamisen myötä. Tuulivoimapuisto on toteutettu. Sulaojan pullottamo on myös toteutettu, pullovettä myydään paljon matkamuistona. Maankäyttöä ohjataan yleis- ja asemakaavoilla. Lisärakentaminen ohjataan kolmeen kyläkeskukseen kunnallistekniikan piiriin. Kirkonkylä kehittyy talvimatkailukeskuksen myötä ja Karigasniemi ja Nuorgam rajakaupan ja -liikenteen johdosta. Haja-asutusalueiden rakentamista rajoitetaan voimakkaasti. Kuva 10. Utsjoki Inari matkailualue (kehityskuva 3)

67 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA KEHITYSKUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 8.1 Yleistä Seuraavissa taulukoissa arvioidaan vaihtoehtoisten kehityskuvien vaikutuksia talouteen, työllisyyteen, kulttuuriin, ihmisiin ja yhteisöihin, yhdyskuntarakenteeseen, luontoon ja maisemaan. 8.2 Perinteinen Utsjoki kehityskuvan vaikutukset Talous Työllisyys Kulttuuri Ihminen ja yhteisöt Yhdyskuntarakenne Luonto Maisema Kaldoaivin teurasporojen myyminen elävänä vie työpaikkoja ja tuloja kunnan ulkopuolelle, mutta lisääntynyt pienjalostus tuo tuloja ja työpaikkoja kuntaan. Rajakauppa on kunnalle taloudellisesti erittäin tärkeää. Matkailu työllistää lähinnä vain kesällä. Matkailuinfrastruktuuri on vajaakäytöllä. Yksityisten mökkirakentamisen myötä saadaan kuitenkin kuntaan lisätuloja. Lisääntyvä haja-asutus lisää yhdyskuntarakenteen eli liikkumisen ja yhdyskuntateknisen huollon kustannuksia jonkin verran. Kunnan verotulot vähenevät ja väestön ikääntyminen aiheuttaa huomattavia kustannuksia. Kuntatalous on vaikeuksissa. Työpaikkoja tulee lisää jonkin verran kauppaan, pienteollisuuteen, lihan ja marjojen jalostukseen sekä matkailuun ja siihen liittyviin toimiin. Työpaikkoja menetetään kuntasektorilla ja porotaloudessa. Kokonaisuutena työllisyystilanne jonkin verran heikkenee. Väestöpohjan pienentyminen uhkaa saamelaiskulttuurin säilymisen edellytyksiä. Saamelaisille ja luontaiselinkeinojen harjoittajille olosuhteet ovat positiiviset. Jonkin verran ristiriitoja on eri elinkeinojen (matkailu ja kulttuuri) kesken. Rakentaminen hajautuu melko tasaisesti koko jokilaaksoon. Olevat keskukset säilyvät nykyisen kaltaisina. Kaupalliset ja julkiset palvelut pysyvät nykyisellä tasolla tai heikkenevät. Suunnittelematon hajarakentaminen saattaa pirstoa yhtenäisiä luonnonympäristöjä ja saattaa paikoin aiheuttaa haitallisia vaikutuksia arvokkaisiin elinympäristöihin ja lajeihin. Hajarakentaminen saattaa liian väljästi ohjattuna johtaa yhtenäisten luonnonmaisemajaksojen maisema-arvojen heikkenemiseen ja alueiden luonteen muuttumiseen. Taajamien maisemakuvan kehittäminen on vaikeaa, sillä eheyttävää lisärakentamista ei todennäköisesti tapahdu. Utsjoen, Nuorgamin ja Karigasniemen jäsentymättömät ja vaatimattomat taajamakuvat jäävät ennalleen tai heikkenevät entisestään. Olemassa oleva rakennuskanta uhkaa osin rappeutua. Taloudellinen toiminta ja siihen liittyvä rakentaminen sopeutuu lähes poikkeuksetta maisemakuvaan.

68 58 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA Tenon kulttuuri- ja talousalue kehityskuvan vaikutukset Talous Työllisyys Kulttuuri Ihminen ja yhteisöt Yhdyskuntarakenne Luonto Maisema Palveluyhteistyöstä Norjan kuntien kanssa saadaan jonkin verran säästöjä. Teurastamon yhteiskäyttö on teurastamokysymyksessä kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu. Lisäksi isompien teurastusmäärien kautta saavutetaan hyötyä muun muassa kuljetuskustannuksissa. Kulttuurimatkailuun saadaan jossakin määrin uusia työpaikkoja, minkä johdosta kunnan verotulot paranevat. Kulttuuriin liittyvä kehittäminen, kulttuuriprojektit ja rakentaminen työllistävät ja tuovat lisätuloja kuntaan. Vuorovaikutus Norjan kanssa lisää myös rajakauppaa, rajakauppa on taloudellisesti kunnalle erittäin tärkeää. Yhdyskuntarakenne on suhteellisen tehokas ja yhdyskuntakustannukset ovat kohtuullisia suhteessa kunnan tuloihin. Kuntatalous on hallinnassa. Työpaikkoja jonkin verran lisääviä aloja ovat matkailu, kauppa, lihan jalostus, pienteollisuus, käsityöt, terveydenhuolto, rakentaminen sekä kulttuuri ja näihin liittyvät alat. Työpaikkoja menetetään jonkin verran perinteisessä porotaloudessa, mutta niitä saadaan lisää poronlihan jalostuksessa ja poromatkailussa. Kokonaisuutena kunnan työllisyystilanne hieman paranee. Alueen saamelaiskulttuurin eri muodot kehittyvät, mutta väestöpohjan pienentyminen saattaa uhata kulttuurin säilymisen edellytyksiä. Saamelaisten osuus asukkaista pysyy nykyisellä tasolla ja vuorovaikutus saamelaisten kesken voimistuu. Rakennettuihin ympäristöihin tukeutuvan lisärakentamisen myötä yhdyskuntarakenne eheytyy jonkin verran. Osa-alueiden luonne säilyy nykyisen kaltaisena. Rakentaminen tehostaa olevien kunnallisteknisten verkostojen käyttöä. Matkailurakentaminen tukeutuu myös haja-asutusalueilla nykyiseen rakenteeseen. Kylämäiset alueet täydentyvät. Lomarakentaminen jää maltilliseksi. Rakentamisella ei oletettavasti ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Pienialaiset paikalliset haitalliset vaikutukset ovat mahdollisia nykyisten rakennettujen alueiden ulkopuolelle rakennettaessa. Rakentamisella ei todennäköisesti ole merkittäviä vaikutuksia, haitalliset maisemavaikutukset ovat mahdollisia nykyisten rakennettujen alueiden ulkopuolelle rakennettaessa (rakennusten sijoittaminen luonnonmaisema-alueille, perinteisten rakentamisen vyöhykkeiden ulkopuolelle). Taajamakuva monipuolistuu jonkin verran kulttuurielinkeinojen kehittämisen myötä. Taajamien maisemakuvaa on mahdollista kehittää täydennysrakentamisen yhteydessä.

69 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA Utsjoki Inari matkailualue kehityskuvan vaikutukset Talous Työllisyys Kulttuuri Ihminen ja yhteisöt Yhdyskuntarakenne Luonto Maisema Palveluyhteistyö Inarin kanssa tuo säästöjä. Kaldoaivin teurastamon vuoksi teurastustyöstä maksettavat palkat jäävät paliskunnan osakkaille. Toisaalta teurastamon rakennusinvestoinnit ovat suuret ja ylläpitokustannukset ovat jatkuvia. Matkailuvolyymin kasvu ja ympärivuotisuus lisää huomattavasti matkailun liikevaihtoa, kannattavuutta ja palvelutarjontaa. Kunnalle tulee huomattavia kustannuksia infrastruktuurin rakentamisesta. Matkailun huomattavan suuret aluetaloudelliset vaikutukset näkyvät koko kunnassa. Rajakauppa on kunnalle taloudellisesti myös hyvin tärkeää. Kuntatalous on melko hyvä. Kunta saa hyvin verotuloja. Työpaikkoja huomattavasti lisääviä aloja ovat matkailu sekä rakentaminen ja siihen liittyvät alat. Työvoimaa tarvitaan kausiluonteisesti myös kunnan ulkopuolelta. Työpaikkoja jonkin verran lisääviä aloja ovat pienteollisuus, kauppa, lihan ja marjojen jalostus, terveydenhuolto, muut kunnan työpaikat. Työpaikkoja vähenee porotaloudessa. Kokonaisuutena kunnan työllisyystilanne paranee. Alueen kulttuurin kehittymisen edellytykset muuttuvat ja perinteinen kulttuuri osittain muuttuu. Väestöpohjan lisääntyminen luo toisaalta elinvoimaisuutta ja mahdollistaa mm. erilaisten kulttuuria ylläpitävien kurssien järjestämisen. Ristiriitoja esiintyy jonkin verran eri elinkeinojen ja väestöryhmien kesken. Saamelaisten osuus väestöstä vähenee jonkin verran muualta tulevan matkailutyövoiman vuoksi. Kunnassa syntyneiden matkailuyrittäjien suhteellinen osuus vähenee. Yhdyskuntarakenne voimistuu, selkeytyy ja osin eheytyy. Kontrasti rakennettujen alueiden ja luontovyöhykkeiden välillä korostuu. Matkailurakentaminen muuttaa taajamien luonnetta voimakkaasti. Kunnallisteknisten verkostojen käyttö tehostuu, matkailurakentaminen aiheuttaa myös verkostojen laajentamistarpeita. Kaupalliset palvelut monipuolistuvat matkailun lisääntymisen johdosta. Yhteydet alueella ja alueen ulkopuolelle paranevat mm. lentokentän johdosta. Asuinrakentamisen keskittäminen jo rakennetuille taajama- ja kyläalueille on luontoarvojen säilymisen kannalta positiivista. Matkailukeskuksen ja laskettelukeskuksen rakentamisella sekä taajamien laajenemisalueiden toteutumisella on oletettavasti paikallisia kielteisiä vaikutuksia. Uudet kelkkareitit vähentävät hiljaisia alueita ja muita luonnonrauha-alueita. Asuinrakentamisen keskittäminen jo rakennetuille taajama- ja kyläalueille on maisemaarvojen säilymisen kannalta positiivista, sillä rakentaminen sijoittuu alueen perinteisille rakentamisen vyöhykkeille ja luonnonmaisemajaksot jäävät rakentamisen ulkopuolelle. Uuden matkailukeskuksen rakentaminen aiheuttaa maisemavaikutuksia, vaikutusten merkittävyys riippuu toimintojen ja rakenteiden sijainnista ja tarkemmasta suunnittelusta. Taajamien maisemakuvaa on mahdollista kehittää täydennysrakentamisen yhteydessä. Laskettelukeskuksen ja lentokentän toteuttaminen aiheuttavat merkittäviä maisemavaikutuksia. Mahdollinen tuulivoimarakentaminen aiheuttaa merkittäviä ja laaja-alaisia maisemavaikutuksia näkymäalueellaan.

70 60 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA TULEVAISUUSKUVIEN SUHDE LÄHTÖKOHTIIN JA TAVOITTEISIIN, SEKÄ ULKOISIIN MUUTOSTEKIJÖIHIN 9.1 Yleistä Seuraavissa taulukoissa arvioidaan kehityskuvien suhde hankkeen lähtökohtiin ja tavoitteisiin sekä seuraaviin ulkoisiin muutostekijöihin; maailmanlaajuiset muutokset, Norja, muut alueelliset muutokset ja paikalliset muutokset. Lopuksi arvioidaan vaihtoehtojen suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja vaikutukset Utsjoen väestömääriin. 9.2 Perinteinen Utsjoki Lähtökohdat ja tavoitteet Maailmanlaajuiset muutokset Norja Muut alueelliset muutokset Paikalliset muutokset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Väestömäärän kehitysarvio Kehityskuva vastaa monilta osin työn alussa asetettuihin tavoitteisiin. Se ei kuitenkaan luo laajasti työskentelymahdollisuuksia nuorille, eikä varmista riittävän palvelutarjonnan säilymistä. Kansainvälinen talous aiheuttaa muutoksia rajakauppaan ja matkailuun, sekä osittain porotalouteen. Omavarainen luontaistalous vähentää riippuvuutta kansainvälisestä taloudesta. Rajakauppa on työllistävyydeltään selvästi suurin elinkeino ja siihen mahdollisesti kohdistuvat negatiiviset muutokset horjuttavat kunnan taloutta paljon. Rajakaupan edellytysten positiiviset muutokset voidaan hyödyntää kohtuullisesti. Porotalous on paljolti Norjan viennin varassa. Mahdolliset muutokset tullisäännöksissä aiheuttavat suuria ongelmia. Pohjois-Lapin matkailun kehittymistä ei aktiivisesti hyödynnetä. Väestörakenteen vanheneminen on tulevaisuuskuvassa nopeaa ja se aiheuttaa huomattavia sosiaali- ja terveydenhoitokustannuksia sekä vaikeuksia saada päteviä virkamiehiä kuntaan. Kalastussäännön pitäminen nykyisellään ei lisää lohiloisen leviämistodennäköisyyttä, mikä turvaa paremmin paikallisten kalastuksen tulevaisuudessa. Toisaalta, jos lohiloinen iskee, ovat sen vaikutukset kuntaan todella suuria. Porotalous säilyy perinteisessä muodossa merkittävänä elinkeinona, minkä vuoksi kehityskuva on haavoittuvainen porotaloudessa tapahtuville muutoksille. Porotaloudesta poistuu työntekijöitä. Kehityskuva tukee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista. Hajarakentaminen voi olla ristiriidassa luonto-, maisema- ja kulttuuriarvojen vaalimiseen liittyvien tavoitteiden kanssa. Väestö todennäköisesti vähenee nykyisestä sekä suomalaisten että saamelaisten määrän vähentyessä. Suomalaisten ja saamelaisten suhteelliset osuudet säilyvät nykyisellään.

71 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA Tenon kulttuuri- ja talousalue Lähtökohdat ja tavoitteet Maailmanlaajuiset muutokset Norja Muut alueelliset muutokset Paikalliset muutokset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Väestömäärän kehitysarvio Kehityskuva vastaa melko hyvin työn alussa asetettuihin tavoitteisiin. Monipuolistuva elinkeinorakenne auttaa jonkin verran selviämään taloussuhdanteista ja hyödyntämään niitä. Utsjoen kehittynyt tietoliikenneverkosto mahdollistaa kilpailukykyisyyden monilla aloilla. Rajakauppa on suurin elinkeino, mutta matkailun työllistävyys on myös noussut merkittäväksi. Rajakaupan edellytyksiin kohdistuvat ulkoiset muutokset horjuttavat kunnan taloutta. Rajakaupan edellytysten positiiviset muutokset voidaan hyödyntää jossain määrin. Mahdolliset Norjan tullisäännösten muutokset aiheuttavat jonkin verran ongelmia porotaloudelle. Saamelaisuuden verkostojen vahvistuminen tukee kehityskuvan toteutumista. Pohjois-Lapin matkailun kehitystä voidaan kulttuurimatkailun osalta hyödyntää. Väestörakenteen vanheneminen hidastuu jonkin verran. Vanhusväestön hoitokustannukset ovat suuret. Riski lohiloiseen ei merkittävästi lisäänny nykyisestä. Jos lohiloinen iskee, vaikuttaa se kuntaan paljon. Kehityskuva tukee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista. Väestömäärä pysynee lähellä nykyistä tasoa, mutta vähene hieman. Saamelaisten suhteellinen osuus väestöstä säilyy nykyisellään tai hieman lisääntyy.

72 62 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA Utsjoki Inari matkailualue Lähtökohdat ja tavoitteet Maailmanlaajuiset muutokset Norja Muut alueelliset muutokset Paikalliset muutokset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Väestömäärän kehitysarvio Kehityskuva vastaa osittain työn alussa asetettuihin tavoitteisiin. Perinteisiä elinkeinoja ja saamelaisuutta ei välttämättä turvata kehityskuvassa kovin hyvin. Monipuolinen elinkeinorakenne auttaa hyödyntämään suhdanteita ja selviämään negatiivista suhdanneheilahteluista. Utsjoen kehittynyt tietoliikenneverkosto mahdollistaa kilpailukykyisyyden monilla aloilla. Matkailu on kehittynyt työllistävyydessä suurimmaksi elinkeinoksi. Kunnan taloudella on useita tukijalkoja, siksi rajakauppaan kohdistuvat muutokset eivät ole kunnan taloudelle dramaattisia. Rajakaupan edellytysten positiiviset muutokset voidaan hyödyntää, eivätkä yhteen tuoteryhmään kohdistuvat muutokset järkytä helposti koko rajakauppaa. Norjan tullisäännösten mahdolliset muutokset voivat aiheuttaa porotaloudelle pieniä ongelmia. Pohjois-Lapin matkailun kehittymistä hyödynnetään tehokkaasti. Väestörakenteen vanheneminen hidastuu nuoren työvoiman muuttaessa kuntaan. Virkojen täytössä ei ole ongelmia. Kalastussäännön muuttuminen matkailijaystävällisemmäksi lisää riskiä lohiloiseen. Jos lohiloinen iskee, sen vaikutukset ovat suuria, mutta eivät yhtä dramaattisia kuin perinteisessä Utsjoessa, sillä lohestus ei ole suhteellisesti yhtä tärkeää. Porotaloudessa tapahtuville muutoksille kehityskuva ei ole kovin herkkä. Porotaloudesta poistuu kuitenkin työntekijöitä tehokkuuden lisäämisen vuoksi. Kehityskuvaan sisältyvät lentokentän rakentaminen, tuulivoiman hyödyntäminen ja matkailukeskittymät sekä laskettelukeskus saattavat olla tiukasti tulkittuna ristiriidassa saamelaisten kotiseutualueeseen sekä luonto- maisema- ja kulttuuriarvojen vaalimiseen liittyvien tavoitteiden kanssa. Kunnan väestömäärä lisääntyy suomalaisten määrän lisääntyessä. Saamelaisten määrä ei vähene, mutta osuus väestöstä pienenee.

73 UTSJOEN KUNTA - KEHITTÄMISSUUNNITELMA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 10.1 Utsjoki visio 2020 Utsjoen kunnassa tukeudutaan saamelaiselinkeinoihin, -kulttuuriin ja luontoon edistäen yhteistyötä kunnan sisällä ja naapurikuntien kanssa. Utsjoki tunnetaan rajan ylittävästä elinkeinotoiminnastaan, ainutlaatuisista kulttuuri- ja luontomatkailupalveluistaan sekä luontaiselinkeinoistaan Valittu kehityskuva - kulttuuri ja yhteistyökunta Kuva 11. Valittu kehityskuva kulttuuri- ja yhteistyökunta Utsjoen kulttuuri- ja yhteistyö -kehittämismallissa tukeudutaan saamelaiselinkeinoihin, - kulttuuriin ja luontoon edistäen yhteistyötä kunnan sisällä ja naapurikuntien kanssa. Kuntakuvaa ja imagoa rakennetaan perinteeseen, Tenojokilaaksoon ja Pohjois-Kalottiin tukeutuen. Utsjoella eletään paikallisen kulttuurin ehdoilla ja harjoitetaan perinteisiä elinkeinoja siten, että elinkeinot tukevat ja täydentävät toisiaan. Kunta ja julkishallinto tukevat merkittävin panoksin perinteisten elinkeinojen, rajakaupan ja matkailun kehittämistä. Paikallisille nuorille luodaan mahdollisuuksia työskennellä kunnassa ja palata kuntaan.