Salon kaupungin yleiskaavallinen ohjelma

Transkriptio

1 Salon kaupungin yleiskaavallinen ohjelma maankäytön rakennemalli Johdanto Yleiskaavallisen ohjelman tarkoituksena on luoda Salon kaupungin maankäytön pitkän aikavälin suuntaviivat tarkemman suunnittelun pohjaksi. Siinä kytkeytyvät väestön muutostekijät, elinkeinopolitiikka ja kunnan taloudelliset resurssit maankäytön kehittämiseen. Taajamien osayleiskaavat tulevat sitten tarkemmin määrittelemään kasvusuunnat ja maankäytöntarpeiden yhteensovittamisen. Tällaisella strategisella suunnittelulla on myös vaikutuksensa kunnan maanhankintaan pitkällä tähtäimellä. Suunnittelun lähtökohtina ovat myös valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa korostuneet ilmastoasiat ja yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarve. Lopputuloksen tulisi antaa yleispiirteinen vastaus kysymyksiin: missä ja mitä. Suunnitelman tulee luoda kestävä pohja elämisen ja yrittämisen Salolle. Yhteenvetona yleiskaavallisen ohjelman ja siihen liittyvän maankäytön rakennemallin tarkoituksesta voidaan todeta, että se toimii suunnannäyttäjänä tarkemmalle maankäytön suunnittelulle muodostaen samalla kuvan tavoitteellisesta kuntarakenteesta. 1.1 Yleiskaavallisen ohjelman tarkoitus Salon strategian valmistelussa on lähdetty siitä, että kaupunkiin laaditaan ns. strateginen yleiskaava. Ympäristöministeriön oppaassa - Yleiskaavan sisältö ja esitystavat - on esitetty strategisen yleiskaavan tehtävästä mm. seuraavasti: Strategiselle yleiskaavalle on tyypillistä pyrkimys pitkän aikavälin linjaratkaisujen tekemiseen sekä laaja-alainen eri osapuolien välisen keskustelun käyminen periaateratkaisuista ja arvovalinnoista. Tällaisella yleiskaavalla voidaan esimerkiksi tuoda havainnollisesti esille uusien erilaisten rakentamisalueiden sijainti sekä alueet, jotka säilyvät nykyisellään ja alueet, joille on tulossa muutoksia tai joilla on kehittämistarpeita. Strateginen yleiskaava voi muodostaa kunnan yleiskaavoitusprosessin ensimmäisen vaiheen (kunnan alueidenkäytön kehityskuva tai kehittämistavoitteet), jolloin määritetään lähtökohdat konkreettiselle aluevaraussuunnittelulle. Strategisessa yleiskaavoituksessa pyritään keskittymään alueidenkäytön päälinjoihin. Strateginen yleiskaava esitetään yleispiirteisesti tai jopa symbolisin merkinnöin. Siinä voivat korostua yhdyskuntien rakenteelliset kysymykset, kuten yhdyskunnan toimivuus, lisärakentamisen sijoittamisperiaatteet, keskus- ja palveluverkon suunnittelu, liikenteen järjestelyt sekä yhdyskunnan viherrakenteen kehittäminen. Salon strategiatyössä on päätetty, että eri toimialoille laaditaan omat toiminnalliset ohjelmansa. Maankäytön osalta valmistelussa on puhuttu strategisesta yleiskaavasta. Yleiskaavoituksena toteutettu suunnittelu edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia menettelytapoja ja määrämuotoisuutta. Uuden Salon tilanteessa tämä ei kuitenkaan välttämättä ole tarkoituksenmukaista. Suunnitteluprosessissa on silti tarkoitus noudattaa yleiskaavoituksen vaiheistusta ja osallistumistapoja.

2 Suunnitteluprojektista esitetään käytettäväksi nimitystä Salon yleiskaavallinen ohjelma, alaotsikkona maankäytön rakennemalli Toiminnallisesti tarkoituksena on käydä läpi sellainen osallistumis-, vuorovaikutus- ja päätöksentekoprosessi, jossa lopputuloksena esitetään maankäytön pitkän tähtäimen linjaukset ja uuden kunnan aluerakenne tarkemman yleiskaavoituksen pohjaksi. Konkreettisia sisällöllisiä tavoitteita voi olla esimerkiksi: tulevien yleiskaava-alueitten määrittäminen, liikenneverkon kehittämistarpeiden esittäminen eri osa-alueitten maankäyttötarpeiden selvittäminen palveluverkosto kyläasutuksen ja haja-asutuksen ohjaamisen periaatteet rantarakentamisen ohjaamisen periaatteet virkistysalue- ja kohdeverkoston esittäminen suojeluvaraukset Yleiskaavallisen ohjelman sisällön määrittämiseksi on työ jaettu viiteen vaiheeseen seuraavasti: 1. Perustieto- ja määrittelyvaihe 2. Tavoiteasettelu 3. Vaihtoehto- ja luonnosvaihe 4. Ehdotusvaihe 5. Hyväksyminen Työssä on tarkoitus hyödyntää Salon seudulla aiemmin tehtyjä suunnitelmia ja erillisselvityksiä sekä tehdä suunnittelun edellyttämiä uusia selvityksiä kuten kaupan palveluverkkoselvitys. Vanhan Salon yleiskaava on saanut lainvoiman vuonna 2009 ja se muodostaa jo sinällään kaupungin keskeisen osan maankäytöllisen kehittämissuunnitelman. Yleiskaavallisen suunnitelman maankäytön rakennemallissa tarkastelu keskittyy keskeisen alueen osalta ennen kaikkea yleiskaavan lievealueiden kehitysvaihtoehtoihin sekä vuorovaikutukseen muiden aluekeskusten ja maaseutumaisten alueitten kesken. Alustava ohjelma, joka tarkentuu suunnittelun kuluessa

3

4 1.2 Perustieto- ja määrittelyvaiheen sisältö Työn ensimmäinen vaihe on nimetty perustieto- ja määrittelyvaiheeksi. Siinä lyödään lukkoon työn asiallinen sisältö. Määrittelyvaiheessa tulisi ottaa kantaa missä määrin ja millä tarkkuudella mm. alla lueteltuja asioita yleiskaavallisessa ohjelmassa käsitellään ja mitä mahdollisia muita asioita siinä tulisi käsitellä. Edelleen määrittelyvaiheessa on päätettävä suunnitteluaikaisesta vuorovaikutuksesta eri tahojen kanssa sekä aikataulusta. Alla on keskustelun ja päätöksenteon pohjaksi hahmoteltu yleiskaavallisen ohjelman sisältöä ja vuorovaikutusta. Määrittelyvaiheessa tavallaan kysytään, ovatko alla luetellut yleiskaavalliset tarkastelutasot oikeat vai tulisiko jotain lisätä tai poistaa suunnitteluprosessista. Maankäytöllisen tarkastelun tarkkuustasoa määriteltäessä on huomattava, että koko kunnan ollessa tarkastelun kohteena, ei kartalle piirrettävien aluevarausten tarkkuus voi ulottua maanomistajakohtaiseen tarkasteluun. Suunnittelussa monia asioita voidaan tarkastella vain periaatteellisina ja merkinnät kartalla voivat olla enemmän symbolisia kuin selkeitä aluerajauksia. 1. Yhdyskuntarakenteen nykytilan hahmottaminen (Perustietoa) olemassa aluerakenteen kuvaus maankäyttömuodoittain eri toimintasektoreittain menneen kehityksen kuvaus liikenneverkko ja joukkoliikenne osana aluerakennetta väestön sijoittuminen osa-alueille, väestörakenteen haasteet osa-alueilla 2. Tulevaisuuden haasteiden ja vahvuuksien hahmottaminen niin kunnan sisäisten kuin ulkoistenkin tekijöiden kannalta energiahuollon vaihtoehtoisten ratkaisujen vaikutus kuntatason maankäyttöön ilmastonmuutoksen uhkakuvat ja mahdollisuudet viherkaupunkiteema muut suunnitteluprosessin esille nostamat kysymykset 3. Strateginen suunnittelu on vuorovaikutusta eri toimijoiden kesken yhteistyö normaalin kunnallishallinnon sisällä yhteistyö aluetoimikuntien kanssa muu asukasyhteistyö kuten kyläsuunnittelutoiminta yrittäjä- ym. järjestöt viranomaisyhteistyö 4. Toimintojen sijoittamisen päälinjat ja tavoitteet sekä kunnanosien roolit kuntarakenteessa tarkempien yleiskaavoitustarpeiden ja -alueitten määrittely asemakaavoitettavien taajamien laajennustarpeiden määrittely asumisen alueet palveluiden alueet työpaikka-alueet virkistysalueverkko liikenneverkon kehittämistarpeet suunnittelutarvealueitten määrittely (rakennusjärjestykseen)

5 virkistysalueitten maankäytölliset päälinjat ja tavoitteet suojelualuetarkastelu maakuntakaavan pohjalta aluekeskusten roolitus kyläasutuksen ja haja-asutuksen ohjaamisen periaatteet maatalouden maankäyttö rantarakentamisen ohjaamisen periaatteet