Paksusuolen divertikuloosi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Paksusuolen divertikuloosi"

Transkriptio

1 Katsaus Jyrki Mäkelä on länsimaissa yleinen sairaus, jonka esiintyvyys kasvaa iän myötä. Divertikuloosi sinänsä ei juuri koskaan ole leikkauksen aihe, vaan sen oireita pyritään hallitsemaan runsaskuituisella ruokavaliolla ja spasmolyyttisillä lääkeaineilla. Divertikuliitin komplikaatioihin liittyy usein pitkäaikaista sairastavuutta ja jopa kuolleisuutta, joten niiden ehkäisy on ensiarvoisen tärkeää. Parantuneet hoitotulokset riippuvat ratkaisevasti oikeasta päätöksenteosta taudin pitkittyessä ja toistuessa. Elektiivistä leikkausta on harkittava, jos potilaalla esiintyy toistuvia divertikuliitteja, ja jo ensimmäisen divertikuliitin jälkeen, jos potilas on alle 50 vuoden ikäinen, saa immunosuppressiivista hoitoa tai hänelle suunnitellaan elimensiirtoleikkausta. Divertikuliitin komplikaatiot vaativat useimmiten kirurgista hoitoa. L ittre diagnosoi paksusuolen divertikuloosin jo vuonna 1700 ja Gruveilhier kuvasi tulehtuneen divertikkelin kolovesikaalisen fistelin aiheuttajaksi 1849 (Finney 1928, Schoetz 1999), mutta merkittäväksi sairaudeksi tauti on todettu vasta 1900-luvulla. Divertikuloosi on harvinainen alle 40-vuotiailla, mutta se yleistyy lähes suoraviivaisesti sen jälkeen. Divertikuloosin esiintyvyyden arvioidaan olevan länsimaissa 50 vuoden iässä noin 15 %, yli 50:n iässä % ja 80 vuoden iässä jopa 70 % (Schoetz 1999). Divertikuloosi on hieman tavallisempi miehillä alle 50 vuoden iässä, mutta sen jälkeen naisilla on selvä yliedustus, mikä johtuu ilmeisesti vain naisten pidemmästä eliniästä (Rodkey 1998). Kun keskiikä on Suomessakin nopeasti nousemassa, voidaan arvioida divertikuloosin ja sen komplikaatioden yleistyvän ja taudin aiheuttaman sairastuvuuden ja terveydenhuollon kustannusten lisääntyvän. Divertikuloosi on yleinen Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa ja harvinainen Aasiassa ja Afrikassa. Länsimaissa tauti esiintyy pääosin vasemmanpuoleisena, etenkin sigmasuolessa ja laskevassa koolonissa, kun taas Aasiassa tavataan pääosin oikeanpuoleista divertikuloosia. Syy on ravintoeroissa, mitä osoittaa Havaijin japanilaisesta väestöstä tehty epidemiologinen havainto, jonka mukaan ensimmäisen sukupolven havaijinjapanilaisten länsimaistunut ruokavalio on johtanut vasemmanpuoleisen divertikuloosin yleistymiseen (Stemmermann 1970). Suuri osa divertikkeleistä on vähäoireisia tai oireettomia, mutta divertikkelin tulehtuminen eli divertikuliitti on tavanomaisimpia akuutin vatsan ongelmia perusterveydenhuollon yksiköissä. Divertikuliitti voi johtaa komplikaatioihin, jotka vaativat usein pikaista diagnostista selvitystä ja jatkotoimenpiteiden arviointia kirurgisen hoidon yksikössä. Tässä kirjoituksessa pyritään valottamaan keskeisen diagnostiikan, hoidon ja leikkausaiheiden ohella taudin luonnollista kulkua ja siihen vaikuttavia tekijöitä Duodecim 2000; 116: J. Mäkelä

2 Etiologia ja patofysiologia Painter ja Burkitt (1971) ovat kehittäneet teorian ravinnon vähäisen kuitumäärän merkityksestä divertikuloosin synnyssä. Kokojyväviljan käytön vähyys, viljan jauhaminen, puhdistetun sokerin ja muun puhdistetun ravinnon lisääntynyt käyttö ovat johtaneet ravinnon kuidun nopeaan vähentymiseen (Schoetz 1993). Ravinnon vähentynyt kuitupitoisuus jättää ulosteen tilavuuden pieneksi, jolloin intraluminaalinen paine paksusuolessa nousee supistusten aikana. Sigmasuolessa, joka on paksusuolen supistuvin ja kapein osa, segmentaariset voimakkaat supistukset voivat suurentaa divertikuloosipotilailla suolensisäistä painetta jopa 90 mmhg:iin saakka (Painter ym. 1965). Tämä kova paikallinen paine saattaa johtaa limakalvon työntymiseen lihaskerroksen läpi niissä suolen seinämän heikoissa kohdissa, joissa suolen verisuonet läpäisevät lihaskerroksen. Vasa recta -suonet lävistävät paksusuolen seinämän neljässä rivissä teenioiden vieressä, ja lähes poikkeuksetta divertikkelit löytyvät näiltä kohdin. Hankinnaisen divertikkelin seinämän muodostavatkin vain limakalvo ja seroosa. Suolenseinämän lisääntynyt elastiinipitoisuus johtaa puolestaan seinämän paksuuntumiseen ja suolen lyhentymiseen (Whiteway ja Morson 1985), mutta kollageenirakenteella ei ole merkitystä divertikuloosin etiologisena tekijänä (Bode ym. 2000). Motorinen toimintahäiriö sinänsä on osa divertikuloosin monitekijäistä etiologiaa. Divertikuliitin katsotaan syntyvän divertikkelin kärjessä huonon verenkierron alueella ulosteen aiheuttaman painenekroosin seurauksena (Schoetz 1999). Divertikkelin sijannin, tulehduksen voimakkuuden ja vatsaontelon puolustusmekanismien tehokkuuden mukaan infektio rajautuu paikalliseksi, kehittyy absessiksi tai johtaa vapaaseen puhkeamaan. Divertikuloosin luonnollinen kulku Alle 40-vuotiaiden divertikuloosi yleistyy, ja nuorilla potilailla tauti on pahempi kuin vanhemmilla (Konvolinka 1994). Ensimmäisellä sairaalakäynnillä alle 50-vuotiaita joudutaankin leikkaamaan useammin kuin vanhempia potilaita (Mäkelä ym. 1998). Myös taudin komplisoituminen on nuorilla hieman tavallisempaa. Kaikista divertikuloosipotilaista % sairastuu akuuttiin divertikuliittiin, joka uusii näistä noin puolella. Sairaalassa hoidetuista kolmasosa joutuu uudelleen sairaalaan (Parks 1969). Jos suolen toiminta ei normaalistu tulehduksen jälkeen, on uuden sairaalahoidon todennäköisyys suurempi. Lääkityksen tehon on todettu heikkenevän hoitokertojen myötä. Divertikuloosin diagnoosi Kaksi kolmasosaa divertikuloosipotilaista on oireettomia. Pienellä osalla esiintyy ajoittaisia vatsakipuja, turvotuksia ja lisääntynyttä kaasunmuodostusta. Suuri osa divertikkeleistä löydetään tutkittaessa potilaita vatsaoireiden vuoksi, eikä toiminnallisilla vaivoilla ole useinkaan yhteyttä itse divertikuloosiin. Akuutin divertikuliitin aikana ei tule tehdä tähystyksiä, mutta kaikukuvauksella tai tietokonetromografialla diagnoosi ja varsinkin komplisoituminen voidaan usein varmistaa (Hulnick ym. 1984) ja päivystysleikkaus voidaan muuntaa absessin ohjatulla aspiraatiolla usein elektiiviseksi listaleikkaukseksi. Puhkeama varmistetaan yleensä vatsan natiivikuvauksella, mutta ilman puuttuminen vapaasta vatsaontelosta ei sulje varmasti pois puhkeaman mahdollisuutta. Suomalaisen tutkimuksen mukaan akuutin divertikuliitin aikanakin vesiliukoisella varjoaineella tehty tutkimus on sekä diagnostinen että turvallinen (Hiltunen ym. 1991). Ensimmäisen akuutin divertikuliitin hoidon jälkeen diagnoosi on aina varmistettava noin kuukauden kuluttua tehtävällä kaksoiskontrastikolografialla tai fiberoskopialla (kuva 1). Jos sigmasuoleen kehittyy ahtauma (kuva 2), on diagnoosi ehdottomasti pyrittävä varmistamaan biopsioin ja näin sulkemaan pois samanaikaisen syövän mahdollisuus. Diagnostiseen leikkaukseen on ryhdyttävä epävarmoissa tilanteissa, jos diagnoosi biopsioiden jälkeenkin jää epävarmaksi. Gynekologisen infektion mahdollisuus on muistettava etenkin fertiili-ikäisten naisten erotusdiagnostiikassa. 2757

3 Kuva 2. Divertikuloosin aiheuttama sigmasuolen ahtauma. Tilanne on tarkistettava tähystyksessä otetuin biopsianäyttein. Kuva 1. Tyypillinen divertikuloosilöydös fiberosigmoideoskopiassa. Divertikuloosin komplikaatiot ja niiden hoito Akuutti divertikuliitti ilmenee vasemmanpuoleisena kuumeisena alavatsakipuna, johon liittyy tulehdusparametriarvojen suurentuminen. Voimakasoireinen akuutti divertikuliitti hoidetaan vuode-osastolla suonensisäisellä antibioottilääkityksellä. Lääkitystä valittaessa huomioidaan anaerobit, etenkin Bacteroides fragilis ja gramnegatiiviset sauvat. Taudinkuvan vaikeuden mukaan voidaan valita joko toisen polven kefalosporiinin ja metronidatsolin yhdistelmä tai suoraan laajakirjoinen antibiootti, esimerkiksi piperasilliinin ja tatsobaktaamin yhdistelmä. Mikäli potilaan tila ei kohene muutamassa päivässä, on tehtävä herkästi alavatsan kaikututkimus tai tietokonetomografia taudin komplisoitumisen havaitsemiseksi. Kun potilaan yleistila paranee, voidaan antibioottilääkitystä jatkaa suun kautta. Lieväoireista divertikuliittia voidaan hoitaa avohoidossa myös oraalisella kefalosporiinin ja metronidatsolin yhdistelmällä. Tällöin potilasta on kuitenkin kehotettava ottamaan yhteyttä, elleivät vaivat muutamassa päivässä helpota. Erityistä huomiota tarvitsevat ne potilaat, jotka eivät tule oireettomiksi sairaalahoidon jälkeen, sillä osalla heistä tauti jää kytemään ja voi vaatia leikkauksen. Taudin vaikeimpien muotojen esiintyvyys kasvaa huomattavasti, kun potilasta on jouduttu hoitamaan kolme kertaa sairaalassa (Mäkelä ym. 1998), joten jo kahden voimakasoireisen divertikuliitin jälkeen on harkittava leikkausta. Elektiivisessä leikkauksessa poistetaan suolen sairas osa, tavallisesti sigmasuoli, distaalinen resektiolinja ulotetaan peräsuolen rajalle, jolloin kaikki distaaliset divertikkelit tulevat poistetuiksi. Proksimaaliosassa anastomoosilinja valmistellaan tavallisesti laskevaan kooloniin, ellei runsas divertikuloosi vaadi resektion laajentamista proksimaalisuuntaan. Valtaosa näistä leikkauksista soveltuu tähystysmenetelmällä tehtäviksi. Absessi ja peritoniitti. Divertikuliitin aiheuttaman puhkeaman hoito voidaan toteuttaa Hintcheyn ym. (1978) luokituksen perusteella (taulukko 1). Pieni perikolinen absessi voi resoloitua antibioottihoidolla, mutta suuri absessi vaatii kanavoinnin. Jos perkutaaninen kanavointi onnistuu, voidaan potilas usein säästää vaikealta akuutin vaiheen leikkaukselta, jossa aina voi J. Mäkelä

4 Taulukko 1. Akuutin divertikuliitin luokitus Hincheyn mukaan. Taulukko 2. Divertikuliitin elektiivisen leikkaushoidon aiheet. Luokka I II III IV Löydös Perikolinen tai suoliliepeen sisäinen absessi Pelvinen tai retroperitoneaalinen absessi Purulentti peritoniitti Fekaalinen peritoniitti Vähintään kaksi sairaalahoitoa vaatinutta divertikuliittia hyväkuntoisella potilaalla Yksi sairaalahoitoa vaatinut divertikuliitti alle 50-vuotiaalla Konservatiivisesti hoidettu puhkeama Divertikuliitin jälkioireilu Oireileva sigmasuolen ahtauma Divertikuliittiin liittyvä dysuria Immuunivajavuus ja yksi sairaalahoitoa vaatinut divertikuliitti daan joutua väliaikaisen suoliavanteen tekoon. Jos kirurgiseen hoitoon joudutaan absessin vuoksi, leikkauksessa pyritään sigmasuolenresektioon ja primaariin anastomoosiin, jolloin potilas voidaan säästää väliaikaisen suoliavanteen murheilta. Kun peritoniitti on jo kehittynyt, on yleensä turvallisinta tehdä Hartmannin mukainen leikkaus, jossa tulehdus rauhoitetaan ensivaiheessa poistamalla suolen sairas osa, sulkemalla peräsuolen yläpää umpipussiksi ja nostamalla suolen proksimaalinen pää avanteeksi. Tulehduksen rauhoituttua noin kolmen kuukauden kuluttua voidaan avanne sulkea, mutta käytännössä varsinkin vanhuksilta jopa kolmannes avanteista jää pysyviksi (Hulkko ym. 1986). Vaikeassa peritoniittitilanteessa Hartmannin mukainen leikkaus on turvallinen. Avanteen sulkuun liittyy kuitenkin sairastuvuutta ja toiseen sairaalahoitoon samanlaiset kustannukset kuin ensimmäiseen hoitokertaan, joten viime aikoina on suositeltu valkoiduissa tapauksissa resektiota ja primaarista anastomoosia myös peritoniitin yhteydessä (Belmonte ym. 1996). Fisteleistä tavallisin on kolovesikaalinen fisteli, jota on epäiltävä, kun potilaalla esiintyy vasemmanpuoleisen alavatsakivun yhteydessä sitkeähoitoinen virtsatieinfektio. Pneumaturia on patognomoninen oire. Naisilla esiintyy varsinkin kohdunpoiston jälkeen kolovaginaalisia fisteleitä, jolloin emättimestä tulee ulostemaista eritettä ja ilmaa (Rothenberger ja Wiltz 1993). Kolovaginaalisten fisteleiden hoidossa tarvitaan kirurgien ja gynekologien yhteistyötä. Harvinaisempia ovat iholle, suolen toiseen osaan, kohtuun tai virtsanjohtimiin suuntautuvat fistelit, jotka kaikki vaativat leikkaushoitoa. Ennen toimenpidettä pyritään sulkemaan pois syövän, tulehduksellisen suolistosairauden tai sädehoidon aiheuttama fistelöinti. Sigmasuolenresektio, primaari anastomoosi sekä fistelikanavan revidointi ja sulku ovat kirurgisen hoidon kulmakiviä. Suolitukos. Jos divertikuliitin aiheuttama osittainen suolitukos ei resoloidu antibioottihoidolla, potilas on leikattava. Syöpä on pyrittävä sulkemaan pois ennen leikkausta, koska syövän yhteydessä tehtävän suoliliepeen resektion on oltava laajempi kuin divertikuliitin yhteydessä. Leikkaus tehdään yksivaiheisena resektiona, ja primaarinen anastomoosi on lähes aina mahdollinen. Tukkiutuneen suolen tyhjentäminen on usein mahdotonta ennen leikkausta, ja tyhjentämisen on todettu olevan tarpeetonta kolorektaalikirurgiassa yleensäkin (Miettinen ym. 2000). Verenvuotoa esiintyy 5 %:lla divertikuloosipotilaista. Divertikuliitin aiheuttama massiivinen verenvuoto on suhteellisen harvinaista. Kuten suolistovuodot yleensäkin, kaksikolmannesta divertikkelivuodoista lakkaa itsestään. Vuodon lakattua suolen tähystys olisi syytä tehdä lähipäivinä. Divertikuloosin löytyminen vuotopotilaalta ei välttämättä merkitse sitä, että vuoto olisi peräisin divertikkeleistä ja toisaalta vuotavan divertikkelin löytyminen on aika harvinainen tähystyslöydös. Jos vuoto kuitenkin jatkuu, vuotopaikan havaitseminen tähystämällä voi olla mahdotonta, jolloin paikantamiseen on käytettävä angiografiaa. Hätäleikkauksena suositeltavin on kolektomia ja ileorektaalinen anastomoosi (Luukkonen 1998), mutta elektiivisessä vaiheessa huolellisen tähystyksen jälkeen voidaan tyytyä suolen sairaan osan resektioon. Hoidon tulokset Divertikuliitin vuoksi leikattujen mortaliteetti on alle 5 % (Rothenberger ja Wiltz 1993), ja suu- 2759

5 rin osa kuolleisuudesta aiheutuu divertikuliitin vaikeimmista komplikaatioista. Jotta mortaliteetti saataisiin entistä pienemmäksi, olisi riskipotilaat leikattava ajoissa elektiivisesti. Taulukkoon 2 on koottu suositukset divertikuliittipotilaiden elektiivissen leikkauksen aiheista. Divertikuliitti uusii leikkauksen jälkeen suhteellisen harvoin, alle 5 %:lla leikatuista, kun distaalinen anastomoosi ulotetaan peräsuoleen saakka ja koko sigmasuoli poistetaan. Lopuksi Divertikuliitin komplikaatiot ovat aina seurausta vaikeista tai usein toistuvista divertikuliiteista. Nämä komplikaatiot ovat aina vaikeahoitoisia ja usein pitkiäkin sairaalahoitojaksoja vaativia. Siksi on erityisen tärkeää, että taudin oireiden pitkittyessä tai vaikeutuessa jatkotutkimuksien ja jatkohoidon suunnittelu aloitetaan viivytyksittä. Kirjallisuus Belmonte C, Klas JV, Perez JJ, ym. The Hartmann procedure. First choice or last resort in diverticular disease? Arch Surg 1996;131: Bode MK, Karttunen TJ, Mäkelä J, ym. Type I and III collagens in human colon cancer and diverticulosis. Scand J Gastroenterol 2000 (painossa) Finney JM. Diverticulitis and its surgical treatment. Proc Intersate Post- Grad Med Assemply North Am 1928:55: Hiltunen KM, Kolehmainen H, Vuorinen T, Matikainen M. Early watersoluble contrast enema in the diagnosis of acute colonic diverticulitis. Int J Colorectal Dis 1991;6: Hinchey EJ, Schaal PG, Richards GK. Treatment of perforated diverticular disease of the colon. Adv Surg 1978;12: Hulkko OA, Laitinen ST, Haukipuro KA. The Hartmann procedure for the treatment of colorectal emergencies. Acta Chir Scand 1986;152: Hulnick DH, Megibow AJ, Balthazar EJ, ym. Computed tomography in the evaluation of diverticulitis. Radiology 1984;152: Konvolinka CW. Acute diverticulitis under age forty. Am J Surg 1994;167: Luukkonen P. Divertikkelitauti. Kirjassa: Höckerstedt K, Färkkilä M, Kivilaakso E, Pikkarainen P, toim. Gastroenterologia. Kustannus Oy Duodecim, 1998, s Miettinen P, Laitinen S, Mäkelä J, Pääkkönen M. Bowel preparation is unnessary in elective colorectal surgery. A prospective, randomized study. Dis Colon Rectum 2000;43: Mäkelä J, Vuolio S, Kiviniemi H, Laitinen S. Natural history of diverticular disease. When to operate? Dis Colon Rectum 1998;41: Painter NS, Burkitt DP. Diverticular disease of the colon: a deficiency disease of western civilization. BMJ 1971;2: Painter NS, Truelove SC, Ardran GM. Segmentation and the localization of intraluminal pressures in the human colon, with special reference to the pathogenesis of colonic diverticula. Gastroenterology 1965;49: Parks TG. Natural history of diverticular disease of the colon. A review of 521 cases. BMJ 1969;4: Rodkey GV. Diverticular disease: diverticulitis, bleeding, and fistula. Kirjassa: Morris PJ, Malt PA, toim. Oxford textbook of surgery. Oxford University Press, 1998; 18.1, s Rothenberger DA, Wiltz O. Surgery for complicated diverticulitis. Surg Clin North Am 1993;73: Schoetz DJ Jr. Uncomplicated diverticular disease. Indications for surgery and surgical management. Surg Clin North Am 1993;73: Schoetz DJ Jr. Diverticular disease of the colon. A century-old problem. Dis Colon Rectum 1999;42: Stemmermann GN. Patterns of disease among Japanese living in Hawaiji. Arch Environ Health 1970;20: Whiteway J, Morson BC. Elastosis in diverticular disease of the sigmoid colon. Gut 1985;26: JYRKI MÄKELÄ, dosentti, apulaisopettaja jyrki.makela@oulu.fi Oulun yliopiston kirurgian klinikka Kajaanintie 52 A Oulu 2760 J. Mäkelä

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi

Lisätiedot

Koolonin divertikuliitin hoitolinjat

Koolonin divertikuliitin hoitolinjat KATSAUS Jyrki Mäkelä, Heikki Kiviniemi, Erkki Rauvala ja Tero Rautio Koolonin divertikuliitin hoitolinjat Divertikuloosi pysyy valtaosalla, jopa 75 80 %:lla potilaista vähäoireisena ja komplisoitumattomana

Lisätiedot

Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio

Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Heikki Huhtinen, LT TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous 20.9.2013, Kuopio Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta

Lisätiedot

DIVERTIKKELITAUTI JA SEN OPERATIIVINEN HOITO HATANPÄÄN SAIRAALASSA VUOSINA

DIVERTIKKELITAUTI JA SEN OPERATIIVINEN HOITO HATANPÄÄN SAIRAALASSA VUOSINA DIVERTIKKELITAUTI JA SEN OPERATIIVINEN HOITO HATANPÄÄN SAIRAALASSA VUOSINA 2005 2015 Erkki Karttunen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Maaliskuu

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

GE-komplikaatiot gynekologisessa kirurgiassa. Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala

GE-komplikaatiot gynekologisessa kirurgiassa. Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala gynekologisessa kirurgiassa Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala Tapausselostus no 1 : 35-v Operoitu kahdesti endometrioosin takia aikaisemmin resekoitu rektoktovaginaalista endometrioosia rakkoresektio

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

CRP:n merkitys akuutin divertikuliitin vakavuuden arvioinnissa

CRP:n merkitys akuutin divertikuliitin vakavuuden arvioinnissa Jyrki Mäkelä, Roberto Blanco ja Tero Rautio KATSAUS CRP:n merkitys akuutin divertikuliitin vakavuuden arvioinnissa Divertikuliittia epäillään, kun kuumeisella potilaalla esiintyy kipua ja palpaatioarkuutta

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

SYVENTÄVÄ TUTKIELMA: AKUUTTIEN DIVERTIKULIITTIEN HOITO OULUN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUOSINA

SYVENTÄVÄ TUTKIELMA: AKUUTTIEN DIVERTIKULIITTIEN HOITO OULUN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUOSINA SYVENTÄVÄ TUTKIELMA: AKUUTTIEN DIVERTIKULIITTIEN HOITO OULUN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUOSINA 2014 2015 Palokangas, Eelis Syventävien opintojen tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Lääketieteellinen

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Komplisoitumaton divertikuliitti oikean diagnoosin kautta oireenmukaiseen hoitoon

Komplisoitumaton divertikuliitti oikean diagnoosin kautta oireenmukaiseen hoitoon Katsaus tieteessä Ville Sallinen LKT, erikoislääkäri HYKS, vatsaelinkirurgian klinikka Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS, vatsaelinkirurgian klinikka panu.mentula@hus.fi Komplisoitumaton divertikuliitti

Lisätiedot

Sisältö. 1. Vääriä uskomuksia 2. Luentomateriaali 3. Hyödyllisiä linkkejä

Sisältö. 1. Vääriä uskomuksia 2. Luentomateriaali 3. Hyödyllisiä linkkejä Suun hyvinvointi Aineiston on koonnut Sari Kyytinen, Ehkäisevän suun terveydenhuollon osatoiminnasta vastaava hammaslääkäri, Palokan th ky sari.kyytinen@palokkatk.fi Sisältö 1. Vääriä uskomuksia 2. Luentomateriaali

Lisätiedot

Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille

Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille Eevi Jacksen 2016 Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille pinnallisia syviä munasarjakystia = endometrioomia Video erinäköisistä

Lisätiedot

GKS koulutuspäivät 13.10.2011 Marjaleena Setälä, EL 1. Fossa Douglas on endometrioosipesäkkeiden yleisin sijaintipaikka kuoppaa verhoava peritoneum sakrouteriiniset ligamentit peräsuoli 2. Endometrioosi

Lisätiedot

PD-hoidon komplikaatiot

PD-hoidon komplikaatiot Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia

Lisätiedot

Suolistosairauksien laaja kirjo

Suolistosairauksien laaja kirjo Suolistosairauksien laaja kirjo Yhä yleisempien suolistosairauksien, Crohnin taudin ja haavaisen paksusuolitulehduksen, lisäksi puhutaan myös mikroskooppisesta koliitista, lyhytsuolisyndroomasta ja kloridiripulista.

Lisätiedot

REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS. Ilari Airo

REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS. Ilari Airo REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS MITÄ REFLUKSI TARKOITTAA? Mahalaukun tai ohuensuolen sisällön pääsy ruokatorveen ilman oksentamista fysiologinen refluksi kenellä tahansa sopivissa olosuhteissa patologinen

Lisätiedot

Ulosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys

Ulosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys Ulosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys SKKYn ja Sairaalakemistit ry:n koulutuspäivät 16.11.2012 Dosentti, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Taina Sipponen 1 Kalprotektiinijulkaisut

Lisätiedot

Akuutti vatsa ensihoidossa ja päivystyspoliklinikalla

Akuutti vatsa ensihoidossa ja päivystyspoliklinikalla Akuutti vatsa ensihoidossa ja päivystyspoliklinikalla Juhani Tavasti Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri, ensihoidon erityispätevyys Akuuttilääketieteen erikoistuva lääkäri Ensihoidon osastonylilääkäri,

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

HIPEC-potilaan hoito. Avanteenhoidon koulutuspäivät Oulu Kirsi-Marja Kivijärvi sh, avannehoitaja Meilahden tornisairaala, M14

HIPEC-potilaan hoito. Avanteenhoidon koulutuspäivät Oulu Kirsi-Marja Kivijärvi sh, avannehoitaja Meilahden tornisairaala, M14 HIPEC-potilaan hoito Avanteenhoidon koulutuspäivät 1. 2.11.2018 Oulu Kirsi-Marja Kivijärvi sh, avannehoitaja Meilahden tornisairaala, M14 1 HIPEC Hyperthermic IntraPEritoneal Chemotherapy Hoitomuoto, jossa

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

Ruokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia

Ruokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia Ruokatorvisyöpä Ruokatorvisyöpä 2013 Eero Sihvo Dos KSKS Nielemisvaikeus Suomessa vajaa 300/v 14. yleisin ca >20. yleisin ca 2 histologista päätyyppiä Distaalinen ruokatorvi 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Appendisiitti lääke vai leikkaus? APPAC-tutkimus

Appendisiitti lääke vai leikkaus? APPAC-tutkimus Appendisiitti lääke vai leikkaus? APPAC-tutkimus 19.9.2013 SGY syyskokous, Kuopio Dos Paulina Salminen TYKS, Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Fitz RH. Perforating Inflammation of the Vermiform

Lisätiedot

Eero Waris, Juha Grönroos ja Hannu Paajanen

Eero Waris, Juha Grönroos ja Hannu Paajanen Katsaus Akuutin umpilisäketulehduksen diagnostiikka Eero Waris, Juha Grönroos ja Hannu Paajanen Akuutin umpilisäketulehduksen diagnostiikan perustana ovat yhä anamneesi ja kliininen tutkimus. Selkeimmät

Lisätiedot

PENTASA LÄÄKITYKSESI

PENTASA LÄÄKITYKSESI PENTASA LÄÄKITYKSESI SISÄLTÖ SINULLE ON MÄÄRÄTTY PENTASA SINULLE ON MÄÄRÄTTY PENTASA 3 PENTASA VALMISTEET 4 MIKÄ ON IBD 8 TAVOITTEENA REMISSIO 9 ELÄMÄ SAIRAUDEN KANSSA 10 IBD-SANASTO 11 Tämän oppaan tarkoitus

Lisätiedot

Suojaavan avanteen käyttö vähentää pysyvän avanteen riskiä matalissa kolorektaali- ja koloanaaliliitoksissa

Suojaavan avanteen käyttö vähentää pysyvän avanteen riskiä matalissa kolorektaali- ja koloanaaliliitoksissa Suojaavan avanteen käyttö vähentää pysyvän avanteen riskiä matalissa kolorektaali- ja koloanaaliliitoksissa Minna Räsänen LL, gastrokirurgian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus Anna Lepistö dosentti, OYL

Lisätiedot

Akuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka

Akuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka Akuutti vatsa raskauden aikana Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka Akuutti vatsa Äkillisesti alkanut tai voimistuva tunteja tai päiviä kestävä vatsakipu Tila saattaa vaatia

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Tietopaketti seksitaudeista

Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Seksitaudit tarttuvat nimensä mukaan seksin välityksellä, kun kahden ihmisen limakalvot (tai niiden viereinen iho) ovat kosketuksissa keskenään.

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon.

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. C-vitamiini 250 mg, 6 emätinpuikkoa. Apteekista ilman reseptiä. Emättimen bakteeritasapainon häiriö Emättimen bakteeritasapainon häiriö

Lisätiedot

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja

Lisätiedot

Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma. Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki

Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma. Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki Lasten ja aikuisten laparoskopian ja torakoskopian eroja Vatsaontelon / rintaontelon pieni tilavuus pienet

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Syöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi

Syöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi Syöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi Yhteyshoitajakoulutus 29.9.2011 Nea Malila Suomen Syöpärekisteri ja Tampereen yliopisto Milloin

Lisätiedot

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio

Lisätiedot

FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS

FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS FINPOP - Taustoja Kohu vaginaalisiin verkkoleikkauksiin lii'yvistä riskeistä FDA:n varoitukset (2011) HALO- katsaus 2012 SHENIHR 2015 Miten meillä

Lisätiedot

Sakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito

Sakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito Sakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito Toni-Karri Pakarinen 1, Piia Suomalainen 1, Hannu Kuokkanen 2, Minna Laitinen 1 1 Sarkoomayksikkö, Tuki- ja liikuntaelinsairauksien vastuualue, TAYS

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Kroonisen alavatsakivun urologiset syyt LT Jukka Sairanen, urologian klinikka, Vatsakeskus HYKS

Kroonisen alavatsakivun urologiset syyt LT Jukka Sairanen, urologian klinikka, Vatsakeskus HYKS Kroonisen alavatsakivun urologiset syyt LT Jukka Sairanen, urologian klinikka, Vatsakeskus HYKS GKS KOULUTUSPÄIVÄT Biomedicum, Helsinki 24.- 25.9.2015 Sidonnaisuudet viimeisen 2 vuoden ajalta Luennoitsija

Lisätiedot

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71 Endometrioosi LK Heikkilä Maija, LK Jutila Topi, LK Myllylä Hanna, LK Pietarinen Johanna, LK Puumala Pasi, LK Vallasto Inari, LK Visuri Sofia, Prof Ryynänen Markku Johdanto Yleistä tarkoittaa endometriumin

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Kalprotektiinin käyttö tulehduksellisten suolistosairauksien diagnostiikassa

Kalprotektiinin käyttö tulehduksellisten suolistosairauksien diagnostiikassa Labquality Days 12.2.2016 Kalprotektiinin käyttö tulehduksellisten suolistosairauksien diagnostiikassa Martti Färkkilä Helsingin Yliopisto Kliininen laitos HUS Vatsakeskus, Gastroenterologian klinikka

Lisätiedot

POTILASOHJE 1 ensitieto 28.3.2012

POTILASOHJE 1 ensitieto 28.3.2012 PAKSU- JA PERÄSUOLEN SYÖPÄ POTILASOHJE 1 Sinulla on todettu syöpä paksu- tai peräsuolen alueella. Sairastuminen herättää paljon kysymyksiä, pelkoa ja ahdistusta. On hyvä tietää, ettei syöpädiagnoosi tarkoita

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen

Lisätiedot

POSTOPERATIIVINEN AKUUTTI VATSA GKS KOULUTUSPÄIVÄT 28.09.2006 HELSINKI HEIKKI AHTOLA GASTROKIRURGI JOENSUU PKKS postoperatiivinen akuutti vatsa leikkauksen jälkeen ilmenevä vatsan alueen äkillinen hätätilanne,

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus

Lisätiedot

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Sisältö / Kohdunpoiston Komplikaatiot Insidenssi ja kehitys Suomessa Vaikuttavat tekijät: Gynekologisen

Lisätiedot

Kolorektaalisyövän leikkaushoidon tulokset Mikkelin keskussairaalassa. Hannu Paajanen ja Niilo Härkönen

Kolorektaalisyövän leikkaushoidon tulokset Mikkelin keskussairaalassa. Hannu Paajanen ja Niilo Härkönen Alkuperäistutkimus Kolorektaalisyövän leikkaushoidon tulokset Mikkelin keskussairaalassa Hannu Paajanen ja Niilo Härkönen Vuosina 1985 94 Mikkelin keskussairaalassa todettiin 341 kolorektaalisyöpää, joista

Lisätiedot

Runsaat kuukautiset Käypä hoito

Runsaat kuukautiset Käypä hoito Runsaat kuukautiset Käypä hoito 29.10.2018 Mitä uutta? Tässä päivityksessä: HIFU Anemian hoito Kierukan asetus jo perusterveydenhuollossa (maksutta) jos runsaat vuodot ja merkittävä anemia Uudet kierukat

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus (eriytyvä koulutus 80 tuntia + runkokoulutus 60 tuntia)

Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus (eriytyvä koulutus 80 tuntia + runkokoulutus 60 tuntia) 2009 11 GASTROENTEROLOGINEN KIRURGIA Vastuuhenkilö: dos. Pauli Puolakkainen Vatsaelinkirurgian klinikka, Meilahden sairaala, PL 340, 00029 HUS tai Helsingin yliopisto/ii kirurgian klinikka, PL22, 00014

Lisätiedot

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet

Lisätiedot

Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia. Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013

Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia. Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013 Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, naistentau$en ja synnytysten

Lisätiedot

Vatsa on kipeä? Ilari Airo Gastrokirurgi

Vatsa on kipeä? Ilari Airo Gastrokirurgi Vatsa on kipeä? Ilari Airo Gastrokirurgi Rintaa polttaa! sydän n vai ruoansulatuselimet? kirurgille vai sisätautil tautilääkärille? Rintaa polttaa! Jos ruumiillisessa tai henkisessä rasituksessa sisätautil

Lisätiedot

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito

Lisätiedot

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Keskenmenon hoito GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS Miten valitsen hoidon? Potilaan toiveet Logistiikka Keskenmenon tyyppi Alkuraskauden verenvuoto

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Nuoren naisen lantiotuumori. GKS-päivät 28.9.07 Biomedicum Sari Koivurova OYS

Nuoren naisen lantiotuumori. GKS-päivät 28.9.07 Biomedicum Sari Koivurova OYS Nuoren naisen lantiotuumori GKS-päivät 28.9.07 Biomedicum Sari Koivurova OYS Yleisyydestä teini-iässä alle 6% lantiotuumoripotilasta teini-ikäisiä toiminnalliset ei-neoplastiset muutokset selvästi yleisimpiä

Lisätiedot

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala ISI Web of Science: hakusana PET/CT N = 4974, 27.4.2010 Mihin diagnostisia menetelmiä tarvitaan?

Lisätiedot

ARVO-päivitys 2013. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka 13.2.2013

ARVO-päivitys 2013. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka 13.2.2013 ARVO-päivitys 2013 Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka 13.2.2013 ARVOn historia n Tarve suomalaiseen ohjeistukseen 2004 2005 human resources financial resources n HYKS-instituutti n lääkeyritysten

Lisätiedot

Kun vatsa toimii, elämä sujuu

Kun vatsa toimii, elämä sujuu Kun vatsa toimii, elämä sujuu Hyvä rutiini voi tehdä ihmeitä Säännöllisen WC-rutiinin kehittäminen voi olla vaikeaa kroonisesta ummetuksesta tai inkontinenssista kärsiville tai aikaa vieviä suolentoimitusmenetelmiä

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Palveluskelpoisuus, kirurgiset sairaudet Jari Autti Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri

Palveluskelpoisuus, kirurgiset sairaudet Jari Autti Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Palveluskelpoisuus, kirurgiset sairaudet Jari Autti Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Yleistä Mitään sairautta EI tule jättää hoidettavaksi varusmiespalveluksen aikana Leikkaushoitoja ei pääsääntöisesti

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA Kohdunkaulan syöpä Ihmisen papillomavirus- eli HPV-infektio

Lisätiedot

Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon

Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon 10µg 17ß-estradiol Tämä opas sisältää tietoa Vagifem -valmisteesta, joka on tarkoitettu

Lisätiedot

Virtsarakon poistoleikkaus virtsa-avanne (Bricker) Potilasohje

Virtsarakon poistoleikkaus virtsa-avanne (Bricker)   Potilasohje Virtsarakon poistoleikkaus virtsa-avanne (Bricker) www.eksote.fi Potilasohje Yleistä Sinulla on todettu virtsarakon syöpä ja lääkärin kanssa käydyn neuvottelun jälkeen on hoidoksi valittu virtsarakon poistoleikkaus.

Lisätiedot

VASKULIITEISTA MISTÄ SAIRAUS JOHTUU? ESIINTYVYYS

VASKULIITEISTA MISTÄ SAIRAUS JOHTUU? ESIINTYVYYS Muut nimet: Churg-Straussin oireyhtymä, Churg-Straussin syndrooma, allerginen granulomatoottinen vaskuliitti, allerginen granulomatoottinen verisuonitulehdus, Churg-Straussin tauti, Morbus Churg-Strauss

Lisätiedot

Maitohappobakteerivalmisteet ja Saccharomyces boulardii -tarvitaanko aikuispotilailla?

Maitohappobakteerivalmisteet ja Saccharomyces boulardii -tarvitaanko aikuispotilailla? Maitohappobakteerivalmisteet ja Saccharomyces boulardii -tarvitaanko aikuispotilailla? Niina Kerttula infektiolääkäri OYS 29.9.2017 Alueellinen koulutus Yleistä suoliston mikrobistosta Noin 1000 bakteerilajia

Lisätiedot

Terveyskysely. Hei estrelanvuoristokoiran omistaja!

Terveyskysely. Hei estrelanvuoristokoiran omistaja! Terveyskysely Hei estrelanvuoristokoiran omistaja! Jokaisen estrelan omistajan panosta kaivataan kartoittamaan tämän hetkistä estrelanvuoristokoirien terveystilannetta. Kaikkien tiedot ovat yhtä arvokkaita

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet 25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa

Lisätiedot

Virtsatiekomplikaatiot. Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011

Virtsatiekomplikaatiot. Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011 Virtsatiekomplikaatiot Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011 diagnostisissa laparoskopioissa riski olematon LH:ssa 0.3% dg peroperatiivisesti vain 10% poltto suurin syyllinen Uretervaurio LH:n uretervauriot

Lisätiedot

Akuutti maha raskaana olevalla potilaalla Tapausselostus. GEK 22.9.2005 Jutta Sikkinen TAYS

Akuutti maha raskaana olevalla potilaalla Tapausselostus. GEK 22.9.2005 Jutta Sikkinen TAYS Akuutti maha raskaana olevalla potilaalla Tapausselostus GEK 22.9.2005 Jutta Sikkinen TAYS 42-v. G3P2 ICSI-raskaus, H8 verinen vuoto, H15 LVP : norm. 3-4 v. aiemmin mahakipujen takia gastroskopia ja helikobakteerihäätöhoito

Lisätiedot

Naisen kirurginen vatsakipu. Anne Mattila, gastrokirurgi

Naisen kirurginen vatsakipu. Anne Mattila, gastrokirurgi Naisen kirurginen vatsakipu Anne Mattila, gastrokirurgi 30.9.2016 Erotusdg kirurginen vai gynekologinen mahakipu? Selkeä kirurginen dg Mekaaninen tukos / paralyysi gi-kanavassa Perforaatiot Iskemia Gi-kanavan

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA. GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio

KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA. GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio PÄIKI-LASKEUMALEIKKAUKSET ALKOIVAT KYS 2005 Aluksi... potilaille varattiin

Lisätiedot

Painehaavojen kirurginen hoito

Painehaavojen kirurginen hoito Painehaavojen kirurginen hoito Kristiina Hietanen Plastiikkakirurgi 21.11.2016 Määritelmä Ihon tai ihonalaisen kudoksen vaurio, jonka on aiheuttanut paine ja/tai ihon venyttyminen ja hankaus yhdessä tai

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Vakava kausi-influenssa Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Mikä on influenssa Influenssavirusten (influenssa A tai influenssa B) aiheuttama äkillinen ylempien

Lisätiedot

Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä. 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays

Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä. 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays Munasarjojen poisto Kiistelty aihe Paljon eriäviä mielipiteitä Hyvin erilaisia toimintatapoja Leikkaustekniikka vaikuttaa poistetaanko

Lisätiedot

Varsirevisiot. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgiankurssi Turku Jarmo Kangas MD Tekonivelsairaala Coxa

Varsirevisiot. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgiankurssi Turku Jarmo Kangas MD Tekonivelsairaala Coxa Varsirevisiot IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgiankurssi 24. 26.4.2019 Turku Jarmo Kangas MD Tekonivelsairaala Coxa SIDONNAISUUDET TEKONIVELSAIRAALA COXA VASTAANOTTO LÄÄKÄRIKESKUS MEHILÄINEN KOULUTUSMATKOJA

Lisätiedot

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.

Lisätiedot