Asia Lausunto Ruoveden rantaosayleiskaavan osa-alueiden 2 ja 3 kaavaehdotuksesta

Transkriptio

1 Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. LAUSUNTO Kuninkaankatu Tampere s-posti: p. (03) / Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry. c/o Larissa Heinämäki Rantatie Virrat Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. PL Tampere RUOVEDEN KUNTA Asia Lausunto Ruoveden rantaosayleiskaavan osa-alueiden 2 ja 3 kaavaehdotuksesta Kiitämme lausuntopyynnöstä. Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri, Virtain luonnonsuojeluyhdistys ja Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys jättivät syyskuussa 2011 mielipiteen Ruoveden rantaosayleiskaavan osa-alueiden 2 ja 3 kaavaluonnoksesta. Tammikuussa 2012 järjestettiin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa neuvottelu rantaosayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä osa-alueiden 2 ja 3 kohdalla. Neuvottelu järjestettiin Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin ja Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen aloitteesta. Olemme vertailleet osa-alueiden 2 ja 3 kaavaehdotusta kaavaluonnokseen ja todenneet, että luontoja ympäristöarvojen näkökulmasta on tapahtunut parannuksia etenkin kaavan vaikutusten arvioinnissa. Puutteita on kuitenkin edelleen, ja niistä suurin on se, että tarkoituksena on laatia kaava, jonka perusteella kunta voisi myöntää jatkossa suorat rakennusluvat. Osayleiskaavatason luontoselvitys ei anna riittävän tarkkaa kuvaa kunkin suunnitellun rakennuspaikan luonnonoloista. Laadittu luontoselvitys täydennyksineen ja tehdyt ympäristöanalyysit luovat yleispiirteisen kuvauksen alueen luonnosta, mutta rakennuslupien pohjaksi ne eivät riitä. Puutteellisin luontotiedoin varustettu kaava ei läpäise oikeuskäsittelyä. Rantaosayleiskaavaa tulee parantaa myös muilta osin. Lausuntomme luvuissa 1-10 kuvailemme kaavaehdotuksen puutteita. Kunkin luvun lopussa esitämme korostuksella ja kursiivilla merkityn vaatimuksen. 1. Rantaosayleiskaava rakennuslupien pohjana Ruoveden rantaosayleiskaavan on tarkoitus perustua niin laajoihin selvityksiin ja olla esitystavaltaan ja mitoitukseltaan niin tarkka, että sen perusteella kunta voi jatkossa myöntää suorat rakennusluvat. Kun kaavan on määrä toimia ohjeena rakennuslupia myönnettäessä, luontoselvitysten pitäisi 1

2 periaatteessa olla tonttikohtaisia ja hyvin yksityiskohtaisia. Vain näin voitaisiin olla lähes varmoja, ettei rakentaminen vaarantaisi lakisääteisesti suojeltuja tai uhanalaisia eliölajeja tai elinympäristöjä. Pirkanmaan ELY-keskus kutsui koolle neuvottelun rantaosayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä osa-alueiden 2 ja 3 kohdalla. Neuvottelussa keskusteltiin mm. siitä, että rakennuspaikat tarkastetaan rakennusluvan myöntämisen yhteydessä. Yhteisesti kuitenkin todettiin, että kuntien rakennusvalvonnan henkilöstön asiantuntemus ei välttämättä riitä huomaamaan kaikkia niitä luontoarvoja, jotka rakentamisessa ja muussa maankäytössä tulisi huomioida (esim. liito-oravien, lepakkojen, sukeltajakuoriaisten ym. EU:n luontodirektiivin liitteen 4 a lajien elinpiirit). On välttämätöntä, että maankäytön suunnittelun jossakin vaiheessa tehdään niin yksityiskohtaiset luontoselvitykset kuin lopputilanne (tässä tapauksessa 479 uuden loma-asunnon rakentaminen) vaatii. Mikäli riittävän tarkkoja selvityksiä ei tehdä kaavaa laadittaessa, ne tulee tehdä myöhemmin. Toisin sanoen: osayleiskaavatason luontoselvityksillä ei tule laatia kaavaa, jonka on tarkoitus mahdollistaa suora rakennuslupien myöntäminen. 1.2 Luontoselvityksen puutteet Ruoveden rantaosayleiskaavan luontoselvityksessä on huomioitu useita eri tekijöitä, mutta lähtökohtaisesti selvitystä leimaa suurpiirteisyys. Luontoselvitys ei anna suunnittelualueen luonnosta ja sen erityispiirteistä niin yksityiskohtaisia tietoja, että niiden pohjalta voitaisiin laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Suunnittelualue on hyvin laaja: rantaviivaa 1172 kilometriä, pinta-alaa 200 neliökilometriä. Luontoselvityksessä koko aluetta käsitellään yhtenä kokonaisuutena, mikä tekee selvityksestä väistämättä ylimalkaisen ja vaikeaselkoisen. Tietoa on kerätty, mutta sitä tuodaan esille niin yleistasoisesti, ettei lukija saa suunnittelualueen luonnosta tarkkaa käsitystä. Ruoveden rantaosayleiskaavan luontoselvityksestä puuttuvat tiedot useiden luontodirektiivin IV (a) -liitteessä mainittujen lajien esiintymisestä. Luontoselvityksessä todetaan suoraan, että tiettyjen direktiivilajien (lepakoiden, viitasammakkojen ja selkärangattomien) esiintymisestä ei ole tietoa: toisin sanoen lajien esiintymistä ei kartoitettu. Luontodirektiivin IV (a) -liitteessä lueteltujen lajien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 :n mukaan kielletty. Direktiivin liitteessä mainitaan mm. kaikki Suomen lepakkolajit. Kaavoittajan onkin tärkeää olla selvillä lepakoiden esiintymisestä, ettei kaava riko luonnonsuojelulain määräyksiä. Ruoveden rantaosayleiskaavan luontoselvityksessä (s. 34) todetaan kuitenkin ainoastaan, että maanomistajakyselyn perusteella lepakkohavaintoja kuitenkin alueelta on mutta erillisten lepakkoinventointien tarvetta ei kaavan luonne huomioiden ole katsottu olevan. Kuitenkin rannat ja vesistöt kuuluvat usein lepakkojen elinpiiriin ja rantametsät saattavat soveltua lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi. Kaavan luonne (rantojen rakentaminen) ei siis sulje pois lepakkoinventoinnin tarvetta, päinvastoin. Järvien linnustoa on kartoitettu ajanjaksolla Kullakin järvellä käytiin vain kerran. Linnustoselvityksiä tulisi täydentää: kartoitukset tulisi aloittaa aiemmin toukokuussa ja rakentamiseen kaavailluilla järvillä olisi käytävä vähintään kahdesti (touko- ja kesäkuussa). Muutoin linnuston esiintymisestä ei saada todenmukaista kuvaa. Luontoselvityksessä on nojauduttu paljon asiantuntijahaastatteluihin sekä erilaisiin ympäristö- ja kartta-analyyseihin. Jos tavoitellaan kaavaa, jonka nojalla on tarkoitus myöntää rakennuslupia, maastotöiden olisi pitänyt olla selvityksen laadinnassa pääosassa. Viime kädessä ainoastaan maastokäynnillä on mahdollista huomata esimerkiksi lakisääteisesti suojellun eliölajin esiintymä

3 yksittäisellä rakennuspaikalla. Kaavaselostuksessa kerrotaan sivulla 42, että kaavoituksen kannalta merkittävien lajien suojelun suotuisaa tasoa Ruovedellä on arvioitu liitteessä 2. Käytännössä osa-alueille 2 ja 3 osoitettujen uusien rakennuspaikkojen ja uusien maankäyttömuotojen ei katsota uhkaavan minkään tarkastellun uhanalaisen tai luontodirektiivissä esitetyn lajin suotuisaa suojelun tasoa. Em. perustuu siihen, että metsäelinympäristöjen merkittävimmät kohteet (lahopuu, vanhametsä, kuloalueet) sekä avoimet alueet on huomioitu kaavassa ja vaikutukset kohdistuvat tavanomaisiin luontotyyppeihin kulttuurivaikutteisissa talousmetsissä sekä peltoalueilla. Luontoselvityksessä tuntuu painottuneen elinympäristötason kartoitustyö: on tulkittu, että esimerkiksi direktiivilajeja ei tarvitse kartoittaa erikseen, koska kyseisten lajien potentiaaliset elinympäristöt ovat tiedossa ja rajattu rakentamisen ulkopuolelle. Tämä oletus ei kuitenkaan riitä. Lakisääteisesti suojeltuja ja uhanalaisia lajeja saattaa esiintyä myös tavanomaisen näköisissä luontotyypeissä ja lisäksi on mahdollista, ettei inventoinneissa ole huomattu kaikkia avainbiotooppejakaan (ks. esimerkkejä kaavaluonnoksesta antamastamme lausunnosta). Kaavaselostuksen (s. 38) mukaan vedenalaista luontoa ei ole inventoitu, eikä sitä ole esitetty inventoitavaksi. Väite on virheellinen, sillä jo kaavaluonnoksesta antamassamme lausunnossa ( ) vaadimme vedenalaisen luonnon kartoittamista. Totesimme, että kun kyseessä on rantakaava, kaavalla voidaan olettaa olevan olennaisia vaikutuksia myös vedenpinnanalaiseen luontoon. Vesiluonnon lajistoa tai luontotyyppejä ei kuitenkaan toistaiseksi ole Ruovedellä kartoitettu. Vaikka kaava-alueen reuna olisi piirretty rantaan, luontoselvitykset tulisi silti tehdä myös veden puolelta, siis järven pohjasta. Loma-asutukseen liittyy olennaisesti rannan kautta kulkeva liikennöinti ja muu vesiluontoon kohdistuva toiminta. Kaavaselostuksen mukaan vedenalaisen luonnon säilyminen nykyisellään toteutuu kaavan puitteissa suojelualueilla. Oletus ei herätä luottamusta. Miten voidaan tietää, mitä pinnan alla on, jos sinne ei katsota? Suojelemattomilla vesialueilla saattaa pinnan alla esiintyä luontotyyppejä tai lajistoa, joita Ruoveden suojelualueilla ei esiinny. Yllä lueteltujen puutteiden vuoksi luontoselvitys ei mielestämme kelpaa sellaiseksi selvitykseksi, jota tarkoitetaan maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä: Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Luontoselvitys ei luo edellytyksiä suorille rakennusluville. Jokaisen tontin kohdalta on tarkistettava, ettei direktiivilajeja, erityisesti suojeltavia tai uhanalaisia lajeja tai uhanalaisia luontotyyppejä vaaranneta. Myös ihmistoiminnan lisääntyminen tonttien läheisillä maa- ja vesialueille tulee huomioida. Esimerkiksi liikkuminen vesi- ja ranta-alueella haittaa lintujen pesintää. Kaavaluonnoksesta antamassamme muistutuksessa kerroimme esimerkkejä puutteellisten luontoselvitysten seurauksista: lomarakennuspaikkoja oli sijoitettu luonnoltaan arvokkaille paikoille Seppälänjärven rannalle ja Siperiansaaren jyrkännerannalle. Kaavaehdotuksesta Siperiansaaren tontti on poistettu. Seppälänjärvelläkin on tehty muutoksia lomarakennusten sijoittamisessa. Kaavaehdotuksessa Seppälänjärvi on merkitty arvokkaaksi lintuvedeksi ja aiemmin ehdotetuista 8 mökinpaikasta yksi on poistettu. Se sijaitsi suoraan viitasammakon ja liito-oravan esiintymispaikalla. Yksi tontti oli siirretty pois luonnontilaisen lähteen päältä muutaman kymmenen metrin päähän alkuperäisestä paikasta. Toinen mökinpaikka oli siirretty pois kuikan pesäpaikan päältä. Muutokset ovat lähinnä kosmeettisia parannuksia joilla ei 3

4 ole kovinkaan suurta merkitystä alueella esiintyvien luontodirektiivin lintujen pesimämenestyksen kannalta. Herääkin kysymys, mitä merkitystä on arvokas lintuvesi -merkinnällä, jos ainoa tontin poistaminen tehtiin viitasammakon ja liito-oravan esiintymisen takia, ja pienelle järvelle suunnitellaan kuitenkin 7 uutta mökkiä. Seppälänjärven länsipuolisella Vartenjärvellä on pieni saari, jolle on tehty kapea kannas. Kaavaehdotuksessa saareen on sijoitettu mökki, vaikka saaressa on kuikan pesä. Lisäksi saarelle rakentaminen on siksikin kyseenalaista, että sen koko on vain noin 60 m x 80 m. Pienelle saarelle on mahdoton rakentaa mm. imeytyskenttää, eikä siihen näin ollen voisi myöntää rakennuslupaa ELY-keskuksen järjestämässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa käsitelleessä neuvottelussa luonnonsuojelupiirin edustaja huomautti asiasta kaavan laatijalle, joka sanoi, että kyseessä on virhe ja tontti poistetaan. Näin ei ole tapahtunut. Yhdistyksillämme ei ole luontotietoa osa-alueiden 2 ja 3 jokaiselta rannalta. Emme siis pysty hälyttämään kaikista mahdollisista tilanteista, joissa kaavaehdotus jättää luontoarvot huomiotta. Kunta ottaa suuren riskin, jos se ryhtyy myöntämään rakennuslupia osayleiskaavatason luontoselvitysten pohjalta. Mikäli mökkien rakentamisen yhteydessä tuhottaisiin lakisääteisesti suojeltujen lajien esiintymiä, kenellä olisi vastuu luonnonsuojelulain rikkomisesta? Maankäyttö- ja rakennuslain (73 ) mukaan ranta-alueiden loma-asutusta koskevaa yleis- tai asemakaavaa laadittaessa on katsottava, että - rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön - luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon - ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta Näiden edellytysten täyttymistä ei nykyisen luontoselvityksen pohjalta voida arvioida. 1.3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskenut neuvottelu Neuvottelusta on olemassa muistio, johon luontoselvityksistä kirjattiin seuraavat ELY-keskuksen tärkeinä pitämät seikat: [L]uontoselvityksissä kartoitetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta potentiaaliset keskittymät ja arvioidaan maankäytön muutosten vaikutukset niihin. Maastoinventoinnit toteutetaan kohteilla, jotka ovat soveltuvia esiintymisalueita tarkasteltaville lajeille. Sisältökysymyksinä ekologisten yhteyksien säilyminen suojelualueiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä ja lajien kulkuyhteydet tulee turvata. Sen lisäksi direktiivilajit ja uhanalaiset lajit turvataan erityisillä määräyksillä. Kaava-aineistosta ei käy selkeästi esille, mitä maastokartoituksia on tehty/täydennetty. Myöskään ekologisiin yhteyksiin ei ole kiinnitetty ELY-keskuksen vaatimaa huomiota. Direktiivi- ja uhanalaisen lajiston turvaamiseen tähtäävät kaavamääräykset ovat varsin vaatimattomia ja on ne on otsikoitukin pelkiksi suosituksiksi. Kaavaselostuksen luvussa 6.8 liito-oravan osalta suositukset noudattelevat minimivaatimusta eli lakia. Muiden uhanalaisten lajien kohdalla todetaan vain, että uhanalainen lajisto tulee huomioida maankäytössä ja ympäristöä muuttavissa toimissa. Suositus/määräys on niin yleistasoinen, että yksittäisen maanomistajan on hankala toteuttaa sitä. Kaavan laatijan asiantuntemus tulisi valjastaa suosituksiin siten, että maanomistaja tietää, miten niitä noudatetaan. Vaatimus: Luontoselvityksiä pitää täydentää tai vaihtoehtoisesti on luovuttava tavoitteesta laatia kaava, jonka perusteella ryhdyttäisiin myöntämään rakennuslupia. ELY-keskuksen luontoselvityksiä koskenut ohjeistus on otettava huomioon. 2. Kaavan mitoitus

5 Ruoveden rantaosayleiskaavan osa-alueiden 2 ja 3 ehdotuksessa on osoitettu 833 nykyistä ja 479 uutta loma-asunnon rakennuspaikkaa. Loma-asuntojen määrän lisääminen nykyisestä 57 prosentilla on suuri tavoite. Kaavaselostukseen tulee lisätä tietoa kaavan mitoituksen perusteista: - Millaisiin selvityksiin, ennusteisiin ja johtopäätöksiin uusien mökkitonttien määrä nojautuu? - Onko mökkitonteille todellisuudessa niin paljon kysyntää, että niiden määrää kannattaa näin huomattavasti nostaa? Onko selvitetty, mikä on Ruoveden nykyisten loma-asuntojen käyttöaste? - Ovatko maanomistajat itse vaatineet kaavoituksellisia edellytyksiä näin massiiviselle rakentamiselle? Onko rakennusoikeuden rahallisesta korvaamisesta keskusteltu ja millaisia resursseja korvaamiseen on varattu? - Ovatko rantaosayleiskaavan ehdotukseen merkityt tontit kaikki pakollisia (sisältyvätkö tilojen jäljellä olevaan rakennusoikeuteen) vai onko mukana ylimääräisiä tontteja, joiden rakentamiseen vaadittaisiin poikkeuslupaa? Kaavan mitoitusta kuvaa hyvin se, mitä kaavaselostuksessa sanotaan (s. 40): Reilu kolmannes uusista osoitetuista rakennuspaikoista sijoittuu kokonaisuudessaan jo aikaisemmin sulkeutuneeksi katsotulle vyöhykkeelle. Kääntäen tämä tarkoittaa sitä, että lähes 70 prosenttia uusista rakennuspaikoista sijoittuu rakentamattomille vyöhykkeille. Vapaan rantaviivan yhteispituus ei aina ole paras mahdollinen mittari, kun punnitaan rakentamisen volyymiä. Olennaisinta on, paljonko vapaata rantaa säästyy eri puolilla osa-aluetta. Jos kaavaehdotus toteutuu, kokonaisia järvenosia sulkeutuu muiden käytöltä: esimerkiksi Mustaselälle mökinpaikkoja on aseteltu tipoittain pitkin rantoja. Vapaat rantakaistaleet jäävät niin lyhyiksi, että luonnonvaraiset eliöt ja virkistyskäyttäjät joutuvat tosissaan hakemaan omaa paikkaansa. Eräs kaavan mitoitusta koskeva luku on harhaanjohtava. Kaavaselostuksessa (s. 39) mainitaan, että loma-asuntojen määrä lisääntyisi noin 30 prosentilla. Laskutoimituksen tulos perustuu oletettuun lopputilanteeseen, jolloin loma-asuntoja olisi yhteensä 1312 (833 nykyistä uutta). Oikeaoppisesti lopputilannetta tulisi verrata nykytilanteeseen (833 loma-asuntoa); nykytilanteeseen nähden loma-asuntojen määrä kasvaisi 57 prosentilla (uusia loma-asuntoja 479 kpl). Nykytilanne on ainut riittävän havainnollinen vertailukohta, sillä se on kaikkien tiedossa ja hahmotettavissa. Vaatimus: Kaavan mitoitusta on perusteltava tarkemmin. Kaavaehdotuksessa tulee vastata yllä esittämiimme kysymyksiin. Ilmoitettaessa loma-asuntojen määrän prosentuaalista lisääntymistä on vertailukohtana käytettävä nykytilannetta. 3. Luontoon kohdistuvat vaikutukset arvioitava Kaavaselostuksen (s. 41) mukaan kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin uuden loma-asutuksen vaikutukset on pyritty pitämään mahdollisimman vähäisinä selvittämällä ja osoittamalla kaikki keskeiset luontoarvot. Kaavassa nämä arvot on osoitettu lähinnä MY-alueina riittävin reuna-aluein. MY-alueita onkin osoitettu lähes 100 erillistä, 1 ha:n kokoisista pienistä puroympäristöistä yli 100 ha:n maisema-alueisiin. Uutta loma-asutusta ei ole osoitettu MYalueille, mutta muutamia uusia paikkoja kuitenkin välittömästi MY-alueen tuntumaan. Kaavan vaikutukset jäävät siten vähäisiksi em. ympäristöarvoihin. Pelkät MY-alueet eivät takaa, että suotuisa suojelutaso olisi turvattu. Mikäli luontoa ei ole tarkemmin inventoitu MY-alueiden ulkopuolelta, ei voida tietää, millaisia vaikutuksia syntyy. Ruoveden rantaosayleiskaava koskee hyvin laajaa aluetta ja mökkitontteja on suunnitteilla paljon. 5

6 Kaavan vaikutukset tulevat siten olemaan merkittävät. Vaikutukset luontoon, vähintään tienoolla esiintyviin uhanalaisiin ja silmälläpidettäviin lajeihin, tulisi selvittää luonnonsuojelulain 5 :n pohjalta: Luonnonsuojelussa on tähdättävä maamme luontotyyppien ja luonnonvaraisten eliölajien suotuisan suojelutason saavuttamiseen ja säilyttämiseen --- Eliölajin suojelutaso on suotuisa, kun laji pystyy pitkällä aikavälillä säilymään elinvoimaisena luontaisissa elinympäristöissään. Esimerkiksi Ruoveden selkälokeilla on ilmeistä merkitystä luonnonsuojelulain 5 :n paikalliselle toteutumiselle. Selkälokki on luokiteltu valtakunnallisesti vaarantuneeksi lajiksi. Kaavaselostuksen sivulla 43 todetaan, että herkimpinä lajeina voidaan koko kunnan alueella pitää selkälokkia, kaakkuria ja kuikkaa (kuikka ei ole uhanalainen eikä silmälläpidettävä laji). Selkälokin kannalta merkittävistä 22 kohteesta kolmelle saattaa esiintyä häiriötä uusien rakennuspaikkojen myötä, mutta kaikki lajin kannalta merkittävät ja potentiaaliset kohteet (pesimäsaaret ja luodot) on huomioitu kaavassa. Ilmaisu saattaa esiintyä häiriötä on liian ylimalkainen. Jos lisääntyvä loma-asutus haittaa selkälokkeja siten, että lajin levinneisyys saattaa supistua, luonnonsuojelulain 5 :n määräykset eivät täyty. Nykyisellään kaavan vaikutusten arviointi ei anna eväitä johtopäätökseen, että kaava täyttäisi maankäyttö- ja rakennuslain 5 :ssä esitetyt alueiden käytön suunnittelun tavoitteet (mm. luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilyminen) ja saman lain 39 :ssä esitetyt yleiskaavan sisältövaatimukset (mm. ympäristöhaittojen vähentäminen, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys). Vaikutusten arviointia on täydennetty, mutta siinä kuten luontoselvityksessäkin keskitytään elinympäristötasoon. On valittu muutamia lajeja, joita pohditaan erikseen (kaakkuri, kuikka, selkälokki, liito-orava), mutta muihin huomioitaviin lajeihin (kuten luontodirektiivin liitteen IV a muut lajit) suhtaudutaan yhä löyhästi. Kuten luontoselvityksessä, myös vaikutusten arvioinnissa tulee noteerata luonto myös lajitasolla. Vaatimus: Kaavan vaikutusten arviointia on täydennettävä. Lajiryhmiin ja elinympäristöihin kohdistuvien vaikutusten lisäksi on punnittava yksittäisiin lajeihin (mm. direktiivilajit) kohdistuvia vaikutuksia. Lisäksi vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön -osiota tulee täydentää. Etenkin vaikutukset virkistysmahdollisuuksiin jäävät nyt vähälle huomiolle. 4. Ranta-asemakaavoitettujen alueiden tilanne Olemme kritisoineet rantaosayleiskaavaa siitä, että asemakaavoitettujen alueiden tilannetta ei tuoda selkeästi esille. Asemakaavoitetut alueet on kaavaehdotuksen karttaan merkitty mustalla rasterilla. Asemakaavoitettujen alueiden läheisyydessä rantakaavaluonnoksen todellisia vaikutuksia on ulkopuolisen hankalaa arvioida, kun tiedossa ei ole, mitä rasteroidulle alueelle on suunniteltu (rakentamista vai esimerkiksi virkistysaluetta). Kaavaselostuksessa kerrotaan, että osa-alueille 2 ja 3 sijoittuu noin puolet kunnan 60 rantaasemakaavasta. Osa-alueella 2 on ranta-asemakaava-alueilla yhteensä 327 rakennuspaikkaa ja osaalueella 3 yhteensä 352 rakennuspaikkaa. Rakennuspaikkojen kokonaismäärä on tarpeellinen tieto, mutta eniten tarvetta olisi tiedolle siitä, montako rakennuspaikkaa kullakin rasteroidulla alueella on. Näin yleisön olisi helpompi arvioida rakentamisen määrää ja vaikutuksia tietyillä alueilla. ELY-keskuksen järjestämässä neuvottelussa myös ELY-keskuksen edustajat pitivät suositeltavana, että rakennuspaikkojen lukumäärä merkittäisiin kaavakarttaan näkyviin asemakaava-alueittain. Tämä todetaan myös neuvottelusta laaditussa muistiossa. Vaatimus: Rasteroiduille alueille (ranta-asemakaava-alueet) tulee merkitä alueen rakennuspaikkojen kokonaismäärä.

7 5. Oikeusvaikutteinen osayleiskaava vai asemakaava? Ruovesi on luonnoltaan moni-ilmeinen ja -muotoinen kunta. Suunnittelualueella on väistämättä paikkoja, joissa rakentaminen vaatii erittäin tarkkaa harkintaa ja rakennusten sijoittelu yksityiskohtaista suunnittelua. Nyt vaikuttaa kuitenkin siltä, että osayleiskaavan halutaan kategorisesti korvaavan asemakaavoituksen. Asemakaavoituksesta luopuminen edellyttäisi vähintään erittäin laadukkaita luontoinventointeja. Vakiintuneen hallinto- ja oikeuskäytännön mukaan rantakaavoituksessa on maanomistajia kohdeltava yhdenvertaisesti. Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että samassa asemassa olevia maanomistajia on kohdeltava samalla tavoin. Tämä periaate ei toteudu, jos joidenkin maanomistajien rannat on asemakaavoitettu ja toisten osalle suunnitellaan syytä tarkemmin selvittämättä suurpiirteisempää kaavaa. Vaatimus: Kaavaselostuksessa on kerrottava, miksi osayleiskaava katsotaan lähtökohtaisesti parhaaksi vaihtoehdoksi. Asemakaavoitusta on harkittava herkimmillä kohteilla. 6. Vesistövaikutukset ja tulvavaara Kaavaehdotuksen selostuksen (s. 39) mukaan voidaan arvioida, että osa-alueiden 2 ja 3 lomaasuntojen määrän lisääntyminen noin 30 %:lla (ranta-asemakaavat huomioiden) lisää lomaasutuksesta johtuvaa hajakuormitusta noin 10 %:lla, kun lasketaan jäteveden käsittelyn keskimääräinen tehokkuus 3-kertaiseksi alueen nykyisen loma-asutuksen hajakuormitukseen, jossa mm. yli viidesosa jätevesistä lasketaan käsittelemättöminä vesistöön. EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteena on ehkäistä pinta- ja pohjavesien tilan heikkeneminen koko Euroopan unionin alueella. Pintavesien hyvä tila ja pohjavesien hyvä määrällinen ja kemiallinen tila tulee saavuttaa 15 vuoden kuluessa direktiivin voimaantulosta eli vuonna Laissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1 ) puolestaan todetaan, että vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisen yleisenä tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa vesiä ja Itämerta niin, ettei pintavesien ja pohjavesien tai Itämeren tila heikkene ja että niiden tila on vähintään hyvä. Vesipuitedirektiivin ja vesienhoidon järjestämislain nojalla katsomme, ettei ole mahdollista hyväksyä kaavaa, jonka lähtökohtaisena oletuksena on, että loma-asutuksesta johtuva hajakuormitus lisääntyisi 10 prosentilla. Tulvavaaraan on ilmastonmuutoksen edetessä kiinnitettävä tarkemmin huomiota. Menneenä talvena Kokemäenjoen vesistöalueella satoi noin 40 prosenttia enemmän kuin keskimäärin. Sateisuuden vuoksi kevättulvat olivat Pirkanmaalla keskimääräisiä tai sitä suurempia. Ilmastonmuutoksen lisätessä sateita vastaavat tulvatilanteet yleistyvät. Ruoveden rakennusjärjestyksen mukaan rakennuksen alimman lattiatason tulee olla vähintään metri ylimmän tulvavesirajan yläpuolella. Rantarakentamisessa suositeltavampi olisi määräys, jonka mukaan rakennuksen kivijalan alareunan tulisi olla vähintään metrin korkeudella tulvavesirajan yläpuolella. Tulvakeväänä 2012 Ruoveden naapurikunnassa Mänttä-Vilppulassa luonnonsuojelupiirin edustajat totesivat esimerkkejä rantarakentamiskohteista, joissa tulvarajoja ei ollut huomioitu asianmukaisesti: Kiesilänselällä kokonainen mökkisaari oli jäänyt veden alle ( %3A3067&y= &x=377831&lang=fi) ja Ukonselän rannalla myytiin tonttia, jonka rajakepit pistivät esiin kymmeniä senttimetrejä syvästä tulvavedestä. 7

8 Pohjaveden osalta kaavaselostuksessa kerrotaan, että kaksi uutta osoitettua lomarakennuspaikkaa osa-alueella 2 Kankaanlammen pohjoispuolella sijoittuu pohjavesialueelle. Kantatilamitoituksen mukaiset rakennuspaikat on osoitettu Kankaanlammelle, koska maanomistaja ei omista maata toisaalla. Kaavalla ei siten katsota olevan haitallista vaikutusta pohjaveteen. Viimeinen lause jää vaille katetta. Seikka, että maanomistaja ei omista maata muualla, ei millään tavoin liity siihen, onko kaavalla haitallista vaikutusta pohjaveteen. Vaatimus: Kaavoittajan tulee selventää, millaisia vaikutuksia hajakuormituksen lisääntyminen kullakin vesistönosalla aiheuttaisi. Jos odotettavissa olisi vesialueen ekologisen tilan heikentymistä, on kaavan mitoitusta tältä osin korjattava. Pohjavesialueelle sijoitettujen lomarakennuspaikkojen vaikutukset pohjaveteen on arvioitava. 7. Kaavaselostuksen suositukset Kaavaselostuksen luvussa 6.8 kuvataan erityisiä luonnonympäristöarvoja ja niihin kohdistuvia suosituksia. Metsien kohdalla tekstissä on virheitä, joista olemme huomauttaneet jo osa-alue 1:n kaavaehdotusta koskeneessa lausunnossamme. - sivulla 35: Arvokkaiden kohteiden metsänhoidollisissa toimissa tulee pyytää neuvoa Häme- Uusimaan metsäkeskuksesta tai paikallisesta metsänhoitoyhdistyksestä ja maatalouteen liittyvistä toimista Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta. à Ruovesi ei kuulu Häme-Uusimaan metsäkeskuksen toimialueeseen, eikä mainittu nimi metsäkeskusten valtakunnallisen yhdistämisen myötä ole enää muutenkaan oikein. Kohde, josta ruovesiläiset maanomistajat voivat pyytää metsänhoidollisia neuvoja, on nimeltään Suomen metsäkeskus Pirkanmaa. - sivulla 46: Luonnontilainen vanha metsä / lehto. Laajimmat kohteet saattavat soveltua valtakunnalliseen Metso-ohjelmaan, etenkin jo kohteella esiintyy sekä vanhanmetsän että lehtometsän arvoja tai uhanalaisia lajeja. à Metso-ohjelmaan etsitään elinympäristöjä, jotka on lueteltu mm. Metso-ohjelman internetsivuilla ( Mitään vaatimusta siitä, että tietyllä kohteella pitäisi olla sekä vanhan metsän että lehtometsän arvoja, ei Metso-ohjelmassa esiinny. Ohjelmaan haetaan mm. runsaslahopuustoisia kangasmetsiä (ns. vanhoja metsiä) ja lehtoja. Ne mainitaan elinympäristölistassa tasaveroisina. Ruoveden rantaosayleiskaavan ei siis tule johtaa maanomistajia harhaan luomalla suosituksissa mielikuvaa, että Metso-ohjelman kohdevalinnassa olisivat ensimmäisellä sijalla lehtomaiset vanhat metsät. MY-alueiden kohdalle on asetettu suosituksia, jotka herättävät hämmennystä. Arvokas puro tai noro sekä arvokas rantaluhta ovat saaneet suosituksekseen maininnan, että alueen ominaispiirteet säilytetään metsälain 10 :n mukaisesti. Pelkkien lakisääteisten suositusten antaminen ei tuo MYmerkinnälle mitään lisäarvoa, sillä lakeja on joka tapauksessa noudatettava. Vaatimus: Suositustekstien virheet on korjattava tai perusteltava, miksi tällaisiin ilmaisuihin on päädytty. Suositusten tulee antaa eväitä, joiden avulla saavutetaan lakien minimivaatimusten täyttämistä kunnianhimoisempia tavoitteita. ELY-keskuksen luontoselvityksiä koskenut ohjeistus (ks. osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa käsitelleen palaverin muistio) on otettava huomioon. 8. Rantaosayleiskaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin

9 Kaavaselostuksessa ei tuoda esille valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, jotka liittyvät rantakaavoitukseen läheisesti: Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on mitoitettava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. Vaatimus: Rantaosayleiskaavan mitoitusta ja sisältöä tulee vertailla valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja kertoa, millaisia johtopäätöksiä vertailusta voi tehdä täyttääkö kaavaehdotus valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kriteerit. 9. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen vaatimukset huomioitava Kaavaselostus ei täysin täytä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 17 :n vaatimuksia yleiskaavan selostuksen sisällöstä. Lain mukaan kaavaselostuksessa pitäisi esittää mm. selvitys alueen oloista, ympäristöominaisuuksista ja niissä tapahtuneista muutoksista sekä muut kaavan vaikutusten selvittämisen ja arvioimisen kannalta keskeiset tiedot kaavoitettavasta alueesta à Kaavaselostuksessa ja luontoselvityksessä näitä tietoja tuodaan esille mutta hyvin yleisluontoisella tasolla. suunnittelun lähtökohdat, tavoitteet ja esillä olleet vaihtoehdot à Vaihtoehtoja ei esitetä; kaavaehdotuksessa ei esimerkiksi kerrota, mitä tehtäisiin, jos luontoarvojen vuoksi jouduttaisiin hylkäämään kantatilatarkastelun mukaan myönnettävä rakennuspaikka. Tästä syntyy mielikuva, että lähtökohtaisesti oletetaan vaikkapa luontodirektiivin IV (a) -liitteessä mainittujen viitasammakoiden väistyvän omistusoikeuden perusteella. Oikeudellisesti tällainen oletus on kestämätön. Kaavaehdotuksesta puuttuu kuvaus siitä, kuinka tällaisessa tilanteessa meneteltäisiin. kaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon, maisemaan, liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen, ja teknisen huollon järjestämiseen, talouteen, terveyteen, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin sekä muut kaavan merkittävät vaikutukset à Vaikutuksia joukkoliikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen ei ole arvioitu. Tekninen huolto ranta- ja etenkin saarikohteissa on haastavaa. Kunnan tulisi etukäteen olla tarkoin selvillä siitä, millaisia ponnistuksia tekninen huolto vaatii ja millaisia vaikutuksia infrastruktuurin rakentamisesta olisi kuntataloudelle. Myöskään vaikutuksia talouteen, terveyteen ja sosiaalisiin oloihin ei ole arvioitu, ja luontoa ja maisemaa koskeva arviointi on varsin suppea. 9

10 selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maakuntakaavaan, voimassa olevaan yleiskaavaan ja kunnan muuhun suunnitteluun à Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava sekä yleis- ja asemakaavat mainitaan kaavaselostuksessa, mutta rantaosayleiskaavaa ei suhteuteta niihin: ei pohdita, miten hyvin kaava täyttää alueidenkäyttötavoitteiden vaatimukset ja tukeeko kaava maakuntakaavaa vai poikkeaako siitä. suunnittelun vaiheet osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyineen sekä yhteenveto kaavoituksen eri vaiheissa esitetyistä mielipiteistä à Yhteenveto mielipiteistä on puutteellinen. Varsinaista yhteenvetoa mielipiteiden sisällöstä ei ole lainkaan. Kaavaselostuksessa ainoastaan kerrotaan, miten kaavan laatija suhtautui annettuihin mielipiteisiin: positiivisesti, osittain positiivisesti vai negatiivisesti. valitun kaavaratkaisun keskeinen sisältö ja perusteet kaavaratkaisun valinnalle, selvitys siitä, miten vaikutusselvitysten tulokset ja eri mielipiteet on otettu huomioon sekä selvitys niistä toimenpiteistä, joilla aiotaan ehkäistä kaavan toteuttamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia à Nämä asiat puuttuvat kaavaselostuksesta. Vaatimus: Kaavaselostusta on mainituilta osin täydennettävä, jotta maankäyttö- ja rakennusasetuksen 17 :n edellytykset täyttyvät. 10. Sanavalinnat olennaisia Kaavaselostuksessa käytetään lukuisia kertoja omintakeista sanaa rakentuminen. Puhutaan esimerkiksi rantojen rakentumisesta ja rakentumattomista kaakkurijärvistä. Sana on harhaanjohtava, koska yksikään rakennus ei rakennu itsestään. Vaikka kaavaselostuksen laatija on kenties käyttänyt rakentuminen-sanaa ilman suurempia periaatteellisia syitä, olisi tällaisissa julkisissa asiakirjoissa kuitenkin kiinnitettävä huomiota tapaan, jolla asioita ilmaistaan. Vaatimus: Ilmaisujen rakentuminen ja rakentua käytöstä tulee luopua. Lopuksi Rakentamisessa on aina kyse valinnoista, ei pakosta: siitä, mitä päätetään rakentaa tai jättää rakentamatta. Kansalaisille ei tule luoda mielikuvaa, että asiat on jo päätetty ja tapahtumien kulku tiettyyn suuntaan vääjäämätön. Valintoja voidaan tehdä ja vaihtoehtoja tutkia siihen asti, kun tontti on raivattu ja rakennusmateriaalit tuotu paikalle. Tästä syystä toivomme, että vaatimuksemme otetaan kattavasti huomioon. Rantakaavan valmistelussa ei voi olla liian tarkka, sillä toteutuessaan kaava aiheuttaa pysyviä muutoksia luontoon ja maisemaan. Riskien ennakointi, mahdollisimman maltillinen mitoitus ja riittävät selvitykset ovat paras tae siitä, että maankäyttö- ja rakennuslain, luonnonsuojelulain ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vaatimukset tulevat täytetyiksi. Myös resurssien säästämisen kannalta on olennaista, että riskit kartoitetaan tarkasti ennen kuin suunnitelmia edistetään pitkälle. Luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat menetykset eivät ole jälkikäteen kompensoitavissa. Siksi ongelmien ennaltaehkäisyä on korostettava.

11 Tampereella Timo Tamminen, puheenjohtaja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Anni Kytömäki, sihteeri Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Larissa Heinämäki, puheenjohtaja Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry. Katri Lavaste, sihteeri Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry. Jukka T. Helin, puheenjohtaja Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. Suvi Sergejeff, sihteeri Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. 11