Hallitus LAUSUNTO UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSESTA 456/ /2013. Hallitus 62

Transkriptio

1 Hallitus LAUSUNTO UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSESTA 456/ /2013 Hallitus 62 Esittelijä Valmistelija 2260 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Sini Puntanen p , ryhmäpäällikkö Johanna Vilkuna p , liikennesuunnittelija Tuire Valkonen p Uudenmaan liitossa on käynnissä Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan valmistelu. Vaihemaakuntakaavan aikatähtäin on vuodessa Suunnittelualueena on koko Uudenmaan maakunnan alue, lukuun ottamatta Östersundomin aluetta, jota käsitellään omassa kaavaprosessissaan osana 2. vaihemaakuntakaavan loppuunsaattamista. Uudenmaan liitto on pyytänyt lausuntoja mennessä. HSL on pyytänyt lisäaikaa ja toimittaa lausunnon vaihemaakuntakaavan luonnoksesta mennessä Uudenmaan liittoon. Kaava-aineistoon voi tutustua Uudenmaan liiton verkkosivuilla Tiivistelmä HSL toteaa lausunnossaan, että Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa kuvataan selkeästi kaavaratkaisu teemoittain ja tuodaan esiin vaikutusten arvioinnin kannalta keskeiset asiat. Kaavan aihealueet elinkeinot ja innovaatiotoiminta, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt ovat erittäin tärkeitä koko Uudenmaan kilpailukyvylle, hyvinvoinnille ja elinvoimaisuudelle. Vaihemaankuntakaavan kärkitavoitteet ovat erittäin kannatettavia ja tukevat MAL-tavoitteita ja niiden pohjalta HLJ 2015:lle laadittuja tarkempia tavoitteita. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan valmistelu on ajoittunut hyvin HLJ 2015:n valmistelun kanssa ja prosessit ovat tukeneet toisiaan. HSL pitää hyvänä, että olemassa olevia työpaikka-alueita ja logistiikan alueita kehitetään ja logistiikan sijoittumista pyritään ohjaamaan ja keskittämään. Logistiikkatoimintojen keskittäminen Focuksen alueelle Tuusulaan, Bastukärriin Sipooseen ja Kulloon alueelle Sipooseen ja Porvooseen on kannatettavaa. Keskittäminen luo edellytyksiä logistiikka-alueiden erikoistumiselle ja toimintojen tehostamiselle sekä alueita ja seudun elinkeinoelämää palvelevien liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden kustannustehokkaalle toteuttamiselle. Mitä enemmän logistiikka-alueilla on työpaikkoja, sitä tärkeämpää on niiden keskittäminen, jotta työntekijöille voidaan järjestää kohtuulliset joukkoliikenneyhteydet. Suuria asiakasvirtoja synnyttäviä kaupallisia toimintoja logistiikka-alueille ei tule sijoittaa. Keski-Uudenmaan poikittaisyhteyksien kehittäminen on erittäin keskeistä logistiikan liikennevirtojen näkökulmasta sekä liikenteen sujuvuuden kannalta. HSL pitää tärkeänä, että Keski-Uudenmaan

2 poikittaisyhteysselvitystä viedään eteenpäin yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen, Helsingin seudun liikenteen, Uudenmaan liiton ja Keski-Uudenmaan kuntien kanssa. HSL painottaa, että kehitettävillä asemanseuduilla väestömäärän tulisi olla lähempänä asukasta, jotta junaliikenne olisi riittävän kustannustehokasta. Uusi maankäyttö tulisi ensisijassa sijoittaa nykyisten asemien läheisyyteen ja toissijaisesti mahdollisimman harvoille uusille asemille. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan valmistelu 4. vaihemaakuntakaavan valmistelu on käynnistynyt vuoden 2013 aikana kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman laadinnalla. Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä strategisempaan maakuntakaavaan. Koko kaavatyön keskeisenä lähtökohtana on hyväksytty Uusimaa-ohjelma, jonka strategisia tavoitteita 4. vaihemaakuntakaava toteuttaa. Lisäksi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava täydentää ja tarkentaa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan ratkaisua sekä muita voimassa olevia maakuntakaavoja kaavatyöhön valittujen aihealueidensa osalta. Tavoitteena on, että vaihemaakuntakaava hyväksytään vuoden 2016 loppuun mennessä. Kaavan sisältö Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiotoiminta, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Tarkasteluun on valittu erityisesti niitä aiheita, jotka ovat tärkeitä Uudenmaan kilpailukyvylle, hyvinvoinnille ja elinvoimaisuudelle. Viiden tarkasteltavan aihealueen lisäksi maakuntahallitus päätti vuoden 2014 keväällä, että tämän vaihemaakuntakaavan yhteydessä arvioidaan ja huomioidaan Helsingin seudun yhteisen maankäyttösuunnitelman aiheuttamat muutostarpeet suhteessa 2. vaihemaakuntakaavaan, erityisesti asemanseutujen osalta. Kaavassa käsitellään Malmin lentokenttää sekä Pääradan uusia asemanseutuja, Tuusulan Ristikytöä ja Hyvinkään Palopuroa. Maakuntahallitus päätti vuoden 2014 keväällä selvittää myös hiljaisia alueita osana 4. vaihemaakuntakaavan valmistelua. Elinkeinojen ja innovaatiotoiminnan kaavaratkaisu Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan kärkitavoitteena elinkeinojen ja innovaatiotoiminnan osalta ovat: 1) elinkeinojen sijoittuminen tukee monikeskuksista aluerakennetta ja toiminnoiltaan sekoittunutta yhdyskuntarakennetta kunkin alueen ominaispiirteet huomioiden, 2) Uudellamaalla on elinkeinotoiminnalle monipuoliset ja toteuttamiskelpoiset sijoittumismahdollisuudet ja 3) palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja ne sijoittuvat nykyisiä rakenteita hyödyntäen sekä ympäristö huomioiden.

3 Elinkeinot ja innovaatiotoiminta -teemassa on käsitelty Uudenmaan työpaikka- ja palvelurakennetta sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Nykyiset maakuntakaavat sisältävät tarpeellisissa määrin asunto- ja työpaikka-alueita ja mahdollistavat elinkeino- ja innovaatiotoimintojen sijoittumisen ja kehittämisen. Lähtökohtana 4. vaihemaakuntakaavassa on, että Uudenmaan maakuntakaavoissa esitettyyn elinkeinotoimintaa ohjaavaan kaavaratkaisuun esitetään muutoksia vain logistiikan osalta. Tällä kaavakierroksella teollisuusalueiden suunnittelumääräystä täydennetään liittyen ympäristön parempaan huomioimiseen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Logistiikka Vaihemaakuntakaavan logistiikan kolme kärkitavoitetta ovat: 1) Uusimaa on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti hyvin saavutettavissa, 2) Logistiikkaa palvelevien toimintojen sijoittumiselle on hyvät edellytykset ja 3) Logistiikkaverkosto on kansainvälisesti kilpailukykyinen ja tukeutuu nykyiseen liikennejärjestelmään. 4. vaihemaakuntakaavan logistiikkateemassa on käsitelty tavaraliikenteen virtoja ja niiden solmupisteitä eli lentokenttiä, satamia ja logistiikka-alueita sekä niitä yhdistäviä maa- ja meriliikenteen yhteyksiä. Kaavaselostuksessa esitetty logistiikan kehityskuvan ratkaisu pyrkii mahdollistamaan yrityksille erilaisia sijainteja, mutta samalla luomaan nykyistä suurempia logistiikan keskittymiä. Logistiikalle pyritään turvaamaan sijoittumismahdollisuuksia pääkaupunkiseudun lähialueilta, mutta samalla mahdollistetaan myös logistiikkakeskusten sijoittuminen etäämmälle pääkaupunkiseudusta silloin kun se on tarkoituksenmukaista. Logistiikkakeskusten liikenteessä varaudutaan myös raideliikenteen kehitykseen. Lähemmäksi pääkaupunkiseudun markkinoita sijoittuvien suurten logistiikkakeskusten sijoittumista vaikeuttaa riittävän suurten tonttien puute. Näitä varten kaavaluonnoksessa osoitetaan kolme aluetta (Focus Tuusulassa, Bastukärr Sipoossa ja Kulloo Sipoossa ja Porvoossa) logistiikka-alueen merkinnällä. Voimassa olevissa maakuntakaavoissa alueille merkityt työpaikka-alueet kumotaan. Focus-alueen ja Kulloon logistiikka-alueet osoitetaan aiemman merkinnän laajuisena. Bastukärrin aluetta laajennetaan vastaamaan pidemmän aikavälin tarpeita. Logistiikka-alueen merkinnällä osoitetut alueet tulee varata logistiikkakeskuksille sekä näitä tukeville toiminnoille. Lisäksi alueelle voi sijoittua teollisuustoimintaa, joka hyötyy sijoittumisesta lähellä logistiikkakeskuksia. Voimassaolevien kaavojen liikennealueiden merkinnät Vuosaaren satamassa ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla mahdollistavat logistiikkakeskusten sijoittumisen näille alueille. Liikennealueen kuvausta muutetaan vastaamaan paremmin tätä tarvetta. Logistiikkakeskusjärjestelmän toimivuutta heikentää merkittävästi Keski-Uudenmaan poikittaisten tieyhteyksien heikko taso ja mahdollisten kuljetusreittien kulkeminen alueen taajamien läpi. Uudenmaan ELY-keskus, Uudenmaan liitto ja Helsingin seudun liikenne ovat parhaillaan tekemässä yhteistä selvitystä Keski-Uudenmaan yhteyksistä tavoitteenaan löytää paras ratkaisu Keski-Uudenmaan tavaraliikenteen poikittaisyhteyksille. Kaavaluonnoksessa on esitetty selvityksessä

4 tarkasteltavat vaihtoehdot. Lopullisten kaavaan merkittävien yhteyksien valinnassa hyödynnetään sekä selvityksessä tuotettavaa arviointia että maakuntakaavaluonnoksesta saatavaa palautetta. Selvitys valmistuu ennen 4. vaihemaakuntakaavan ehdotusvaihetta. Tallinnan tunneli osoitetaan ohjeellisen liikennetunnelin merkinnällä ja vahvistetuissa kaavoissa esitetty liikenteen yhteystarvenuoli Tallinnan ja Helsingin välillä kumotaan vastaavasti. Malmin lentokenttä Liikenne- ja viestintäministeriön valmisteleman valtakunnallisen lentoliikennestrategian yhteydessä on tarkasteltu mahdollisuuksia Malmin lentokentän toimintojen siirtämisestä muille lentokentille. Lisäksi valtion ja kuntien kesken on sovittu, että valtio lopettaa toimintonsa Malmin kentällä viimeistään vuoden 2020 loppuun mennessä ja alue palautuu Helsingin kaupungin käyttöön. Malmin lentokenttää osoittava liikennealue, jonka toissijainen käyttötarkoitus on taajamatoimintojen alue -merkintä sekä siihen liittyvä melualueen merkintä kumotaan ja osoitetaan taajamatoimintojen alueena. Alueella säilyy kulttuuriympäristöön liittyvä ominaisuusmerkintä. Lisäksi Malmin lentokentän aluetta tulee kehittää tiiviinä alueena, josta on hyvät joukkoliikenteen yhteydet Jokeri 2-linjan ja Malmin aseman kautta. Pääradan uudet asemanseudut Helsingin seudun maankäyttösuunnitelmassa (MASU) ovat kunnat yhdessä todenneet, että Tuusulan Ristikydön ja Hyvinkään Palopuron asemanseutujen saaminen eteenpäin on merkityksellistä koko seudun näkökulmasta. 4. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa näiden asemanseutujen kehittämisaluemerkintä on kumottu ja alueille on osoitettu pääsääntöisesti taajama-toimintojen aluetta sekä tiivistettävän alueen kehittämisperiaatemerkintää. Vaikutusten arviointi Jokaiselle Uudenmaan 4.vaihemaakuntakaavassa käsiteltävälle teemalle on määritelty kärkitavoitteet. Kaavaselostuksessa on arvioitu, miten kaava toteuttaa näitä tavoitteita. Lisäksi teemoja arvioidaan suhteessa alueiden käyttöön, liikenteeseen ja yhdyskuntahuoltoon, luontoon ja ympäristöön, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön, talouteen ja elinkeinoihin sekä asukkaisiin, elinkeinoihin ja yhteisöihin. Selostuksessa on todettu, että kaavaratkaisu yksinään ei vielä toteuta kaavalle asetettuja tavoitteita, vaan edellyttää toteutuakseen toteuttamistoimenpiteitä erityisesti kuntakaavoituksessa. Ehdotus (SR) Hallitus päättää antaa asiasta seuraavan lausunnon: Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa kuvataan teemoittain kaavaratkaisu sekä niiden vaikutusten arviointi eri näkökulmista. Esitystapa on selkeä ja tuo hyvin esiin teemojen moninaiset vaikutukset. Kaavan

5 aihealueet elinkeinot ja innovaatiotoiminta, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt ovat erittäin tärkeitä koko Uudenmaan kilpailukyvylle, hyvinvoinnille ja elinvoimaisuudelle. Vaihemaankuntakaavan kärkitavoitteet ovat erittäin kannatettavia ja tukevat MAL-tavoitteita ja niiden pohjalta HLJ 2015:lle laadittuja tarkempia tavoitteita. HSL keskittyy lausunnossaan erityisesti elinkeinojen ja innovaatiotoiminnan sekä logistiikan teemojen käsittelyyn. Elinkeinoelämän toimintaedellytysten tukeminen ja tavaraliikenteen sujuvuus Helsingin seudulla ovat keskeisiä kilpailukykytekijöitä seudullisesti ja valtakunnallisesti. HLJ 2015 ja maankäyttösuunnitelman yhteisvalmistelu Helsingin seudulla on valmisteltu kiinteässä yhteistyössä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015, maankäyttösuunnitelma ja asuntostrategia, jotka muodostavat yleispiirteisen näkemyksen Helsingin metropolialueen tulevasta yhdyskuntarakenteesta ja liikennejärjestelmästä. Suunnitelmat ovat tällä hetkellä päätöksentekovaiheessa. Suunnitelmien yhteisprosessi on ollut hedelmällinen ja yhtäaikainen valmistelu on tukenut hyvin suunnitelmien yhteensovittamista sekä kehittänyt merkittävästi seudullista suunnitteluyhteistyötä. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan valmistelu on ajoittunut hyvin HLJ 2015:n ja maankäyttösuunnitelman valmistelun kanssa ja prosessit ovat tukeneet toisiaan. Yhteistyötä on tehty erityisesti logistiikkateeman osalta sekä Keski-Uudenmaan logistiikan yhteystarveselvityksessä ja HLJ 2015:n joukkoliikenteen varikkoselvityksessä. HLJ suunnitelma ja sen mukainen liikennejärjestelmäpäätös hyväksyttiin HSL:n hallituksessa HSL:n hallitus lähetti liikennejärjestelmäpäätöksen KUUMA-seudulle ja esitti sen hyväksymistä. Hyväksyttyjen liikennejärjestelmäsuunnitelman, maankäyttösuunnitelman ja asuntostrategian pohjalta neuvotellaan seuraavan MAL-aiesopimuksen toimenpiteet ja resurssit kehittämistoimien suuntaamiseksi. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka HSL pitää hyvänä, että olemassa olevia työpaikka-alueita ja logistiikan alueita kehitetään ja logistiikan sijoittumista pyritään ohjaamaan ja keskittämään. Logistiikkatoimintojen keskittäminen Focuksen alueelle Tuusulaan, Bastukärriin Sipooseen ja Kulloon alueelle Sipooseen ja Porvooseen on kannatettavaa. Keskittäminen luo edellytyksiä logistiikka-alueiden erikoistumiselle ja toimintojen tehostamiselle sekä alueita ja seudun elinkeinoelämää palvelevien liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden kustannustehokkaalle toteuttamiselle. Mitä enemmän logistiikka-alueilla on työpaikkoja, sitä tärkeämpää on niiden keskittäminen, jotta työntekijöille voidaan järjestää kohtuulliset joukkoliikenneyhteydet. Suuria asiakasvirtoja synnyttäviä kaupallisia toimintoja logistiikka-alueille ei tule sijoittaa. Logistiikan toimintaedellytyksiä seudulla heikentää merkittävästi Keski-Uudenmaan poikittaisten tieyhteyksien heikko taso ja kuljetusreittien kulkeminen taajamien läpi, millä puolestaan on haitallisia vaikutuksia muun muassa liikenneturvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Uudenmaan ELY-keskus, Uudenmaan liitto, HSL ja Keski-Uudenmaan kunnat ovat parhaillaan

6 tekemässä selvitystä logistiikan tarvitsemista Keski-Uudenmaan poikittaisyhteyksistä. Selvityksen perusteella HLJ suunnitelmaan sisältyy Järvenpää Kt 45 -yhteyden toteuttaminen ennen vuotta 2025, millä voidaan ratkaista nykyisiä yhteysongelmia. Laaditun verkollisen selvityksen perusteella suositeltavin yhteys toisessa vaiheessa toteutettavaksi on yhteys Kehä IV -tasolla. Keski-Uudenmaan poikittaisyhteyksien toteuttamiseen tähtäävää suunnittelua ja selvityksiä jatketaan. HSL muistuttaa, että Kehä IV:n yhteyttä tulee suunnitella logistiikan tarpeille ja siihen ei tule kytkeä muuta maankäyttöä, asumista ja palveluja. HLJ jatkotyönä selvitetään seudullisena yhteistyönä tie- ja katuverkon kokonaisvaltaista toimivuutta ja palvelutasoa. HSL pitää erittäin tärkeänä, että 4. vaihemaakuntakaavassa on huomioitu Uudenmaan kasvun ja yhteistyönsuunnat muun muassa Pietariin ja Tallinnaan. Kaavaluonnoksessa Tallinnan tunneli on osoitettu ohjeellisen liikennetunnelin merkinnällä. HSL kannattaa Helsinki-Tallinna -yhteysvälin tarpeen sekä muiden kansainvälisten yhteyksien tarkempaa selvittämistä. Joukkoliikenteen varikot Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa ei ole käsitelty joukkoliikenteen varikoita. Joukkoliikenteen varikot ja terminaalit ovat toimivan joukkoliikennejärjestelmän edellytys ja niiden tilavaraukset ja toimintaedellytykset tulee varmistaa myös maakuntakaavoituksessa. Varikoilla on merkittävät vaikutukset joukkoliikenteen kustannustehokkuuteen ja toimivuuteen. Varikot ovat keskeinen osa ylikunnallista joukkoliikennejärjestelmää ja niille tulee tehdä kaavoituksessa riittävät tilavaraukset liikennöinnin kannalta tarkoituksenmukaisissa sijainneissa. HLJ suunnitelman mukainen raideliikennepainotteinen liikennejärjestelmä edellyttää nykyisten raideliikenteen varikoiden kapasiteetin lisäämistä sekä uusia varikkoja. Maakuntakaavatasolla tulisi ottaa kantaa erityisesti raideliikenteen varikkoalueiden sijoittumiseen. Seudun ja valtion yhteistyö on varikkojen kehittämisessä tärkeää. Joukkoliikenteen varikoita on käsitelty Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan yhteydessä. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan yhteydessä selvitettiin joukko- ja tavaraliikenteen varikko- ja terminaalitarpeita pitkän aikavälin kaavoituksen näkökulmasta. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa taajamatoimintojen alueisiin lisättiin suunnittelumääräys joukkoliikenteen varioiden osalta. Suunnittelumääräyksen mukaan kunnan yleis- ja asemakaavoituksessa on otettava huomioon ja turvattava seudullisiin tarveselvityksiin perustuvat riittävät varikkoalueet joukkoliikenteen varikoille. Suunniteltaessa muuta maankäyttöä olemassa olevien varikoiden alueille on varmistettava, että korvaava varikkokapasiteetti on toteutettu ennen olemassa olevan varikon toiminnan päättymistä. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) valmistelun yhteydessä on tehty joukkoliikenteen varikkoselvitys. Työssä on tarkasteltu varikoiden nykytilaa ja osoitettu merkittävät varikkotarpeet vuosille 2025 ja

7 2040. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan varikkoselvitys on ollut yhtenä lähtökohtana ja se on myös linjassa HLJ 2015:n varikkoselvityksen kanssa. HSL korostaa, että seudulla on tarpeita uusille junaliikenteen varikoille ja suunnittelun edetessä ne tulee merkitä maakuntakaavaan. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan taustaselvityksessä todetaan, että Ilmalan varikko ja järjestelypiha on henkilöjunaliikenteen kannalta maakunnan ja koko Suomen keskeisin raideliikenteen varikko. HSL pitää tärkeänä, että seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävän Ilmalan junavarikon toimintaedellytykset varmistetaan pitkällä tähtäimellä riittävällä aluevarauksella. Malmin lentokenttäalue Valtion ja seudun väliseen sopimukseen suurten infrahankkeiden ja asumisen edistämiseksi sisältyy Malmin lentoaseman palauttaminen Helsingin käyttöön vuoden 2020 loppuun mennessä. Tämä mahdollistaa uuden asuinalueen toteuttamisen, mikä edellyttää uusia liikenneratkaisuja sekä joukko- että tieliikenteen osalta. HSL toteaa, että Malmin lentokenttäalueen selvitykset edellyttävät seudullista suunnitteluyhteistyötä. HSL pitää tärkeänä, että seudun kasvu osoitetaan rakennetta tiivistäen ja kestävillä kulkumuodoilla hyvin saavutettaville alueille. Nykyrakennetta ja infraa on järkevää hyödyntää tehokkaasti ennen uusia avauksia. Malmin lentokentän alue on seudun yhdyskuntarakennetta eheyttävä ja tiivistävä. Alue tulee kehittää tiiviinä alueena, josta on hyvät joukkoliikenteen yhteydet Jokeri 2 -linjan ja Malmin aseman kautta. Palopuron ja Ristikydön asemanseudut pääradan varrella Riittävä asukaspohja luo edellytyksiä hyvälle joukkoliikenteen palvelutasolle sekä palvelujen ja työpaikkojen kehittämiselle. Kasvu tulee ohjata hyvien joukkoliikenneyhteyksien ääreen ja erityisesti olemassa olevia asemanseutuja tehostaen. Tavoiteltava ohjelukuna palvelutasoltaan tyydyttävälle junaliikenteelle pidetään vähintään asukkaan ja työpaikan sijoittumista 2,5 kilometrin etäisyydelle asemasta. Maankäytöstä yli puolet (yli 5000 as+tp) tulisi sijaita kilometrin etäisyydellä asemista. HLJ suunnitelmassa ja maankäyttösuunnitelmassa Ristikydöstä on muodostunut uusi asemanseutu vuoteen 2040 mennessä. Ristikytö sijaitsee seudun yhdyskuntarakenteen eheyttämisen kannalta otollisesti pääradan varressa Järvenpään ja Keravan taajamien välissä, ja sillä on potentiaalia muodostua seudullisesti merkittäväksi asemanseuduksi. HSL painottaa, että kehitettävillä asemanseuduilla väestömäärän tulisi olla lähempänä asukasta, jotta junaliikenne olisi riittävän kustannustehokasta. Maankäytön ja palvelujen sijoittumisen tulee olla tehokkainta aseman läheisyydessä. Tyydyttävänä junatarjontana voidaan pitää kahta yhteyttä ruuhkatunnin aikana suuntaansa. Tiheämmän

8 tarjonnan alueilla maankäyttöä tulee olla vastaavasti enemmän. Helsingin seudulla on useita asemia, joiden läheisyydessä maankäyttöä on vahvistettava, jotta aseman toiminta voidaan turvata ja raideliikenteen kapasiteetti hyödyntää. Uusi maankäyttö tulisi ensisijassa sijoittaa nykyisten asemien läheisyyteen ja toissijaisesti mahdollisimman harvoille uusille asemille. Liikenneviraston toimesta on käynnissä selvitys, jossa on tarkasteltu uusien seisakkeiden toteuttamismahdollisuuksia Keravan ja Riihimäen sekä Keravan ja Lahden välisillä rataosuuksilla. Maankäytön kehittymisen näkökulmasta Ristikydön ja Kytömaan todetaan olevan potentiaalisimpia uusia seisakkeita. Koska Kytömaan seisakkeen toteuttamiseen liittyy merkittäviä haasteita, selvityksessä suositellaan, että Kytömaan ja Ristikydön maankäyttö suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena tukeutumaan Ristikydön seisakkeeseen, joka sijoitetaan välittömästi oikoradan erkaantumisen pohjoispuolelle. Palopuron kehittämisessä haasteena on seisakkeen sijainti pääradan kaksiraiteisella osuudella, jonka kuormitus on jo nykytilanteessa huomattavan korkea. Seisakkeen käyttöönottoa ei selvityksessä suositella ennen kuin radan välityskykyä on parannettu joko Jokelasta pohjoiseen jatkuvilla lisäraiteilla (edellyttäen että Kerava Jokela -lisäraiteet on toteutettu) tai turvalaitetekniikkaa kehittämällä, joista ei toistaiseksi ole tehtyjä suunnitelmia. Selvityksessä todetaan yleisesti, että pääradan rajallisen välityskyvyn vuoksi lähijunien pysähdysten määrä tulisi pyrkiä pitämään mahdollisimman pienenä. Uusi maankäyttö tulisi ensisijaisesti pyrkiä sijoittamaan nykyisten asemien läheisyyteen ja toissijaisesti mahdollisimman harvoille uusille asemille. Päätös Täytäntöönpano Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen. Lausunto lähetetään Uudenmaan liiton kirjaamoon