työvälineitä liikuntaneuvonnan
|
|
- Eveliina Kouki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Soveltavat liikuntapiirakat työvälineitä liikuntaneuvonnan tueksi UKK-instituutti julkaisi viime keväänä terveys- ja liikunta-alan ammattilaisten toteuttaman liikuntaneuvonnan tueksi soveltavat viikoittaiset liikuntapiirakat. Artikkelissa käsitellään näiden pohjana olevia terveysliikunnan suosituksia, vähäisen liikkumisen haittoja sekä liikuntapiirakoiden käyttöä liikuntaneuvonnassa. Annika Taulaniemi USA:n terveysministeriö julkaisi vuonna 2008 virallisen suosituksen liikunnasta, joka pienentää useiden yleisimpien pitkäaikaissairauksien riskiä ja ylläpitää tai parantaa fyysistä kuntoa ( Nämä terveysliikuntasuositukset perustuvat laajaan tutkimusnäyttöön ja asiantuntijoiden yhteiseen näkemykseen liikunnan terveysvaikutuksista sekä liikunnan ja terveyden välisistä määrällisistä annos-vastesuhteista. (1,2) Tämän terveysliikuntasuosituksen sisältö on kuvattu UKK-instituutin liikuntapiirakassa. Sen tarkoituksena on esittää terveysliikunta helposti ymmärrettävässä muodossa, jota voidaan hyödyntää työvälineenä liikuntaneuvonnassa (3). Fysioterapeutit ovat käyttäneet liikuntaneuvonnassa hyväkseen liikuntapiirakkaa ja laatineet asiakkaan kanssa yhdessä tyhjään liikuntapiirakkaan yksilöllisempiä sovellutuksia viikoittaisesta liikunnasta ja liikkumisesta. Heidän kokemuksensa mukaan terveille aikuisille (18-64-vuotiaille) laadittu liikuntapiirakka, jossa suositeltaviksi esimerkkilajeiksi on mainittu muun muassa luistelu, maastohiihto ja maila- ja juoksupallopelit, on ollut liian vaativa henkilöille, joilla on toimintakyvyn rajoitteita, krooninen sairaus, ylipainoa tai vuosien fyysisen passiivisuuden seurauksena rapakunto. Asiakkaan voi olla hankala soveltaa liikuntapiirakkaa itselle sopivaksi, jos se ei kosketa omakohtaisesti. Ei koske minua tai en pysty ovat voineet olla päällimmäisiä ajatuksia, jolloin liikuntaneuvonnassa on voinut olla vaikeaa päästä edes suunnittelemaan liikuntakokeilua. Terveille aikuisille suunnattuja suosituksia on nyt muokattu soveltaviksi liikuntapiirakoiksi. Toimintakyvyn mukaan sovelletut liikuntapiirakat Soveltavat liikuntapiirakat syntyivät yhteistyössä MS-liiton työntekijöiden, Rodeo / Tero Sivula 36 Fysioterapia
2 MS-tautia sairastavien ja UKK-instituutin asiantuntijoiden kanssa. Soveltavia liikuntapiirakoita on kolme erilaista (kuviot ) ja ne on tarkoitettu terveys- ja liikunta-alan ammattilaisten käyttöön liikuntaneuvonnan tukimateriaaliksi. Liikuntalajit ja -muodot on muokattu ja mietitty erikseen henkilöille, joilla 1) sairaus tai heikentynyt liikuntakyky vaikeuttaa liikkumista jonkin verran, 2) jotka käyttävät kävelyssä apuvälinettä ja 3) jotka käyttävät pyörätuolia. Nelisivuisessa soveltavassa liikuntapiirakkalehtisessä esitellään terveysliikunnan, joka on määrällisesti sama kuin terveille aikuisille suunnattu. Mukana on myös täytettävä liikuntapiirakka (kuvio 4.), jonka avulla voidaan hahmottaa asiakkaan tämänhetkisen liikunnan määrä ja liikuntamuodot. Sen pohjalta voidaan yhteistyössä asiakkaan kanssa laatia hänelle yksilöllinen viikoittainen liikuntasuunnitelma. Sairauden tuomat rajoitukset huomioidaan yksilöllisesti Fysioterapia Soveltavien liikuntapiirakoiden lähtökohtana on toimintakyky, ei diagnoosi. Terveyttä edistävät liikuntasuositukset ovat määrällisesti suurin piirtein samoja niin terveille kuin esimerkiksi CP-, parkinson-, nivelreuma-, fibromyalgia-, aivohalvaus-, aivovamma- tai MS-potilaille. Kunkin sairauden erityispiirteet ja yksilön lähtökohdat otetaan huomioon yksilöllistä liikuntasuunnitelmaa laadittaessa, ja näille kirjauksille on soveltavissa liikuntapiirakkalehtisissä varattu tilaa. Kirjaukset voivat koskea esimerkiksi sairauksien erityispiirteiden vaikutuksia liikunnan harrastamiseen, kuten diabeetikon ruokailun tai välipalan ajoittamista suhteessa liikuntaan, parkinsonpotilaan lääkityksen ja liikunnan ajoituksen synkronointia, MS-potilaan rakon tyhjennystä tai katkokävelypotilaan kävelyharjoittelun jaksottamista kipurajatuntemusten mukaan. Sairauden erityispiirteet voivat myös määritellä liikunnan annostelua, jolloin kuntouttavaa liikuntaa voi olla tarpeen harjoittaa paljon yleisiä suosituksia enemmän tai useammin. Esimerkiksi amerikkalaiset neurologiset potilasjärjestöt suosittelevat venyttelemään useammin (vähintään 3-5 krt/vk) kuin yleisissä terveysliikuntasuosituksissa kehotetaan tekemään. Myös NCPAD (National Center of Physical Activity and Disability) ja ACSM (American Collage of Sport Medicine) suosittelevat esimerkiksi MS- ja lihasrappeumapotilaille päivittäistä venyttelyä. (4) Liikunnan lisäämisestä saavat terveyshyötyjä eniten henkilöt, joiden lähtötason fyysinen aktiivisuus on vähäistä. Ammattilaisen on hyvä kiinnittää huomiota aloittelevan liikkujan liikunnan turvallisuuteen vaikuttaviin tekijöihin. Näitä ovat yksilöllisten tekijöiden (ikä, sukupuoli, liikuntatausta, sairaudet ja riskitekijät, esim. ylipaino) lisäksi Liikuntarajoitteisen henkilön toimintakyvyn ylläpitämisen kannalta lyhyet liikunta- tai liikkumisjaksot voivat olla hyvinkin merkittäviä. liikunnan määrä ja kuormittavuus sekä liikuntamuoto ja -ympäristö. Liikunnasta saatavat terveyshyödyt vähenevät merkittävästi, ellei liikunnan aikana sattuvia haittoja ehkäistä. Terveysliikuntaten mukaan yhden liikuntajakson tulisi kestää vähintään kymmenen minuuttia. Terveysliikunnaksi eivät näin ollen riitä muutaman minuutin kestoiset arkiaskareet. Terveyden kannalta vähäinenkin säännöllinen liikkuminen on kuitenkin parempi kuin ei liikuntaa ollenkaan. Liikuntarajoitteisen henkilön toimintakyvyn ylläpitämisen kannalta lyhyet liikunta- tai liikkumisjaksot voivat sen sijaan olla hyvinkin merkittäviä. Esimerkiksi jotkut sentraalisesta fatiikista kärsivät potilaat (esimerkiksi MS-tautia tai fibromyalgiaa sairastavat) oppivat usein vain käytännön kokeilujen kautta rytmittämään liikkumisen ja levon itselleen sopivaksi kokonaisuudeksi. Liikunta ei maistu kaikille Vain runsas kymmenesosa vuotiaista suomalaisista liikkuu terveysliikuntasuosituksen mukaisesti. Noin puolet työikäisistä liikkuu kestävyyskunnon kannalta riittävästi. Vähem- män kuin viidennes harjoittaa lihaskuntoaan tarpeeksi. (5) USA:ssa tehtyjen selvitysten mukaan fyysiseltä toimintakyvyltään rajoittuneet tai henkilöt, joilla on liikkumisvaikeuksia, liikkuvat puolet vähemmän kuin ne, joilla ei ole näitä rajoituksia. Vuonna 2006 toimintakyvyltään rajoittuneista oli fyysisesti täysin inaktiivisia puolet enemmän (28% vs. 15%) kuin niin sanotussa normaaliväestössä. Toimintakyvyltään rajoittuneilla oli enemmän sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä, kuten lihavuutta ja he tupakoivat enemmän. (4) Samansuuntaisia havaintoja on tehty myös Ruotsissa (6). Siellä julkaistun raportin mukaan myös rakennetun ympäristön rajoitteet vaikeuttavat huomattavasti toimintakykyrajoitteisten henkilöiden liikkumista ja liikunnan harrastusta (7). Rakennetun ympäristön esteiden vuoksi myös monet muut tekijät, esimerkiksi kipu ja tiedon puute voivat helposti muodostua liikkumisen esteiksi (8,9). Kun ihmisiä pyydetään itse raportoimaan oman liikkumisensa määrää erilaisten kyselyiden tai liikuntapäiväkirjojen avulla, heillä on tapana yliarvioida sitä. Sama ilmiö on todettu liikuntarajoitteisilla henkilöillä.(10) Liikkumisen määrän objektiivinen rekisteröinti kiihtyvyysanturilla tai askelmittarilla lyhyenkin seurantajakson ajan voi täsmentää tilannetta ja auttaa liikuntasuunnitelman rakentamisessa. Kroonisesti sairaskin hyötyy terveysliikunnasta Vähäinen fyysinen aktiivisuus on tutkitusti terveysriski yli 20 eri sairaudelle (11). Henkilöillä, joiden liikkumis- ja fyysinen toimintakyky ovat rajoittuneet, on huomattava riski saada vähäisen fyysisen aktiivisuuden seurauksena perussairauden lisäksi muita niin sanottuja sekundäärisiä sairauksia tai niiden riskitekijöitä, kuten sydän- ja verisuonisairauksia, osteoporoosia, aikuistyypin sokeritautia tai ylipainoa, jotka edelleen vaikeuttavat liikkumista. Vähäisen liikkumisen seurannaisvaikutuksia on hahmoteltu kuviossa 5. Akuutisti sairas tarvitsee ymmärrettävästi lepoa toipuakseen. Akuutin tilanteen helpotettua terveysliikunnan avulla voidaan hoitaa ja kuntouttaa monia tuki- ja liikuntaelimistön, hengitysja verenkiertoelimistön sekä aineenvaihduntasairauksia. 37
3 Kuvio 1. Terveysliikunnan aikuisille, joilla sairaus tai toimintakyvyn aleneminen vaikeuttaa liikkumista jonkin verran. Kuvio 2. Terveysliikunnan aikuisille, jotka kävelevät apuvälinettä käyttäen. Monien sairauksien oireita pystytään lievittämään, vaikka itse sairaus on pysyvä. On muistettava, ettei yksi krooninen sairaus tee immuuniksi muille kroonisille sairauksille. Koska vähäinen fyysinen aktiivisuus on riskitekijä useille sairauksille ja toimintakyvyn heikkenemiselle, se on riski sekä perussairauden aiheuttamalle toimintakyvyn heikkenemiselle että uudelle krooniselle sairaudelle. Terveysliikunnan avulla voidaan ylläpitää tai kohentaa liikkumis- ja toimintakykyä. Kestävyyskunto kohoaa, lihasvoima lisääntyy, koordinaatio ja tasapaino tulevat paremmiksi ja jäykkyys lievenee. Paremman koordinaatiokyvyn ja lihasvoiman vuoksi liikkuminen voi muuttua taloudellisemmaksi, koska sujuvampi liikkuminen vie vähemmän energiaa. Elämänlaatu ja mieliala voivat kohentua, ja liikkumisella saattaa olla vaikutuksia sosiaalisiin suhteisiin. Terveystavoitteiden saavuttaminen, kuten veren rasva-arvojen kohentuminen, edellyttää useiden kuukausien ajan kestänyttä säännöllistä liikuntaharrastusta (12). Usein liikunnan tai liikkumisen välittömät vaikutukset, esimerkiksi ilo ja mielen virkistyminen, rentoutuminen, parempi uni ja jaksamisen lisääntyminen tuovat nostetta arkeen ja voivat auttaa liikuntamotivaation ylläpidossa. Näistä lähiajan tavoitteista voi lähteä liikkeelle niin terveiden kuin kroonisesti sairaiden tai liikuntarajoitteisten henkilöiden liikuntaneuvonnassa. Ennen tätä on kuitenkin hahmotettava asiakkaan lähtötilanne. Tässä tyhjän liikuntapiirakan täyttämisestä voi olla apua. Kun asiakkaan kirjaamaa liikkumisen määrää ja monipuolisuutta verrataan soveltavan liikunnan esimerkkipiirakkaan, asiakas voi itsekin havahtua pohtimaan omia tavoitteitaan. Näin voidaan päästä liikuntaneuvonnassa alkuun; yhteiseen, tavoitteelliseen suunnitteluun. Tosin joidenkin liikuntaa vieroksuvien, monista sairauksista ja kivuista kärsivien asiakkaiden kanssa voi olla hyvä edetä paljon varovaisemmin. Tuoreen ruotsalaistutkimuksen mukaan puolet fyysisesti passiivisista liikuntarajoitteisista henkilöistä oli halukkaita lisäämään liikuntaansa. Heistä yli 80 prosenttia koki tarvitsevansa siihen tukea. Noin kolmasosan mielestä heillä ei ole tarpeeksi tietoa omasta kehostaan ja liikunnasta. (9) Fysioterapeuteilla on tätä biologis- 38 Fysioterapia
4 ta ja fysiologista tietoa, ja he osaavat soveltaa terveysliikunnan annostelua yksilöllisesti erilaisia sairauksia ja oireita poteville. Liikuntaneuvontaa ammattimaisesti antava henkilö tunnistaa lisäksi kunkin asiakkaan erityistarpeet ja osaa soveltaa neuvonnassa menetelmiä, joiden käyttäytymistieteellinen perusta on varmistettu. Liikuntaneuvonnan ensisijaiset tulokset ovat asiakkaan ajattelun ja käyttäytymisen muutoksia. Terveysvaikutuksia todetaan vasta, kun liikuntakäyttäytyminen on muuttunut riittävän paljon ja jatkunut tarpeeksi pitkään. (13) Annika Taulaniemi, THM, ft, suunnittelija Lähteet (1) Haskell WL, Lee I-M, Pate RR et al.: Physical activity and public health. Updated recommendation for adults from the American College of Sports Medicine and American Heart Association. Circulation 2007:116. (2) Pate RR, Pratt M, Blair SN et al.: Physical activity and public health. A recommendation from the Centres for Disease Control and Prevention and the American College of Sports Medicine. Journal of American Medical Association 1995:273: (3) Fogelholm M, Oja P: Terveysliikuntasuositukset. Teoksessa: Fogelholm M, Vuori I, Vasankari T (toim.): Terveysliikunta. Duodecim (4) Rahl RL: Physical activity and health guidelines. Recommendations for various ages, fitness levels, and condition from 57 authoritative sources. Human Kinetics (5) Husu P, Paronen O, Suni J, Vasankari T: Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto Terveyttä edistävän liikunnan nykytila ja muutokset. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:15. (6) Arnhof Y, Ågren G: Onödig ohälsa. Hälsoläget hos personer med funktionsnedsättning. Statens Folkhälsoinstitut RAPPORT R 2008:13. R200820_Onodig_ohalsa_latt0807.pdf (7) Funktionsnedsättning, fysisk aktivitet och byggd miljö. Statens folkhälsoinstitut. R 2011:05. PageFiles/12028/R Funktionsnedsattning-fysisk-akt-byggd-miljo.pdf (8) Kehn M, Kroll T: Staying physically active after spinal cord injury: a qualitative exploration of barriers and facilitators to exercise participation. BMC Public Health. 2009: Fysioterapia Kuvio 3. Terveysliikunnan aikuisille, jotka liikkuvat pyörätuolilla itse kelaten. Kuvio 4. Täytettävä liikuntapiirakka. 39
5 9:168. doi: / PMC /?tool=pubmed (9) Junker L, Brodgren Carlberg E: Factors that affect exercise participation among people with physical disabilities. Advances in Physiotherapy 2011:13: (10) van den Berg-Emons RJ, L Ortye AA, Buffart LM et al.: Validation of the Physical Activity Scale for individuals with physical disabilities. Arch Phys Med Rehabil 2011:92(6): Epub 2011 Apr 19. (11) Vuori I: Liikunnan vaikutustapa. Teoksessa: Fogelholm M, Vuori I, Vasankari T (toim.). Terveysliikunta. Duodecim (12) Kukkonen-Harjula K: Metabolinen oireyhtymä ja tyypin 2 diabetes. Teoksessa: Fogelholm M, Vuori I,Vasankari T (toim.). Terveysliikunta. Duodecim (13) Nupponen R, Suni J: Henkilökohtainen liikuntaneuvonta. Teoksessa: Fogelholm M, Vuori I,Vasankari T (toim.). Terveysliikunta. Duodecim Summary Adapted physical activity pies tools to support advisory services Last spring, the UKK Institute published adapted weekly physical activity pies that support advisory services for physical activity. To implement these adapted pies, professionals in the sectors of health and fitness have reviewed and modified the various types and forms of physical activity separately for three groups of people: 1) those whose physical activity is somewhat impeded by an illness or decreased mobility; 2) those who use an auxiliary aid for walking; and 3) those who use a wheelchair. The article discusses the underlying recommendations for health-promoting physical activity, the risks of reduced physical activity, and the use of physical activity pies in advisory services. Annika Taulaniemi, M.Sc. (Health Care), physiotherapist, planner annika.taulaniemi@uta.fi Liikuntapiirakoiden tuoteperhe Liikuntapiirakoiden tuoteperheeseen kuuluu tällä hetkellä kouluikäisten (7-18 v.), odottavien ja synnyttäneiden äitien ja terveiden aikuisten (18-64 v.) liikuntapiirakka sekä tuoreet soveltavat liikuntapiirakat. Aikuisten liikuntapiirakoita voi tulostaa UKK-instituutin kotisivuilta suomen-, ruotsin-, englannin- ja venäjänkielisenä. Soveltavia piirakoita myydään kymmenen lehtisen nipuissa (3 euroa/nippu). Myös soveltavat liikuntapiirakat sekä tyhjän liikuntapiirakan täyttöohjeet ovat tulostettavissa osoitteessa Terveysliikunta Terveysliikuntaten mukainen liikkuminen ehkäisee useita sairauksia, edistää terveyttä ja toimintakykyä sekä kohentaa mielialaa. Aikuisten terveysliikunnaksi suositellaan reipasta eli lievää hengästymistä aiheuttavaa kestävyystyyppistä liikuntaa yhteensä vähintään kaksi ja puoli tuntia tai vaihtoehtoisesti rasittavampaa eli selvää hengästymistä aiheuttavaa liikuntaa ainakin tunti 15 minuuttia. Myös näiden yhdistäminen on mahdollista. Lisäksi liikunnan tulee toistua mahdollisimman monena, vähintään kolmena päivänä. Terveyshyödyt lisääntyvät, kun liikunnan määrää tai tehoa nostetaan. Kestävyysliikunnan lisäksi tarvitaan lihaskuntoa ja liikehallintaa kohentavaa liikuntaa vähintään kaksi kertaa. Harjoittelun tulee sisältää 8-10 liikettä, erityisesti kehon suuret lihasryhmät kuten vartalon, alaraajojen ja niska-hartiaseudun lihakset huomioiden. Kutakin liikettä tulee tehdä 8-12 toistoa. Ympäristön rajoitukset, muut esteet Fyysiset liikkumis- ja toimintakyvyn rajoitukset Vähäinen liikkuminen Fyysisen kunnon ja toimintakyvyn lasku Ylipainon lisääntyminen Kroonisten sairauksien lisääntyminen Sosiaalinen osallistuminen vähenee Elämänlaatu heikkenee Kuvio 5. Teoreettinen malli vähäisen fyysisen aktiivisuuden vaikutuksista vajaakuntoisen henkilön liikkumisvaikeuksiin 40 Fysioterapia
Neuroliikunnan terveysliikunnan tavoite
Neuroliikunnan terveysliikunnan tavoite Turku 22.5.2014 THM, tutkija Erja Toropainen UKK-instituutti 28.5.2014 1 Teemat Liikuntaa terveydeksi Terveysliikuntasuositukset Neuroliikkujan terveysliikunta Liikuntaneuvonta
LisätiedotHYVINVOINTI JA LIIKUNTA
HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.
LisätiedotLiikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä
Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Terveysliikuntasuositukset UKK-instituutin Liikuntapiirakka julkaistiin alun perin vuonna 2004. Yhdysvaltain
LisätiedotIkääntyneiden liikuntasuositus
Ikääntyneiden liikuntasuositus FT, ft Saija Karinkanta 20.11.2012 1 LIIKUNTASUOSITUKSET Nelson ME et al. Physical Activity and Public Health in Older Adults: Recommendation from the American College of
LisätiedotTurvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011
Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten
Lisätiedotsuhteessa suosituksiin?
Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus
LisätiedotTyöelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma
Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Ikääntyneiden määrä kasvaa Väestöennuste ikäryhmittäin 1910 2060
LisätiedotUimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen
Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg
LisätiedotLiikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta
Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne
LisätiedotLiikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain
LisätiedotLiikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa
Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien
LisätiedotTerveyskunnon testaus liikuntaa aloittaville
Terveyskunnon testaus liikuntaa aloittaville Pauliina Husu TtT, erikoistutkija UKK-instituutti Kuntotestauspäivät, 21.3.2019 Terveyskunto fyysistä kuntoa määrittävät kehon rakenteet ja toiminnot, joilla
LisätiedotLiikunta liikuttaa aivoja. Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari
Liikunta liikuttaa aivoja Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari 22.3.2017 Sisältö Mitä ymmärretään liikunnalla : Fyysinen aktiivisuus Varsinainen liikunta Aivoterveys, johon liikunnalla
LisätiedotSairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät
Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät 16.2.2018 Sisältö Mitkä tekijät vaikuttavat sairauspoissaoloihin? Akuutit infektiot Krooniset
LisätiedotJos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin. Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry
Jos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry 15 64-vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiin (%)
LisätiedotLiikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä
Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,
LisätiedotLiikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti
Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden
LisätiedotRiittäkö opiskelijoiden työkunto?
Riittäkö opiskelijoiden työkunto? Tuloksia ja ennusteita Stadin AO:n Kehon kuntoindeksi - testeistä vuosilta 2014 ja 2015 LIIKKUVA KOULU LAAJENEE KOHTI AKTIIVISIA OPISKELUYHTEISÖJÄ torstai 1.12.2016 Paasitorni,
Lisätiedotaikuisille -infograafit
Fyysisen aktiivisuuden suositukset toimintaesteisille aikuisille -infograafit Fysisk aktivitet Rekommendationer för vuxna med funktionsnedsättning -infografer Pajulahti 12.4.2019 Suomen Vammaisurheilu
LisätiedotF Y S I O T E R A P I A K O U L U I L L A L A P P E E N R A N N A N L I I K K U V A K O U L U T I I M I
F Y S I O T E R A P I A K O U L U I L L A L A P P E E N R A N N A N L I I K K U V A K O U L U T I I M I LIIKKUVA KOULUTIIMI 15 koululiikunnanohjaajaa + 1 fysioterapeutti Koulufysioterapeutin tehtävät:
LisätiedotTerveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli
TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta
LisätiedotFyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta
Fyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta Jyrki Komulainen ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Työmarkkinoilta poistuu
LisätiedotLIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA
S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *
LisätiedotLiikunta edistää keski-ikäisten terveyttä
Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön
LisätiedotMika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät
LisätiedotItsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala
Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 9.3.2017 Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Sisältö: 1) Liikunnan vaikutus hyvinvointiin 2) Istumisen haitallisuus 3) Hyvä
LisätiedotMitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?
Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten
LisätiedotLapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?
Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten
LisätiedotLiikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia
Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä
LisätiedotLiikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen
Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena
LisätiedotMitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti
Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) 2009 (THL) 15 64-vuotiaiden suomalaisten
LisätiedotArkiliikkuminen terveyden näkökulmasta
Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta Kävely, pyöräily, liikenneturvallisuus -seminaari 7.11.2013 Riihimäki Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Sisältö Terveysliikunnan toteutuminen
LisätiedotTERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT
Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia
LisätiedotTE01 Koontimateriaali. Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet
TE01 Koontimateriaali Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet 6 TERVEYSLIIKUNTA sivut 65 73 2 Terveysliikunta terveyskunnon osa-alueet ja niiden kehittäminen? liikunnan motiivit ja niitä selittävät
LisätiedotFORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon
FORMARE 2015 Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon Yleistä ForMaresta 50 laskutus. Tulee toukokuun aikana. Vastuu tehkää parhaanne, olkaa aktiivisia. Tämä on ainutlaatuinen
LisätiedotHenkilöstöliikunta on osa työhyvinvoinnin johtamista ja työkyvyn varmistamista - ja liikkuminen osa elämäntapojen kokonaisuutta
Henkilöstöliikunta on osa työhyvinvoinnin johtamista ja työkyvyn varmistamista - ja liikkuminen osa elämäntapojen kokonaisuutta Hommat sujuvat, esimiestyö on täyspäistä ja kunto riittää töiden tekemiseen!
LisätiedotLaatua liikuntaneuvontaan
Laatua liikuntaneuvontaan 24.8.2013 Liikuntaneuvonnan asema Terveydenhuoltolaki edellyttää terveysneuvontaa kunnan kaikkiin terveydenhuoltopalveluihin sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin seuraamista.
Lisätiedotoman hyvinvoinnin parantamiseksi
Rohkeasti liikkumaan oman hyvinvoinnin parantamiseksi Salo 15.9.2011 Elina Karvinen, LitM, TtL toimialapäällikkö Ikäinstituutti Liikunnan merkitys Liikunta on välttämätöntä kaiken ikäisille ihmisille.
LisätiedotTerveyskuntotestauksen uudet tuulet
Kuntotestauspäivät 2013 20.-21.3.2013 Tampere Terveyskuntotestauksen uudet tuulet Marjo Rinne TtT, tutkija, ft UKK-instituutti Terveyskunnon testaus yhteiskunnan päätöksenteon tukena Pyritään tunnistamaan
LisätiedotErityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt
Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu
LisätiedotItsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala
Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016 Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Sisältö: 1) Liikunnan vaikutus hyvinvointiin 2) Istumisen vaarat 3) Hyvä ergonomia
LisätiedotSenioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014. Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.
Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014 Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.fi Ikääntymisen vaikutuksia kuntoon ja terveyteen Lihasten massa
LisätiedotOhjattua liikuntaa Espoossa
Ohjattua liikuntaa Espoossa Kuinka paljon liikuntaa on tarpeeksi? Liikunnan hoitosuositukset diabeetikolle Miten liikunta vaikuttaa? Liikunta lisää elimistön insuliiniherkkyyttä, pienentää suurentunutta
LisätiedotHyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012
Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä
LisätiedotLiikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä
Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on
LisätiedotLiikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti
Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta
LisätiedotALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN
ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN
LisätiedotLiikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013
Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013 Sisällöstä Kaksi riskitekijää: istuminen ja liikunnan puute Alkuun mitä tiesimmekään
LisätiedotToimintakyvyn edistäminen
Toimintakyvyn edistäminen Luokka Tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset Prosessin lähtötilanne Prosessin lopputilanne Prosessin keskeiset resurssit
LisätiedotLiikunta ja terveys. Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta.
Liikunta ja terveys Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta. Sairauksien ehkäisy, hoito ja kuntoutus liikunnan avulla 2-tyypin diabetes Kohonnut verenpaine
LisätiedotLiikunta on tärkeä osa toimintakykyä. Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki
Liikunta on tärkeä osa toimintakykyä Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki 24.4.2018 Hengityssairaan jumppa 1. Vuorotahti hiihto käsillä + varpaille nousu seisten x10
LisätiedotIkädiabeetikon hyvä hoito
Ikädiabeetikon hyvä hoito Liikkumalla terveyttä ja tukea toimintakyvylle Eira Taulaniemi, liikuntasuunnittelija, fysioterapeutti Suomen Diabetesliitto ry Diabetesosaaja 2018 23.-24.1.2018 Ikädiabeetikon
LisätiedotLuuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti.
lapsille ja kasvaville nuorille Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Liikuntamuodot Lapsilla ja kasvavilla nuorilla tavoitteena on luiden ja lihasten
LisätiedotNappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti
Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino
LisätiedotIKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti
IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen
LisätiedotMitä liikkumattomuus maksaa? Tommi Vasankari
Mitä liikkumattomuus maksaa? Tommi Vasankari Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden aiheuttamat kustannukset Ketä pitäisi
LisätiedotKiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
1 Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 2 Näytöastekatsauksia liikkumisen terveyshyödyistä. Viimeisin, johon suomalaiset terveysliikuntasuosituksetkin perustuvat, on vuodelta 2008. 3 Visuaalinen
LisätiedotMuisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK
Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,
LisätiedotElintavat. TE4 abikurssi
Elintavat TE4 abikurssi Keskeistä Ravitsemus Liikunta Uni ja lepo Päihteet Terveysosaaminen Terveyskäyttäytyminen Terveyskulttuuri Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet Ravitsemussuosituksen
LisätiedotLiikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä
Hyvinvointia työstä Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä Mikko Nykänen, tutkija 30.1.2017 2 Työkyky Työkyky on työn kuormitustekijöiden ja vaatimusten sekä ihmisen toimintakyvyn/voimavarojen
LisätiedotTerveystieto, minimipaketti
Terveystieto, minimipaketti Opiskelijan nimi: Ryhmä: Tekijä Miia Siukola Koulutuskeskus Sedu Lehtori, liikunta ja terveystieto Lähteet Kalaja S, Länsikallio R, Porevirta J, Tanhuanpää S. 2010: Lukion terveystieto,
LisätiedotFyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta
Fyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta Jyrki Komulainen ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Työmarkkinoilta poistuu
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotLiikunta. Terve 1 ja 2
Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 2 Vireyttä ja työkykyä edistävä ruokailu Terveellinen ja monipuolinen ravinto tukee
LisätiedotVertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa. Satu Lehto Helsingin Yliopisto Järvenpäätalo
Vertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa Satu Lehto Helsingin Yliopisto 23.5.2012 Järvenpäätalo Aikaisempia tutkimuksia Ystävyyssuhteet (Efrat, 2009; Fitzerald, Fitzgerald and Aherne, 2012)
LisätiedotKYKYVIISARI tulkinta Rautalankaohjeet
KYKYVIISARI tulkinta Rautalankaohjeet Päivitetty 2/2018 1 Tulkinnasta yleisesti Kykyviisarilla voi arvioida VAIN yksilön työ- ja toimintakykyä sen muutosta. Sen rinnalla voi käyttää muita arviointimenetelmiä!
LisätiedotLiikunta - fyysinen aktiivisuus osana terveyskäyttäytymistä
Liikunta - fyysinen aktiivisuus osana terveyskäyttäytymistä Liikunta SEMPPI-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Kari Hyvärinen TtM, ft, Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus Liikunnan Käypä hoidon
LisätiedotFyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala
Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen
LisätiedotLataa Liikuntalääketiede. Lataa
Lataa Liikuntalääketiede Lataa ISBN: 9789516564015 Sivumäärä: 699 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 37.84 Mb Liikuntalääketiede on uusimpaan tieteelliseen näyttöön perustuva alan oppi- ja käsikirja. Liikuntalääketieteellisen
LisätiedotIdeoita liikuntaneuvontaan
Ideoita liikuntaneuvontaan Eira Taulaniemi, liikuntasuunnittelija, fysioterapeutti Suomen Diabetesliitto ry Diabetesosaaja 2018 23.-24.1.2018 Diabetes ja liikunta Tyypin 1 diabetes Tyypin 2 diabetes Insuliini
LisätiedotSISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS
UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto
LisätiedotHyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen
Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen Työn sisältö Kuntastrategia ja kunnan hyvinvointiohjelma liikuntaa edistämässä Miten eri väestöryhmät liikkuvat ja Hollolan kunta liikunnan edistäjänä Kuvaus Hollolan
LisätiedotLiikkumisohjelma. Minna Paajanen, projektipäällikkö
Liikkumisohjelma Minna Paajanen, projektipäällikkö Kaupunkistrategian kärkihanke. Liikkumisohjelma ei ole liikuntaohjelma. Palautetaan fyysinen aktiivisuus luonnolliseksi osaksi ihmisten jokapäiväistä
LisätiedotKokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta. Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö
Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö Kokemuksia Google Scholars löysi hakulauseella how to deal with ADHD child in exercise miljoonia osumia. Yleisiä
LisätiedotLiikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta
Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla varhaiskasvatushenkilöstölle
LisätiedotTiedän, haluan, pystyn ja osaan - ikääntyneen motivoituminen liikkumaan
Tiedän, haluan, pystyn ja osaan - ikääntyneen motivoituminen liikkumaan Liikunnan tulee olla miellyttävää, hyväntuulista ja vapaaehtoista, ja harjoittelun pitää olla kevyttä, luonnollista ja runsasta.
Lisätiedot6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.
ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen
LisätiedotTyypin 2 diabetes, liikunta ja liikuntaneuvonta. Eira Taulaniemi, fysioterapeutti, liikuntasuunnittelija Suomen Diabetesliitto ry
Tyypin 2 diabetes, liikunta ja liikuntaneuvonta Eira Taulaniemi, fysioterapeutti, liikuntasuunnittelija Suomen Diabetesliitto ry 1 Liikunta ja tyypin 2 diabetes Diabeetikon liikuntasuositukset pohjautuvat
LisätiedotSUOMALAISTEN FYYSINEN AKTIIVISUUS JA KUNTO 2010 -KATSAUS: Terveysliikunnan suositukset täyttyvät heikosti
Kuva: ANTERO AALTONEN Teksti: PAULIINA HUSU, OLAVI PARONEN, JAANA SUNI, TOMMI VASANKARI SUOMALAISTEN FYYSINEN AKTIIVISUUS JA KUNTO 1 -KATSAUS: Terveysliikunnan suositukset täyttyvät heikosti 18 Liikunta
LisätiedotNivelrikko ja liikunta - Mikä on hyväksi? Hanna Jungman Fysioterapeutti Aluesuunnittelija, Suomen Nivelyhdistys
Nivelrikko ja liikunta - Mikä on hyväksi? Hanna Jungman Fysioterapeutti Aluesuunnittelija, Suomen Nivelyhdistys Liikunta ja tule-sairaudet Lääketieteessä juuri millään ei ole yhtä vahva näyttö kuin liikunnan
LisätiedotLiikunnan palveluketju toimivaksi
Osaamista terveysliikunnan edistämiseen Liikunnan palveluketju toimivaksi Lähettäminen/ohjaus palveluiden piiriin Ei tämä kivi, eikä tuo, tee yksin sillan kaarta. Sen tekevät ne yhdessä ja niiden muodostama
LisätiedotKestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset
Kestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset Kestävyyskunto ja terveys Hyvä kestävyyskunto ennaltaehkäisee ja hoitaa mm. seuraavia sairauksia: Tyypin 2 diabetes Kohonnut verenpaine
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotVammaispalvelujen neuvottelupäivät Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto
Liikunnan merkitys osallisuudessa Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 4.-5.6.2019 Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto Rakenne henkilökohtaisia havaintoja 8 valtakunnallista havaintoa Toiminnallinen
LisätiedotTerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste
TerveysInfo työmatkat KKI työmatkaliikkumis KKI työmatkaliikkumis kannustaa työmatkojen kulkemiseen pyörällä ja kävellen. Työmatkojen kulkeminen fyysisesti aktiivisesti kannattaa, koska työmatka toistuu
LisätiedotMiksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet
Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden
LisätiedotLiikunta sydäninfarktin jälkeen
Liikunta sydäninfarktin jälkeen Tämä opas sisältää yleisiä ohjeita liikuntaan sydäninfarktin jälkeen. Jos olet saanut lääkäriltä tai fysioterapeutilta erityisiä ohjeita, noudata niitä. 1 2 Liikunta edistää
LisätiedotArja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema
Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS
LisätiedotTASA-ARVOISET OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET LIIKUNTAAN VANHUUDESSA
TASA-ARVOISET OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET LIIKUNTAAN VANHUUDESSA Merja Rantakokko, TtT, dos. Gerontologian tutkimuskeskus, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Tasa-arvo liikunnassa Usein
LisätiedotTerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste. hyötyliikunta
TerveysInfo hyötyliikunta Arviointi avuksi : vahvista tervysliikunnan yhteistyötä Liikuntaneuvonnan ja terveysliikuntapalvelujen yhteisen arvioinnin avulla voidaan edistää saumattoman palveluketjun toimintaa.
LisätiedotAktiivisuusmittari* Tulokset palvelevat myös työterveyshuoltoa ja yhteenvetojen muodossa koko organisaatiota.
Istumisammatit yleistyvät ja vapaa-ajalla ollaan paikallaan entistä enemmän. Uusien tutkimustulosten valossa istuminen ja liikkumattomuus voikin olla suurempi terveysriski kuin se, että arjesta puuttuu
LisätiedotLiikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?
Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa
LisätiedotME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän?
ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? Hyvän hoidon puolesta maailmanennätyskävely oli Suomen Reumaliiton ja Roche Oy:n yhteinen hanke Hanke koostui Suomen Reumaliiton paikallisyhdistysten liikuntavastaavien
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotLiikahdus, liikkuminen ja liikunta
Liikahdus, liikkuminen ja liikunta Liikuntakäyttäytymisen muutoksella lisää aktiivisuutta arkeen Sata- LIPAKE HYTE-valmentajien koulutus Paronintörmä 19.9.2017 Heidi Lehtonen ft, TtM Terveysliikunnan suunnittelija
LisätiedotKEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA. Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo 18.9.2013 ft Outi Wirén SOTE / Helsinki
KEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo 18.9.2013 ft Outi Wirén SOTE / Helsinki Tutkimusten mukaan keuhkoahtaumapotilaat liikkuvat vain puolet
LisätiedotVähäisen liikkumisen mielekkyys ja mielettömyys
Jäidenlähtöseminaari Kunnes terveys meidät erottaa! 12.5.2015 Joensuu Vähäisen liikkumisen mielekkyys ja mielettömyys LitT Erikoissuunnittelija Kati Kauravaara Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö
LisätiedotHanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja
Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen
LisätiedotKuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen. Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri
Kuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri Kela ilona.autti-ramo@kela.fi @IlonaAutti Lyhyt taustani Lastenneurologian erikoislääkäri, kuntoutuksen erityispätevyys Käypä Hoito
Lisätiedot