Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Transkriptio

1 Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

2 ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu : Siirtyminen urheiluun : Korjaava/Kuntoutuksellinen liikunta : Vammaisten kilpaurheilu : Erityisliikunta - Soveltava liikunta : Inkluusio, kaikille avoin liikunta

3 ERITYISLIIKUNTA -käsite 2. maailmansodan jälkeen (1945 ->) syntyi vammaisurheilu ja liikunta 1970-luvulla luotiin erityisryhmien liikunnan pohja V liikuntalaki V erityisliikunnanohjaajien palkkaus V liikuntalaki

4 ADAPTED PHYSICAL ACTIVITY Vammaisliikunta, -urheilu Erityisryhmien liikunta -> Erityisliikunta -> Soveltava liikunta

5 ADAPTED PHYSICAL ACTIVITY Yläkäsite, joka tarkoittaa: ADAPTED: sovelluksia, jotka voivat olla kasvatuksellisia, teknisiä ja/tai rakenteellisia PHYSICAL: liikuntakokemuksia ja osallistumista ACTIVITY: terapiaa, kasvatusta, vapaaajan liikuntaa ja/tai kilpailua

6 ASENTEET HEIJASTUVAT KIELESTÄ Raajarikko Invalidi Vammainen Vammainen henkilö Henkilö, jolla on vamma Matti tai Maija (pelkkä nimi) Words with dignity tai Person first - ideologia

7 Erityis(ryhmien) liikunnalla tarkoitetaan sellaisten henkilöiden liikuntaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista. (Erityisryhmien liikunta 2000-toimikunnan mietintö 1996:15)

8 ERITYISRYHMÄT SUOMESSA Vammaisia henkilöitä: = n. 10 % väestöstä Pitkäaikaissairaita henkilöitä: yksi miljoona = 1/5 väestöstä Ikäihmisiä: yksi miljoona = 1/5 väestöstä -> Varsinkin vanhemmilla henkilöillä on useampia sairauksia, jolloin luvut kumuloituvat Väestön ikääntyminen lisää erityisryhmiin kuuluvien määrää tulevaisuudessa -> 20-25% väestöstä kuuluu erityisryhmiin!!

9 LIIKUNNAN MERKITYS ERITYISRYHMILLE I Terveys, kunto ja ADL-toiminnot Työllistyminen Ilo ja hauskuus Normalisaatio Itsetunto Voimaantuminen (Empowerment)

10 LIIKUNNAN MERKITYS ERITYISRYHMILLE II SUUREMPI KUIN MUULLE VÄESTÖLLE: 1) liikkuvat luontaisesti vähemmän 2) suuremmat riskit moniin sekundaarisiin pitkäaikaissairauksiin 3) terveysvaikutukset vähentänevät kalliin laitoshoidon tarvetta

11 LIIKUNNAN MERKITYS III AIKUISET Ristiriita: Valtaosa suomalaisista pitää liikunnan harrastamista tärkeänä, mutta VAIN alle kolmasosa väestöstä liikkuu terveysliikunnan suositusten mukaan riittävästi eli lähes päivittäin Erityisryhmiin kuuluvat liikkuvat vielä vähemmän?

12 HAASTEENA HUOMISEN HYVINVOINTI MITEN LIIKUNTA LISÄÄ MAHDOLLISUUKSIA? TERVEEMPI YKSILÖ = PAREMPI ELÄMÄNLAATU

13 Erityisryhmien asemaa liikuntakulttuurissa voidaan pitää yhteiskunnan kypsyyden mittana Eino Heikkinen, emeritusprofessori

14 Liikuntalaki Erityisryhmien liikuntatoiminnan järjestämisen lähtökohtana on ollut vuodesta 1980 lähtien liikuntalaki (L 984/1979), jonka tarkoituspykälässä todetaan liikuntapolitiikkamme perustavoitteena olevan järjestää liikunnan perusedellytykset tasapuolisesti kaikille kansalaisille.

15 Uudistettu liikuntalaki v "Lain tarkoituksena on edistää... väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla". "Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät".

16 Liikuntalain toimeenpano 1 Tähän haasteeseen esim. kunnat pyrkivät vastaamaan palkkaamillaan erityisryhmien liikunnanohjaajilla (80-90 kpl koko maassa) luvulla ja järjestämällä liikuntaryhmiä erilaisille, erityisryhmiin kuuluville henkilöille (yli 2800 ryhmää viikoittain). Osanottajia saattaa olla yhteensä koko maassa yli

17 Liikuntalain toimeenpano 2 Kuntien lisäksi erityisryhmien liikuntatoiminnan kaksi keskeistä järjestäjää Suomessa ovat jatkuvasti olleet erityisliikunnan järjestöt ja sosiaali- ja terveydenhuollon laitokset. Näiden lisäksi koululiikunnan osana tapahtuva vammaisten ja pitkäaikaissairaiden oppilaiden liikunnanopetus (=soveltava liikuntakasvatus) on määrällisesti neljäs merkittävä erityisryhmien liikunnan osa-alue.

18 Liikuntaa arjessa Liikunnan tulisi kuitenkin olla erityisesti luonnollinen osa lapsen ja aikuisen arkea. Kuntoutusta ja erilaisia terapioita tarvitaan, mutta omaehtoisen liikunnan halun kehittäminen vaikkapa perheen yhteisellä tekemisellä, luo parhaan pohjan itsenäiselle ja/tai tuetulle liikkumiselle myöhemmin elämässä.

19 Tutkimukset osoittavat, että riski sairastua ja jopa kuolla sairauksiin vähenee, kun henkilön kunto paranee.

20 MOTTO Vähilläkin tiedoilla ja taidoilla pärjää, jos on oikea ASENNE

21 Liikkeellä jo pienestä pitäen! KIITOS!

22 Tervetuloa käymään! Tiedekunnan päärakennus Jyväskylässä Ks: