Neuroliikunnan terveysliikunnan tavoite

Transkriptio

1 Neuroliikunnan terveysliikunnan tavoite Turku THM, tutkija Erja Toropainen UKK-instituutti

2 Teemat Liikuntaa terveydeksi Terveysliikuntasuositukset Neuroliikkujan terveysliikunta Liikuntaneuvonta

3 Terveysliikunta Kaikki sellainen fyysinen aktiivisuus, jolla on myönteisiä vaikutuksia terveyteen ja terveyskuntoon. Terveysliikunta tuottaa terveydellisiä hyötyjä, mutta ei aiheuta terveydellisiä haittoja. Terveysliikunnan tunnuspiirteitä ovat säännöllisyys, kohtuukuormitus ja jatkuvuus. (UKK-instituutti)

4 Terveysliikunta ylläpitää tai kohentaa liikunta- (liikkumis-) ja toimintakykyä Kestävyyskunto kohoaa, lihasvoima lisääntyy, koordinaatio ja tasapaino tulevat paremmiksi ja jäykkyys lievenee. Paremman koordinaatiokyvyn ja lihasvoiman vuoksi liikkuminen voi muuttua taloudellisemmaksi, koska sujuvampi liikkuminen vie vähemmän energiaa. Elämän laatu ja mieliala voivat kohentua, ja liikkumisella voi olla vaikutuksia sosiaalisiin suhteisiin.

5 Liikunnan tai liikkumisen välittömät vaikutukset ilo ja mielen virkistyminen, rentoutuminen, parempi uni ja jaksamisen lisääntyminen tuovat nostetta arkeen ja voivat auttaa liikkumismotivaation ylläpidossa. Lähiajan tavoitteista voi lähteä liikkeelle niin terveiden kuin myös kroonisesti sairaiden tai liikuntarajoitteisten henkilöiden liikuntaneuvonnassa.

6 6

7

8 Liikunta on lääke, joka ei valitettavasti maistu kaikille Vain runsas kymmenesosa vuotiaista suomalaisista liikkuu terveysliikuntasuosituksen mukaisesti. Noin puolet työikäisistä liikkuu kestävyyskunnon kannalta riittävästi. Vähemmän kuin viidennes harjoittaa lihaskuntoaan tarpeeksi. Työikäiset vuotiaat istuvat keskimäärin yli seitsemän tuntia päivässä, mikä on uusimpien tutkimusten mukaan terveydelle haitallista. (Husu ym 2012)

9 Suositusten mukainen terveysliikunta v 2009, v (%) Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua Ei säännöllistä liikuntaa 11 % 16 % 12 % Vain verkkaista ja rauhallista kestävyysliikuntaa 37 % Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa, ei tarpeeksi lihaskuntoa 5 % 19 % Reipasta tai rasittavaa kestävyysliikuntaa ja/tai lihaskuntoa, mutta ei riittävästi Ainakin 2 pv/vk lihaskuntoharjoittelua, ei tarpeeksi kestävyysliikuntaa Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) 2009 (THL)

10 Terveysliikuntasuositukset Terveysliikuntasuositusten mukainen liikkuminen 1) ennaltaehkäisee useita sairauksia 2) edistää terveyttä ja toimintakykyä sekä 3) kohentaa mielialaa.

11 Aikuisten terveysliikunnaksi suositellaan reipasta eli lievää hengästymistä aiheuttavaa kestävyystyyppistä liikuntaa yhteensä vähintään 2 tuntia 30 minuuttia viikossa tai rasittavampaa eli selvää hengästymistä aiheuttavaa liikuntaa ainakin 1 tunti 15 minuuttia viikossa. Myös näiden yhdistäminen on mahdollista. Lisäksi lihaskuntoa kohottavaa ja liikehallintaa kehittävää liikuntaa ainakin 2 kertaa viikossa. Lisäksi liikunnan tulee toistua mahdollisimman monena päivänä viikossa. Terveyshyödyt lisääntyvät, kun liikunnan määrää tai tehoa nostetaan.

12 Terveysliikunnan suositukset Yhden liikuntajakson tulisi kestää vähintään 10 minuuttia. Terveysliikunnaksi eivät näin ollen riitä muutaman minuutin kestoiset arkiaskareet. Terveyden kannalta vähäinenkin säännöllinen liikkuminen on kuitenkin parempi kuin ei liikuntaa ollenkaan.

13 Terveysliikunnan suositukset Liikuntarajoitteinen henkilö toimintakyvyn ylläpitämiseksi lyhyet liikunta- tai liikkumisjaksot voivat olla merkittäviä Esim. sentraalisesta fatiikista kärsivät potilaat (esimerkiksi MS-tautia tai fibromyalgiaa sairastavat) oppivat usein käytännön kokeilujen kautta rytmittämään liikkumisen ja levon itselle sopivaksi kokonaisuudeksi

14 Akuutisti sairas tarvitsee lepoa toipuakseen. Akuutin tilanteen helpotettua terveysliikunnan avulla voidaan hoitaa ja kuntouttaa monia tuki- ja liikuntaelimistön, hengitys- ja verenkiertoelimistön sekä aineenvaihduntasairauksia. Kroonisesti sairas hyötyy terveysliikunnasta Vähäinen fyysinen aktiivisuus on tutkitusti terveysriski yli 20 eri sairaudelle (Vuori 2011). Monien sairauksien oireita pystytään lievittämään, vaikka itse sairaus on pysyvä.

15 Käypä hoito -suositukset neurologiset sairaudet Aikuisten liikunta 2012 MS 2002 Unettomuus 2008 Aivoinfarkti 2011 Aivovammat 2008 Down 2010 Epilepsia 2014/ Epileptinen kohtaus Migreeni 2002 Muistisairaudet 2006 Parkinson 2006 Lasten pääsärky 2003 Selkäydinvammat 2000

16 Henkilöillä, joilla liikkumisen ja fyysinen toimintakyvyn rajoituksia on huomattava riski saada vähäisen fyysisen aktiivisuuden seurauksena perussairauden lisäksi muita nk. sekundäärisiä sairauksia tai niiden riskitekijöitä kuten sydän- ja verisuonisairauksia, osteoporoosia, aikuistyypin sokeritautia tai ylipainoa, jotka edelleen vaikeuttavat liikkumista

17 Ympäristön rajoitukset, muut esteet Fyysiset liikkumis- ja toimintakyvyn rajoitukset Vähäinen liikkuminen - Fyysisen kunnon ja toimintakyvyn lasku - Ylipainon lisääntyminen - Kroonisten sairauksien lisääntyminen - Sosiaalinen osallistuminen vähenee - Elämänlaatu heikkenee Vähäisen liikkumisen seurannaisvaikutuksia (Taulaniemi 2011)

18 Ruotsalaistutkimuksen (Junker 2011) mukaan 1) puolet fyysisesti passiivisista liikuntarajoitteisista henkilöistä oli halukkaita lisäämään liikuntaansa. 2) yli 80 % heistä koki tarvitsevansa siihen tukea. 3) noin kolmasosa koki, että heillä ei ole tarpeeksi tietoa omasta kehosta ja liikunnasta.

19 Fysioterapeuteilla on tietoa liikunnasta ja he osaavat soveltaa terveysliikuntaa yksilöllisesti erilaisista sairauksista ja oireista kärsiville. Terveysliikunnan edistäminen kaikissa asiakaskontakteissa olisi suotavaa. Yksilöllisten hyötyjen lisäksi sillä on suuria kansanterveydellisiä vaikutuksia.

20 Neuroliikkujan terveysliikunta Sairauden tuomat rajoitukset ja asiakkaan lähtökohdat

21 Fyysiseltä toimintakyvyltään rajoittuneet tai liikkumisvaikeuksia omaavat henkilöt liikkuvat puolet vähemmän kuin henkilöt, joilla ei ole näitä rajoituksia. (USA:ssa tehty selvitys, Rahl 2006) Täysin fyysisesti inaktiivisia oli v puolet enemmän (28% versus 15%) nk. normaaliväestöön nähden. Toimintakyvyltään rajoittuneilla oli enemmän sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä, kuten lihavuutta ja he tupakoivat enemmän.

22 Samansuuntaisia havaintoja Ruotsissa (Arnhof 2008). rakennetun ympäristön rajoitteet vaikeuttavat huomattavasti toimintakykyrajoitteisten henkilöiden liikkumista ja liikunnan harrastusta (Funktionsnedsättning 2011). Rakennetun ympäristön esteiden vuoksi myös monet muut tekijät, kuten esimerkiksi kipu ja tiedon puute voivat helposti muodostua fyysisen aktiivisuuden esteiksi (Kehn 2009, Junker 2011).

23 Sairauden erityispiirteet voivat myös määritellä liikunnan annostelua, jolloin kuntouttava liikuntaa on hyvä harjoittaa paljon yleisiä suosituksia enemmän tai useammin. * Amerikkalaiset neurologiset potilasjärjestöt suosittelevat venyttelemään useammin (vähintään 3-5 krt/vk) kuin yleisissä terveysliikuntasuosituksissa kehotetaan tekemään. * NCPAD (National Center of Physical Activity and Disability) ja ACSM (American Collage of Sport Medicine) suosittelevat esimerkiksi MS- ja lihasrappeumapotilaille päivittäistä venyttelyä. (Rahl 2006).

24 Liikuntapiirakka ja tyhjä liikuntapiirakka - yksilöllinen sovellutus viikoittaiseen liikuntaan ja liikkumiseen - terveille aikuisille (18 64-vuotiaille) laadittu liikuntapiirakka (esimerkkilajeina mm. luistelu, maastohiihto ja maila- ja juoksupallopelit) saattaa olla liian vaativa henkilöille, joilla on toimintakyvyn rajoitteita, krooninen sairaus, ylipainoa tai vuosien fyysisen passiivisuuden seurauksena rapakunto - hankala soveltaa liikuntapiirakkaa itselle sopivaksi, jos se ei kosketa omakohtaisesti

25 Soveltavat liikuntapiirakat lähtökohtana toimintakyky, ei diagnoosi. Terveyttä edistävät liikuntasuositukset ovat määrällisesti suurin piirtein samoja niin terveille kuin esimerkiksi CP-, parkinson-, nivelreuma-, fibromyalgia-, aivohalvaus-, aivovamma- kuin MS-potilaillekin. Kunkin sairauden erityispiirteet ja yksilön lähtökohdat toki otetaan huomioon yksilöllistä liikuntasuunnitelmaa laadittaessa. Soveltavissa liikuntapiirakka lehtisissä on tila kirjauksille.

26 Soveltavat liikuntapiirakat Kirjauksissa huomioidaan esimerkiksi 1) sairauksien erityispiirteiden vaikutuksia 2) liikunnan harrastamiseen, kuten esimerkiksi diabeetikon ruokailun/välipalan ajoittamista suhteessa liikuntaan 3) parkinsonpotilaan lääkitys ja liikunnan ajoituksen synkronointi 4) MS-potilaan rakon tyhjennys tai 5) katkokävelypotilaan kävelyharjoittelun jaksottaminen kipurajatuntemusten mukaan

27 Liikunnan lisäämisestä saavat terveyshyötyjä eniten henkilöt, joiden lähtötason fyysinen aktiivisuus on vähäistä. Ammattilaisen on hyvä kiinnittää huomiota aloittelevan liikkujan liikunnan turvallisuuteen vaikuttaviin tekijöihin. Näitä ovat yksilölliset tekijät (ikä, sukupuoli, liikuntatausta, sairaudet ja riskitekijät, kuten ylipaino) liikunnan määrä ja kuormittavuus sekä liikuntamuoto ja ympäristö. Liikunnasta saatavat terveyshyödyt vähenevät merkittävästi, ellei liikunnan aikana sattuvia haittoja ehkäistä.

28 Soveltavat liikuntapiirakat Liikuntalajit ja -muodot on muokattu ja mietitty erikseen henkilöille, joilla 1) sairaus tai liikuntakyvyn aleneminen vaikeuttaa liikkumista 2) apuvälinettä kävelyssä käyttäville ja 3) pyörätuolia käyttäville henkilöille. Soveltavassa liikuntapiirakkalehtisessä esitellään terveysliikunnan suositus, joka on määrällisesti sama kuin terveille aikuisille suunnattu suositus. Täytettävän liikuntapiirakan avulla hahmotellaan asiakkaan tämänhetkisen liikunnan määrä ja liikuntamuodot. Sen pohjalta yhteistyössä asiakkaan kanssa mietitään hänelle yksilöllisesti, oma viikoittainen liikuntasuunnitelma.

29

30 Liikuntapiirakoiden tuoteperhe kouluikäisten (7 18-vuotiaiden) liikuntapiirakka terveiden aikuisten (18 64v.) liikuntapiirakka iäkkäiden liikuntapiirakka soveltavat liikuntapiirakat sähköinen liikuntapiirakka Näitä voi tulostaa UKK-instituutin kotisivuilta. Painotuotteina soveltavia piirakoita myydään 10 lehtisen nipuissa (3 /nippu). Myös tyhjän liikuntapiirakan täyttöohjeet ovat tulostettavissa osoitteessa

31 Liikuntaneuvonta

32 Liikuntaneuvonta? Mistä on kysymys mikä palvelu, mikä tuote? Kenen harteilla - kuka siitä on vastuussa? Kenen jaloilla - kuka sitä toteuttaa ja miten? Kenen voimilla - yhteistyö? Kenen kukkarolla -? KKI-ohjelma, UKK-instituutti ja liikunnan aluejärjestöt Liikuntaneuvonnan koulutuskierros 2014

33 Neuvonta? Monia asioita Tieto, neuvontaa, ohjausta, erityisohjausta, neuvottelua Neuvonta neuvottelu? MOTIVOI Ei yhtä oikeaa tapaa, näkökulmaa Kulttuurimme on musta-valkoinen virheitä välttävä oikeita vastauksia antava Asiakasta arvostava asenne: Ei aina puheeksi Satu Eerola

34 Terveysneuvonnan arvioinnin tasot Muokaten Green & Kreuter 1999 Aittasalo UKK-instituutti

35 Henkilökohtainen liikuntaneuvonta Neuvonnan tavoitteet ja muodot riippuvat asiakkaan elämäntilanteesta ja pyrkimyksistä ja siitä miten valmis hän on tarkastelemaan ja muuttamaan omia toimintatapojaan ja tottumuksiaan Neuvonta on ammattihenkilön ja asiakkaan keskinäistä neuvottelua ja tasapuolista vuorovaikutusta Pyrkimys on, että asiakkaalla on tai hänelle kehittyy keskustelun kuluessa kysymys, jota neuvonnassa pyritään ratkaisemaan Neuvonnan aikana asiakas osallistuu aktiivisesti ongelmanratkaisuun Liikuntaneuvonnan aloittaminen ei edellytä läheskään aina fyysisen suorituskyvyn mittaamista

36 Henkilökohtainen liikuntaneuvonta FIKSU TAVOITE MOTIVOI! SMART S = Spesifivc = tarkka M = Measurable = Mitattava A = Attainable = Saavutettavissa oleva R = Relevant = Oleellinen, Merkityksellinen T = Timebound = aikaan sidottu Satu Eerola

37 Asiakkaan lähtötilanteen hahmottaminen tyhjän liikuntapiirakan täyttäminen verrataan asiakkaan kirjaamaa liikkumisen määrää ja monipuolisuutta soveltavan liikunnan esimerkkipiirakkaan asiakas havahtuu pohtimaan omia liikkumiseen liittyviä tavoitteitaan. Näin voidaan päästä liikuntaneuvonnassa alkuun; yhteiseen, tavoitteelliseen suunnitteluun.

38 Täytettävä liikuntapiirakka

39 5 A:n periaate (mukailtu Estabrooks ym. 2003) Arvioi Assess Anna tietoa Advice Aseta Agree Auta Assist Aikatauluta Arrange nykyinen liikunta-aktiivisuus, taidot, asenne, kokemukset ja tiedot (muutosvaihe) liikunnan hyödyistä, liikkumattomuuden riskeistä, liikunnan annostelusta ja sopivista liikkumismuodoista henkilökohtainen tavoite ja tee konkreettinen liikuntasuunnitelma tunnistamaan liikkumisen esteet ja löytämään esteiden raivaamiskeinot ja asiakkaalle sopivat liikuntapalvelut seurantakäynnit ja valitse asiakkaalle sopivat seurantatavat Aittasalo & Vasankari 2011

40

41 Virtain terveyskeskus LIIKUNTATOTTUMUKSENI Rastita jokaisesta kohdasta sopiva vaihtoehto, joka vastaa tapojasi parhaiten ja täydennä tarvittaessa puuttuvat tiedot niille varattuun kohtaan. Nimi: Ikä: 1. Parannan kestävyyskuntoani Päivämäärä: a) Liikkumalla useana päivänä viikossa reippaasti (esim. reipas kävely) yhteensä О ainakin 2 t 30 min О alle 2 t 30 min О en ollenkaan b) Liikkumalla useana päivänä viikossa rasittavasti (pallopelit, hiihto, juoksu) yhteensä О ainakin 1 t 15 min О alle 1 t 15 min О en ollenkaan 2. Kohennan lihaskuntoani (kuntosali,jumpat) yhteensä О ainakin 2 kertaa viikossa О kerran viikossa О en ollenkaan 3. Kun nousen ylempiin kerroksiin talossa, yleensä О käytän hissiä О kävelen portaita 4. Käydessäni kaupassa О ajan autolla mahdollisimman lähelle ovea О kävelen/pyöräilen kauppaan aina, kun mahdollista 7. Onko vapaa-ajan liikuntasi määrä muuttunut viimeksi kuluneen 3 kuukauden aikana verrattuna sitä edeltävään aikaan? О määrä on lisääntynyt О ei olennaisia muutoksia määrässä О määrä on vähentynyt KYSELY (TK 3) Päivittäinen liikkuminen ja liikuntatottumukset vaikuttavat terveyteen ja elämänlaatuun. Liikkumiseen liittyvien valin - tojen vaikutukset voi tuntea joka päivä vireytenä ja jakamisena. Pitkän ajan vaikutukset näkyvät esimerkiksi pai -8. Millaiset mahdollisuudet ( aika, paikka, raha, ohjaus) sinulla on nykyisessä elämäntilanteessasi harrastaa liikun - nossa. Jo yksikin pieni muutos liikuntatottumuksissa voi lisätä hyvinvointia elämään. Tämän kyselyn avulla voi -taa? daan arvioida liikuntatottumuksia terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. О hyvät mahdollisuudet О kohtalaiset mahdollisuudet О huonot mahdollisuudet 9. Miten kiinnostunut olet harrastamaan liikuntaa? О erittäin kiinnostunut О jonkin verran kiinnostunut О en ole kiinnostunut 10. Yleisin syy siihen, että en liiku on О en jätä liikuntaa väliin, ellen ole sairas О huono sää О väsynyt olotila työn tai muiden vaatimusten vuoksi О ajanpuute О liikuntapaikkojen kaukainen sijainti 11. Minulle mieleisiä liikuntamuotoja ovat О piha- ja puutarhatyöt О marjastaminen, sienestäminen, metsästys О pyöräily О kävely, sauvakävely О lenkkeily / juoksu О uinti О pallopelit О kuntosali / kuntojumpat О tanssiminen О venyttely, jooga О joku muu, mikä: 12. Miten arvioit terveydentilasi? О erittäin huono О huono О kohtalainen О hyvä О erittäin hyvä 5. Työni fyysinen rasitus on 13. Miten arvioisit fyysisen kuntosi verrattuna ikätovereihisi?

42

43

44

45 Lähteitä ja linkkejä Absetz Liikkumattomasta liikkujaksi, mutta miten? Liikunta ja Tiede 6/ 2013; 4-8. Aittasalo ja Vasankari Terveysliikunnan edistämisen työvälineitä. Terveysliikunta. Duodecim. Green & Kreuter Health Promotion Planning. Ikääntyneiden ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset. STM 2004 Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma. OKM Karppi Neuvonta lisää fyysistä aktiivisuutta. Fysioterapia 7/ 2013, Kolu, Vasankari, Luoto. Liikkumattomuus ja terveydenhuollon kustannukset. Suomen Lääkärilehti 12/2014. Kunnossa kaiken ikää (KKI)-ohjelma Erja Toropainen

46 Lähteitä ja linkkejä Nupponen ja Suni Henkilökohtainen liikuntaneuvonta. Terveysliikunta. Duodecim. Rintala, Huovinen, Niemelä Soveltava liikunta. LTS nro 168. Helsinki. Ryhmävoimaa! Kuinka perustan liikuntaneuvontaryhmän. Suomen Parkinsonliitto ry, Aivoliitto ry Saari. Inkluusion nosteet ja esteet liikuntakulttuurissa tavoitteena kaikille avoin liikunnallinen iltapäivätoiminta. (vk) Jyväskylä Sipilä, Lommi Hoitosuositukset eivät muutu hoitokäytännöiksi itsestään. Duodecim 2014; 130: Soveli ry Taulaniemi. Soveltavat liikuntapiirakat työvälineitä liikuntaneuvonnan tueksi. Fysioterapia 6/ 2011, UKK-instituutti (mm. liikuntapiirakka, sähköinen liikuntapiirakka, soveltavat liikuntapiirakat, iäkkäiden liikuntapiirakka, Liikkumisresepti, Terveysinfo) Vuori Liikkuminen on tehokas terveyttä edistävä luonnontuote. VoimaSanomat 1, Erja Toropainen