V A L T U U S T O N Y L E I S K A A V A S E M I N A A R I y h t e e n v e t o

Transkriptio

1 V A L T U U S T O N Y L E I S K A A V A S E M I N A A R I y h t e e n v e t o S I P O O N K U N T A S I B B O KO M M U N

2 Seminaarin avaus Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kristiina Lyytikäinen avasi seminaarin ja totesi että valtuusto ottaa nyt kantaa Sipoon kunnalle äärimmäiseen tärkeään yleiskaavaan. Yleiskaavaa varten on laadittu kuusi erilaista tapahtumakuvaa, kuusi erilaista rakennemallia. Kaavoituspäällikkö Pekka Normo alusti omalta osaltaan seminaaria kertomalla lyhyesti rakennemalleista: A B Haulikko malli, kehitys jatkuu kuten tähän asti haja-asutusalueella, väestönkasvu 2 % Virallinen visio, kuten tavoitesuunnitelmassa 2020, asutusta keskitetään Nikkilään ja Söderkullaan, väestönkasvu 2 % C Junalla Nikkilään, KENI rata otetaan käyttöön, väestönkasvu 2 % D Metrolla Itäsalmeen, Itäsalmen kasvu, väestönkasvu 3,6 % E Etelän hedelmät, Heli-rata toteutetaan, väestönkasvu 3,6 % F Pohjoinen ulottuvuus, alue kehitetään, väestönkasvu 2 % Irmeli Wahlgren, VTT kertoi lyhyesti vaikutusten arvioinnista ja totesi lopuksi että rakennemallit ovat yleispiirteisiä ja vaikutusten arviointi on tämän takia myös yleispiirteistä. Selvitysten johtopäätökset tässä vaiheessa ovat mm. että aktiivinen maapolitiikka on edullista ja että jatkosuunnittelu on tärkeää. Seminaariosanottajat jaettiin 6 työryhmään ja jokainen työryhmä otti kantaa miten seuraavat suur-alueet kehitetään; alue 1 Paippinen Linnanpelto, alue 2 Nikkilä-Talma, alue 3 Hindsby-Itäsalmi, alue 4 Box, alue 5 Söderkulla, alue 6 rannikko ja saaristo. Kunnanvaltuuston jäsenille on etukäteen jaettu materiaalia ja selvityksiä aiheesta. Työryhmien mielipiteet piirretään karttaan ja laaditaan lyhyt yhteenveto suuralueiden kehityskuvasta. 2

3 Ryhmä 1 Christel Liljeström, puh.joht./ordf., Magnus Åström,Camilla Weckström, Harri Markkanen, Paula Hiidenuhma-Valtonen, Rainer Boman, Eva Autio, Anne Iijalainen, Pekka Normo, siht./ sekr. Työryhmä oli yksimielinen alueiden kehityskuvasta. Työryhmä oli tietoinen Järvenpäästä tulevasta kasvupaineesta mutta pohjois-sipooseen ei haluttu uutta keskustaa vaan kylämäinen rakentaminen olisi suotavampaa. Nikkilä- Talma rautatie koettiin tärkeänä. Bastukärrin aluetta tulisi laajentaa, mikä käytännössä tarkoittaisi nykyisen kaava-alueen kaksinkertaistamista. Itäsalmi- Hindsby aluetta kehitettäisiin ilman metroa ja Söderkullan sekä Boxin aluetta kehitettäisiin B-mallin mukaisesti. Söderkullan ja Nikkilän kasvua kohennetaan, Talmassa on kasvupainetta ja Itäsalmen kehityskuva olisi vastaus Helsingille. Asukaskasvu olisi noin 3 %. Yhteenveto alueittain: ALUE 1 Paippinen Linnanpelto A;n mukaisesti, kylämäistä aluetta, EO-alue, T-alue Järvenpään suuntaan ALUE 2 Nikkilä -Talma C:n mukaisesti taajama-aluetta hieman supistaen, Bastukärrin aluetta laajennetaan Öljytien pohjoispuolelle, vain Nikkilään kerrostaloja ALUE 3 Hindsby-Itäsalmi D-malli pohjana ilman metroa ja Immersbyn taajama-aluetta. Asuntoalueen pohjoisreuna Landbon kohdalla. Taajama-aluetta laajennetaan Husön alueelle. ALUE 4 Box B:n mukaisesti, työpaikka-alueet E:n mukaisesti. EO-alue varauksin. ALUE 5 Söderkulla B:n mukaisesti. ALUE 6 Rannikko ja Saaristo Saariston oyk:n mukaisesti. 3

4 Ryhmä 2 Juhani Rantala, puh.joht./ordf., Rolf Björkell, Kristina Lyytikäinen, Tim Kankfelt Clas-Håkan Nyman, Ari Oksanen, Sirkka Leskinen, Tanja Partanen, Sture Lindqvist, Tuomas Autere, siht./sekr. Työryhmä lähti siitä että Sipoossa olisi useita kehityskohtia, Nikkilä Söderkulla, Talma ja Östersundom. Suurin keskusteluaihe työryhmässä oli alue 2 (Nikkilä-Talma). Väestöpohja alueelle voisi olla C1-mallin mukaisesti, kaikkia taajamia tiivistettäisiin, Martinkylä-Talma raideliikenne otetaan käyttöön ja tämän lisäksi pitäisi siistiä aluetta huomattavasti. Työryhmä totesi myös, että olisi otollista hankkia maa-alueita raiteen läheisyydestä. Itäsalmen aluetta suunniteltaisiin asuinkäyttöön ja työpaikka-aluetta konsortion ehdotuksen mukaisesti. Heli-radalle pitäisi miettiä paikkaa, tai poistaa kokonaan. Sipoon korvelle pitäisi saada rajattua niin, että jatkoa voidaan suunnitella. Storörenin alue, tämä Sipoon helmi, on saatava kuntoon, lisäksi Kalkkirannan alue mainittiin. Työryhmä totesi että entinen kahden taajaman kunta on mennyttä aikaa, nyt on useiden taajamien kunta. Lisäksi työryhmä painotti että taajamien aikuistuville nuorille pitäisi järjestää vaihtoehtoisia asumismuotoja. Yhteenveto alueittain: ALUE 1 Paippinen Linnanpelto 400 AO haja, työpaikka&teollisuusalue kunnan rajalle, pohjois-paippisten aluetta painotetaan ALUE 2 Nikkilä Talma väestöpohja mallista C1, 8000 uutta asuntoa (AO/AKR), Nikkilä/Martinkylä/Talma taajamien tiivistäminen, tehostettu kunnan maanhankinta, taajamien siistiminen ALUE 3 Hindsby-Itäsalmi E18 melualue työpaikka alueeksi ( noin 4000 työpaikkaa), Helsingin maiden kaavoituksesta neuvoteltava kaupungin kanssa, Itäsalmen asuinkäyttö, Heliradalle paikka ratkaistava ALUE 4 Box E18 melualue kuten 3, kyläalueen vahvistaminen, Kilpilahden liittymä työpaikka-alueena ALUE 5 Söderkulla E18 melualue kuten 3, asumisen ja palveluiden keskittymä, Nikkilän kaltainen keskus ALUE 6 Rannikko ja Saaristo Storörenin satama kuntoon, Kalkkiranta 4

5 Ryhmä 3 Rauno Haapaniemi, puh.joht./ordf., Stefan Sandström, Monica Zakowski, Fred Henriksson, Kurt Åkerfelt, Keijo Koistinen, Markku Luoma, Pekka Söyrilä siht./sekr. Työryhmä totesi esityksessään että pohjois-sipooseen ei tulisi muutoksia, vaan olemassa olevaa kehitystä jatketaan. Nikkilä-Talma alue oli työryhmän mielestä kiinnostavin. Kerava-Nikkilä raide on realistinen ja antaa mahdollisuuksia. Kansallispuisto Sipoon korvessa koettiin tärkeänä. Yleisesti pitäisi rakentaa hienovaraisesti, asutusta voitaisiin lisätä hieman mutta kaupunkimaista rakentamista ei haluttu. Kyliä pitäisi vahvistaa ja työryhmä tiedosti että kylät ovat arvokasta kulttuuriperinnettä. Saariston ja rannikon alue on ainutlaatuinen ja aluetta pitäisi kehittää, loma-asunnot pitäisi voida muuttaa pysyviksi asunnoksi. Yhteenveto alueittain: ALUE 1 Paippinen Linnanpelto Malli E, olemassa olevia kyliä tulee tukea, maa-ainesten ottoalue ei miellyttänyt ALUE 2 Nikkilä -Talma Malli C, omakoti- ja rivitaloasutusta, ei liian tiheää, rakentaminen kylätaajamiin, maiseman säilyttävä avoimena, viherkäytävä tärkeä, ainoa malli joka kehittää Nikkilää, rakentaminen lisäksi mahdollista ALUE 3 Hindsby-Itäsalmi malli C, lisäasutusta moottoritien varteen, Sipoonkorven kansallispuisto hanke tärkeä, alueelle lisää palveluja ja työpaikkoja, raskas rakentaminen vaikeaa ALUE 4 Box malli D, moottoritien vartta hyödynnettävää työpaikka-alue, muuten kuten I- alue ALUE 5 Söderkulla malli C; työpaikka alueita lisää, Söderkullan aluetta pitäisi tiivistää, palvelujen säilyminen tärkeää ALUE 6 Rannikko ja Saaristo malli C, matkailuelinkeinoja kehitettävä, ympärivuotista asutusta tulee voida lisätä hieman 5

6 Ryhmä 4 Jouko Tikkanen, puh.joht. /ordf., Tia Laurmaa.Berntzen, Johan Isaksson, Peter Granqvist, Pekka Säynätjoki, Raakel Lignell, Eva Kuntsi, Bjarne Mollgren, Johanna Horelli, siht./sekr. Työryhmä totesi että pohjois-sipoossa pitäisi ottaa huomioon Haarajoen asema mutta aluetta pitäisi yleisesti kehittää hallitusti. C-vaihtoehto oli paras Nikkilä-Talma alueella, Bastukärrin aluetta voisi vielä kehittää. Nikkilä voisi toimia Nikkilä-Talma alueen painopisteenä. Sipoonkorven rajat pitäisi vahvistaa. Boxin alue kehitettäisiin idylliseksi asuinalueeksi ja kaatopaikka sijoitettaisiin Porvooseen. Söderkullan aluetta pitäisi tiivistää ja yhdistetään Eriksnäs ja Taasjärven alueet. Nykyinen asukastiheys säilytettäisiin saariston ja rannikon alueella, loma-asutusta voitaisiin muuttaa ympärivuotiseksi. Tärkeää on myös työryhmän mielestä että ymmärretään saariston ja rannikonalueen arvo. Yhteenveto alueittain: ALUE 1 Paippinen Linnanpelto Haarajoen asema Hallittu kehittäminen, ajoitus (aktivoituu 2020 ja eteenpäin) Monikuntayhteistyö Järvenpää-yhteistyö; kouluyhteistyö kuntarajojen yli Pornainen-Sipoo F-malli on ylimitoitettu ALUE 2 Nikkilä -Talma Ykköspainopiste Kerava-Nikkilä radan vaikutusalueelle C-vaihtoehto paras, painopisteenä Bastukärrin kehittäminen edelleen Talmaan Etelä-Kaskelan mallin mukaista rakentamista, pientaloja, paritaloja, pienkerrostaloja Nikkilän painopistettä itään, Jokipuisto, Kartanon metsät asuinalueeksi. ALUE 3 Hindsby-Itäsalmi Sipoon korven rajat määritettävä Rakentamista Itäsalmeen: Helsingiltä ostetaan raakamaa ja myydään tontteina tiiviydestä erilaisia näkemyksiä Moottoritien varteen työpaikka-alueita tukeutuen Vuosaaren satamaan mennessä ei rataa/metroa, Heli-radan varaus pysyy ALUE 4 Box Idyllistä asumisaluetta Kilpilahden työpaikka-alue ulottuu Sipoon puolelle Moottoritien viereen työpaikkarakentamista Ampumaradat nykyisellään 6

7 Kaatopaikka-alue Porvooseen ALUE 5 Söderkulla Asutuksen tiivistäminen ja laajentaminen, jotta palveluita saadaan vanhuksille ja lapsiperheille Taasjärven, Hansaksen, Eriksnäsin yhdistäminen Heli-radan pysäkki vuonna 2040? 170-tie/moottoritien varrella nauhamainen asutus, jossa Söderkulla kultakoruna (EK) ALUE 6 Rannikko ja Saaristo Kalkkiranta, Spjutsund: nykyinen asukastiheys Husö? Virkistyskäytön järjestäminen: vierasvenesataman kehittäminen Mantereella olevien loma-asuntojen muuttaminen ympärivuotiseksi? Saariston arvon ymmärtäminen 7

8 Ryhmä 5 Bengt Wiik, puh.joht./ordf., Clara Lindqvist, Rainer Karlsson, Eero Seppänen Anna-Lisa Ahrenberg, Kauko Virtanen, Rauno Haapaniemi, Peter Stenvall Heidi Saaristo, siht./sekr. Työryhmä totesi että heillä oli vilkas keskustelu mutta yksimielisiä oltiin siitä että malli C voisi olla pohjana ja sitä voitaisiin kehittää eteenpäin. Paineet lounais Sipoossa on otettava huomioon ja yleisesti pitäisi ottaa taloudelliset resurssit huomioon kun alueita kehitetään. Pohjois-Sipoossa on luonnollinen kasvupaine Haarajoen aseman takia, alueelle pitäisi osoittaa maltillista lisärakentamista joka tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan Sipoonkorpi on säilytettävä ja rajattava selkeästi, Husön alueella sijoitettaisiin helikopterikenttä. Työryhmä totesi että saariston ja rannikon alue on arvokas osa Sipoota, aluetta pitäisi vaalia ja kehittää. Yhteenveto alueittain: ALUE 1 Paippinen Linnanpelto Osoitetaan maltillista lisärakentamista, huomioidaan Haarajoen rata! Asutus ja palvelut eivät saa heikentää Nikkilää. Lisärakentaminen kunnallistekniikkaan tukeutuen -> KEHITYSALUETTA ALUE 2 Nikkilä -Talma Mallin C mukaisesti, pääpaino Nikkilässä, maa-aineksen otto mahdollisuus tulisi selvittää työpaikka-alueen laajentamisen yhteydessä ALUE 3 Hindsby-Itäsalmi Sipoonkorpi säilytetään ja rajataan selkeästi yleiskaavaan. Alueella sijoitetaan työpaikkoja ja asutusta mutta ei uutta keskusta. noin asuntoa. Ekologiset käytävät säilytetään ja Landbon itäpuolelle virkistyskäyttöä. Varataan paikka helikopterikentälle(meripelastus). ALUE 4 Box Savijärven työpaikkavyöhyke liitetään Nikkilän suuralueeseen. Mömossen säilytetään työpaikka-alueena. Haja-asutusta n. 200 asuntoa. ALUE 5 Söderkulla Söderkulla laajennetaan Boxin suuntaan. Työpaikka-aluetta laajennetaan mallista C. ALUE 6 Rannikko ja Saaristo Saaristo säilytetään/kehitetään nykyisen mukaan 8

9 Ryhmä 6 Hanne Aho, puh.joht./ordf., Kaj Lindqvist, Daniel Saarinen, Susanna Vuorinen Heikki Vestman, Catharina Westermark, Monica Hämäläinen Leena Kokko, Sisko Qvickström, siht./sekr. Työryhmä ei ollut yksimielinen kaikkien alueiden kehittämisvaihtoehtoista. Nikkilä-Talma alue voisi kasvaa voimakkaasti ja Kerava-Nikkilä rata otettaisiin käyttöön. Ryhmä oli yksimielinen siitä, että asutusta pitäisi keskittää ja tiivistää keskuksiin. Keskustelua tosin käytiin siitä mikä on keskus ja mitä tarkoittaa tiivistäminen. Ryhmällä oli eri näkemys Hindsby-Itäsalmen sekä Söderkulla alueen kehittämisestä. Ryhmä äänesti siitä että pitäisikö Metro/Heli rata rakentaa vai jättää rakentamatta, ja äänestyksen jälkeen ryhmä oli Metro/Heli radan puolella (4/3). Ryhmä äänesti myös väestökasvuprosentista, 4% tai 2 %, äänestyksen jälkeen päädyttiin 2 %. Yhteenveto alueista: ALUE 1 Paippinen Linnanpelto kuten mallissa C, Haarajoen alueen kehittäminen tulevaisuudessa (suunnittelukauden ulkopuolella) -> yhteistyö naapurikuntien kanssa, kuten mallissa F vuoden 2025 jälkeen ALUE 2 Nikkilä -Talma 1 kehitettävä alue C malli, Kerava-Nikkilä radan käyttöönotto ->Talman ja Nikkilän vahvistaminen, enemmän työpaikkoja, Bastukärr liian alhaalla - viheryhteys Sipoonkorpeen. ALUE 3 Hindsby-Itäsalmi Sipoonkorpi säilytettävä, kaksi erilaista näkemystä: malli D;1) Itäsalmen aluetta kehitettävä voimakkaasti Vuosaari malli C;2) Itäsalmen alue on kehittämisaluetta mutta tulevaisuudessa ALUE 4 Box C-malli vesi ja viemäri on, Nykyistä kehittämisvauhtia pidettiin suurpiirteisesti ottaen hyvänä - ei soranottoa, keskusta tiivistäminen - Kilpilahti ALUE 5 Söderkulla kehittämisalue 2, alueen kehittäminen on tulevaisuutta, aikataulusta täysin erilaiset näkemykset: 1) Itäsalmi Söderkulla kehittäminen nopeaa malli E 2) A malli Itäsalmi-Söderkulla tulevaisuutta, jopa suunnitteluaikataulun ulkopuolella ALUE 6 Rannikko ja Saaristo Nykyinen, ympärivuotuinen asuminen, Sipoolaisten yhteinen merenranta- Metro/Heli asema Itäsalmeen ja Söderkullaan 9

10 Ryhmätöiden esittelyjen jälkeen seurasi lyhyt yleiskeskustelu mm. siitä miten informoidaan kuntalaisia, onko neljä rakennemallia sopiva määrä ja voisiko esimerkiksi C-malli toimia pohjana. Kristina Lyytikäinen totesi yleiskeskustelun jälkeen, että kunnan virkamiehet jatkavat työryhmien ryhmätöiden pohjalta rakennemallien työstämistä ja jalostamista. Puheenjohtaja päätti seminaarin toteamalla, että tekniikka - ja ympäristölautakunta ja kunnanhallitus pitävät yhteisen kokouksen jolloin yleiskaavaa käsitellään uudestaan. 10

11

12

13

14

15

16

17