Nojanmaan koulun opetussuunnitelma vuosiluokille 1-6

Transkriptio

1 Nojanmaan koulun opetussuunnitelma vuosiluokille 1-6 Johdanto: Savonlinnan kaupungin perusopetuksen koulujen opetussuunnitelmat vuosiluokille 1-9 perustuvat Opetushallituksen vahvistamiin opetussuunnitelman perusteisiin (2004). Tämä opetussuunnitelma täsmentää ja täydentää perusteissa esitettyjä tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Koulujen omat opetussuunnitelmat on laadittu Savonlinnan kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman ja perusteiden pohjalta. Laatikoidut asiat koskevat yhteisesti kaikkia kaupungin peruskouluja. Tämä opetussuunnitelma on päivitetty keväällä Sisällysluettelo: 1. Arvot ja toiminta-ajatus Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Perusopetuksen tuntijako Savonlinnassa... 6 liikunta4. Opetuksen toteuttaminen Opetuksen toteuttaminen Fyysinen oppimisympäristö Koulun toimintakulttuurin kuvaus Savonlinnan kaupungin perusopetuksen kieliohjelma Opetuksen mahdolliset painotukset Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle Käyttäytymisen arvioinnissa huomioon otettavaa Aihekokonaisuuksien toteuttaminen ja opetuksen mahdollinen eheyttäminen Valinnaisaineiden opetus Yhteistyö esiopetuksen kanssa Yhteistyö muun perusopetuksen kanssa

2 12. Kodin ja koulun yhteistyö Yhteistyö muiden tahojen kanssa Suunnitelma oppilashuollon ja siihen liittyvän yhteistyön järjestämiseksi Oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet Työelämään tutustumisen järjestelyt Kerhotoiminnan järjestäminen Tukiopetuksen järjestäminen Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Koulun tukitoimenpiteet ongelmien ilmetessä Osa-aikaisen erityisopetuksen järjestäminen peruskoulussa Mahdollisimman kattava luettelo koulussa ilmenevistä hoito- ja toimenpidetarpeista Erityisopetukseen ottaminen/ siirtäminen Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Erityistä tukea vaativan nivelkohdat koulun/ yksikön vaihtuessa Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus OPINTOJEN AIKAISEN ARVIOINNIN TEHTÄVÄ ON: Oppilaan arvioinnin pääperiaatteet Savonlinnassa Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta Opinnoissa eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan Tietostrategia Toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen

3 1. Arvot ja toiminta-ajatus Savonlinnan perusopetus pohjautuu eettisyyteen, esteettisyyteen, eri kulttuurien hyväksymiseen ja tasa-arvoon. Lisäksi korostetaan alueen historiaa, kulttuuria ja ympäristöä. Opetusjärjestelyissä otetaan huomioon oppilaiden yksilöllisyys. KESKEISISTÄ ARVOISTA ON JOHDETTU NOJANMAAN KOULUN TOIMINTA-AJATUS: NOJANMAAN KOULUN TARKOITUKSENA ON ANTAA OPPILAILLE PERUSTAITOJA JA -TIETOJA, INNOSTAEN HEITÄ TUTKIMAAN, AJATTELEMAAN, KYSYMÄÄN JA TOIMIMAAN KOULUSSAMME TUETAAN OPPILAAN PYRKIMYSTÄ SELVIYTYÄ OMASSA SOSIAALISESSA JA EKOLOGISESSA YMPÄRISTÖSSÄÄN VALINTOJA TEHDEN KOULUSSAMME PAINOTETAAN TASAPAINOISEEN TERVEESEEN ELÄMÄÄN OPPIMISTA KOULUMME OPPILAS KEHITTYY KRIITTISEKSI VIESTINTÄYMPÄRISTÖÖN OSALLISTUJAKSI PERUSTIEDOT JA TAIDOT Perustiedot ja taidot ovat välineitä, joiden avulla ihminen selviää tulevaisuuden yhteiskunnassa. Edellyttää valintojen, taitojen ja asenteiden soveltamista yleiseksi elämänhallinnaksi. Tiedon määrä kasvaa nopeasti ja olennaista on, millä perustein opiskeltavien asioiden sisällöt valitaan, jotta opiskelu edistäisi jäsentyneen tietorakenteen kehittymistä. Tiedon tulee johtaa toimintaan, jossa tunne on mukana. TUTKIMAAN, AJATTELEMAAN, KYSYMÄÄN JA TOIMIMAAN Koulumme oppimiskäsitys korostaa oppilaan aktiivista roolia oman tietorakenteensa jäsentäjänä. Oppilaan käsitykset ja odotukset ohjaavat sitä, mihin hän havaintonsa kohdistaa, mitä informaatiota ottaa vastaan ja millaisen tulkinnan sille antaa. Hyvä oppimisympäristö antaa jokaiselle oppilaalle sopivan haasteellisia tehtäviä ja edistää jäsentyneen tietorakenteen kehittymistä. Oppilaalla on käsitys tietolähteistä, kyky etsiä ja luoda tietoa sekä taito arvioida tiedon paikkansapitävyyttä. Koulumme toiminnoissa tämän oppimiskäsityksen noudattaminen edellyttää entisestään lisääntyvää yhteissuunnittelua ja joustoa opetusryhmiä ja oppimisympäristöjä suunniteltaessa. SOSIAALINEN JA EKOLOGINEN YMPÄRISTÖ Elinympäristömme, johon kuuluvat luonnonvarainen ja rakennettu ympäristö, toiset ihmiset ja kulttuurit. VASTUULLISET VALINNAT Olemme jatkuvien valintojen edessä. Teemme valintoja itsemme, muiden ihmisten ja luonnon suhteen. Valintojemme tulee olla sopusoinnussa muiden ihmisten elämän kanssa niin, ettemme tee vahinkoja heille. Valintojemme tulee edistää toistenkin hyvää. Vastuullisilla valinnoilla rakennamme tulevaisuutta elämäämme. Valintojen tulee olla elämää säilyttävää ja edistävää. TASAPAINOISET JA TERVEET ELÄMÄNTAVAT Liikunta on keskeinen osa terveellistä elämäntapaa. Nojanmaan koulussa opetetaan lapsia liikuntaan ja liikunnan avulla. Kasvattaminen liikuntaan on monipuolisten taitoedellytysten luomista, normaalin fyysisen kehityksen tukemista, lajitaitojen oppimista, energian ohjaamista liikuntaan ja innostamista liikunnan harrastamiseen. Kasvattaminen liikunnan avulla on sosiaalisten ja eettisten ominaisuuksien arvostamista. Terveyskasvatus liitetään liikunnanopetuksen yhteyteen. Terveyskasvatuksen avulla kehitetään valmiuksia ja vastuuta toimia oman ja ympäristön terveyden säilyttämiseksi ja edistämiseksi. 3

4 MONIPUOLISET, KRIITTISET VIESTINTÄTAIDOT Monipuolisessa ja kriittisessä viestintäkasvatuksessa tuetaan oppilaan kehittymistä itsensä ilmaisijana ja kokijana, viestintäympäristöön osallistujana ja vaikuttajana sekä tiedonhankkijana ja tutkijana. 4

5 2. Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa lapsen kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Nojanmaan koulun kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet johdetaan koulun arvoista ja toimintaajatuksesta sekä koulumme käyttämästä oppimis-, tieto- ja ihmiskäsityksestä. Asiaa on käsitelty syksyn 2001 vanhempainilloissa ja opettajien kokouksissa. Tukena ovat lisäksi olleet v sivistystoimen laatima kysely huoltajille ja opettajille ja niistä saadut tulokset. PERUSTIETOJEN- JA TAITOJEN OPPIMINEN (sis. myös tieto- ja viestintätekniikan) OPPILAAN OPPIMISTA TUKEVA ARVIOINTI YKSILÖLLINEN VALINNAN MAHDOLLISUUS OPPIMISESSA ( VALINNAISUUS) OPETUKSELLINEN YHTEISTYÖ JA JOUSTAVUUS SUUNNITTELUSSA Oppimisen tavoitteet - perustietojen ja taitojen oppiminen - oppimaan oppiminen Kasvatukselliset tavoitteet - terve itsetunto - terveet elämäntavat - toiset ihmiset huomioiva käyttäytyminen - ympäristön kunnioittaminen Opetukselliset tavoitteet - oppilaan oppimista tukeva arviointi - yksilöllinen valinnan mahdollisuus oppimisessa (valinnaisuus) - opetuksellinen yhteistyö ja joustavuus suunnittelussa 5

6 3. Perusopetuksen tuntijako Savonlinnassa Alla olevassa taulukossa on Savonlinnassa noudatettava tuntijako. Koulukohtaisen taito- ja taideaineen kohdentamisesta voidaan päättää myös joka vuosi erikseen koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Aine Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus ,5* ,5 A-kieli B-kieli Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto ja elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Koulukohtainen taito- tai #1 ## taideaine Kotitalous Oppilaanohjaus 0,5 0,5 1 2 Valinnaiset aineet Oppilaan valtakunnallinen vähimmäistuntimäärä Savonlinnassa toteutuva , ,5 tuntimäärä Vapaaehtoinen A-kieli Savonlinnassa toteutuva enimmäistuntimäärä , ,5 * sisältää 0,5 h kaikille oppilaille pakollisen tietotekniikan kurssin # ku / ks ## luokanopettajan päätettävissä li / mu / ku / ks liikunta 6

7 4. Opetuksen toteuttaminen Konstruktivistinen eli ns. "uusi oppimiskäsitys" tarkoittaa pähkinänkuoressa seuraavaa: Konstruktivistinen oppimiskäsitys on näkökulma, jossa oppiminen on oppijan oman toiminnan tulosta. Tärkein yksittäinen oppimiseen vaikuttava tekijä on se, mitä oppija jo ennestään tietää ja häntä opetetaan sen mukaisesti. Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppimista. Oppiainekohtaisten tavoitteiden ja sisältöjen yhteyteen kohtaan 26 on laitettu työtapaehdotuksia. Opetuksen jaksotus on pedagoginen mahdollisuus, josta päätetään koulukohtaisesti. Savonlinnan perusopetuksessa noudatetaan luokilla 1-9 neljän jakson mallia. Jokaisen jakson päätteeksi on oppilasarviointi. Jaksotusta ja integrointia toteutetaan oppiaineiden sisällä ja opettajien yhteistyössä sekä valinnaisaineissa. 7

8 4.1. Fyysinen oppimisympäristö 8

9 4.2. Koulun toimintakulttuurin kuvaus Ajanmukaiset ja viihtyisät koulutilat luovat pohjan hyvälle oppimiselle. Tärkeää on myös koulun koko henkilökunnan ja oppilaiden luoma työskentelyilmapiiri. Koulun toimintakulttuurilla on vahva yhteys turvallisen ja viihtyisän oppimisympäristön luomiseen. Koulun oppimisympäristö rakentuu paitsi fyysisistä myös sosiaalisista ja psyykkisistä tekijöistä. Oppimisympäristöön vaikuttavia sosiaalisia tekijöitä ovat mm. kouluyhteisön jäsenten vuorovaikutus ja yhteistyö. Psyykkiseen oppimisympäristöön vaikuttavia tekijöitä ovat esim. asenteet ja tunteet. Vastuu oppimisympäristön suunnittelusta on aikuisilla, mutta ilman kaikkien kouluyhteisön jäsenten apua sen toteuttaminen ei onnistu. Mukaan tarvitaan opettajien lisäksi koulun muu henkilökunta, oppilaat, huoltajat ja erilaisten sidosryhmien edustajat. Koulumme toimintakulttuuri ja oppimisympäristö on kuvattu seuraavien sivujen käsitekartoissa. 9

10 Palaute rehtori <-> ope Vastuualueet Yhteissuunnittelu Kehityskeskustelut Opekokoukset Tiedotusvälineet Luokkakohtaiset Oppilaskohtaiset Erikoisosaaminen Työjärjestys Kouluttautuminen muu henkilökunta Kirjalliset tiedotteet Kehityskeskustelut Oma työnkuva Opettajien yhteistyö Kotisivut Koulun Uutiset -syksy -kevät Työyhteisö Tiedottaminen Arviointi Tavoitteet TOIMINTAKULTTUURI Ihmiskäsitys Oppimiskäsitys Opetuksen järjestäminen Vuosisuunnitelma Eriyttäminen Resurssiope Avustajat Työtavat Luokkien Luokkien välinen välinen yhteistyö yhteistyö -tiimit, solut -kummit -pikkukoulu -valinnaisuus Juhlat, tapahtumat Retket, vierailut Erityisopetus solut 1-3 ja 4-6 Päivittäinen työ Työjärjestys valinnaisuus Liikkuva koulu Tukiopetus kummitoiminta 10

11 Perustiedot ja taidot -kriittisyys -sinnikkyys -luovuus -rohkeus Oppimisstrategiat Erilaisuuden huomioiminen Perusturvallisuus -rajat -velvollisuudet, oikeudet johdonmukaisuus, rutiinit Luottamus / Avoimuus Kiireettömyys -työyhteisön toimintastrategia Fair play -kaikki saavat osallistua Avoimuus Vastuullisuus -yhteiset oppilaat Emotionaaliset rakenteet Vuorovaikutus Kognitiiviset rakenteet Sosiaaliset rakenteet Psyykkinen tavoitteellinen rohkaiseva OPPIMISYMPÄRISTÖ viihtyisä turvallinen Vierailukohteet Fyysinen Henkilöt Tilat - avustajat - emäntä - huoltomiehet - koulupsykologi - koulusihteeri - kuraattori - opettajat - oppilaat - rehtori -siistijät - terveydenhoitaja Opetusvälineet - atk - erityisopetus -perusopetus - taito- ja taideaineet Lähiympäristö -huoltoalue -metsä+ pururata - piha-alue -allastilat - hlökunnan sostilat - ip-kerho - käytävät - liikuntasali - pukutilat - luokat - opettajienhuone - ruokala - terv.hoitajan tila/ erityisopetustila - wc:t Kalusteet -ergonomia -esteettisyys Työturvallisuus 11

12 5. Savonlinnan kaupungin perusopetuksen kieliohjelma Savonlinnan kaupungin yhtenä painopistealueena on kulttuuri ja kansainvälisyys. Pidämme tärkeänä, että oppilaille tarjottava kielivalikoima säilyy mahdollisimman monipuolisena. Kielitaidolla tulee olemaan entistä tärkeämpi rooli esim. tulevaisuuden työelämässä. Haluamme pitää huolen myös siitä, että oppilaalla on mahdollisuus jatkaa valitsemansa kielen opiskelua hänen vaihtaessaan koulua oman kaupungin sisällä. Savonlinnassa käytetään kaupungin yhteistä kielivalintalomaketta vapaaehtoisen A-kielen valinnassa. Kielenopetuksessa voidaan muodostaa eri koulujen oppilaista yhteisiä ryhmiä, jos omassa koulussa ei ole tarpeeksi vapaaehtoisen kielen valinneita. Näin taataan oppilaalle mahdollisuus laajempaan kieliohjelmaan. Oppilaan kielipolku perusopetuksen aikana (luokat 1-9): Kaikki oppilaat aloittavat A-kielen (englanti) opiskelun peruskoulun kolmannella luokalla. Sitä opiskellaan peruskoulun loppuun asti ja sen viikkotuntimäärät ilmenevät alla olevasta taulukosta. Oppilaat voivat ottaa opinto-ohjelmaansa myös vapaaehtoisen A-kielen, jonka opiskelu alkaa kaikissa kouluissa neljännen luokan kevätlukukauden alussa. Vapaaehtoiseksi A-kieleksi oppilas voi huoltajansa kanssa valita saksan. Normaalikoululla on mahdollisuus valita myös ranska. Sen opiskelu jatkuu peruskoulun loppuun asti alla olevassa taulukossa olevien viikkotuntimäärien mukaan. Ryhmien perustamisesta päätetään tapauskohtaisesti. Periaatteena on taata mahdollisimman monille kaupungin oppilaille tilaisuus opiskella itselleen toinen ns. pitkä kieli. Seitsemännellä luokalla alkaa kaikilla oppilailla toisen kotimaisen kielen (ruotsi) opiskelu. Tämän jälkeen oppilaalla on peruskoulussa mahdollisuus ottaa ohjelmaansa vielä yksi valinnainen kieli, jonka opiskelu alkaa tavallisimmin kahdeksannella luokalla. Se voi olla oppilaan valinnan mukaan joko saksa, ranska, venäjä tai italia. Sitä on yleensä sekä kahdeksannella että yhdeksännellä luokalla 2 viikkotuntia. Tätä kieliohjelmaa päivitetään tarvittaessa saatujen kokemusten perusteella. Aine Yht. A-kieli (englanti) Vapaaehtoinen A-kieli (saksa) B-kieli (ruotsi) Valinnaiset sa, ra, ve, ita

13 6. Opetuksen mahdolliset painotukset Kaupungin perusopetuksen tuntijaossa on taito- ja taideaineiden sekä kielien asemaa vahvistettu, koska kaupungin tulevaisuuden suuntaviivoissa (kulttuuri ja kansainvälisyys) niitä pidetään tärkeinä. Kaupungin tuntijaon perusteella painotamme taito- ja taideaineita. Painotus näkyy varsinkin valinnaisuudessamme. 7. Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle Jokaisella Savonlinnan peruskoululla on säännöt tms. asiakirja, joihin sisältyy tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle. Niiden sisältöön ovat päässeet vaikuttamaan työyhteisö, oppilaat ja heidän huoltajansa. 7.1.Käyttäytymisen arvioinnissa huomioon otettavaa 1) Miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön 2) Miten oppilas noudattaa sääntöjä 3) Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat 4) Käyttäytymisen arvioinnissa otetaan huomioon koulun kasvatukselle asetut tavoitteet Käyttäytymisen tavoitteet perustuvat koulumme kasvatustavoitteisiin. Tavoitteet; - rehellisyys - oikeudenmukaisuus - toisten huomioonottaminen (ystävällisyys, auttavaisuus, huomaavaisuus) 13

14 - toisten perusarvojen kunnioittaminen - työn arvostaminen - yhteistyöhaluisuus - yhteisvastuullisuus - oma-aloitteisuus - työrauhan ylläpitäminen - myönteinen suhtautuminen työ- ja elinympäristöön - vastuuntuntoinen suhtautuminen yhteiseen ja yksityiseen omaisuuteen - ympäristön suojeleminen KOULUN SÄÄNNÖT YLEISET Kunnioitamme toisen fyysistä ja henkistä koskemattomuutta. Kunnioitamme koulun ja toisen omaisuuden koskemattomuutta. Käytämme asiallista ja kohteliasta kieltä. Annamme jokaiselle työrauhan. VÄLITUNNIT Välitunnit vietetään koulun piha-alueella. Kiipeily on sallittu vain siihen tarkoitetuissa telineissä. Lumipalloja saa heittää vain metsään ja maalitauluun. Jääkentälle saa mennä vain luistimet jalassa. Sisälle tullaan kellon soidessa. RUOKAILU Opettaja vastaa oman ryhmänsä ruokailusta. Ruokailussa noudatetaan hyviä ruokailutapoja. Pöydät täytetään järjestyksessä. Ksylitolipurukumin syöminen on sallittua vain ruokailun jälkeisen välitunnin ajan. KÄYTÄVÄ Jokainen luokka huolehtii naulakkonsa siisteydestä. Ulkojalkineet jätetään naulakolle. Käytävillä liikutaan rauhallisesti ja meluamatta. TYÖSKENTELY KOULUN ERI TILOISSA Teknisen työn, tekstiilityön, musiikki- ja atk-luokassa sekä liikuntatiloissa noudatetaan kunkin tilan omia sääntöjä. KOULUMATKAT Koulumatkoilla noudatetaan liikennesääntöjä luokkalaiset voivat tulla kouluun pyörällä. Suosittelemme pyöräilykypärän käyttöä. Pyörät säilytetään pyörätelineissä. Taksi- ja linja-automatkoilla noudatetaan koulun sääntöjä. YHTEISET TILAISUUDET Yhteisissä tilaisuuksissa käyttäydytään esiintyjiä ja toisia kuulijoita kunnioittaen. Yhteisistä tilaisuuksissa poistutaan opettajan johdolla. Seurakunnan päivänavauksissa oppilailla on virsikirjat. MUUT Yhteisille pyörämatkoille pyydetään vanhempien kirjallinen lupa lukuvuoden alussa. Edellytämme pyöräilykypärän käyttöä. 14

15 Oppilaan mukana oleva kännykkä ei saa häiritä koulutyöskentelyä. Koulu ei vastaa rikkoutuneista tai kadonneista kännyköistä. Koulun piha-alueella ei pyöräillä, rullaluistella eikä lautailla kouluaikana (8-14). EKOLOGISET KÄYTÄNTEET Kopioitaessa tulevat hukkakopiot otetaan talteen ja käytetään luokissa suttupapereina. Luokissa on paperinkeräyslaatikot. Käsien kuivaamiseen toivotaan käytettävän kotoa tuotuja pyyhkeitä tai puolitettuja käsipapereita. Suihkussa ja WC:ssä käytetään vettä asiallisesti. Retkille ja turnauksiin lähtevällä oppilaalla on mukanaan pullo mehua ja rasia eväitä varten. Luokista, käytäviltä ja pukuhuoneista sammutetaan tarpeettomat valot. Koulun retkillä liikutaan mahdollisuuksien mukaan jalkaisin tai pyörillä. Kaupungin kaikissa peruskouluissa noudatetaan seuraavia kriteerejä oppilaan käyttäytymisen arvioinnissa. Vuosiluokilla 1-4 annetaan sanallinen arviointi ja vuosiluokilla 5-9 numeroarviointi. 10 (erinomainen) On esimerkillinen kouluyhteisön jäsen Auttaa ja kannustaa muita Arvostaa omaa ja muiden työtä Noudattaa hyviä tapoja sekä sääntöjä ja ohjeita Ottaa esimerkillisesti huomioon toiset ja ympäristön 9 (kiitettävä) On kouluyhteisön luotettava jäsen Haluaa auttaa ja kannustaa muita Arvostaa omaa ja muiden työtä Hallitsee hyvät tavat sekä noudattaa sääntöjä ja ohjeita Ottaa huomioon toiset ja ympäristön 8 (hyvä) On yleensä kouluyhteisön luotettava jäsen Kannustaa joskus muita ja auttaa pyydettäessä Arvostaa yleensä omaa ja muiden työtä Hallitsee hyvät tavat sekä noudattaa yleensä sääntöjä ja ohjeita Ottaa yleensä huomioon toiset ja ympäristön 7 (tyydyttävä) On lieviä vaikeuksia sopeutua kouluyhteisön jäseneksi Kannustaa ja auttaa joskus muita Arvostaa joskus omaa tai muiden työtä Noudattaa hyviä tapoja sekä sääntöjä ja ohjeita valikoiden Ottaa huomioon toiset ja ympäristön vaihtelevasti 6 On suuria vaikeuksia sopeutua kouluyhteisön jäseneksi Kannustaa ja auttaa muita hyvin harvoin Arvostaa omaa tai muiden työtä harvoin Noudattaa hyviä tapoja sekä sääntöjä ja ohjeita hyvin harvoin Ottaa huomioon toiset ja ympäristön harvoin 15

16 5 Vaikeuttaa kouluyhteisön toimintaa jatkuvasti Ei kannusta tai auta muita Ei arvosta omaa tai muiden työtä Ei noudata hyviä tapoja tai sääntöjä ja ohjeita Ei ota huomioon toisia ja ympäristöä 4 On syrjäytynyt kouluyhteisöstä täysin Käyttäytymisessä erittäin vakavia häiriöitä Ei hallitse hyviä tapoja eikä noudata sääntöjä ja ohjeita Ei ota huomioon toisia ja ympäristöä 16

17 8. Aihekokonaisuuksien toteuttaminen ja opetuksen mahdollinen eheyttäminen Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta yhdistäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Perusopetuksen aihekokonaisuudet ovat: 1. Ihmisenä kasvaminen 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys 3. Viestintä- ja mediataito 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta 6. Turvallisuus ja liikenne 7. Ihminen ja teknologia Aihekokonaisuuksien tavoitteet ja sisällöt on otettu huomioon oppiainekohtaisissa suunnitelmissa, joissa ne toteutetaan oppiaineille luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. AIHEKOKONAISUUKSIEN TOTEUTTAMINEN KOULUSSAMME Opetussuunnitelman mukaisten aihekokonaisuuksien suunnittelu ja toteutus tapahtuu soluittain 1-3 ja 4-6. Aihekokonaisuuksien toteutuksessa voidaan välttää päällekkäistä työtä, kun yhdessä suunniteltu kokonaisuus on isomman oppilasryhmän käytettävissä. Kullekin opettajalle jää vastattavaksi tietty osa toteutuksesta. Aihekokonaisuudet ovat Ihmisenä kasvaminen, Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, Viestintä- ja mediataito, Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys, Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta sekä Turvallisuus ja liikenne. 17

18 9. Valinnaisaineiden opetus Koulu saa itse päättää tarjottavista valinnaisaineista kaupungin tuntijaon puitteissa. Valinnan tekee huoltaja yhdessä lapsensa kanssa. Valinnaisaineet liittyvät aina yhteen tai useampaan oppiaineeseen syventäen ja soveltaen oppiaineiden tavoitteita, sisältöjä ja työtapoja. Valinnaisaineina tarjotaan erityisesti taito- ja taideaineita mukaan lukien kotitalous. Opetussuunnitelmassa päätetään jokaisen valinnaisen aineen nimi, laajuus, tavoitteet, sisällöt sekä vuosiluokat, joilla sitä tarjotaan. KOULUKOHTAISEN TAITO- JA TAIDEAINEEN OPETTAMINEN KOULUSSAMME 1-2 luokilla koulukohtainen taito- ja taideaine (1vk) käytetään taito ja taideaineiden sekä aihekokonaisuuksien opettamiseen opettajien laatiman suunnitelman mukaan. 3. luokalla koulukohtainen taito ja taideaine (1vk) käytetään liikunnan opettamiseen. Nojanmaan koulu on LIIKKUVA KOULU, jonka yksi keskeinen arvo on tasapainoiset ja terveet elämäntavat. Kolmannella luokalla oppilaat ovat liikunnan taitojen oppimisen kannalta suotuisassa iässä. Painotus taitoedellytysten luomiseen kannattaa tehdä tässä ikävaiheessa. Sosiaalisten taitojen oppimiselle ajankohta on myös hyvä. 4-6 luokilla koulukohtainen taito- ja taideaine (1vk) käytetään valinnaisaineiden li/mu/ku/tn/ts opettamiseen. Oppilaat tekevät valintansa valinnaistarjottimesta huhti- toukokuussa. Oppilaiden valintojen perusteella muodostetaan ryhmät ja opetus toteutetaan neljässä jaksossa tuntikehyksen mukaan. 18

19 10. Yhteistyö esiopetuksen kanssa Lapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen varmistetaan hänen oppimiselleen jatkumo. Säännöllisellä ja suunnitelmallisella yhteistyöllä lastentarhanopettajat ja opettajat luovat lapselle turvallisen siirtymisen. Yhteistyön toteutuminen edellyttää yhteistoimintasuunnitelmaa, jota arvioidaan, seurataan ja kehitetään säännöllisesti. Päiväkodin johtaja ja vastaanottavan koulun rehtori vastaavat yhteistoimintasuunnitelman laatimisesta ja sen vuosittaisesta arvioinnista. Lapsen oppimisen kannalta tärkeä tieto siirtyy esiopetuksesta perusopetukseen. Tieto on luottamuksellista. Vastaanottava koulu muodostaa opetusryhmät. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä toteutetaan yhdessä Nojanmaan päiväkodin kanssa. Vuosittain lastentarhanopettajat ja alkuopetusluokkien opettajat suunnittelevat kuluvan lukuvuoden yhteistoimintaa ja sen arviointia. Toiminnalla on kaksiosainen malli. Tuleva ensimmäisen luokan opettaja tutustuu tuleviin ekaluokkalaisiin jo eskarivuoden keväällä. Toisena osana yhteistyötä on eskarilaisten ja ekaluokkalaisten yhteinen toiminta: yhdessä tekeminen, juhlat ja retket, liikuntatapahtumat sekä koulukummitoiminta. Työtä arvioidaan säännöllisesti. Päiväkodinjohtaja ja rehtori ovat mukana suunnittelussa ja arvioinnissa. 19

20 11. Yhteistyö muun perusopetuksen kanssa Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Opiskelu tarjoaa perusopetuksen edetessä oppilaalle kasvavia haasteita. Lapsen vaihtaessa koulua perusopetuksen sisällä varmistetaan, että myös oppimisen kannalta tarpeellinen tieto siirtyy. Yhteistyössä tärkeässä roolissa ovat luokanopettajien lisäksi mm. vastaanottavan koulun opinto-ohjaaja, erityisopettajat ja koulukuraattori. Savonlinnan itäpuolen koulut ovat tehneet yhteistoimintasuunnitelman oppilaan siirtymisen järjestelyistä Mertalan koulun kanssa ja länsipuolen koulut Talvisalon koulun kanssa. Koulujen rehtorit vastaavat yhteistoimintasuunnitelman vuosittaisesta arvioinnista. Vastaanottava koulu muodostaa opetusryhmät. YHTEISTYÖ SIIRRYTTÄESSÄ ALALUOKILTA YLÄLUOKILLE Oppilas opiskelee alaluokilla pääasiassa luokanopettajan johdolla. 7-luokasta alkaen oppilaalla on oma luokanvalvoja ja useita aineenopettajia. Koska oppilaalle tulee runsaasti koulunkäyntiin liittyviä muutoksia, tiedonsiirtoon siirtymävaiheessa on kiinnitettävä huomiota. Tiedonsiirrossa huolehditaan suunnitelmallisesti oppilaiden vahvuuksien ja osaamisalueiden esilletuonnista. Yhteistyösuunnitelma on laadittu oppilaiden vanhemmille, oppilaille ja koulun opetus- ja kasvatushenkilöstölle tehdyn kyselyn pohjalta. Tiedonsiirto- ja yhteistyötavat: 1. syyslukukauden aikana 6-luokkalaiset tutustuvat yläkoulun toimintaa 2. tammikuu-helmikuu oppilaanohjaaja pitää oppilaanohjaajan tunnit ja selventää oppilaille yläluokilla tulevia muutoksia ja esittelee ja jakaa valinnaisaine-esitteen 3. helmikuu vanhempainillat 6-luokan oppilaiden vanhemmille alakouluilla 4. maaliskuu siirtopalaverit luokanopettajan, oppilaanohjaajien ja alakoulun ja yläkoulun rehtoreiden kesken. oppilashuollollisten asioiden siirrosta huolehtivat myös kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja ja koulukuraattori ja koulupsykologi tarvittaessa yksittäisten oppilaiden siirtopalaverit yhdessä huoltajan kanssa 5. toukokuu 6-luokkalaiset työskentelevät tulevan luokanvalvojansa johdolla ja tutustuvat yläkoulun toimintaan. luokanopettajan ja luokanvalvojan välinen siirtopalaveri. Luokkakohtainen vanhempainilta 20

21 6. seuraavan lukuvuoden alkupuolella entinen 6-luokan opettaja tapaa oppilaansa Mertalassa. Luokanvalvojien, entisten 6-luokan opettajien, oppilaanohjaajien ja rehtoreiden yhteispalaveri yläluokille siirtyminen sujumisesta. 21

22 12. Kodin ja koulun yhteistyö Kasvatus on kodin ja koulun yhteinen tehtävä. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Savonlinnassa pidetään vähintään 1 vanhempainilta/ luokka-aste/ vuosi. Lisäksi huoltajien, oppilaan ja koulun edustajan välistä kehityskeskusteluja käydään vähintään kerran luokkien 1-2, 3-4, 5-6 ja 7-9 aikana sekä luokanopettajan tai valvojan vaihtuessa. Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Koulut ovat aloitteellisia keskustelussa ja tiedottamisessa. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille annetaan tietoa oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä asioista ja tarvittaessa järjestetään mahdollisuus keskusteluun. Luokanopettaja suunnittelee syksyn vanhempainillassa yhdessä luokkansa vanhempien kanssa millaista yhteistyötä kodin ja koulun välillä tehdään lukuvuoden aikana. Tiedotus: Koulun uutiset Erilliset tiedotteet; koulu- ja luokkakokoukset Koulun kotisivut Opetussuunnitelma luettavissa internetissä Luokassa kaksi opetussuunnitelmaa vanhemmille lainattavaksi Tapaamiset: Arviointi: Muuta: Vanhempainillat / vanhempainvartit Kehityskeskustelut Juhlat Koulutulokkaitten tutustumispäivä Todistukset / arviointilomakkeet Arviointikeskustelut Yhteistyötä vanhempien kanssa Leirikoulut Retket 22

23 13. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Savonlinnan perusopetuksen koulut tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään. Savonlinnan normaalikoulu on keskeisesti mukana kaupungin perusopetuksen kehittämisessä. Tärkeitä yhteistyötahoja ovat myös 2. asteen oppilaitokset, lähinnä lukiot ja ammatilliset oppilaitokset sekä työnantajat. Niiden kanssa tehtävän yhteistyön tärkeimpänä tavoitteena on tukea oppilaan jatkoa peruskoulun jälkeen. 4H-yhdistyksen iltapäiväkerho esi- ja aop:n yhteistyö Koulun vanhempainyhdistys Nojanmaan päiväkoti kyläyhdistys Nojanmaan koulu 1-6 lk Mertala 7-9 Urheiluseurat koulupoliisi Srk kirjasto museo Turnaukset, liikuntakerhot ja hiihtomaa 23

24 14. Suunnitelma oppilashuollon ja siihen liittyvän yhteistyön järjestämiseksi Oppilashuoltoon kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuollolla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä, edistetään välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Oppilashuollon avulla pyritään ehkäisemään ja tunnistamaan oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä muita ongelmia riittävän ajoissa sekä puuttumaan niihin. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve oppimis- ja työympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää työyhteisön hyvinvointia. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien ja kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa. KOULUSSAMME TOTEUTETAAN SEURAAVAA MALLIA KIUSAAMIS- JA HÄIRIKÖINTITILANTEISSA: 1. Opettaja selvittää tilanteen oppilaan / oppilaiden kanssa. 2. Luokanopettaja ottaa yhteyttä ( kirjallisesti tai puhelimitse) oppilaan kotiin. 3. Luokanopettaja kutsuu koolle ko. oppilaat, vanhemmat, rehtorin ja terveydenhoitajan. 4. Viranomaisten mukaan tulo. - Häiriökäyttäytymisen toistuessa jatketaan tasolta, johon jäätiin. - LO:lla oppilashuoltovihko, johon toimenpiteet kirjataan. - Kaikkien tasojen palaverit taltioidaan. - Ko. taso huolehtii tapauksen seurannasta ja kirjaa seurannan. ( seurantapalaveri, reissuvihko.) - Luokanopettaja saa tukea ja apua tilanteiden selvittelyssä jo alimmalta tasolta lähtien työparistaan -Jos häiriö on toistuvaa toimenpiteistä huolimatta, seuraa koululain mukainen rangaistus, jonka toteuttamisesta vastaavat luokanopettajat ja rehtori. Rangaistus merkitään koulun rangaistuskirjaan. Ilkivaltatapauksissa, kun tekijää ei tiedetä -mahdollisten epäiltyjen haastattelu -koko kouluyhteisölle tiedottaminen -ilmoitus poliisille MENETTELY OPPILAAN OJENTAMISESSA JA KURINPIDOSSA Oppilaan huoltajille ilmoitetaan kirjeitse koulun jälkeen jäämisestä. Opettaja laatii itse kirjeen tai käyttää valmista pohjaa, joka on opettajan ohjeiden liitteenä. Kotitiedotteet opettaja säilyttää kuluvan lukuvuoden ajan. Syksyn vanhempainillassa opettaja sopii yhdessä vanhempien kanssa luokkansa käytänteestä miten tekemättömät koulutehtävät hoidetaan 24

25 OPPILASHUOLTOTYÖRYHMÄ Rehtori, laaja-alainen erityisopettaja ja terveydenhoitaja muodostavat ydinryhmän koulun sisäisessä oppilashuoltoryhmässä mukana on mahdollisuuksien mukaan koulupsykologi. Ryhmän tehtävänä on olla tukijana opettajalle ja oppilaalle sekä hänen perheelleen ongelmatapauksissa. Oppilashuoltoryhmä edesauttaa oppilasta ja hänen perhettään eri viranomaisten (kasv.neuvola, lasten psykiatrinen poli, sosiaalitoimi) tukipalvelujen piiriin. Koulun sisäinen oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu säännöllisesti. Savonlinnassa on laadittu käsikirja, joka sisältää oppilashuoltoon ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetukseen liittyviä asioita. Käsikirja on jaettu kaupungin jokaiselle peruskoululle ja sen tarkoituksena on mm. yhtenäistää käytäntöjä kaupungissa. Käsikirjan sisältämiä asioita muutetaan tarpeen vaatiessa. Käsikirjaa valmistellut työryhmä huolehtii päivittämisestä koulujen ehdotusten pohjalta. Käsikirja sisältää seuraavia lomakkeita, toimintamalleja ja asiakirjoja: 1. Kaupungin yhteisen opetussuunnitelman erityisopetukseen liittyvä sisältö. 2. Savonlinnassa käytettävä lomake henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseksi (HOJKS) 3. Erityisopetukseen ottaminen / siirtäminen -lomake Erityisopetuksen siirtopäätöksen purkaminen lomake 4. Huoltajan anomus lapsen ottamiseksi erityisopetukseen lomake Huoltajan suostumus lapsen siirtämiseksi erityisopetukseen lomake Huoltajan suostumus lapsen siirtämiseksi erityisopetukseen (oppimäärän yksilöllistäminen) lomake 5. Savonlinnan peruskoulujen kriisitoimintamalli Nivelvaiheiden yhteyshenkilöt eri oppilaitoksissa sekä käsikirjan päivittämiseen liittyvät yhteystiedot 7. Koulumatkakuljetukset ja kouluruokailun järjestäminen Savonlinnan peruskouluissa 8. Erityistä tukea vaativien oppilaiden tilastointi Savonlinnassa lomake 9. Kouluterveydenhuolto 10. Toimintamalleja: -Suhtautumisohjeita lapsiänkytykseen -Ilmoitus huoltajille oppilaan ojentamisesta -Oppilaan kurinpito (kirjallinen varoitus ja erottaminen määräajaksi) 25

26 15. Oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet Oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma tarvittaessa. Oppimissuunnitelmalla täsmennetään opinto-ohjelman toteuttamista, jos koulu päättää oppilaan etenevän opiskelussaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaan. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille laadittava HOJKS korvaa oppimissuunnitelman. 16. Ohjaustoiminta opiskelun tukena Ohjaustoiminta muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävän jatkumon, jonka aikana kiinnitetään huomiota erityisesti opiskelun nivelvaiheisiin. Näitä ovat oppilaan koulun aloittaminen, mahdollinen koulun vaihtaminen perusopetuksen aikana sekä perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen tai työelämään siirtyminen. Ohjaukseen voidaan myös varata oppitunteja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 1 6 aikana pääasiassa eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa ja auttaa häntä kehittämään oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Oppilaanohjauksen tavoitteena on tukea oppilaan sosiaalista kasvua ja toisten ihmisten huomioon ottamista. Oppilasta ohjataan vastuullisuuteen koulutyössä ja tehtävien tekemisessä. Ohjauksen avulla oppilas oppii käyttämään monipuolisia työtapoja ja hankkimaan tietoa erilaisista tietolähteistä. Oppilasta tulee ohjata hänen tehdessään ainevalintoja perusopetuksen aikana ja nivelvaiheissa. Hänen tulee saada henkilökohtaista ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tukemiseksi sekä erilaisissa arkielämän kysymyksissä. Tutustuminen ammatteihin ja työelämään tulee aloittaa mahdollisimman konkreettisilla tavoilla. Savonlinnan seutu on mukana Opetushallituksen oppilaan- ja opinto-ohjausta kehittävässä hankkeessa vuoden 2007 loppuun asti. Hankkeen avulla seudun ohjausyhteistyötä kehitetään sekä järjestetään täydennyskoulutusta opettajille Työelämään tutustumisen järjestelyt Toteutetaan tehtäessä yhteistyötä muiden tahojen kanssa. (ks. luku 13) 26

27 17. Kerhotoiminnan järjestäminen Päätetään ja tehdään koulukohtaisesti resurssien puitteissa. Koulu kirjaa lukuvuosisuunnitelmaan kunkin vuoden kerhojärjestelynsä. Jos koululla on vakiintuneita kerhoja, ne kuvataan tässä kohdassa. 18. Tukiopetuksen järjestäminen Opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville annetaan tukiopetusta. Oppilaan tukiopetustunnit on kirjattava. Koulussa tulee huolehtia siitä, että tukiopetukseen varataan riittävä määrä tunteja. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Vuosittain päätämme lukuvuosisuunnittelun yhteydessä, miten tukiopetus käytännössä järjestetään. Tukiopetusta annetaan pienryhmälle eikä jatkuvasti yksittäiselle oppilaalle. Oppilaita voi koota samaan tukiopetusryhmään eri luokilta. Kuljetusoppilaille varataan mahdollisuus tukiopetukseen. 27

28 19. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Erityistä tukea saattavat tarvita oppilaat, joiden kasvun, kehityksen, ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Erityisen tuen piiriin kuuluvat myös oppilaat, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. Jos oppilaalle ei voida antaa opetusta muuten, oppilas tulee ottaa tai siirtää erityisopetukseen. Silloin oppimäärät ja opetusjärjestelyt sekä tukipalvelut määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS Oppilaalle annetaan osa-aikaista erityisopetusta lähinnä puhe, lu-ki tai matematiikan erityisvaikeuksien vuoksi. Vuosittain elo-syyskuun aikana 1. luokkalaisille tehdään artikulaatiotesti, jolla seulotaan mahdollisia puheeseen ja kieleen liittyviä vaikeuksia luokkalaisille tehdään vuosittain sanelutestit, joiden tarkoituksena on antaa viitteitä mahdollisista lu-ki-vaikeuksista. Opetuksen aloittamisesta erityisopettaja neuvottelee aina luokanopettajan kanssa. Osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan oppimisvaikeuksien vuoksi joko lyhytaikaiseksi avuksi tai jopa lukuvuodeksi kerrallaan. Opetus järjestetään joko yksilö- tai pienryhmäopetuksena; välillä myös luokassa samanaikaisopetuksena yhdessä luokanopettajan kanssa. Opetustuokion kesto vaihtelee minuutin välillä. Jokaisella luokalla on mahdollisuus saada erityisopetusta vähintään yksi tunti viikossa. LUOKKAMUOTOINEN ERITYISOPETUS Nojanmaan koulussa toimii erityisluokka, joka on tarkoitettu luokkatason oppilaille ja jossa noudatetaan pääsääntöisesti yleisopetuksen opetussuunnitelmaa (ESY). Erityisluokka on tarkoitettu oppilaille, joiden kohdalla osa-aikaisen erityisopetuksen tukitoimet eivät riitä. Erityisluokkasiirtopäätöksen tekeminen edellyttää lapsen kehitystason tutkimuksia ja asiantuntijalausuntoa. Erityisluokkasiirto voidaan tarvittaessa purkaa ja oppilas siirtää takaisin yleisopetukseen Koulun tukitoimenpiteet ongelmien ilmetessä Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Alla olevassa taulukossa on käyty läpi yksittäisen opettajan ja koulun toimenpiteitä tukea vaativan oppilaan auttamiseksi. 28

29 Toimenpide ja viittaus ao. lakiin Eriyttäminen Perusopetuslaki 3 : Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Tukiopetus Perusopetuslaki 16 : Opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville tulee antaa tukiopetusta. Tarkoitus ja tavoitteet Kuka toteuttaa Oppimiskyvyn erilaisuudesta johtuva - hitaus - lahjakkuus - tarkkaavuuden puute - hahmotusvaikeudet - maahanmuuttajat Opinnoissaan tilapäisesti jälkeenjääneelle tai muutoin lyhytaikaista tukea ja apua tarvitsevalle. Luokan opettaja ja avustaja Kodin osuus asiassa kasvaa. Luokan oma opettaja tai joku muu koulun opettaja. Avustajalle ei ole pedagogista vastuuta. Lisätietoja Opetustavoitteita yksilöllistetään tarvittaessa yhdessä tai useammassa oppiaineessa. Toimenpiteet kirjataan ja ilmoitetaan vanhemmille. Harkittava ennaltaehkäisevänä annettavan tukiopetuksen tarpeellisuus ja hyöty. Oppilashuolto Opetushallituksen antamissa opetussuunnitelman perusteissa säädetään oppilashuollosta. Yhteistyö kodin kanssa Perusopetuslaki 3 : Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Erityistä tutkimusta ja hoitoa tarvitsevan oppilaan tukitoimien suunnittelu ja järjestäminen. Asioihin puuttumisen tulee olla joustavaa ja nopeaa. Kasvatusperiaatteista ja tavoitteista sopiminen ja opetusjärjestelyistä tiedottaminen. Oppilashuoltotyöryhmä, jossa läsnä esim. luokan opettaja, erityisopettaja, terveydenhoitaja, rehtori, koulupsykologi ja koulukuraattori tapauksesta riippuen. Koulu ja koti yhdessä päävastuun ollessa luokan opettajalla. Yhteydenpitomuodot sovitaan tapauskohtaisesti. Oppilashuoltotyöryhmä selvittää tutkimus- ja hoitomahdollisuudet paikkakunnalla. Moniammatillinen lähestyminen on tärkeää. Kaikki tukitoimenpiteet edellyttävät kodin ja koulun yhteistyötä. Tarvittaessa laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma = opetuksen yksilöllistäminen. Pienryhmät ja osaaikainen erityisopetus Pol 17 : Oppilaalla, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia, on oikeus saada erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Lievistä oppimis- ja sopeutumisvaikeuksista kärsivien oppilaiden auttaminen ja kuntoutus. Erityisopettaja ja luokanopettaja yhteistyössä samanaikais-, pienryhmätai yksilöopetuksena. Tähän kohtaan liittyvät: -lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet -matemaattiset vaikeudet -keskittymisen ja tarkkaavaisuuden vaikeudet -puhehäiriöt ja muut kielelliset erityisvaikeudet -muista syistä johtuvat vaikeudet 19.2.Osa-aikaisen erityisopetuksen järjestäminen peruskoulussa Pääasiallisena kohdealueena ovat lievät oppimis- ja sopeutumisvaikeudet: -lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet -matemaattiset vaikeudet -keskittymisen ja tarkkaavaisuuden vaikeudet -puhehäiriöt ja muut kielelliset erityisvaikeudet -muista syistä johtuvat vaikeudet 29

30 Osa-aikaisen erityisopetuksen sisällöt: Tehtävät Tavoitteet Toteuttaja Lisätiedot Konsultointi asiantuntijan antama tuki ja opastus oppilaan koulunkäyntiin tai muuhun elämäntilanteeseen kehitys- ja arviointikeskustelut kodin ja koulun yhteistyö erityisopettaja Seulonnat lukukausittain tai tarvittaessa tehtävät testit äidinkielessä, matematiikassa ja puheessa oppilaan osa-aikaisen erityisopetuksen tarpeen tai päättymisen selvittäminen erityisopettaja ja opettaja yhteistyössä oppilaan itsearviointi erityisopettajan tekemä arviointi havaintojen ja työskentelyn pohjalta lausunto tai lähete jatkotutkimuksiin Oppilashuolto ERITYIS- OPETUS oppilaan oppimisen, koulunkäynnin ja elämänhallintataitojen tukeminen erityisopetuksen asiantuntijana koulun oppilashuoltoryhmässä Samanaikaisopetus (eriyttäminen) oppilaan tukeminen tutussa ympäristössä eriyttämisen keinoin erityisopettaja, opettaja ja/ tai avustaja yhteistyössä suunnittelu ja tiedonkulku säännöllistä ja riittävää opettajan tuki ja opastus Yksilöllinen opetus TAI Pienryhmäopetus puhe- ja lu-ki-ma-opetus tarpeen ja tilanteen mukaan erityistä tukea tarvitsevat oppilaat oppimissuunnitelman tai HOJKS:n perusteella erityisopettaja puheopetuksessa konsultointiapua puheterapeutilta ja hammashoitolasta erityisopettaja ja muut oppilashuollon asiantunjat yhteistyössä seulonnat ja havainnot konsultointi oppilashuollon ym. asiantuntijoiden lausunnot ja tutkimukset huoltajien kuuleminen tiedottaminen koteihin kielet sopimuksen mukaan, päävastuu kielenopettajalla erityisopettaja ja kielenopettaja yhteistyössä tiedottaminen koteihin eri kieli- ja kulttuuriryhmään kuuluvat erityisopettaja ja muut oppilashuollon asiantunjat yhteistyössä tiedottaminen koteihin HOJKS oppilaan oppimisen ja erityisopettaja, opettaja, erityisopetuksen ja 30

31 koulunkäynnin tukeminen yksilöllisin edellytyksin yleisopetuksen ryhmään integroituna oppilas, huoltajat ja oppilashuollon asiantuntijat yhteistyössä oppilashuollon käsikirjan lomakkeet Arviointi jatkuvaa luo perustan erityisopetukselle oppilas erityisopettaja ja opettaja huoltajat oppilashuoltoryhmä tiedottaminen koteihin ajoittain tehtävä erityisopetuksen arviointi kouluyhteisössä Mahdollisimman kattava luettelo koulussa ilmenevistä hoito- ja toimenpidetarpeista Oireisto Yhteyshenkilö Arviointi Toimenpide, sijoitus Puheen häiriöt: -artikulaatiovirhe -muu puhe- tai äänihäiriö Kielelliset häiriöt: -dysfasia Luki-vaikeus tai hidas lukemaan oppiminen, hahmotusvaikeudet kuulon tai näön alueilla Aistitoimintojen vajavuus tai liikuntavamma Keskushermostohäiriöt: - ylivilkkaat - keskittymättömät - levottomat - tarkkaavaisuushäiriöiset Hitaasti kehittyvä ikä- ja luokkatasoonsa nähden. erityisopettaja logopedi alle kouluikäisen kohdalla puheterapeutti erityisopettaja terveydenhoitaja erityisopettaja koulupsykologi erityisopettaja kasvatusneuvola erityisopettaja koulupsykologi luokan opettaja erityisopettaja logopedi / puheterapeutti / foniatri psykologi hammaslääkäri luokan opettaja erityisopettaja kasvatusneuvola luokan opettaja erityisopettaja ao. lääkäri luokan opettaja erityisopettaja ao. lääkäri / psykiatri luokan opettaja erityisopettaja kasvatusneuvola Osa-aikainen erityisopetus ja tarvittaessa foniatrin konsultaatio. Mahdollinen luokkasijoitus (EDY) Mahdollisesti HOJKS Tukiopetus. Osa-aikainen erityisopetus ja tarvittaessa kasvatusneuvolan konsultaatio Mahdollisesti HOJKS Vamman vaikeudesta riippuen koulusijoitus (ENÄ, EKU) tai integraatio tuettuna. Erityisopetus ja konsultaatiot. Mahdollisesti HOJKS Tutkimukseen ohjaus. Yhteistyö kodin kanssa. Mahdollisesti koulutai luokkasijoitus harkittavaksi (EMU, ESY) Mahdollisesti HOJKS Yksilöllistäminen omassa koulussa tai erityisluokalla (EMU). Mahdollinen luokan kertaus harkittavaksi. Mahdollisesti HOJKS Y H T E Y D E N O T T O J A Y H T E I S T O I M I N T A V A N H 31

32 Pitkäaikaissairas - diabetes - sydänvika - astma - jälkitaudit Sosiaalisesti sopeutumaton. Emotionaalisesti häiriintynyt tai tunneelämältään kypsymätön ikätasoonsa nähden. terveydenhoitaja erityisopettaja terveydenhoitaja oppilashuoltotyöryhmä koulukuraattori luokan opettaja lääkäri luokan opettaja oppilashuoltotyöryhmä kasvatusneuvola psykiatri Lääkitys ja sen antamiseen ja valvomiseen varautuminen koulussa. Sairaalakoulu. Mahdollisesti HOJKS Pienryhmäopetus tai siirto erityisluokalle (ESY) Kotitilanteen kartoitus ja yhteistyö vanhempien kanssa. Elämänhallintaa tukeva keskustelu. Mahdollisesti HOJKS E M P I E N K A N S S A Tätä listaa on jatkuvasti täydennettävä nykytiedon ja lainsäädännön mukaan. On selvitettävä tutkimuksiin lähetettäessä, saadaanko tutkimustuloksista käytännöllistä hyötyä ja onko jatkohoitoa saatavissa. Samoin koulu- tai luokkasijoitusta suunniteltaessa otettava huomioon vastaanottavan luokan oppilastilanne ja lähetettävän oppilaan soveltuvuus siihen Erityisopetukseen ottaminen/ siirtäminen Jos oppilaalla ei vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunneelämän häiriön taikka muun niihin verrattavan syyn vuoksi voida antaa opetusta muuten, tulee oppilas ottaa (ennen oppivelvollisuusikää) tai siirtää (yleisopetuksesta erityisopetukseen) erityisopetukseen. (Perusopetuslaki 17 ) Erityisopetus järjestetään mahdollisuuksien mukaan muun opetuksen yhteydessä taikka muutoin erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Erityisopetukseen otetulle/ siirretylle oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Erityisopetukseen ottaminen/siirtäminen hyväksytään koulutuslautakunnassa. Päätös annetaan huoltajille tiedoksi. Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätoveriensa kanssa. Opetus järjestetään oppilaan ikäkauden ja edellytysten mukaisesti (PoL 3 ) Milloin erityisopetukseen siirtäminen tulee ajankohtaiseksi? Oppilaan opetusta on eriytetty Oppilas on saanut tukiopetusta Oppilas on saanut muun opetuksen ohessa annettavaa erityisopetusta (osaaikainen erityisopetus) Oppilas ei etene yleisopetuksen tavoitteiden mukaisesti joko yhdessä tai useammassa oppiaineessa Jos annetut tukitoimet eivät tuota tulosta eli lapsi ei saa edellytystensä mukaista opetusta, hänet siirretään erityisopetukseen. Jo yhdenkin oppiaineen tavoitteiden 32

33 tai sisältöjen yksilöllistäminen (mukauttaminen) tarkoittaa lapsen siirtämistä erityisopetuksen piiriin. Opettaja kirjaa tehdyt tukitoimenpiteet (mitä ja milloin?). Koulun toimenpiteet: neuvottelu huoltajan kanssa välttämätön koulun omat seurannat, kartoitukset ja lausunnot (kuraattori, oppilasta opettavat, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, oppilashuoltotyöryhmä) mahdollinen lähete tutkimuksiin (esim. kasvatus- ja perheneuvola, keskussairaala, yliopistosairaala) tai sosiaalisen selvityksen hankkiminen Erityisopetuksen ja oppilashuollon käsikirjassa on liitteenä lomakkeet: -Huoltajan anomus lapsen ottamiseksi erityisopetukseen -Huoltajan suostumus lapsen siirtämiseksi erityisopetukseen -Huoltajan suostumus lapsen siirtämiseksi erityisopetukseen (Oppimäärän yksilöllistäminen) -Erityisopetukseen ottaminen / siirtäminen ja siirtopäätöksen purkaminen Opetuksen järjestäminen: Oppilaan opetus lähikoulussa, jolloin opetusjärjestelyt ja tukitoimet määritellään HOJK:ssa. Oppilaan opetus erityisluokassa/ -koulussa. Jos oppilaan opiskelu muun opetuksen yhteydessä ei ole mahdollista tai se ei ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus järjestetään osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä. Oppilaan erityisluokkaan/ -kouluun siirtymisen järjestelyt: Oppilaan siirrosta erityiskouluun tai -luokalle järjestetään siirtopalaveri, josta laaditaan kirjallinen muistio. Lähettävä koulu Laittaa siirron vireille yhteistyössä vanhempien kanssa Erityiskouluun/luokalle siirron tapahduttava aina yhteistyössä Siirtoprosessin vaiheet kirjattava ylös oppilaan tutustuttaminen uuteen kouluun (tutustumisjakso) tarvittavat taustatiedot Vastaanottava koulu neuvottelu huoltajien kanssa tiedot kouluterveydenhoitajalta (lupa huoltajilta) yhteydenpito ensimmäisen lukukauden aikana lähettävään kouluun (siirtopäätös voidaan myös purkaa) HOJKS:n laatiminen tai päivittäminen 33