HORISONTTI SELVITYSHANKE LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 HORISONTTI SELVITYSHANKE LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen tteuttaja: KAAKON LUONTO JA KULTTUURI RY 2. Hankkeen nimi ja nr: HORISONTTI SELVITYSHANKE Lyhyt yhteenvet hankkeesta Hrisntti selvityshankkeessa khtasivat lunt ja kulttuuri. Hankkeessa suunniteltiin Virlahdella luhitusta graniitista suuri tasanne merenrantaan Virlahden Hurppuun merelliseen luntn ja kulttuuriin kytkeytyvän mnipulisen timinnan keskuspaikaksi. Hankkeessa selvitettiin myös Virlahden luntmatkailun kehittämistarpeita luntmatkailukhteiden kartituksien avulla ja tehtiin kulttuuritiminnan suunnitelma. Hanke päättyi Hankkeen esiin nstamia kehittämistarpeita työstetään alkaneen jatkhankkeen (VILUKKO) avulla. 1

2 4. Raprtti 4.1. Hankkeen tavitteet a. Ylemmän tasn tavitteet Hrisntti selvityshankkeen ylemmän tasn tavitteena li kehittää Virlahden lunt- ja kulttuurimatkailua paikkakunnan miin vahvuuksiin perustuen. Alkuperäinen lähtöidea meren rantaan tulevasta maailman suurimmasta kivitasanteesta laajeni j hankkeen hakuvaiheessa kskemaan matkailun kehittämistä perustanaan lunnn ja kulttuurin vahvuudet Virlahdella. b. Hankkeen tavitteet Hrisntti selvityshankkeen keskeisimpänä ja alkuperäisenä tavitteena li suunnitella Virlahdella luhitusta ns. sivukivigraniitista suuri tasanne merenrantaan Virlahden Hurppuun ja ideida siihen luntn ja kulttuuriin kytkeytyvää mnipulista timintaa. Hankkeessa haluttiin myös kartittaa Virlahden luntmatkailukhteita, selvittää Virlahden lunt- ja kulttuurimatkailun kehittämistarpeita ja suunnitella kivitasanteen käyttömahdllisuuksia laajentavaa kulttuuri- ja vapaa-ajan timintaa Hankkeen tteutus c.&d. Tteutuneet timenpiteet ja aikataulu sekä hankkeen tiedtus - Maalis-huhtikuu 2011: Hankevetäjä työssä 1.3. lähtien Timintasuunnitelman valmistelu Rahituksen ja taluden järjestäminen - Tukkuu 2011: Osallistuminen Arktika päiville Osallistuminen COMCOT hankkeen matkalle Virn Yhteistyöneuvttelu Haminan kansalaispistn kanssa ; järjestetään yhteistyössä Virlahden Luntakatemia -luentsarja keväällä 2012 Tarjuspyynnön valmistelua yhteistyössä Virlahden kunnan, Cursr Oy:n, Haminan kaupungin sekä COMCOT hankkeen asiantuntija-apua hyödyntäen - Kesäkuu 2011: Tarjuspyyntö valmis , julkaistu HILMA:ssa Tarjusten vastaantt mennessä; saatu 3 tarjusta, vertailu ja pisteytys - Heinä-elkuu 2011: Kivitasanteen suunnittelijan valinta 1.7. / seurantaryhmän kkus Suunnittelun käynnistäminen, alituskkus / seurantaryhmän kkus Luntmatkailukhteiden kartituksen käynnistäminen, lmake- ja sähköinen kysely Hankkeen esittely / Ktkan ympäristöseura Syyskuu 2011: COMCOT kehittämispäivä Rantaharjussa

3 Yhteistyön käynnistäminen Lving Lcal Values hankkeen, Kymenlaaksn Kylät ry:n ja Kehittämisyhdistys Sepra ry:n kanssa 9.9. Lunt- ja kulttuurimatkailun pintmatka Virn Työpaja, Cursr Oy, Munapirtin luntmatkailuhanke Yhteistyötapaaminen Kaakkis-Sumen Taidetimikunta, läänintaiteilija Patrik Ikäläinen Lkakuu 2011: Hrisntti hankkeen ja COMCOT hankkeen yhteinen matkailuilta Pitäjäntuvalla Yhteistyöneuvttelu Munapirtin luntmatkailuhanke / Taini Rajala Hrisntti lunnsten kmmentintipalaveri valtuustsalissa Yhdistystiminnan kulutukseen sallistuminen 5. ja Hrisntti seurantaryhmän kkus ja yleisötilaisuus Palautteen keruu ja knti Maksuhakemuksen valmistelua, hankeraprtintia Hrisntti tasanteen suunnittelun ja Virlahden luntmatkailun kknaisvaltaisen kehittämishankkeen jatksuunnittelua / Cursr Oy ja Virlahden kunta - Marraskuu 2011: Hrisntti tasanteen jatktimenpiteiden valmistelu, palautteen kkaminen Sagadin luntkeskuksen asiantuntijat Virlahdella Kulttuurimatkailufrumi, Imatra Kivitasannevaihtehdn valinta jatkkehittelyyn / seurantaryhmän kkus Seudullisen luntmatkailuhankkeen valmistelua - Julukuu 2011: Kulttuurityöpaja Rantaharjussa Raprtinti, kulttuuritiminnan suunnitelma Yhteistyöneuvttelut Metsähallitus, SYKE, Merentutkimuslaits Amfin jatktyöstäminen - Tammikuu 2012: Lunnsten kmmenttipalaveri 5.1. Maksuhakemuksen nr 2 valmistelua ja jättö Hankkeen vusiraprtti - Helmikuu 2012: Kulttuuritiminnan suunnitelma valmis Seurantaryhmän kkus jatkhankkeiden valmistelu ja mukkaus (Cursr Oy:n Active Park, Kestävän kehityksen Kaakk 135 sekä KLK ry:n VILUKKO) - Maaliskuu 2012: jatkhankkeen VILUKKO jättö rahittajalle , mukkaukset ja 4.4. kkuksiin, viimeisin mukkaus ja lisäys vielä Huhtikuu 2012: tapaamiset: luntmatkailun ja Hrisntti tasanteen jatktimet Virlahdella (Uski, Ahpelt, Havuah, Lintunen) Yhteistyö Haminan kansalaispistn kanssa, Virlahden Luntakatemia -luennt 21. ja vesialueen mistajan kanssa keskustelu (Uski, Ahpelt), Sepra ry:n kanssa pidetty neuvttelu (Lehtimäki, Hanski, Ahpelt, Lintunen), Leerviikin virkistys- ja venevalkamayhdistyksen tapaaminen (Uski, Havuah, Lintunen, Ahpelt, Leikknen, Pirtanen) Luntmatkailuseminaari Kuusankski 3

4 Suunnitelman valmistuminen, kmmentinti, seurantaryhmä ja yleisötilaisuus Virlahden Luntakatemia luennt 11.,18. ja Tukkuu 2012: Luntmatkailukhteiden kartituksien tarjuspyynnöt ja tilaukset Osallistuminen Arktika päiviin; Lintumaalarit Virlahdella taidenäyttely ja Arktika päivät Aidaslahden lintutrnin alueella, suunnitelman esittely ja hyviä keskusteluja yleisön kanssa, palautteen keruu Rantaharjussa COMCOT hankkeen matkailun kehittämisilta, suunnitelman esittely ja jatkhankkeiden suunnittelua - Kesäkuu 2012: Maksuhakemus 3:n valmistelua Valmistuneet kartitukset: Acleris / Jari Kaitila: Perhsten hyödyntäminen Virlahden matkailussa Kellvuren Lintuseura ry: Virlahden lintumatkailukhteiden kartitus, 27 khdetta Tapi Glumff: Esitys Virlahden kalliluntkhteiden matkailullisesta hyödyntämisestä Krista Keedus ja Peeter Hussar: Virlahti rajad (Virlahden plut, Salpaplun kehittämismahdllisuuksien arviintia) - Heinäkuu 2012: Hanke-esittely Virlahden kesäasukasillassa Tilausravintla Olkihatussa - Elkuu 2012: Hanke-esittely Ktkan ympäristöseuralle 8.8. Hankkeen lppukkus, lppuraprtti ja lppumaksuhakemus - Syyskuu 2012: Virlahdelle tulssa kivitasanteen viiden vaihtehdn 3D mallinnkset maisemateatterissa esitettynä COMCOT hankkeen kautta Hankkeen tiedtus (artikkelikste liitteenä) - Osallistuminen Arktika päivien tiedtustilaisuuteen Hankkeen mat tiedtus- ja yleisötilaisuudet 20.5., 4.10., , , Tiedtteet: , , , Hankkeen www-sivu: Yritykset Hankkeet ja prjektit - Uutisinti mediassa: lehtiartikkelit 8 kpl (KySa, Kaaknkulma), Kaaknkulman pääkirjitus 2 kpl, Kaaknkulman Viikn kysymys 2 kpl, Kymenlaaksn Radin paikallislehtikatsauksen yhteydessä keskustelua hankkeesta & haastattelu - Lehti-ilmitukset: matkailuilta, yleisötilaisuus, yleisötilaisuus, palautteen keruusta - Hrisntti esittelyvide Yu Tubessa - Hankkeen esittely Arktika päivillä , Hankkeen esittely Virlahden kesäasukasillassa

5 e. Resurssit Hankkeessa n työskennellyt sa-aikainen hankevetäjä (2 pv/vk, 40% työaika) välisenä aikana. Vunna 2012 hankevetäjä n työskennellyt ilman palkkaa ja tehty työpans n kerryttänyt hankkeen vastikkeettman työn määrää. Omarahitusta hankkeelle n myös karttunut hyvin muiden seurantaryhmän ja yhdistyksen jäsenten hankkeen hyväksi vastikkeetta tekemästä työstä. Ennalta esitetty arvi tarvittavan työn määrästä ei sunut khdalleen llenkaan, sillä tehty työmäärä li lpulta arviituun nähden nin klminkertainen. Hankkeen maksuliikenne n timinut Virlahden kunnan takaaman tililutn avulla katkeamatta. Maksuhakemusten käsittely ELY keskuksessa n llut hyvin justavaa tarvittaessa ja hakemusten käsittelyä n pystytty npeuttamaan tilanteen vaatiessa. f. Tteutuksen rganisaati Keskeisinä timijina vat hankkeessa lleet seurantaryhmän ja Kaakn Lunt ja Kulttuuri ry:n hallituksen jäsenet, jtka mien taustjensa kautta edustavat mnipulisesti paikallista, pääsin vapaaehtista lunt- ja kulttuuriharrastajien kenttää sekä eri aljen asiantuntijatahja (Kaakkis- Sumen ELY keskus, Cursr Oy, Kivitellisuusliitt ry, Kehittämisyhdistys Sepra ry, Virlahden kunta / tekninen timi, kulttuuritimi ja matkailutimi). Hankevetäjä n vastannut hankkeen hallinninnista, raprtinnista, maksuliikenteestä, seurantaryhmän kkusvalmisteluista ja sihteerin tehtävistä sekä hankkeen sisällön salta kulttuuritiminnan suunnittelusta. Asiantuntijapalveluita n hankittu stpalveluina. Ostpalveluina n tteutettu kivitasanteen suunnittelu, luntmatkailukhteiden kartitustyöt sekä hankkeen kirjanpit. g. Kustannukset ja rahitus Hankkeen hyväksytty kustannusarvi alittui 493,38 eurn verran. Kustannuslajien välillä tapahtui pieniä muutksia, mutta rahituspäätöksen mukaan hyväksytty kustannusarvi n hjeellinen, ja muutkset sallitaan, kunhan hyväksyttyä kknaiskustannusarvita ei ylitetä. Palkkauskulut ja stpalvelut ylittyivät arviidusta, mutta muut kustannukset alittuivat vastaavasti. Palkkakustannusten suus kknaisuudesta n 34% ja stpalveluiden 46%, jsta kivitasanteen suus n 3/4 ja luntmatkailukhteiden kartitusten ja selvitysten suus 1/4. Tässä esitetty arvi vi kuitenkin vielä hieman muuttua, sillä viimeistä edellinen maksuhakemus ajanjakslta 01-04/2012 n vielä ELY keskuksen käsittelyssä, eikä lpullista maksupäätöstä siitä le vielä saatu. KUSTANNUSLAJI YHTEENSÄ TOT HYVÄKSYTTY KA MUUTOKSET PALKKAUSKULUT JA PALKKIOT 17225, , ,84 OSTOPALVELUT 23057, , ,34 KOTIMAAN MATKAKULUT 4905, ,00 594,78 MUUT KUSTANNUKSET 1382, , ,26 VASTIKKEETON TYÖ 3735, ,00 74,52 YHTEENSÄ 50306, ,00 493,38 5

6 h. Raprtinti ja seuranta Seurantaryhmä n kkntunut hankkeen aikana tiheästi, kska suunnitteluprsessi n edellyttänyt jatkuvaa seurantaa ja vurpuhelua. Kkuksia n pidetty peräti yhdeksän: 4.3.; 6.5.; 1.7.; 26.8.; ja , 19.2., ja Lisäksi suunnitteluprsessissa n timinut kilpailutusta ja spimusta valmistellut hanketyöryhmä, jka kkntui kesäkuussa 2011 muutamia kertja. i. Tteutusletukset ja riskit Arviitu khdassa 4.4. Hankkeen tulkset ja vaikutukset Yhteistyökumppanit Tärkeimmät yhteistyökumppanit n mainittu khdassa Tteutuksen rganisaati. Lisäksi tukena hankkeen timinnalle vat lleet Helsingin ylipistn Ruralia instituutin kansainvälinen COMCOT hanke, Cursr Oy:n Munapirtin kehittämishanke ja Kestävän luntmatkailun Kaakk 135 hanke ja sitä valmisteleva työryhmä, Pr Agrian Lving Lcal Values hanke ja mm. Kaakkis-Sumen Taidetimikunnan, Haminan kansalaispistn, Metsähallituksen ja MTK Kaakkis-Sumen kanssa alitettu yhteistyö Hankkeen tulkset ja vaikutukset sekä 5. Esitykset jatktimenpiteiksi Kivitasanteen suunnitteluprsessi Suunnittelijaksi valittu maisema-arkkitehti Lauri Axelssnin jhtama Rambll Finland Oy:n suunnitteluryhmä li syksyllä 2011 viisi erilaista lunnsvaihtehta kivitasanteesta, jtka esiteltiin yleisötilaisuudessa. Lunnkset livat lkakuussa julkisesti yleisön nähtävillä ja kmmentitavana ja saadusta palautteesta tehtiin knti valinnan phjaksi. Viidestä esitetystä vaihtehdsta valituksi tuli amfi (raprtin kansikuvassa). Amfin sveltuvuus mahdllisimman mnenlaiseen timintaan sittautui esitetyistä vaihtehdista ehdttmasti parhaaksi. Amfiteatterin tiivis mut ja prrastus mahdllistaa suuren lintutarkkailijajukn yhtäaikaisen leilun rakennelmalla. Kulttuuritapahtumien järjestämiseen amfiteatterin mut li esitetyistä paras. Sen matkailullinen ja media-arv n myös hyvä. Matalana rakennelmana (krkein khta 4,5 m) amfiteatteri sveltuu hyvin ympäröivään maisemaan eikä estä näkyvyyttä maalta merellekään päin. Amfin sijaintipaikaksi määritelty venesataman ja tanssilavan läheinen ranta-alue n j nyt rakennettua virkistysaluetta, eikä rakennelma siten vahingita rannan luntarvja. Rakentamisen keskittäminen tiiviille alueelle n eklgista ja maankäytön kannalta tehkasta. Lpullisen sijituspaikan määrää kuitenkin alueen kknaisvaltainen suunnittelu, jllin pystytään jäsentämään alueen timinnt ja humiimaan laajasti edut ja haitat. Hankkeen aikana kivitasanne-amfista saatiin valmiiksi yleissuunnitelma ja 3D mallinns (Rambll Finland Oy: Hrisntti kivitasanne. Yleissuunnitteluaineist & 3D mallinns 06/2012). Pidemmälle suunnittelua ei tässä vaiheessa llut tarkituksenmukaista viedä, sillä ratkaisematta vat vielä mm. kaavituksen ja maanmistuksen kysymykset sekä tarkemmat alueen 6

7 phjatutkimukset. Kivitasanne n herättänyt kk suunnitteluajan paljn keskustelua ja palautteen antamiselle varattiin jälleen runsaasti aikaa ja suunnitelmaa esiteltiin mnissa yleisötilaisuuksissa. Jatkssa suunnitelman tteuttamista ryhtyy edistämään Virlahden kunta ja Kaakn Lunt ja Kulttuuri ry jatkaa mukana prsessissa yhteistyökumppanin rlissa. Hankkeen jälkeenkin palataan vielä eri kivitasannevaihtehtjen pariin, kun saamme kansainvälisen COMCOT hankkeen kautta 3D mallinnkset kaikista viidestä kivitasannevaihtehdsta syyskuussa Kulttuuritiminnan suunnitelma Kulttuuritiminnan suunnitelma valmistui julukuussa pidetyn työpajapäivän työskentelyn tulksena ja hankevetäjän kstamana helmikuussa 2012 (Marja-Leena Ahpelt tim. : Hrisntti kulttuuritiminnan suunnitelma, 02/2012). Kivitasanteelle n mahdllista luda hyvin mnipulinen ja maleimainen timintaprfiili. Sen sijainti vedessä avaa timintaan kknaan uuden ulttuvuuden, vesielementin hyödyntämisen niin tapahtumien teemissa ja aiheissa kuin virkistysmahdllisuuksissa ja saavutettavuudessakin. Virlahden miin vahvuuksiin perustuvat lukuisat työpajassa ideidut kulttuuri- ja vapaa-ajan timinnt vahvistavat kivitasanteen ympärivutista käyttöä ja täydentävät luntmatkailun sesnkeja. Luntmatkailukhteiden kartitukset Virlahden luntmatkailukhteita kartitettiin aluksi vapaaehtisvimin yleisökyselyn kautta. Vastauksia saatiin tätä kautta kuitenkin vain muutama, jten kartitusta päätettiin täydentää asiantuntijilta tilattujen selvitysten phjalta. Tätä kautta saatiinkin laajja kknaisuuksia palvelevia perusteellisia ja arviivia selvityksiä, jiden lumalle phjalle n hyvä lähteä rakentamaan knkreettisia palveluita, tutteita ja rakennelmia. Hankkeen erillisselvitykset: Acleris / Jari Kaitila: Perhsten hyödyntäminen Virlahden matkailussa 06/2012 Kellvuren Lintuseura ry: Virlahden lintumatkailukhteiden kartitus, 27 khdetta 06/2012 Tapi Glumff: Esitys Virlahden kalliluntkhteiden matkailullisesta hyödyntämisestä 06/2012 Hankkeen aikana yhteistyökumppaneiden kautta käytettäväksi saatiin myös yhteenvedt: Krista Keedus ja Peeter Hussar: Virlahti rajad (Virlahden plut, Salpaplun kehittämismahdllisuuksien arviintia) 11/2011 Virlahden Luntakatemia: Luentmateriaalit kevät 2012 COMCOT hanke: Yhteisölähtäisen matkailun kehittämishanke, Virlahden timintasuunnitelma, syksy Hankkeen aikana j tteutusvaiheessa saatiin niin hyviä tulksia ja näkymiä luntmatkailun kehittämiselle, että li hyödyllistä jatkaa laajemmalla phjalla. Jatkhanke käynnistyi knkreettisesti heinäkuussa 2012: VILUKKO, Virlahden lunt- ja kulttuurikhteet, Kaakn Lunt ja Kulttuuri ry, tteutusaika

8 Laaja kknaisuus tavitteena Hrisntti selvityshankkeen tteutuksen edetessä n auennut kk ajan uusia näkymiä itse tasanteen suunnitteluun sekä laajemmin Virlahden matkailun kehittämiseen paikallisen lunnn ja kulttuurin phjalta. Alun perin idea lähti liikkeelle siitä, että lintuharrastajat arviivat arktisen muutn seurannan vaatiman tilantarpeen kasvavan harrastuksen susin lisääntyessä sekä Sumessa että kansainvälisesti. Idea sai hahmn maailman suurimmasta kivitasanteesta. Hankesuunnitelmaa kstettaessa mukaan liittyi kulttuuri ja tasanteesta haluttiin suunnitella mnitiminen rakenne, jka palvelisi mahdllisimman laajja jukkja sekä lunt- ja lintuharrastajia että kulttuuritapahtumia ja -timintaa. Timintaa suunniteltaessa tuli edelleen uusia minkä timinnan tahansa kannalta välttämättömiä tarpeita kävijöille tarvittaisiin peruspalveluita, kuten tie, parkkipaikka, vala pimeän aikaan, jta varten tarvittaisiin sähköä, sujaa sateelta ja tuulelta, WC:t jne. Edelleen alueella vierailijat käyttäisivät mielellään kahvilan tai ravintlan palveluita ja majittuisivat alueelle, js tarjlla lisi ravitsemuspalveluita tai majitusmahdllisuuksia. Katn alla levissa yleisötilissa vitaisiin järjestää ympärivutista timintaa, näyttelyitä, kurssitimintaa. Lunnnläheisillä hyvinvinti- ja virkistyspalveluilla lisi varmasti kysyntää ja palveluntarjajiakin visi paikkakunnalta löytyä. J alussa kävi selväksi, että pelkkä kivitasanne ei yksin riitä. Lumipallefekti vahvistui vahvistumistaan. Keskustelut ja alustavat yhteistyöneuvttelut vahvistivat sen, että Virlahti n Sumen tunnetuimpiin kuuluvana lintu- ja perhspaikkana, Sumenlahden rannalla, Itäisen Sumenlahden kansallispuistn ja Venäjän rajan läheisyydessä sijaitsevana täysin spiva myös laajemman lunt/ kulttuuri/tietkeskuksen sijaintipaikaksi. Myös matkailullisesti tällaisella laajemmalla timinnalla visi lla sutuisia näkymiä. Alkuperäisestä ajatuksesta tehdä maailman suurin kivitasanne lintujen katselua varten päädyttiinkin laajempaan ennalta arvaamattmaan kknaisuuteen: kansainvälisen lunt- ja kulttuurikeskuksen perustamiseen. Matkailun kehittämiselle Virlahdella avautui siis hyviä ja kestäviä mahdllisuuksia ja työtä n erittäin perusteltua nyt jatkaa. Uusia suuntia Hrisntti selvityshankkeen kulku ti alusta asti eteemme yllättäviä ja uusia kiinnstavia kehittämisnäkymiä. Alun perin tarkitus li päästä selvityshankkeen aikana kivitasanteen salta rakentamista vaille valmis tilanteeseen, jssa lupaprsessit ja piirustukset sekä rahitus lisivat lleet selvityksen khteena. Suunnitelman eteneminen näin ripeässä tahdissa ja suraviivaisesti sittautui kuitenkin epärealistiseksi. Alkuasetelmat muuttuivatkin näin hankkeen edetessä, jten alun perin asetettujen tavitteiden tteutumisessa hanke ei nnistunut kvinkaan hyvin. Hankkeiden tärkeimpiä minaisuuksia n innvatiivisuus ja selvityshankkeen lunteeseen nyt tteutunut eteneminen spiikin tdella hyvin. Kun löydetään ngelmiin vielä parempia ratkaisuja, mitä hankkeen suunnitteluvaiheessa sataan edes arviida ja esittää, hanketta vidaan pitää erityisen hyvin nnistuneena. Pelkän kivitasanteen rakentaminen ainana timenpiteenä lisi tuskin riittävän kiinnstava timinnallinen kknaisuus. Sen ympärille tarvitaan hyvin suunniteltu ja ikein mititettu palvelukknaisuus, jka pystyy ylläpitämään sekä kivitasannetta että sen ympärille rakentuvia muita khteita, jtka timisivat kknaisuuden satekijöinä. Tarvitaan pitkän aikavälin kknaisvaltainen suunnitelma ja selkeää investinti- tai spnsrintihalukkuutta laajemman palvelukknaisuuden kehittämiseksi. Selvityshanke tutti myös useita kartituksia kiinnstavista paikista lunt- ja kulttuurimatkailun kehittämisen phjaksi. Jatkssa tehtävien liiketaludellisten 8

9 timintaedellytysten selvityksien kautta saadaan selville kannattavuuteen tarvittavat timet. Näiden vaiheiden kautta rakentuvan kknaisuuden tteutuksen suhteen vidaan tki edetä vaiheittain, mutta kknaiskuva kiinnstavasta lunnn ja kulttuurin tarjnnasta ja mahdllisuuksista sekä tavite n ltava kirkkaammin selvillä ennen kuin mihinkään knkreettisiin investinteihin kannattaa ryhtyä. Uuden tavitteen, lunt- ja kulttuurikeskuksen perustamisen saavuttamiseen ja selvittämiseen tarvitaan laajempi kknaisvaltainen kehittämissuunnitelma, jssa tutkittaisiin mahdllisen luntja kulttuurikeskuksen timintaknsepti, rakennushjelman pääpiirteet, timiva palvelurakenne, hallinnllinen ja juridinen rganisinti, rahitusmalli ja timinnan taludellinen kannattavuus sekä selvitettäisiin lukuisia muita timinnan kannalta tärkeitä esiin nusevia kysymyksiä. Tähän tarpeeseen vastaavat nyt jatkssa Cursr Oy:n Kestävän luntmatkailun Kaakk 135 hanke ja Kaakn Lunt ja Kulttuuri ry:n ma VILUKKO hanke, jtka mlemmat käynnistyivät kesällä Ssiaalinen kestävyys, yhteinen taht? Paikallisyhteisön vastaantt ja suhtautuminen kivitasanteeseen li alusta asti kaksijakinen; tisaalta keskusteluissa kannustettiin uuden ideimiseen ja lumiseen, tisaalta vastustettiin vimakkaasti hanketta j ideintivaiheessa, ennen sen käynnistymistäkään. Keskustelulle ja yhteisön speutumiselle n kuitenkin varattava enemmän aikaa, kuin mitä hankkeen tteuttamiseen li varattu. Yhteisen tahdn löytäminen ja timenpiteiden ssiaalisen kestävyyden sittaminen ei tapahdu npealla aikataululla. Keskustelun käynnistymistä ja vilkkautta n pidettävä myönteisenä piirteenä; sen myötä n juduttu aidsti punnitsemaan matkailua ja sen mnitahista merkitystä maaseudun kehittämisen kknaisuudessa. Marginaalisesta asemasta tul keskiöön ei tki le pelkästään tämän hankkeen ansita, vaan siihen n tarvittu pitkäjänteistä ja laajempaa paikallista ja seudullista yhteistä kehittämistyötä. Rlien selkiyttäminen Hankkeen kuluessa Virlahdelle n mudstunut timiva yhteistyömalli, jssa klmas sektri ja kunta yhdistävät vimansa ja vahvuutensa ktiseudun kehittämisen hyväksi. Aihe n ajankhtainen ja n myös esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Klmannen sektrin rli n perinteisesti Virlahdella llut vahva kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden järjestämisessä ja kylien kehittämisessä. Järjestäytyneempää palvelututanta klmas sektri n tteuttanut vain ssiaalipalveluiden alalla. Hrisntti selvityshankkeessa klmas sektri n ttanut perinteisestä rlista hieman pikkeavan näkökulman, elinkeinllisen kehittämisen. Tilanne n uusi ja tältä sin hankke n nnistunut lumaan myös uutta timintamallia. Yhdistyksen vahvuus hankkeessa n llut luvuus, vapaus ja tekemisen int ja pal. Yhdistys n ideinut, tehnyt alitteen ja jalstanut idean hankkeistamalla. Hankkeen tteutuksessa n käytetty asiantuntijapalveluita ja palkattua työvimaa. Rajanvet työn ja vapaaehtisuuden välillä n klmannella sektrilla yleensä hankalaa. Mikäli timijilta dtetaan asiantuntijuutta, situtumista, säännöllisyyttä ja pitkäjänteisyyttä, työtä ei vida lettaa tehtävän vapaaehtisvimin, ilman krvausta. Hrisntti selvityshanke n kkeilevan ja uutta luvan lunteensa takia työllistänyt vapaaehtisia paljn ja edellyttänyt myös sallistumista erityissaamista vaativia tehtäviä kskevaan päätöksentekn ja keskusteluun. Vapaaehtisuuden rajja n keteltu ja tasapainn löytämiseen tuleekin kiinnittää jatkssa humita. 9

10 Hrisntista käydyssä julkisessa keskustelussa n myös peräänkuulutettu yhdistyksen ikeutta ylipäänsä tteuttaa hanketta. Tisaalta klmannen sektrin dtetaan yleisesti ttavan entistä enemmän aktiivista rlia yhteisöllisyyden ja ssiaalisten verkstjen vahvistajana. Sen sijaan yhdistyksen aktiivinen rli elinkeinja kehittävässä timinnassa ketaan nyt ristiriitaiseksi. Tulee kuitenkin muistaa, että yhdistystiminnalla n aina yleishyödyllinen rli, jhn ei kuulu man edun tai rajitetun ryhmän edun tavittelu. Hankkeen laajana tavitteena n ehdttmasti llut ja n maaseudun elinviman vahvistaminen ja ktiseudun kehittäminen aitjen paikallisten vahvuuksien phjalta. Kun tällaisia asiita kehitetään paikallisten yhdistysten timesta, ssiaalinen kestävyys, lähidemkratia ja EU:n tuttu subsidiariteettiperiaate (kehittäminen mahdllisimman paikallisella taslla) tteutuu parhaimmillaan. Kunta hitaa vapaaehtisia tehtäviään, jihin matkailu- ja kulttuuritiminnan kehittäminen kuuluvat, kunnanvaltuustn päättämässä laajuudessa. Kunta siis päättää alueensa matkailun kehittämisen linjista ja timenpiteistä. Kunta asettaa tavitteet ja timintastrategian sekä hjaa kehittämistä päättämällä investintien ja timenpiteiden tteutuksesta ja niiden rahituksesta. Timivan yhteistyön kautta kunta pystyy hjaamaan klmannen sektrin vimavarja ikeaan suuntaan siten, että luva ja innvatiivinen te timinnassa säilyy. Järjestöstrategia tai kunnan ja yhdistysten välisen yhteistyön päälinjista spiminen jllakin muulla tavalla visi tuda selvyyttä tähän nyt esiin nusseeseen ngelmaan. Klmannen sektrin käytettävissä n myös sellaisia rahitusmahdllisuuksia, jtka eivät le kunnan ulttuvilla. Kaiken kaikkiaan kun yhteistyö saadaan sujuvaksi, rlit selkeiksi ja luttamus pidettyä yllä, kunnan ja yhdistyksen asiantuntemukseen ja intn perustuvalla yhteistyöllä n vain psitiivisia seurauksia. Hankkeessa timittiin myös tiiviissä yhteistyössä seudullisen kehitysyhtiön Cursr Oy:n kanssa. Tämä li erittäin tarpeellista, sillä nyt hankkeessa pystyttiin humiimaan hyvin seudullisia tavitteita ja svittamaan ne yhteen paikallisten timien kanssa. Jatkhankkeissa tämän yhteistyön rli tulee krstumaan entisestään. Kaikki eri tast; yhdistysten ruhnjuuritas, kuntien paikallishallinnn tas ja seudullinen tas tarvitsevat tisiaan. Ruhnjuuritaslla tehdään knkreettisia timia, jita paikallisen hallinnn kautta viedään seudullisen kknaiskuvan siksi. Seudullinen näkkulma auttaa myös mnia erillään levia paikallistasn timijita eriyttämään mia timiaan päällekkäisyyksien välttämiseksi. Tekniset haasteet ja rahitus Selvityshankkeessa sitettiin kivitasanteen sijainnille ja mudlle mnipulisin ja paras vaihteht, jssa yhdistyivät parhaimmalla mahdllisella tavalla sekä lunnn tarkkailun että matkailun kehittämisen tavitteet. Tämän vaihtehdista sveltuvimman tteutuksen tiellä n kuitenkin edelleen mnia haasteita. Olisi tarpeen saada paikallisen yhteisön hyväksyntä, jka takaa hankkeen juhevan tteutumisen ja alueen mistussuhteiden ja -kysymysten ratkaisemisen. Samalla helpttuu kunnallisen päätöksentekprsessin läpikäynti, jhn kuuluvat kaavitus sekä veteen sijittuvan rakennelman lupaprsessi. Rahitusmahdllisuuksien perusteellinen selvitys ja haku kannattaa myös tehdä vasta sitten, kun kknaisuuden tteutuksesta n päätös. Kska tätä ajankhtaa ei pystytä vielä määrittelemään, vidaan rahituksesta tässä vaiheessa esittää vain hjeellisia arviita. Jatkrahituksen hakemisen suhteen vidaan löytää lukuisia eri lähteitä sekä kehittämis- ja investintirahituksien yhdistelmiä. 10

11 EU:n pian vaihtuvan hjelmakauden ja investintirahituksen uusien paintuksien ja kriteerien sveltuvuus tasanteen ja siihen liittyvän kknaisuuden rakentamiseen n vielä arvitus. Ennen kuin rakentamisesta saadaan kunnallinen päätös, nykyinen hjelmakausi n päättymäisillään tai j päättynyt. Uusi hjelmakausi alkaa vunna 2014, jllin astuvat vimaan uudet kriteerit. Valtinhallinnn rahitusmahdllisuuksissa tulee tussa vaiheessa tdennäköisesti myös tapahtumaan muutksia. Hankkeen mnipulisuus, sekä lunnn että kulttuurin varaan perustuva knsepti sekä matkailun ja kaikille vapaan ja avimen virkistystiminnan yhdistäminen tai kansainvälisen ulttuvuuden painttaminen avaavat entistä laajemmat mahdllisuudet rahituksenkin etsimiseen. Yksityisen rahituksen järjestämisessä avainasemassa vat paikalliset kivitellisuuden yritykset, ainkakin rakennusmateriaalia kskevien kysymysten salta. Hanke n innvatiivinen, luva ja kestävä, jllaisia esim. SITRAN Maaseudun merkitykset hankekknaisuuksissa tai TEKESin julkisten innvatiivisten hankintjen rahituksessa peräänkuulutetaan. Kntaktit ja käydyt keskustelut Matkailun edistämiskeskuksen MEKin, Metsähallituksen, Sumen ympäristökeskuksen SYKEn, Merentutukimuslaitksen ja lunnnvarataha edustavan MTKn kanssa vat antaneet psitiivista palautetta ja myönteistä suhtautumista sisällöntutannn salta tapahtuvaan yhteistyöhön. Muutamia esimerkkejä tämänhetkisistä tukimahdllisuuksista jatktimenpiteiden tteutuksen suhteen: Rahituslähde: tukimut tukitas tuen muuta enimmäismäärä Eurpan maaseudun Yleishyödylliset max maaseutualueet, kehittämisen maatalusrahast (ELY keskukselta investinnit 100% laajasti alueen asukkaita hyödyntävät avimet hankkeet haettava) Opetus- ja kulttuuriministeriö Kulttuuritiljen perustamishankkeet vaihtelee min hankkeisiin jaettu 6,8 milj. vunna 2012 Ympäristöministeriö SITRA TEKES esim. lähialueyhteistyö Luteis-Venäjän kanssa Maaseudun elinvimaisuus - hankekknaisuus Innvatiiviset julkiset hankinnat erilaisia tukitasja max 50% erilaisia tukimutja erilaisia hanketyyppejä & mahdllisuuksia kasvu, kansainvälistyminen, kilpailukyky Virlahden arv luntmatkailussa n hankkeen aikana sittautunut kiistattmaksi. Kulttuurin paikalliset elementit täydentävät ja vahvistavat luntmatkailua ja yhdessä näiden avulla pystytään lumaan sisällöllisesti vahva, kannattava, ympärivutinen kknaisuus. Timeen n j ryhdytty ja kehittäminen jatkuu uusissa hankkeissa, jista tärkeimpinä vat tällä hetkellä käynnissä levat paikallinen VILUKKO (Kaakn Lunt ja Kulttuuri ry) ja seudullinen Kestävän luntmatkailun Kaakk 135 (Cursr Oy). Hankkeelle n tällä hetkellä nähtävissä lupaavaa jatkuvuutta sekä paikallisen että seudullisen laajemman lunt- ja kulttuurimatkailun kehittämisen ja muun seudullisen ja maakunnallisen hankeyhteistyön kautta. 11

12 6. Allekirjittajat ja päiväys Käsitelty seurantaryhmässä Sepp Vulant seurantaryhmän pj. Kaakn Lunt ja Kulttuuri ry Siru Ahpelt hankevetäjä Kaakn Lunt ja Kulttuuri ry 12