liite 2 sivistysltk

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "liite 2 sivistysltk 15.6.2011"

Transkriptio

1 liite 2 sivistysltk

2 liite 2 sivistysltk ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET TEHTÄVÄ YLEISET KASVATUKSEN JA OPPIMISEN TAVOITTEET ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN OPPIMISKÄSITYS OPPIMISYMPÄRISTÖ ESIOPETUKSEN YKSITYISKOHTAISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT KIELI JA VUOROVAIKUTUS MATEMATIIKKA ETIIKKA JA KATSOMUS YMPÄRISTÖ JA LUONNONTIETO TERVEYS JA RUOKAKASVATUS FYYSINEN JA MOTORINEN KEHITYS TAIDE JA KULTTUURI LAPSEN KASVUN JA OPPIMISEN TUKEMINEN ESIOPETUKSEN YLEINEN TUKI ESIOPETUKSEN TEHOSTETTU TUKI ESIOPETUKSEN ERITYINEN TUKI YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT KASVUN JA OPPIMISEN TUKIMUODOT ESIOPETUKSEN OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI ESIOPETUKSEN MUU TUKI YHTEISTYÖ KODIN KANSSA - KASVATUSKUMPPANUUS ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN ERI KIELI JA KULTTUURIRYHMIEN ESIOPETUS ARVIOINTI OPETUSSUUNNITELMA TYÖN JATKUVUUS LIITTEET, LOMAKKEET JA TUKIMATERIAALIT...29 LÄHTEET:...29

3 1 ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET 1.1 TEHTÄVÄ tiedotamme avoimesti toiminnastamme toiminnan suunnittelussa otamme huomioon perheiden toiveet opetuksemme perustuu tasa-arvoon, tasapuolisuuteen, erilaisuuden hyväksymiseen ja lapsen kunnioittamiseen vahvistamme lapsen myönteistä kuvaa itsestään huolehdimme päivittäin lapsen turvallisuudesta varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta yhdenmukaisesti etenevän kokonaisuuden siirryttäessä perusopetukseen Voit maailmaa tutkia, hutkia rajoja, ajatella mustia, valkeita rajoja. Pidä haavi auki, älä vaivoja säästä, voit ehkä perille itsekin päästä. Kenties mahtavan saaliin kieppaat: Itsesi kiinni sieppaat! Esiopetuksen arvojen pohjana ovat varhaiskasvatussuunnitelman arvot: OIKEUDENMUKAISUUS, ALOITTEELLISUUS, POSITIVISUUS, AVOIMUUS, TURVALLISUUS, LUOTTAMUS, PYSYVYYS, LEVOLLISUUS JA ILO. esiopetus tapahtuu hyväksyvässä ja positiivisessa ilmapiirissä, kasvatuskumppanuudessa vanhempien kanssa 3

4 1.2 YLEISET KASVATUKSEN JA OPPIMISEN TAVOITTEET Kasvatuskumppanuus tukee ja eheyttää lapsen kasvua ja oppimista. Kasvatuksen ja oppimisen tavoitteiden jatkumoon on tärkeää kiinnittää huomioita, kun lapsi siirtyy esiopetuksesta perusopetuksen piiriin. Lapsen perustaidoissa keskeisellä sijalla ovat sosiaalisten ja kielellisten taitojen harjoittelu sekä myönteisen minäkuvan vahvistaminen. Tavoitteena on luoda kasvuja oppimisympäristö, joka on turvallinen, hyväksyvä ja kannustava, sekä mahdollistaa lapsen aktiivisen toiminnan. Tehtävänä on antaa myönteisiä oppimiskokemuksia sekä itsenäisesti, että ryhmän jäsenenä toimimiseen. Toiminnan keskiössä on leikkivä lapsi! Lapsi suoriutuu päivittäisistä asioista, kuten pukeutumisesta, ruokailusta ja hygieniasta, mahdollisimman omatoimisesti. Lapsi opettelee esiopetustilanteissa keskittymään, kuuntelemaan, hyväksymään erilaisuutta ja huomioimaan toisia. Lasta tuetaan muodostamaan positiivinen suhde itseensä sekä ympäristöönsä. Lapselle pitää antaa mahdollisuus toteuttaa itselleen ominaisia tapoja toimia: leikkiä, tutkia, liikkua, sekä kokea ja ilmaista taidetta. Näistä kuntakohtaisen opetussuunnitelman kaikille yhteisistä tavoitteista jokainen yksikkö täsmentää omat tavoitteensa. 4

5 2 ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Päivähoitolaki( ) takaa lapselle subjektiivisen oikeuden päivähoitoon, varhaiskasvatukseen ja 6-vuotiaiden esiopetukseen. Kuusivuotiaiden maksutonta esiopetusta koskeva lainsäädäntö astui voimaan , jolloin esiopetuksen järjestäminen tuli kunnille pakolliseksi. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville esiopetuksen järjestäminen tuli pakolliseksi jo alkaen. Saarijärvellä maksuton esiopetus aloitettiin vuonna 2000 ja se toimii sivistyslautakunnan alaisuudessa. Lain mukaan kunnan tulee järjestää haluaville maksutonta esiopetusta vähintään 700 h vuodessa. Saarijärven kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelma on kunnallinen opetussuunnitelma, joka perustuu voimassaoleviin Opetushallituksen Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (Opetushallituksen määräys 51/011/2010). Tätä esiopetussuunnitelmaa täydentävät ja täsmentävät varhaiskasvatussuunnitelma sekä yksikkökohtaiset esiopetussuunnitelmat. Esiopetusta järjestetään päiväkodeissa ja viheralueilla. Viheralueiden esiopetuspaikat vaihtelevat vuosittain esioppilaiden määrän mukaan. Esiopetuspaikoista ja ryhmistä päättää sivistyslautakunta lukuvuotta edeltävänä keväänä. Opetuksen järjestäjä osoittaa riittävät resurssit laadukkaan esiopetuksen järjestämiseksi huomioiden myös erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevien lasten palvelut. Esiopetuksen keskeisenä tavoitteena on terveen itsetunnon kehittyminen. 2.2 OPPIMISKÄSITYS Oppimiskäsitykseen kytkeytyy olennaisesti käsitys ihmisestä, ja tässä lapsesta, joka luonnostaan on utelias, aktiivinen ja halukas omaksumaan uutta. Jo varhain lapsi aloittaa elinikäisen oppimisen matkan, jonka aikana hänellä on jatkuva mahdollisuus ja kyky oppia. 5

6 Esiopetuksen pohjalla on oppimiskäsitys, jonka lähtökohtana on leikkivä, tutkiva ja omaa oppimistaan rakentava lapsi. Ympäristö tukee omaehtoisuutta ja tutkivaa oppimista, ja lapsen uteliaisuus voi siten suuntautua yhä uudelleen kiinnostaviin asioihin. Uudet havainnot ja opittavat asiat rakentavat lapsen aiemmin koettua ja oppimaa ainesta. Oppimisessa oleellista on prosessin kokonaisvaltaisuus, ei sen lopputulos. Vuorovaikutuksessa toisten lasten ja aikuisten kanssa sekä lapsi että aikuinen oppii. Aikuinen on yhteistyökumppani, joka ympäristöä rakentamalla sekä lasta ohjaamalla ja kannustamalla tukee paitsi oppimisprosessia myös itsetunnon ja minäkuvan kehittymistä. Aikuisen tulee olla ulkoisesti passiivinen mutta sisäisesti aktiivinen. (Friedrich Fröbel) 2.3 OPPIMISYMPÄRISTÖ Esiopetuksen oppimisympäristöön kuuluu fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, kognitiivinen ja emotionaalinen ympäristö, jossa toiminta toteutuu. Lapsiläheisyys tarkoittaa ohjaavaa kasvatusta, jossa aikuinen asettaa lapselle rajoja ja lapsilta voi myös vaatia ja odottaa asioita. Saarijärven keskustan alueella esiopetusta annetaan päiväkodeissa. Viheralueiden esiopetuspaikat vaihtelevat vuosittain. Lukuvuotta edeltävänä keväänä päätetään esiopetuspaikat ja ryhmät. Kukin yksikkö määrittelee omassa opetussuunnitelmassaan, missä esiopetus tapahtuu. Fyysisissä tiloissa tulee ottaa huomioon tilojen sopivuus, turvallisuus terveellisyys ja esteettisyys. Aikuisen tulee rakentaa oppimisympäristöstä riittävän haasteellinen. Havainto - ja opetusvälineiden sekä leikki- ja toimintamateriaalien tulee olla lasten ulottuvilla. Lasten liikunnan tarpeet tulee tyydyttää ja lapsella pitää olla mahdollisuus kokeilla, tutkia sekä kehittää omia kykyjään. Kaikille annetaan tilaisuus omaehtoiseen, monimuotoiseen leikkiin toisten lasten kanssa. Aikuisen malli on ensiarvoisen tärkeä esikouluikäiselle lapselle. Erilaiset tutustumiset ja vierailukäynnit lähiympäristöön kuuluvat esiopetuksen toimintaan. Viheralueilla käytetään koulujen liikuntasaleja ja kenttiä, 6

7 lähiympäristön luontokohteita, hiihto- ja luistelupaikkoja. Paikat päätetään yksikkökohtaisesti. Keskustassa käytetään keskustan urheilupaikkoja ja lähimetsiä. Mahdollisuuksien mukaan tutustutetaan lasta lähiympäristöön ja lähiyhteisöön opettamalla lapselle hyvien tapojen mukaista käyttäytymistä (juhlat, kirkko, kirjasto ym.) Aikuisen rooli on kannustaa lasta uteliaisuuteen ja luoda turvallinen oppimistilanne. Oppimisympäristön ilmapiirin tulee positiivinen, kiireetön ja avoin. 2.4 ESIOPETUKSESSA KÄYTETTÄVÄT TYÖTAVAT Työtavat muovautuvat jokaisessa yksikössä omaleimaisesti ja persoonallisesti perustuen henkilökunnan erityisosaamiseen ja yksikön erityispiirteisiin. Yksiköt täsmentävät itselleen sopivat ja lasten tarpeita vastaavat työtavat eheyttämisen periaatteiden mukaisesti. Eheytyksessä opetus rakentuu kokonaisuuksien ympärille siten, että oppiminen liittyy lapsen elämänpiiriin. Opituilla asioilla on välitöntä käyttöä ja merkitystä oppijalle, niin että lapsen minäkäsitys ja maailmankuva eheytyy Työskentelyn periaatteita Esiopetuksen työskentely perustuu leikinomaiseen lapsen kehitystasosta lähtevään toimintaan. Lasta ohjataan oppimaan ongelmien ratkaisemista vuorovaikutuksessa aikuisten ja vertaisryhmien kanssa. Positiivinen, avoin, turvallinen ja kannustava ilmapiiri. Arviointi on osa päivittäistä työtä (lasten kehitystason arviointia eri menetelmin, lasten itsearviointia, toiminnan arviointia) Hyvät tavat kuuluvat kaikkeen toimintaan. Oppiminen tapahtuu mahdollisimman monipuolisesti eri aisteja käyttäen. Vaikka eri sisältöalueille on määritelty omat tavoitteensa, opetus ja oppiminen tapahtuvat kokonaisvaltaisesti ilman oppiainejakoa. 7

8 3 ESIOPETUKSEN YKSITYISKOHTAISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT 3.1 KIELI JA VUOROVAIKUTUS Esiopetuksen tärkeimpiä tavoitteita on lapsen äidinkielen monipuolinen kehittäminen. Kielellisiä taitoja harjoitellaan esiopetuksen kaikilla osa-alueilla. Lapsi toimii sekä puhujana että kuuntelijana erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Esiopetusryhmässä lapsi harjoittelee toisten lasten ja aikuisten kuuntelemista sekä oman vuoron odottamista. Esiopetuksen tulee sisältää mahdollisimman paljon tilanteita, joissa lapset voivat osallistua keskusteluun heitä kiinnostavista asioista. Tavoitteet mielenkiinnon herääminen lukemaan ja kirjoittamaan oppimiseen rohkaistua ilmaisemaan itseään, mielipiteitään ja tunteitaan monipuolisen sanavaraston kehittyminen kirjallisuudesta kiinnostuminen vuorovaikutuksen perustaitojen harjoittelu (keskittyminen, kuunteleminen, kysymysten esittäminen, kysymyksiin vastaaminen, oman vuoron odottaminen) ajattelun ja mielikuvituksen kehittyminen Sisällöt leikki; ohjattu leikki, roolileikki ja vapaaleikki vuorovaikutus; keskustelut, kuunteleminen, päivittäinen monipuolinen äidinkielen käyttö kaikissa tilanteissa puheen ja kirjoitetun kielen havainnointi ja tutkiminen kirjallisuus; lukuhetket 3.2 MATEMATIIKKA Esiopetuksessa luodaan ja vahvistetaan pohjaa matematiikan oppimiselle. Lasta ohjataan kiinnittämään huomiota luonnollisissa arkipäivän tilanteissa ilmeneviin matemaattisiin ilmiöihin. Oppimistilanteissa lapsella on aktiivinen rooli. Pääosin leikkien, tarinoiden, laulujen, liikunnan, pienten työtehtävien, keskusteluhetkien ja pelien avulla johdattelu sekä runsas havainnollisuus ovat luonnollisia tapoja avartaa 8

9 lapsen käsitystä matematiikasta. Lapsen tulisi kokea matematiikan oppiminen mielenkiintoiseksi, mielekkääksi, hauskaksi ja haastavaksi asiaksi. Tavoitteet kehittää matemaattisia perusvalmiuksia arkipäivän tilanteissa myönteinen asenne ja kiinnostuksen herääminen matematiikkaa kohtaan matemaattisen ajattelun kehittyminen kiinnittää huomio erityisesti toiminnallisuuteen ja konkreettisuuteen Sisällöt luokittelu ja vertailu yksi yhteen vastaavuus järjestykseen asettaminen ja sarjoittaminen päätteleminen lukukäsite lukujonot järjestysluvut lukujen hajoittaminen ja koonta 10 järjestelmä mittaaminen ja geometria aika ja raha 3.3 ETIIKKA JA KATSOMUS Uskonnon ja omantunnon vapaus on perustuslain 11 :n turvaama oikeus, jota esiopetusikäisten kohdalla käyttää huoltaja. Esiopetuksen etiikka- ja katsomuskasvatukseen sisältyy eettinen kasvatus, kulttuurinen katsomuskasvatus ja uskontokasvatus sekä sille vaihtoehtoinen elämänkatsomustietokasvatus. Eettinen kasvatus Esiopetuksen eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen toimintaan ja on koko ryhmälle yhteistä. Eettinen kasvatus lähtee itsetunnon kehittymisestä ja laajentuu ihmisten välisiin sosiaalisiin taitoihin sekä edelleen elinympäristöön. Eettinen kasvatus liitetään esiopetuksen eri tilanteisiin ja sitä käsitellään lasten kanssa keskustellen tai roolileikkejä käyttäen ja näin kehitetään lasten eettistä ajattelua. 9

10 Tavoitteet lapsen terveen itsetunnon ja eettisen ajattelun kehittyminen sosiaalisten taitojen kehittyminen toisten kunnioittaminen ympäristöarvojen kunnioittaminen Kulttuurinen katsomuskasvatus Kulttuurista katsomuskasvatusta opetetaan kaikille lapsille yhteisesti. Se tukee erityisesti oman kulttuurin ja luonnon arvostamista sekä erilaisten ihmisten ja kulttuurien hyväksymistä. Tavoitteet katsomuksellisen ajattelun kehittyminen myönteinen ja kunnioittava suhtautuminen erilaisia ihmisiä, kulttuureita sekä uskontoja kohtaan lapsen kuulluksi tuleminen katsomuksellisissa elämänkysymyksissä. Saarijärven luonto- ja kulttuuriperintöön tutustuminen Uskontokasvatus Esiopetuksen uskontokasvatus on ensisijaisesti enemmistön uskontokunnan mukaista. Lapsen osallistumisesta uskontokasvatukseen sovitaan vanhempien kanssa. Uskontokasvatusta toteutetaan yhteistyössä seurakunnan kanssa. Tavoitteet oman uskonnon keskeisempiin sisältöihin tutustuminen tutustuminen kirkkovuoden juhliin sekä siihen, miten ja miksi niitä vietetään. Elämänkatsomustietokasvatus Elämänkatsomustietokasvatus on vaihtoehto uskontokasvatukselle ja tarkoitettu lähinnä uskontokuntaan kuulumattomille. Tavoitteet valmiuksien kehittyminen kohdata vakaumuksellisia kysymyksiä, jotka liittyvät ihmissuhteisiin, kulttuuri-identiteettiin, ihmisen ja luonnon suhteeseen, sekä yhteisöön 10

11 Etiikan ja katsomuksen sisältöjä ristiriitojen selvittäminen, anteeksipyytäminen ja antaminen, rehellisyys hyvät tavat käsitteet: oikein- väärin, hyvä- paha erilaisuuden ymmärtäminen ja hyväksyminen kulttuuriperinnön siirtäminen uskonnolliset juhlat ja pyhät 3.4 YMPÄRISTÖ JA LUONNONTIETO Oppimisen lähtökohtana on lapsen monimuotoinen elinympäristö, jonka tunteminen luo pohjaa laajemmalle ymmärrykselle ympäröivästä maailmasta. On tärkeää, että lapsi saa myönteisiä kokemuksia ja elämyksiä lähiympäristöstä. Toimimme siten, että lapsi oppisi liikkumaan luonnossa ympäristöä kunnioittaen ja sitä suojellen. Lapsen mielikuvitus kasvaa, sanavarasto laajenee ja käsitteet sekä havainnot tarkentuvat luonnon moninaisuutta ihmeteltäessä. Lapsen minäkuvan vahvistuminen on tärkeä osa ympäristökasvatusta. Lapsen on koettava, että hänen teoillaan on merkitystä. Tavoitteet oppia ymmärtämään ja arvostamaan luonnonvaraista ja rakennettua ympäristöään. oppia kunnioittamaan ja arvostamaan luontoa sekä tuntemaan vastuuta sen suojelemisesta. antaa mahdollisuus ihmetellä, tutkia, kysellä, nauttia luonnosta positiivisten elämysten ja kokemusten kautta eri vuodenaikoina. muodostaa myönteinen ympäristösuhde: turvallinen ja kiinnostava tutkimusja leikkipaikka. oman toiminnan ja valintojen merkityksen ymmärtäminen ja oppia säästämään luonnonvaroja jokapäiväisessä toiminnassa. Sisällöt luonnossa liikkuminen ja leikkiminen sekä lähiympäristön tutkiminen kaikkia aisteja käyttäen (luonnonvarainen ja rakennettu ympäristö) eläimet ja kasvit erilaiset materiaalit (elollinen ja eloton) kestävän kehityksen periaatteet: jätteiden lajittelu, kierrätys, energian säästäminen maa ja avaruus liikennekasvatus 11

12 3.5 TERVEYS JA RUOKAKASVATUS Esiopetuksessa edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä sekä kasvua ja kehitystä. Luonnollisissa arkipäivän tilanteissa edistetään lapsen valmiuksia ymmärtää ja ottaa vastuuta omasta terveydestään ja turvallisuudestaan. Saarijärven varhaiskasvatuksessa otetaan käyttöön Sapere- ravitsemuskasvatusmenetelmä syksyllä Menetelmä perustuu aistikokemuksiin sekä niiden merkitykseen ruokiin tutustumisessa ja ruokailutottumusten oppimisessa. Latinankielinen sana sapere tarkoittaa maistella, tuntea ja olla rohkea. Sapere- menetelmässä haju-, maku-, näkö-, kuulo- ja tuntoaistia hyödyntämällä lapsi saadaan tutkimisen, kokemusten ja elämysten kautta oppimaan uusia asioita ruuasta, ruoka-aineista ja niiden valmistuksesta. Tavoitteet Omasta terveydestä ja päivittäisestä hygieniasta huolehtiminen Ohjataan myönteisiin ihmissuhteisiin ja tunne-elämän terveyteen, sekä välttämään väkivaltaa. Terveellisten ruokatottumusten tukeminen ja hyviin ruokailutapoihin ohjaaminen Rohkaistua maistamaan kaikkia ruokalajeja ja kertomaan omia tuntemuksiaan ruoka-asioissa ja kuvaamaan ruuasta saatuja kokemuksia. Sisällöt huolehditaan lapsen riittävästä levosta järjestetään ruokailutilanteesta miellyttävä, lasta kannustetaan maistamaan kaikkia ruokalajeja 3.6 FYYSINEN JA MOTORINEN KEHITYS Päivittäinen monipuolinen liikunta on välttämätöntä lapsen tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle, terveydelle ja päivittäiselle hyvinvoinnille. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten mukaan esiopetusikäinen lapsi tarvitsee vähintään kaksi tuntia päivässä reipasta ja hengästyttävää liikuntaa. Liikunta edistää lapsen oppimisvalmiuksia, käsitteiden oppimista ja terveen itsetunnon kehittymistä. 12

13 Tavoitteet liikkumisen ilon, elämysten ja myönteisten kokemusten saaminen liikkumisen ja leikin avulla harjaannutetaan lapsen fyysistä ja motorista kuntoa, liikehallintaa ja motorisia perustaitoja. kehonhallinnan kehittyminen lapsella on mahdollisuus ohjattuun ja omaehtoiseen liikuntaan sekä leikkiin harjoitella yhteistoimintaa ja sääntöjen noudattamista lapsi tutustuu eri liikuntamuotoihin ja liikuntavälineisiin itsetunnon vahvistuminen lapsen luontaisen liikunnanhalun syntyminen liikkumisen rohkeuden ja uskalluksen kehittyminen Sisällöt motoriset perustaidot: kävely, juoksu, hyppiminen kieriminen, konttaaminen, potkiminen, heitot, kiinniotot kehontuntemus ja -hallinta liikkuminen erilaisissa ympäristöissä kaikkina vuodenaikoina erilaiset liikuntaleikit ja pelit sisällä ja ulkona liikunta ja leikkivälineiden käsittely lasta ohjataan liikkumaan turvallisesti lähiympäristössä. huolehditaan lapsen riittävästä ulkoilusta lasta ohjataan ymmärtämään liikunnan merkitys ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle 3.7 TAIDE JA KULTTUURI Todellista kokemista on se, minkä pää on ymmärtänyt, sydän tuntenut ja käsi tehnyt, ja se juurtuu osaksi lapsen kokemusmaailmaa. Seija Liukko kirjassa Ilmaisua ipanoille Esiopetuksessa taidekokemukset ovat merkittävä osa lapsen emotionaalista, taidollista ja tiedollista kehitystä. Taiteessa lapsi on sekä tekijä että vastaanottaja ja hän oppii myös seuraamalla toisten lasten toimintaa. Lasta ohjataan pitkäjänteiseen taiteelliseen työskentelyyn ja arvostamaan omaa ja muiden työtä. Lapsen taidekokemuksiin liittyy keskeisesti ilo, leikki ja mielikuvituksen käyttö. Hän saa elämyksiä ja kokemuksia kaikkien aistien avulla. 13

14 Musiikki Tavoitteet iloita musiikista toimia aktiivisesti musiikin parissa liikkuen, laulaen, kuunnellen ja soittaen. kehittää motorisia ja tiedollisia valmiuksia rikastaa tunne-elämää ja mielikuvitusta kehittää keskittymiskykyä sekä muistia kehittää musiikin kuuntelutaitoa tutustua musiikin peruskäsitteisiin musiikkiperinteen säilyminen ja siirtyminen musiikin eri lajeihin tutustuminen Sisällöt esiopetuksen toimintaan liittyviä lauluja, esim. vuodenaikoihin ja erilaisiin juhliin liittyvät laulut ja laululeikit musiikki- ja rytmisoitinsadut kehosoittimet rytmi- ja melodiasoittimiin tutustuminen ja yhdessä soittaminen erilaisen musiikin kuunteleminen ja kuullusta keskusteleminen; luonnon äänet ja hiljaisuus musiikkiliikunta ja -maalaus sormileikit, laululeikit, piirileikit kansanperinne lasten oma musiikin tuottaminen rytmi/tempo, melodia, harmonia, sointiväri, dynamiikka ja muoto Kuvaamataito ja kädentaidot Tavoitteet tutustua monipuolisesti kuvataiteen ja käsityön erilaisiin materiaaleihin, välineisiin ja työtapoihin harjaannuttaa lapsen aistiherkkyyttä, havaintokykyä ja avaruudellista hahmottamiskykyä pitkäjänteinen työskentely suunnitteluvaiheesta työn valmistumiseen kehittää kädentaitoja ja omatoimisuutta hienomotoriikan harjoitteleminen huolehtia työympäristöstä ja -välineistä tutustua suomalaiseen taide- ja käsityöperinteeseen kestävän kehityksen periaatteiden ymmärtäminen taiteen käyttäjäksi kasvaminen 14

15 Sisällöt piirustus maalaus muotoilu painanta rakentelu taideteokset ympäristötaide grafiikka tekstiilityö tekninen työ askartelu kierrätysmateriaalit vierailut taidenäyttelyihin ja museoon Draama ja teatteri Tavoitteet oppia ymmärtämään itseään ja muita kehittyä toimimaan ryhmän jäsenenä kokemuksien saaminen omasta osaamisesta ja omista vahvuuksista rohkaistua ilmaisemaan itseään, kokemuksiaan ja tuntemuksiaan Sisällöt vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot ohjattu ja vapaa roolileikki ilmaisutaitoharjoitukset yksin ja ryhmässä omat esitykset ja muiden esitysten seuraaminen aisti-, rentoutumis-, tunnetila-, keskittymis- ja kontaktileikit puhe- ja ääniharjoitukset improvisaatio- ja mielikuvaharjoitukset verbaalin ja non-verbaalin kielen käyttö ja havainnointi teatterivierailut mahdollisuuksien mukaan Mediakasvatus Esiopetuksessa mediakasvatuksella tarkoitetaan viestintävälineisiin tutustumista ja niiden käytön harjoittelua. Medialukutaito saavutetaan vähitellen: pienestä pitäen otetut askeleet vievät eteenpäin sitä mukaan kuin lapsi kasvaa. 15

16 Tavoitteet Erilaisiin tiedonhankinta- ja viestintävälineisiin tutustuminen opetella suodattamaan ja arvioimaan median välittämiä sisältöjä opetella kriittiseksi median käyttäjäksi opetella erilaisten viestimien asianmukaista käyttöä Sisällöt Kirjat, lehdet, elokuvat, televisio, radio, tietokone, kamera, puhelin, mainokset 16

17 4 LAPSEN KASVUN JA OPPIMISEN TUKEMINEN Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Jokaisen lapsella on oikeus tarvitsemaansa tukeen esiopetuksessa. Lapsen kohdalla tulee aloittaa tarvittavat tukitoimet heti, kun lapsen tuen tarve tunnistetaan. Mahdollisimman varhainen tuki ennaltaehkäisee oppimisvaikeuksien syntymistä ja lieventää mahdollisia oppimisen esteitä. Lapsen tuen järjestämisessä huomioidaan lasten yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeet sekä esiopetusryhmä ja oppimisympäristöön liittyvät tekijät. Pääperiaate on tarjota tukea lapselle ensisijaisesti hänen omassa esiopetusryhmässään ja sisällyttää tarvittavat palvelut luontevaksi osaksi arkea. Tukitoimien suunnittelu ja käytännön toteutus perustuvat monipuoliseen tietoon lapsesta ja yhteistyöhön lapsen kodin sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Tuen tarvetta arvioidaan ja lapsen kehitystä seurataan esiopetusvuoden aikana ja siirtyminen esiopetuksesta kouluun muodostaa suunnitelmallisen jatkumon. 4.1 ESIOPETUKSEN YLEINEN TUKI Esiopetuksessa tulee ottaa huomioon kaikkien lasten edellytykset ja tarpeet sekä luoda myönteinen ilmapiiri, joka tukee lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja oppimista. Lasten tarpeiden huomiointia edesauttaa kasvatuskumppanuuden luominen lasten vanhempien kanssa sekä yhteistyö eri tahojen kanssa. Jokaiselle lapselle laaditaan esiopetuksen oppimissuunnitelma yhdessä huoltajien kanssa. Opettajan tulee tukea ja edistää ryhmän sisäisten vuorovaikutusten kehittymistä sekä ohjata lapsia toimimaan ryhmässä tasavertaisina jäseninä. Pienryhmätoimintapa tukee lasten yksilöllisten tarpeiden huomioimista. Oppimisen ja tekemisen ilo korostuvat työskentelytilanteissa. 4.2 ESIOPETUKSEN TEHOSTETTU TUKI Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Tehostetun tuen aloittaminen perustuu kirjalliseen pedagogiseen arvioon, jonka lapsen esiopetuksen opettaja yhdessä huoltajan sekä muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa laativat. Pedagogisessa arviossa kuvataan lapsen kasvun ja kehityksen kokonaistilannetta sekä oppimisvalmiuksia ja erityistarpeita. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä lasta varten kokonaisuutena ja siinä korostuu pidemmän ja lyhyen aikavälin tavoitteet lapsen kehityksen suhteen. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa ja 17

18 mahdollista kuntoutussuunnitelmaa voidaan hyödyntää vanhempien luvalla. Pedagoginen arvio sisältää myös aina toimintasuunnitelman, miten tehostettua tukea toteutetaan ja arvioidaan esiopetuksen aikana. Pedagoginen arvio käsitellään esiopetuksen oppilashuoltoryhmässä. Lapsi siirtyy takaisin yleiseen tukeen joustavasti, mikäli lapsi ei tarvitse enää tehostettua tukea. Tukikeinona erityisopettajan ja erityislastentarhanopettajan konsultaation lisäksi esiopetusryhmään voidaan järjestää avustaja. Lapsen kehityksen tukemiseksi esiopetuksen arkeen voidaan eriyttää pienryhmätoimintaa ja yksilöohjausta. 4.3 ESIOPETUKSEN ERITYINEN TUKI Lapsille, joille tehtyjen arviointien perusteella tehostettu tuki ei ole riittävä, tulee tehdä erityisen tuen päätös. Ennen päätöksen tekemistä on opetuksen järjestäjän kuultava lasta ja tämän huoltajaa sekä tehtävä pedagoginen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimista varten tarvitaan esiopetuksesta vastaavan opettajan selvitys lapsen oppimisen etenemisestä ja moniammatillisen oppilashuollon yhteistyönä tehty selvitys lapsen saamasta tehostetusta tuesta sekä lapsen kokonaistilanteesta. Selvitysten perusteella esiopetuksen järjestäjä tekee arvion lapsen erityisen tuen tarpeesta. Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan lapsen kasvun ja oppimisen tilanne kokonaisuutena lapsen saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä lasta tulisi tukea Erityisen tuen päätöksen valmisteluun tulee tarvittaessa hankkia myös muita lausuntoja (esim. psykologinen, lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys) pedagogisen selvityksen lisäksi. Siinä hyödynnetään myös lapsesta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja lapsen esiopetussuunnitelmaa sekä huoltajan luvalla lapselle laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa. Lapsi, jolla on pidennetty oppivelvollisuus saa aina erityistä tukea. 18

19 Kuvio: erityisen tuen prosessi päätetään aloittaa ERITYINEN TUKI HOJKS tehdään pedagoginen selvitys päätetään aloittaa TEHOSTETTU TUKI oppimissuunnitelma tehdään pedagoginen arvio päätetään tietoisemmin kehittää opetusta ja eriyttää YLEINEN TUKI (oppimissuunnitelma) ESIOPETUS, YLEINEN TUKI 4.4 YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Jokaiselle lapselle tehdään esiopetuksen oppimissuunnitelma, joka on osa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa. Oppimissuunnitelma toimii pohjana mahdolliselle perusopetuksen oppimissuunnitelmalle sekä erityisopetukseen siirtyvien lasten HOJKS:ien (henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) tekemisessä vanhempien luvalla. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) yhdessä lapsen huoltajien kanssa. (Perusopetuslaki 17 a (642/2010). Lisäksi yhteistyötä tehdään tarvittaessa moniammatillisesti ja myös lapsi itse voi mahdollisuuksien mukaan osallistua suunnitelman laadintaan. HOJKSissa tulee ilmetä lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen liittyvät tavoitteet, keskeiset esiopetuksen sisällöt, pedagogiset menetelmät ja muut tarvittavat tukitoimet. Lapsen kehitystä havainnoidaan ja tavoitteiden toteutumista arvioidaan esiopetusvuoden aikana ja HOJKSia päivitetään yhteistyöpalavereissa syksyllä ja keväällä. Kevään tiedonsiirtopalaverissa HOJKS asiakirja siirtyy vanhempien luvalla lapsen kouluun. 19

20 5 KASVUN JA OPPIMISEN TUKIMUODOT 5.1 ESIOPETUKSEN OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI Lapsi voi esiopetuksessa saada yleistä tukea, tehostettua tukea tai erityistä tukea. Erityisopetuspäätös tehdään vasta tehostetun tuen toimenpiteiden jälkeen. Päätöksen tekee päivähoidon aluejohtaja/päiväkodinjohtaja. Päätöksen perusteluista pitää selvitä, millaista tehostettua tukea lapsi on saanut. Erityisopetuksen strategian ( v.2008 ) mukaan lapselle, jolle tehtyjen arviointien perusteella tehostettu tuki ei riitä, tulee tehdä erityisopetuspäätös jo ennen esiopetuksen alkamista. Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa-alue ja sen tehtävänä on tukea lapsen oppimista. Lapselle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, annetaan esiopetus ja muu tuki hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) mukaisesti. HOJKS on pedagoginen asiakirja, joka määrittää erityisopetuksen järjestämiseen liittyvät seikat ja opetuksen keskeiset tavoitteet, sisällöt sekä oppimisympäristöön ja opetusmenetelmiin liittyvät tekijät. Erityisopetus järjestetään lapsen etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun esiopetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisryhmässä tai muussa soveltuvassa paikassa. Esiopetuksen opettajan tulee käyttää lasten erilaisia tarpeita tukevia pedagogisia menetelmiä ja työskentelytapoja. Erityislastentarhanopettaja ja koulun erityisopettaja voi olla esiopettajan apuna tarpeen mukaan. Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ole mahdollista suorittaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat muun muassa vaikeasti sairaat tai vammaiset lapset. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Sen tekee päivähoidonaluejohtaja/päiväkodin johtaja. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle lapselle tämä oikeus alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Perhe voi hakea lasta vapaaehtoiseen, maksuttomaan esiopetukseen sinä vuonna, kun lapsi täyttää viisi vuotta. Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää yhteistyötä lapsen huoltajien ja eri hallintokuntien välillä. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti seuraavilla tavoilla: 20

21 Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös, jonka tekee koulun rehtori/ johtaja. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä tukea saavalle lapselle laaditaan aina HOJKS esiopetuksen alkaessa. Päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättymisestä pitää tehdä, jos lapsi siirtyy yleisen oppivelvollisuuden piiriin. 5.2 ESIOPETUKSEN MUU TUKI Käsiteltäessä yksittäisen lapsen tukea koskevaa asiaa, huoltajalle tulee antaa tietoa lasta koskevien tietojen käsittelyyn, tietojensaantiin ja niiden luovuttamiseen sekä salassapitoon liittyvistä kysymyksistä. Huoltajan kanssa tulee käydä läpi esimerkiksi huoltajan yksilöidyn kirjallisen suostumuksen merkitys lasta koskevan asian käsittelyssä sekä yhteistyön merkitys lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Vammaisella ja muulla tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Lapsella voi olla henkilökohtainen avustaja tai lapsiryhmässä voi olla ryhmäavustaja. Lapsi voi tarvita tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden takia. Hän voi tarvita puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja puutteellisten kommunikaatiotaitojensa vuoksi. Lapsen tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve arvioidaan ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota. Jos lapsi on saanut palveluja jo yleisen tuen aikana arvioidaan niiden riittävyys ja vaikutus. Tehostetun tuen alussa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan kirjataan lapsen tarvitsemat tulkitsemis- ja avustajapalvelut, niiden tavoitteet, järjestäminen ja seuranta. Pedagogisessa selvityksessä arvioidaan lapsen tehostetun tuen aikana saamien palvelujen 21

22 riittävyys ja vaikutus sekä palvelujen tarve jatkossa. Erityisen tuen aikana lapsi tarvitsee usein yksilöllisesti kohdennettuja palveluja. Tulkitsemis- ja avustajapalvelujen saamisesta päättävät varhaiskasvatuksen esimiehet. 5.3 YHTEISTYÖ KODIN KANSSA - KASVATUSKUMPPANUUS Tavoitteet Esiopetuksessa yhteistyö vanhempien kanssa jatkuu varhaiskasvatuksen kasvatuskumppanuuden hengessä (kunnioitus, kuuleminen, vastavuoroisuus, tasavertaisuus, luottamuksellisuus). Tavoitteena on luottamuksellinen, avoin ja mutkaton tiedonkulku, jotta lapsen esiopetus sujuisi parhaalla mahdollisella tavalla. Vastuut Esiopetuksen opettajalla ja muulla kasvatushenkilöstöllä on vastuu yhteistyön aloittamisesta ja sen ylläpitämisestä. Henkilöstöllä on myös vastuu yhteistyön sujuvuudesta, tiedonkulusta ja omalta osaltaan lapsen kehittymisestä ja hyvinvoinnista. Vanhemmilla on päävastuu lapsen kasvatuksesta ja omalta osaltaan avoimesta tiedonkulusta. Työnjako (eri toimijat) Esiopetuksen opettajalla on päävastuu lapsen esiopetuksen suunnittelusta, toteuttamisesta, havainnoinnista ja arvioinnista sekä kehittämisestä. Muu kasvatushenkilöstö esiopetusryhmässä tukee opettajan työtä. Muut toimijat, jotka tekevät työtä lapsen ja perheen kanssa tukevat omalta osaltaan lapsen sujuvaa esiopetusta, kehittymistä ja hyvinvointia. Tiedottamisen periaatteet Tiedottamisen tulee olla avointa, rehellistä ja yhteistyötä tukevaa. Esiopetuksen tavoitteista, yhteistyökumppaneista, toiminnan sisällöstä tulee antaa vanhemmille kattavaa tietoa, jotta he voivat osallistua arviointiin sekä halutessaan kehittämiseen. Vanhempien osallisuus Vanhemmilla on oikeus osallistua esiopetuksen suunnitteluun, toteuttamiseen, arviointiin ja kehittämiseen. Vanhemmat osallistuvat lapsensa esiopetukseen laatimalla esiopettajan kanssa lapsen yksilöllisen esiopetussuunnitelman, joka on jatkoa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tukea tarvitsevan lapsen kohdalla vanhemmille annetaan tietoa lasta koskevien tietojen käsittelystä, kenelle tietoa luovutetaan (vanhempien luvalla) ja salassapitovelvollisuudesta. 22

23 Lapsen osallisuus Esiopetuksessa otetaan huomioon lapsen oikeudet. Lapsen tulee tulla kuulluksi ja nähdyksi esiopetuksen aikana ja hänellä on oikeus suunnitella ja toteuttaa esiopetusta omalla persoonallisella tavallaan. Lapsi saa itse toivoa ja ilmaista mielenkiinnonkohteitaan ja ne otetaan huomioon esiopetusta suunniteltaessa. Yhteistyön seuranta ja arviointi Yhteistyötä seurataan ja arvioidaan vuosittain TAK arviointimenetelmällä sekä päivittäiskeskusteluissa ja vanhempaintapaamisissa. Myös lapset arvioivat yhteistyötä ja toimintaa sekä sanallisesti että TAK arviointimenetelmällä. 5.4 ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN Lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtiminen on esiopetuksen oppilashuoltoa. Oppilashuolto on tukiverkoston rakentamista oppilaiden hyvinvoinnin ja tasavertaisten oppimismahdollisuuksien turvaamiseksi. Oppilaalla on oikeus tarvittaviin hyvinvointipalveluihin. Esiopetuksen oppilashuolto on muun varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen oppilashuollollista jatkumoa. Saarijärven kaupunkiin on laadittu esiopetuksen, perusopetuksen ja lukion oppilashuollon käsikirja, jonka hyväksyy sivistyslautakunta. Siinä on kuvattu keskeiset oppilashuoltoon liittyvät asiat ja niihin liittyviä toimintatapoja. Yhteistyö on yksi tärkeä osa oppilashuoltoa: lapsen kehityksen ja oppimisen esteiden varhaista tunnistamista ja puuttumista myönteisen vuorovaikutuksen edistämistä tasavertaisen kasvamisen ja oppimisen varmistamista Esiopetuksen laajennettu oppilashuoltoryhmä (koko kaupungin yhteinen) kokoontuu kolme kertaa vuodessa. Tämän lisäksi kokoontuvat vähintään kerran vuodessa alueelliset/ ryhmäkohtaiset oppilashuoltoryhmät. Näiden puheenjohtajana toimii päivähoidon aluejohtaja/päiväkodin johtaja. Oppilashuoltoryhmään kuuluvat päivähoidon aluejohtaja/päiväkodinjohtaja, lastentarhanopettaja, erityislastentarhaopettaja/konsultoiva erityislastentarhanopettaja, terveydenhoitaja, psykologi ja koulukuraattori. Tarvittaessa mukana voi olla myös oppilas ja/tai hänen huoltajansa sekä muita yhteistyökumppaneita. 23

24 Julkisuuslain (621/1999) 24 :n mukaan sellaiset lasta koskevat asiakirjat, jotka sisältävät lapsen henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, ovat salassa pidettäviä. Esiopetuksessa on asetuksen mukainen henkilöstö ja noudatetaan myös asetuksen mukaisia ryhmäkokoja, jotta turvataan lasten oikeus turvalliseen oppimisympäristöön ja riittävään huolenpitoon. Lasten sisä- ja ulkoleikkivälineitä ja alueita tarkastetaan säännöllisesti. Päiväkodeissa ja viheralueiden kouluilla ovat ajan tasalla olevat turvallisuussuunnitelmat ja niitä tarkistetaan säännöllisesti. Fyysistä tai psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa toimitaan yhteistyössä terveyskeskuksen, seurakunnan ja muiden järjestöjen kanssa. Esiopetuksen aikana sattuneessa tapaturmatilanteessa annetaan lapselle välitön ensiapu, otetaan yhteyttä lapsen huoltajiin, jonka jälkeen lapsi viedään tarvittaessa terveyskeskukseen. Saarijärven kaupungilla on tapaturmavakuutus. Päiväkotien ja muiden esiopetustilojen sopivuutta ja turvallisuutta valvotaan yhdessä tilapalvelun ja terveystarkastajan kanssa. Ravitsemuspalvelu tai muu ruokahuollosta vastaava taho takaa lasten terveellisen ravitsemuksen esiopetuspäivän aikana. Esiopetuksessa oleville kuuluu maksuton täysipainoinen ateria. Lasten kuljetus esiopetukseen tapahtuu vanhempien tai luvan saaneen taksiyrittäjän avulla. Esiopetuskuljetukset järjestetään yhteistyössä perusopetuksen kanssa. Lasten kuljetukset retkillä ja eri tapahtumiin järjestetään julkisten kuljetusyrittäjien avulla. Esiopetukseen kuuluu turvallisen liikkumisen harjoittelu lapsiryhmässä ja liikenneopetusta annetaan läpäisyperiaatteella koko varhaiskasvatuksen ajan. Liikenteessä liikkumista harjoitellaan arkitilanteissa. Lapsen turvalliseen esiopetukseen kuuluu turvallinen ja hyväksyvä ilmapiiri, jossa lapsi ei tule kiusatuksi tai muuten uhatuksi. Kiusaamistapauksia varten on ohjeistusta oppilashuollonkäsikirjassa. Turvallisuussuunnitelmissa on tehty riskianalyysit ja selvitetty toimintatavat erilaisten kriisitilanteiden varalta. 24

25 6 ERI KIELI JA KULTTUURIRYHMIEN ESIOPETUS Esiopetuksessa eri kieli- ja kulttuuritaustaiset sekä erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopillisen järjestelmään pohjautuvat perheet kohdataan perhekulttuurinsa mukaan. Saamenkieliset Saarijärvellä ei ole saamenkielisiä lapsia esiopetuksessa. Romanikieliset Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romaanikulttuurin erityistarpeet ja niiden vahvistaminen lapsen identiteetin vahvistamiseksi. Koko esiopetusryhmä voi tutustua romanikulttuuriin ja sen historiaan. Viittomakieliset Viittomakieli voi olla lapsen äidinkieli, ensikieli tai toinen kieli. Viittomakielisen lapsen esiopetus tapahtuu joko normaali ryhmässä tai integroidussa ryhmässä siten että vahvistetaan lapsen viittomakielistä ilmaisua ja viittomavarastoa. Esiopetuksen tukena käytetään kuvia sekä tarvittaessa avustajaa. Maahanmuuttajat Maahanmuuttajalapsen esiopetus tapahtuu joko normaalissa ryhmässä tai integroidussa ryhmässä. Erikielistä lasta tuetaan sekä käyttämään omaa kieltää että vahvistetaan suomen kielen osaamista. Esiopetuksen käytössä on Mamu aineisto. Erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva esiopetus Palvelusopimuksessa vanhemmilta kysytään lupaa lapsen osallistumisesta uskonnolliseen kasvatukseen (evl). Jos vanhemmat kuuluvat eri uskontoon tai heillä on vakaumuksensa takia erilaisia tapoja toimia, pitää heidän vakaumustaan kunnioittaa. Yhdessä vanhempien kanssa sovitaan toimintatavoista ja / tai korvaavasta toiminnasta esiopetuksessa. Vieraskielinen esiopetus ja kotimaisten kielten kielikylpy Saarijärvellä on mahdollisuus esiopetuksen aikana tutustua vieraisiin kieliin esim. laulujen, leikkien ja vierailijoiden taholta. 25

26 7 ARVIOINTI Arviointia suoritetaan jatkuvasti vuorovaikutuksessa. Palautetta annetaan lapsikohtaisissa keskusteluissa sekä päivittäin. Lapsia kannustetaan itsearviointiin. Vanhemmat arvioivat esiopetuksen sisältöä, tavoitteita ja oppimisympäristöä. Opettaja ja muu henkilöstö arvioi omaa toimintaansa, tiimin työskentelyä sekä esiopetuksen pedagogista sisältöä ja järjestämistä. Oppilaan arviointi: Syksyllä kirjataan tiedot vanhempien ja lasten odotuksista esiopetusvuodelle. Oppilaan arviointi pohjautuu opetussuunnitelman lisäksi tähän tavoitteenasetteluun. Lasta havainnoidaan koko ajan lapsen ja opettajan vuorovaikutuksessa arjen opetus- ja oppimistilanteissa. Havainnoista keskustellaan huoltajien kanssa tuontija hakutilanteissa ja erikseen järjestetyissä keskusteluissa. Varsinaiset arviointikeskustelut huoltajien kanssa käydään kaksi kertaa vuodessa ja harkinnan mukaan myös lapsi voi osallistua keskusteluun. Arvioinnin tulee olla myönteistä ja lapsen itsetuntoa rakentavaa. Kaikille esiopetukseen osallistuville lapsille tehdään osana esiopetusta kouluvalmiusryhmätutkimus esiopetusvuoden alkukeväästä. Keväällä oppilaalle annetaan osallistumistodistus, jossa kuvaillaan järjestettyä esiopetusta. Todistus siirtyy vastaanottavaan kouluun lapsen mukana. Lapsen itsearviointi Esiopetuksesta keskustellaan lapsen kanssa ryhmässä ja kahden kesken. Häntä ohjataan asettamaan itselleen tavoitteita ja arvioimaan niiden toteutumista. Lapset kertovat mistä ovat esiopetuksessa pitäneet ja mistä eivät. Esiopetusta antavan yksikön arviointi Toiminnan arviointia tehdään jatkuvasti vuoden aikana. Kunkin esiopetusryhmän perustyössä tarkistetaan päivittäin toimintatapoja ja tavoitteita tarpeen mukaan. Toimintakauden keväällä vanhemmille tehdään palautekysely, jonka tuloksista annetaan vanhemmille yhteenveto kevään lopulla. Kukin yksikkö käsittelee arviointiin liittyviä asioita omassa yksikkökohtaisessa palaverissaan ja hyödyntää arviointitietoa toimintansa kehittämisessä ja esiopetuksen laadun parantamisessa. Päivittäinen perustyöstä saatu palaute lapsilta ja vanhemmilta palvelee toiminnan kehittämistä ja tekee esiopetuksesta joustavaa, mahdollisimman hyvin perheitä 26

27 palvelevaa. Saatu palaute auttaa myös esiopetuksen opettajaa oman työnsä arvioinnissa ja opetuksen kehittämisessä. Lastentarhanopettajien yhteistyöpalaverissa, Esikoissa, tehdään yhteistä arviointia ja toimintaan liittyviä keskusteluja vähintään neljä kertaa vuodessa. Esiopetuksen järjestäjän suorittama arviointi Esiopetuksen järjestäjä arvioi esiopetuksen toteutumista vuosittain. Arvioinnin menetelmiä ja välineitä ovat TAK-arviointi, osaamiskartoitukset, vastuualuepalaverit ja kehityskeskustelut kerran vuodessa. Arvioinnin arviointi Esiopetuksen järjestäjä tarkistaa vuosittain arvioinnin muotojen ja lomakkeiden sopivuuden ja tarkoituksen mukaisuuden esiopetuksen tarpeiden mukaan. 27

28 8 OPETUSSUUNNITELMA TYÖN JATKUVUUS Sekä esiopetuksen kunnallinen että sitä tarkentavat yksikkökohtaiset opetussuunnitelmat ovat jatkuvasti kehittyviä ja uudistuvia dokumentteja, jotka määrittelevät kaikkea kunnassa annettavaa esiopetusta. Opetussuunnitelmia päivitetään esiopetusjärjestelyjen, lainsäädännön tai toimintaympäristöjen muuttuessa. Oleellista on että opetussuunnitelma on ajantasainen ja pyrkii vastaamaan uusiin paikallisiin ja kansallisiin haasteisiin. Yksiköissä toteuttavan esiopetuksen tulee vastata opetussuunnitelmaa mahdollisimman hyvin. Opetussuunnitelman toteutumisen ja tehtyjen esiopetusratkaisujen toimivuuden arviointi tapahtuu luontevimmin esiopetuksen arjessa - opettamisessa ja oppimisessa. Lisäksi opetussuunnitelmia tarkastellaan arviointikeskusteluissa: 1. Yksiköt arvioivat oman opetussuunnitelmansa selkeyttä ja käyttökelpoisuutta sekä opetussuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden toteutumista. Lisäksi arvioidaan oman yksikön toimintaa suhteessa kunnan esiopetukseen huolehtien riittävästä yhdenmukaisuudesta. Arviointiin osallistuu mahdollisuuksien mukaan koko henkilöstö sekä lasten huoltajia. Arvioinnin ajankohta määritellään yksiköissä niin, että se mahdollisimman hyvin palvelee annettavaa esiopetusta ja sen suunnittelua. 2. Esiopetuksesta vastaavan viranhaltijan kutsusta käydään kerran valtuustokaudessa arviointikeskustelu, missä arvioidaan kunnan esiopetusjärjestelyjä yleisesti sekä kunnallisen opetussuunnitelman vastaavuutta toteutuvaan esiopetukseen. Samalla kartoitetaan esiopetuksen kehittämistarpeita ja sovitaan tarvittavista toimenpiteistä. Arviointiin osallistuu henkilöstöä jokaisesta yksiköstä sekä mahdollisuuksien mukaan myös ao. lautakunnan jäseniä. Lautakunta käsittelee ja hyväksyy opetussuunnitelman, jos siihen tehdään merkittäviä toimintaan tai resurssien ohjailuun liittyviä muutoksia. Lautakunta voi halutessaan asettaa työryhmän opetussuunnitelman kehittämiseksi. 28

29 9 LIITTEET, LOMAKKEET JA TUKIMATERIAALIT Esiopetuksen vuosikello Esiopetuksessa käytettävät lomakkeet: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, esiopetussuunnitelmasivut Pedagoginen arvio Pedagoginen selvitys HOJKS Tukimateriaalit: Jyväskylän kaupunki: Eskarin arki Oppilashuollon käsikirja Turvallisuussuunnitelmat Havainnointimateriaalit: MAVALKA KPT KIRJAINTUNTEMUS LÄHTEET: Opetushallitus: Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet Määräykset ja ohjeet 2010:27 Perusopetuslaki Saarijärven kaupungin esiopetussuunnitelma 2007 Saarijärven kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma 29

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa 5.5 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma Maaselän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Leikkiminen 2.2 Liikkuminen 2.3 Tutkiminen 2.4 Taiteellinen kokeminen, ilmaiseminen ja

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus

(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus (TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus 2017 2018 Sisällys 1 Toimintayksikön esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma 1.1 Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman

Lisätiedot

KANGASALA Sivistyskeskus/Varhaiskasvatus ja esiopetus LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA TEHOSTETTUA TAI ERITYISTÄ TUKEA VARTEN

KANGASALA Sivistyskeskus/Varhaiskasvatus ja esiopetus LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA TEHOSTETTUA TAI ERITYISTÄ TUKEA VARTEN 1 KANGASALA Sivistyskeskus/Varhaiskasvatus ja esiopetus LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA TEHOSTETTUA TAI ERITYISTÄ TUKEA VARTEN pvm / 20 SALASSAPIDETTÄVÄ Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta Tehostetun

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja/ kelto 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen

Lisätiedot

Suomenkielinen koulutusjaosto. Porvoon kaupungin esiopetussuunnitelma / päivitetty

Suomenkielinen koulutusjaosto. Porvoon kaupungin esiopetussuunnitelma / päivitetty Suomenkielinen koulutusjaosto Porvoon kaupungin esiopetussuunnitelma 1.8.2016 / päivitetty 1.8.2017 Paikalliseen esiopetussuunnitelmaan tehdyt muutokset Koko suunnitelmassa muutettu Laadukkaan varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Oulunlahden päiväkodin toimintasuunnitelma

Oulunlahden päiväkodin toimintasuunnitelma Oulunlahden päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Lähtökohtanamme on lapsen yksilöllisyyden huomioiminen. Teemme tiivistä yhteistyötä vanhempien kanssa. Tavoitteenamme on avoin ja

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma

Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimintamme pohjautuu pienryhmätoimintaan sekä positiiviseen kasvatukseen. Yhdessä tekeminen ja perheiden osallisuus on meille tärkeää.

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014

Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014 Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014 TV/11.2.2014 Järvenpäässä annetaan maksutonta esiopetusta kunnallisissa ja ostopalveluna yksityisissä päiväkodeissa. (700 h/v) Esiopetukseen

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,

Lisätiedot

Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma

Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Opimme yhdessä ja jaamme oppimaamme, minkä pohjalta kehitämme toimintaamme ja toimintaympäristöjämme. Luomme avoimen ja kannustavan ilmapiirin,

Lisätiedot

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen vahvuudet

Lisätiedot

Perusopetuslain muutos

Perusopetuslain muutos Perusopetuslain muutos 16 Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä,

Lisätiedot

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän Päiväkoti Alatalo Välitalo Ylätalo Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän päiväkodin VASU:n sisällysluettelo: Melukylän päiväkodin talot ja ryhmät Päiväjärjestys Arvot Visiot Toiminta-ajatus Kasvatuskumppanuus

Lisätiedot

Myllyojan päiväkodin toimintasuunnitelma

Myllyojan päiväkodin toimintasuunnitelma Myllyojan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Myllyojan päiväkodissa toimintakulttuurimme lähtee yhteisistä tavoitteista ja säännöistä, joita arvioimme ja kehitämme säännöllisesti.

Lisätiedot

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Sisältö Yleistä Toimintakulttuuri Leikki ja monipuoliset työtavat Toiminnan arviointi ja kehittäminen Ryhmän toiminnan arviointi Yhteistyö

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Meri-Toppilan päiväkodin toimintasuunnitelma

Meri-Toppilan päiväkodin toimintasuunnitelma Meri-Toppilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimimme pienryhmissä. Tavoitteenamme on kiireetön arki. Kirjaamme sovitut asiat ryhmävasuun. Päiväkotimme tilat ovat kaikkien

Lisätiedot

NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1.NAPAPIIRIN PÄIVÄKOTI Napapiirin päiväkoti on ollut toiminnassa vuodesta 2012. Talossa on yhteensä 8 ryhmää joista Hallat 3-6-v sijaitsee erillisessä rakennuksessa.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

KOULUTUSPALVELUT LUKUVUOSI ESIOPETUSPAIKKA

KOULUTUSPALVELUT LUKUVUOSI ESIOPETUSPAIKKA LUKUVUOSI LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA ESIOPETUSPAIKKA TÄMÄ SUUNNITELMA ON MYÖS Suomen/ruotsin kielen tukemisen suunnitelma Valmistavan opetuksen oppimissuunnitelma Tehostetun tuen suunnitelma (Perusopetuslaki

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 9.12.2014 www.kerava.fi 1 Esiopetuksen velvoittavuus Perusopetuslain (628/1998) 26 a ja 35 mom. 1 mukaan lapsen on koulun aloittamistaan edeltävänä vuonna osallistuttava

Lisätiedot

Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT

Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Esiopetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Lapsen nimi Syntymäaika Esiopetusyksikkö Huoltaja/huoltajat/laillinen

Lisätiedot

Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma

Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme perustuu hyvään vuorovaikutus- ja luottamussuhteen luomiselle lapsen ja aikuisen välille. Aikuisina

Lisätiedot

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä.

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä. 1 MÖYLYNLEHDON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1. Möylynlehdon päiväkoti Möylynlehdon päiväkoti on perustettu vuonna 1977. Sen pinta-ala on 294 m 2 ja tiloissa toimii tällä hetkellä kaksi lapsiryhmää;

Lisätiedot

Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma

Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme pohjautuu yhdessä tekemiseen ja perheiden osallisuuteen, mm. erilaiset toimintailtapäivät sekä isän- ja äitienpäivät.

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

Kuivasrannan päiväkodin toimintasuunnitelma

Kuivasrannan päiväkodin toimintasuunnitelma Kuivasrannan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Kohtelemme kaikkia lapsia ja huoltajia ystävällisesti, kuuntelemme heidän toiveitaan ja toteutamme niitä mahdollisuuksien mukaan.

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Kasvun kikatusta leikin lumoissa

Kasvun kikatusta leikin lumoissa Kasvun kikatusta leikin lumoissa Tarkastelukiikarissa toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään

Lisätiedot

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Kirsi Tarkka 12.11.2018 Rovaniemi Varhaiskasvatus otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta

Lisätiedot

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 1. YKSIKKÖ Tornitien päiväkoti, Tornitie 1, 05200 RAJAMÄKI 2. TOIMINTA-AIKA 11.8 2010 31.5.2011 Päivittäinen toiminta-aika arkisin pääsääntöisesti

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 Nuppusten Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. NUPPUSTEN RYHMÄKUVAILU 2. NUPPUSTEN TOIMINTA-AJATUS 3. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 4. KIELELLINEN KEHITYS JA KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA

Lisätiedot

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Sosiaalilautakunta 16.2.2012 13/ liite no 4 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Kasvatus ja opetusmenetelmät 4. Yhteistyö 5. Erityinen tuki

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetuksen esittelytilaisuuteen

Tervetuloa esiopetuksen esittelytilaisuuteen Tervetuloa esiopetuksen esittelytilaisuuteen 16.1.2018 Keravan varhaiskasvatus Mitä esiopetus on? Esiopetusvuosi on tärkeä vaihe lapsen elämässä ennen koulun aloittamista. Esiopetuksen tehtävänä on yhteistyössä

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

Katsomuskasvatus ja uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen

Katsomuskasvatus ja uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen Katsomuskasvatus ja uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen Kuopio 15.5.2018 Kirsi Tarkka, Opetushallitus Uusi vasu otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta Kristinusko menettää erityisasemaansa

Lisätiedot

Vy Liinakko-Loimi-Varhela. Toimintasuunnitelma

Vy Liinakko-Loimi-Varhela. Toimintasuunnitelma Vy Liinakko-Loimi-Varhela Toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintasuunnitelmassamme kuvataan, miten varhaiskasvatusta yksikössämme Liinakko-Loimi-Varhela pedagogisesti käytännössä toteutetaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

ILMAJOEN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Oppimisen tuki YLEISTÄ

ILMAJOEN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Oppimisen tuki YLEISTÄ ILMAJOEN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Oppimisen tuki YLEISTÄ Ilmajoen kunnassa opetuksen järjestämistä ohjaa inkluusioajattelu. Inklusiivisella opetuksella pyritään takaamaan jokaiselle lapselle riittävä

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus Iitin kunta Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus 1 1 Työsuunnitelmaa ohjaava lait ja asetukset Laki ja asetus lasten päivähoidosta Perusopetuslaki, esiopetus Päivähoidon ohjaaja

Lisätiedot

Oppilaan yleinen, tehostettu, erityinen tuki. Tea Kiviluoma

Oppilaan yleinen, tehostettu, erityinen tuki. Tea Kiviluoma Oppilaan yleinen, tehostettu, erityinen tuki Tea Kiviluoma 7.2.2018 Kolmiportainen tuki lakiin 2010. Tuki on määritelty asteittain muuttuvaksi, mitä kuvataan yleisen, tehostetun (POL 16a ) ja erityisen

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne. YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Posion esiopetuksen opetussuunnitelma

Posion esiopetuksen opetussuunnitelma Posion esiopetuksen opetussuunnitelma Hyväksytty 8.5.2001 Voimaantulo 1.8.2001 SISÄLLYSLUETTELO 1. Esiopetuksen järjestämisen toiminta-ajatus 2. Esiopetuksen toimintaympäristö 3. Esiopetuksen painotukset

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot