SAVONLINNAN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE TALOUSARVIO VUODELLE 2014

Transkriptio

1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE TALOUSARVIO VUODELLE 2014 Kaupunginhallituksen esitys

2

3 SAVONLINNAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO VUODELLE 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys... 1 Tasapainotusohjelman tekstiosa... 9 Talousarvion ja taloussuunnitelman sitovuus KAUPUNGIN TALOUS V ja TALOUSSUUNNITTELUKAUDELLA Tuloslaskelma Tuloslaskelmaosan määrärahat Rahoituslaskelma Rahoitusosa SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA Savonlinnan kaupungin strategia ja kaupunkitason tuloskortit KÄYTTÖTALOUSOSA... Keskushallinto Perusturvan toimiala Sivistystoimiala Tekninen toimiala Savonlinnan vesi AVUSTUKSET HENKILÖSTÖSUUNNITELMAT INVESTOINTIOSA KONSERNIOSIEN TIEDOT LIITTEET

4

5 TALOUDELLINEN KEHITYS Yleisen ja kuntatalouden kehitys Pääasiallinen lähde: valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus syksy 2013/ Euroalueen taantuma päättynee tänä vuonna, mutta jatkossa kasvu pysyy hitaana alhaisen työllisyyden, kotitalouksien ja julkisen sektorin tasesopeutusten sekä kehnon kilpailukyvyn vuoksi. Finanssi- ja velkakriisi on rapauttanut euroalueen kasvupotentiaalia. Yhdysvaltain talous jatkaa hidasta elpymistään. Maailmankauppa kasvaa poikkeuksellisen hitaasti. Tänä vuonna Suomen BKT supistuu n. 0,5 prosenttia. Ensi vuonna kokonaistuotanto lisääntyy 1,2 % kotimaisen kulutuksen ja viennin tukemana. Kasvua tukee euroalueen asteittainen elpyminen, viestikysynnän lisääntyminen ja edelleen alhaisena säilyvä korkotaso. Vuonna 2015 kasvuksi ennustetaan noin kaksi prosenttia. Talouden kasvupotentiaali on alhainen, sillä työpanos ei kasva, rakennemuutos on tuhonnut olemassa olevaa tuotantokapasiteettia ja investoinnit uuteen ovat vähäiset. Kuluvan vuoden keskimääräinen inflaatio on 1,6 % ja ensi vuonna 2,1 %. Molempina vuosina välillisen verotuksen kiristäminen nostaa hintoja 0,6 prosenttiyksikköä. Työttömyysaste nousee tänä vuonna 8,3 %:iin ja pysyy yli 8 % myös lähivuodet. Kun kokonaistuotanto alenee kahtena vuonna peräkkäin, julkinen talous - etenkin valtion ja kuntien talous - pysyy alijäämäisenä lähivuodet. Julkinen velka lisääntyy sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna ja velkasuhde ylittää jo ensi vuonna 60 prosentin rajan. Julkinen velka kasvaa edelleen keskipitkällä aikavälillä. Julkiset menot suhteessa kokonaistuotantoon kohoavat korkeammaksi kuin kertaakaan yli 15 vuoteen. Valtiontalouden alijäämäksi vuonna 2013 ennakoidaan 9 mrd. euroa, ja tilanne paranee vain hitaasti lähivuosina eli kokonaisalijäämä kasvaa rajusti. Vuonna 2012 kuntatalouden alijäämä oli 1,1 % suhteessa BKT:hen, ja edellisvuodesta rahoitusasema heikkeni noin miljardilla eurolla. Tilanne on huonontunut nopeasti, sillä vielä v kuntatalous oli lähellä tasapainoa. Edes 1990-luvun alun laman oloissa kuntien rahoitusasema ei heikentynyt näin voimakkaasti. Kokonaismenojen nousu hidastui viiteen prosenttiin, mutta verotulojen ja valtionosuuksien kasvu hidastui vielä enemmän ja jäi 3,5 prosenttiin. Kuntien velan määrä nousi noin 1,5 mrd. eurolla. Vuonna 2013 kuntien verotulojen arvioidaan lisääntyvän edellisvuotta reippaammin, vaikka keskeisten veropohjien kasvu hidastuu selvästi. Verokertymää nostavat kertaluontoisesti lähinnä verovuoden 2012 jako-osuuksien oikaisu runsaalla 200 milj. eurolla ja tilitystekniset muutokset. Kuntien saamien valtionosuuksien kasvu sen sijaan hidastuu valtiontalouden sopeutustoimien seurauksena 2,5 prosenttiin. Kuntien kulutusmenojen nousun arvioidaan hidastuvan edellisvuodesta. Paikallishallinnon investointimenot ovat lisääntyneet nopeasti viime vuosina, mutta v niiden ei ennusteta kasvavan edes nimellisesti. Kuntatalous pysyy edelleen selvästi alijäämäisenä v ja lähivuosina velkaantuminen jatkuu. Vuosina kuntien verotulojen arvioidaan katsauksessa optimistisesti kasvavan keskimäärin 3 %. Kunnallisveron tuoton kannalta keskeisten palkkatulojen kasvuksi oletetaan keskimäärin vajaa 3 % ja eläketulojen 5 %. Huom.: v yleiskorotus 20 eur/kk nostaa palkkoja selvästi alle 1 %. Ennusteeseen ei sisälly oletusta kuntien veroprosenttien korotuksista, mutta korotuspaineet todetaan tuntuviksi. Valtionosuuksien ennakoidaan kasvavan hitaasti, vain 1,5 % vuodessa. Kasvua hidastavat osana valtiontalouden sopeutustoimia asteittain tehtävät kuntien valtionosuuksien vähennykset. Hallitusohjelmassa ja budjettikehysriihessä päätetyt vuosina toteutettavat leikkaukset ovat vuositasolla 756 milj. euroa vuonna 2013, milj. euroa vuonna 2014 ja milj. euroa vuonna

6 Lisäksi vuoden 2015 alusta kuntien velvoitteet pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä kasvavat noin kolminkertaisiksi nykyisistä. Maan hallitus on osana julkistalouden tasapainottamiseen tähtäävää rakennepoliittista ohjelmaansa linjannut, että kuntasektorin nettomenoja on leikattava kahdella miljardilla eurolla. Kunnille asetettuja tehtäviä on tarkoitus karsia 1 mrd euron edestä ja toinen miljardi kuntien on säästettävä muista menoistaan ja/tai korotettava verojaan. Hallitus julkistaa marraskuun 2013 loppuun mennessä listan kunnilta karsittavista tehtävistä. Savonlinnan kaupungin talous: talousarvion ja suunnitelman perusteita Kerimäen ja Punkaharjun kunnat liittyivät vuoden 2013 alusta Savonlinnan kaupunkiin, joten myös vuoden 2012 tilinpäätöstietoja käsitellään yhdistettynä. Vuosikate säilyi 1,1 milj. euroa ylijäämäisenä, mutta tilikauden 2012 tulos oli 8 milj. euroa alijäämäinen lähinnä sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen voimakkaasta kasvusta sekä kertaluontoisista alas kirjauksista johtuen. Alijäämää taseessa oli vuoden lopussa 11,4 milj. euroa. Kaupungin lainakanta kasvoi kiivaan investointitahdin vuoksi 21 milj. eurolla 87,4 milj. euroon. Vuoden 2013 alkuperäisen talousarvion tulos oli runsaat 0,4 milj. euroa alijäämäinen, mutta lähtötilanne vuoteen 2013 oli budjettia laadittaessa arvioitua heikompi edellisvuoden mittavan tulosalijäämän ja lainakannan johdosta. Kun Suomen valtiontalous, kuntatalous ja kaupungin oma talous vuonna 2012 ja edelleen kuluvana vuonna ovat jatkuvasti tiukentuneet, laadittiin pitemmälle meneväksi ja konkreettisemmaksi jatkoksi talousarvioon sisältyneelle ohjelmalle - keväällä 2013 vuosille kaupungin talouden tasapainotusohjelma, jonka valtuusto hyväksyi Uuden ohjelman mukainen toimintamenojen nettokarsinta on 32 milj. euroa kauden aikana. Tasapainotusohjelman toteuttamista on ryhdytty valmistelemaan heti sen hyväksymisen jälkeen ja siinä vuodelle 2013 kohdennettuja toimenpiteitä toteuttamaan. Tasapainotusohjelma sisältyy talousarviokirjaan 2014 ja siinä vuosille kohdennetut säästöt ja tulonlisäykset on otettu talousarvion ja suunnitelman laadinnan pohjaksi. Kaupungin vuoden 2013 talous on toteutumassa pääosin talousarvion mukaisesti, mutta ennakoitua heikompi lähtötilanne, valtionosuuksien jääminen arvioitua pienemmiksi, budjetoitujen myyntivoittojen saamatta jääminen ja toimintakatteesta noin 55 % muodostavien Sosteri-menojen lopullisen toteuman epävarmuus johtavat ennustamaan noin 3 milj. euron vuosikatetta ja lähes 4 milj. euron tulosalijäämää. Tällöin alijäämää olisi taseessa vuoden 2013 lopussa noin 15 milj. euroa. Lainakannan ennakoidaan nousevan 102 milj. euroon eli euroon asukasta kohti. Savonlinnan kaupungin talousarvioon 2014 ja taloussuunnitelmaan lyövät leimansa kuntatalouden jatkuva tiukentuminen ja kaupungin siihen vastauksena laatima talouden tasapainotusohjelma. Verotuloissa on vuodelle 2014 tasapainotusohjelman mukaisesti 1 prosenttiyksikön ansiotuloveron korotus: tuloja lisäävä vaikutus noin 5 milj. euroa. Kiinteistöverojen korotusta ei talousarvioon sisälly. Muuten veroprosentteja ei suunnittelukaudella ole tarkoitus nostaa. Kiinteistöjen verotusarvon nosto on otettu kiinteistöverotuloissa huomioon, samoin ansiotuloveroissa tasapainotusohjelmassa tavoitellun työpaikkojen nettolisäyksen vaikutus ja lisäksi 0,3 % verotulokasvu. Verotuloiksi v 2014 arvioidaan 129,9 milj. euroa ja seuraaville vuosille ennakoidaan noin 1 % kasvua. Vuonna 2016 kuntien yhteisövero-osuutta alennetaan 5 prosenttiyksiköllä, mikä Savonlinnassa merkitsee lähes 1 milj. euron vähennystä. Valtionosuudet v 2014 ovat ensimmäisen kerran nykyisen valtionosuusjärjestelmän aikana vähenemässä edellisvuodesta. Kuntien valtionosuusleikkausten vaikutus Savonlinnassa väkiluvun suhteessa on v 2014: 2,4 milj. euroa, v 2015; 3,6 milj. euroa, v 2016: 3,9 milj. euroa ja v 2017: 4,2 milj. euroa. Valtionosuuksien 2

7 kokonaismäärä kuitenkin kasvaa lähivuosina lakimääräisten valtionosuusperusteiden johdosta, mutta kasvu on hidasta ja selvästi ennakoitua nettotoimintamenojen lisääntymistä vähäisempää. Jäteveron tuotosta osa hyvitetään kunnille vuodesta 2014 alkaen peruspalvelujen valtionosuudessa; Savonlinnalle runsaat 0,4 milj. euroa. Valtionosuuksiksi vuonna 2014 arvioidaan 79,8 milj. euroa. Toimintatuotot ja kulut on talousarviossa ja suunnitelmassa laskettu tasapainotusohjelman pohjalta muut toimintaan ja talouteen vaikuttavat olennaiset tekijät ja muutokset huomioon ottaen. Tuotoissa kuntaliitoksen yhdistymisavustus lähes 1,3 milj. euroa/v päättyy vuonna Muissa toimintatuotoissa tasapainotusohjelman mukaisen 3 milj. euron myyntivoittotulojen saaminen on varsin epävarmaa. Muuten toimintatuotot on arvioitu realistisesti, myös maksujen ja taksojen korotukset huomioon ottaen. Toimintakuluissa tasapainotusohjelma on ns. sisäänrakennettuna, mutta erityisesti Sosterille tasapainotusohjelmassa kohdennettujen 10 milj. euron säästöjen toteutuminen on epävarmaa. Sosterin omasta talousarvio- ja suunnitelmavalmistelusta ei vielä ole käytettävissä tietoja, joten kaupungin Sosteri-menot on vuoden 2014 talousarviovalmistelussa laskettu 3 % korotuksella nykyisistä kaupungin v 2013 talousarvion Sosteri-menoista, ja saadusta tulosta on vähennetty Sosterille tasapainotusohjelmassa kohdennettu vuotuinen kustannussäästö 1,65 milj. euroa. Vuodesta 2015 lähtien kuntien pitkäaikaistyöttömien työllistämisvelvoite kasvaa todella merkittävästi. Nyt ja vielä vuonna 2014 velvoite koskee vähintään 500 päivää Kelan työmarkkinatukea saaneita, ja jokaisesta em. pitkäaikaistyöttömästä, jota ei kyetä työllistämään, kunta joutuu maksamaan ns. Kela-sakkomaksuna puolet Kelalle aiheutuvista keskimääräisistä pitkäaikaistyöttömien tukimaksuista. Vuoden 2015 alusta velvoite aikaistuu 300 päivää Kelan työmarkkinatukea saaneisiin ja kohonnee sataan prosenttiin keskimääräisistä pitkäaikaistyöttömien Kela-tuista. Kun kaupungin työllistämistoiminnan ja Kelasakkomaksujen nettomeno vuonna 2013 on vajaat 2 milj. euroa, se noin kolminkertaistuu vuonna 2015, ellei jo vuonna 2014 ennakoivasti entistä voimakkaammin panosteta pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen. Niin tehdäänkin. Pitkäaikaistyöttömien työllistämisrahoitus kaupungin talousarviossa nousee bruttona 3 milj. eurolla ja nettona 1,2 milj. eurolla. Kela-sakkojen arvioidaan vastaavasti vähenevän ensi vuonna 0,4 milj. eurolla, jolloin työllistämiskulujen nettokasvuksi tulee 0,8 milj. euroa. Tällä lisäpanostuksella aiemman ohella arvioidaan voitavan vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä Savonlinnassa vuonna 2015 siten, että työllistämisvelvoitteen rankasta kiristymisestä kaupungille aiheutuva lisämeno v jää 1,2 milj. euroon, kuin se ilman ponnekkaita ennakoivia vähentämistoimenpiteitä olisi yli 3 milj. euroa. Työllistäminen on vuoden 2014 talousarviossa budjetoitu keskitetysti perusturvan toimialalle, jossa Kela-sakkomaksutkin ovat. Investointiohjelma on karsittu vain välttämättömiin ja kaupungin elinvoimaisuutta edistäviin hankkeisiin. Nettoinvestointimenot ovat kuitenkin 17 milj. euroa vuonna 2014 ja 13,7 milj. euroa vuonna Sen jälkeen ne ohjelman mukaan selvästi vähenevät. Kaupungin lainakanta on nousemassa 12,8 milj. eurolla vuonna 2014 ja edelleen 11,1 milj. eurolla vuonna Investointiohjelman supistumisen myötä ja edellyttäen, että tasapainotusohjelma toteutuu - lainamäärän kasvu lähes pysähtyisi vuonna 2016 ja lainakanta kääntyisi laskuun vuodesta 2017 lähtien. Paineet investointiohjelman laajentamiseen ovat kuitenkin isot. Lainakannan huomattavasta kasvusta johtuen myös korkomenot nousevat selvästi. Käyttöomaisuuden poistot lisääntyvät investointien myötä ja osin myös valtuuston keväällä 2013 hyväksymän, kirjanpitolautakunnan kuntajaoston edellyttämän uuden poistosuunnitelman vuoksi. Vuoden 2014 talousarvioesityksessä toimintatulot ovat 59,6 milj. euroa (+ 2,4 % talousarviosta 2013) ja toimintamenot 259,7 milj. euroa (+ 2,0 %). Sisäiset erät ovat laskelmassa mukana. Toimintakatteeksi muodostuu 200 milj. euroa (kasvu 1,8 %). Vuosikate on 7,2 milj. euroa ja tilikauden tulos runsaat 1 milj. euroa alijäämäinen. Vuosista 2015 ja 2016 näyttää näillä taloussuunnitteluperusteilla tulevan tulokseltaan selvästi alijäämäisiä, joskin vuodelle 2015 laskettu 3,8 milj. euron alijäämä lähes puolittuisi vuonna 2016 ja vuodesta 2017 lähtien talous olisi ylijäämäinen, jolloin päästäisiin kattamaan vanhoja alijäämiä, kuten tasapainotusohjelmassa oli tavoitteena. Valtiovalta on kuitenkin aikeissa kiristää kuntien alijäämien kattamisvelvoitetta enintään neljän vuoden suunnittelukauden mittaiseksi. Savonlinnassa se merkitsisi sitä, 3

8 että vuosien 2015 ja 2016 alijäämät tulisi kääntää ylijäämiksi, jolloin myös 2017 ja 2018 tulokset edelleen paranisivat. Tuo kattamisvelvoitteen tiukennus ei koske vielä nyt laadittavaa taloussuunnitelmaa Valtuuston hyväksymä talouden tasapainotusohjelma riittäisi täyttämään muodollisen tasapainottamisvelvoitteen, mutta vuosien alijäämäisyys vaarantaa tavoitteen toteutumisen. Jatkossa valtion ja kuntatalous näyttää yhä kiristyvän, mikä sekin saattaa johtaa tasapainotusohjelman tarkistamistarpeeseen. Kuntarakenteen uudistamista ohjaavat talouskriteerit Talouskriteerien tarkoituksena on varmistaa kunnan taloudellinen kantokyky, vastata peruspalveluiden järjestämisestä, rahoituksesta ja tuottamisesta. Kriisikunnan talouskriteerit täyttäisivät kunnat, - joiden rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan talouden tunnusluvut alittavat kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63a :n perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen raja-arvot kahtena vuonna peräkkäin (kriisikunnat); tai - joiden talous on kriisiytymässä ja tunnusluvut lähestyvät valtionosuuslain 63a :n mukaisten rajaarvojen täyttymistä. Tässä tapauksessa kriteerissä otetaan huomioon 63a :n perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen raja-arvot kolmena vuonna peräkkäin. Kuntaliitostarvetta osoittaisi, jos kunnan taloudessa alittuu neljä tunnuslukujen mukaista raja-arvoa valtionosuuslain 63a :n kuudesta tunnuslukujen mukaisesta raja-arvosta tai taseen kertynyttä alijäämää on vähintään 500 euroa asukasta kohti viimeisessä tilinpäätöksessä ja alijäämää toiseksi viimeisessä tilinpäätöksessä euroa Kriisikuntamittarit TP 2012 TA Vuosikate Ilman harkinnanvaraista rahoitusavustusta negatiivinen Tuloveroprosentti 20,59 21,00 22,00 22,00 22,00 22,00 Vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin painotettu keskiarvo 19,38 *) Lainakanta/asukas Ylittää maan keskiarvon (2 261) vähintään 50 % Taseen alijäämä Taseessa kertynyttä alijäämää Omavaraisuusaste 50,99 51,11 45,15 42,36 41,42 43,26 Alle 50 % Suhteellinen velkaantuneisuus 50,62 51,79 57,47 61,88 62,32 58,50 Vähintään 50 % *) vuoden 2012 tuloveroprosentti on liittyvien kuntien painotettu keskiarvo Tunnusluvuissa ei ole huomioitu v rahoituslaskelman mukaista rahoitusleasingia, eikä myöskään tulevien vuosien mahdollisia rahoitusleasingeja. Savonlinnassa oli asukkaita , muutos tilanteeseen on -165 henkilöä. 4

9 Ikäjakaumat Kerimäki-Punkaharju-Savonlinna Talousarvion olennaiset riskit Korkomenojen kasvu johtuen velkamäärästä ja lainakorkojen noususta. KORKOTOTEUMA JA -ENNUSTE Vuoden keskikorko-% e2013 e2014 e2015 Lyhyet korot 1,4 0,6 0,3 0,4 0,5 (euribor 3 kk) Pitkät korot 3,0 1,9 1,8 1,9 2,0 (valtion obligaatiot 10 v) Korkoriskiltä suojaudutaan lainasalkun hallinnalla. Lainakannasta oli 79 % pitkäaikaisia kiinteäkorkoisia lainoja. Kaupungin lainojen keskikorko on nyt 2,45 %. Yleinen korkotaso on tällä hetkellä historiallisen matala. Korkoriski on suurempi tulevina vuosina otettavissa lainoissa. Kuntalainojen korkotasoon vaikuttaa olennaisesti Suomen valtion luottokelpoisuus. Mikäli se putoaa nykyisestä parhaasta luokasta AAA, kallistuu kuntarahoittajienkin varainhankinta merkittävästi, jolloin kunnille myönnettävien lainojen korkotaso selvästi nousee. Lainakannan kasvun hillitsemiseksi omaisuuden realisointia ja omaisuuden aktiivisempaa tarkastelua tuottotavoitteen näkökulmasta tehostetaan. Velkaantumista rajoitetaan ottamalla käyttöön rahoitusleasing soveltuvin osin uudisrakentamisessa. Verotulot. Verotuloarvio pohjautuu käytettävissä oleviin Verohallinnon ja Kuntaliiton ennakkotietoihin. Maailmantalouden ja euroalueen suuri epävarmuus vaikuttavat vahvasti Suomen paikallistalouteenkin ja sen työllistämismahdollisuuksiin, jotka sekä suoraan että välillisesti ovat yhä enemmän kytköksissä Suomen 5

10 vientinäkymiin. Myös alueellisesti ja paikallisesti merkittävien yritysten ja yhteisöjen toimipaikka- ja tuotantoratkaisut vaikuttavat merkittävästi työllisyyteen. Mahdollinen työttömyyden kasvu vähentää ansioverotuloja, ja saattaa lisätä kaupungin työllistämis- ja sosiaalimenoja. Valtionosuuksien ja valtion kunnille määräämien tehtävien muutokset. Valtionosuuslaskelma pohjautuu Kuntaliiton ennakkotietoihin. Maan hallitus on linjannut kuntien valtionosuuksien kehityksen lähivuosiksi ja osana kunnille kohdentuvaa 2 miljardin euron säästövelvoitetta ilmoittanut vähentävänsä kunnille määräämiään tehtäviä. Mikäli valtiontalouden tila eurotalouden mahdollisen heikkenemisen myötä kuitenkin edelleen huononee, valtiovalta saattaa joutua tiukentamaan kuntataloutta entisestään. Sosterin menokehitys etenkin erikoissairaanhoidossa lähinnä kuntayhtymän väestöpohjan pienuudesta sekä tulevista lainsäädännön ja valtiovallan vaatimuksista johtuen. Mahdollisesti tarvittavien korvaavien palvelujen järjestäminen ja hintataso sekä siihen liittyen mahdolliset työpaikka- ja verotulomenetykset Savonlinnassa. Takausten realisoituminen. Kaupungilla on yhteensä noin 31,5 milj. euron takausvastuut, joista noin 27,5 milj. euroa konserniyhteisöjen ja noin 4 milj. euroa muiden yhteisöjen lainoista. Asunto- ja yritystilavuokrausyhtiöille takauksia on 18,6 milj. euroa. Vastavakuuksia on noin 11,3 milj. euron arvosta. Tähän mennessä takausvastuita ei ole tullut kaupungin maksettavaksi, mutta pääomitustarvetta on ilmennyt. Uhkana olevasta kannattavan yritystoiminnan sekä työ- ja opiskelupaikkojen vähenemisestä johtuva vuokratilojen käyttöasteen heikkeneminen huonontaa yhtiöiden tuloksellisia toimintaedellytyksiä ja lisää pääomitustarvetta ja takaustappioiden riskiä. Varautumatoimenpiteet Vahvistetaan erityisesti yrityskaavoitusta sekä ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuutta myös uudet avaukset huomioonottavaksi. Tavoitteena on monipuolistaa Savonlinnan kaupungin elinkeinorakennetta elinkenotoimen tavoitekortissa mainituilla toimenpiteillä. Pyritään aktiivisella elinkeinopolitiikalla sitouttamaan teolliset veturiyritykset Savonlinnaan. Jatketaan professuurivetoisia koulutuksen ja osaamisrakenteen kehittämistoimenpiteitä niin elinkeinoelämän kehittämiseksi kuin myös koulutuksen ja yliopisto- ja ammattikorkeakoulukampuksen vahvistamiseksi. Tavoitteena on saada professuurien ympärille tekes- ja Suomen akatemiarahoitteisia tutkijaryhmiä kehittämään alueen elinkeinoelämän innovaatioperustaa. Samalla professorit voisivat vahvistaa yliopisto- ja ammattikorkeakoulukampuksen perus- ja jatkotutkintokoulutusmahdollisuuksia. Lisäksi Savonlinnan kaupunki pyrkii olemaan yhteistyössä koulutusyksiköiden kanssa uusien työelämämurrokseen liittyvien koulutusalojen saamiseksi Savonlinnaan. Samoin kaupunki on aktiivinen alueellistettavien valtion toimintojen kaupunkiin saamiseksi. Kannustetaan yrityksiä hyödyntämään oppisopimuskoulutuksen mahdollistaminen työvoiman rekrytoinnissa. Työllistämistoiminta Savonlinnan työttömyysprosentti oli 13,5. Etelä-Savon vastaava luku oli 11,7 ja koko Suomen 9,9. Savonlinnan työttömyysprosentti oli 15,3. Savonlinnassa on Etelä-Savon vaikein työllisyystilanne. Kaupungin työttömyysaste 13,5 % on maakunnan korkein ja useita prosenttiyksikköjä maan keskimääräistä pahempi. Työttömiä oli elokuun lopussa 2 211, joista yhdenjaksoisesti yli 12 kuukautta työttömänä olleita oli 607. Rakennetyöttömiä (ns. vaikeasti työllistyvät) on Savonlinnan työttömistä yli Yli 500 päivää Kelan työmarkkinatukea saaneita oli syyskuun lopussa 348. Kuluvana vuonna kaupungin kustannusosuus Kelan työmarkkinatuesta on yli 1,2 milj. euroa. Vuoden 2015 alusta myös 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden kustannukset tulevat kaupungin maksettaviksi, ja kustannukset moninkertaistuvat. 6

11 Vuonna 2014 kaupunki lisää omaa pitkäaikaistyöttömien työllistämistään. Työllistämistoiminnan kehittämisellä pyritään vähentämään erityisesti vuonna 2015 kaupungille koituvia lisäkustannuksia. Tavoitteena on samalla ehkäistä syrjäytymistä ja voimaannuttaa työttömiä. Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen pienentää jossain määrin myös toimeentulotuki- sekä muita sosiaali- ja terveydenhoito-menoja. Lisäksi kaupungilla on lukuisia työllistämishankkeiksi sopivia tehtäviä, joihin ei normaalia budjettirahoitusta voida osoittaa. Viime keväänä perustetun kaupungin työllistämistyöryhmän tehtävänä oli etsiä kaupungin organisaatiosta työllistämistöiksi sopivia ns. tekemättömiä töitä (esim. ympäristönhoitotyöt, rakennusten korjaus, kunnostustyöt ja erilaiset palvelut). Toimialoilta löytyikin tehtäviä yli sadalle työllistettävälle. Kaupungin säästötavoitteen saavuttamiseksi työllistämistavoitteeksi vuodelle 2014 on määritelty 150, joka on jaettu toimialoille (perusturva 20, tekninen toimi 60, sivistystoimi 60 ja keskushallinto 10). Toimialan johto määrittelee työllistettävien kiintiön jakautumisen kunkin toimialan sisällä eri tehtäviin. Työllistämisen edellytyksenä on työnsuunnittelijoiden ja ohjaajien palkkaaminen ensin, mihin on jo osittain varauduttu valtuuston kuluvalle vuodelle hyväksymällä lisämäärärahalla. Työllistämiseen sisällytetään myös koulutusta. Kaupungin yhteistyöyhteisöjen työllistämisellä tavoitellaan sadan pitkäaikaistyöttömän työllistämistä. Osa pitkäaikaistyöttömistä ohjataan kuntouttavaan työtoimintaan tai kokeiluun, jotka eivät edellytä työsuhdetta. Kaupunki käynnistää myös oman työpajan, joka tarjoaa kuntouttavaa työtoimintaa. Kaupungilla on sopimukset yli 20 järjestön kanssa kuntouttavan työtoiminnan tuottamisesta. Koska paikkoja tarvitaan enemmän, etsitään syksyn aikana lisää sopimuskumppaneita. Valtio korvaa kunnille kuntouttavan työtoiminnan suorat kustannukset. Pitkäaikaistyöttömien työllistämisen palkkauskustannukset ovat v noin 4,1 milj. euroa. Työllistäminen kohdistuu ensisijaisesti Kelan työmarkkinatukea 500 päivää saaneisiin, joista on mahdollista saada 1. vuodelta korkeinta korotettua palkkatukea (n euroa/kk) ja 2. vuodelta perustukea (n. 700 euroa/kk). Palkkatukien osuudeksi on arvioitu 2,1 milj. euroa. Työllistämisen ansiosta Kela-sakkojen arvioidaan ensi vuonna jäävän noin 0,8 milj. euroon (vähennys 0,4 milj. euroa). Kaikkiaan työllistämisen nettokustannuksiksi v arvioidaan noin 2,8 milj. euroa, mikä on lähes 0,8 milj. euroa enemmän kuin v TYÖLLISTÄMISEN MENOT JA TULOT SEKÄ TYÖMARKKINATUEN MENOT e Työl- Palkat Palkkatuet Muut Netto- Työl- Palkat Palkka- Muut Netto- Työl- Palkat Palkka- Muut Nettolistettävien kustankustanlistettuet kustankustanlistettuet kustankustan- lkm/kii ntiö (keskimäärinnuksetnutävien lkm/kii ntiö nukset* nus tävien lkm/kii ntiö nukset* nus Työl- Palkat Palkkatuet Muut listet- tävien lkm/kii ntiö kustan- nukset* Nettokustannus PERUSTURVAN TOIMIALA TEKNINEN TOIMIALA SIVISTYSTOIMIALA KESKUSHALLINTO Työmarkkinatukimenot** Järjestöt Y H T E E N S Ä josta palkkojen osuus *) materiaalit; järjestöjen toiminta-avustukset **) vuonna 2015 työmarkkinatukea 300 päivää saaneet osittain kunnan maksettavaksi 7

12 Työllisyysraha (sis. sivukulut 23,27 %) TA 2014 KESKUSHALLINTO Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate PERUSTURVA Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate SIVISTYSTOIMI Toimintatuotot 0 Toimintakulut 0 Toimintakate 0 TEKNINEN TOIMI Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate KAIKKI YHTEENSÄ Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Perusturvan toimialalle sisältyy kuntakokeiluna työllisyysrahoin palkatut. Toimintatuotot Toimintakulut Netto Koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöllistämiseen varatut määrärahat SIVISTYSTOIMI TEKNINEN TOIMI

13 Talouden tasapainottaminen Tasapainotusohjelman tekstiosa Työpaikat, nettolisäys valtuustokaudella brutto netto Vastuuhenkilö: Hannu Kurki Elinkeinopolitiikan tavoitteeksi valtuustokaudella on asetettu 300 työpaikan nettolisäys. Keskeisiä elinkeinopolitiikan panostuskohteita valtuustokaudella ovat kaupunkikeskustan kehittämishanke, Pääskylahden teollisuusalue ja syväsataman siirto Vuohisaareen (6,7 milj., josta avustusosuus 2,43 milj. ). Maa-alueiden hankintaan on varauduttu vuosittain eurolla. Tavoitteena on edistää matkailuinvestointihankkeita sekä kaupan investointihankkeita. Keskeistä näiden hankkeiden eteenpäin menemisessä on kaavoituksen sujuvuus. Savonlinnan yrityspalvelut Oy:ltä ostetaan valtuustokaudella vuosittain 1,2 miljoonalla eurolla palveluita, joiden kautta tavoitteeksi asetettu 300 työpaikan nettolisäys on tarkoitus saavuttaa. Uusien työpaikkojen verotulovaikutus on laskettu siten, että uusissa työpaikoissa keskipalkka olisi jonkin verran Suomen vuoden 2012 mediaanipalkkaa alempi (2776 /kk) eli n euroa kuukaudessa. 300 työpaikan tuottama verotulovaikutus on ko. keskipalkalla ja 15 % efektiivisellä veroasteella n. 1,4 miljoonaa euroa vuodessa. Tasapainotusohjelman tekstiosa Palveluverkko rationalisoidaan brutto netto Vastuuhenkilöt: Markku Kankkunen ja Saara Pesonen KESKUSHALLINTO brutto netto Kerimäen yhteispalvelupiste ja muut kunnanvirastolla olevat palvelut ja toiminnot siirretään esim.terveyskeskukselle. Savonrannan yhteispalvelupiste sekä muut kunnanvirastolla olevat palvelut siirretään Savonrannan koululle ja/tai terveysasemalle tai Palotalolle Rakennusten ylläpitokustannukset euroa säästyvät, mikäli vapautuvat tilat myydään tai vuokrataan. Em. lisäksi selvitetään, voiko tiloihin siirtää muita kaupungin toimintoja. 9

14 PERUSTURVA brutto netto Uuden perhekeskuksen käyttöönotto , lastensuojelulaitos * perhekeskus on keskikaupungin päiväkodilta vapautuviin tiloihin saneerattava lastensuojelulaitos, oman tuotannon paikat lisääntyvät 7 > 14 oman toiminnan hoitopäivän hinta 215, ostopalvelut 260 /pv. Mäntykodin laajennus * kehitysvammaisten asumisyksikkö, laajennuksella vahvistetaan omaa toimintaa paikkamäärän lisääntyessä 10 > 15, ostopalvelun osuus pienenee terveyskeskusvuodeosastopaikkojen (-110) vähentäminen vaiheittain * paikkoja 175 > vähentämistavoite 110 paikkaa * akuutti terveyskeskusvuodeosastohoito sijoittuu sairaalan läheisyyteen * terveyskeskusvuodeosastopaikan hinta /v, tehostetun palveluasumisen /v * Kerimäen terveyskeskuksen vuodeosasto lakkaa * Punkaharjun terveyskeskuksen vuodeosasto lakkaa Itäinen terveysasema * palvelu lopetetaan ja integroidaan pääterveysasemalle mahdollisesti vuoden 2014 aikana Yksiportainen palvelurakenne Savonlinna Yksiportainen palvelurakenne tarkoittaa vanhustenhuollossa siirtymistä laitosasumisesta kotona asumisen tukemiseen sekä tehostetun palveluasumisen kehittämiseen. FCG:n tekemän RAVA-selvityksen mukaan 30 % asiakkaista on liian raskaassa palvelumuodossa. 11,5 % yli 75-vuotiaista on Savonlinnassa nyt joko tehostetussa palveluasumisessa, vuodeosastoilla pitkäaikaishoidossa tai vanhainkodissa, kun ikähoivatyöryhmän tavoite on 9 %. Pääperiaatteet: 1. Kotihoidon tehostaminen - henkilöstön lisäys - kotisairaanhoidon ja kotipalvelun integrointi - kotihoidon sisällöllinen kehittäminen - mobiiliteknologian hyödyntäminen 2. Tehostettu palveluasuminen - omaa palveluasumista lisätään 3. Laitoshoito - laitoshoitopaikkojen vähentäminen vaiheittain, terveyskeskusvuodeosastolla hoidetaan akuuttia, psykogeriatrista hoitoa ja lyhytaikaista kuntoutusta tarvitsevia potilaita Terveyskeskusvuodeosastopaikat vähenevät vaiheittain. Akuutti vuodeosastohoito tarvitsee tuekseen sairaalapalvelut ja toiminta keskitetään aluksi pääterveysasemalle, myöhemmin mahdollisesti sairaalan yhteyteen. Kerimäen ja Punkaharjun vuodeosastot lakkaavat ( paikkaa). Vuodeosastojen muutosta palveluasumiseksi selvitetään. Vanhainkotipaikkoja on Savonrannalla 20, Punkaharjulla 14 ja Kerimäellä 47. Kerimäen ja Savonrannan vanhainkodit jatkavat laitospaikkoina (67) toistaiseksi, Punkaharjun vanhainkoti Rauhala muutetaan palveluasumisyksiköksi. Laitospaikkoja tarvitaan muutoksen eri vaiheissa Palveluasumisessa haetaan tasapainoa omaan ja ostopalvelutoimintaan siten, että omaa toimintaa on 50 % eli 210 paikkaa ja ostopalvelutoimintaa 50 % eli 210. Omaa toimintaa ehdotetaan lisättäväksi ensisijaisesti Pihlajan vanhainkodin tontille suunniteltavaan uudisrakennukseen ja vanhainkoti Rauhalaan. Kotihoitoa lisätään ja kehitetään, henkilöstömäärä kasvaa.

15 Vuonna 2020 Savonlinnassa on 4982 yli 75-vuotiasta. 420 palveluasumispaikkaa täydennettynä vanhainkotipaikoilla on valtakunnallisen ikähoivatyöryhmän mietinnön mukaan riittävä asumispalvelupaikkojen määrä v yksiportainen palvelurakenne on nyt alustavasti aikataulutettu ja toteutumisen eri vaiheissa tarvitaan useita hallinnollisia päätöksiä. riskinä yksiportaisen palvelurakenteen ja tavoiteltujen kustannussäästöjen toteutumiselle on, jos palvelurakenne jää hajanaiseksi eikä keskeisiä toimintoja sijoiteta järkevästi ja taloudellisesti Kun huomioidaan vuodeosastopaikkojen vähentämisen, kotihoidon vahvistamisen ja palveluasumisen rakenteen muutos, voidaan todeta, että käyttötalousvaikutus on kokonaisuudessaan arviolta noin - 3,5 m. Vuodeosastopaikkojen osittainen korvaaminen tehostetulla palveluasumisella tuo merkittävimmän säästön. Kokonaishoitopaikkamäärä vähenee 139 paikkaa. Paikkamäärä eri palvelumuodoissa nyt ja yksiportaisen palvelurakenteen toteuduttua: palvelumuoto vuodeosastopaikat vanhainkotipaikat palveluasuminen palveluasuminen yhteensä ostot oma paikkamäärä nyt yksiportainen hoitomalli Kehitys eri kaupunginosissa sijainti/palvelumuoto vuodeosastopaikat vanhainkotipaikat palveluasuminen palveluasuminen ostot, paikat oma, paikat Kerimäki 35 > 0 47 >47 0 > 0 Punkaharju 24 > 0 14 > 0 32 > 52 Savonlinna 116 > 65 0 > 0 58 > 158 Savonranta 0 > 0 20 > 20 0 > 0 yhteensä 175 > > > > 210 Yksiportaisen mallin yksityiskohtainen malli tuodaan perusturvalautakunnan kautta kh:n käsiteltäväksi mennessä. 11

16 Yksiportaisen palvelurakenteen aikataulusuunnitelma kotihoito palveluasuminen kotihoidon integroitu kotihoito kotisairaalatoiminnan mobiilivalvonta suunnittelu sisällön kehittäminen käynnistyy oman palveluasumisen suunnittelu kilpailutus oman tehostetun palveluasumisen lisärakentaminen kotisairaala käynnistyy uusi palveluasumisyksikkö toiminnassa kilpailutus, suunnittelu Punkaharjun vanhainkoti Rauhalan muutos palveluasunnoiksi laitoshoito akuutti- ja kuntoutusyksikkö henkilöstö investoinnit Talousarvio pitkäaikaispäätöksiä ei tehdä osasto 2; muutos lyhytaikaista hoitoa antavaksi osastoksi yksiköiden alustava suunnittelu uudelleen sijoittumisen suunnitelma integroitu kotihoito Kerimäen vuodeosaston sulkeminen, noin 35 paikkaa suunnittelu pth osaston henkilöstön uudelleen sijoittuminen Rauhalan vanhainkodin saneeraus palveluasumiseksi Kerimäen tk muutostyöt Rauhala palveluasunnoiksi Punkaharjun vuodeosaston muutos palveluasumiseksi remontti/ uudisrakennus 1)Punkaharjun vuodeosaston muutos 2)uusi palveluasumisyksikkö 3)akuuttiyksikkö Punkaharjun vuodeosasto palveluasunnoiksi palveluasumisen lisärakentaminen akuuttija kuntoutus-yksikkö saneeraus/uudisr. Sln terveyskeskusosastot 1 ja 2 ja 3 lakkaavat yksiköt toiminnassa henkilöstön uudelleen sijoittuminen 12

17 Kiinteistöt: Kerimäen terveyskeskus päiväkäyttöön terveysasemaksi -kirjapitoarvo , -hoitomenot /v Kiinteistössä pitää tehdä ylläpitokorjauksia (on kuntaliitosinvestointikohde 1,2 M ) Kunnanviraston toimintojen siirto terveyskeskuskiinteistöön Punkaharjun terveyskeskus, jää päiväkäyttöön terveysasemaksi ja 15 palveluasuntoa Kiinteistössä pitää tehdä muutoskorjauksia palveluasuntokäyttöön (630 m 2 ) arvio (vaatii tarkempien suunnitelmien laatimisen kustannuslaskentaa varten) Punkaharju vanhainkoti Rauhala muutostyöt palveluasunnoiksi (590 m 2 ), arvio (vaatii suunnitelmien laatimisen tarkempaan kustannuslaskentaan) Esitetään, että Punkaharjun aluejohtokunta hyväksyy Punkaharjun terveyskeskuksen sekä Punkaharjun vanhainkoti Rauhalan muutostöihin tarvittavan rahoituksen siirron muista Punkaharjun kuntaliitosinvestoinneista. Savonlinnan terveyskeskus -kirjanpitoarvo hoitomenot Pihlajakodin tontti Vanhan rakennuksen purku ja tilalle uusi palveluasunto (4277 m 2 ), investointi n. 10,5 M Tehdään selvitys kaupungin omistamien kiinteistöjen soveltuminen palveluasumiseen, jotka poistuvat nykyisestä käytöstä esim. terveyskeskukset, virastotalot, itäinen terveysasema tms. Selvityksessä huomioidaan kuntaliitossopimus, investoinnit ja taloudellinen tehokkuus. 13

18 SIVISTYSTOIMI brutto netto Käytetään 25 oppilaan määrärajan alittumista koulun lakkauttamisperusteena. Tasapainotusohjelmaan sisältyvien kyläkoulukiinteistöjen jatkokäytöstä ja niiden myynnistä otetaan mahdollisimman pian yhteyttä kyläyhdistyksiin. Moinsalmen koulun lakkauttaminen alkaen oppilasmäärä alle 25 sekä kiinteistön huono kunto ja siihen liittyvät jatkoinvestoinnit Anttolan koulun 6.-luokkalaisten siirtäminen yläkouluun alkaen kantakaupungin koulurakenne, jolloin alakoulussa ovat luokat 1-5 -uuden opetussuunnitelman mukaan ruotsin kielen opiskelu aloitetaan 6. luokalla -brutto = opetushenkilöstön palkat Kulennoisten koulun 6.-luokkalaisten siirtäminen yläkouluun alk kantakaupungin koulurakenne, jolloin alakoulussa ovat luokat 1-5 -uuden opetussuunnitelman mukaan ruotsin kielen opiskelu aloitetaan 6. luokalla -brutto = opetushenkilöstön palkat Kumpurannan, Louhen, Särkilahden, Juvolan ja Kallislahden koulujen 6.-luokkalaisten siirtäminen yläkouluun alk uuden opetussuunnitelman mukaan ruotsin kielen opiskelu aloitetaan 6. luokalla -kantakaupungin koulurakenne, jolloin alakoulussa ovat luokat 1-5 Tasapainotusohjelmaan sisältyvistä koulujen lakkauttamisista valtuusto tekee ohjelman hyväksymällä periaatepäätöksen. Kustakin lakkauttamisesta järjestetään sitten aikanaan koulukohtaisesti kuulemiset hyvissä ajoin ennen lopullista ratkaisua. Tasapainotusohjelma on siis kaupungin taloussuunnittelua ja talousarviota ohjaava valtuuston päätös, jota on tietysti valmistelussa noudatettava, mutta se ei ole vielä päätös ohjelmassa mainittujen koulujen lakkauttamisesta. Kumpurannan koulun lakkauttaminen alkaen oppilasmäärä alle 25 Savonlinnan sivistysvirasto MLB OPPILASENNAKOINTI * väestötiedot * tilastointipäivän mukainen * ennakointi kouluun ilmoittautumisen mukaisesti lkv Kumpurannan koulu Lkv. Esi Yht. 1-6 Yht.esi >0 14 -> >

19 -kantakaupungin koulurakenteen mukaisesti 6.-luokkalaiset siirtyvät yläkouluun -uuden opetussuunnitelman mukaan ruotsin kielen opiskelu aloitetaan 6. luokalla -oppilaskohtaiset kustannukset ovat pienissä yksiköissä suuret -brutto = opetushenkilöstön palkat, sis. atk-palvelut, siivous ja vuokrat -koulun lakkauttaminen vähentää opetushenkilöstöä 2,7 henkilötyövuotta -koulumatkakuljetukset TA 2013 mukaan koulumatkakuljetusten kustannuksissa ei merkittävää muutosta, kun oppilaat siirtyvät toiseen kouluun Tekninen toimiala: -kirjapitoarvo , eli kertapoistokirjaus , jos poistetaan käytöstä -hoitomenot /v, josta n /v, jos kiinteistö jää lämpimäksi ja tyhjilleen -netto = brutto - ylläpitokulut tyhjillään Kiinteistössä pitää tehdä ylläpitokorjauksia 2017 asti arviolta seuraavasti: välitön ja jatkossa n (alv 0 %) Särkilahden koulun lakkauttaminen alkaen oppilasmäärä alle 25 sekä kiinteistön huono kunto ja siihen liittyvät jatkoinvestoinnit Savonlinnan sivistysvirasto MLB OPPILASENNAKOINTI * väestötiedot * tilastointipäivän mukainen * ennakointi kouluun ilmoittautumisen mukaisesti lkv Särkilahden koulu Lkv. Esi Yht. 1-6 Yht.esi >0 19 -> > >0 17 -> kantakaupungin koulurakenteen mukaisesti 6.-luokkalaiset siirtyvät yläkouluun -uuden opetussuunnitelman mukaan ruotsin kielen opiskelu aloitetaan 6. luokalla -oppilaskohtaiset kustannukset ovat pienissä yksiköissä suuret -brutto = opetushenkilöstön palkat, sis. atk-palvelut, siivous ja vuokrat -koulun lakkauttaminen vähentää opetushenkilöstöä 3,2 henkilötyövuotta -koulumatkakuljetukset TA 2013 mukaan koulumatkakuljetuskustannukset kasvavat noin , kun oppilaat siirtyvät toiseen kouluun Tekninen toimiala: -kirjapitoarvo , eli kertapoistokirjaus , jos poistetaan käytöstä -hoitomenot /v, josta n /v, jos kiinteistö jää lämpimäksi ja tyhjilleen -netto = brutto - kuljetuskustannusten kasvu - ylläpitokulut tyhjillään Kiinteistössä pitää tehdä ylläpitokorjauksia 2017 mennessä arviolta, välitön ja jatkossa n (alv 0 %) 15

20 Juvolan koulun lakkauttaminen, kun oppilasmäärä putoaa alle 25 (Kaupungin valtuuston päätös ) kouluverkon tiivistäminen sekä kiinteistöön liittyvät investoinnit Savonlinnan sivistysvirasto/mlb OPPILASENNAKOINTI * väestötiedot * tilastointipäivän mukainen * kouluun ilmoittautumisen jälkeen ennakointi lkv JUVOLAN KOULU Lkv. Esi Yht.1-6 Yht.esi >0 34 -> > >0 31 ->23 36-> >0 29 ->25 29->23 -kantakaupungin koulurakenteen mukaisesti 6.-luokkalaiset siirtyvät yläkouluun -uuden opetussuunnitelman mukaan ruotsin kielen opiskelu aloitetaan 6. luokalla -oppilaskohtaiset kustannukset ovat pienissä yksiköissä suuret -brutto = opetushenkilöstön palkat, sis. atk-palvelut, siivous ja vuokrat -koulun lakkauttaminen vähentää opetushenkilöstöä 3,6 henkilötyövuotta -koulumatkakuljetukset TA 2013 mukaan koulumatkakuljetusten kustannuksissa ei merkittävää muutosta, kun oppilaat siirtyvät toiseen kouluun Tekninen toimiala: -kirjapitoarvo , eli kertapoistokirjaus , jos poistetaan käytöstä -hoitomenot /v, josta n /v, jos kiinteistö jää lämpimäksi ja tyhjilleen -netto = brutto- ylläpitokulut tyhjillään Kiinteistössä pitää tehdä ylläpitokorjauksia 2017 mennessä arviolta

21 Kallislahden koulun lakkauttaminen, kun oppilasmäärä putoaa alle 25 (Kaupungin valtuuston päätös ) kouluverkon tiivistäminen sekä kiinteistöön liittyvät investoinnit Savonlinnan sivistysvirasto MLB OPPILASENNAKOINTI * väestötiedot * tilastointipäivän mukainen * ennakointi kouluun ilmoittautumisen mukaisesti lkv KALLISLAHDEN KOULU Lkv. Esi Yht. 1-6 Yht.esi >0 35 -> > >0 28 -> > >0 28 ->25 -kantakaupungin koulurakenteen mukaisesti 6.-luokkalaiset siirtyvät yläkouluun -uuden opetussuunnitelman mukaan ruotsin kielen opiskelu aloitetaan 6. luokalla -oppilaskohtaiset kustannukset ovat pienissä yksiköissä suuret -brutto = opetushenkilöstön palkat, sis. atk-palvelut, siivous ja vuokrat -koulun lakkauttaminen vähentää opetushenkilöstöä 3,6 henkilötyövuotta -koulumatkakuljetukset TA 2013 mukaan kuljetuskustannukset kasvavat noin , kun oppilaat siirtyvät toiseen kouluun Tekninen toimiala: -kirjapitoarvo , eli kertapoistokirjaus , jos poistetaan käytöstä -hoitomenot /v, josta n /v, jos kiinteistö jää lämpimäksi ja tyhjilleen netto = brutto - kuljetuskustannusten kasvu- ylläpitokulut tyhjillään Kiinteistössä pitää tehdä ylläpitokorjauksia 2017 mennessä arviolta

22 Louhen koulun lakkauttaminen, kun oppilasmäärä putoaa alle 25 (Kaupungin valtuuston päätös ) kouluverkon tiivistäminen sekä kiinteistöön liittyvät investoinnit Savonlinnan sivistysvirasto MLB OPPILASENNAKOINTI * väestötiedot * tilastointipäivän mukainen * ennakointi kouluun ilmoittautumisen mukaisesti lkv Louhen koulu Lkv. Esi Yht > > >0 40 -> kantakaupungin koulurakenteen mukaisesti 6.-luokkalaiset siirtyvät yläkouluun -uuden opetussuunnitelman mukaan ruotsin kielen opiskelu aloitetaan 6. luokalla -oppilaskohtaiset kustannukset ovat pienissä yksiköissä suuret -brutto = opetushenkilöstön palkat, sis. atk-palvelut, siivous ja vuokrat -koulun lakkauttaminen vähentää opetushenkilöstöä 4,8 henkilötyövuotta -koulumatkakuljetukset TA 2013 mukaan koulumatkakuljetusten kustannuksissa ei merkittävää muutosta, kun oppilaat siirtyvät toiseen kouluun Tekninen toimiala: -kirjapitoarvo , eli kertapoistokirjaus , jos poistetaan käytöstä -hoitomenot /v, josta n /v, jos kiinteistö jää lämpimäksi ja tyhjilleen netto = brutto - ylläpitokulut tyhjillään Louhen kiinteistössä pitää tehdä ylläpitokorjauksia 2017 mennessä, arviolta välitön korjaustarve noin ja laajemmat vaativat kuntotutkimuksen tekemisen (arvio korjauskustannuksista useita satoja tuhansia euroja) -koulun lakkauttaminen lopettaa koululla olevan Anttolan päiväkodin yhden lapsiryhmän toiminnan => tarvitaan Anttolan päiväkodin laajennus noin 150 m 2 Päiväkodin laajennuksen investointi Anttolan päiväkotiin n Varhaiskasvatuspalvelujen keskittäminen yhteen yksikköön Kerimäellä yhdistetään nykyiset viisi yksikköä mahdollisesti koulukeskukseen -Punkaharjulla tutkitaan mahdollisuutta yhdistää nykyiset kolme yksikköä -brutto = vuokrat ja sisäiset atk-palvelut 18

23 Tekninen toimiala: Kerimäki Vekkula -kirjapitoarvo , eli kertapoistokirjaus , jos poistetaan käytöstä -hoitomenot /v, josta n /v, jos kiinteistö jää lämpimäksi ja tyhjilleen netto = brutto - ylläpitokulut tyhjillään Kiinteistössä pitää tehdä ylläpitokorjauksia 2017 mennessä, arviolta kiireelliset korjaustyöt Nuppula -kirjapitoarvo , eli kertapoistokirjaus , jos poistetaan käytöstä -hoitomenot /v, josta n /v, jos kiinteistö jää lämpimäksi ja tyhjilleen netto = brutto - ylläpitokulut tyhjillään Kiinteistössä pitää tehdä ylläpitokorjauksia 2017 mennessä, arviolta kiireelliset korjaustyöt Siirto koulukeskukseen: tarkempi kustannusarvio vaatii tilaohjelman laatimisen, jota ei ole vielä. Karkea arvio tarvittavasta korjaustyöstä, kun koulukeskuksen tilat muutetaan päiväkotikäyttöön, on 0,5-1,5 M (huom! vaatii tilaohjelman laatimisen) Kerimäen lukion lakkauttaminen alkaen pienten lukioiden lisävaltionosuusrahoitus on jo lakannut alkaen -opiskelijakohtaiset kustannukset ovat pienissä yksiköissä suuret -Lyseon lukion sivupisteenä alkaen -kurssitarjonnan monipuolisuus isoissa lukioissa palvelee opiskelijoita monipuolisemmin -brutto = opetushenkilöstön palkat -palkkasumma vastaa noin 6,3 henkilöstötyövuotta Punkaharjun lukion lakkauttaminen alkaen pienten lukioiden lisävaltionosuusrahoitus on jo lakannut alkaen -opiskelijakohtaiset kustannukset ovat pienissä yksiköissä suuret -Lyseon lukion sivupisteenä alkaen -kurssitarjonnan monipuolisuus isoissa lukioissa palvelee opiskelijoita monipuolisemmin -brutto = opetushenkilöstön palkat -palkkasumma vastaa noin 7,3 henkilöstötyövuotta Tarkastellaan Oravista ja Ahvensalmelta yläasteelle Enonkoskelle siirtyvien oppilaiden halukkuutta opiskella Mertalan koulussa ja asian osalta kuljetuksen järjestäminen. Tämä mahdollistaisi asiointiliikenteen järjestämistä koulukuljetuksen puitteissa osittain. Sivistystoimenjohtaja ryhtyy toimenpiteisiin kyseisen asian osalta lukuvuoden 2014 alusta. Juvolan koulusta yläasteelle siirtyvät oppilaat saavat koulukuljetuksen myös Savonlinnan yläasteille siirtyessään. Kerimäen nuorisotilan siirtäminen kirjaston yhteyteen ja entisen tilan myynti Punkaharjun nuorisotilan siirtäminen vanhalta kunnantalolta kunnanvirastoon TEKNINEN TOIMI brutto netto Perusturvan ja sivistystoimen teksteissä on huomioitu myös toimitilapalvelun tekstit ja kustannukset lakkautettavien kiinteistöjen osalta. 19

24 Tasapainotusohjelman tekstiosa Henkilöstösäästöt (muut kuin palveluverkosta ja priorisoinnista johtuvat) brutto netto Vastuuhenkilöt: Juhani Kerman ja Saku Linnamurto KESKUSHALLINTO brutto netto Eläköityminen v. Talousjohtaja 2013 Hallintojohtaja (KM) 2013 Kansliapäällikkö Henkilöstöpäällikkö Toimitusjohtaja 0, Monipalvelukeskus 8 henkilön vähennys vuonna 2013 verrattuna talousarvioon, euroa. PERUSTURVA brutto netto SIVISTYSTOIMI brutto netto Perusopetus: Koulunkäyntiavustajamäärän väheneminen (7 ) alk. Varhaiskasvatus, henkilöstösäästöt alkaen: Keskikaupungin II ryhmiksen lakkauttaminen (Asemantien pk:n valmistuminen): 2 määrääaikaista lastenhoitajaa 1 määräaikainen perhepäivähoitaja Punkaharjun II ryhmiksen lakkauttaminen (vähentynyt päivähoidon tarve): 1 määrääaikainen lastenhoitaja 2 määräaikaista perhepäivähoitajaa Kerimäen perhepäivähoitotyö (vähentynyt päivähoidon tarve): 1 määräaikainen perhepäivähoitaja TEKNINEN TOIMI brutto netto 20

25 Tasapainotusohjelman tekstiosa Palvelujen priorisointi brutto netto Vastuuhenkilö: Saku Linnamurto KESKUSHALLINTO brutto netto Hannu Kurki 8 äänestysaluetta yhdistetään lähellä oleviin äänestysalueisiin, jolloin vastaavasti vaalilautakuntien määrä vähenee Elinkeinoelämän tapahtuma-avustukset Henkilöstöetuudet Aluejohtokunnat Äänestysalueiden vähentäminen 8:lla ei aiheuta merkittäviä palveluvaikutuksia. Alueellinen kattavuus säilyy hyvänä ja joka tapauksessa ennakkoäänestyksen suosio on kasvanut (säästö 2014 alkaen). Elinkeinoelämän tapahtuma-avustusten jakamisesta päättää Savonlinnan matkailu Oy ja Savonlinnan yrityspalvelut Oy lukuun ottamatta Savonlinnan Oopperajuhlien, Retretin ja maatalouden avustuksia. Työnjaosta avustusten jaossa päätetään ja kuulutetaan erikseen (vastuuhenkilö kehitysjohtaja). Avustusten leikkaaminen vaikeuttaa ainakin alkuvaiheessa avustuksia saavien tapahtumien järjestämistä (Säästö 2014 alkaen). Kaikki henkilöstöetuudet käydään läpi vuoden 2013 aikana ja koko kaupunkikonsernin henkilöstön saamat henkilöstöetuudet harmonisoidaan, säästö 2014 alkaen (vastuuhenkilö henkilöstöpäällikkö). Aluejohtokuntien tarpeellisuus arvioidaan valtuustokauden lopulla, minkä jälkeen kaupunginvaltuusto päättää aluejohtokuntien toiminnan jatkamisesta tai niiden korvaamisesta muulla alueellisella toimielimellä (säästö 2017 alkaen). 21

26 PERUSTURVA brutto netto Saara Pesonen Sosiaalinen lomatoiminta, palvelu lopetetaan * lastensuojelun avohuollon tukitoimenpide, ei merkittävää vaikutusta palveluun Ostopalvelusopimusten (sos. huollolliset asumispalvelut) hinnankorotusesitykset; neuvottelu alkaen * palveluntuottajien kanssa neuvotellaan hinnankorotuksista, ei merkittävää vaikutusta palveluun Henkilökohtaisen avun myöntämiskriteerit, tarkastelu alkaen uusin kriteerein * avustettavia 155 ; vahvistetaan myöntämiskriteerit ja arvioidaan tehdyt päätökset ja niiden toteuma. Vaikutuksena voi olla palvelutason alenema Lasten sijaishuollon painotus perhehoitoon ja oman perhetyön lisäys * perhetyöllä ennaltaehkäistään sijoituksia kodin ulkopuolelle * perhehoito 70 /vrk, ammatillinen perhekoti 260 /vrk Kiviapajan kerhotilasta luovutaan * perusturva on maksanut Kiviapajan kokoontumistilan vuokran * vaikutuksena kokoontumis- ja harrastustoiminnan tilojen uudelleen järjestely Kehitysvammaisten työtoiminnan siirto Savonrannalta Kerimäelle * säästöä henkilöstökustannuksissa, vaikutuksena toiminnan monipuolistuminen Kehitysvammaisten päivätoiminnan ostojen purkua, edellyttää tilajärjestelyjä omassa toiminnassa * tilajärjestelyllä oma toiminta laajenee, ostopalvelun osuus vähenee. palvelun laatu paranee Palveluasumisen ostojen (vanhustenhuolto) vähentäminen * ostopalvelupaikat vähenevät 345 > 210 * oman palveluasumisen paikkamäärä kasvaa 96 > 210 * oman ja ostopalvelutoiminnan paikkamäärä 50%/50% Palveluasumisen ja vanhainkotiasumisen nettokustannukset olivat tilinpäätöstiedoissa vuonna 2006 Savonlinnan kaupungissa ja vuonna , kasvua 76 %. Oman palveluasumistuotannon lisäämisen investointi on tarkoitus toteuttaa leasing-rahoituksella. Oman ja ostopalvelujen välille haetaan tasapainoa (210 ja 210) ja sitä kautta vertailtavuutta, joustavuutta ja kustannustehokkuutta. Oman toiminnan lisäämisellä arvioidaan olevaan vähintään noin euron vuosittainen säästövaikutus. 22

27 SIVISTYSTOIMI brutto netto Markku Kankkunen Galleria Pinnan näyttelytoiminnan määrärahan leikkaaminen ei lakisääteistä toimintaa VAIHTOEHTO Lopetetaan Savonlinnan Teatterin katemaksun maksaminen -ei lakisääteistä toimintaa -verotulot pienenevät arviolta yleinen valtionosuus pienenee arviolta edellyttäen, että kaikki muuttavat pois paikkakunnalta VAIHTOEHTO 2 Teatteritoiminta järjestetään kaupunkikonsernin tiloissa säästetään katemaksusta ja avustuksesta yhteensä Koulujen siivouksen laatutaso 4 pudotetaan tasoon säästötoimenpide -taataan hygieniatason säilyminen Kulttuuripalvelujen avustukset jäädytetään nykytasolle -ei lakisääteistä toimintaa - talousvaikutus: säästö n /vuosi mikäli menojen kasvu on 2% - palveluvaikutus: yhdistysten mahdolliset toiminnan supistamiset Muun koulutuksen avustukset jäädytetään nykytasolle -ei lakisääteistä toimintaa -talousvaikutus: säästö n /vuosi mikäli menojen kasvu on 2% - palveluvaikutus: yhdistysten mahdolliset toiminnan supistamiset Vapaa-aikapalvelujen avustukset jäädytetään nykytasolle - ei lakisääteistä toimintaa - talousvaikutus: säästö n /vuosi mikäli menojen kasvu on 2% - palveluvaikutus: seurojen mahdolliset toiminnan supistamiset Keilahallisopimuksen irtisanominen alkaen ei lakisääteistä toimintaa - ei kuulu kunnan perustehtäviin TEKNINEN TOIMI brutto netto Kari Tikkanen Kunnallistekniset palvelut (liikenneviheralueet, liikennemerkit, pyykkilaiturit sekä juhlien liikennejärjestelyt ja liputus) Puistoja hoidetaan entistä vähemmän, kaupunkikuvan viihtyisyys/kauneus kärsii Viheralueiden hoidon taso laskee hieman. Liikennemerkit, uusittavien merkkien kierto hidastuu palvelutaso laskee hieman. Pyykkilaiturit, ei merkittävää vaikutusta. Juhlien liikennejärjestelyt ja liputus, liputuksen kilpailutuksen myötä mahdollista. 23

28 Tasapainotusohjelman tekstiosa Palvelujen tuotantotavat (virkamiesvalmistelu) brutto netto Vastuuhenkilö: Saku Linnamurto KESKUSHALLINTO brutto netto Talous- ja henkilöstöpalvelut palvelinkulut; siirrytään pilvipalveluun Siirrytään ns. pilvipalvelujen käyttöön, tällöin säästöt syntyvät pienemmistä lisenssimaksuista -, laitekuluista - ja päivityskuluista. PERUSTURVA brutto netto ostopalvelujen siirtoa omaksi toiminnaksi * sosiaalipalvelujen ostopalvelut (vammaishuolto, lastensuojelu) esimerkkinä vammaishuollon avustamisen ostot palvelujen myöntämisen kriteerit, tarkistaminen * palvelujen haku- ja myöntämisprosessit, asumispalvelut mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kotona asumisen lisääminen tavoitteena työllisyyshankkeiden tavoitteena passiivituen vähentäminen * kunnan ja muiden työnantajien työllistämisen lisääminen * Kelalle maksettavan työmarkkinatuen kuntaosuuden minimointi SIVISTYSTOIMI brutto netto TEKNINEN TOIMI brutto netto Kiinteistöhuollon osto ulkoa: Toimitilapalvelut saa kilpailuttaa huototoiminnan mitoittajan ohjeiden mukaan, huoltoyhtiöt Sähkönkulutus, veden kulutus, valot sammutetaan/atk-laitteet suljetaan huoneista poistuttaessa jne. Haittaa osittain työntekoa ja palvelua. Haahtela-rakennuttajapalvelun käyttö kaikkiin kaupunkikonsernin yhtiöihin ja toimialoihin rakennuttajahankkeisiin ja kilpailutukseen, mm. kilpailuasiakirjat ja niiden haku Prisjärjestelmän kautta (urakoitsija noutaa järjestelmästä). Palvelu paranee, koska hanketiedot saadaan helposti netin kautta urakoitsijoille ja suunnittelijoille. Säästöarvio noin euroa/hanke. Vuohimäen ryhmäpuutarha-alueen markkinointia tehostetaan

29 Tasapainotusohjelman tekstiosa Toimitilojen vähentäminen ja omaisuuden realisointi brutto netto Vastuuhenkilö: Hannu Kurki, Timo Nokelainen ja Jukka Oikari Muiden toimitilojen realisointi Perusturvan ja sivistystoimen teksteissä on huomioitu myös toimitilapalvelun tekstit ja kustannukset lakkautettavien kiinteistöjen osalta. Tasapainotusohjelman tekstiosa Sosteri brutto netto Saara Pesonen tukipalvelut yksiportainen hoitomalli erikoissairaanhoidon rakennejärjestely *mm. lääkäriryhmä valmistelee esitystä, valmistelu kesken Kertaluontoinen omaisuuden myynti brutto netto Vastuu: Tekninen toimiala Kiinteistöjen, metsän, metsätilojen ja tonttien myynti vuosittain 3 M Verot brutto netto Vuodelle 2014 sisältyy kunnallisen ansiotuloveron korotus 1,00 % -yksiköllä 22,00 prosenttiin (tulonlisäys euroa). 25

30 TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET vuosina Arvioitu tulolisäys euroa (netto) Työpaikat, nettolisäys valtuustokaudella Vastuuhenkilö: Hannu Kurki Työpaikat, nettolisäys Arvioitu vaikutus verotuloihin Verot Kunnallisverolisäys (2014 alkaen veroprosentti 22) Kiinteistöverolisäys 2014 alkaen Arvioitu kustannussäästö euroa (netto) Palveluverkko rationalisoidaan Vastuuhenkilöt: Markku Kankkunen ja Saara Pesonen KESKUSHALLINTO Kerimäen yhteispalvelupiste ja muut kunnanvirastolla olevat palvelut ja toiminnot siirretään terveyskeskukselle. Savonrannan yhteispalvelupiste sekä muut kunnanvirastolla olevat palvelut siirretään Savonrannan koululle ja terveysasemalle Keskushallinto yhteensä PERUSTURVA Uuden perhekeskuksen käyttöönotto Mäntykodin laajennus terveyskeskusvuodeosastopaikkojen (-110) vähentäminen palvelun lopettaminen Itäisellä terveysasemalla, integrointi pääterveysasemalle Perusturva yhteensä SIVISTYSTOIMI Moinsalmen koulun lakkauttaminen Anttolan 6.luokkalaisten siirtäminen yläkouluun Kulennoisten 6.luokkalaisten siirtäminen yläkouluun Kumpurannan koulun lakkauttaminen Särkilahden koulun lakkauttaminen Juvolan koulun lakkauttaminen Kallislahden koulun lakkauttaminen Louhen koulun lakkauttaminen Varhaiskasvatuksen palvelut saman katon alle: Ryhmiksien lakkauttaminen Kerimäellä ja Punkaharjulla Kerimäen lukion lakkauttaminen Punkaharjun lukion lakkauttaminen Sivistystoimi yhteensä

31 TEKNINEN TOIMI Toimitilapalvelut, säästöarvio koulujen lakkautus (lämmitys katkaistaan, siivous ja ylläpitokorjaukset lopetetaan) päiväkotien lakkautus (kustannussäästöt suuruusluokka-arviota, lämmitys ja muu ylläpito) ei sisällä mahdollisia peruskorjaussäästöjä joita ei tarvitse tehdä Jos uusia tilaratkaisuja tarvitaan ko. laukkautusten takia, niin niiden vaatia kustannuksia ei ole mukana säästöarvioissa Sivistystoimen teksteissä on huomioitu myös toimitilapalvelun tekstit ja kustannukset lakkautettavien kiinteistöjen osalta Tekninen toimi yhteensä Palveluverkko ja tilakustannukset rationalisoidaan yhteensä Henkilöstösäästöt (muut kuin palveluverkosta ja priorisoinnista johtuvat) Vastuuhenkilöt: Juhani Kerman ja Saku Linnamurto KESKUSHALLINTO Henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaminen, ei tilalle (henkilökohtainen valinta v. välillä, on siis tekninen arvio, oletusarvona käytetty 68 v.) Monipalvelukeskus 8 henkilön vähennys vuonna 2013 verrattuna talousarvioon, euroa. Keskushallinto yhteensä PERUSTURVA Perusturva yhteensä SIVISTYSTOIMI Koulunkäyntiavustajamäärän väheneminen alk Varhaiskasvatus, henkilöstösäästöt Sivistystoimi yhteensä TEKNINEN TOIMI Tekninen toimi yhteensä Henkilöstösäästöt (muut kuin palveluverkosta ja priorisoinnista johtuvat) yht

32 Palvelujen priorisointi Vastuuhenkilö: Saku Linnamurto KESKUSHALLINTO Vaalit: 8 äänestysalueen yhdistäminen muihin Elinkeinotoimen tapahtuma-avustusten lopettaminen (ei oopperajuhlat) Henkilöstöetuuksien tarkistaminen Aluejohtokunnat Etelä-Savon maakuntaliiton maksuosuuden kohtuulistaminen Pohjois-Savon tasolle Keskushallinto yhteensä PERUSTURVA sosiaalinen lomatoiminta, palvelu lopetetaan ostopalvelusopimusten (sos. huollolliset asumispalvelut) hinnankorotusesitykset; neuvottelu alkaen henkilökohtaisen avun myöntämiskriteerit, tarkastelu alkaen uusin kriteerein lasten sijaishuollon painotus perhehoitoon ja oman perhetyön lisäys Kiviapajan kerhotilasta luovutaan kehitysvammaisten työtoiminnan siirto Savonrannalta Kerimäelle kehitysvammaisten päivätoiminnan ostojen purkua, edellyttää tilajärjestelyjä omassa toiminnassa palveluasumisen ostojen (vanhustenhuolto) vähentäminen Perusturva yhteensä SIVISTYSTOIMI Lopetetaan Galleria Pinnan näyttelytoiminta Lopetetaan Savonlinnan Teatterin katemaksun maksaminen Teatteri siirtyy Savonlinnasaliin, tämä vaihtoehto on laskelmissa Koulujen siivouksen laatutaso 4 pudotetaan tasoon Keilahallisopimuksen irtisanominen Sivistystoimi yhteensä TEKNINEN TOIMI Kunnallistekniset palvelut (liikenneviheralueet, liikennemerkit, pyykkilaiturit sekä juhlien liikennejärjestelyt ja liputus) Puistoja hoidetaan entistä vähemmän Tekninentoimi yhteensä Palvelujen priorisointi yhteensä

33 Palvelujen tuotantotavat (virkamiesvalmistelu) Vastuuhenkilö: Saku Linnamurto KESKUSHALLINTO Pilvipalvelun käyttöönotto talous- ja henkilöstöhallinto Keskushallinto yhteensä PERUSTURVA ostopalvelujen siirtoa omaksi toiminnaksi palvelujen myöntämisen kriteerit, tarkistaminen työllisyyshankkeiden tavoitteena passiivituen vähentäminen Perusturva yhteensä SIVISTYSTOIMI Sivistystoimi yhteensä TEKNINEN TOIMI Toimitilapalvelut Kiinteistöhuollon osto ulkoa Sähkönkulutus, vesi Haahtela-rakennuttajapalvelun käyttö kaikkiin kaupunki konsernin yhtiöihin ja toimialoihin Tekninentoimi yhteensä Palvelujen tuotantotavat (virkamiesvalmistelu) yhteensä

34 Toimitilojen vähentäminen ja omaisuuden realisointi Vastuuhenkilöinä: Hannu Kurki, Timo Nokelainen ja Jukka Oikari (muut kuin peruspalvelukiinteistöt), kustannussäästö arvio (ei ole tarkka laskelma) Toimitilapalvelut Taidemuseon realisointi (säästö yhtiövastikkeet) Vanha pääkirjasto (Nälkälinnan mäki), realisointi Vuohimäen realisointi (rakennukset) Varparannan realisointi Kerimäen nuorisotalon realisointi Teollisuustilojen realisointi, pois toimitilapalvelulta Kaartilan leirikeskus realisointi Kerimäen muut tilat (salkutuksessa), realisointi uusi salkutus palveluverkkotyöryhmän esityksen jälkeen Punkaharjun muut tilat (salkutuksessa), realisointi uusi salkutus palveluverkkotyöryhmän esityksen jälkeen Huom! Kustannusvaikutusarvionti vaatii tarkemmat vaihtoehtolaskelmat tässä esitetyt on vain suuruusluokka-arviota ja ehdotuksia mahdollisista vaihtoehdoista vaatii myös tarvittaessa kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksynnän mitä kuntapalveluita karsitaan Metsäomaisuuden myynti Toimitilojen vähentäminen ja omaisuuden realisointi yhteensä

35 Sosteri Sosterin talouden tasapainottamistoimet Sosteri yhteensä Kustannussäästö yhteensä vuosittain Kustannussäästötavoite/kustannussäästö yhteensä Tulonlisäys Kaikki yhteensä Kertaluotoinen omaisuuden myynti Vastuu: Tekninen toimiala Kiinteistöjen, metsän, metsätilojen ja tonttien myynti vuosittain 3 M Kertaluotoinen omaisuuden myynti yhteensä Kustannussäästö yhteensä vuosittain Kustannussäästötavoite/kustannussäästö yhteensä Tulonlisäys Kaikki yhteensä

36 Henkilöstökulut Kuntajakolain 29 :n mukaan vuosien alusta voimaantulevissa kuntajaon muutoksissa, joissa henkilöstöä siirtyy uuden kunnan palvelukseen, työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelusuhdetta työsopimuslain 7 luvun 3 :ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 :ssä tarkoitetulla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Tämä kielto koskee kaikkia kuntajaon muutoksessa mukana olevia kuntia ja on voimassa viisi vuotta kuntajaon muutoksen voimaan tulosta. Henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuojaa täsmennetään henkilöstön asemaa turvaavalla siirtosopimuksella. Henkilöstösuunnittelu Talousarvion ja taloussuunnitelman toteuttaminen edellyttää tuottavuuden parantamista ja käytännössä myös henkilöstömenojen vähentämistä. Tarkoituksena on palvelutoiminnan tehostaminen ja työtehtävien tasainen kohdistuminen siten, että henkilöstöresurssit ovat oikein mitoitettu kaikilla kaupungin palvelutuotannon aloilla. Keskeistä on, että henkilöstön määrä ja osaaminen vastaavat palvelutarvetta. Strategiaan liittyvä henkilöstön osaamisen selvittäminen suhteessa tuotettuihin palveluihin ja palvelurakenteeseen mahdollistaa myös henkilöstötyövuosien määrän pienentymisen ja siten toimintakustannusten alenemisen. Samanaikaisesti tulee varautua henkilöstön eläköitymisestä johtuen uusien työntekijöiden rekrytointiin ja siten myös ns. kirjoittamattoman tieto-taidon siirtoon kaupungin eri tehtäväalueilla. Henkilökunnan moniosaaminen huomioidaan henkilöresurssimitoituksessa. Laadittujen eläköitymissuunnitelmien avulla on mahdollista tarkastella vapautuvien virkojen ja työsopimussuhteiden tehtävien järjestelyjä etukäteen. Kaupungin talouden tasapainottaminen edellyttää, että jokainen pysyvästi tai määräaikaisesti vapautuva virka tai työsopimussuhde nähdään ensisijaisesti mahdollisuutena tehostaa toimintaa ja järjestää toimintoja uudelleen. Kiinnitetään huomiota henkilökunnan uudelleen sijoittamiseen (toiminnalliset, taloudelliset, terveydelliset yms. syyt) siten, että se tukee työntekijän kokonaisvaltaista työhyvinvointia ja työssä jaksamista työuran eri vaiheissa sekä työtehtävien taloudellista ja tarkoituksenmukaista järjestämistä koko organisaatiossa. Päävastuu toimialojen talouteen liittyvistä kehittämistoimenpiteistä ja siten myös henkilöstön hallintaan liittyvistä kysymyksistä on tilivastuullisilla toimialajohtajilla. Talous- ja henkilöstöpalveluissa laaditaan talousarvioon liittyen yhteenveto toimialojen henkilöstösuunnitelmista. Päivitetty henkilöstösuunnitelma saatetaan kaupunginhallitukselle tiedoksi puolivuotisraportin yhteydessä. Avustukset Kaupungin myöntämien avustusten myöntämisehtoja ja käytön valvontaa on noudatettava yhdistymishallituksen päätöksen mukaisesti. Toistuvaisavustuksiin ei pääsääntöisesti sitouduta, vaan avustuspäätökset harkitaan vain vuodeksi kerrallaan. Avustuksien hakemiseksi järjestetään yleinen haku. Kukin lautakunta sekä kaupunginhallitus osaltaan päättävät, miten avustukset jaetaan. Avustukset myönnetään kohdeavustuksina. Ennen avustuksen maksamista on avustuksen saajan esitettävä suunnitelma avustuksen käytöstä. Vähintään euron suuruisten avustusten osalta noudatetaan neuvotteluohjausmenettelyä. Menettelyssä toimiala käy kerran vuodessa avustettavan tahon kanssa neuvottelun, jossa käydään läpi tavoitteet tulevalle vuodelle sekä edellisen vuoden tilinpäätös ja toteutuneet tavoitteet. Avustuksen saajan kanssa laaditaan sopimus avustuksen käytöstä ja ehdoista. Avustuksen saajan on järjestettävä kirjanpitonsa hyvää kirjanpitotapaa noudattaen siten, että avustuksen käyttöä voidaan kirjanpidosta seurata. Savonlinnan kaupungilla on oikeus tarvittaessa tarkastaa avustuksen saajan kirjanpito ja tositteet avustuksen käytön asianmukaisuuden selvittämiseksi. Avustuksen saajan on tehtävä erillinen kirjallinen selvitys myönnetyn avus- 32

37 tuksen käytöstä. Kaupunki ottaa osana sisäistä valvontaa joka vuosi 2 4 avustuksensaajaa tarkastettavaksi avustuksen käytöstä. Mikäli avustuksen saaja käyttää avustuksen sellaiseen tarkoitukseen, johon sitä ei saa käyttää tai ei toimita Savonlinnan kaupungille tässä mainittuja selvityksiä, Savonlinnan kaupunki vaatii avustuksen tai osan siitä palautettavaksi takaisin. Kuntaliitossopimuksen mukaan avustuskäytännöt yhtenäistetään siten, että ne ovat yhtenevät koko uuden kunnan alueella lähtien. Kuntien maksamien avustusten taso turvataan tasolle harmonisoinnista huolimatta. Talousarvioon sisältyy avustuksia euroa. TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN SITOVUUS Kaupunginvaltuustoon nähden sitovia ovat: - Määrärahat; toimintatulot ja menot talousarviossa Tuloarviot - Tuloslaskelman määrärahat ja tuloarviot - Määrärahojen kv-sitovat tulostavoitteet - Investointien menot ja tulot - Investointihanketta ei saa toteuttaa ilman valtuuston päätöstä, ellei sille investointiosassa tuloarviossa merkittyä valtionosuutta ole saatu. - Tuloslaskelmaosan määrärahat ovat valtuustoon nähden sitovia. Tuloslaskelmaosan määrärahoja/tuloarvioita ovat verotulot, valtionosuudet, rahoitustuottojen ja kulujen erotus. - Rahoitusosan pitkäaikaisten lainojen lisäysten ja vähennysten erotus (nettolainaus) - Poistojen määrä ei ole kaupunginvaltuustoon nähden sitova suoraan, vaan poistojen tulee olla kaupunginvaltuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisia. - Nettotulosyksiköillä sitovuustaso on nettotulos (vesilaitos). - Työllisyyskulut ovat sitovia niin, ettei niitä saa käyttösuunnitelmapäätöksellä muuttaa. Nettotulosyksiköitä ovat: Savonlinnan Vesi (taseyksikkö) Hallintokuntaan nähden sitovia ovat: - Käyttösuunnitelmatason menot ja tulot - Lautakunta/aluejohtokuntatason tulostavoitteet - Investoinnit hanketasolla Toimielinten on tehtävä tasapainottamisohjelman mukaiset käyttö- ja investointisuunnitelmat sekä taksojen ja maksujen korotukset. Käyttöomaisuuden myynti: Käyttöomaisuuden myyntivoitot ovat talousarvion yleiskatteita, eikä niitä saa käyttää toimintamenojen kattamiseen. Talousarvion vertailtavuus Vuoden 2012 tilinpäätökset on yhdistetty määrärahatasolla, siten vuoden 2012 tilinpäätöksen 2013 talousarvion ja vuoden 2014 talousarvion määrärahat ovat olennaisilta osin vertailukelpoisia. Kuntien erilaisten määrärahojen ja kustannuspaikkojen vuoksi määrärahavertailu voi joiltakin osin poiketa 2012 tilinpäätöksen kohdalla. 33

38 Taloussuunnitelman sitovuus: Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi, talousarviovuosi 2014, on edellä mainitulla tavalla sitova. Muut suunnitelmavuodet ovat ohjeellisesti sitovia. Taloussuunnitelma ei sisällä talousarvion kaltaista valtuutta käyttää taloussuunnitelmassa toimintaan osoitettuja määrärahoja, vaan tällainen valtuus voidaan antaa vain talousarviossa tai valtuuston erillisellä päätöksellä. Tasapainottamistoimenpiteiden osalta taloussuunnitelma on sitova. Määrärahakohtaisten sitovien tulostavoitteiden yhteydessä mainittu vastuuhenkilö tarkoittaa tulostavoitteen toteutumisesta ja määrärahan käytöstä vastuussa olevaa henkilöä. Kuitenkin siten, että konserniyhtiöiden johdolla on vastuu asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Samoin terveydenhuoltopiirin osalta vastuu on terveydenhuoltopiirin johdolla sekä Savonlinnan Yrityspalvelut Oy:n johdolla, niille asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Siten terveyspiirin johto vastaa siitä, että terveyspiiri pysyy Savonlinnan kaupungin antamassa menokehyksessä. Teknisellä lautakunnalla on oikeus siirtää kuntaliitossopimuksessa määriteltyihin kuntaliitosinvestointeihin tarkoitettuja määrärahoja olemassa oleviin muihin investointikohteisiin tai uusiin investointikohteisiin asianomaisen aluejohtokunnan suostumuksella. 34

39 KAUPUNGIN TALOUS VUONNA 2014 JA TALOUSSUUNNITTELUKAUDELLA

40 36

41 SAVONLINNAN KAUPUNKI TP 2012 TA +TAMU TA Erotus Muutos TULOSLASKELMA Yhdistelty TA13-TA14 TA2014 % TOIMINTATULOT ,41 Myyntitulot ,55 Maksutulot ,52 Tuet ja avustukset ,84 Vuokratulot ,06 Muut toimintatulot ,07 TOIMINTAMENOT ,95 Henkilöstömenot ,78 Palkat ja palkkiot ,94 Henkilöstökorvaukset ,04 Henkilösivukulut Eläkemenot ,10 Muut henkilösivukulut ,04 Palvelujen ostot ,19 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,67 Avustukset ,67 Vuokramenot ,26 Muut toimintamenot ,10 TOIMINTAKATE ,81 Verotulot ,07 Valtionosuudet ,03 Rahoitustulot ja -menot ,24 Korkotulot ,37 Muut rahoitustulot ,38 Korkomenot ,22 Muut rahoitusmenot ,47 VUOSIKATE ,90 Poistot ja arvonalentumiset ,68 Suunn. mukaiset poistot ,68 Arvonalentumiset Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset kulut/ssky tappio TILIKAUDEN TULOS ,14 Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,14 Asukasmäärä vuoden lopussa

42 SAVONLINNAN KAUPUNKI TA+TAMU TA TULOSLASKELMA Ulkoinen YHT Muutos % TOIMINTATULOT ,80 Myyntitulot ,27 Maksutulot ,42 Tuet ja avustukset ,84 Vuokratulot ,19 Muut toimintatulot ,81 TOIMINTAMENOT ,10 Henkilöstömenot ,78 Palkat ja palkkiot ,90 Henkilösivukulut Eläkemenot ,10 Muut henkilösivukulut ,07 Henkilöstökorvaukset ,04 Palvelujen ostot ,60 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,81 Avustukset ,67 Vuokramenot ,07 Muut toimintamenot ,40 TOIMINTAKATE ,81 Verotulot ,07 Valtionosuudet ,03 Rahoitustulot ja -menot ,24 Korkotulot ,37 Muut rahoitustulot ,96 Korkomenot ,22 Muut rahoitusmenot ,21 VUOSIKATE ,90 Poistot ja arvonalentumiset ,23 Suunn. mukaiset poistot ,84 TILIKAUDEN TULOS ,69 Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,14 Tavoitteet ja tunnusluvut Toimintatulot / Toimintamenot, % Vuosikate / Poistot, % Vuosikate, euro/asukas Asukasmäärä vuoden lopussa Tuloslaskelma Ulkoinen = dokumentti, joka esittää tilikaudelle kuuluvat ulkoiset tulot ja menot (kassavirta). 38

43 SAVONLINNAN KAUPUNKI TP 2012 TA + TAMU TA TS TS TS TULOSLASKELMA Yhdistelty TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunn. mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset kulut/ssky tappio TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

44 SAVONLINNAN KAUPUNKI TULOSLASKELMAOSAN MÄÄRÄRÄRAHAT TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS Ta-mu VEROTULOT Kunnan tulovero Kiinteistövero Osuus yhteisöveron tuotosta VEROTULOT VALTIONOSUUDET Yleinen valtionosuus/koko valt.os VALTIONOSUUDET RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Tuloslaskelmaosan määrär. yht Kaupunginvaltuustoon nähden sitovuustaso on VEROTULOT, VALTIONOSUUDET, RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT VEROTUOJEN ERITTELY VEROTULOT TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Kunnan tulovero Muutos % 5,34 % 4,73 % 5,27 % -100,00 % #JAKO/0! #JAKO/0! Kiinteistövero Muutos % 5,77 % 5,30 % 4,73 % -100,00 % #JAKO/0! #JAKO/0! Osuus yhteisöveron tuotosta Muutos % -24,87 % 9,51 % 2,25 % -100,00 % #JAKO/0! #JAKO/0! VEROTULOT Muutos % 3,24 % 5,02 % 5,07 % 1,01 % 0,74 % 1,01 % Tuloveroprosentit 21,00 % 22,00 % 22,00 % 22,00 % 22,00 % Kiinteistöveroprosentit: Yleinen 1,05 1,05 1,05 1,05 1,05 Vakituiset asuinrakennukset 0,45 0,45 0,45 0,45 0,45 Muut asuinrakennukset 1,05 1,05 1,05 1,05 1,05 Yleishyödyllinen yhteisö 1,05 1,05 1,05 1,05 1,05 Voimalaitos 2,50 2,50 2,50 2,50 2,50 40

45 SAVONLINNAN KAUPUNKI RAHOITUSLASKELMA TP 2012 TA TA TS TS TS Yhdistelty TOIMINNAN RAHAVIRTA Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot Keskener. hankkeiden korj Rah.osuudet investointimen Pys. vast. hyöd. luovutustulot Toiminnan ja invest. rahavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähenn Lainakannan muutokset Pitkäaik. lainojen lisäys Pitkäaik. lainojen vähennys Lyhytaik. lainojen muutos VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN Rahavarat Rahavarat Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Toiminnan ja inv. rahavirran kertymä Lainanhoitokate 0,30 0,71 0,51 0,70 0,86 1,42 Kassan riittävyys, pv Asukasluku Lainakanta Lainat/asukas

46 SAVONLINNAN KAUPUNKI RAHOITUSOSA RAHOITUSTOIMINTA TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikainen laina INVESTOINNIT TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Investointimenot Rah.osuudet investointimen Pys. vast. hyöd. luovutustulot INVESTOINNIT Yhteensä Pysyvien vastaavien myyntivoitot Vuosikate = tulorahoitus investointeihin Lainakanta Asukasluku Euroa/asukas Suhteellinen velkaantuneisuus 51,79 57,47 61,88 62,32 58,50 TS 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TS 2022 INVESTOINNIT suunn.kaudella

47 SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA Kaupunkitason strategia Kaupunginvaltuusto

48 44

49 SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Visio Savonlinna on kansainvälisesti kiinnostava, kehittyvä ja luonnonläheinen Saimaan saaristokaupunki. Yleinen strateginen päämäärä Asiakaslähtöisesti palvelunsa järjestävä Savonlinna turvaa alueensa kehitysedellytykset ja hyödyntää vahvuutensa: tuloksellinen elinkeinopolitiikka, osaamisen kehittäminen, ainutlaatuinen luonto, kulttuuri ja Venäjän läheisyys. Strategiset painopistealueet 1) Elinvoimaisuutta edistävä toimintaympäristö Toimintaedellytysten turvaaminen monipuolistuvalle elinkeinoelämälle ja uusille työpaikoille, vahvuuksiimme sopiva, monipuolinen, elinvoimaa edistävä koulutus ja tutkimus, ympärivuotinen kulttuuri- ja matkailutarjonta sekä teknologian kehittäminen koko laajentuneella alueella 2) Laadukkaat kuntapalvelut Asiakaslähtöiset, kantokykyyn perustuvat laadukkaat kuntapalvelut ja taloudellisesti tehokas palvelurakenne, toimivat palvelujen järjestämistavat ja palveluhenkinen prosessiorganisaatio 3) Viihtyisä, ekologisesti kestävä asuinympäristö ja toimiva infrastruktuuri 4) Ihmisläheisyys, kansalaisvaikuttaminen, osallistaminen ja viestintä 5) Kestävä, tasapainoinen kuntatalous ja kaupungin omaisuuden arvosta huolehtiminen 6) Hyvä työnantaja ja osaava, motivoitunut, palvelutarpeiden mukainen henkilöstö 45

50 Kaupunkitason tuloskortit vuodelle Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Elinvoimaisuutta edistävä toimintaympäristö 1.1. Savonlinnasta tulee yksi johtavista ja innovatiivisista ympärivuotisista matkailukeskuksista Savonlinnassa toimii ammattiteatteri omissa tiloissa 1.2.Teknologiapuisto Noheva yhteistyössä alueen yritysten ja Kuitulaboratorion kanssa muodostaa kansainvälisesti merkittävän ja kasvavan metsäbiotalouden prosessien ja laitteiden innovaatiokeskittymän. Matkailijamäärä Investointikanta Työpaikkamäärä Kärkitapahtumien ja -kohteiden kokonaiskävijämäärä Toimialan työpaikkojen määrä Yritystilojen vuokrausaste 1.3. Teknologiateollisuus (koneenrakennus, sähkönjakelutekniikka, elektroniikka, älykkäät materiaalit) toimii tehokkaasti ja alueen koulutusjärjestelmä tuottaa toimialalle hyviä perusosaajia Kasvava energia- ja ympäristöalan liiketoiminta ja merkittävä mekaaninen metsäteollisuus 1.5. Kaupungin kaupallisten keskusten vetovoimaisuuden vahvistaminen Tilaa vaativan kaupan keskittymä Nojanmaahan sekä Savolan alueen kaupallinen vahvistaminen 1.6. Monipuolinen liike- ja teollisuustonttien sekä yritystilojen tarjonta, jolle toimiva kaavoitus luo edellytyksiä Kaavoituksen- ja maankäytön resurssit Toimialan työpaikkamäärä Toimialan työpaikkojen määrä Bioöljyinvestointi on toteutunut ja suunnitteilla/investointivaiheessa on kaksi uutta erikoistunutta metsäbiojalostamoinvestointia Investointikanta Maanhankinta ja kaavoitus Tonttien määrä ja rakennusoikeuden volyymi 1.7. Venäjän markkinoiden hyödyntäminen sekä matkailijavirran kasvun hyödyntäminen Savonlinnan alueella 1.8 Yliopisto, ammattikorkeakoulu- ja ammatillisen osaamisen (Samin vahvistaminen) avulla pystytään turvaamaan ammattitaitoinen työelämän tarpeisiin vastaava henkilöstö sekä luomaan uutta yritystoimintaa. Oppisopimus- ja venäjän kielen koulutuksen lisääminen. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen korkea laatu on keskeinen perusta kaikentasoiselle jatkokoulutukselle. Uusien alueellisesta tarpeesta nousevien koulutusohjelmien kehittäminen/tuottaminen Savonlinnassa Venäjälle vientiä harjoittavien yritysten määrä Venäläiset investoinnit Savonlinnaan Venäläisten matkailijoiden yöpymisvuorokaudet Savonlinnassa Kauppakeskusten kaavoitusten toteuttaminen ja infran luominen Opiskelijamäärä Valmistuminen ja sijoittuminen työelämään Opiskelijakyselyiden tulokset Oppimistulokset Keskeyttämisprosentti 46

51 1.9. Luodaan toimiva teknologiapuistokonsepti, jonka avulla vahvistetaan painopistealueilla teknologiayritystoimintaa sekä edistetään yritysten tuloa Savonlinnaan. Vahvistetaan yhteyksiä Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Pietarin polyteknillisen yliopiston kanssa Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen toimintojen valtakunnallisen ja alueellisen profiilin nostaminen Työpaikat Nohevan täyttöaste Yritystoimeksiantojen määrä ja volyymi Kansainvälisen tutkijavaihdon määrä Ensisijaisten hakijoiden määrä Valmistuneiden määrä Aloituspaikkojen määrä Savonlinnan kampuksella Kansainvälisen tutkija- ja opiskelijavaihdon määrä Jatko-opiskelijoiden määrä Savonlinnan matkailun osaamis- ja Tutkimus- ja kehittämistoiminnan volyymi koulutuskeskittymästä Suomen johtava Asiantuntijahenkilöstön määrä ja kansainvälisesti merkittävä matkailun osaamiskeskittymä; professuurit. Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonlinnan kampuksen terveysalan koulutukseen sisältyvien kaupungin/talousalueen hyvinvointia edistävien kehittämishankkeiden mahdollistaminen Myös Savonlinnassa vahvasti toimivan Kaakkois-Suomen ammattikor- AMK-koulutuspaikat Savonlinnassa keakoulukokonaisuuden toteuttaminen ja kehittäminen. Uusien alueellisesta tarpeesta nousevien koulutusohjelmien kehittäminen/tuottaminen Savonlinnassa Edistetään pienyritystoiminnan jatkumista yrittäjien eläköityessä tai muuten luopuessa yritystoiminnasta Alkutuotanto ja maaseutuyrittäminen osana elinkeinopolitiikkaa Onnistuneiden omistaja- ja sukupolvenvaihdosten määrä Maatilojen määrä ja liikevaihto 2. Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Laadukkaat kuntapalvelut 2.1. Toimivat peruspalvelut ja palveluiden priorisointi 2.2. Väestön ikääntymisestä aiheutuvaan palvelutarvemuutokseen vastaaminen Ikääntyneiden yksiportainen palvelurakenne Kuntalaispalaute/asiakastyytyväisyyskyselyt kuntalaisten esittämien ehdotusten toteutuminen talouden raamit huomioon ottaen Hyvinvointikertomus Palvelukustannukset euroa/asukas (tai oppilas tms.) verrattuna asukkaan kuntiin Yli 75-vuotiaiden pitkäaikainen laitoshoito, hoitopäivien määrän kehitys Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden määrä Palvelurakenteen käyttöönoton seuranta Omaishoidettavien määrä 47

52 2.3. Terveyden edistäminen mm. ennaltaehkäisyllä ja liikuntamahdollisuuksia järjestämällä 2.4. Osaava palvelujen ostaminen ja ostopalveluiden kriittinen tarkastelu 2.5. Asiakaslähtöinen prosessiorganisaatio (palveluketju) Diabetesta sairastavien määrä Tupakoivien lasten ja nuorten määrä Aikuisten tuki- ja liikuntaelinsairauksien määrä Huostaanotettujen lasten määrä Päihteiden käytön määrä RAI-mittarin mukainen toimintakyky Liikuntapaikkojen varausten ja käytön määrä Ostopalvelujen hinta- ja määräkehitys Prosessiorganisaatio käyttöön v loppuun mennessä 2.6. Toimivat lähipalvelut Lähipalvelujen määrä ja saatavuus Palveluvarustukseltaan toimivat sote-, koulu- ja yhteispalveluyksiköt 2.7. Konserniohjauksen ja -johtamisen sekä konsernirakenteen uudistaminen kaupungin kokonaisedun näkökulmasta Konsernirakenne toiminnallisesti selkeä, konsernin osien määrä vähenee 3. Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Viihtyisä ekologisesti kestävä asuinympäristö ja toimiva infrastruktuuri 3.1. Vetovoimainen asumisympäristö Saimaan kansallismaisemissa; monipuolinen asuin- ja järvimaisematonttitarjonta Kaupungin siisteys (kyselytutkimus joka toinen vuosi) Asuntotonttien määrä Järvimaisematonttien määrä 3.2. Kaupunkikeskustan kehittämishanke painopisteenään Olavinkadun Kaavoituksen eteneminen Investoinnit (valtio, kaupunki, yksityiset) kehittäminen turvalliseksi ja monikäyttöiseksi kauppakaduksi, jonka vetovoimaa Kirkkolahti ja Savola vahvistavat 3.3. Juomakelpoisen pohja- ja pintaveden sekä puhtaan vesistöympäristön turvaaminen mm. vesiensuojeluhankkeiden avulla Veden laatu Pohjavesien suojelusuunnitelmien määrä 3.4. Kerimäen, Punkaharjun ja Savonrannan taajamien asumisen ja työpaikkojen ylläpito ja kehittäminen Uudisrakentaminen verrattuna viime vuosien tasoon Taajamien väestökehitys 3.5. Rinnakkaisväylän 3. vaihe Rakennettu vuonna Venäjän saavutettavuus paranee Parikkalan rajanylityspaikan ja Parikkalan-Elisenvaaran ratayhteyden avulla erityisesti Pietarin metropolialueelle, Barentsin alueelle sekä Trans- Siperiaradalle Rajanylityspaikan status ja rajanylitysten määrä Ratahankkeen eteneminen 48

53 3.7. Lentokentän säilyminen, toimiva lentoliikenne, charter-lennot 3.8. Saimaan väyläyhteyden vahvistaminen Säännöllisen lentoliikenteen matkustajamäärät Charter-lentojen määrä Savonlinnaan Elinkeinoelämän osallistuminen lentoliikenteen kehittämiseen Rahtitonnit Savonlinnan satamissa Syväsatamaa käyttävien yritysten määrä 3.9. Ohituskaistojen lisääminen valtatieyhteyksissä Ohituskaistojen määrä VT 14 ja tie Henkilöliikenne Savonlinna Radalla liikennöivien junavuorojen määrä Pieksämäki radalla ja lähiraideliikenteen kehittäminen Yksityisteiden kunto Yksityisteiden määrärahat Kevyen liikenteen väylien lisääminen Tietoliikenneyhteyksien kehittämiseen vaikuttaminen Toteutuneiden väylien määrä Edunvalvontatoimenpiteet Ympärivuotinen kulttuuritarjonta Osallistujamäärät 4. Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Ihmisläheisyys, kansalaisvaikuttaminen, osallisminen monipuolisten vaikuttamis Osallistuvan demokratian kehittätaminen ja viestintä muotojen kautta 4.2 Turvallinen maaseutukaupunki, jossa on myönteinen suomalainen kotiseutuidentiteetti, vahva yhteisöllisyys ja välittävät ihmiset sekä aktiivinen järjestö- ja kylätoiminta 4.3. Kaupunkia markkinoivan konserniviestinnän rakentaminen ja yhteistyön lisääminen oopperajuhlien, matkailuyhtiön ja yrityspalveluyhtiön kanssa. Viestintäsuunnitelman ja strategian laatiminen ja toteuttaminen Strategiakausittain tehtävät asiakastyytyväisyyskyselyt Nuorisovaltuuston perustaminen Turvallisuustilastot Kansalaisyhteisöjen sekä kylä- ja kaupunginosayhdistysten määrä Tilastoidut hotelli- ja lomakyläyöpymiset sekä taxfree-kaupan määrä Savonlinnassa 5. Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Kestävä, tasapainoinen kuntatalous ja kaupungin omaisuuden arvosta huolehtiminen 5.1. Tavoitteena on, että kaupunki täyttää terveen talouden kriteerit viimeistään vuonna Talouden tasapainottamisohjelma toteutettava Suunnittelukauden lopussa 2019 on omavaraisuusaste yli 50 %, suhteellinen velkaantuneisuus alle 50 % ja kaikki alijäämät katettu. Lainamäärä asukasta kohti ei kasva suun- 49

54 nittelukaudella yli euroon Vertailut samankokoisiin kaupunkeihin 5.2. Kaupungin kiinteistöjen kunnossapito ja tarpeettomien kiinteistöjen määrän vähentäminen Kiinteistöjen korjausvelkasaldo Huoneisto-m 2 :t 5.3. Aktiivinen edunvalvonta Edunvalvontamuistio Valtion investoinnit ja muu rahoitus alueelle Valtion järjestämien palveluiden ja toimintojen säilyminen 6. Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Hyvä työnantaja ja osaava, motivoitunut, palvelutarpeiden mukainen henkilöstö 6.1. Hyvät esimiestaidot ja henkilöstöjohtaminen 6.2. Ajan tasalla oleva henkilöstösuunnitelma 6.3. Operatiivisen ja poliittisen johtamisen sekä johdon ja henkilöstön sitoutuminen yhteisiin päätöksiin Esimieskoulutus Kahdenkeskisten kehityskeskustelujen ja tiimikeskustelujen toteutuminen Yhdistäen henkilöstön työhyvinvointi, työtyytyväisyys ja yksikön tavoitteiden toteuttaminen Henkilöstön työyhteisö- ja ammatillinen täydennyskoulutus Henkilöstön osaamistason paraneminen ja henkilöstösuunnitelman hyödyntäminen Yksikön toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Strategian toteutuminen 6.4. Henkilöstön oman työn ja osaamisen kehittäminen Tavoitekeskustelujen toteutuminen 100% Henkilöstökysely toteutetaan suunnitelmallisesti ja kyselyn tuloksia käytetään henkilöstön sekä työyhteisön kehittämiseen 6.5. Asiakaslähtöisyyden sisäistäminen Asiakaspalaute 6.6. Valmius muutoksiin ja uusien toimintatapojen käyttöönotto 6.7. Ajanmukaisia toimintatapoja käyttävä työyhteisö Paremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön ja kehittymiseen Henkilöstö- ja työtyytyväisyyskyselyn tulokset 6.8. Henkilöstön kohtelu yhdenvertaista, tasapuolista ja oikeudenmukaista Sairauspoissaolojen määrä alle kuntien keskiarvon 6.9. Palvelutarpeen ja resurssien mukaan mitoitettu henkilöstörakenne 6.10.Palkitseminen ja kannustaminen Yksikön toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Kilpailukykyinen palkkausjärjestelmä 50

55 KESKUSHALLINTO 51

56 52

57 Savonlinnan kaupunki TA 2014 Toimiala KESKUSHALLINTO Palvelusuunnitelman kuvaus Keskushallinnon tehtävänä on tuottaa tarvittavia hallinto-, kehittämis-, elinkeino-, maaseutuelinkeino-, maaseutuhallinto-, talous- ja henkilöstöpalveluja. Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 6. Hyvä työnantaja ja osaava, motivoitunut, palvelutarpeiden mukainen henkilöstö Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite Hyvät esimiestaidot ja henkilöstöjohtaminen Esimieskoulutus Kahdenkeskisten kehityskeskustelujen ja tiimikeskustelujen toteutuminen JET-koulutuksen toteuttaminen (JET=johtamisen erikoisammattitutkinto) Keskustelujen toteutuma 100 % Ajan tasalla oleva henkilöstösuunnitelma Yhdistäen henkilöstön työhyvinvointi, työtyytyväisyys ja yksikön tavoitteiden toteuttaminen Henkilöstön työyhteisöja ammatillinen täydennyskoulutus Henkilöstön osaamistason paraneminen ja henkilöstösuunnitelman hyödyntäminen Henkilöstöhallinto edistää toimenpiteillään resurssien puitteissa työhyvinvoinnin, työtyytyväisyyden ja tavoitteiden toteutumista kaupunki- ja työyksikkötasolla. Kehityskeskustelujen yhteydessä selvitetään koulutustarve työyksikön toiminnan ja henkilöiden työtehtävien kannalta sekä työn kehittämistarpeet ja henkilöresurssien kohdentaminen Operatiivisen ja poliittisen johtamisen sekä johdon ja henkilöstön sitoutuminen yhteisiin päätöksiin 6.4. Henkilöstön oman työn ja osaamisen kehittäminen 6.5. Asiakaslähtöisyyden sisäistäminen 6.6. Valmius muutoksiin ja uusien toimintatapojen käyttöönotto Yksikön toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Strategian toteutuminen Tavoitekeskustelujen toteutuminen 100 % Henkilöstökysely toteutetaan suunnitelmallisesti ja kyselyn tuloksia käytetään henkilöstön sekä työyhteisön kehittämiseen. Asiakaspalaute Paremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön ja kehittymiseen 53 Vahvistetaan henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia asioiden valmisteluun lisäämällä tiedottamista. Toteutetaan 100 %. Toteutetaan yhteistyössä Kevan kanssa jo syksyllä Tulosten käsittely joryssä marraskuussa, samoin yksi esimiesvalmennus ja käsittely yt-toimikunnassa. Työyhteisökohtaiset käsittelyt ja tarvittavista toimenpiteistä sopiminen joulu-tammikuussa, jonka jälkeen toimenpiteiden täytäntöönpano. Asiakkaan, kuntalaisten tarpeisiin vastaaminen otetaan palvelussa vahvasti huomioon. Kannustetaan henkilöstöä esittämään työtä ja työmenetelmiä koskevia parannuksia. Hyviä käytäntöjä sovelletaan toiminnaksi.

58 6.7. Ajanmukaisia toimintatapoja käyttävä työyhteisö 6.8. Henkilöstön kohtelu yhdenvertaista, tasapuolista ja oikeudenmukaista 6.9. Palvelutarpeen ja resurssien mukaan mitoitettu henkilöstörakenne 6.10.Palkitseminen ja kannustaminen Henkilöstö- ja työtyytyväisyyskyselyn tulokset Sairauspoissaolojen määrä alle kuntien keskiarvon Yksikön toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Kilpailukykyinen palkkausjärjestelmä Sähköisiä toimintoja lisätään asiakaspalveluissa ja sisäisessä toiminnassa. Henkilöstöpolitiikka ja henkilöstöetuudet yhdenmukaistetaan konsernitasolla. Sairauspoissaolojen vähentäminen. Toteutetaan käytettävissä olevilla resursseilla. Valmistellaan uudistettava palkkausjärjestelmä käyttöönotettavaksi. Henkilöstöresurssit Keskushallinto Nykytilanne TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Tarkastustoimi 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 Hallintopalvelut 101,6 92,6 92,6 88,1 85,1 Monipalvelukeskus 91,6 82,6 82,6 79,1 76,1 Kehittämis- ja elinkeinopalvelut 4,5 4,5 4,5 4,0 4,0 Talous- ja henkilöstöpalvelut 12,5 12,5 12,5 12,5 12,5 Yhteensä 119,1 110,1 110,1 105,1 102,1 vakinaiset 118,1 110,1 määräaikaiset 1 54

59 Savonlinnan kaupunki TA 2014 Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö KESKUSHALLINTO Tarkastuslautakunta 100 Tarkastustoimi Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Palvelusuunnitelman kuvaus Palvelujen kehittämissuunnitelma Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 2. Laadukkaat kuntapalvelut Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite Toimivat peruspalvelut ja palveluiden priorisointi Tilintarkastuskertomuksen ja arviointikertomuksen valmistuminen mennessä Toiminnan tunnusluvut Kysyntä ja laajuustiedot TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Nettomenot/asukas 0,56 Tarkastuslautakunnan kokoukset, arviointipäivät yms. Talous TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Muutosprosentti #JAKO/0! 0,0 % 0,0 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Toimintamenot Muutosprosentti #JAKO/0! 26,9 % 10,9 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Toimintakate Muutosprosentti #JAKO/0! 117,5 % 47,5 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Suunnitelmapoistot Muutosprosentti Yli-/alijäämä Muutosprosentti #JAKO/0! 117,5 % 47,5 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Henkilöstöresurssit Nimike Nykytilanne TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Tarkastussihteeri 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Yhteensä 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 55

60 Savonlinnan kaupunki TA 2014 Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö Keskushallinto Kaupunginhallitus 110 Hallintopalvelut kansliapäällikkö Antti Erämaa Palvelusuunnitelman kuvaus Hallintopalvelut tukee kaupungin hallinnon päätöksentekoa sekä kaupungin strategista ja operatiivista johtamista sekä huolehtii kaupungin johtamisjärjestelmän toimivuudesta ja kehittämisestä. Hallintopalvelut tukee ja ohjaa toimialoja sekä konsernin toimintayksiköitä tavoitteiden saavuttamisessa. Palvelujen kehittämissuunnitelma Kehitetään Savonlinnan kaupungin tukipalveluja ja päätöksentekojärjestelmää huomioiden kaupungin talouden tasapainottamisohjelman asettamat hallinnon tehostamisvaateet. - Monipalvelukeskuksessa vapautuvat virat, toimet ja sijaisuudet täytetään sisäisesti. - Kahdeksan äänestysaluetta yhdistetään läheisiin äänestysalueisiin. - Kerimäen yhteispalvelupiste siirretään kunnantalolta terveyskeskukselle. - Savonrannan yhteispalvelupiste siirretään kunnantalolta koululle tai terveysasemalle taikka paloasemalle. - Aluejohtokuntien tarpeellisuus arvioidaan valtuustokauden lopulla. - Etelä-Savon maakuntaliiton maksuosuutta pyritään kohtuullistamaan. - Henkilöstön eläköityminen hyödynnetään talouden tasapainottamisessa. 2. Laadukkaat kuntapalvelut Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite Toimivat peruspalvelut ja palveluiden priorisointi Kuntalaispalaute/asiakastyytyväisyyskyselyt, kuntalaisten esittämien ehdotusten toteutuminen talouden raamit huomioon ottaen Hyvinvointikertomus Palvelukustannukset euroa/asukas verrattuna asukkaan kuntiin Tukipalvelujen uudelleen organisointi osana asiakaslähtöisen prosessiorganisaation käyttöönottoa, tavoitteena ottaa uudistettu organisaatio käyttöön vuoden 2016 alussa. Hallintosäännön uudistus, hallintosääntö muutetaan vastaamaan uutta hallintokäytäntöä ja organisaatiota. TVT- suunnitelman toimenpiteiden toteuttaminen - Puhelinjärjestelmän uusiminen - Verkkolaskutusjärjestelmän käyttöönotto - Pilvipalvelujen käyttöönotto - Sisäisen viestinnän välineeksi otetaan Microsoft Lync. Palvelujen kustannukset ( /as) verrattuna asukkaan kaupunkeihin ovat keskimääräistä edullisempia Toimivat lähipalvelut Lähipalvelujen määrä ja saatavuus Palveluvarustukseltaan toimivat yhteispalveluyksiköt. Kerimäen, Punkaharjun ja Savonrannan yhteispalvelupisteet tarjoavat kuntaliitossopimuksen mukaiset lähipalvelut. 56

61 4. Ihmisläheisyys, kansalaisvaikuttaminen, osallistaminen ja viestintä 4.2.Turvallinen maaseutukaupunki, jossa on myönteinen suomalainen kotiseutuidentiteetti, vahva yhteisöllisyys ja välittävät ihmiset sekä aktiivinen järjestö- ja kylätoiminta Turvallisuustilastot Kansalaisyhteisöjen sekä kylä- ja kaupunginosayhdistysten määrä Savonlinna on keskimääräistä turvallisempi kaupunki Suomessa Kaupunkia markkinoivan konserniviestinnän rakentaminen ja yhteistyön lisääminen oopperajuhlien, matkailuyhtiön ja yrityspalveluyhtiön kanssa. Tilastoidut hotelli- ja lomakyläyöpymiset sekä taxfree-kaupan määrä Savonlinnassa Konserniviestintämalli, jossa hyödynnetään konsernin viestintäresurssit. Toiminnan tunnusluvut Kysyntä ja laajuustiedot TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Talous TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot M uutosprosentti #JAKO/0! -9,2 % -13,5 % 2,3 % -20,6 % 3,0 % Toimintamenot M uutosprosentti #JAKO/0! -4,2 % -9,6 % 2,8 % 2,5 % 0,2 % Toimintakate M uutosprosentti #JAKO/0! 18,8 % 8,3 % 4,6 % 85,6 % -4,0 % Suunnitelmapoistot M uutosprosentti Yli-/alijäämä M uutosprosentti #JAKO/0! 19,0 % 8,6 % 4,5 % 84,2 % -4,0 % Henkilöstöresurssit Tulosalue: Hallintopalvelut Nimike Nykytilanne TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Kaupunginjohtaja Kansliapäällikkö Hallintojohtaja Kaupunginlakimies Sisäinen tarkastaja Kaupunginjohtajan sihteeri Velkaneuvoja Hallintosihteeri Pysäköinnintarkastaja Monipalvelukeskus yht. 91,6 82,6 82,6 79,1 76,1 Yhteensä 101,6 92,6 92,6 88,1 85,1 57

62 Edellä mainituista määräaikaiset Pysäköinnintarkastaja 1 Määräaikaiset yhteensä 1 Tulosyksikkö: Monipalvelukeskus Nyky- TA TA TA TA tilanne Nimike Arkistosihteeri Atk-suunnittelija/mikrotukihenkilö Etuuskäsittelijä Kirjanpitäjä 7, Koulusihteeri 8,6 8,6 8,6 8,6 7,6 Laskentasihteeri 1, Maankäyttösihteeri Maksuliikenteenhoitaja Monistamonhoitaja Palkkakirjanpitäjä Palkkasihteeri 5,5 5,5 5,5 5,5 5,5 Talous- ja palkkasihteeri 0,5 0,5 0,5 Palvelupäällikkö Palvelusihteeri Pääkirjanpitäjä Pääsuunnittelija Rakennuttajasihteeri Reskontranhoitaja Toimistonhoitaja Toimistosihteeri 28,5 27, Toimitilasihteeri Vahtimestari 3,5 4, Vesihuoltosihteeri Virastovahtimestari Yhteensä 91,6 82,6 82,6 79,1 76,1 Edellä mainituista määräaikaiset Toimistosihteeri Palvelusihteeri Määräaikaiset yhteensä

63 Savonlinnan kaupunki TA 2014 Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö KESKUSHALLINTO Kaupunginhallitus 120 Kehittämis- ja elinkeinopalvelut Kehitysjohtaja Hannu Kurki Palvelusuunnitelman kuvaus Elinkeinopalveluiden operatiivinen toteutus hankitaan Savonlinnan Yrityspalvelut Oy:lle ostopalvelusopimuksella. Sopimuksen mukainen vuosittainen korvaus on euroa (alv 0 %) vuodessa. Palvelujen kehittämissuunnitelma Kehitysyhtiön ja kaupungin palveluiden yhteistyön kehittämisen tavoitteena on mahdollisimman saumaton yhden kontaktin palveluperiaatteen toteuttaminen. Sisältää avustuksen Savonlinnan Oopperajuhlien kannatusyhdistys ry. Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 1. Elinvoimaisuutta edistävä toimintaympäristö Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite Savonlinnasta tulee yksi johtavista ja innovatiivisista ympärivuotisista matkailukeskuksista Savonlinnassa toimii ammattiteatteri omissa tiloissa 1.2.Teknologiapuisto Noheva yhteistyössä alueen yritysten ja Kuitulaboratorion kanssa muodostaa kansainvälisesti merkittävän ja kasvavan metsäbiotalouden prosessien ja laitteiden innovaatiokeskittymän Teknologiateollisuus (koneenrakennus, sähkönjakelutekniikka, elektroniikka, älykkäät Matkailijamäärä Investointikanta Työpaikkamäärä Kärkitapahtumien ja - kohteiden kokonaiskävijämäärä - Olavinlinna - Oopperajuhlat - Pyhän Olavin päivä - Syystulet - Jäälinna-tapahtuma - vuodenvaihteen tapahtumakokonaisuus - järvilaivaristeilyt - Retretti - Lusto - Kerimäen kirkko - Puruvesi POP-tapahtuma Toimialan työpaikkojen määrä Yritystilojen vuokrausaste Toimialan työpaikkamäärä Matkailijamäärä kasvaa vuodesta uusi yksityinen matkailuinvestointi Luodaan edellytykset että kärkitapahtumat onnistuvat kävijämäärältään ja taloudellisesti. Korkeatasoinen taidenäyttelytoiminta käynnistyy uudelleen. Tapahtumat saadaan tiiviiseen yhteistyöhön elinkeinomarkkinoinnissa (VASTUUTAHO Savonlinnan Yrityspalvelut Oy) Savonlinnan kuntataajamien matkailutarjonnan parempi esiintuominen koko kaupunkia koskevissa julkaisuissa ja kaupungin matkailu-infopisteiden konseptien yhtenäistäminen. Työpaikkojen määrä kasvaa vuodesta Tekes-hankekanta kasvaa T&K-palvelumyynti eli tutkimus- ja tuotekehityspalvelumyynti kasvaa Kuitulaboratorion laajennus yhteistyössä Yritystilat Oy:n kanssa (VASTUUTAHO Savonlinnan yrityspalvelut Oy) Työpaikkojen määrä kasvaa vuodesta Tekes-hankekanta kasvaa T&K palvelumyynti kasvaa (VASTUUTAHO Savonlinnan Yyrityspalvelut Oy) 59

64 materiaalit) toimii tehokkaasti ja alueen koulutusjärjestelmä tuottaa toimialalle hyviä perusosaajia Kasvava energia- ja ympäristöalan liiketoiminta ja merkittävä mekaaninen metsäteollisuus 1.7. Venäjän markkinoiden hyödyntäminen sekä matkailijavirran kasvun hyödyntäminen Savonlinnan alueella 1.8 Yliopisto, ammattikorkeakoulu- ja ammatillisen osaamisen (Samin vahvistaminen) avulla pystytään turvaamaan ammattitaitoinen työelämän tarpeisiin vastaava henkilöstö sekä luomaan uutta yritystoimintaa. Oppisopimus- ja venäjän kielen koulutuksen lisääminen Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen korkea laatu on keskeinen perusta kaikentasoiselle jatkokoulutukselle Uusien alueellisesta tarpeesta nousevien koulutusohjelmien kehittäminen/tuottaminen Savonlinnassa 1.9. Luodaan toimiva teknologiapuisto-konsepti, jonka avulla vahvistetaan painopistealueilla teknologiayritystoimintaa sekä edistetään yritysten tuloa Savonlinnaan. Toimialan työpaikkojen määrä Bioöljyinvestointi on toteutunut ja suunnitteilla/investointivaih eessa on kaksi uutta erikoistunutta metsäbiojalostamoinvestoin tia Venäjälle vientiä harjoittavien yritysten määrä Venäläiset investoinnit Savonlinnaan Venäläisten matkailijoiden yöpymisvuorokaudet Savonlinnassa Kauppakeskusten kaavoitusten toteuttaminen ja infran luominen (Tekninen toimi) Opiskelijamäärä Valmistuminen ja sijoittuminen työelämään Opiskelijakyselyiden tulokset Oppimistulokset Keskeyttämisprosentti Jatko-opiskelijoiden määrä Työpaikat Nohevan täyttöaste Yritystoimeksiantojen määrä ja volyymi Kansainvälisen tutkijavaihdon määrä Työpaikkojen määrä kasvaa vuodesta Bioöljytehdasprojekti käynnistyy Koivunkuorijalostamo hanke tuottaa toteutettavan liiketoimintamallin (VASTUUTAHO Savonlinnan Yrityspalvelut Oy) Ulkomaalaisten yritysten määrä kasvaa vuodesta 2013 Venäläisten matkailijoiden määrä kasvaa vuodesta 2013 Yritysten vienti venäjälle kasvaa vuodesta 2013 (VASTUUTAHO Savonlinnan Yrityspalvelut Oy) Oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyötä ja vuoropuhelua pyritään lisäämään Opiskelijamäärät kehittyvät myönteisesti (tä- Suomen Yliopisto 822 opiskelijaa, Mamk, Sami) Nohevan täyttöaste on vähintään 98 % Nohevan toisen vaiheen kannattavan rakentamisen edellytykset selvitetään (VASTUUTAHO Savonlinnan Yritystilat Oy yhteistyössä Savonlinnan Yrityspalvelut Oy) 60

65 Vahvistetaan yhteyksiä Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Pietarin polyteknillisen yliopiston kanssa Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen toimintojen valtakunnallisen ja alueellisen profiilin nostaminen Savonlinnan matkailun osaamis- ja koulutuskeskittymästä Suomen johtava ja kansainvälisesti merkittävä matkailun osaamiskeskittymä; professuurit Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonlinnan kampuksen terveysalan koulutukseen sisältyvien kaupungin/talousalueen hyvinvointia edistävien kehittämishankkeiden mahdollistaminen Myös Savonlinnassa vahvasti toimivan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulukokonaisuuden toteuttaminen ja kehittäminen Uusien alueellisesta tarpeesta nousevien koulutusohjelmien kehittäminen/tuottaminen Savonlinnassa Edistetään pienyritystoiminnan jatkumista yrittäjien eläköityessä tai muuten luopuessa yritystoiminnasta Alkutuotanto ja maaseutuyrittäminen osana elinkeinopolitiikkaa Ensisijaisten hakijoiden määrä Valmistuneiden määrä Aloituspaikkojen määrä Savonlinnan kampuksella Kansainvälisen tutkija- ja opiskelijavaihdon määrä Jatko-opiskelijoiden määrä Tutkimus- ja kehittämistoiminnan volyymi Asiantuntijahenkilöstön määrä AMK-koulutuspaikat Savonlinnassa Onnistuneiden omistaja- ja sukupolvenvaihdosten määrä Maatilojen määrä ja liikevaihto Itä-Suomen yliopiston käynnissä olevat kehittämishankkeet, joihin kaupunki osallistuu lisäävät Savonlinnan kampuksen vetovoimaa ja parantavat tutkimustoiminnan edellytyksiä Tutkimus- ja kehittämishankkeiden volyymi pysyy hankekauden vaihtumisesta huolimatta vähintään nykyisellä tasolla Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kehittyminen koko alueen ammattikorkeakouluksi jatkuu siten, että koulutuspaikkojen määrä Savonlinnassa pysyy vähintään nykyisellä tasolla Jatkajien määrä vastaa luopujien määrää. (VASTUUTAHO Savonlinnan Yrityspalvelut Oy) Haja-asutus alueella yritystoiminta kehittyy myönteisesti. (VASTUUTAHO Savonlinnan Yrityspalvelut Oy) 61

66 2. Laadukkaat kuntapalvelut Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite Asiakaslähtöinen prosessiorganisaatio (palveluketju) 2.7. Konserniohjauksen ja -johtamisen sekä konsernirakenteen uudistaminen kaupungin kokonaisedun näkökulmasta Prosessiorganisaatio käyttöön v loppuun mennessä Konsernirakenne toiminnallisesti selkeä, konsernin osien määrä vähenee Organisaatiouudistuksen rakenne ja luonnos hallintosäännöstä ovat valmiita vuoden 2014 loppuun mennessä. Vuoden 2014 aikana käynnistetään vuokrataloyhtiöiden fuusioiden valmistelu. Savonlinnan Yritystilat Oy:n toiminta vakiintuu 3. Viihtyisä, ekologisesti kestävä asuinympäristö ja toimiva infrastruktuuri Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite Kerimäen, Punkaharjun ja Savonrannan taajamien asumisen ja työpaikkojen ylläpito ja kehittäminen 3.5 Rinnakkaisväylän 3. vaihe 3.6. Venäjän saavutettavuus paranee Parikkalan rajanylityspaikan ja Parikkalan-Elisenvaaran ratayhteyden avulla erityisesti Pietarin metropolialueelle, Barentsin alueelle sekä Trans-Siperiaradalle Uudisrakentaminen verrattuna viime vuosien tasoon Taajamien väestökehitys Rakennettu vuonna 2016 Rajanylityspaikan status ja rajanylitysten määrä Ratahankkeen eteneminen Soveltuvien yritystilojen ja tonttien tarjonta riittävä ja hintataso kohtuullinen Kirkonkylien kehittämissuunnitelmien valmistuminen, aluejohtokuntien omarahoitusosuus Tehokas alueellinen edunvalvontayhteistyö kansanedustajien, maakuntaliiton, lähikaupunkien ja kuntien sekä muiden yhteisorganisaatioiden kanssa ja kautta. ENI - hankkeiden valmistelu siten, että niillä tuetaan rajanylityspaikan kansainvälistymistä. (ENI on Euroopan Unionin raja-alueohjelma) Venäjäohjelma valmistuu 3.7. Lentokentän säilyminen, toimiva lentoliikenne, charterlennot Säännöllisen lentoliikenteen matkustajamäärät Charter-lentojen määrä Savonlinnaan Elinkeinoelämän osallistuminen lentoliikenteen kehittämiseen Uuden kaksivuotisen kilpailutuksen mukainen lentoliikenne käynnistyy. Elinkeinoelämän kanssa yhteistyössä haetaan keinoja matkustajamäärän kasvattamiseen Ohituskaistojen lisääminen valtatieyhteyksissä Henkilöliikenne Savonlinna-Pieksämäki radalla ja lähiraideliikenteen kehittäminen Ohituskaistojen määrä VT 14 ja tie 71 Radalla liikennöivien junavuorojen määrä Suorat, toimivat, hyvähenkiset yhteydet valtionhallintoon. Asioiden/hankkeiden asettaminen selvään tärkeysjärjestykseen. 62

67 4. Ihmisläheisyys, kansalaisvaikuttaminen, osallistaminen ja viestintä Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite Kaupunkia markkinoivan konserniviestinnän rakentaminen ja yhteistyön lisääminen oopperajuhlien, matkailuyhtiön ja yrityspalveluyhtiön kanssa. Tilastoidut hotelli- ja lomakyläyöpymiset sekä taxfree-kaupan määrä Savonlinnassa Markkinointiviestinnän kehittämisvastuu on Savonlinnan yrityspalvelut Oy:llä 5. Kestävä, tasapainoinen kuntatalous ja kaupungin omaisuuden arvosta huolehtiminen 5.3 Aktiivinen Edunvalvontamuistio edunvalvonta Valtion investoinnit ja muu rahoitus alueelle Valtion järjestämien palveluiden ja toimintojen säilyminen Edunvalvontamuistiossa esitettyjen edunvalvontatehtävien ja hankkeiden toteuttaminen Toiminnan tunnusluvut Kysyntä ja laajuustiedot TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Talous TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Muutosprosentti #JAKO/0! 0,0 % 0,0 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Toimintamenot Muutosprosentti #JAKO/0! 1,6 % -1,9 % 5,5 % 3,0 % 3,0 % Toimintakate Muutosprosentti #JAKO/0! 1,6 % -1,9 % 5,5 % 3,0 % 3,0 % Suunnitelmapoistot Muutosprosentti Yli-/alijäämä Muutosprosentti #JAKO/0! 1,6 % -1,9 % 5,5 % 3,0 % 3,0 % Henkilöstöresurssit Nimike Nykytilanne TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Kehitysjohtaja Toimitusjohtaja 0,5 0,5 0,5 0 0 Maaseutusihteeri Maaseutupäällikkö Yhteensä 4,5 4,5 4,

68 Savonlinnan kaupunki TA 2014 Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö KESKUSHALLINTO Kaupunginhallitus 130 Talous- ja henkilöstöpalvelut Talous- ja strategiajohtaja Kari Rannanpiha Palvelusuunnitelman kuvaus Talouden ja henkilöstöresurssien hallinta palvelujen järjestämisessä ja strategisten päämäärien saavuttamisessa Palvelujen kehittämissuunnitelma Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 2. Laadukkaat kuntapalvelut Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite Toimivat peruspalvelut ja palveluiden priorisointi 2.4. Osaava palvelujen ostaminen ja ostopalveluiden kriittinen tarkastelu Kuntalaispalaute/ asiakastyytyväisyyskyselyt kuntalaisten esittämien ehdotusten toteutuminen talouden raamit huomioon ottaen Hyvinvointikertomus Palvelukustannukset euroa/ asukas (tai oppilas tms.) verrattuna asukkaan kuntiin Ostopalvelujen hinta- ja määräkehitys v kaupungin palvelukustannukset keskimäärin vertailuryhmän keskitasoa. Kaupungin ostopalvelujen kokonaismäärä ei kasva ja hintakehitys jää alle yleisen kustannusnousun. Talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti siirrytään ns. pilvipalvelujen käyttöön. Syntyvä säästö eur on otettu huomioon talousarviossa. Sähköinen laskutus toiminnassa 5. Kestävä, tasapainoinen kuntatalous ja kaupungin omaisuuden arvosta huolehtiminen Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite Tavoitteena on, että kaupunki täyttää terveen talouden kriteerit viimeistään vuonna Talouden tasapainottamisohjelma toteutettava 5.2. Kaupungin kiinteistöjen kunnossapito ja tarpeettomien kiinteistöjen määrän vähentäminen Suunnittelukauden lopussa 2019 on omavaraisuusaste yli 50 %, suhteellinen velkaantuneisuus alle 50 % ja kaikki alijäämät katettu. Lainamäärä asukasta kohti ei kasva suunnittelukaudella yli euroon. Vertailut samankokoisiin kaupunkeihin Kiinteistöjen korjausvelkasaldo Huoneisto-m 2 :t Tasapainotusohjelma toteutuu. Kiinteistöjen käyttöä tehostetaan ja määrää vähennetään tasapainotusohjelman mukaisesti. 64

69 Toiminnan tunnusluvut Kysyntä ja laajuustiedot TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Talous TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Muutosprosentti #JAKO/0! 4,3 % -1,0 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Toimintamenot Muutosprosentti #JAKO/0! 3,5 % -0,4 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Toimintakate Muutosprosentti #JAKO/0! 2,9 % 0,0 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Suunnitelmapoistot Muutosprosentti Yli-/alijäämä Muutosprosentti #JAKO/0! 2,9 % 0,0 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Henkilöstöresurssit Nimike Nykytilanne TA 2014 TS 2015 TS 2016 Talous- ja strategiajohtaja Taloussuunnittelija Talouspäällikkö Henkilöstöpäällikkö Henkilöstösihteeri Palvelussuhdesihteeri TS 2017 Laskentasihteeri Erityisliikunnanohjaaja 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 Työsuojelupäällikkö 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 Työsuojeluvaltuutetut 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 Pääluottamus- ja luottamusmiehet 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 Yhteensä 12,5 12,5 12,5 12,5 12,5 65

70 66

71 PERUSTURVAN TOIMIALA 67

72 68

73 Savonlinnan kaupunki TA 2014 Toimiala PERUSTURVA Palvelusuunnitelman kuvaus Perusturvan toimiala vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista Savonlinnan kaupungissa. Kaupunki tuottaa itse aikuissosiaalityön, lastensuojelun, vammais- ja kehitysvammahuollon ja maahanmuuttajien palvelun ja ostaa Itä-Savon sairaanhoitopiiriltä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, vanhustenhuollon ja päihdehuollon sekä kasvatus- ja perheneuvolapalvelun. Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö säätelee toimintaa ja palvelutuotantoa. Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 6. Hyvä työnantaja ja osaava, motivoitunut, palvelutarpeiden mukainen henkilöstö Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite Hyvät esimiestaidot ja henkilöstöjohtaminen 6.2. Ajan tasalla oleva henkilöstösuunnitelma 6.3. Operatiivisen ja poliittisen johtamisen sekä johdon ja henkilöstön sitoutuminen yhteisiin päätöksiin 6.4. Henkilöstön oman työn ja osaamisen kehittäminen 6.5. Asiakaslähtöisyyden sisäistäminen Esimieskoulutus Kahdenkeskisten kehityskeskustelujen ja tiimikeskustelujen toteutuminen Yhdistäen henkilöstön työhyvinvointi, työtyytyväisyys ja yksikön tavoitteiden toteuttaminen Henkilöstön työyhteisö- ja ammatillinen täydennyskoulutus Henkilöstön osaamis-tason paraneminen ja henkilöstösuunnitelman hyödyntäminen Yksikön toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Strategian toteutuminen Tavoitekeskustelujen toteutuminen 100 % Henkilöstökysely toteutetaan suunnitelmallisesti ja kyselyn tuloksia käytetään henkilöstön sekä työyhteisön kehittämiseen. Asiakaspalaute JET-koulutuksen toteuttaminen (JET=johtamisen erikoisammattitutkinto) Keskustelujen toteutuma 100 %. Henkilöstöhallinto edistää toimenpiteillään resurssien puitteissa työhyvinvoinnin, työtyytyväisyyden ja tavoitteiden toteutumista kaupunki- ja työyksikkötasolla. Kehityskeskustelujen yhteydessä selvitetään koulutustarve työyksikön toiminnan ja henkilöiden työtehtävien kannalta sekä työn kehittämistarpeet ja henkilöresurssien kohdentaminen. Vahvistetaan henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia asioiden valmisteluun lisäämällä tiedottamista. Toteutetaan 100 %. Toteutetaan yhteistyössä Kevan kanssa jo syksyllä Tulosten käsittely joryssä marraskuussa, samoin yksi esimiesvalmennus ja käsittely yt-toimikunnassa. Työyhteisökohtaiset käsittelyt ja tarvittavista toimenpiteistä sopiminen joulu-tammikuussa, jonka jälkeen toimenpiteiden täytäntöönpano. Asiakkaan, kuntalaisten tarpeisiin vastaaminen otetaan palvelussa vahvasti huomioon. 69

74 6.6. Valmius muutoksiin ja uusien toimintatapojen käyttöönotto 6.7. Ajanmukaisia toimintatapoja käyttävä työyhteisö 6.8. Henkilöstön kohtelu yhdenvertaista, tasapuolista ja oikeudenmukaista 6.9. Palvelutarpeen ja resurssien mukaan mitoitettu henkilöstörakenne 6.10.Palkitseminen ja kannustaminen Paremmat mahdolli-suudet vaikuttaa omaan työhön ja kehittymiseen Henkilöstö- ja työtyytyväisyyskyselyn tulokset Sairauspoissaolojen määrä alle kuntien keskiarvon Yksikön toiminnallisten ja taloudellisten tavoit-teiden toteutuminen Kilpailukykyinen palkkausjärjestelmä Kannustetaan henkilöstöä esittämään työtä ja työmenetelmiä koskevia parannuksia. Hyviä käytäntöjä sovelletaan toiminnaksi. Sähköisiä toimintoja lisätään asiakaspalveluissa ja sisäisessä toiminnassa. Henkilöstöpolitiikka ja henkilöstöetuudet yhdenmukaistetaan konsernitasolla. Sairauspoissaolojen vähentäminen. Toteutetaan käytettävissä olevilla resursseilla. Valmistellaan uudistettava palkkausjärjestelmä käyttöönotettavaksi. Perusturvan toimiala Tilanne Tarve Muutos Tarve Muu- Tarve Muu- Tarve Muu tos 2016 tos 2017 tos Hallintopalvelut Aikuissosiaalityö ja vammaispalvelut ,5 19,5 116, , ,5 0 Asumis- ja hoivapalvelut Yhteensä ,5 19,5 121, , ,5 0 vakinaiset ,5 19,5 114, , ,5 0 määräaikaiset

75 Savonlinnan kaupunki TA 2014 Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö PERUSTURVA Perusturvalautakunta 200 Hallintopalvelut Perusturvajohtaja Palvelusuunnitelman kuvaus Perusturvan toimialan hallintopalvelu huolehtii toimialan yleisistä toimintaedellytyksistä Palvelujen kehittämissuunnitelma Hallintopalvelujen kehittäminen, sote - palveluiden järjestäminen ja valmistelu tehtyjen ratkaisujen perusteella Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 1. Elinvoimaisuutta edistävä toimintaympäristö Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite Yliopisto, ammattikorkeakoulu- ja ammatillisen osaamisen (Samin vahvistaminen) avulla pystytään turvaamaan ammattitaitoinen työelämän tarpeisiin vastaava henkilöstö sekä luomaan uutta yritystoimintaa, Oppisopimus- ja venäjän kielen koulutuksen lisääminen. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen korkea laatu on keskeinen perusta kaikentasoiselle jatkokoulutukselle. Sosiaali- ja terveysalalle valmistuvien määrä Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen aloitus- ja koulutuspaikkamäärä (SAMI ja MAMK) Savonlinnassa toimiviin alan koulutusyksiköihin hakeutuvien määrä kasvaa 3 % Alalle valmistuvien rekrytointiin Savonlinnan seudulle panostetaan (lääkärit, hoitajat, sosiaalityöntekijät ja - ohjaajat) Koulutuksen aloitus- ja koulutuspaikkamäärää Savonlinnassa toimivissa yksiköissä lisätään, Mamk:n osalta lisäys 25 paikkaa. 2. Laadukkaat kuntapalvelut Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite Osaava palvelujen ostaminen ja ostopalveluiden kriittinen tarkastelu 2.6. Toimivat lähipalvelut (sosiaalija terveyspalvelut) Ostopalvelujen hinta- ja määräkehitys Lähipalvelupisteiden määrä, sijainti ja palveluvarustus; terveysasemat ja sosiaalitoimen palvelupisteet Ostopalvelujen hinnat pysyvät vuoden 2013 tasolla Omaa toimintaa lisätään (perhekeskus, perhetyö, työtoiminta, vanhusten palvelut) Oma sote-alue Savonlinnan seudulle Omien palveluiden hinnoittelu näkyväksi Avoterveydenhuollon (lääkäri-, terveydenhoitaja- ja hammashuolto-, neuvola-, kotisairaanhoito- ja sosiaalihuollon lähipalvelupisteissä on asiakasmääriin suhteutettu resursointi (tilat, henkilöstö, palveluajat) 71

76 Talous TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Muutosprosentti #JAKO/0! -8,4 % -8,4 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Toimintamenot Muutosprosentti #JAKO/0! -0,4 % -0,4 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Toimintakate Muutosprosentti #JAKO/0! 3,6 % 3,6 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Suunnitelmapoistot Muutosprosentti Yli-/alijäämä Muutosprosentti #JAKO/0! 3,6 % 3,6 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Tasapainottamistoimenpiteet Tasapainottamistoimenpide TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Kiviapajan kerhotilasta luovutaan Yhteensä Henkilöstöresurssit Nimike Nykytilanne TA 2014 TS 2015 TS 2016 perusturvajohtaja sosiaalipalvelupäällikkö perusturvasuunnittelija johtava sosiaalityöntekijä johtava ylilääkäri yhteensä TS

77 Savonlinnan kaupunki TA 2014 Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö PERUSTURVA Perusturvalautakunta 211 Sosiaali- ja perhepalvelut Perusturvajohtaja Palvelusuunnitelman kuvaus Sosiaali- ja perhepalvelut käsittävät aikuissosiaalityön, vammaishuollon, maahanmuuttajien ja lastensuojelupalvelut. Palvelujen kehittämissuunnitelma Oman toiminnan vahvistaminen Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 2. Laadukkaat kuntapalvelut Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite Toimivat peruspalvelut ja palveluiden priorisointi Kuntalaispalaute/asiakastyytyväisyyskyselyt Hyvinvointikertomus Palvelukustannukset euroa/asukas Kuntalaispalaute kerätään lastensuojelun perhetyöstä. Hyvinvointikertomus päivitetään (esim. opinnäytetyö). Laaditaan vertailu samankokoisten kaupunkien kesken. Kaupungin työllisyydenhoidon toimintamalli otetaan käyttöön. 500 pv:n listalla olevista henkilöistä on 150 henkilöä kaupungin työllistämistoimenpiteissä vuoden aikana. Kaupungin oma työpajatoiminta laajenee. Lastenkoti/perhekeskus käynnistyy Kuljetuspalveluissa sosiaalihuollollisten kuljetusten osuus vahvistuu. Maahanmuuttajien kotoutumista edistävä palvelumalli vakiintuu. Kehitysvammahuollon laitoshoidon purku Omien palveluiden hinnoittelu näkyväksi Toimivat peruspalvelut ja palveluiden priorisointi Laaditaan vanhuspalveluohjelma 73

78 4. Ihmisläheisyys, kansalaisvaikuttaminen, osallistaminen ja viestintä. Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite Turvallinen maaseutukaupunki, jossa on myönteinen suomalainen kotiseutuidentiteetti, vahva yhteisöllisyys ja välittävät ihmiset sekä aktiivinen järjestö- ja kylätoiminta. Turvallisuustilastot; päihdepidätys- ja perheväkivaltatilastot Huostaan otettujen lasten määrä Päihdepidätysten ja perheväkivaltahälytysten määrä ei kasva. Uusien huostaanottojen määrä ei kasva. Toiminnan tunnusluvut Kysyntä ja laajuustiedot TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 tt-tukikotitaloudet kuntouttava työtoiminta ,00 300,00 300,00 300,00 kuljetuspalveluasiakkaat omaishoidontuen asiakkaat kv asumispalvelupäivät vpl asumispalvelupäivät kv laitoshoitopäivät avohuollon asiakkuudet sijoitetut lapset/nuoret uudet sijoitetut uudet huostaanotot perhehoidossa perhekoti tai laitos ls perhehoitopäivät ls laitoshoitopäivät lastenkoti oma / vrk oma 215 / vrk/ ostot perhekoti/laitos 260 Talous TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Muutosprosentti #JAKO/0! -2,1 % 37,0 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Toimintamenot Muutosprosentti #JAKO/0! 4,6 % 16,7 % 2,5 % 2,3 % 2,6 % Toimintakate Muutosprosentti #JAKO/0! 5,8 % 13,1 % 2,4 % 2,2 % 2,6 % Suunnitelmapoistot Muutosprosentti Yli-/alijäämä Muutosprosentti #JAKO/0! 5,8 % 13,1 % 2,4 % 2,2 % 2,6 % 74

79 Tasapainottamistoimenpiteet Tasapainottamistoimenpide TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Mäntykodin laajennus työllisyyshankkeet, passiivituen minimointi uusi perhekeskus käynnistyy keva-päivätoiminnan ostojen purkua keva-työtoiminta Savonrannalta Kerimäelle henkilökohtaisen avun myöntämiskriteerit ostopalvelujen siirtoa omaksi toiminnaksi lastensuojelun sijaishuollossa painotus perhehoitoon palvelujen myöntämisen kriteerit ostopalvelusopimukset, hintaneuvottelut Yhteensä Henkilöstöresurssit Nimike Nykytilanne 75 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 sosiaalityöntekijä sosiaaliohjaaja palveluohjaaja etuuskäsittelijä 0 7,5 7,5 7,5 7,5 lastenvalvoja perhetyöntekijä perhekeskuksen johtaja erityistyöntekijä, lastensuojelu vammaispalvelupäällikkö lähihoitaja (4 täyttämättä) vastaava ohjaaja kehitysvammatyöntekijä koulunkäyntiavustaja (Pohjanlintu) 2 koulunkäynninohjaaja (Pohjanlintu) maahanmuuttosihteeri ohjaaja työtoiminnanohjaaja henkilökohtainen avustaja ryhmäavustaja projektipäällikkö projektityöntekijä ,5 116,5 109,5 109,5

80 Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö PERUSTURVA Perusturvalautakunta 290 Sosiaalipalvelut terveyspiiriltä Perusturvajohtaja Palvelusuunnitelman kuvaus Vanhusten huollon ja päihdehuollon palvelut ostetaan palvelutilauksen mukaisesti Itä-Savon sairaanhoitopiiriltä Palvelujen kehittämissuunnitelma Ikääntyneiden yksiportaisen palvelumallin toimeenpano Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 2. Laadukkaat kuntapalvelut Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite Väestön ikääntymisestä aiheutuvaan palvelutarvemuutokseen vastaaminen 2.2. Ikääntyneiden yksiportainen palvelurakenne 2.3. Terveyden edistäminen mm. ennaltaehkäisyllä ja liikuntamahdollisuuksia järjestämällä Kotona asuvien yli 75- vuotiaiden määrä Palvelurakenteen käyttöönotto Omaishoidettavien määrä RAI-toimintakykymittaustulokset (RAI on toimintakyvyn itsearviointimenetelmä aikuisille) 91 % yli 75-vuotiasta asuu kotona Vuodelle 2014 asetetut tavoitteet toteutuvat Pyydetään Sosteria laatimaan suunnitelma yksiportaisesta hoitomallista, jossa selvitetty oman tuotannon kustannukset verrattuna yksityiseen palvelutuotantoon sekä eri tilavaihtoehdot taloudellisine kannattavuuslaskelmineen helmikuun 2014 loppuun mennessä Valtakunnallisen tavoitteen saavuttaminen; tehostetun palveluasumisen tai laitoshoidon piirissä olevien osuus yli 75-vuotiaista on 9 % (nykytila 11%). Omaishoidettavien määrä vuoden 2013 tasolla Asiakkaat/potilaat ovat oikeaaikaisen palvelun piirissä 76

81 Talous TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Muutosprosentti #JAKO/0! 12,6 % 12,6 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Toimintamenot Muutosprosentti #JAKO/0! 0,2 % 0,2 % 2,0 % 2,0 % -1,9 % Toimintakate Muutosprosentti #JAKO/0! -0,3 % -0,3 % 1,9 % 1,9 % -2,1 % Suunnitelmapoistot Muutosprosentti Yli-/alijäämä Muutosprosentti #JAKO/0! -0,3 % -0,3 % 1,9 % 1,9 % -2,1 % Tasapainottamistoimenpiteet Tasapainottamistoimenpide TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 palveluasumisen ostojen vähentäminen 4,6 m Yhteensä ,6 m 77

82 Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö PERUSTURVA Perusturvalautakunta 291 Terveyspalvelut Perusturvajohtaja Palvelusuunnitelman kuvaus Itä-Savon sairaanhoitopiiri tuottaa terveyspalvelut Savonlinnan kaupungin väestölle Palvelujen kehittämissuunnitelma Perusterveydenhuollon vahvistaminen ja kehittäminen. Huolehditaan yhteisistä prosesseista perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 2. Laadukkaat kuntapalvelut Strateginen päämäärä Mittarit Tavoite Ikääntyneiden yksiportainen palvelurakenne Yli 75-vuotiaiden pitkäaikainen laitoshoito, hoitopäivien määrä Laitoshoitopäivien määrä vähenee, hpv 2.3. Terveyden edistäminen mm. ennaltaehkäisyllä ja liikuntamahdollisuuksia järjestämällä Aikuistyypin diabetestä sairastavien ja hoidon piirissä olevien määrä Tupakoivien lasten ja nuorten määrä Aikuisten tuki- ja liikuntaelinsairauksien määrä RAI-toimintakykymittaustulokset (RAI on toimintakyvyn itsearviointimenetelmä aikuisille) Ikääntyneiden kotona asumisen määrä Diabeteksen hoidon toimintamalli on kysyntää vastaava. Lasten ja nuorten tupakointi vähenee. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyn toimintamalli on väestön tarpeiden mukainen. Asiakkaat/potilaat ovat oikeaaikaisen palvelun piirissä Toimivat lähipalvelut Asiakaspalvelupisteet Lähipalvelupisteissä on asiakasmääriin suhteutettu resursointi (tilat, henkilöstö, palveluajat). Sosterin palvelukorttiin ehdotetut lisäykset ja muutokset Selvitetään pitkäaikaissairaiden osalta omalääkäripalvelu. Kilpailutuksen edellytyksenä on, että Sosteria pyydetään laatimaan suunnitelma yksiportaisesta hoitomallista, jossa on selvitetty oman tuotannon kustannukset verrattuna yksityiseen palvelutuotantoon sekä eri tilavaihtoehdot taloudellisine kannattavuuslaskelmineen helmikuun 2014 loppuun mennessä. 78

83 Talous TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Muutosprosentti #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! Toimintamenot Muutosprosentti #JAKO/0! 1,1 % 1,1 % 0,2 % -3,5 % -4,1 % Toimintakate Muutosprosentti #JAKO/0! 1,1 % 1,1 % 0,2 % -3,5 % -4,1 % Suunnitelmapoistot Muutosprosentti Yli-/alijäämä Muutosprosentti #JAKO/0! 1,1 % 1,1 % 0,2 % -3,5 % -4,1 % Tasapainottamistoimenpiteet Tasapainottamistoimenpide TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2016 terveyskeskusvuodeosastopaikkojen vähentäminen Palvelun lopettaminen itäisellä terveysasemalla talouden tasapainotustoimenpiteet Yhteensä

84 80

85 81

86 82

87 83

88 84