HYVE- JOHTAMISEN KARTTA. KAINUUN osahankkeen toimintasuunnitelma

Transkriptio

1 HYVE- JOHTAMISEN KARTTA KAINUUN toimintasuunnitelma Pirjo Jokelainen Versio

2 1 Sisällysluettelo 1. KAINUUN OSAHANKKEEN TAVOITTEET Kainuun maakunta kuntayhtymän tavoitteet ORGANISOITUMINEN VASTUUT JA VELVOLLISUUDET VAIHESTUS JA AIKATAULUSUUNNITELMA PALAVERIKÄYTÄNNÖT Osahankkeen ohjausryhmän kokoukset Koordinaatioryhmän teemaryhmien kokoukset Kehittämisprojektien kokoukset VIESTINTÄ JA ARVIOINTI RAHOITUS... 5 LIITTEET... 6 SUUNTA -työkaluversio... 6 Kainuun budjetti...20

3 2 1. KAINUUN OSAHANKKEEN TAVOITTEET Kainuun tarkoituksena on tukea kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan kehittymistä prosessiorganisaatioksi, joka huomioi vahvasti asiakasosallisuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin kestäville periaatteille rakennettuna. Osahankkeessa keskitytään tukemaan sosiaali- ja terveydenhuollon prosessiorganisaation luomista vahvistamalla strategista hyvinvointijohtamista, lähiesimiestason johtamista sekä toiminnanohjausta johdon tietojärjestelmän avulla. Tämä päämäärä on jaettu kolmeen tavoitealueeseen strategisen ja operatiivisen johtamisen sekä johdon toiminnanohjauksen kehittämiseksi. 1.1 Kainuun maakunta kuntayhtymän tavoitteet Hankesuunnitelmassa on määritelty Kainuun päätavoitteet seuraavasti: 1. Vahvistaa Kainuun maakunta -kuntayhtymän soten strategisen tason johtamisosaamista 2. Luoda perusteet Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan johdon toiminnanohjausjärjestelmälle 3. Lisätä työhyvinvointia, vahvistaa lähijohtamisen osaamista sekä turvata osaavan työvoiman saatavuus sosiaali- ja terveystoimialan esimiestehtävissä Nämä päätavoitteet tarkentuvat alustavasti seuraavasti: 1. Strategisten perusteiden vahvistaminen organisaation sisällä 1.1. Strategisten johtamisen työkalujen uudistaminen 1.2. Toimialastrategian hahmottaminen prosessiorganisaation näkökulmasta 1.3. Strategiaviestinnän uudistaminen 2. Tiedolla johtamisen perusteiden vahvistaminen 2.1. Käytäntöjen luominen tiedolla johtamisen perusteiksi 2.2. Käytäntöjen luominen johtoryhmätason yhteistoiminnan kehittämiseksi 3. Johdon toiminnanohjausjärjestelmän kehittäminen 3.1. Määritetään johdon toiminnanohjausjärjestelmä käyttöönottoa varten 3.2. Testataan johdon toiminnanohjausjärjestelmä käyttöönottoa varten 4. Lähiesimiestyön kehittäminen 4.1. Kehitetään ja testataan lähijakson ja verkkomateriaalin muodostama infokonsepti esimiehille 4.2. Kehitetään ja testataan tuottava työntekijä infokonsepti 4.3. Työhyvinvoinnin lisääminen 5. Trainee ohjelman toteuttaminen

4 3 2. ORGANISOITUMINEN Kainuun maakunta kuntayhtymän toimijat hankesuunnitelman mukaisesti määriteltynä: - projektipäällikkö (100%), vastaa hankkeen kokonaisuuden lisäksi myös johtamistyön kehittämisen tuesta - järjestelmäsuunnittelija (100%), vastaa johdon tietojärjestelmän suunnittelutuesta, testauksesta ja käyttöönotosta - projektisuunnittelija (työpanoksen siirto 2 x 50%), vastaavat koulutusten suunnittelusta ja tarvittavasta organisaatiotuesta - toimistosihteeri (25 %), joka vastaa hankkeen taloushallinnosta ja toimistotehtävistä - osahankkeelle nimetään johto/ohjausryhmä kuntayhtymän ja sote-toimialan johdon, esimiesten ja henkilöstön edustajista Hankkeen organisoitumismalli ja Kainuun sijoittuminen kokonaisuuteen: Hyve johtamisen tiekartta hankkeen ohjausryhmä Koordinaatioryhmä Tiedolla johtamisen Koordinaatiohanke Johtamisen valmiudet Työhyvinvoinnin Oulunkaaren johtoryhmä Kainuun johtoryhmä Oulun johtoryhmä Oulunkaaren Kainuun Oulunkaaren Kainuun Oulunkaaren Kainuun kotihoidon prosessien mallintaminen Johtamisosaamisen ja johtamisen työkalujen kehittäminen Strategisten perusteiden vahvistaminen Johdon toiminnanohjausjärjestelmän kehittäminen Asiakaslähtöiset palveluprosessit en johtaminen Oulun Oulun Oulun Kotihoidon eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen johtamisvalmiuksien kehittäminen

5 4 3. VASTUUT JA VELVOLLISUUDET Hankkeeseen osallistuva sopijataho sitoutuu järjestämään itsenäisesti hallinnoinnin ja kirjanpidon, työskentelemään ja edistämään koko hankkeen ja edistämistä hankesuunnitelman ja työsuunnitelmien mukaisesti sekä vastaamaan käyttämiensä alihankkijoiden työstä ja omarahoitusosuuden vuosittaisista maksuosuuksista. Osahankkeen tulee noudattaa yhteisesti sovittuja aikatauluja sekä pitää kiinni niistä aikarajoista, joita koko hankkeen johtaminen kokonaisuutena edellyttää. 4. VAIHESTUS JA AIKATAULUSUUNNITELMA Osahanke jakautuu aikataulullisesti kolmeen päävaiheeseen, joita ovat: 1. Käynnistämisvaihe (2012 loppuun mennessä) 2. Kehittämis- ja pilotointivaihe (2013-5/2014) 3. Projektin toteutumisen arvioinnin vaihe (6-10/2014) Osahankkeen täsmennetyt tavoitteet tulee olla valmiina vuoden 2012 loppuun mennessä. Kehittämistyössä toimijakenttää ja etenemisen vaiheita ei alkuvaiheessa rajata kuitenkaan liiaksi vaan ne hahmottuvat prosessin edetessä. Tavoitteisiin liittyvät tehtäväkokonaisuudet ovat koko ajan kehittämistyön aikana tarkentuvia. Osahankkeen aikatalutusta ja vaiheistusta seurataan ja arvioidaan jatkuvasti projektipäällikön sekä projektijohtajan toimesta. Hankkeen kokonaisseuranta on asialistalla koordinaatioryhmän kokouksissa. Osahankkeen toimintasuunnitelman toteutumisesta sekä tavoitteisiin pääsemisestä raportoidaan ohjausryhmälle sekä hankekokonaisuuden ohjausryhmälle. 5. PALAVERIKÄYTÄNNÖT 5.1. Osahankkeen ohjausryhmän kokoukset Osahanke perustaa kuntayhtymän ja sote-toimialan johdon, esimiesten ja henkilöstön edustajista toimintaa ohjaavan ohjausryhmän, jonka jäseneksi projektijohtaja kutsutaan. Ohjausryhmän kokoukset ovat seurannan ja hallinnan päätöskokouksia. Asiat tuodaan sinne etukäteen valmisteltuina ja päätökset dokumentoidaan kokousmuistioon Koordinaatioryhmän kokoukset Koordinaatioryhmän kokoonpano muodostuu hankkeen projektijohtajasta ja osahankkeiden vastuuhenkilöistä ja se toimii teemaryhmien ohjausryhmänä. Kainuun osalta edustajat koordinaatioryhmässä ovat Marita Pikkarainen, Marja-Liisa Ruokolainen ja Pirjo Jokelainen.

6 Koordinaatioryhmän teemaryhmien kokoukset Koordinaatioryhmän t koostuvat koordinaatiohankkeen projektijohtajasta sekä osahankkeiden nimeämistä vastuuhenkilöistä sekä projektipäälliköistä. Teemaryhmien puheenjohtajana toimii projektijohtaja Päivi Visuri. Päivitetyt n kokousten muistiot tallennetaan hankkeen yhteiseen työtilaan. Teemaryhmien kokoonpanot Kainuun osalta alustavasti seuraavasti: 1. Tiedolla johtamisen n jäsenet: Kristiina Taskinen Pirjo Jokelainen 2. Johtamisen tila ja valmiudet n jäsenet: Marita Pikkarainen Merja Leinonen Pirjo Jokelainen 3. Työhyvinvoinnin n jäsenet: Marko Klemetti Marja-Liisa Ruokolainen Pirjo Jokelainen 5.4. Kehittämisprojektien kokoukset Osahankkeelle perustetaan kehittämistyöhön 3 erillistä työryhmää perustuen tavoitteiden mukaisiin teemoihin: 1) strategisten perusteiden vahvistaminen, 2) johdon toiminnanohjausjärjestelmän kehittäminen ja 3) johtamisvalmiuksien kehittäminen. Perustettavien ryhmien koot ja jäsenet tarkentuvat myöhemmin. 6. VIESTINTÄ JA ARVIOINTI Hankkeen kokonaistiedottamisesta vastaa hankkeen hallinnoija. Hankkeelle on työstetty oma viestintäsuunnitelma, jossa esitellään hankekokonaisuuden viestintä sekä osahankkeiden oma sisäinen viestintä. Oman toiminta-alueensa sisäisestä tiedottamisesta vastaa osahanke. InnoWiki toimii koko hankkeen sähköisenä työtilana, jonka päivityksistä osahanke vastaa omalta osaltaan. Hankkeen arviointiin työstetään arviointisuunnitelma yhteistyössä THL:n kanssa. Osahankkeen itsearvioinnin toteuttamisesta vastaa projektipäällikkö, joka myös raportoi osalta itsearvioinnin tulokset. Osahankkeessa vertaisarviointia tehdään osahankkeiden osatekijöiden osalta. 7. RAHOITUS Osahankkeen kokonaiskustannusarvio on ,00. Hankeen valtionavustus on 75 % valtionavustukseen hyväksyttävistä kustannuksista. Kuntayhtymän rahoitusosuus on 25 %

7 6 LIITTEET SUUNTA -työkaluversio Kainuu ASIAKASLÄHTÖISTEN PALVELUPROSESSIEN JA JOHTAMISEN KEHITTÄMISHANKE Tarve Kainuun alueen väestörakenteen ikääntyminen, korkea sairastavuus sekä kuntarakenteen muutokset aiheuttavat paineita sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakenteen toimivuudelle Kainuussa. Vuonna 2012 päättyvän hallintokokeilun jälkeinen Kainuun maakunnallisen tason sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämismallin keskeisiä elementtejä ovat edelleen kustannustehokkuus, keskitetty johtaminen ja hajautettu toiminta. Tavoitteena on väestön muuttuviin tarpeisiin nopeasti reagoiva uusiutumiskykyinen prosessiorganisaatio. Päämäärä Hankkeen tavoitteena on tukea kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan kehittymistä prosessiorganisaatioksi, jossa vahvasti huomioidaan sekä asiakasosallisuus että henkilöstön hyvinvointi. Osahankkeessa keskitytään tukemaan sosiaali- ja terveydenhuollon prosessiorganisaation luomista vahvistamalla strategista hyvinvointijohtamista, lähiesimiestason johtamista sekä toiminnanohjausta johdon tietojärjestelmän avulla. Tämä päämäärä on jaettu kolmeen tavoitealueeseen strategisen ja operatiivisen johtamisen sekä johdon toiminnanohjauksen kehittämiseksi. Tavoite 1 Vahvistaa Kainuun maakuntakuntayhtymän soten strategisen tason johtamisosaamista Tavoite 2 Luoda perusteet Kainuun maakunta kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan johdon toiminnanohjausjärjestelmälle Tavoite 3 Lisätä työhyvinvointia, vahvistaa lähijohtamisen osaamista sekä turvata osaavan työvoiman saatavuus sosiaali- ja terveystoimialan esimiestehtävissä

8 7 Tavoite 1 Strategisten perusteiden vahvistaminen organisaation sisällä Alatavoite 1 Strategisen johtamisen työkalujen uudistaminen. Alatavoite 2 Toimialastrategian hahmottaminen prosessiorganisaation näkökulmasta. Alatavoite 3 Strategiaviestinnän uudistaminen. Arvioidaan käytössä olevat strategisen johtamisen työkalut sekä kartoitetaan uusien menetelmien ja työkalujen tarve. Määritellään käyttöön otettavat strategisen johtamisen työkalut. suuntaisen näkökulman selventäminen strategisen suunnittelun prosessissa. Organisoidaan ja kehitetään esimiesja johtamisosaamisen ja käytäntöjen suunnitelmallinen toimintamalli koulutuksen ja muilla vertaisoppimista ja vuoropuhelua vahvistavilla keinoilla moniammatillisena yhteistyönä. Kartoitetaan käytössä olevia strategisen viestinnän käytänteitä ja etsitään uusia innovatiivisia vaihtoehtoisia ratkaisuja ja viestintäkeinoja hyödyntäen myös jo olemassa olevia kanavia toimintatapoja. Toimintatapoja ja työkaluja kehitetään sekä bechmarkataan. Työkaluja kehitetään koulutuksen/valmennuksen avulla ja asiantuntijatyöpajoissa Toimintatapoja ja työkaluja kehitetään koulutuksen/valmennuksen avulla ja asiantuntijatyöpajoissa. Strategiasuunnittelumallin kuvaaminen. Toimintatapoja ja työkaluja kehitetään asiantuntijatyöpajoissa ja koulutuksen/valmennuksen avulla..

9 8 Analysoidaan nykyisiä strategisen johtamisen menetelmiä ja prosessia sekä pullonkauloja. Määritellään strategiaprosessi ennakointitiedon keruumenetelmistä kriittisten strategisten kehittämishankkeiden laadintaan saakka. Strategiaprosessin vaiheet ja työkalut: 1. Ennakointitiedon keruumenetelmät Menetelmät, jolla ennakointitietoa kartoitetaan (sisäinen ja ulkoinen toimintaympäristö) Työkalut, jolla strategista vuoropuhelua toteutetaan kansalaisten, kuntapäättäjien, henkilöstön ja sote-johdon kanssa yhteisesti. 2. Menetelmät, jolla skenaariotyöskentely toteutetaan 3. Menetelmät, jolla strategiset tavoitteet, rakenne ja sisältö laaditaan 4. Menetelmät, joilla strategiset tavoitteet hankkeistetaan, aikataulutetaan ja vastuutetaan eri hallinnonaloille 5. Menetelmät, joilla strategiset tavoitteet on ymmärretty omaa työtä koskeviksi (ts. miten linjaukset näkyvät työntekijätasolla) Toteutetaan johdon sisäinen strategiapuimala yhteisen työskentelyn pohjaksi. Selkeytetään lisääntyneen ymmärryksen avulla strategista polkua prosessiorganisaation näkökulmasta. Toteutetaan koulutus, valmennus ja itsearviointi. Selvitetään keinoja ja työkaluja vuorovaikutteisen dialogin kehittämiseksi johdon eri tasojen välillä. Laaditaan viestintästrategia eli kuvaus siitä, miten viestintä ja vuorovaikutteinen dialogi tukee strategisten tavoitteiden saavuttamista. Strategiaviestinnän kanavien suunnittelu kohderyhmien mukaan (ulkoiset ja sisäiset kohderyhmät). Benchmarkkaus toisten hyvistä käytännöistä oppiminen.

10 9 On luotu tiedolla johtamisen toimintamalli, jossa hyödynnetään ajantasaista tietoa BSC:n eri osa-alueilla. On luotu yhdenmukaiset ja yhtenäiset käytännöt strategiseen suunnitteluun. Stategiset linjaukset on valutettu yksittäisten työntekijöiden työhön saakka. Ylimmän ja keskijohdon prosessisuuntautunut strategiaosaaminen on lisääntynyt. Sosiaali- ja terveydenhuollon prosessit ovat toimivia ja niissä korostuu palveluiden käyttäjien osallisuus suunnittelun, palautteen ja vuoropuhelun keinoin. Strateginen polku selkeytynyt johtamisen kaikilla tasoilla ja ohjaa toimintaa. Viestintä tukee strategista johtamista. Luottamus kansalaisten ja palveluista vastaavan organisaation välillä on vahvistunut. Yhteisödialogiset käytännöt toiminnassa - osallistava ja keskusteleva johdon toimintapa. Organisaation johtaminen/toiminta läpinäkyvää. Sosiaali- ja terveydenhuollon prosessiorganisaation toimivissa johtamiskäytännöissä korostuvat asiakaslähtöisyys, yhteisödialogiset käytännöt, tiedottaminen ja viestintä

11 10 Strateginen johtamismalli koetaan selkeänä ja toimivana ylätason strategiat siirtyvät myös johtamisen muille tasoille ja toisinpäin. Henkilöstön osallistaminen strategiseen suunnitteluun. On luotu asiakaslähtöinen sekä ulkoiset että sisäiset toimintaympäristön muuttuvat tarpeet huomioiva johtamisen malli. Viestintä on määrätietoista ja pitkäjännitteistä. Viestinnän vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti.

12 11 Tavoite 2 Tiedolla johtamisen perusteiden vahvistaminen Alatavoite 1 Käytäntöjen luominen tiedolla johtamisen perusteiksi. Alatavoite 2 Käytäntöjen luominen johtoryhmätason yhteistoiminnan kehittämiseksi. Analysoidaan nykyisiä käytössä olevia tiedolla johtamisen arkkitehtuuria, menetelmiä ja mittareita. Hyödynnetään jo organisaatiossa tehtyä selvitystyötä tiedolla johtamisesta ja johdon raportoinnista. Toimintatapoja ja työkaluja kehitetään asiantuntijatyöpajoissa ja koulutuksen/valmennuksen avulla. Selvitetään, mitä tietoja, tunnuslukuja ja mittareita tarvitaan strategisen suunnittelun, toimeenpanon suunnittelun sekä lähiesimiestyön tueksi. Tehdään tietotarvekartoitus. Kehitetään keinoja myös implisiittisen (hiljaisen) tiedon muuttamisesta ekplisiittiseksi ja tiedon vuorovaikutukselliseen jakamiseen, analysoimiseen ja siihen reagoimiseen kaikilla johtamisen tasoilla. Kehittämistyö tehdään asiantuntijatyöpajoissa. Yhteistyö koordinaatiohankkeen n kanssa. Kehittämistyö tehdään asiantuntijatyöpajoissa. Yhteistyö koordinaatiohankkeen n kanssa.

13 12 Selvitetään tiedolla johtamisen perusteiden kehittämiskeinoja organisaatiossa jo olemassa olevan selvitystyön pohjalta (Tieto johtamisen tukena Johdon raportointimenetelmän kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymässä ja sosiaali- ja terveystoimessa). Selvitetään vaatimukset ja tavoitetila tietoarkkitehtuurille. Kuvataan tietoarkkitehtuurin nykytila ja tavoitetila - mitä tietoja, missä tarvitaan, mistä saadaan. Edistetään osallistavaa, dialogista johdon toimintatapaa. Tiedolla johtamisen perusteita vahvistetaan luomalla käytäntöjä johtoryhmätason yhteistoiminnan kehittämiseksi. Luodaan käytäntöjä tiedolla johtamisen perusteiksi - kehittämällä toimintaprosessien tiedon hallinnan organisointia ja ohjausta - kehittämällä tieto- ja viestintätekniikan käyttöä - kehittämällä tietosisältöjä ja tietoperustaa - kehittämällä tiedon hallinnan osaamista ja johtamista Suunnitellaan tiedolla johtamisen malli, jonka avulla voidaan arvioida strategisten toimenpiteiden tuottavuusvaikutuksia sekä palvelurakenteen muutosvaikutuksia niin prosessien, asiakkaiden, talouden kuin henkilöstönkin näkökulmasta.

14 13 Käytössä on tiedolla johtamisen toimintatapa, joka tukee prosessijohtamista ja ohjausta. Johdolla on käytössä riittävä ja ajantasainen tieto strategisten muutosten simulointia, ennustamista ja seurantaa varten. Sähköinen tiedonhallinta ja tiedolla johtaminen on tehostunut kaikilla johtamisen tasoilla. Käytössä osallistava, dialoginen johdon toimintapa Ylimmän ja keskijohdon lisääntynyt osaaminen. Alueellinen kehittäminen kansallisten tiedolla johtamisen linjausten mukaista. Tiedon jatkojalostaminen, toiminnan ja talouden tietojen yhdistäminen mahdollistuu, jolloin ennakointi- ja seurantatuloksia kyetään hyödyntämään oikein ja optimaalisesti toiminnanohjauksessa. Dialogi johtoryhmätasolla toimii hyvin. Raportoinnin tueksi saatava tieto ohjaa arjen johtamista dialogi johdon ja toiminnan toteuttajien kanssa toimii hyvin.

15 14 Tavoite 3 Johdon toiminnanohjausjärjestelmän kehittäminen Alatavoite 1 Määritetään johdon toiminnanohjausjärjestelmä käyttöönottoa varten. Alatavoite 2 Testataan johdon toiminnanohjausjärjestelmä käyttöönottoa varten.

16 15 Hyödynnetään jo organisaatiossa tehtyä selvitystyötä tiedolla johtamisesta ja johdon raportoinnista. Toiminnanohjausjärjestelmän testaus käytännössä. Analysoidaan ja tarkennetaan tietotarpeet. Toteutetaan toiminnallinen vaatimusmäärittely. Kehittämistyö tehdään asiantuntijatyöpajoissa. Kehittämistyö tehdään asiantuntijatyöpajoissa.

17 16 Hyödynnetään organisaatiossa jo olemassa olevan johdon raportointiin liittyvää selvitystyötä (Tieto johtamisen tukena Johdon raportointimenetelmän kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymässä ja sosiaali- ja terveystoimessa): -nykytilan ja tavoitetilan mallinnus - tietoarkkitehtuurin kuvaaminen - toiminnallisen vaatimusmäärittelyn tekeminen -olemassa olevien järjestelmien hyödyntämismahdollisuus - valitaan toiminnanohjausjärjestelmän toteuttamismalli mahdollisen hankintaprosessin toteuttaminen. Käyttöönoton ja testauksen suunnittelu - koulutus - tukitoimien ja ylläpidon suunnittelu Johdon raportointijärjestelmän testaus. Testauksen onnistumisen arviointi. Toininnanohjausjärjestelmä valmis testausta varten. Alueellinen kehittäminen on kansallisten tiedolla johtamisen linjausten mukaista. Käytettävissä on testattu tiedolla johtamisen tueksi yhtenäinen raportoinnin työväline, joka tukee prosessijohtamista ja ohjausta. Työkalu soveltuu johdon päätöksenteon tueksi. Testattu toiminnanohjausjärjestelmä tukee tiedolla johtamista kaikilla johtamisen tasoilla.

18 17 Tavoite 4 Lähiesimiestyön kehittäminen. Alatavoite 1 Kehitetään ja testataan lähijakson ja verkkomateriaalin muodostama infokonsepti esimiehille perehdyttämisen, lähiesimiehen vastuiden ja velvollisuuksien sekä etäjohtamisen käytäntöjen selkiyttämiseksi. Alatavoite 2 Kehitetään ja testataan tuottava työntekijä infokonsepti, jossa lähijakson ja verkkomateriaalin avulla vahvistetaan itseohjautuvan ja vastuullisen työntekijän osallisuutta työn eri prosesseissa yhteisödialogiset käytännöt vastuualueiden ja työyksiköiden käyttöön. Alatavoite 3 Työhyvinvoinnnin lisääminen. Suunnitellaan ja testataan lähijakso ja verkkomateriaalin muodostama infokonsepti lähiesimiehille. Koulutus. Suunnitellaan ja testataan vuorovaikutteinen lähijakso ja verkkomateriaalin muodostama infokonsepti. Koulutus. Kartoitetaan nykytilanne työhyvinnvoinnin osalta selvitetään mahdolliset kehittämistarpeet. Kehittämistyö tehdään asiantuntijatyöpajoissa. Kartoitetaan nykytilanne, sisällön tuottaminen nykytilanteen kartoituksen pohjalta. Ajantasaistetaan esimies ohjeistukset. Varmistetaan ohjeistuksen saavutettavuus lähiesimiesten keskuudessa. Selvitetään jo olemassa olevien järjestelmien/tietoteknisten ratkaisujen hyödyntämismahdollisuus. Infokonseptin toimivuuden arviointi. Mahdollisten jatkokehitystarpeiden suunnittelu. Kehittämistyö tehdään asiantuntijatyöpajoissa. Info- konseptin sisällön tuottaminen ja vieminen verkkomateriaaliksi. Selvitetään jo olemassa olevien järjestelmien/tietoteknisten ratkaisujen hyödyntämismahdollisuus. Infokonseptin toimivuuden arviointi. Mahdollisten jatkokehitystarpeiden suunnittelu. Kehittämistyö tehdään koordinaatiohankkeen teemaryhmissä. Työhyvinvoinnin yleistilanteen hahmottaminen alueilla/kunnissa (johtamisen tilaselvitys ja esim TTL yhteistyö) Hyvien käytäntöjen kartoittaminen. Uusien toimenpiteiden ideointi etenkin työurien pidentämiseksi. Tiedonvaihto ja ideointi työkokouksissa ja siirto osahankkeille. Työhyvinvoinnin johtamisen suositusten synnyttäminen ja liittäminen mm. maakunnalliseen hyvinvointikertomukseen.

19 18 Lähiesimiestyöhön liittyvät hyvät johtamisen toimintamallit ja työkalut ovat esimiesten tiedossa ja käytössä. Lähiesimiehet ovat tietoisia omasta roolistaan, vastuistaan ja velvoitteistaan esimiestyössä ja myös sitoutuneet niihin. Kehitetty info konsepti on testattu käytössä. Käytettävissä on uusi vuorovaikutteinen toimintapa työntekijän ohjaukseen ja motivointiin. Esimiehillä on käytettävissä työkalu työyhteisön ja työyhteisötaitojen kehittämiseen. Tuotettu info-materiaali on testattu käytännössä. Käytössä on menetelmiä ja keinoja työhyvinvoinnin arviointiin ja edistämiseen. Esimiehet ovat sitoutuneet ja motivoituneet infokonseptin testaamiseen. Henkilöstö on sitoutunut ja motivoitunut infokonseptin testaamiseen. Käytössä on työhyvinvointia edistävät käytännöt. Tavoite 5 Trainee ohjelman toteuttamien Alatavoite 1 Suunnitellaan toimialan sisäinen kehittymisohjelma tulevaisuuden johtajille Trainee ohjelman sisällön tuottaminen. Osaamisen johtamisprosessin toteuttaminen. Alatavoite 2 Toteutetaan toimialan sisäinen kehittymisohjelma tulevaisuuden johtajille Trainee ohjelman käyttöönoton valmistelu. Osaamisen johtamisen prosessi. Kehittämistyö tehdään asiantuntijatyöpajoissa. Osaamisen johtamisen prosessi. Kehittämistyö tehdään asiantuntijatyöpajoissa.

20 19 Tiedon hankinta benchmarkkausta hyödyntämällä ja asiantuntijoita haastattelemalla. Johtamisen osaamisvaatimusten määrittely trainee ohjelman pohjaksi. Valitaan ja kootaan ohjelman toteutukseen osallistuvat henkilöt. Käynnistetään ohjelman toteuttamisprosessi. Tuotetaan tietoa systemaattista seuraajasuunnittelua varten. Laaditaan sisältörunko ja toteuttamissuunnitelma trainee -ohjelman toteuttamiselle. Osaavaa ja käytettävissä oleva johtajareservi tulevaisuuden tehtäviin. Käytäntöjen tehostunut jako organisaation sisällä. Tulevaisuuden osaamishaasteet ja osaamistarpeet on onnistuttu ennakoimaan. Osaava ja käytettävissä oleva johtajareservi tulevaisuuden tehtäviin. Käytäntöjen tehostunut jako organisaation sisällä. Henkilöstö on motivoitunut ja sitoutunut ohjelman toteuttamiseen.

21 20 Kainuun budjetti KAINUUN MAAKUNTAKUNTAYHTYMÄ Yhteensä Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö (projektipäällikkö, projektisuunnittelija) Työpanoksen siirto kunnalta* Palvelujen ostot yhteensä, josta Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut Painatukset ja ilmoitukset Majoitus- ja ravitsemuspalvelut Matkustus- ja kuljetuspalvelut Koulutus- ja kulttuuripalvelut Muut palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat Investointimenot yhteensä, josta Aineettomat hyödykkeet 0 Koneet ja kalusto 0 Muut investointimenot 0 Muut menot Menot yhteensä = Kokonaiskustannukset Valtionavustukseen oikeuttamattomat kustannukset 0 Tulorahoitus 0 Muu kuin julkinen rahoitus 0 Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset Kunnan/kuntayhtymän oma rahoitusosuus Muu julkinen rahoitus 0 Haettava valtionavustus