Siilinjärven kunta. Talousarvio 2018 Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Siilinjärven kunta 2018 Taloussuunnitelma Hyväksytty kunnanvaltuustossa

2

3 2018 Taloussuunnitelma Kansikuva: Ahmon yleisurheilukentältä Valokuva: Siilinjärven kameraseura

4 Sisällysluettelo ESIPUHE YLEISET LÄHTÖKOHDAT Väestö Työttömyys Työpaikat Kansantalouden kehitysnäkymät Kuntatalouden kehitysnäkymät n hyväksyminen ja sitovuus Kunnan henkilöstö Strategiset tavoitteet Kestävä kuntatalous Kasvu Henkilöstö Kuntalaisten hyvinvointi Vahva elinkeinotoimi Riskien hallinta ja sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet ja menettelytavat KUNTASTRATEGIA Toiminta-ajatus Visio Strategiset suunnat ja päämäärät Kestävä kuntatalous Kuntalaisten hyvinvointi Vahva elinkeinotoimi Vastuullinen kasvupolitiikka Osaava, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö Arvot KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Konserniohjaus Konserniyhtiöiden toiminnan ja talouden tavoitteet TULOSLASKELMAOSA Tulot ja menot Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Vuosikate Tilikauden tulos ja ali-/ylijäämä Taloussuunnitelma Talouden tasapainottamisohjelma RAHOITUSOSA KÄYTTÖTALOUSOSA KONSERNI- JA MAANKÄYTTÖPALVELUT Vaalit Joukkoliikenne Konserni- ja maankäyttöpalvelut SIVISTYSPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT TALOUS- JA TUKIPALVELUT Tilintarkastus Ympäristöterveyspalvelut Maaseutuhallinto Pelastustoimi Talous- ja tukipalvelut

5 6.5 TEKNISET PALVELUT Tekniset palvelut Rakennusvalvonta ja Ympäristönsuojelu Yksityistieasiat ERIYTETYT TASEYKSIKÖT Toimitilojen ylläpito Vesihuoltolaitos INVESTOINTIOSA

6 Esipuhe Vuonna 2016 Suomen BKT kääntyi monen vuoden jälkeen kasvuun. Kasvu on jatkunut vuoden 2017 aikana ripeänä ja kasvun ennustetaan kohoavan 2,9 %:iin. Myönteisen suhdanteen jatkumista on tukenut mm. teollisuuden uusien tilausten ja yksityisen palvelutuotannon liikevaihdon kasvu sekä kasvukeskusten vahvana jatkuva rakennustoiminta. Lähivuosina talouden toimintaa lisäävät sekä kotimainen kysyntä että ulkomainen kysyntä. Viennin kasvumahdollisuuksia tukevat koheneva maailmanlaajuinen kysyntä ja yritysten kustannuskilpailukyvyn koheneminen. Talouskasvu perustuu pitkälti työn tuottavuuden kohentumiseen teollisuudessa ja palvelualoilla. Ansiotason kehitykseen vaikuttaa se, ettei sopimuspalkkoja ole korotettu ja julkisen sektorin lomarahoja leikattiin. Vuoden 2018 palkankorotuksista neuvotellaan parhaillaan sopimusaloittain. Ansioiden nousun ennustetaan pysyvän maltillisena. Kuluttajahinnat ovat nousseet raakaöljyn hinnan myötä. Hinnat nousevat kuluvaa vuotta laajemmin eri hyödykeryhmissä, mutta palvelujen hintojen nousun vaikutus kokonaisinflaatioon pysyy suurimpana. Työllisyysaste on hiljalleen kohonnut, mutta Suomen työttömyysaste on edelleen pysynyt varsin korkeana. Työllisyystilanteen kohenemisen hidasteena ovat viime vuosina olleet erilaiset alueelliset ja ammatilliset yhteensopivuusongelmat työttömien työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen välillä. Nopeutunut talouskasvu alentaa hiljalleen työttömyyslukuja ja lievittää työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmia. Pitkäaikais- ja rakennetyöttömien määrän odotetaan myös hiljalleen vähenevän vaikkakin taso pysyy korkeana. Julkisen talouden alijäämä on pienentynyt asteittain viime vuosina. Julkista taloutta ovat vahvistaneet hallituksen päättämät sopeutustoimet sekä virinnyt talouskasvu. Alijäämän supistuminen jatkuu lähivuosina. Noususuhdanne ei kuitenkaan poista julkisen talouden rakenteellisia ongelmia joten talous jää edelleen alijäämäiseksi. Julkinen velka on noussut yli 60 %:n BKT:sta vuonna 2014 ja pysyy rajan yläpuolella myös lähivuosina. Kuntatalouden tila vuoden 2016 osalta oli hyvä. Vuosikatteen vahvistuminen Manner-Suomen kunnissa runsaalla 700 milj. eurolla edellisestä vuodesta johtui ensisijaisesti peruskuntien toimintamenojen matalasta 0,5 %:n kasvusta. Matalaa kasvua selittivät sekä kuntien omat sopeutustoimet että kilpailukykysopimukseen liittyvät säästöt, mm. lomarahojen 30 %:n leikkaus. Negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 14. Lainakanta jatkoi edeltäviä vuosia rauhallisempaa kasvua. Vuodelle 2017 arvioitiin tilikauden tulokseksi vielä keväällä 0,83 mrd. euroa, mutta etenkin verotulojen vahvan kasvun myötä tulosennustetta on parannettu selvästi 1,81 mrd. euroon. Taloutta vahvistaa myös toimintamenojen supistuminen, mikä on seurausta kilpailukykysopimuksen toimenpiteistä, kuntatyönantajan eläkemaksujen alentumisesta sekä kuntien omista ja hallituksen linjaamista sopeutustoimista. Tilikauden tuloksen ennakoidaan heikkenevän jo vuodesta 2018 alkaen soteja maakuntauudistuksen voimaantuloon saakka. Verotulojen kasvu on hyvin vaatimatonta ja valtionosuudet hieman laskevat. Kuntatalouden menopaineen ennakoidaan helpottuvan ja velkaantumisen hidastuvan uudistuksen jälkeen. Kuntatalouden nettoinvestointien arvioidaan pysyvän edelleen korkealla tasolla. Nykyisen rakennuskannan kunnossapito edellyttää mittavia korjausinvestointeja. Lisäksi sairaalarakentaminen jatkuu vilkkaana huolimatta voimaan tulleesta sote-investointeja koskevasta rajoituslaista. Kuntalain uudistus toi mukanaan kuntien tarkastelun konsernitasolla. Tällöin pelkän peruskunnan sijaan tarkastellaan koko kuntakonsernia. Kuntatalouden vahvistuminen näkyy myös tässä kokonaistarkastelussa. Vuonna 2014 taseessa kertynyttä alijäämää oli 103 kuntakonsernilla, mutta vuoden 2016 tilinpäätöksissä enää vain 44 konsernia jäi alijäämäiseksi. Arviointimenettelyn täyttäviä konserneja on neljä. Menettely voidaan käynnistää taseeseen kertyneen alijäämän tai muiden rahoituksen riittävyyttä ja vakavaraisuutta kuvaavien tunnuslukujen perusteella. Kuntakonsernitarkastelussa korostuvat kuntien väliset ja etenkin kuntakokoryhmittäiset erot. 5

7 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirrolla tulee olemaan erittäin merkittävä vaikutus kuntien toimintaan ja talouteen. Samalla kun kuntien tulot ja menot putoavat lähes puoleen nykyisestä, taseiden ali- ja ylijäämät sekä velat säilyvät käytännössä ennallaan. Kunnan toiminta tulee muuttumaan varsin paljon, mutta edelleen kunnat ovat tärkeä toimija kuntalaisille. Kuntamme nykyinen strategia paaluttaa selvästi meidän viisi strategista päätavoitetta: Talous, palvelut, kasvu, elinkeinopolitiikka ja henkilöstö. Kuntastrategiamme päivitys tapahtuu syksyllä talvi Uusi kuntastrategia pitäisi päättää helmikuun valtuustossa Väestön kasvu on vähän hiipunut, vaikka kaavoitus ja maapolitiikka ovat edenneet tavoitteiden mukaan. Työpaikkojen kasvun saaminen on haastavaa tässä Suomen taloustilanteessa, onneksi pientä kysynnän kasvua on nähtävissä tänä vuonna. Palvelut ovat meillä edelleen hyviä eikä ole näköpiirissä mitään dramaattista muutosta, päinvastoin tavoite on edelleen kehittää kunnan palveluita entistä laadukkaammiksi. Henkilöstöön panostamme vuonna 2018 edelleen merkittävästi, koska henkilöstö on kunnan tärkeä voimavara. Kunnan talous on edelleen tiukalla ja talouden liikkumavara on pieni. Kolmen viimeisen vuoden hyvät tulokset loivat hyvän pohjan tulevaisuuteen. Kuluvan vuoden tulos tulee olemaan hyvin todennäköisesti plussalla. Tämä talousarvion lopputulos on numeroiden valossa kohtuullinen, mutta edelleen tulevaisuudessa tarvitsemme tiukkaa kulukuria kaikessa toiminnassamme, kuten neljänä viimeisenä vuonna olemme onnistuneet. Uutena piirteenä seuraavina 7 8 vuotena on erittäin merkittävä investointiohjelma, yli 70 miljoonan euron investoinnit toimitiloihin. Tilanne on samanlainen monessa muussakin Suomen kunnassa, sisäilmaongelmat vaativat merkittäviä investointeja kuntien toimesta. Missä viipyy valtion tuki tässä asiassa? Plusmerkkinen talousarvio, isot investoinnit, hyvät palvelut säilyttäen esitys kokonaisuutena ovat palvelut ja palveluverkoston säilyttävä. Tulovero- ja kiinteistöveroprosentit säilytetään entisellään. ehdotuksen mukaan vuoden 2018 tulos tulee olemaan euroa ylijäämäinen ja vuosikatetta muodostuu +6,9 milj. euroa. Vuoden 2018 poistojen määrä tulee olemaan noin 6,8 milj. euroa ja investointien määrä on noin 10,8 milj. euroa. Nettovelkamäärä kasvaa noin 4,1 milj. euroa, joten lainamäärä tulee olemaan 67,5 milj. euroa ja lainaa on noin 3092 euroa/asukas. Verotulot nousevat noin 86,4 milj. euroon, jossa on kasvua kuluvaan vuoteen +1,4 %. Valtionosuudet kasvavat +2,9 %, ollen yhteensä 32,8 milj. euroa. Kunnan ulkoiset toimintamenot ovat talousarviossa 133,925 milj. euroa, jossa on kasvua 0.7 % kuluvan vuoden talousarvioon. Toimintatulot kasvavat +2,4 %. Toimintakate muodostuu 112,1 milj. euroon, jossa on kasvua (heikennystä) kuluvan vuoden talousarvioon 0,4 %. Palvelualueiden toimintakatteiden kasvut talousarvioon 2017 nähden on merkitty alla olevaan taulukkoon. Palvelualue Kasvu Muutos % Ulkoiset erät Konserni- ja maankäyttöpalvelut ,3 Sivistyspalvelut 440 1,5 Sosiaali- ja terveyspalvelut 596 0,9 Talous- ja tukipalvelut -6-0,1 Tekniset palvelut ,8 Yhteensä 461 0,4 6

8 Investointien jakauma vuonna 2018 (milj. euroa) Tietokoneohjelmistot; 0,189 Vesihuoltolaitos; 2,975 Maa- ja vesialueet; 0,200 Koneet ja kalusto; 1, 502 Elinkeinoelämän kehittäminen; 0,500 Kuntatekniikka; 2,170 Toimitilat; 1,885 Liikuntapaikat; 1,400 Suurimmat investoinnit kohdistuvat toimitiloihin ja vesihuoltolaitokseen. Toimitilainvestoinneissa suurimpia ovat Ahmon koulun peruskorjaus n. 3,0 milj. euroa ja Kuuslahden uusi koulu 1,5 milj. euroa. Vesihuoltolaitoksen suurin investointi on Jynkänniemen puhdistamon saneeraus n. 3,0 milj. euroa. Liikuntapaikoista peruskorjataan Ahmon urheilukenttä 1,25 milj. eurolla. Omakotitalotontteja on tarjolla Pyöreälahdessa ja viimeiset Panninniemestä. Kerrostaloja valmistuu kunnan keskustaan kaksi kappaletta ja toiset kaksi lähtee rakentumaan vuoden 2018 aikana. Vuosi 2018 Kuntavaalit pidettiin ensimmäisen kerran keväällä 2017 huhtikuussa. Uudet päättäjät aloittivat työnsä kesällä Uusi valtuustokausi tulee olemaan hyvin mielenkiintoinen, koska vuoden 2020 alusta pitäisi aloittaa uusi sote- ja maakuntaorganisaatio. Kunnan rooli tulee myös muuttumaan, mutta kunta säilyy edelleen suurena palveluiden tuottajana ja kuntalaisten tärkeänä identiteetin luojana. Siilinjärven kunta kehittyy 10,8 milj. euron investoinneilla niin olemassa olevan infran uusimisella kuin myös uuden luomisessa. Osa investoinneista tehdään omaan taseeseen, osa vuokrakohteina ja loput ns. rahoitusleasingilla. Kasvustrategia vaatii paljon työtä, jotta kunnan väkiluku ja työpaikat kasvavat edelleen myös tulevaisuudessa. Valittu kasvustrategia on oikea, koska jokaisen kunnan menestys perustuu varsin paljon kasvuun. Ellei ole kasvua elinvoiman edellytykset heikkenevät ajan kuluessa. Yhteistyö naapurikuntien ja maakunnan välillä toivottavasti lisääntyy ja jalostuu taloussuunnitteluvuosina. Yhteistyön tulee olla yhteistyöosapuolia hyödyttävää, vain oman napaan katsominen ei ole oikeata yhteistyötä. Maakunnan veturi Kuopion kasvu ja yhteistyö ympäröivään seutuun on elintärkeää kaikille. Kunnan yritysten ja muiden toimijoiden toimintaedellytykset luovat kaikille mahdollisuuden toimia ja vaikuttaa Siilinjärven kunnassa. Kunnan palvelut ovat kuntalaisten mielestä edelleen hyviä ja laadukkaita. On tärkeätä säilyttää ja kehittää palveluita asiakkaiden eli kuntalaisten tarpeisiin olemassa olevien resurssien puitteissa. Palveluiden tuottamisen tärkein resurssi on kunnan työntekijät. Haluamme, että myös jatkossa Siilinjärvelle halutaan tulla töihin, osataan ja tehdään töitä, vaikka sairauspoissaolot ovatkin kuluvana vuonna olleet kasvussa. Näillä ajatuksilla toivotan työniloa, jaksamista ja toistemme kunnioitusta tulevaan vuoteen sekä ymmärrystä talouden ja toimintaympäristön muutoksen haasteissa niin vanhoille kuin uusille päättäjille, työntekijöille ja kuntalaisille. Vesa Lötjönen kunnanjohtaja 7

9 1 YLEISET LÄHTÖKOHDAT 1.1 Väestö Siilinjärvellä asui vuoden 2016 lopussa henkilöä. Vuoden 2016 väestönkehitys oli -26 henkilöä, syntyneiden enemmyys oli 76 henkilöä, muutot, siirtolaisuus ja korjausvaikutus olivat yhteensä -102 asukasta. Asuntoja valmistui 116, mikä on hyvää perustasoa. Kuluvana vuonna valmistuu vähän alle sata uutta asuntoa. Siilinjärven väestö on jatkanut pysyvän kasvun linjalla. Viime vuosi oli pitkästä aikaa lievän notkahduksen vuosi ja myös kuluvana vuonna väestö vähenee hiukan. Ensi vuodesta lähtien palataan taas kasvulinjalle. Ennusteessa syntyneiden määrä kasvaa hieman nykytasosta, koska Siilinjärvellä on paljon synnytysikäisiä naisia ja uudet asuntoalueet tuovat lisää nuoria perheitä. Kuolleiden määrä nousee kuitenkin tasaisesti ikärakenteen vanhetessa. Kuolleisuuden voimakkaan kasvun seurauksena luonnollinen väestönkasvu pienenee kymmenen seuraavan vuoden aikana puoleen nykyisestään. Väestö sekä ennuste Vuosi Väestö Muutos Muutos % , * , , , , Muutos ,8 % , , , , Muutos ,6 % , , , , Muutos ,7 % , , , , ,9 * liitettiin alue Kuopion maalaiskunnasta Siilinjärveen 8

10 Siilinjärven luonnollinen väestönlisäys ja ennuste Syntyneet Kuolleet Luonnoll. kasvu Siilinjärven muuttoliikkeen luonne on muuttunut selvästi ja 1980-luvuilla muutti Siilinjärvelle ihmisiä valtaosin Pohjois-Savon eri kunnista ja enimmäkseen muuton syy oli muutto työpaikan lähelle. Nykyisinkin tulomuuttajat ovat valtaosin Kuopiosta ja muuton syy on useimmiten väljemmän ja paremman asunnon hankinta, samoin lähtömuutto suuntautuu pääosin Kuopioon. Muiden naapurikuntien suhteen muuttoliike on kääntynyt jopa Siilinjärvelle tappiolliseksi. Muuttoliikkeen luonteen muutos on yleinen maan muissakin suurten kaupunkien ympäryskunnissa. Viime vuosina sekä tulo- että lähtömuutto ovat kasvaneet Siilinjärvellä suuriksi. Tulomuuton on pitänyt suurena monet yhtä aikaa rakennettavina olevat uudet asuntoalueet niin Kirkonkylässä kuin Etelä-Siilinjärvellä. Tätä on tukenut lisäksi vilkas vanhojen asuntojen kauppa sekä vahva rakentaminen kunnan maaseutualueilla. Toisaalta lähtömuuttokin on noussut suureksi. Kasvanut lähtömuutto johtuu vilkkaasta vanhojen asuntojen kaupasta ja poismuuttavista nuorista ikäluokista, jotka muuttavat suuriin kaupunkeihin Siilinjärveä parempien opiskelu- ja työnsaantimahdollisuuksien vuoksi. Uuden ennusteen mukaan Siilinjärven sekä tulo- että lähtömuutto pysyvät lähivuosina edelleen korkeana. Lähivuosien osalta väestöennuste perustuu pientalotuotantoon Etelä-Siilinjärvellä ja Panninniemessä sekä kerrostalotuotantoon Kirkonkylässä ja Vuorelassa. Myös taajamien nykyisten asuntoalueiden sekä maaseutualueiden uskotaan pystyvän pitämään nykyisen väestömääränsä. Uusi ennuste perustuu luottamukseen Siilinjärven vahvoihin vetovoimatekijöihin asuinkuntana. Muuttoliikkeen ikärakenteen ennustetaan säilyvän viime vuosien kehityksen mukaisena. Siilinjärven ennustetaan saavan jatkossakin muuttovoittoa nuorista lapsiperheistä ja muuttotappiota vuotiaista nuorista. 9

11 Muuttoliike ja ennuste Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Nettomuuton ikärakenne

12 Väestön kehitys ja ennuste Strategia 2006,2010 ja tot /TA Kunnan vuonna 2013 hyväksytyssä strategiassa jatketaan hallitun kasvupolitiikan tavoitetta. Strategian taustalla väestötavoite vuodelle 2020 on asukasta ja vuodelle 2025 vastaavasti asukasta. Tavoitteena on siten keskimäärin 150 henkilön vuosittainen asukasluvun kasvu vuosina Väestönkasvu edellyttää vilkasta uudisrakentamista, keskimäärin 132 asuntoa/vuosi. Kasvutavoite edellyttää kunnan kaikkien keinojen käyttöönottoa tonttitarjonnan turvaamisessa ja maanhankinnassa. Näitä huomattavasti edistävät laadittu maapoliittinen ohjelma ja käynnistynyt yleiskaavatyö. Muita kunnan voimakkaan kasvun strategian onnistumisen kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat matalasuhdanteen päättyminen, Kuopion seudun vetovoiman säilyminen ja menestys seutujen välisessä kilpailussa samoin kuin kunnan oman vetovoiman säilyminen sekä työpaikkojen määrän kasvu. Kunta on viime vuosina järjestelmällisesti jalostanut yritystontteja Rissalan, Toivalan, Vuorelan ja Jukolan yritysalueilla. Lisäksi kunta on pyrkinyt ohjaamaan erilaisia palveluja vapaina oleville tonteille siten, että lopputuloksena syntyisi toisiaan tukevien palvelujen keskittymiä. Usean vuoden työ on nyt johtanut ennätysmäisen vilkkaaseen yritysrakentamiseen. Työpaikkoja hankkeissa syntyy pysyvästi vähintään 250, mahdollisesti jopa 300. Kyseessä on kunnan suurin kasvupyrähdys sitten kaivostoiminnan käynnistymisen 1970-luvun alussa. Vuoden 2015 asukasluku oli asukasta, mikä vastaa melko hyvin strategian tavoitteita. Vuosien 2016 ja 2017 notkahdusta seuraa taas positiivinen kehitys vuosina

13 Väestön ikärakenne ja ennuste Ikä Yht Alle kouluikäisten määrä kääntyy pieneen kasvuun uusien asuntoalueiden toteuttamisen myötä. Ala-asteikäisten määrä pienenee hieman vuoteen 2014 saakka yläasteikäisten määrän pysyessä nykyisellään. Alttiimmin poismuuttavan väestönosan eli vuotiaiden määrä pysyy tasaisena. Nuoremman työikäisen väestön määrä kasvaa ja vanhemman vähenee. Väestön ikääntymisestä johtuen 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvoi Siilinjärvellä vuosina peräti 25 %. Väkiluvun muutos eri ikäryhmissä vuosina

14 0 6 ja yli 64-vuotiaiden määrän kehitys ja ennuste yli 64-vuotiaat vuotiaat Työttömyys Siilinjärvellä työllisyystilanne ja sen vaihtelut ovat olleet viime vuosina valtakunnan keskiarvotasoa parempia. Siilinjärven työttömyys oli 9,6 % vuonna 2015 ja 9,4 % vuonna 2016, kun valtakunnan työttömyys oli 13,4 % ja 13,2 %. Työttömyys on lähtenyt kuluvana vuonna voimakkaaseen laskuun, ja ennusteet ovat vuodessa muuttuneet huomattavasti positiivisemmiksi. Siilinjärvellä on runsaasti suhdanneherkkien alojen, mm. rakennustoiminta ja betoniteollisuus, työpaikkoja ja yrityksiä. Uhkana ovat myös mahdolliset lomautukset paikallisessa teollisuudessa. Työttömyyden kasvaessa myös vaikeimpien ryhmien eli pitkäaikaistyöttömien ja erityisesti työttömien nuorten määrä kasvaa. Näiden ryhmien työllistymisen edellytyksiä pyritään parantamaan erityisesti kuntien ja eri organisaatioiden yhteistyöllä. Aivan lähivuosina ikärakennekehityskään ei vielä vähennä työvoimaa eikä siten työttömyysongelmia. Kunnan tehtäväksi katsotaan pitkäaikaisen rakennetyöttömyyden ennaltaehkäisy. Kunnilla säilyy velvoite kuntouttavaan työtoimintaan. Kunta tukityöllistää, aktivoi työttömiä nuoria ja edistää työelämästä syrjäytyneiden työllistämistä. 13

15 Työllisyysennusteen tekijät TYÖTTÖMÄT Vuosi Asukas- Työ- % Henkilöä Yli vuoden Alle luku voima (keskim./kk) työttömänä 25-vuotiaat olleet työttömät , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , * , * , * , * , * , *Arviovuodet 14

16 1.3 Työpaikat Siilinjärvellä oli vuoden 2015 lopussa työpaikkaa, jossa laskua edellisvuoteen nähden 72 työpaikkaa. Vuonna 2014 työpaikat lisääntyivät yli kahdella sadalla, joten trendi on koko ajan nouseva. Tulevia vuosia on hankala ennustaa lukuisten epävarmuustekijöiden vuoksi, työpaikkojen lisäys on todennäköisesti vähäisempää, kuin vuosina 2012 ja Työpaikkaomavaraisuuden uskotaan nousseen kuluvana vuonna 80 prosenttiin. Yritysinvestointeja on tehty runsaasti EU-ohjelmia hyödyntäen. Vapaita tuotanto- tai muita yritystiloja on niukasti, ja työpaikkojen syntyminen edellyttää toimitilarakentamista jatkossakin. Kasvua ennakoidaan lähinnä hoivapalveluihin, metalliteollisuuteen sekä kaupan ja palveluiden eri aloille. Yritystonttivarauksia on tehty runsaasti, ja niiden vaikutus tulee näkymään seuraavien vuosien sisällä. Työpaikat vuosina 2000, Toimiala * Maa-, metsä- ja kalatalous Kaivostoiminta, sähkö-, kaasu ja vesihuolto Teollisuus Rakennustoiminta Kauppa, kuljetus, majoitus Informaatio, rahoitus, kiinteistöala ja ammatillinen toiminta Yhteisk. ja henkilökoht. palvel Tuntematon Työpaikat yhteensä Asukasluku, Työvoima, Työttömät, Alueella asuva työllinen työvoima Työpaikkaomavaraisuusaste 71,9 76,9 76,9 78,4 80,4 80,8 81,5 82,3 Pendelöinti ulos Pendelöinti sisään Ulkopuolinen työssäkäynti (netto) * Luvut Tilastokeskuksen mukaan vuoteen 2015 saakka, sen jälkeen kunnan ennuste 15

17 1.4 Kansantalouden kehitysnäkymät Vuonna 2016 BKT kääntyi monen vuoden jälkeen kasvuun. Kasvu on jatkunut vuoden 2017 aikana ripeänä ja kasvun ennustetaan kohoavan 2,9 %:iin. Myönteisen suhdanteen jatkumista on tukenut mm. teollisuuden uusien tilausten ja yksityisen palvelutuotannon liikevaihdon kasvu sekä kasvukeskusten vahvana jatkuva rakennustoiminta. Lähivuosina talouden toimintaa lisäävät sekä kotimainen kysyntä että ulkomainen kysyntä. Viennin kasvumahdollisuuksia tukevat koheneva maailmanlaajuinen kysyntä ja yritysten kustannuskilpailukyvyn koheneminen. Kasvu hidastuu 2,1 %:iin 2018 ja edelleen 1,8 %:iin Kotitalouksien kulutuskysyntää rajoittaa hidastuva ostovoimakehitys ja investointien kasvua puolestaan asuntorakennuksen kasvun hiipuminen. Talouskasvu perustuu pitkälti työn tuottavuuden kohentumiseen teollisuudessa ja palvelualoilla. Vahva suhdannevaihe nostaa tuottavuuden kasvun 2,1 %:iin kuluvana vuonna. Ansiotason kehitykseen vaikuttaa se, ettei sopimuspalkkoja ole korotettu ja julkisen sektorin lomarahoja leikattiin. Vuoden 2018 palkankorotuksista neuvotellaan parhaillaan sopimusaloittain. Ansioiden nousun ennustetaan pysyvän maltillisena. Kuluttajahinnat ovat nousseet raakaöljyn hinnan myötä. Hinnat nousevat kuluvaa vuotta laajemmin eri hyödykeryhmissä, mutta palvelujen hintojen nousun vaikutus kokonaisinflaatioon pysyy suurimpana. Työllisyysaste on hiljalleen kohonnut, mutta työttömyysaste on edelleen pysynyt varsin korkeana. Työllisyystilanteen kohenemisen hidasteena ovat viime vuosina olleet erilaiset alueelliset ja ammatilliset yhteensopivuusongelmat työttömien työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen välillä. Nopeutunut talouskasvu alentaa hiljalleen työttömyyslukuja ja lievittää työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmia. Pitkäaikais- ja rakennetyöttömien määrän odotetaan myös hiljalleen vähenevän vaikkakin taso pysyy korkeana. Julkisen talouden alijäämä on pienentynyt asteittain viime vuosina. Julkista taloutta ovat vahvistaneet hallituksen päättämät sopeutustoimet sekä virinnyt talouskasvu. Alijäämän supistuminen jatkuu lähivuosina. Noususuhdanne ei kuitenkaan poista julkisen talouden rakenteellisia ongelmia joten talous jää edelleen alijäämäiseksi. Julkinen velka on noussut yli 60 %:n BKT:sta vuonna 2014 ja pysyy rajan yläpuolella myös lähivuosina. Seuraavassa taulukossa on esitetty Valtiovarainministeriön syksyn 2017 taloudellisen katsauksen kansantalouden keskeiset tunnusluvut ja ennusteet vuosilta Muuttuja (% muutos) Tuotanto (määrä) -0,6 0,0 1,9 2,9 2,1 1,8 Työn tuottavuus 0,1 0,1 1,2 2,1 1,3 1,5 Ansiotaso 1,4 1,4 1,1 0,3 1,4 1,6 Inflaatio 1,0-0,2 0,4 0,9 1,5 1,5 (%-yksikköä) Työttömyysaste 8,7 9,4 8,8 8,6 8,1 7,8 Verot / BKT 43,9 44,0 44,1 43,2 42,2 41,8 Vaihtotase/BKT -1,3-0,6-1,1-1,3-1,4-1,4 Julkisyhteisöjen alijäämä/bkt -3,2-2,7-1,8-1,2-1,4-1,0 Julkisyhteisöjen velka/bkt 60,2 63,6 63,1 62,5 61,9 61,1 10 vuoden korko, % Euribor 3 kk, % 1,5 0,2 0,7 0,0 0,4-0,3 0,5-0,3 0,9-0,2 1,4 0,0 16

18 1.5 Kuntatalouden kehitysnäkymät Valtionvarainministeriön syksyllä 2017 julkaisemassa Kuntatalousohjelmassa on luonnehdittu kuntatalouden kehitysnäkymiä mm. seuraavasti: Kuntatalouden tila vuoden 2016 osalta oli hyvä. Vuosikatteen vahvistuminen Manner-Suomen kunnissa runsaalla 700 milj. eurolla edellisestä vuodesta johtui ensisijaisesti peruskuntien toimintamenojen matalasta 0,5 %:n kasvusta. Matalaa kasvua selittivät sekä kuntien omat sopeutustoimet että kilpailukykysopimukseen liittyvät säästöt, mm. lomarahojen 30 %:n leikkaus. Vuosikate vahvistui erityisesti asukasluvultaan suurimmissa kunnissa eli yli asukkaan kunnissa. Negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 14. Lainakanta jatkoi edeltäviä vuosia rauhallisempaa kasvua. Vuodelle 2017 arvioitiin tilikauden tulokseksi vielä keväällä 0,83 mrd. euroa, mutta etenkin verotulojen vahvan kasvun myötä tulosennustetta on parannettu selvästi 1,81 mrd. euroon. Taloutta vahvistaa myös toimintamenojen supistuminen, mikä on seurausta kilpailukykysopimuksen toimenpiteistä, kuntatyönantajan eläkemaksujen alentumisesta sekä kuntien omista ja hallituksen linjaamista sopeutustoimista. Tilikauden tuloksen ennakoidaan heikkenevän jo vuodesta 2018 alkaen soteja maakuntauudistuksen voimaantuloon saakka. Verotulojen kasvu on hyvin vaatimatonta ja valtionosuudet hieman laskevat. Kuntatalouden menopaineen ennakoidaan helpottuvan ja velkaantumisen hidastuvan uudistuksen jälkeen. Kunnat saavat uudistusta seuraavina vuosina tilitysviiveiden vuoksi verotuloja vielä edeltävien vuosien veroperusteiden mukaisesti, mikä näkyy etenkin 2020 verotuloissa. Tämän vuoksi ko. vuoden tulos ja rahoitusasema näyttävät poikkeuksellisen hyviltä. Kuntatalouden nettoinvestointien arvioidaan pysyvän edelleen korkealla tasolla. Nykyisen rakennuskannan kunnossapito edellyttää mittavia korjausinvestointeja. Lisäksi sairaalarakentaminen jatkuu vilkkaana huolimatta voimaan tulleesta sote-investointeja koskevasta rajoituslaista. Toiminnan ja investointien rahavirran ennakoidaan paranevan 2017 positiiviseksi kaikissa kuntakokoryhmissä. Vuodesta 2018 tilanne kuitenkin heikkenisi ja sama kehitys jatkuisi myös vuonna 2019 jolloin rahoituksen tasapaino olisi heikoin alle asukkaan kunnissa jossa verotulojen sekä valtionosuuksien väheneminen näkyy vaikutukseltaan suurempana. Myös koko maan tasolla tasapaino muuttuisi tällöin negatiiviseksi. Kuntalain uudistus toi mukanaan kuntien tarkastelun konsernitasolla. Tällöin pelkän peruskunnan sijaan tarkastellaan koko kuntakonsernia. Kuntatalouden vahvistuminen näkyy myös tässä kokonaistarkastelussa. Vuonna 2014 taseessa kertynyttä alijäämää oli 103 kuntakonsernilla, mutta vuoden 2016 tilinpäätöksissä enää vain 44 konsernia jäi alijäämäiseksi. Arviointimenettelyn täyttäviä konserneja on neljä. Menettely voidaan käynnistää taseeseen kertyneen alijäämän tai muiden rahoituksen riittävyyttä ja vakavaraisuutta kuvaavien tunnuslukujen perusteella. Kuntakonsernitarkastelussa korostuvat kuntien väliset ja etenkin kuntakokoryhmittäiset erot. Yli asukkaan konsernien asema on hallitseva. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirrolla tulee olemaan erittäin merkittävä vaikutus kuntien toimintaan ja talouteen. Samalla kun kuntien tulot ja menot putoavat lähes puoleen nykyisestä, taseiden ali- ja ylijäämät sekä velat säilyvät käytännössä ennallaan. Kunnat ja kuntayhtymät * 2018* 2019* Toimintakate, mrd -27,6-27,8-27,1-27,5-28,1 Verotulot 21,8 22,1 22,5 22,6 23,3 Valtionosuudet 8,2 8,8 8,6 8,6 8,3 Investoinnit (netto) -3,3-3,3-3,6-3,6-3,7 Rahoitusjäämä -0,8-0,1 0,5 0,1-0,3 Lainakanta 17,4 18,1 17,6 17,6 17,9 *ennakkotietoja 17

19 Kuntien verotulojen kehitys Kunnallisveron kasvun ennustetaan olevan hyvin vaimeaa. Hyvään vauhtiin päässeen talouskasvun odotetaan hidastuvan ja kilpailukykysopimuksen vaikuttavan verotuloja alentavasti. Veron tuotoksi on arvioitu yht. n. 18,9 mrd. euroa jossa on kasvua vain 0,2 %. Palkkasumman kasvu nopeutuu kehyskauden loppupuolella ja samanaikaisesti työttömyys pienenee. Eläketulot kasvavat eläkeläisten määrän lisääntyessä ja keskimääräisen eläkkeen tason noustessa eläkejärjestelmän kypsymisen myötä. Veroperusteissa tapahtuvia verotulomenetyksiä, työtulo- ja eläketulon verotuksen kevennys sekä indeksitarkistus, kompensoidaan kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta. Muut epäsuorat vaikutukset jäävät alentamaan verokertymiä. Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotetaan korottamalla jako-osuutta 1,01 prosenttiyksiköllä. Korotuksella tavoitellaan kuntien yhteisöverotulojen kasvua n. 60 milj. eurolla. Korotuksella kompensoidaan varhaiskasvatusmaksujen alennuksia. Yhteisöveron osuus kuntien verotuloissa arvioidaan n. 1,9 mrd. euroksi, muutos edelliseen vuoteen n. -1,4 %. Kiinteistöverotuksen arvostamisperusteisiin tehtiin verotusarvoja korottavia muutoksia sekä rakennusten että maapohjien osalta vuodesta 2014 alkaen. Lisäksi kunnat nostivat kiinteistöveroprosenttejaan. Kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajoja on korotettu sekä 2016 että Myös vuodelle 2018 kaavailtiin sekä ala- että ylärajojen korotuksia yleiseen kiinteistöveroprosenttiin ja muun kuin vakituisen asuinrakennuksen prosenttiin. Hallitus perui alarajojen muutokset. Vuodelle 2019 on tarkoitus esittää asuinrakennusten ala- ja ylärajojen korotusta siten, että vaihteluväli olisi 0,45 1,00 prosenttia. Kiinteistöveron osuus kuntien verotuloissa arvioidaan n. 1,9 mrd. euroksi, muutos edelliseen vuoteen n. +4,9 %. Kuntien valtionapujen kehitys Kuntien peruspalvelujen valtionosuus vuonna 2018 on n. -1,7 % eli n. 149 milj. euroa vähemmän kuin vuonna Vähenemiseen vaikuttaa eniten kilpailukykysopimukseen liittyvän vähennyksen kasvu ja valtion ja kuntien välinen kustannusten jaon tarkistus. Kilpailukykysopimuksen johdosta kuntien valtionosuutta vähennettiin 64 euroa per asukas vuonna Sopimukseen sisältyvän työajanpidentämisen odotetaan tuovan kunnissa edelleen lisäsäästöjä v. 2018, minkä vuoksi valtionosuutta vähentävä vaikutus on korotettu yht. 85 euroon per asukas. Kustannusten jaon tarkistus vähentää kustannuksia koska kuntien todelliset yhteenlasketut kustannukset ovat olleet pienemmät kuin valtionosuuspohjassa huomioidut laskennalliset kustannukset. Hallitusohjelmanmukaiseen kuntien tehtävien vähentämiseen liittyy suurimpana yksittäisenä toimenpiteenä erikoissairaanhoidon alueellinen keskittäminen. Tämän myötä kuntien menojen on arvioitu alenevan lähes 182 milj. euroa ja mm. tämän myötä tehtäviä vähentävät toimenpiteet vähentävät myös valtionosuuksia. Lisäksi valtionosuusindeksin jäädytys edelleen vähentää valtionosuuden määrää. Valtionosuuksia lisääviä tekijöitä ovat verotulomenetysten kompensaatio, asukasluvun sekä laskentatekijöiden muutokset sekä varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kompensaatio. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuudessa on n. 1,5 %:n kasvu eli lisäystä n. 14 milj. euroa. Tästä kuntayhtymien osuus on +25 milj. eli kuntien osuus käytännössä alenee. Yhteensä laskennalliset valtionosuudet alenevat n. -1,4 %. Vuodesta 2012 alkaen kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin on kohdistunut ylimääräisiä leikkauksia joiden kumulatiivinen vaikutus vuodella 2018 on yht. 2,1 mrd. euroa eli n. 389 euroa per asukas. Summa kohoaa vuoden 2019 tasolla n. 2,2 mrd. euroon eli n. 397 euroon per asukas. Tähän summaan on huomioitu myös sosiaali- ja terveystoimen maksukorotusten leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä vuodesta 2015 alkaen (kuntien toteutuksesta huolimatta), indeksikorotusten jäädytykset ja vuoden 2017 indeksisidonnaisten menojen lisäleikkaus, kilpailukykysopimukseen perustuva leikkaus sekä eläketukiuudistus (Lex Lindström). Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoitusta on leikattu n. 400 milj. euroa vuosina ja lisäleikkaukset tekevät vielä n. 220 milj. euroa vuoden 2019 tasolla. 18

20 1.6 n hyväksyminen ja sitovuus Kuntalain 110 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä on hyväksyttävä kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. vuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Kuntalaissa säädetään lisäksi, että talousarvio- ja suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen kunnan toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. ssa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. esitetään sekä tuloksen laskennan että rahoituksen näkökulmasta. n käyttötalousosassa valtuustolle esitettävät määrärahat, tuloarviot ja toiminnalliset tavoitteet esitetään palvelualueiden mukaisessa järjestyksessä valtuuston hyväksyminä kokonaisuuksina. Käyttötalouden talousarvio on valtuustoon nähden sitova pääsääntöisesti lautakuntatasoisena tai tulosaluetasoisena (kv ). Tulosalueet jakautuvat edelleen tulosyksiköihin, joiden määrärahoista ja tuloarvioista (= käyttösuunnitelmat) ja tavoitteista päättävät asianomaiset toimielimet. Toimielimen on käyttösuunnitelman vahvistamisen yhteydessä määriteltävä toimielintä sitova taso käyttötaloudessa. Toimielin määrittelee myös omat sitovat tavoitteensa, jotka ovat valtuustoon nähden informatiivisia. Maaseutuhallinnon 11 kunnan yhteistoiminta-alue ja 5 kunnan yhteinen ympäristöterveyspalveluiden yhteistoiminta-alue on käsitelty talous- ja tukipalveluihin kuuluvina erillisinä tulosalueina. Molempien toimintaa ohjaa oma lautakuntansa. Päätetyt käyttötalouden sitovuustasot ovat: Konserni- ja maankäyttöpalvelut Vaalit (brutto) Joukkoliikenne (brutto) Kunnanhallituksen alaiset yksiköt yhteensä (brutto) Sivistyspalvelut Koko palvelualue yhteensä (brutto) Sosiaali- ja terveyspalvelut Koko palvelualue yhteensä (brutto) Talous- ja tukipalvelut Tilintarkastus (brutto) Pelastustoimi (brutto) Ympäristöterveyspalvelut (netto) Maaseutupalvelut (netto) Kunnanhallituksen alaiset yksiköt yhteensä (brutto) Tekniset palvelut Yksityistieasiat (brutto) Viranomaislautakunnan alaiset yksiköt yhteensä (brutto) Teknisen lautakunnan alaiset yksiköt yhteensä (brutto) Toimitilapalvelut, laskennallinen taseyksikkö (tilikauden tulos) Vesihuoltolaitos, kirjanpidollinen taseyksikkö (tilikauden tulos) 19

21 Valtuusto voi vahvistaa sitovuustason määrärahan ja tuloarvion joko brutto- tai nettomääräisenä. Nettomääräisesti sitovia ovat Maaseutuhallinnon tulosalue ja Ympäristöterveyspalveluiden tulosalue. Valtuustoon nähden sitova on näiden alueiden toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus eli toimintakate. Eriytetyissä Toimitilapalveluiden ja Vesihuollon taseyksiköissä sitovuustasona on tilikauden tulos. Kaikki muut sitovuustasot ovat valtuustoon nähden bruttomääräisesti sitovia eli sekä toimintatuotot että toimintakulut ovat sitovia. Sitovat erät on merkitty tuloslaskelmiin harmaalla. Sitovina erinä palveluiden ostoihin ja palveluiden myyntituloihin sisältyvät myös ns. sisäiset erät eli eri hallinnonalojen väliset palveluiden ostot. Merkittävimpiä sisäisiä eriä ovat Ruoka- ja puhtauspalveluiden tuottamat ateria- ja siivouspalvelut, Teknisten palveluiden Toimitilojen ylläpidon tulosalueen tuottamat tilapalvelut (kunnossapito-, lvi-, talonmies- ym. palvelut) sekä hallinnon palvelut (henkilöstöhallinto, toimistopalvelut, talouspalvelut ja tietohallintopalvelut). Vuoden 2014 talousarviosta lähtien mukana on myös eri yksiköihin kohdistuva työllistämistoiminta. Tilavuokriin sisältyvät ylläpitovuokran lisäksi pääomavuokran osuus (poistot ja korot). Pääomavuokra perustuu vuonna 2008 määritettyihin rakennusten nykykäyttöarvoihin. Informatiivisina erinä kunkin tulosalueen lopussa näkyvät erikseen myös suunnitelmapoistot. asiakirjaan sisältyvät myös tavoitteet vuosille sekä talousarviovuotta koskevat toimenpiteet ja niiden tavoitetaso. Valtuuston sitovat tavoitteet on selkeästi erotettu lautakunnan tavoitteista omaksi ryhmäkseen. Valtuusto päättää vain omista sitovista tavoitteistaan. Lautakuntien toimivaltaan kuuluvilla tavoitteilla saattaa olla merkittävää informaatioarvoa valtuuston tavoitteita asetettaessa, joten talousarvioasiakirjaan on koottu molemmat. Tavoitteet ovat osa talousarviota, jota kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava. Muut kuin tavoitteisiin sidotut tunnusluvut esitetään talousarvioasiakirjassa informatiivisina ja niiden toteutumista seurataan ainoastaan tilinpäätöksen yhteydessä. n tuloslaskelmassa esitetään määrärahan luonteisia eriä, joista valtuustoon nähden sitovia ovat verotulot, valtionosuudet, ja nettona rahoitustulot ja -menot. Rahoituslaskelmassa valtuustoon nähden sitovia eriä ovat mm. antolainojen vähennys/lisäys ja pitkäaikaisten lainojen vähennys/lisäys. Investointiosassa esitetään investointeja koskevat tavoitteet, hankkeiden kustannusarviot ja niiden jaksottuminen investointimenoina suunnitteluvuosille sekä investointiin saatavat rahoitusosuudet ja muut tulot. Sitovuustasot valtuustoon nähden ovat toimielinkohtaiset hankeryhmät: aineettomat hyödykkeet, maa- ja vesialueet, koneet ja kalusto, osakkeet ja osuudet, elinkeinoelämän kehittäminen, liikuntapaikat, rakennukset, maa- ja vesirakenteet, vesihuoltolaitos. Eri lautakunnat/hallinnonalat jakavat määrärahat edelleen hienojakoisemmille tasoille kohteittain. Investoinneissa valtuuston päätösvaltaan kuuluu toimitilainvestointien uudisrakentamisessa ja saneerauskohteissa euroa suuremmat yksittäiset hankkeet. Maa- ja vesirakenteiden ja vesihuoltoon perustetun taseyksikön kohdalla valtuuston hyväksymä hankeraja on euroa. Lisäksi valtuusto päättää uusien alueiden käyttöönotossa euroa ylittävät hankkeet sekä yli euron yksittäiset kone- ja kalustohankinnat. n rakenne määräytyy voimassa olevien valtakunnallisten ohjeiden ja suositusten mukaisesti. Kunta päättää sitovuustason asettamisesta valtuustoon ja eri toimielimiin nähden. Toimielimet hyväksyvät tulosaluejaon ja -sisällön talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Kunnanhallitus antaa tarkemmat ohjeet talousarvion laadinnasta ja toimeenpanosta. Valtuustolle raportoidaan kokonaistalouden ja käyttötalouden tulosalueiden määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta tilinpäätöksen yhteydessä sekä kaksi kertaa talousarviovuoden aikana. Samalla raportoidaan myös siihenastinen tavoitteiden/toimenpiteiden toteutumatilanne. Muutokset talousarvioon on tehtävä talousarviovuoden kuluessa. Toiminnan ja talouden yhteen kytkennästä seuraa, että talousarviomuutosten yhteydessä on tarkistettava myös toiminnallisia tavoitteita. Seuraavassa taulukossa on yhdistelmä sitovuustasoittain talousarvion menoista ja tuloista 20

22 Vuoden 2018 talousarvion sitovien erien yhdistelmä B = Sitovuus bruttomääräraha/-tuloarvio N = Sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio Sisältää sisäiset erät Sitovuus Menot Tulot KÄYTTÖTALOUSOSA Keskusvaalilautakunta Vaalit B Kunnanhallitus Joukkoliikenne B Konserni- ja maankäyttöpalvelut B Talous- ja tukipalvelut B Pelastustoimi B Yhteensä Tarkastuslautakunta Tilintarkastus B Maaseutulautakunta Maaseutuhallinto N Ympäristöterveyslautakunta Ympäristöterveyspalvelut N Sivistyslautakunta Sivistyspalvelut B Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyspalvelut B Tekninen lautakunta Tekniset palvelut B Toimitilojen ylläpito Tulos Vesihuoltolaitos Tulos Yhteensä Teknisen lautakunnan jaosto Yksityistieasiat B Viranomaislautakunta Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu B Käyttötalousosa yhteensä

23 Sitovuus Menot Tulot INVESTOINTIOSA Kunnanhallitus Aineettomat hyödykkeet B Maa- ja vesialueet B Koneet ja kalusteet B Elinkeinoelämän kehittäminen B Yhteensä Sivistyslautakunta Liikuntapaikat B Koneet ja kalusto B Yhteensä Tekninen lautakunta Rakennukset B Maa- ja vesirakenteet B Koneet ja kalusto B Vesihuoltolaitos B Yhteensä Sosiaali- ja terveyslautakunta Aineettomat hyödykkeet B Yhteensä Investointiosa yhteensä TULOSLASKELMAOSA Verotulot B Valtionosuudet B Rahoitustuotot ja -kulut N RAHOITUSOSA Antolainasaamisten lisäys B Pitkäaikaisten lainojen vähennys B Pitkäaikaisten lainojen lisäys B Kassavarojen muutos B MENOT JA TULOT yhteensä

24 Rahan käytön jakautuminen vuonna 2018 Talous- ja tukipalvelut 7,4 % Tekniset palvelut 5,6 % Korko- ja rahoituskulut 1,8 % Sivistyspalvelut 26,3 % Sosiaali- ja terveyspalvelut 41,9 % Konserni- ja maankäyttöpalvelut 4,5 % Lainojen lyhennys 6,1 % Investoinnit 6,3% Rahan lähteiden jakautuminen vuonna 2018 Muut rahoitustuotot; Pitkäaikaisten lainojen 1,7 % lisäys 8,4 % Investoinnit 0,2 % Myyntituotot 10,4 % Valtionosuudet 18,4 % Verotulot 48,6 % Vuokra- ja muut tuotot 8,1 % Maksutuotot 3,5 % Tuet ja avustukset 0,6 % 23

25 1.7 Kunnan henkilöstö Vakinaiset TP 2016 TA 2017 Lähtötilanne 9 / 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Konserni- ja maankäyttöpalvelut Talous- ja tukipalvelut Sivistyspalvelut ,5 534,5 534,5 Tekniset palvelut 63 64, Sosiaali- ja terveyspalvelut Yhteensä , , , ,5 Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä maakuntahallinnon uudistusta ei ole huomioitu tulevilla vuosilla. Kunnan organisaatiokaavio löytyy talousarvioasiakirjan lopusta. 1.8 Strategiset tavoitteet Siilinjärven kunnan uusi strategia, joka ulottuu vuoteen 2025, tulee valtuuston käsittelyyn helmikuussa Vuoden 2018 talousarvio ja sen sisältämät strategiset tavoitteet ja niistä johdetut lautakuntien tavoitteet perustuvat tällä hetkellä voimassa olevaan strategiaan Kestävä kuntatalous Siilinjärven verotulojen kasvu on hidastunut. Valtionosuusuudistuksen siirtymäkauden päätyttyä valtionosuuksien on arvioitu kasvavan noin 2,6 m taloussuunnitelmakauden kuluessa. Tulorahoituksen riittämättömyys investointien rahoittamiseen kattavasti on aiheuttanut kunnan velkamäärän kasvun. Investointitarpeet ovat edelleen kasvaneet toimitilarakentamisen osalla merkittävästi. Etenkin toimitilojen sisäilmaongelmista johtuvien rakennusten korjaus- uudistamistarpeiden kasvu on huomattava. Hankkeiden riittävän aikainen toteuttaminen on tilan käyttäjien terveyteen kohdistuvien riskien vuoksi tarpeen. Hankkeiden toteuttaminen perinteisellä tavalla kunnan taseeseen johtaa huomattavaan velkaantumiseen. Tästä johtuen on selvitetty mahdollisuutta rahoittamiseen siten, että kulu kohdistuu tulosvaikutteisesti pidemmällä, rakennuksen käyttöaikaa seuraavalla tavalla toimintaan. Tulosvaikutteisuus edesauttaa kunnan talouden kokonaisvaltaista suunnittelua ja hallintaa. Kunnan talouden kehitysnäkymien arviointia taloussuunnitelmaa aikajänteellä vaikeuttaa aluehallinnon ja sote-palveluiden uudistus, joiden vaikutusta valtionosuuksien ja kuntien ansioverotulojen määrään on vaikea ennustaa. Keskeistä on, että kunnan tasapainotila (vuosien 2018/2019 keskiarvo), johon siirtymäkauden tasaus perustuu, on tasolla jolla tehtävien muutos vs. rahoitus on pienempi kuin 100 /asukas. Tällöin kunnalta ei leikata muun toiminnan (ei sotea) mahdollista ylijäämää, koska siirtymätasaus kattaa muutoksen. Vuoden 2017 talousarvion tilanteessa muutos on 168 /asukas, joskin vuoden tulos tulee olemaan talousarviota huomattavasti parempi ja vaikuttaa tilannetta parantavasti. Eo. tilanteessa kunnan siirtymäkaudella saaman siirtymätasauksen määrä on noin 2,1 milj. euroa ja vastaa noin 0,6 ansiotuloveroprosenttia. Talouden hallinta ja tuottavuus- ja vakauttamistavoitteiden saavuttaminen edellyttävät säännöllistä talousarvion toteuman seurantaa kaikkien toimintaa harjoittavien yksiköiden toimesta. Lisäksi tarvitaan kokonaisvaltaista talouden kehitysarviointia taloussuunnitelmakaudella ja myös sitä pidemmällä aikajänteellä. Talouden hallinnan keskeinen tavoite on kunnan investointikyvyn säilyttäminen ja velkaantumisen hallinta. 24

26 VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Tavoitetaso Vuosittain seurattavat mittarit Riskiarvio Asukaskohtainen velkamäärä on alle kuntien keskiarvon Vuosi-investointien nettomäärä suunnittelukaudella on keskimäärin vuokrakohteena toteutettavien hankkeiden vuokran + vuosikatteen keskiarvo. Vuosikate kuitenkin aina > 80 % vuosiinvestointien nettomäärästä. Vuosikate / nettoinvestoinnit Toimintakate ei kehity suunnitellusti. Verotulojen kehitysarvio virheellinen. Muutokset valtionosuuksien perusteissa. Äkilliset, ennustamattomat investointitarpeet. Informatiiviset tunnusluvut KESTÄVÄ KUNTATALOUS Mittari / vuodet 2018 TA 2017 est Tilikauden yli-/alijäämä (M ) +0,1 +1,6 +0,9 +0,4 +3,0-4,9 Taseen kumulatiivinen yli-/alijäämä (M ) +6,1 +6,0 +4,4 +3,5 +3,1 +0,1 Vuosikate (M ) +6,9 +7,7 +7,2 +6,3 +8,3-0,3 Lainamäärä / asukas ( ) Konsernilainat / asukas ( ) Kasvu Siilinjärven kunnan väkiluvun kasvu on hidastunut ja jopa kääntynyt pieneksi laskuksi. Kasvu on elinvoiman, kunnan kehittymisen ja talouden kannalta tärkeä asia. Väestön kasvua tulee tavoitella edelleen. Kasvun hallinta on talouden riskien hallinnan kannalta oleellinen asia. Kasvu tuo lisätuloja, mutta toisaalta kasvu myös maksaa. Investointikyvyn perusteella edes hidas kasvu olisi suotavaa. Raakamaata on tällä hetkellä riittävästi lyhyen ajan kasvuun. Kaavoitus alkaa olla hyvällä tasolla, kuitenkin uusia kaavoja tarvitaan ja päivitystarpeita ilmenee olemassa oleviin kaavoihin. Kunnan vetovoimaan ja imagoon tulee kaikkien kiinnittää huomioita. Kunta- ja tonttimarkkinointia tehostetaan jatkossa. Suunnittelukauden tavoite Väestön kasvu VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Tavoitetaso as/vuosi keskimäärin taloussuunnitelmakaudella Vuosittain seurattavat mittarit Väestön kasvu Riskiarvio Kerrostalojen rakennuspaikkojen niukkuus Etelä-Siilinjärvellä. Kunnan vetovoiman ja imagon heikkeneminen Sote-uudistus: Kunnan sote-palveluiden saatavuus ja laatu vaikuttavat kunnan kilpailukykyyn 25

27 Informatiiviset tunnusluvut VASTUULLINEN KASVUPOLITIIKKA Mittari / vuodet 2018 TA 2017 est Väestönkasvu Kunnan väkiluku Valmistuneet asunnot Rakennuslupien määrä Tonttireservi 40/2/2** 3/1/0*** 39/1/4* 42/1/4* 52/5/5* -- *omakotitalot / rivitalot / kerrostalot **rakentamiskelpoinen rakennuspaikkareservi ***arvio vuoden lopussa kunnallistekniikan piirissä olevista jaettavissa olevista rakennuspaikoista Henkilöstö Sote- ja maakuntauudistuksella on merkittäviä vaikutuksia kunnan henkilöstöön. Henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitäminen muutoksen yhteydessä on ensiarvoisen tärkeää, myös jaksamiseen ja työkyvyn säilymiseen liittyvät riskit on otettava huomioon. Henkilöstön osaamisen ja osallistavan esimiestyön merkitys korostuvat muutostilanteessa ja nämä ovatkin työtyytyväisyyden kannalta merkityksellisiä. Em. asioista huolenpito ja niiden kehittymisen seuranta on tärkeää sopeuttamisvaiheen aikana. Sairauspoissaolojen määrän ja etenkin määrän kehittymisen seuranta on keskeistä muutoksesta ja vakauttamistoimista henkilöstöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa. Osaavan ja sitoutuneen henkilöstön rekrytointi edellyttää, että kunta säilyy vetovoimaisena ja modernina työnantajana. Suunnittelukauden tavoite Henkilöstön työkyvyn säilyminen ja ylläpito VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Tavoitetaso Työkyky ja työtyytyväisyys eivät heikkene suunnittelukaudella Vuosittain seurattavat mittarit Henkilöstökertomus; henkilöstön sairastavuus, henkilöstön vaihtuvuus sekä henkilöstön osaaminen ja sen kehittyminen Riskiarvio Vakauttamistoimiin liittyvän muutoshallinnan onnistuminen Informatiiviset tunnusluvut OSAAVA, HYVINVOIVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ Mittari / vuodet 2018 TA 2017 est Sairauspoissaolot (kpv / vak. tt / vuosi) 13 15,6 12,8 12,3 11,6 14,7 Henkilöstön työtyytyväisyys - Valmis suosittelemaan työpaikkaansa - Oma työtyytyväisyys melko tai erittäin hyvä 79 % 69 % 87 % 76 % Hakijat / avoin työpaikka 2 490/ / / / / / 124 ka 15 hakijaa ka 15 hakijaa ka 14 hakijaa ka 19 hakijaa ka 24 hakijaa ka 15 hakijaa 26

28 1.8.4 Kuntalaisten hyvinvointi Siilinjärven väestö on pääasiassa hyvinvoivaa ja aktiivista. Kunnassa on laadukkaat ja tehokkaat palvelut. Monimuotoinen kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-aikatarjonta tukee hyvinvointia. Asukaslähtöisyys ja osallisuus toteutuvat monipuolisen järjestötoiminnan kautta. Kunta kannustaa kuntalaisia hyvään ja terveelliseen elämään ennaltaehkäisevillä ja matalankynnyksen sosiaali- ja terveyspalveluilla ja kasvatus- ja koulutuspalveluilla. Kuntalaisen vastuuta omasta itsestään arjessa toimimisessa tuetaan. Kunta edistää ennaltaehkäisyä, varhaista tukea ja hoitoa sekä tukee paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden elämänhallintaa. Kunta ehkäisee alueellista eriarvoisuutta hyvällä suunnittelulla, yhdyskuntarakentamisella ja toimivilla palveluilla. Riskinä on edelleen pitkäaikaistyöttömyyden kasvun jatkuminen ja nuorisotyöttömyys. Kielteiseen kehitykseen vaikutetaan uusilla toimintatavoilla ja Kuopion alueen kunta- ja hankeyhteistyöllä. Suunnittelukauden tavoite Kuntalaiset ovat tyytyväisiä kuntaan ja hyvinvointiin liittyviin palveluihin VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Tavoitetaso Tyytyväisyys kouluarvosanalla 9 Vuosittain seurattavat mittarit Riskiarvio Kuntalaiskyselyn tulos Valtiontalouden kehitys, heijastukset kuntatasolle, sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset Informatiiviset tunnusluvut KUNTALAISTEN HYVINVOINTI Mittari / vuodet 2018 TA 2017 est Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus / EPSI Rating - valtakunnallinen sijoitus - tyytyväisyyspisteet (maks. 100) , , ,2 Koululaisten vanhempien tyytyväisyys (asteikko 1 5) 3,9 Kuntalaiskysely -- 3,9 4,0 -- Ulkokuntalaisia terveyspalveluiden asiakkaina (249; 1/2015) Vahva elinkeinotoimi Siilinjärven työpaikkakehitys on ollut viime vuosina positiivinen. Vahvan elinkeinopolitiikan tavoitteena on työpaikkojen lisääminen olemassa oleviin organisaatioihin ja uusiin yrityksiin. Työpaikkojen kasvu tuo todennäköisesti myös yhteisöverotuloja lisää. Elinkeinopolitiikan toteuttamiseen tarvittava maanhankinta ja kaavoitus ovat onnistuneet viime vuosina. Kunnan vetovoima, imago ja väestön kasvu korreloi yritysten sijoittumishalukkuuteen kuntaan. 27

29 Suunnittelukauden tavoite VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Tavoitetaso Työpaikkojen lisääminen 50 työpaikkaa lisää / vuosi Vuosittain seurattavat mittarit Lukumäärä Riskiarvio Kunnan väestönkasvu on pysyvästi negatiivinen. Kunnan vetovoima ja imago heikkenee. Informatiiviset tunnusluvut VAHVA ELINKEINOTOIMI Mittari / vuodet 2018 TA 2017 est Työpaikkakehitys Työpaikkojen määrä Työpaikkaomavaraisuusaste 79,0 78,6 78,4 78,8 76,9 72,9 Luovutetut tontit ja toimitilat Riskien hallinta ja sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet ja menettelytavat Kunnan riskit jakautuvat vahinkoriskeihin ja liiketoimintariskeihin. Vahinkoriskejä ovat henkilö-, omaisuus- ja toiminnanriskit. Liiketoiminnan riskit ovat luonteeltaan strategisia ja niiden vaikutus kunnan toimintaan on kokonaisvaltainen. Kunta on varautunut vahinkoriskeihin vakuuttamalla ja vahinkorahastolla. Vakuutukset kattavat kunnan vahingolle alttiin omaisuuden, kunnan toiminnastaan ulkopuoliselle aiheuttaman vahingon sekä kunnan henkilöstölle työtehtäviä suorittaessaan mahdollisesti tapahtuvan vahingon. Vakuutusturvan kattavuutta seurataan säännöllisesti; se tarkistetaan vuosittain sisäisen tarkastuksen ja toiminnasta vastaavien yksiköiden yhteistyönä. Liiketoiminnan riskejä ei pääsääntöisesti voi vakuuttaa. Niihin tulee varautua arvioimalla kehityssuuntia ja tekemällä johtopäätelmiä, joihin perustuen toimintaa voidaan riittävällä tarkkuudella ohjata. Pääasiallinen vastuu arvioinnista ja seurannasta on toiminnan järjestämisestä vastaavalla palvelualueella, joskin strategisten osa-alueiden osalta vastuu on arvioitava tapauskohtaisesti erikseen. Riskien hallinnassa arviointi-, valvonta- ja tarkastustoimien järjestäminen on merkitsevää. Riskienarviointi suoritetaan vähintään vuosittain ja kontrolloidaan kehityskeskusteluissa. Kunta järjestää ulkoisen tarkastustoiminnan säädösten mukaisesti. Sisäinen valvonta perustuu voimassa oleviin kunnanvaltuuston ja -hallituksen vahvistamiin ohjeistuksiin, joita ovat Siilinjärven kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä Siilinjärven kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohje. Sisäisen valvonnan menettelyinä käytetään yleisohjeen mukaisia menettelyitä. Kunnanhallitus vahvistaa vuosittain sisäisen valvonnan vuosisuunnitelman, johon perustuen suoritetaan eräitä valvonta- ja tarkastustoimia pääasiassa esimiesten ja kunnan oman sisäisen tarkastuksen mutta myös osin ulkoisen tarkastajan toimesta. Vuosittaisten valvontatoimien säännönmukaisen toteutumisen varmistamiseksi kuntaan on valmisteltu sisäisen valvonnan pitkän tähtäimen suunnitelma, johon vuoden 2018 vuosisuunnitelma perustuu. Toiminnan sääntöjenmukaisuuden toteutumisen valvonnan lisäksi sisäisen valvonnan painopiste on taloussuunnitelman toteutumisen seurannassa ja mahdollisten poikkeamisten hallinnassa. n toteutuminen raportoidaan kunnanhallitukselle kuukausittain ja kunnanvaltuustolle kolmannesvuosittain. Raportointiin sisältyy vuositoteuman arviointi. 28

30 2 KUNTASTRATEGIA Toiminta-ajatus Siilinjärvi luo hyvinvointia asukkaille elämän eri vaiheissa laadukkailla peruspalveluilla ja viihtyisällä elinympäristöllä yhteistyössä yritysten, yhteisöjen ja ympäristökuntien kanssa. Laadukkaat peruspalvelut Saatavuus Asukaslähtöisyys Riittävät palvelut Hyvä elinympäristö Toimiva infrastruktuuri Luonnonläheisyys, viihtyisyys ja turvallisuus Hyvät harrastus- ja virkistysmahdollisuudet Yhteistyö Työssäkäyntialuetta tukeva palvelurakenne Resurssien (osaaminen ja talous) täysimääräinen ja luova hyödyntäminen 2.2 Visio Siilinjärvi Vahva ja vastuullinen Mitä tarkoittaa vastuullinen Kuopion menestys luo perustan alueen jokaisen kunnan kehittymiselle. Siilinjärvi osallistuu yhteisen menestyksen rakentamiseen ottamalla vastaan väestöä, luomalla työpaikkoja, osaamista ja kilpailukykyisiä palveluja sekä osallistumalla alueen yhteisiin merkittäviin kehittämishankkeisiin. Siilinjärvi sitoutuu yhteistyöhön Kuopion alueen kuntien kanssa, on aktiivinen toimija, tuottaa tasapuolisesti palvelut myös yhteistyökumppaneilleen tuottajavastuullaan olevissa palveluissa ja on avoin uudelle yhteistyölle Pohjois-Savon kuntien kanssa. Varaudutaan asukasluvun kasvun ja ikärakenteen muutoksen sekä mahdollisesti lisääntyvän maahanmuuton edellyttämiin palvelurakenteen muutoksiin ja resurssitarpeisiin Ympäristöarvot ja turvallisuus ovat läpäisevä periaate kunnan toiminnoissa. Kunta tuntee vastuuta kuntalaisten terveydestä, sosiaalisesta hyvinvoinnista ja työllisyydestä Mitä tarkoittaa vahva Siilinjärvi on kasvava ja elinvoimainen, positiivisen kuntaimagon omaava asuin- ja yrityskunta Kasvu mitoitetaan siten, että kunnalla on riittävät resurssit kasvun edellyttämiin uuden yhdyskuntarakenteen ja palvelujen sekä elinkeinoelämän kehittämisen tarpeisiin Kunnan toimiva ja yhteistyökykyinen päätöksentekojärjestelmä turvaa laajan osallistumisen, hyvän suunnittelun ja nopean päätöksenteon. 2.3 Strategiset suunnat ja päämäärät Kestävä kuntatalous Strategiset tavoitteet Investointikyvyn ylläpitäminen: Siilinjärven kunnan toiminnan lähtökohtana on kunnan toimintojen ylläpitäminen ja kehittäminen kunnan taloudellisten voimavarojen puitteissa. Keskeisenä kuntatalouden tavoitteena on asettaa kulurakenne tasolle, jolla investointikyky säilyy. Kunnan velkamäärä pysyy kuntien keskiarvossa tai on sitä alhaisempi. 29

31 Tulokselliset palveluprosessit: Siilinjärvi järjestää tehokkaasti ja joustavasti peruspalvelut, kehittää suunnitelmallisesti, määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti palveluprosesseja ja hyödyntää ennakkoluulottomasti eri vaihtoehtoja palveluiden tuottamiseksi. Kun Siilinjärvi ostaa palveluja tai järjestää palveluja yhteistyössä muiden kuntien kanssa, kunta kiinnittää erityistä huomiota palveluprosessien tehokkuuteen (kuntatalouden näkökulmasta) ja vaikuttavuuteen (asiakasnäkökulmasta) sekä siihen, että toimintaa kyetään tehokkaasti ohjaamaan ja seuraamaan. Ostopalvelujen hyödyntäminen tarkoituksenmukaisella tavalla Suunnitelmallinen yhteistyö kolmannen sektorin kanssa ja kansalaistoiminnan edellytysten vahvistaminen Palvelutarpeiden ennakoiminen ja ennaltaehkäisevän työn suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen toteuttaminen Keskeisten hoitoketjujen ja muiden palveluprosessien järjestelmällinen arviointi ja kehittäminen Ohjaava taksapolitiikka Palveluiden kustannusten, laadun ja vaikuttavuuden tuntemuksen ja seurannan parantaminen, jotta palveluohjaus voi tapahtua tehokkaasti ja tiedostetusti ja jotta jokainen työntekijä voi vaikuttaa omilla ratkaisuillaan toiminnan kehittämiseen Avoimien matalan kynnyksen palvelumuotojen kokeilut. Resurssien tehokas hyödyntäminen: Toiminnan ja toimintojen uudistuessa ja laajentuessa toiminnan järjestämisen lähtökohtana on tuottavuusnäkökulman korostaminen ja olemassa olevien resurssien huomioonottaminen ja tehokas hyödyntäminen. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Rakennetun teknisen huollon verkostojen ja tiestön hyödyntäminen Omistuksessa tai hallinnassa olevien toimitilojen hyödyntäminen Henkilöstön ja etenkin esimiestason tietämyksen ja osaamisen lisääminen kunnan strategisten ja menestymisen kannalta merkityksellisten asiakokonaisuuksien tasolla Omaisuudesta huolehtiminen Kuntalaisten hyvinvointi Strategiset tavoitteet Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin arvostaminen ja turvaaminen: Kunta vaikuttaa aktiivisesti terveyden edistämiseksi, sairastavuuden kasvun hillitsemiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä kuntalaisten ja yhteisöjen oman vastuunottokyvyn vahvistamiseksi. Asukkaiden omatoimista selviytymistä tukevan esteettömän asuin- ja elinympäristön edistäminen Tieto, hyvinvointi- ja viestintäteknologian hyödyntäminen Oikea-aikaiset, palvelutarpeeseen vastaavat ja oikein kohdennetut palvelut Liikuntapainotteisen vapaa-ajanvieton mahdollistaminen Kunnan ja naapurikuntien sekä kunnan ja järjestöjen yhteistyön lisääminen palvelujen tuottamisessa Syrjäytymisen vähentäminen ja ennaltaehkäisy: Siilinjärvi ehkäisee syrjäytymistä ja puuttuu varhaisessa vaiheessa syrjäytymisestä johtuviin ongelmiin. Lapsiperhepalveluiden tehostaminen ennakoivien toimenpiteiden käytössä Nuorten työllistämisen tehostaminen ja työllistymistiedon lisääminen peruskoulussa Yhteistyö järjestöjen kanssa Nuorten yhdessä toimimista edistävien toimien toteuttaminen ja tukeminen 30

32 Ympäristötekijöiden arvostaminen: Ympäristötekijät otetaan huomioon kunnan toiminnoissa. Hankintojen yhdeksi tekijäksi ympäristövaikutukset Rakennusten energiankäytön tehostaminen ja vähäpäästöisten, kotimaisten lämmitysratkaisujen käyttöönotto käytössä olevan ratkaisun elinkaari huomioonottaen Ympäristöturvallisuuden arviointimenetelmien hyödyntäminen Vahva elinkeinotoimi Strategiset tavoitteet Vetovoimainen yrityskunta: Siilinjärvi tarjoaa yrityksille joustavia ja nopeita ratkaisuja uuden liiketoiminnan aloittamiseksi. Kilpailukykyiset, riittävät ja nopeasti käyttöönotettavat yritys- ja liikerakennusalueet Lentoasemaympäristön hyödyntäminen yritysalueena Näkymisen parantaminen pääteillä Yrityskuntaimagon vahvistaminen Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen: Siilinjärvi on aktiivinen kumppani yritysten kehittäessä toimintaansa. Yritysten kasvu- ja kehittämismahdollisuuksien tukeminen Yrityskeskus Innocumin kehittäminen vahvana ja monipuolisena yrityskeskittymänä Kirkonkylän ja Vuorelan liikekeskusten kehittäminen ja kaupallisten palveluiden monipuolistaminen Kehitetään kierrätysmateriaalien käyttöä rakentamisessa Yksityisten palveluiden ja kolmannen sektorin suunnitelmallisen käytön lisääminen kunnan palvelutuotannon täydentäjänä. Kilpailukykyä yhteistyöstä: Yritys- ja sidosryhmäyhteistyön avulla vahvistetaan myös Siilinjärven asemaa kilpailukykyisenä yritysten sijoitusvaihtoehtona. Kehittämisvarojen suuntaaminen nykyistä enemmän strategisesti merkittäviin hankkeisiin Kuntien yhteinen resursointi merkittävissä elinkeinohankkeissa Vastuullinen kasvupolitiikka Strategiset tavoitteet Monimuotoisuus asumisessa: Siilinjärvi tarjoaa erilaisiin elämäntilanteisiin sopivia, monipuolisia asumisen vaihtoehtoja sekä taajamissa että kyläkeskuksissa. Tonttitarjonnan lisääminen ja monipuolistaminen Vanhojen asuntoalueiden saneeraaminen, jota tuetaan täydennysrakentamisella Varataan riittävästi sopivia tontteja ikääntyvän väestön lisääntyvään asuintarpeeseen Maankäytön kehittämistä ohjataan yleiskaavalla koko kunnassa. Turvataan peruspalvelut: Siilinjärven vetovoima kasvavana asuinkuntana perustuu laadukkaisiin asumisen mahdollisuuksiin tehokkaiden ja resursseihin suhteutettujen peruspalveluiden äärellä. Kasvua mitoittaessa huomioidaan nykyinen palveluverkko ja peruspalvelujen tarpeiden kasvu Työmatkaliikenteen huomioiminen joukkoliikenteen ja päivähoidon palveluiden sijoittumisessa Yhteistyö elinympäristön laadun kehittämiseksi kaavoittajien, kunnallistekniikan toteuttajien ja peruspalveluiden tuottajien kesken 31

33 Kasvutavoitteita tukeva väestökehitys: Siilinjärvi pysyy muuttovoittokuntana, jolla varmistetaan ikärakenteen ja kuntatalouden tasapaino pitkälle tulevaisuuteen. Väestönkasvu vuosittain 0,7 1 % Paluumuuton edistäminen Kunnan kiinnostavuuden kasvattaminen laadukkaana asuin- ja toimintaympäristönä Tarkoituksenmukainen maankäyttöpolitiikka, jossa maanomistajat ovat mukana Osaava, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö Strategiset tavoitteet Osallistava johtamisjärjestelmä: Henkilöstö työskentelee mielekkäissä ja kykyään vastaavissa tehtävissä tuloksellisesti. Johtaminen ja esimiestyö on kannustavaa ja oikeudenmukaista Rakentava palautteen antaminen ja vastaanottaminen Kannustava palkitseminen ja palkkapolitiikka Työhyvinvointia yhteistyöllä: Työhyvinvoinnin kehittäminen nähdään yhteisenä asiana, jossa päättäjien, johdon, esimiesten ja työntekijöiden toimilla on tärkeä merkitys. Tietoisuus henkilöstön työtyytyväisyyden ja työhyvinvoinnin tasosta Työyhteisöt toteuttavat yhdessä hyvää työilmapiiriä ja henkilöstön työ- ja toimintakykyä ylläpitäviä toimenpiteitä Terveellinen työympäristö, käyttöturvalliset ja ergonomiset työvälineet Kehittävä ja tuloksellinen työote: Henkilöstö toimii aktiivisesti oman osaamisen ja työn kehittämiseksi. 2.4 Arvot Henkilöstön aktiivinen oman työn kehittäminen Henkilöstön täydennyskoulutus perustuu osaamiskartoituksiin ja koulutussuunnitelmiin Työkierron ja etenemismahdollisuuksien hyödyntäminen Luotettavuus Voimavaroihin suhteutetut palvelut ja palvelutaso Sitoutunut yhteistyökumppani Avoimuus Perusteltu ja selkeä valmistelu ja päätöksenteko Aktiivinen ja oikea-aikainen viestintä Vuorovaikutteiset toimintatavat Asukaslähtöisyys Osallistava ja asukkaiden tarpeet huomioon ottava palveluiden valmistelu ja toteutus Ihmisläheisyys Kehityshakuisuus Tulevaisuuteen suuntautuva, kasvua tukeva ja toimintaympäristön muutokset huomioonottava innovatiivinen toimintatapa 32

34 3 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 3.1 Konserniohjaus Valtuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta (KuntaL 14 ). Siilinjärven kunnan konserniohje on hyväksytty valtuustossa Kunnanhallitus johtaa ja ohjaa Siilinjärven kuntakonsernia. Sen tehtävänä on valvoa, että ne yhteisöt joissa kunnalla on määräysvalta, toimivat valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti. Omistajaohjauksella huolehditaan siitä, että kunnan tytäryhteisön toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu. Siilinjärven kunnan konserniin kuului vuoden 2016 lopussa 5 tytäryhteisöä, joista 4 yhdisteltiin konsernitilinpäätökseen. Kuntayhtymiä yhdisteltiin 5 ja osakkuusyhteisöjä 3. Konsernirakenteeseen liittyvinä muutoksina on tehty vuoden 2016 lopulla päätös Kiinteistö Oy Prosetan osakkeiden myynnistä, mutta kauppa ei ole toistaiseksi toteutunut. Lisäksi vuoden 2017 aikana on ostettu Kiinteistö Oy Asematie 11 koko osakekanta. Vuosille konsernirakenteeseen ei ole ennakoitu muutoksia. Kotipaikka Kunnan omistusosuus % Konsernin omistusosuus % Tytäryhteisöt: Siilinjärven Pysäköinti Oy Siilinjärvi 100,00 100,00 Siilinjärven Uimala Oy alakons. Siilinjärvi 100,00 * Siilinjärven Uimala Oy 100,00 100,00 * Kiinteistö Oy Siilinjärven Vapaa-aikakeskus 41,00 100,00 Siilinjärven Kotipolku Oy alakons. Siilinjärvi 96,36 * Siilinjärven Kotipolku Oy 96,36 96,36 * Siilinjärven Asumisoikeus Oy 96,36 Kiinteistö Oy Proseta Siilinjärvi 100,00 100,00 Kiinteistö Oy Asematie 11 Siilinjärvi 100,00 100,00 Osakkuusyhteisöt: Sakupe Oy Siilinjärvi 17,04 26,27 Kiinteistö Oy Isoharja Siilinjärvi 20,35 26,43 Kiinteistö Oy Siilinkeskus Siilinjärvi 22,52 22, Konserniyhtiöiden toiminnan ja talouden tavoitteet Valtuusto asettaa strategiset tavoitteet kuntakonsernissa samoin kuin se määrittelee ne kunnassa. Asetetut strategiset suunnat ja päämäärät samoin kuin kunnan toiminnassa noudatetut arvot välittyvät koko kuntakonsernin toimintaan. Tavoitteilla ohjataan konsernijohtoa, kuntaa eri yhteisöissä edustavia henkilöitä sekä tytäryhteisöjä. Omistajaohjauksella huolehditaan siitä, että kunnan tytäryhteisöjen toiminnassa huomioidaan kuntakonsernin kokonaisetu. Kuntalain 118 :n mukaan kuntien taloudellista tilannetta tarkastellaan kuntakonsernin talouden tunnuslukujen mukaisesti vuodesta 2017 alkaen. Konsernista laaditaan tilinpäätös, mutta ei yhteistä numero-osan talousarviota eliminointeineen. 33

35 Tavoitteet ja toimenpiteet 2020 Suunnittelukauden tavoite VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Tavoitetaso Vuosittain seurattavat mittarit Riskiarvio KONSERNIJOHDOLLE ASETETUT TAVOITTEET: Konsernijohto raportoi valtuustolle krt/v Konsernin omavaraisuusaste %:a Konsernin lainat, /asukas Kriisikuntakriteereistä: Konsernin kertynyt alijäämä asukasta kohden Kriisikuntakriteereistä: Kuntakonsernin rahoituksen riittävyyttä ja vakavaraisuutta kuvaavat tunnusluvut Tilinpäätöksen yhteydessä Ei heikkene nykytasosta Tunnusluku. Oman pääoman muutoksen suuruus ja suunta. Taseen koko pääoman muutoksen suuruus ja suunta. Rajoittaa investointeja; infran rapistuminen, kasvutavoitteet eivät toteudu. Hitaasti korjattavissa ja edellyttää pitkävaikutteista talouden vakauttamistoimien onnistumista. Alle kuntien keskiarvon Tunnusluku Rajoittaa investointeja; infran rapistuminen, kasvutavoitteet eivät toteudu. Alle arviointimenettelyrajojen 2 tekijää täyttävät arviointimenettelyrajan (vuosikate ylittää ja lainamäärä alittaa) ; 3. tekijä (tulovero-% edellisten lisäksi) vuonna Kertynyt yli-/alijäämä tilinpäätöksessä ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä Vuosikate ja sen kehitysarvio. Lainamäärä kaikkien kuntakonsernien ka. lainamäärästä. Tuloveroprosentti. Suhteellinen velkaantuminen. Tapahtuu huomattava heikkeneminen verotuloluonteisen rahoituksen kehityksessä suhteessa valtakunnalliseen kehitykseen. Maakunta- ja Soteuudistusten vaikutus paineena tuloveroprosenttiin ja vaikutus suhteellista velkaantumista heikentävästi. Vuosikatetavoitteen nostaminen ei onnistu ja velkaantuminen kasvaa investointien omarahoitusosuuden alentumisen myötä merkittävästi. KUNNAN EDUSTAJILLE ASETETUT TAVOITTEET: Edustajien raportointi tytäryhteisöstä kunnanhallitukselle / lautakunnalle TYTÄRYHTEISÖJEN YHTEISET TAVOITTEET: Raportointi toiminnasta konserniohjeistuksen mukaisesti Tytäryhteisöjen laajaa merkitystä omaavat päätökset Kaksi kertaa vuodessa kunnanjohtajalle Konsernijohdon evästys konserniohjeiden mukaisesti 34

36 Kunta maksaa konserniyhtiöille toiminta-avustuksena tai vuokravastikkeina mm. osakaslainojen korkokuluihin, rahoitusvastikemenoihin ja ylläpitomenoihin seuraavasti (netto): TP 2016 TA 2017 TA 2018 Muutos % Siilinjärven Pysäköinti Oy Siilinjärven Uimala Oy ,7 Kiinteistö Oy Siilinjärven Vapaa-aikakeskus ,5 Siilinjärven Kotipolku Oy Kiinteistö Oy Proseta Oy Yhteensä ,6 Pysäköinti Oy:n ja Kiinteistö Oy Siilinjärven Vapaa-aikakeskuksen pääomalainoina aiemmin maksetut osuudet on muutettu avustukseksi vuodesta 2012 lähtien. Tytäryhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Siilinjärven Uimala Oy Tavoitteet Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Saada kasvua kävijämäärään ja hyvä toiminnan tulos Toiminnan kehittäminen, uutena keilahallin toiminta Kävijämäärä henkilöä vuonna 2018 Yhtiö tarjoaa kylpylä- ja liikuntapalveluja asiakkaiden fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen Myynnin lisääminen Tilikauden tulos Nollatulos Toiminnan järjestämiseen puitteet pidetään kunnossa ja huomioidaan esteettömyys korjauksissa Kunnossapidon ja markkinoinnin kustannukset, tiivis yhteistyö Kiinteistöyhtiön kanssa Turvallisuuteen, puhtauteen ja viihtyvyyteen liittyen 0 kpl asiakasreklamaatioita Monipuolinen palvelutarjonta Uudet palvelut 2 kpl Tunnettuus ja positiivinen mielikuva lisääntyy. Markkinoinnin ja myynnin kehittäminen, näkyminen mediassa ja katukuvassa sekä julkisivuvalaistuksen toteutus Asiakastapahtumia 10 kpl/vuosi Tapahtumien toteutuminen Asiakastyytyväisyyskysely Asiakastyytyväisyyskyselyssä keskiarvo hyvä (4) Tiivis yhteistyö konserniyhtiöiden kanssa Yhteiset markkinointitoimet, palveluesitteet esillä konserniyhtiöissä, säännölliset tapaamiset ja neuvottelut Sujuva yhteistyö Siilinjärven Pysäköinti Oy Tavoitteet Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Yhtiö kattaa toimintakulut toimintatuotoillaan ja rahoituskulut sekä ei laskutettavat autopaikat kunnan avustuksella Ajantasainen kulurakennetta vastaava asiakaslaskutus Käyttökate ja tulos Yhtiön taloudellinen tulos on tappiollinen korkeintaan laskennallisten erien määrän verran 35

37 Kiinteistö Oy Siilinjärven Vapaa-aikakeskus Oy Tavoitteet Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Rakennuksen ilme ja teknisten laitteiden käyttökuntoisuus edesauttavat rakennuksen käyttötarkoituksen ja emoyhtiölle asetettujen tavoitteiden toteutumista Kunnossapidon vuosibudjetin kautta toteutettavat pienimuotoiset korjaustyöt Rakennuksen kunto Laitetekniikan toiminta Ei rakennuksesta tai laitetekniikasta aiheutuvia käyttökatkoksia tai merkittäviä häiriöitä Uimalan liiketoimintaan Rakennuksen teknisten laitteiden ja rakenteiden käyttökuntoisuuden ja -varmuuden kohentaminen Pesu- ja pukutilojen sekä allasrakenteiden korjaustyösuunnitelmat. Vesiliukumäen ulostulon ulokkeen uusiminen, suunnitelma. Selvitysten ja töiden valmiusaste Pesu- ja pukutilojen, allasrakenteiden ja saunojen korjaustyöt tehdään vuonna 2020 Siilinjärven Kotipolku Oy Tavoitteet Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Yhtiö tarjoaa kohtuuhintaisia ja laadukkaita vuokraasuntoja Kiinteistönpidossa toteutuu omakustannusperiaate ARA- ja korkotukikiinteistöissä (sisältää erityisavustuskohteet) Yhtiö kartoittaa kiinteistöjen kunnon Vuokranmäärityksessä varaudutaan tuleviin peruskorjauksiin ja korkotukilainojen viiden vuoden välein kohoaviin lainanlyhennyksiin Kiinteistömassan luokittelu Kohtuulliset vuokrantarkistukset Salkutus (luokitus) on valmis ja käytännön toimenpiteiden eteenpäin vieminen Tasainen vuokrataso Vapaarahoitteisten kiinteistöjen kiinteistönpidossa toteutuu pitkäjänteinen talouden ja kiinteistöhallinnan suunnittelu Vuokra-asuntojen käyttöaste Maakuntauudistukseen valmistautuminen Uustuotanto / vuokraasunnot Tytäryhtiö Siilinjärven Asumisoikeus Oy tarjoaa asumisoikeusasuntoja Pitkän tähtäimen taloussuunnittelua ja vuokranmäärityksessä huomioidaan korjausvaraukset Suunnitelmallinen kiinteistönpito ja aktiivinen markkinointi Tilanteen aktiivinen seuranta Risuharjuntie 2 vuokrakerrostalo Kerros- ja rivitalokohteiden valmistelu Kiinteistöjen laatutason ylläpitäminen Kerrostalokohteiden valmistelu Jälkilaskelmat Käyttöaste Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus yhtiön kunnalle vuokrattuihin palvelutaloihin Vapaarahoitteisen kannan kuluja ei kateta ARA-kannan vuokratuotoilla Käyttöaste säilyy erinomaisella tasolla (99,6 % vuonna 2016) Alv-palautusoikeus ei poistu taannehtivasti Valmistumisaste Valmistuminen 2019 Rakennuspaikkavaraukset Käyttöaste 100 % Rakennuspaikkavaraukset Varaudutaan täyttämään vuokra-asuntotarvetta Varaudutaan täyttämään asumisoikeusasuntotarvetta 36

38 4 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, riittääkö tuottoina kertynyt tulorahoitus palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Vakaan talouden lähtökohtana on, että toiminnan menokehitys sopeutetaan keskeisten tuloerien kehitykseen. Sopeutuksen onnistuminen on nähtävissä tuloslaskelmaosassa tulorahoituksen riittävyytenä eri suunnitelmavuosina. n tuloslaskelmaosasta on kaksi laskelmaa, talousarvion sitovuutta osoittava tuloslaskelmaosa ja toiminnan kokonaisuutta osoittava tuloslaskelmaosa. Tuloslaskelmaosa on esitetty sivulla 44. Vuoden 2018 toimintakatetavoite asetettiin kuluvan vuoden 2017 toteumatilanteen ja sen pohjalta tarkennettuun koko vuoden ennusteeseen perustuen -111,7 milj. euroon. Käytännössä talousarviotasoksi määriteltiin vuoden 2017 taso. Muutokseen sisällytettiin palvelualueiden toiminnallisia muutoksia noin 2,1 milj. euroa (netto) ja henkilöstökuluihin yleiskorotusvarausta 1 %. Taloussuunnitelmavuosien toimintakatteen kasvuksi määrittyi n. 1,7 % / vuosi (noin 1,9 milj. euroa / vuosi). ta tehdessä asetettuun toimintakatetavoitteeseen ei aivan päästy. Elokuun 2017 estimaatin perusteella toimintakatteen arvioidussa kokovuotisessa toteumassa näytti edelleen olevan toimintakulut liian korkealla tasolla arvioituna. Tällä perusteella on tehty keskitetty karsinta sekä henkilöstökuluihin -1 % että palvelujen ostoihin -1,5 %. Toimintakatetavoite jäi tämän jälkeen noin 0,3 milj. tavoitteesta. 4.1 Tulot ja menot Menojen ja tulojen muutokset voimassa olevaan talousarvioon nähden on kommentoitu alla olevassa tekstissä kunnan ulkoisen tuloslaskelman mukaisesti. Tuloslaskelmaosan luvuissa ovat mukana myös kunnan taseyksiköt: toimitilojen ylläpito sekä vesihuoltolaitos. Palvelu- ja tulosalueiden tuloslaskelmissa ovat mukana kunnan eri toimintojen väliset sisäiset erät. Toimintatulot kasvoivat yhteensä noin 2,4 % ollen yhteensä 21,653 milj. euroa. Merkittävimmät tulojen vähennykset kohdistuvat maksutuloihin ja saataviin tukiin ja avustuksiin. Maksutulot alenevat noin -3,2 % eli noin 0,201 milj. euroa. Tämä johtuu pääosin päivähoidon asiakasmaksuihin tulleesta valtakunnallisesta muutoksesta sekä vanhuspalveluiden lyhytaikaishoitoyksikön Mummon Kammarin supistetuista hoitopaikkamääristä (sisätilaongelma). Saatavat tuet ja avustukset alenevat noin -24,6 % eli noin 0,358 milj. euroa. Merkittävin muutos tapahtuu Nuoret Duuniin hankkeen päättyessä ja toimeentulotukeen vielä alkuvuodesta 2017 varatun perustoimeentulotuen valtionosuuden kokonaan poistuessa. Merkittävimmät tulojen kasvut puolestaan kohdistuvat myyntituloihin, noin 3,1 % eli noin 0,315 milj. euroa. Kasvu johtuu kotikuntakorvausten kasvusta sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä vaalien järjestämisestä saatavista korvauksista. Muiden toimintatulojen kasvuun, 21,7 %, vaikuttaa toteutettavat osakemyynnit, maankäyttösopimuskorvausten kasvu ja maa- ja vesialueiden vuokrien kasvu. Mikäli toimintatulot toteutuvat kuluvana vuotena 2017 ennakoidusti, tulot pysyvät ennallaan. Vesilaitoksen puhtaan veden käyttömaksu on pidetty ennallaan samoin kuin jäteveden käsittelymaksu. Vuonna 2018 käyttövesimaksu on 1,53 /m 3 ja jätevesimaksu 2,56 /m 3 (molemmat alv 0 prosenttia). Toimintamenot ovat tuloslaskelmassa 133,925 milj. euroa, kun niitä kuluvana vuonna ennakoidaan toteutuvan noin 130,827 milj. euroa. Kasvua ennakoituun toteumaan on noin 2,4 %, mutta kasvua kuluvan vuoden talousarvioon 0,7 %. Julkisen sektorin lomarahojen leikkaus 30 %:lla koskee välillä maksettavia lomarahoja. Leikkausvaikutus sisältyy henkilöstökuluihin vielä 2018 ja 2019 vuosina. Kilpailukykysopimuksella myös pidennettiin pysyvästi vuosittaista työaikaa keskimäärin 24 tunnilla, vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Työajan pidennys ei suoraan vaikuta kunnan menoihin, mutta se lisää henkilöstöreserviä ja luo mahdollisuuden alentaa toimintamenoja. on ei ole sisällytetty työajanpidennyksestä suoranaisia taloudellisia vaikutuksia. Edelleen kiky-sopimus alentaa asteittain työnantajan työeläke-, työttömyysvakuutus- ja sairausvakuutuksen maksuja. Henkilösivukulujen alenemaa on sisällytetty talousarvioon kuluvaan vuoteen verrattuna noin -2 %:n eli noin 0,960 37

39 milj. euron verran. Henkilöstömenoihin kohdistuu em. kiky-sopimuksesta johtuen yhteensä arviolta noin 1,8 milj. euroa eriä, jotka alentavat henkilöstömenojen määrää. ssa henkilöstökulujen kokonaismäärä alenee noin -0,2 % eli noin -0,107 milj. euroa. Tämä merkitsee noin 1,4 %:n eli noin 0,850 milj. euron tosiasiallista henkilöstömenojen kasvua. Siitä kohdistuu sivistyspalveluihin noin 0,350 milj. euroa, sosiaali- ja terveyspalveluihin noin 0,375 milj. euroa, konserni- ja maankäyttöpalveluihin noin 0,075 milj. euroa ja talous- ja tukipalveluihin sekä teknisiin palveluihin yhteensä 0,050 milj. euroa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta on huomattava, että kasvua vähentää Nuoret Duuniin hankkeen päättyminen eli tosiasiallinen kasvu alueella on noin 0,640 milj. euroa. Koko kunnan henkilöstömenot muodostuvat noin 1,1 % kuluvan vuoden 2017 ennakoitua toteumaa suuremmiksi. Kilpailukykysopimuksen vaikutukset huomioidaan kuntien verotuloja ja valtionosuuksia vähentävinä erinä. Palvelujen ostot kasvavat noin 0,2 %. Merkittävin kasvu muodostuu asiakaspalvelujen ostoihin noin 1,2 % eli noin 0,445 milj. euroa. Pääosin kasvu johtuu sosiaali- ja perhepalveluihin tehdystä noin 0,4 milj. euron lisäyksestä pääosin kehitysvammapalveluihin ja vanhuspalveluihin. Erikoissairaanhoidon kokonaisuus on pidetty vuoden 2017 tasolla ollen yht. 28,295 milj. euroa. Muiden palvelujen ostot alenevat noin -2,1 % eli noin -0,320 milj. euroa. Vähennystä tapahtuu mm. kuljetuspalveluissa, verotuskustannuksissa sekä atk-palveluissa. Kokonaiskasvu palveluiden ostoissa kuluvan vuoden 2017 ennakoituun toteumaan muodostuu noin 1,7 %:iin. Aineet, tarvikkeet ja tavarat ryhmä kasvaa noin 0,4 %. Kasvu jakaantuu useisiin menokohtiin ja pääosin energiakuluihin. Avustuksista poistuu perustoimeentulotuen menoja 0,300 milj. euroa, lasten kotohoidontukea ja yksityisenhoidon tukea on vähennetty käytön perusteella noin 0,200 milj. euroa samoin omaishoidontukeen on tehty käytön perusteella vähennystä. Avustusten määrää puolestaan kasvattaa vammaisille annettaviin avustuksiin ja työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvuun tehdyt lisäykset yht. 0,330 milj. euroa sekä päivähoidon palvelusetelikuluihin tehdyt lisäykset 0,140 milj. euroa. Muut toimintamenot kasvavat runsaalla miljoonalla eurolla eli 22,1 %. Kasvu tulee pääsääntöisesti toimitilapalveluiden vuokramenoihin tehdystä 0,580 milj. lisäyksestä viipaleratkaisuihin, sosiaali- ja terveyspalveluiden vuokrakulujen lisäyksistä 0,160 milj. euroa, sivistyspalveluihin tehdyistä vuokramenojen lisäyksistä 0,205 milj. euroa ja muille palvelualueille kohdistuvista noin 0,100 milj. euron vuokramenolisäyksistä. Toiminnan laajenemisesta johtuva vuokramenojen lisäys on Pikkusiilin päiväkodin yhteyteen tuleva viipalerakennus. Kaikki muut vuokramenojen lisäykset johtuvat käytännössä toimitiloihin kohdistuvien ongelmien ratkaisuista (pl. koneiden ja kaluston lisäys 0,105 milj.). Toimintakate kasvaa (heikkenee) kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna 0,4 % ollen yhteensä noin -112,137 milj. euroa. Kuluvan vuoden 2017 toteutuva toimintakate jäänee noin -109,285 milj. euroon, joka on noin 2,8 milj. tulevaa talousarviota pienempi. Palvelualueiden toimintakatteiden kasvut talousarvioon 2017 nähden on merkitty alla olevaan taulukkoon. Palvelualue Kasvu Muutos % Ulkoiset erät Konserni- ja maankäyttöpalvelut ,3 Sivistyspalvelut 440 1,5 Sosiaali- ja terveyspalvelut 596 0,9 Talous- ja tukipalvelut -6-0,1 Tekniset palvelut ,8 Yhteensä 461 0,4 Konserni- ja maankäyttöpalveluiden toimintakate pienentyy (vahvistuu) toteutettavilla osakemyynneillä n. 0,500 milj. euroa, joukkoliikenteen matkustajamäärien kasvun alentaessa nettokustannuksia n. -0,290 milj. euroa, hallinto- ja viestintäpalvelujen palveluostojen alentuessa n. -0,100 milj. euroa, maapolitiikka ja paikkatietopalveluihin on lisätty maankäyttösopimuksista tulolisäyksiä n. 38

40 0,200 milj. ja konserniyhtiöihin on tehty menolisäyksiä 0,140 milj. euroa. Myös henkilöstöpalveluiden ja vaalien järjestämisen toimintakate on hivenen pienentynyt. Sivistyspalveluiden toimintakate kasvaa (heikkenee) n. 0,380 milj. euroa varhaiskasvatuspalveluihin tehtyjen päivähoidon ryhmälisäysten vuoksi ja n. 0,060 milj. euroa nuoriso- ja kulttuuripalveluihin tehdyillä vuokralisäyksillä korvaaviin toimitiloihin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden olennaisimmat kasvut johtuvat hoiva- ja vanhuspalveluiden noin 0,747 milj. euron henkilöstöresurssilisäyksistä ja asiakkaiden hoitopaikkaostoista, sosiaali- ja perhepalveluiden asiakaspalveluostot lisääntyvät noin 0,125 milj. eurolla ja perusterveydenhuollon oma toiminta pienenee noin -0,234 milj. eurolla. Teknisten palvelujen toimintakatteen kasvua selittää pääasiassa toimitilojen ylläpidon kustannusten kasvu noin 0,555 milj. eurolla. Viipaleratkaisut korvaavat enenevässä määrin kunnan omia toimitiloja. Kuntatekniikan toimintamenojen lasku sekä vesihuollon tulot kattavat osan lisäyksestä. Palvelualueiden ja tulosalueiden muutoksista löytyy lisätietoja käyttötalousosan tulosaluekohtaisista teksteistä. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston uutta ohjetta suunnitelman mukaisista poistoista on noudatettu vuoden 2013 tilinpäätöksestä lukien. Poistojen kokonaismäärä ei sisällä talousarviovuonna lisäpoistoja. 4.2 Verotulot Vuodelle 2010 ja 2012 Siilinjärven kunta korotti tuloveroprosenttiaan 0,75 prosenttiyksikköä ja vuodelle 2014 korotus oli 1,00 prosenttiyksikkö. Kiinteistöveroa korotettiin viimeksi Vuoden 2018 osalta valtuusto ei ole päättänyt kumpaankaan veroon korotuksia. Kiinteistöveroon kohdistuu lakisääteisesti vuodelle 2018 yleisen kiinteistöveroprosentin ja muun kuin vakituisen asuinrakennuksen ylärajojen korotukset. Alarajoihin suunnitellut korotukset hallitus perui. Uudet vaihteluvälit em. ryhmissä ovat hallituksen esityksen perusteella 0,93 2,00 %. Kunnan veroprosentit ja verotettava tulo: Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 21,25 21,25 21,25 Verotettava tulo, milj. euroa 347,7 353,0 355,3 357,7* 355,0* 362,6* Verotettava tulo, euroa/asukas * * * Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,95 1,25 1,25 1,25 1,25 1,25 Vakituinen asuinrakennus 0,50 0,65 0,65 0,65 0,65 0,65 Muut asuinrakennukset 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Rakentamaton tontti 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 *Ennuste Vuoden 2017 kokonaisverotuloarvio on 85,2 milj. euroa, joka poikkeaa talousarviosta n. +0,8 milj. euroa. Tällöin kunnallisveroa kertyisi n. 1,1 % edellisvuotta vähemmän. Yhteisöveroa muodostuisi lähes +19,1 % edellisvuotta enemmän. Kasvuun vaikuttaa maksuunpantujen ennakkoverojen nousu ja vuoden 2016 verotukseen liittyen toukokuussa saatu yksittäinen ennakontäydennysmaksu, josta kuntien osuus oli reilu 200 milj. euroa. Verohallinnon tilitysjärjestelmä kunnille perustuu jako-osuusarvioihin, joita verohallinto tarkistaa vuosittain verotustietojen valmistuttua kuntakohtaisesti ja veronsaajaryhmittäin (valtio, kunnat, seurakunnat). Lopulliset verotustiedot valmistuvat noin kahden vuoden viiveellä, jonka jälkeen kunnat saavat oikaisutilitykset. Maksuunpantavat oikaisutilitykset vaikeuttavat tilitysjärjestelmän ennustettavuutta. Kunnan verotuloennuste vuosille perustuu Kuntaliiton lokakuun kehysarvioihin ja kunnan omiin ennusteisiin. Väestöennuste poikkeaa vuoden 2018 osalta Kuntaliiton ja kunnan omien 39

41 ennusteiden osalta. Vaikutus kunnallisverossa olisi n. 0,5 milj. euroa (-186 hlö), jota ei kuitenkaan ole huomioitu. Viimeisimmät kuntien verotuloja muutoin muuttavat tekijät on huomioitu. Kilpailukykysopimukseen liittyvä työtulovähennyksen korottaminen vähentää kunnallisveron tuottoa, mutta vastaavasti lapsivähennyksen päättyminen ja asuntolainan korkovähennyksen leikkaus parantavat verokertymää. Kiky-sopimuksesa sovitut palkansaajien maksuihin liittyvät muutokset alentavat kunnallisverotuottoja edelleen vuonna Tätä veromenetystä ei kompensoida. Kuntaliiton kehyksessä on kiinnitettävä huomiota kunnallisverojen suhteellisen suureen kasvuun vuosina Kehyksessä on huomioitu ainoastaan päätösperusteiset vaikutukset vähennyksiin ja päätösten puuttuessa ko. vuosien osalta, kasvavat verotulot normaalia myönteisemmin. Lisäksi ansiotulojen kasvu on ennakoitu viimeisenä ennustevuotena lähes 3 %:iin, joka nostaa verotuloennustetta. Yhteisöveron arvioinnissa on hyödynnetty myös ilmoitettuja tilinpäätös-/verotietoja. Yhteisöveron ryhmäosuus nousee 1,01 % varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kompensaation seurauksena eli on 2018 yht. 31,35 %. Kiinteistöverokertymään kunnassa vaikuttaa alentavasti yleisen kiinteistöveron piirissä olevien rakennusten verotusarvojen yhteissumman pienentyminen. Kokonaisverokertymä olisi n. 1,4 % kuluvaa vuotta parempi, mikäli ennuste toteutuu. Verotuloennuste on seuraava (milj. euroa) TP 2016 TA 2017 TA 2017 ennuste TA 2018 Muutos % Kunnan tulovero 76,2 74,8 75,3 76,7 1,8 Yhteisövero 3,8 4,1 4,6 4,4-4,3 Kiinteistövero 5,3 5,5 5,3 5,3 0 Yhteensä 85,3 84,4 85,2 86,4 1,4 4.3 Valtionosuudet Uusi laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta tuli voimaan alkaen. Sen myötä ikäryhmitystä on uusittu ja sen painoarvoa muutettu. Kriteerejä on karsittu ja jäljelle on jäänyt (Siilinjärven kuntaan vaikuttavina) painoarvoltaan ja sisällöltään muuttunut sairastavuus sekä työttömyysaste, vieraskielisyys, asukastiheys ja koulutustausta. Lisäosana valtionosuutta tuo työpaikkaomavaraisuus. Laskennalliset kustannukset muodostuvat asukasluvun, vuosittain vahvistettavien perushintojen ja kriteerien kertoimien avulla. Yhteenlasketusta laskennallisten kustannusten summasta kuntien rahoitusosuus vuonna 2018 on ennakkotiedon mukaisesti n ,31 euroa/asukas. Laskua edelliseen vuoteen on yht. n. 87 euroa/asukas eli -2,4 %. Luku pitää sisällään mm. sekä edellisen että nykyisen hallituksen sopimat valtionosuuteen kohdistuvat lisäleikkaukset sekä indeksi- ja kustannustenjaon tarkistuksen, jotka tällä kertaa pienentävät omarahoitusosuutta. Valtionosuuksien indeksitarkistukset on jäädytetty vuosien osalta. Ikärakennekohtaisten tekijöiden muutokset ja osa määräytymisperusteista on muutettu. Alustava tieto verotuloihin kohdistuvasta tasauksesta sekä veromenetysten kompensaatio on myös otettu huomioon. Valtionosuuden kokonaismäärä on keskimäärin n /asukas. Siilinjärven väestörakenteen vuoksi valtionosuus jää n /asukas. Luku sisältää myös verotulotasauksen vaikutuksen ja OKM:n osuuden. Kuntaliitto on laskenut vuosille kohdistuvien peruspalvelujen valtionosuuteen vaikuttavien leikkausten vaikutusta. Varsinaisten valtionosuusleikkausten lisäksi mukaan on laskettu myös asiakasmaksukorotusten vähentämä valtionosuus, indeksijäädytykset sekä kilpailukykysopimuksen vaikutus. Kuntaliitto on päätynyt 389 euroa/ asukas suuruiseen kuntien valtionosuutta leikkaavaan summaan. Rahamääräisesti tämä merkitsee Siilinjärven kunnassa n. 8,5 milj. euroa saamatonta valtionosuutta. Summasta pelkästään kikyn osuus on 85,5 /asukas eli n. 1,9 milj. euroa. 40

42 Vuoden 2018 verotulotasauslaskelma perustuu Kuntaliiton verotuloennustekehikkoon ja verotuksesta saatuihin ennakkotietoihin vuoden 2016 verotuksesta. Valtionosuuksien ennakkotiedot on julkaistu Tiedot täsmentyvät vielä joulukuussa julkaistavissa valtionosuuspäätöksissä. Alla olevan taulukon luvuissa merkittävimmät muutokset laskennallisissa kustannuksissa ja omarahoitusosuudessa johtuvat em. kiky-sopimukseen liittyvän vähennyksen kasvusta sekä valtion ja kuntien välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta, joka vähentää valtionosuutta. Verotulotasauksen osuus pienenee tai suurenee vuosittain verotulokasvun myötä. Arvio valtionosuuksista on seuraava (1 000 euroa): TP 2016 TA 2017 TA 2017 ennuste TA 2018 muutos % Peruspalvelujen laskennalliset kustannukset ,2 Kunnan omarahoitusosuus ,5 Valtionosuus laskennallisiin kustannuksiin ,1 Valtionosuus % kunnassa 25,17 25,28 25,22 25,48 Valtionosuus % keskimäärin 25,61 25,23 25,23 25,34 Lisäosat ,6 Lisäykset ja vähennykset ,5 Järjestelmämuutoksen tasaus* Verotulotasaus ,1 Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus ,2 Valtionosuus yhteensä ,9 Järjestelmämuutos liittyi voimaan tulleeseen lakimuutokseen 4.4 Rahoitustulot ja -menot Pitkäaikaisten lainojen korkomenot arvioidaan vuonna 2018 noin 0,710 milj. euroksi. Oletuksena on, että korkotaso pysyy nykyisellä tasolla ensi vuoden aikana. Muut rahoitusmenot koostuvat viivästyskoroista ja eriytettyjen taseyksiköiden sisäisistä jäännöspääoman koroista tai peruspääoman korvauksista (sisäinen erä). Muut rahoitustulot ulkopuolisilta arvioidaan noin 0,531 milj. euroksi. Muut rahoitustulot koostuvat mm. osinko- ja viivästyskorkotuloista ja sairaanhoitopiirin peruspääoman korosta. Korkotulot sisältävät mm. antolainojen korkotulot. Eriytettyjen taseyksiköiden jäännöspääoman korko on 2,170 milj. euroa ja peruspääoman korvaus 0,347 milj. euroa (sisäinen erä). 4.5 Vuosikate Vuosikate ilmoittaa kuinka paljon kunnan tulorahoituksesta jää juoksevan toiminnan kulujen jälkeen käytettäväksi investointeihin. Mikäli vuosikate riittää kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli poistot, on kunnan talous tuloslaskelman valossa tasapainossa. Tästä huolimatta kunta voi velkaantua, koska nettoinvestoinnit ovat useimmiten poistoja suuremmat. Rahoituksellisesti tasapainoisessa tilanteessa vuosikatteen tulisi riittää nettoinvestointeihin. Vuoden 2018 talousarvioehdotuksessa vuosikate on 6,921 milj. euroa ja tilikauden tulos 0,060 milj. euroa ylijäämäinen. Vuosikate kattaa näin suunnitelmapoistot. Kunnan poistonalaisten uusinvestointien määrä (10,6 miljoonaa euroa) talousarviovuonna ylittää noin 3,7 milj. eurolla suunnitelmanmukaiset poistot. 41

43 4.6 Tilikauden tulos ja ali-/ylijäämä Suunnitelmanmukaiset poistot ovat talousarvion tuloslaskelmaosassa kunnan tilikauden tuloksen laskemiseksi tarvittava erä. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan varauksia tai vapaata omaa pääomaa. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat poistoero- ja tuloksenkäsittelyeriä. Ylijäämäinen tilikauden tulos voidaan siirtää varauksiin, rahastoida tai liittää edellisiltä vuosilta kertyneeseen yli- tai alijäämään. Ylijäämää lisääviä tai alijäämää vähentäviä eriä ovat varausten ja rahastojen vähentäminen. Vuoden 2017 talousarvion tuloksen ennakoidaan elokuun estimaatin mukaan muodostuvan noin +1,584 milj. euroa ylijäämäiseksi. Vuodelle 2018 muodostuisi talousarvioesityksen mukaisesti n. 0,060 milj. euron ylijäämä. Tämä kehitys pitäisi kunnan kumulatiivisen ali-/ylijäämän suurin piirtein nollan tuntumassa tulevina vuosina. Tuloslaskelmassa on luvut esitetty talousarvion 2017 pohjalta ja tämä vaikuttaa tuloslaskelman alaosassa olevan taulukon kertyneen ali- /ylijäämän esitettyyn määrään. Alla olevassa taulukossa on sen sijaan esitetty kuinka ali- ja ylijäämät käyttäytyvät kun lähtökohdaksi otetaan vuoden 2017 ennustettu tilanne. Ali- ja ylijäämän määrä vuosina (1 000 euro10 Tilinpäätös 2016 TA 2017 ennuste 2018 TS 2019 TS 2020 Edellisten kausien ali-/ylijäämä Tilinpäätös Taloussuunnitelma Ali-/ylijäämä vuoden lopussa Taloussuunnitelma Vuoden 2018 toimintakate rajattiin kehysvalmistelussa kuluvan vuoden toteumatilanteen ja sen pohjalta tarkennetun koko vuoden ennusteen pohjalta -111,7 milj. euroon. Käytännössä talousarviotaso määriteltiin kuluvan vuoden tasolle. valmistelun edetessä vuoden 2018 kehykseen ei aivan päästy. Toimintakatteeksi muodostui -112,1 milj. euroa. Taloussuunnitelmavuosien toimintakatteen kasvuksi muodostui 1,7 % / vuosi (noin 1,9 milj. euroa / vuosi). Taloussuunnitelmavuosien ali- ja ylijäämän kehitys on muodostunut yllä olevaan taulukkoon em. 1,7 %:n vuosittaisella toimintakatteen kasvulla. Tavoitteena se on haastava semminkin, kun palvelualueille on alkanut muodostua muutaman vuoden talouden tasapainottamisen seurauksena resursointipaineita. Toimitiloihin liittyvät viipale- ym. ratkaisut kuormittavat kustannustasoa ja käytöstä poistuvien tilojen alas kirjauksia ei ole sisällytetty taloussuunnitelmaan. Lisäksi palvelualueilta puuttuu suunnitelmavuosien muutostiedot. Neljän viimeisen toteutuneen vuoden kasvu on ollut 2,3 prosenttia. Tulopohjan kehittymisen odotetaan kuitenkin olevan positiivista piristyneestä talouskasvusta johtuen. Kuntaliiton verokehyksessä kunnallisverot kasvavat suhteellisen paljon vuosina 2019 ja Tähän on syytä kiinnittää huomiota, koska kehikon ansiotuloista ja veroista tehtävistä vähennyksistä ei ole tehty ko. vuosille päätöksiä ja sen vuoksi verotulot kasvavat normaalia enemmän. Lisäksi ansiotulot kasvavat ennusteen mukaan viimeisenä suunnitelmavuotena lähes 3 prosenttia, joka myös nostaa verotuloennustetta vaikka veroperuste- ja maksumuutokset rajoittavatkin veropohjan kasvua. Jos toimintakatteen muutos ja verotuloluonteisen tulorahoituksen määrä asettuvat taloussuunnitelman tasolle, alijäämäkehitykseltä on mahdollista välttyä. Talouden liikkumavara on kuitenkin olematon ja sitä kaventaa mittavat investointitarpeet. Investointien keskimääräinen tavoitetaso asetettiin taseeseen toteutettavien investointien osalta suunnitelmakauden vuosikatetasolle. Investointien osalta toteutus muodostuu etupainotteiseksi. Keskimääräisen investointitason ollessa vuosikatteen myötä vuosittain n. 7,6 milj. euroa, vuodelle 2018 on kohdennettu 10,8 milj. euron edestä investointikohteita. Keskimääräiseksi investointitasoksi muodostui 8,1 milj. euroa. Lisäksi on tarkoitus toteuttaa toimitilainvestointeja vuokrakohteina n milj. euron määräisesti. 42

44 Taloussuunnitelman tuloslaskelma ym. laskelmat on tehty ilman erillisiä, laskelmiin sisältyviä alijäämän kattamiseen suunniteltuja toimenpiteitä, koska alijäämää ei ennakoida muodostuvan. Taloussuunnitelmavuodet eivät myöskään pidä sisällään ennakointia mahdollisista sote- ja aluehallintouudistusten mukanaan tuomista muutoksista, koska konkreettiset tiedot kuntien rahoitusvaikutuksista ovat vasta alustavia eikä muutokseen liittyviä lakeja ole hyväksytty. Valtiovarainministeriön julkaisemaan Kuntatalousohjelmaan sisältyy painelaskelmien pohjalta tehdyt kuntatalouden kehitysnäkymät ja sopeutustarpeet vuosille Sopeutusten osalta tarkastelu rajoittuu sote-uudistuksen johdosta vuosiin. Siinä kuntakokoryhmittäin tehty laskennallinen paine veroprosentin korottamiseen asukkaan kunnissa vuodelle 2018 näyttää -0,25 prosenttiyksikön laskuvaraa ja vuodelle 2019 vain hienoista 0,05 prosenttiyksikön korotuspainetta. Suurin tarve korotuksiin kohdistuu asukkaan kuntiin joissa se on 0,54 prosenttiyksikköä 2018 ja 0,85 prosenttiyksikköä Vuonna 2018 n. puolella kunnista on tarve 0 3 prosenttiyksikön tuloveron korotuksiin ja vuonna 2019 korotustarpeessa olevien kuntien määrä lisääntyy. Siilinjärven kunnan talouden kehitysarvio on ollut kunnassa tehtyihin selvityksiin perustuen kuntatalouden yleisen kehitysnäkymän mukainen. Vuosien 2018 ja 2019 osalta tehty taloussuunnitelma vastaa tätä kehitystä. Sote- ja maakuntauudistukseen liittyvät kuntakohtaiset painelaskelmat ovat skenaarioita joiden kautta voidaan hahmottaa kunnan toimintakatteen ja verorahoituksen suuntaa uudistuksen jälkeen. Vuoden 2017 talousarvioon perustuvaan tasapainolaskelmaan (tulos n. -2,1 milj. euroa) perustuen kunnan 2020 tasapainotila saavutetaan leikkaamalla kunnan tulopohjaa 161 /asukas (noin 3,5 milj. euroa). Siirtymäkauden kuluessa tästä palautetaan 100 /asukas (noin 2,1 milj. euroa) eli kunnan tulos ilman Sotea (noin +1,6 milj. euroa vuonna 2017) heikkenisi pysyvästi noin 1,4 milj. euroa. Tämä voidaan Siilinjärvellä välttää, jos Soten nettokuluja saadaan pienennetyksi siten, että tasapainotila jää alle 100 /asukas, koska siirtymäkauden kuluessa se palautetaan ao. rajaan saakka kokonaan. Tarkasteltaessa vuoden 2017 toteumaa näin vaikuttaisi tapahtuvan. Keskeistä kunnan talouden aseman kehittymiselle on, että Soten nettokulukehitys saadaan pysymään mahdollisimman alhaisena tai alenevana. 4.8 Talouden tasapainottamisohjelma Kuntalain 110 :ssä säädetään talouden tasapainotilasta seuraavasti: Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä katetaan. Eli alijäämän kattamisen siirtomahdollisuus on poistunut ja toimenpiteet tulee sisältyä taloussuunnitelmaan. Valtuuston hyväksymä talouden tasapainottamisohjelma tehtiin vuosille Keskeisiä talouden vakauttamistoimia olivat ansio- ja kiinteistöverotulojen lisääminen veroastetta nostamalla sekä henkilöstökulujen alentaminen, jota auttoi mm. maltilliset palkkaratkaisut. Toteutettujen toimenpiteiden kuluja alentava vaikutus henkilöstötoimenpiteistä oli noin 3,5 milj. euroa ja muista noin 1,5 milj. euroa. Pysyväisluonteisia vuosittain toteutuvia toimenpiteitä oli arviolta noin 0,7 milj. euroa. Veroluonteisen tulorahoituksen aleneminen oli noin -7,3 milj. euroa, jota toimintakatteen arvioitua parempi kehitys (vakauttamistoimet) kompensoi. Lisäksi rahastopurkuja tehtiin 2,35 milj. eurolla. Taseeseen ei lopulta muodostunut alijäämää. Tavoitteena on pitää toimintakatteen muutos maksimissaan taloussuunnitelman mukaisesti 1,7 %:ssa. Tällä kehityksellä taseeseen mahdollisesti muodostuva alijäämä saadaan katetuksi kumulatiivisilla ylijäämillä. Viimeinen taloussuunnitelmavuosi sisältää useita epävarmuuksia, jotka saattavat vaikuttaa kunnan tulokseen ennalta arvaamattomasti. Toimintakatteen 1 % (1,1 milj. euroa) vastaa ansiotuloveron noin 0,3 %-yksikköä. Paine verotuloluonteisen rahoituksen kasvuun määrittyy toimintakatteen muutoksen kehityksen myötä. Tarve veronkorotukseen arvioidaan vuosittain, kun tiedetään tulorahoituksen kehitys tarkasteluajankohdan veron kertymäperusteilla. Tarpeeseen vaikuttavat yleinen kansantalouden kehitys, valtion toimenpiteiden toteutuminen kuntiin kohdistuvien velvoitteiden purkamisessa ja kunnan omien vakauttamistoimenpiteiden onnistuminen. Valtionosuuksien kasvu kompensoi osaltaan heikentynyttä verotulokehitystä. 43

45 Tuloslaskelma vuosille Tilinpäätös Muutos TS TS Ulkoinen, euroa % TOIMINTATULOT , Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatulot , Valmistus omaan käyttöön , TOIMINTAMENOT , Henkilöstömenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintamenot , TOIMINTAKATE , s Verotulot , s Valtionosuudet , s Rahoitustulot ja -menot , Korkotulot , Muut rahoitustulot , Korkomenot , Muut rahoitusmenot , VUOSIKATE , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelmanmukaiset poistot , Arvonalentumiset -365 TILIKAUDEN TULOS , Rahastojen lis.(-) tai väh.(+) 135 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatulot / Toimintamenot, 17,1 % 15,9 % 16,2 % 16,1 % 16,0 % Vuosikate / Poistot 112,0 % 65,1 % 100,9 % 101,5 % 133,3 % Vuosikate, euroa/asukas Kertynyt yli-/alijäämä, t Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Asukasmäärä vuoden lopussa s = sitova erä Kertynyt yli-/alijäämä on esitetty voimassa olevan talousarvion pohjalta. Vrt. kappale

46 5 RAHOITUSOSA Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman avulla. Rahoitulaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä sekä rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kunnan kassavarojen muutoksen tilikaudella. Investointimenot, rahoitusosuudet ja myyntitulot Vuodesta 2010 lähtien investointien vuotuinen keskiarvo on ollut noin 8,6 milj. euroa. Paineita investointien lisäämiseen luovat osittain tekemättä jääneet korjausinvestoinnit ja toisaalta tarpeet rakentaa uusia tiloja koulu- ja päiväkotipalveluille. Investointien netto-loppusummat ovat seuraavat: vuoden 2014 tilinpäätöksessä yhteensä noin 10,3 milj. euroa, 2015 noin 7,6 milj. euroa, 2016 noin 9,3 milj. euroa ja kuluvana vuonna noin 10,5 milj. euroa. vuoden 2018 nettoinvestoinneiksi muodostuisi noin 10,8 milj. euroa. Summa sisältää toimitilainvestointeja 1,9 milj. euroa, maa- ja vesirakentamista 2,2 milj. euroa ja vesihuoltolaitoksen investointeja 3,0 milj. euroa. Merkittävät panostukset kohdistuvat liikuntapaikkojen rakentamiseen ja peruskorjaukseen, 1,4 milj. euroa. Rahoitusosuuksia kertyy noin 0,4 milj. euroa. Investointiesitykset ylittävät asetetun, suunnittelukauden keskimääräisen 7,6 milj. euron vuosittaisen tavoitteen 3,2 milj. eurolla talousarviovuoden osalta. Investointien etupainotteisuus vaikuttaa otettavan lainan määrään ja riskinä on, etteivät tulevien vuosien investointimäärät tosiasiassa laske investointitasoa asetettuun tavoitteeseen. Taloussuunnitelmavuosien nettoinvestointien määrä olisi esityksen mukaisesti vuonna 2019 yhteensä 6,3 milj. Summa sisältää mm. toimitilainvestointeja noin 0,3 milj., maa- ja vesirakentamista 2,6 milj. sekä vesihuoltolaitoksen investointeja 1,6 milj. Viimeisellä taloussuunnitelmavuodella 2020 investoinnit olisivat yhteensä 7,1 milj. euroa. Tuolloin toimitilainvestointeja on noin 0,05 milj. maaja vesirakentamista 2,6 milj. ja vesihuoltolaitoksen investointeja 2,8 milj. euroa. Investoinneista on oma osionsa kirjan loppuosassa. Tavoitteeksi on voimassa olevassa kuntastrategiassa asetettu velkamäärän pysyminen kuntien keskimääräisen asukaskohtaisen velkamäärän alapuolella. Kunnanhallituksessa on syksyllä 2017 erikseen määritelty taseeseen toteutettaville investoinneille tavoitetasoksi suunnitelmakauden keskimääräinen vuosikatetaso. Taloussuunnitelman suunnitelmakauden strategiseksi nettoinvestointien tavoitteelliseksi määräksi on asetettu suunnitelmakauden leasing-kohteiden vuosivuokran ja vuosikatteen keskiarvo, mikä toteutuessaan johtaa noin 8 milj. euron keskimääräiseen investointitasoon ja noin 1 milj. euron velkamäärän kasvuun suunnittelukaudella. Tulevat toimitilainvestointien uudisrakennuskohteet ja merkittävät korjausinvestoinnit on tarkoitus toteuttaa pääasiassa leasing-rahoituksella ja vuokrakohteina. Suunnitelmakaudella on arvioitu käynnistyvän yhteensä 8 (hankearvo yhteensä 54 milj. euroa) hanketta, joista kauden aikana valmistuu yksi vuokrakohde (2,5 milj. euroa) ja kolme leasing-rahoitus kohdetta (noin 16 milj. euroa). Neljän käynnistyvän hankkeen toteutus ajoittuu kaudelle Näistä merkittävin on terveyskeskus (15 milj. euroa), joka toteutetaan vuokramallilla ja vuokrataan maakunnan tilakeskukselle. Leasing-kohteina toteutettavien kohteiden vuosivuokran on arvioitu niiden valmistuttua yhteensä vuonna 2022 olevan noin 2,1 milj. euroa. Tässä vaiheessa arvioidaan, että vuonna 2018 vuosikate kattaa noin kaksi kolmasosaa nettoinvestoinneista, vuonna 2019 ja 2020 vuosikatteella katettaisiin kaikki nettoinvestoinnit, mikäli ne toteutetaan suunnitellulla tasolla. Lisäksi vuosikatteen tulee tällöin toteutua suunnitellusti. Kohdassa 4.7 Taloussuunnitelma on arvioitu suunnitelmavuosien tilannetta. Investointien rahoittaminen kasvattaa lainamäärää näillä taloussuunnitelmakauden luvuilla noin 1,3 miljoonaa euroa eli noin 60 /asukas. 45

47 Rahoitus Pitkäaikaisten lainojen vähennykset eli lainojen lyhennykset arvioidaan vuonna 2018 yhteensä 10,9 milj. euroksi. Uutta lainaa otetaan tulevana talousarviovuonna noin 15,0 milj. euroa, joten lainakanta kasvaa 4,1 milj. euroa eli yht. 67,5 milj. euroon. Investointitason vuoksi asukaskohtainen lainamäärä ylittää kolmen tuhannen euron rajan ollen euroa. Kunnan lainakanta oli vuoden 2016 lopussa noin 61,1 milj. euroa ja asukaskohtaiseksi lainamääräksi muodostui euroa. Kuntien vastaava keskimääräinen luku oli euroa. Kuluvan vuoden 2017 lainakanta on arviolta 63,4 milj. euroa eli /asukas. Lainanottovaltuus Hyväksyessään talousarvioesityksen valtuusto myöntää vuodelle 2018 enintään 15,0 milj. euron lainanottovaltuuden. Ko. summasta käytetään noin 10,9 milj. euroa vanhojen lainojen lyhennyksiin ja uutta lainkantaa kertyy noin 4,1 milj. euroa. Kunnan lainamäärän kehitys vuosina , vuosi 2017 ennuste ennuste Lainanotto Lyhennykset Nettolainanotto Lainakanta Lainat euroa/asukas Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit nettoinvestoinnit vuosikate poistot

48 milj.euroa euroa / asukas SIILINJÄRVEN KUNTA 2018 ja taloussuunnitelma Lainakanta ja lainamäärä euroa asukasta kohden ,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10, , Lainamäärä 35,5 42,1 43,3 53,7 58,4 58,7 61,1 63,4 67,5 66,8 64,7 euroa / asukas

49 Rahoituslaskelma vuosille Tilinpäätös TS 2019 TS 2020 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät -412 Tulorahoitus Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vast. hyöd. luovutustulot 725 Investoinnit Toiminnan ja investointien rahavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA s Antolainasaamisten lisäys -38 s Antolainasaamisten vähennys Antolainauksen muutos s Pitkäaikaisten lainojen lisäys s Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lainakannan muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset RAHOITUKSEN RAHAVIRTA VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN Rahavarat Rahavarat Rahoituslaskelman tunnusluvut Lainanhoitokate 0,8 0,4 0,7 0,7 0,9 Kassan riittävyys, pv s = sitova erä 48

50 6 KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosan kaikkiin eurotaulukoihin sisältyy sisäiset erät Tuloslaskelma vuosille Tilinpäätös TS TS TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot TOIMINTAKATE s Verotulot s Valtionosuudet s Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelmanmukaiset poistot Arvonalentumiset -365 TILIKAUDEN TULOS Rahastojen lis.(-) tai väh.(+) 135 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatulot / Toimintamenot, 27,5 % 26,2 % 26,3 % 26,2 % 26,1 % Vuosikate / Poistot 112,0 % 65,1 % 100,9 % 101,5 % 133,3 % Vuosikate, euroa/asukas Kertynyt yli-/alijäämä, t Kertynyt yli-/alijäämä, euroa/asukas Asukasmäärä vuoden lopussa s = sitova erä 49

51 Toimintatulot palvelu- ja tulosalueittain vuosina Tilinpäätös Muutos euroa Muutos % KONSERNI- JA MAANKÄYTTÖPALVELUT Vaalit Joukkoliikenne ,2 Konserni- ja maankäyttöpalvelut Hallinto- ja viestintäpalvelut Elinkeinotoimi ,9 Henkilöstöpalvelut ,8 Maapolitiikka ja paikkatietopalvelut ,8 Kaavoitus Konserniyhtiöt ,1 Yhteensä ,3 SIVISTYSPALVELUT Opetuspalvelut ,3 Varhaiskasvatuspalvelut ,2 Kansalaisopisto ,6 Kirjasto ,9 Liikuntapalvelut ,4 Nuoriso- ja kulttuuripalvelut ,9 Yhteensä ,5 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Yhteiset palvelut ,0 Sosiaali- ja perhepalvelut ,1 Pakolaishuolto Hoiva- ja vanhuspalvelut ,5 Terveyspalvelut ,3 Erikoissairaanhoito 113 Yhteensä ,5 TALOUS- JA TUKIPALVELUT Tilintarkastus ,6 Ympäristöterveyspalvelut ,7 Maaseutuhallinto ,5 Talous- ja tukipalvelut Talouspalvelut ,5 Muut tukipalvelut ,5 Tietotekniikkapalvelut ,7 Ruoka- ja puhtauspalvelut ,6 Yhteensä ,7 TEKNISET PALVELUT Tekniset palvelut Tekninen hallinto ja varikkopalvelut ,0 Kuntatekniikka ,1 Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Yksityistieasiat 478 Toimitilojen ylläpito ,9 Vesihuoltolaitos ,7 Yhteensä ,7 KUNTA YHTEENSÄ ,1 50

52 Toimintamenot palvelu- ja tulosalueittain vuosina Tilinpäätös Muutos euroa Muutos % KONSERNI- JA MAANKÄYTTÖPALV. Vaalit ,1 Joukkoliikenne ,6 Konserni- ja maankäyttöpalvelut Hallinto- ja viestintäpalvelut ,8 Elinkeinotoimi ,0 Henkilöstöpalvelut ,8 Maapolitiikka ja paikkatietopalvelut ,5 Kaavoitus ,5 Konserniyhtiöt ,3 Yhteensä ,0 SIVISTYSPALVELUT Opetuspalvelut ,5 Varhaiskasvatuspalvelut ,6 Kansalaisopisto ,4 Kirjasto ,6 Liikuntapalvelut ,2 Nuoriso- ja kulttuuripalvelut ,9 Yhteensä ,1 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Yhteiset palvelut ,0 Sosiaali- ja perhepalvelut ,8 Pakolaishuolto ,5 Hoiva- ja vanhuspalvelut ,5 Terveyspalvelut ,3 Erikoissairaanhoito ,2 Yhteensä ,2 TALOUS- JA TUKIPALVELUT Tilintarkastus ,6 Ympäristöterveyspalvelut ,1 Maaseutuhallinto ,6 Pelastustoimi ,2 Talous- ja tukipalvelut Talous- ja tukipalveluiden hallinto ,8 Talouspalvelut ,5 Muut tukipalvelut ,6 Tietotekniikkapalvelut ,1 Ruoka- ja puhtauspalvelut ,2 Yhteensä ,5 TEKNISET PALVELUT Tekniset palvelut Tekninen hallinto ja varikkopalvelut ,4 Kuntatekniikka ,3 Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu Rakennusvalvonta ,7 Ympäristönsuojelu ,4 Yksityistieasiat ,1 Toimitilojen ylläpito ,6 Vesihuoltolaitos ,0 Yhteensä ,0 KUNTA YHTEENSÄ ,6 51

53 6.1 KONSERNI- JA MAANKÄYTTÖPALVELUT Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Vesa Lötjönen Konserni- ja maankäyttöpalvelut on yksi kunnan viidestä palvelualueesta. Konserni- ja maankäyttöpalvelut tuottaa koko kunnan hallinto- ja viestintäpalvelut, elinkeinopalvelut, henkilöhallinnon palvelut, kaavoituksen ja maapolitiikan sekä paikkatietopalvelut. Palvelualueen vastuulla on lisäksi kunnan kokonaiskehityksen, kunnan toiminnan ja talouden sekä alueellinen kehitys sekä konsernijohtaminen. Palvelualue sisältää seuraavat valtuustoon nähden sitovat kokonaisuudet: SITOVUUSTASOT Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Keskusvaalilautakunta Vaalit Kunnanhallitus Joukkoliikenne Konserni- ja maankäyttöpalvelut Sitovuustasot yhteensä Palvelualueen informatiivinen tuloslaskelma KONSERNI- JA MAAN- KÄYTTÖPALVELUT Tilinpäätös Muutos % Myyntituotot ,00 Sisäisten palvelujen myynti ,70 Maksutuotot ,40 Tuet ja avustukset ,30 Vuokratuotot ,60 Muut toimintatuotot ,40 TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut ,00 Palvelujen ostot ,80 Sisäiset palvelujen ostot ,20 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,60 Avustukset ,10 Vuokrat ,50 Sisäiset vuokrat ,10 Muut toimintakulut ,30 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot ,

54 K E S K U S V A A L I L A U T A K U N T A Vaalit Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilö: hallintosihteeri Tuula Kohonen Toiminta-ajatus Valtuuston on vaalilain mukaan asetettava kuntaan toimikaudekseen kunnan keskusvaalilautakunta. Keskusvaalilautakunta kokoontuu vaalilaissa säädettyinä aikoina sekä muulloin lautakunnan puheenjohtajan kutsusta tarvittaessa. Keskusvaalilautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä ja lautakunnan sihteerinä toimii hallintosihteeri. Keskusvaalilautakunnan tehtävä on ylläpitää valmiutta vaalien ja kansanäänestysten järjestämiseen, vastata vaalien ja kansanäänestysten järjestämisestä sekä suorittaa vaalien alustava tuloksen laskenta valtakunnallisten ohjeaikojen puitteissa. Kuntavaaleissa keskusvaalilautakunta huolehtii lisäksi ehdokasasettelusta ja tuloksen laskennasta. Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Kuntastrategialla ei ole vaikutuksia kunnan vaaliviranomaisten toimintaan. Keskusvaalilautakunnan toiminta perustuu vaalilainsäädännön sekä vaalien toimittamisesta annettujen ohjeiden noudattamiseen. Keskusvaalilautakunta käyttää samoja asianhallinta- ja tiedonvälitysjärjestelmiä kuin muutkin toimielimet ja noudattaa samoja kokous- ja muita käytäntöjä. Tuloslaskelma VAALIT Tilinpäätös Muutos % Myyntituotot TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut ,70 Palvelujen ostot ,50 Sisäiset palvelujen ostot ,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,00 TOIMINTAKULUT , TS 2019 TS 2020 TOIMINTAKATE ,

55 K U N N A N H A L L I T U S Joukkoliikenne Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilö: talouspäällikkö Pekka Kauhanen Toiminta-ajatus Joukkoliikenteen tulosalueen tehtävänä on edistää ja ylläpitää joukkoliikennettä yhteistyössä toimivaltaisen joukkoliikenneviranomaisen, liikennöitsijöiden, naapurikuntien ja ELY-keskuksen kanssa niin, että se tarjoaa hyvät ja riittävät yhteydet niin työssäkäyntiin kuin erilaisten palveluiden hyväksikäyttöön. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kuopion kaupunki ja Siilinjärven kunta muodostavat yhteisen joukkoliikennealueen. Kuopion kaupunki on toimivaltainen viranomainen sen liikenteen osalta, mikä ajetaan täysin ko. kuntien alueella. ELY on edelleen toimivaltainen viranomainen ko. kuntien ulkopuolelle suuntautuvan liikenteen osalta. Toimivaltaisen viranomaisen tehtävänä on joukkoliikenteen palvelutason määrittely, kehittää eri toimijoiden yhteistyötä ja lisätä joukkoliikenteen kiinnostavuutta ja käyttöä. Asioiden hoitamiseksi ovat kunnat hyväksyneet tahoillaan kaupunkiseudun toimivaltaista joukkoliikenneviranomaista koskevan yhteistoimintasopimuksen. Yhteistoiminnan tavoitteena on toteuttaa kuntarajat ylittävää yhteistyötä joukkoliikenteen järjestämisessä joukkoliikennelain mukaisesti sekä kehittää ja koordinoida seudullista joukkoliikennettä ja kuntien henkilökuljetuksia. Kuopion kaupunkiseudun toimialueelle on hyväksytty joukkoliikenneohjelma 2025 tavoitteellisena ohjelmana joukkoliikenteen kehittämistyölle. Joukkoliikenne ohjelma tukeutuu ja edistää voimassa olevaa Siilinjärven kuntastrategiaa. Joukkoliikenneohjelman jatkotyönä valmistuvat linjastosuunnitelma ja maksuvyöhykeselvitys vuodenvaihteessa Joukkoliikenneviranomaisen tehtäviä hoitaa Kuopion kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueeseen kuuluva Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta. Lautakuntaan kuuluu seitsemän jäsentä, joista viisi on Kuopiosta ja kaksi Siilinjärveltä. Joukkoliikennelautakunnan sekä kaupungin organisaatioon perustetun henkilökuljetusyksikön toimintakustannukset jaetaan sopijakuntien asukaslukujen suhteessa. Vuonna 2018 Siilinjärven kunnan osuus toimintakustannuksista on noin Siilinjärven joukkoliikenteen perustarjonta ja palvelutaso ovat kohtuullisen hyvä varsinkin kouluvuoden aikana. Kuopio Siilinjärvi-välin vuorotarjonta on paikallisliikenteen tasoista kaikkina viikonpäivinä sunnuntailiikennettä lukuun ottamatta. Moottoritietä käyttävä kaukoliikenne huomioiden Kuopio Siilinjärvi-väli on kilpailutasoista henkilöautoliikenteeseen nähden. Valmisteilla olevan lähiliikenteen linjastosuunnitelman tavoitteena on parantaa ruuhka-aikojen perustarjontaa. Maksuvyöhykeselvityksessä kunnan tavoite on yhtenäistää A B-vyöhykkeiden (Siilinjärvi Kuopion yhteysvälin) lippujen hinnoittelua yhdistämällä vyöhykkeet yhdeksi vyöhykkeeksi. Joukkoliikenteen järjestämistapamuutoksen myötä kunnalla on aiempaa enemmän vastuuta joukkoliikenteen järjestämisessä. Nykyisessä sopimusmallissa kunta saa joukkoliikenteen lipputulot, jolloin kunnalla on intressi matkustajamäärien ja lipputulojen kasvattamiseksi. Vuonna 2015 käyttöön otetun Waltti-lippujärjestelmän myötä matkustajamäärät ovat kasvaneet. Siilinjärvi-Kuopio lähiliikennealueella arvioidaan myönteisen matkustajamäärien kehityksen jatkuvan vuonna Lipputuloja arvioidaan kertyvän n euroa (+4,2 %). Matkustajamäärien myönteisen kehityksen jatkumiseen vaikuttavat merkittävästi oikeat ratkaisut valmisteilla olevassa linjastosuunnitelmassa ja asiakaslippujen hinnoitteluun vaikuttavassa maksuvyöhykeselvityksessä. 54

56 Yleistä joukkoliikennetarjontaa täydentää kunnan oma asiointi- ja palveluliikennejärjestelmä Pali. Se palvelee kaikkia kuntalaisia, mutta sen ominaisuuksissa ja kalustossa on otettu huomioon mahdollisimman hyvin vanhusten ja vammaisten tarpeet. Palveluliikenne hoidetaan kahdella Palibussilla, joista toinen palvelee varsinkin kunnan eteläosia. ssa palveluliikenteen nettokustannukset ovat n (-0,8 %) vuonna Kuntien välisen joukkoliikenteen toimivaltaisena viranomaisena toimiva Pohjois-Savon ELY-keskus on siirtynyt valtaosin Waltti lippu- ja maksujärjestelmään. Siilinjärveläisillekin tuttu ja paljon käytetty Seutulippu käy vielä toistaiseksi vuonna 2018 ELY-keskuksen Waltti-sopimusliikenteessä. Kuntien järjestämän liikenteen ja ELY-keskuksen liikenteen Waltti-liput ovat yhteensopivia. Tulot ja kustannukset tasoitetaan viranomaisten kesken nousukorvauksilla. Vuonna 2018 Siilinjärvelle arvioidaan koituvan kustannuksia nousukorvauksista n ja vastaavasti tuloja n Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt Toimivaltaisena viranomaisena joukkoliikennealueella on Kuopion ja Siilinjärven kuntien yhteinen joukkoliikennelautakunta. Joukkoliikennelautakunnan toimintaa ohjaavat kuntalaki ja Kuopion kaupunginvaltuuston hyväksymät johtosäännöt ja joukkoliikennelautakunnan hyväksymä toimintasääntö. n toteutumista valvotaan kuukausittaisilla raportoinnilla sekä kolmannesvuosittain toteutettavalla valtuustoraportoinnilla. Toiminnasta raportoidaan myös joukkoliikennelautakuntaa. Joukkoliikenteen toiminnan toteutumista ja kustannuksia seurataan myös ELY-keskuksen toimesta. Joukkoliikenteen palvelutaso on työssäkäyntiliikenteen osalta hyvällä tasolla. Joukkoliikenne ohjelmassa on määritelty palvelutaso tuleville vuosille. Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Siilinjärven kuntastrategia ja toiminnan tavoitteet maankäytön sekä palvelurakenteen osalta ovat huomioitu Kuopion seudun joukkoliikenne 2025 ohjelmassa. Joukkoliikenteen keskeisenä kehittämistavoitteena on asumisen, työpaikkojen ja palveluiden suunnittelemista siten, että ne ovat saavutettavissa joukkoliikenteellä. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 Tavoitteet ja toimenpiteet 2018 Suunnittelukauden tavoite Kasvavan työssäkäyntiliikenteen vaatimukset huomioidaan joukkoliikenteessä VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Tavoitetaso Palvelutason säilyttäminen Vuosittain seurattavat mittarit Asiakastyytyväisyys Riskiarvio Palvelutason heikkeneminen vähentää joukkoliikenteen saatavuutta Siilinjärvi-Kuopioyhteysväli yhdeksi vyöhykkeeksi Yksi vyöhyke koko alueella Päätös asiasta Pystyykö yhteinen lautakunta tekemään päätöksen 55

57 Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Myydyt Waltti-kausiliput (kpl) Joukkoliikenteen nettokustannukset - 52,63 41,15 42,87 42,87 ( /asukas) Keskeiset talouden muutokset Tulot Kaupunkiliikenteen (lähiliikenne) lipputulojen lisääntyminen KELA:n korvaamien koulumatkatukien lisäys Menot Joukkoliikenteen kuljetuskustannusten (liikennöintikorvausten) väheneminen Tuloslaskelma JOUKKOLIIKENNE Tilinpäätös Muutos % TS 2019 TS 2020 Myyntituotot ,80 Sisäisten palvelujen myynti ,70 Tuet ja avustukset ,00 TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut ,20 Palvelujen ostot ,90 Sisäiset palvelujen ostot Avustukset TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

58 K U N N A N H A L L I T U S Konserni- ja maankäyttöpalvelut Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Vesa Lötjönen Toiminta-ajatus Konserni- ja maankäyttöpalvelut -palvelualueen tehtävänä on tuottaa keskitetysti kunnan hallintoja viestintäpalvelut, elinkeinopalvelut, henkilöstöpalvelut, kaavoituksen ja maapolitiikan sekä paikkatietopalvelut. Konserni- ja maankäyttöpalvelut -palvelualueen keskeisiin tehtäviin kuuluu myös kunnan muiden palvelualueiden ja toimintayksiköiden tukeminen ja ohjaaminen. Kunnanjohtajan johdolla palvelualueen tehtäviin kuuluu koko kunnan hallinnon, taloudenhoidon sekä muun palvelutoiminnan johtaminen ja kehittäminen sekä omistajapolitiikan johtaminen. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Toimintaympäristössä tapahtuu paljon muutoksia. Suomen talouden paraneminen auttaa kuntataloutta pitkällä aikavälillä, mutta kuntatalous on edelleen tiukalla. Uudistus maakunta- ja sosiaali- ja terveyspalveluissa vaikuttavat kunnan johtamiseen, päätöksentekoon, palveluverkostoon, palveluiden laatuun ja palveluiden kustannuksiin. Tämä muutos tulee vaikuttamaan koko kunnan toimintaan, ja siinä tulee korostumaan konserniohjaus sekä demokraattinen päätöksenteko niin ylikunnallisissa kuin maakunnallisissakin toimielimissä. Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopistealueet ja menettelyt Kuntastrategian päivitys on käynnissä. Valitettavasti niitä muutoksia ei ole voitu huomioida tässä talousarviossa. Kuntastrategiaa päivitettäessä tulee huomioida ennakoivasti maakunta- ja soteuudistuksen vaikutukset kunnan rooliin kuntapalveluiden osalta. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen kaikilla mahdollisilla osa-alueilla ja tavoilla sekä elinkeinotoiminnan toimintaedellytysten vahvistaminen tulevat olemaan em. uudistusten myötä entistä vahvemmin toiminnan keskiössä. Omatoimisuuteen ja oman vastuunottokyvyn vahvistamiseen tarvitaan niin kunnalta kuin kuntalaisilta uusia ja innovatiivisia toimintatapoja. Tällaisten toimintaedellytysten luomisessa tulee olla vahva valmius luoda uutta ennakkoluulottomasti ja vahvistaa olemassa olevia hyviä käytänteitä. Työtapaturmien vähentämiseksi tulee edelleen kiinnittää koko henkilöstön huomio ennakoivaan ja ennaltaehkäisevään toimintaan kaikilla osa-alueilla. Riskiarviointia tulee tehdä kattavasti kaikissa kunnan toimintayksiköissä. Henkilöstön sitouttaminen tähän toimintaan on ensiarvoisen tärkeää. Talous- ja työllisyystilanne kokonaisuutena vaikuttavat vahvasti uusien asuntojen kysyntään. Kysyntään voidaan vaikuttaa myös kunnan toimivalla palvelurakenteella. Yritysten toimintaedellytyksiä kunnassa voidaan entisestään vahvistaa nopeasti käyttöönotettavilla yritys- ja liikerakennusalueilla. Kunnan tuki osaavan henkilöstön osalta on myös kriittinen menestystekijä. Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Suunnittelukauden tavoitteilla on tarkoitus vastata kuntastrategian seuraaviin tavoitteisiin: 1) osaava, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö, 2) vastuullinen kasvupolitiikka ja 3) vahva elinkeinotoimi. 57

59 Tavoitteet ja toimenpiteet 2018 Suunnittelukauden tavoite VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Tavoitetaso Vuosittain seurattavat mittarit Riskiarvio Strategiaprosessi Kuntastrategian hyväksyminen Hyväksyminen alkuvuodesta 2018 Maakunta- ja soteuudistuksen sekä yhteiskunnan muutoksien mahdolliset vaikutukset strategiatyön onnistumiselle Uuden kuntastrategian maastouttaminen koko organisaatiossa Uuden strategian läpikäynti organisaation eri tasoilla Ymmärretäänkö ja toteutetaanko strategian muutokset Ratkaisukeskeinen asiakaspalvelu Hyvän hallinnon periaatteiden huomioinen kaikessa asiakaspalvelutoiminnassa Saatu palaute asiakastyytyväisyysmittauksista Asenne ja osaaminen Riittävä ja monipuolinen tonttitarjonta asuntorakentamiseen Keskimäärin 150 asuntoa / vuosi Valmistuneiden asuntojen määrä Omakotitalotonttien kysyntä Taloudellisen toimeliaisuuden ja yritysinvestointien lisääminen Keskimäärin 50 työpaikkaa / vuosi Työpaikkamäärän kasvu Yritysten investointikyky ja -halukkuus Tuloslaskelma 2018 Sisältää valtuustoon sitovana seuraavat tulosalueet: Tulosalue Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Hallinto- ja viestintäpalvelut Elinkeinopalvelut Henkilöstöpalvelut Maapolitiikka- ja paikkatietopalvelut Kaavoitus Konserniyhtiöt Sitovuustaso yhteensä

60 Tuloslaskelma KONSERNI- JA MAAN- KÄYTTÖPALVELUT Tilinpäätös Muutos % TS 2019 TS 2020 Myyntituotot ,10 Sisäisten palvelujen myynti ,10 Maksutuotot ,40 Tuet ja avustukset ,40 Vuokratuotot ,60 Muut toimintatuotot ,40 TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut ,80 Palvelujen ostot ,60 Sisäiset palvelujen ostot ,50 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset ,90 Vuokrat ,50 Sisäiset vuokrat ,10 Muut toimintakulut ,30 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot ,

61 Hallinto- ja viestintäpalvelut Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Vesa Lötjönen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kunnan hallinto- ja viestintäpalveluiden tehtävänä on luoda hyvät edellytykset kunnan ylimpien toimielinten työskentelylle ja kunnan yleisjohtamiselle tuottamalla laadukasta informaatiota päätöksenteon ja johtamisen pohjaksi sekä huolehtimalla asioiden valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävistä moitteettomasti. Kunnan kokonaiskehityksen, kunnan sekä kuntakonsernin toiminnan ja talouden sekä alueellisen kehityksen seuraaminen ja reagoiminen oikea-aikaisesti tarvittaviin muutostarpeisiin on olennainen tulosalueen toiminnan painopistealueista. Kuntaviestinnän tavoitteena on omalta osaltaan edistää kuntastrategian toteutumista ja toimia kunnan ja sen asukkaiden hyväksi. Viestinnän ja vuorovaikutuksen avulla palveluita ja toimintaa voidaan kehittää enemmän asiakastarpeita vastaaviksi. Monikanavaisen viestintäosaamisen vahvistaminen on keskeinen toiminnan painopistealue samoin kuin ihmisten rohkaisu ja ohjaaminen uusien asiointi- ja palvelutapojen käyttöönottoon viestinnän keinoin. Kuntaviestintää parannetaan vahvistamalla henkilöresursseja suunnitelmavuosien aikana. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä Tavoitteet ja toimenpiteet 2018 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Kunnan verkkosivujen uudistaminen Uudet verkkosivut ovat käytössä alkuvuodesta 2018 Uudet verkkosivut on julkaistu Mahdollisimman käytettävät ja esteettömät verkkosivut, joilla mahdollistetaan mm. viranhaltijoiden päätösten julkaiseminen tietoverkossa Tuloarviot ja määrärahat Hallinto- ja viestintäpalvelut Tilinpäätös Muutos % TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

62 Elinkeinopalvelut Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: yritysasiamies Heikki Simonen Toiminnan painopistealueet ja keskeiset muutokset Radantaukselle ja Rissalaan kaavoitettujen yritystonttien esirakentamista jatketaan. Luovutettavilta tonteilta edellytetään hyvää rakennettavuutta. Rakentamisessa on pyrittävä hyödyntämään muilta työmailta saatavia hyödyntämiskelpoisia maa-aineksia. Oikeakätisen pienyritystonttien tyylisiä ratkaisuja pyritään luomaan lisää uusien asuinalueiden kaavoituksen yhteydessä. Pyöreälahden pienyritystonttien rakentaminen alkaa v asuintonttien aikatauluttamisen mukana. Siilinjärvellä tarvitaan edelleen toimitilarakentamista erikoistavarakaupan ja palveluyritysten tarpeisiin niin keskustaajamaan kuin Etelä-Siilinjärvelle. Kunnan ja elinkeinopalveluiden markkinointiin panostetaan vahvistamalla henkilöresursseja suunnitelmavuosien aikana. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 1,1 1,1 1,1 2,1 2,1 Tavoitteet ja toimenpiteet 2018 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Työpaikkamäärän kasvu Rakentamisen edistäminen Rakennushankkeet Kahdeksan hanketta Liikekeskustojen vetovoimaisuuden parantaminen Investointien edistäminen Uudet erikoistavarakaupan/palveluyritysten liikerakennuspaikat 1 paikka / vuosi Informatiiviset tunnusluvut Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Työpaikkamäärän muutos Teollisten työpaikkojen määrä Luovutetut tontit ja toimitilat Tuloarviot ja määrärahat Elinkeinotoimi Tilinpäätös Muutos % TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

63 Henkilöstöpalvelut Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: henkilöstöpäällikkö Johanna Antikainen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Henkilöstöpalvelut tuottaa työnantajapalveluita muille työyksiköille ja valvoo oikeudenmukaisen, tasapuolisen ja tasa-arvoisen henkilöstöpolitiikan noudattamista kunnassa. Budjetoi taloudelliset resurssit erilaisiin keskitetysti järjestettyihin henkilöstöpalveluihin kuten yhteiseen henkilöstökoulutukseen, työhyvinvointitoimintaan, työsuojeluun sekä muuhun työnantajan ja työntekijöiden väliseen yhteistoimintaan. Työterveyshuoltoon ja Kuhilaan palkkahallinnon palveluihin varataan määrärahat keskitetysti muille palvelualueille sosiaali- ja terveyspalveluita lukuun ottamatta. Kunnan kokonaishenkilöresurssi on noin henkilötyövuotta. Nykyiset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa asti. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö Tavoitteet ja toimenpiteet 2018 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Vetovoimainen työnantajakuva Jokaisen työntekijän aktiivinen oman osaamisen ja työn kehittäminen Työkyvyttömyyden kustannusten vähentäminen Rekrytointiprosessin, ohjeiden ja käytäntöjen päivitys Työn vaativuuden arviointityön uudistaminen Kevan rahoittaman työhyvinvointihankkeen arviointi ja jatkosuunnitelma Kannustavan palkkauksen/tuottavuuslisän pilotointi jatkuu vuoden 2018 loppuun Selvitys korvaavan työn malleista ja käyttöön otosta Työtapaturmien systemaattinen ehkäisy ja tapaturmien ja läheltäpiti tilanteiden raportointikäytännöt Hakijat / työpaikka Tva-ryhmien jäseniltä kerättävä palaute Hankkeesta kerättävä palaute ja arviointiin liittyvien opinnäytetöiden tulokset Saavutetut säästöt Sairauspoissaolot Työtapaturmien aiheuttamat poissaolopäivät Keskimäärin 15 hakijaa / työpaikka Työn vaativuuden arvioinnin ohjeistuksen ja lomakkeen sopivuus erilaisiin tehtäviin Ratkaisukeskeinen toimintatapa näkyy arkityössä Muutostilanteiden tuoma mahdollisuus kehittämiseen hyödynnetään Sairauspoissaolot alle 13 kpv / vakinainen työntekijä Tapaturmien aiheuttamat poissaolopäivät alle 600 päivää 62

64 Keskeiset talouden muutokset Tulot Kelan korvaus työterveyshuollon kuluihin Menot Sisäiset työterveyshuollon menot Kuhilaan palkkahallinnon kustannukset Tuloarviot ja määrärahat Henkilöstöpalvelut Tilinpäätös Muutos % TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Maapolitiikka ja paikkatietopalvelut Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: maankäyttöinsinööri Katja Hartikainen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Maankäyttöpoliittinen ohjelma on hyväksytty vuonna Siinä asetetut tavoitteet maankäyttöpolitiikan hoidolle, maanhankinnalle ja luovutukselle on saavutettu hyvin. Kunnalla on tällä hetkellä kymmenen vuoden raakamaareservi kaavoituksen mahdollistamiseksi ja kolmen vuoden asemakaavallinen rakennuspaikkareservi. Hyvän saavutetun tason jatkaminen edellyttää toiminnan suunnittelua ja pitkäjänteistä kehittämistä. Tulosalueen painopistealueena on päivittää maankäyttöpoliittinen ohjelma vastaamaan uudistetun kuntastrategian tavoitteita. Lisäksi kunnan maankäyttöpolitiikan suunnitelmallisen toteuttamisen välineeksi laaditaan Maankäytön toteuttamisohjelma, jossa määritellään tulevaisuuden yleis- ja asemakaavahankkeet, aikataulutetaan maanhankintaa ja -luovutusta sekä hyväksytään maanhankinnan, -luovutuksen ja maankäyttösopimusten periaatteet. Raakamaareserviä ylläpidetään hankkimalla maata tarpeen mukaan. Asuinrakennuspaikkoja luovutetaan monipuolisesti vuokra-, osaomistus ja omistusasuntotuotantoon. Pyöreälahden asemakaava-alueen kunnallistekniikan rakentamisen toteutumisen myötä jaetaan toisen vaiheen rakennuspaikat. Omakotirakennuspaikkoja on jaettavissa vain Etelä-Siilinjärveltä, koska Panninniemen rakennuspaikkojen kysyntä on ollut ennakoitua kiivaampaa. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 8,

65 Tavoitteet ja toimenpiteet 2018 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Maankäyttöpolitiikka, maanhankinta ja -luovutus on suunnitelmallista ja tukee kunnan kokonaiskehitystä ja kasvutavoitetta Riittävä ja monipuolinen rakentamiskelpoinen rakennuspaikkavaranto asuntorakentamiselle Informatiiviset tunnusluvut Maankäytön toteuttamisohjelman laatiminen yhdessä kaavoitusyksikön kanssa Maankäyttöpoliittisen ohjelman päivittäminen Raakamaan hankinta reservin ylläpitämiseksi tavoitetasolla Pyöreälahden asemakaavan toisen vaiheen rakennuspaikkojen ja muualla kunnassa olevien vapaiden rakennuspaikkojen jakaminen Valmiusaste Valmiusaste Raakamaareservi Jaettavien rakennuspaikkojen lukumäärä Toteutuneiden rakennuspaikkojen luovutusten määrä suhteessa jaettavissa oleviin Ohjelma hyväksytty Ohjelma hyväksytty Kymmenen vuoden tarvetta vastaava 40 asuinrakennuspaikkaa Kunnanhallituksen hyväksymät tavoitteet TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Hankittu raakamaata (ha) 30 20* Jaettavissa olevat asuinrakennuspaikat (kpl) Luovutetut asuinrakennuspaikat (kpl) Ajantasaistettua kaavan pohjakarttaa hyväksymisvalmiudessa (ha) *Hankitaan tarpeen mukaan reservin ylläpitämiseksi Keskeiset talouden muutokset Tulot Toimintatuotot kasvaa, pääosin maankäyttösopimuskorvauksia Tuloarviot ja määrärahat Maapolitiikka ja paikkatietopalvelut Tilinpäätös Muutos % 70 % TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

66 Kaavoitus Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: kaavoituspäällikkö Timo Nenonen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Lainsäädäntö ja valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet velvoittavat kuntia yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen, autoriippuvuuden vähentämiseen sekä ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen ja siihen sopeuttamiseen. Pohjois-Savon maakuntakaavoissa varaudutaan merkittävään työpaikkojen lisääntymiseen ja väestön kasvuun kaupunkiseudulla. Siilinjärvellä tavoitteiden mukainen väestönkasvu edellyttää monipuolista asunto- ja rakennuspaikkatarjontaa sekä kasvavaa työpaikkamäärää. Yleiskaavoissa määritellään kunnan strateginen kehittäminen ja sovitaan yhdyskuntarakenteen toiminnalliset ratkaisut seudulliset tavoitteet huomioiden. Taajamien yleiskaavoissa esitetään kasvutavoitteiden mukaiset varaukset ja kasvusuunnat asumiselle ja elinkeinotoiminnalle. Ranta- ja kyläyleiskaavojen tavoitteena on ohjata myös harvemmin asuttujen alueiden maankäyttöä sekä kehittää elinvoimaisia kyliä. Asemakaavoituksella luodaan edellytyksiä yleiskaavoissa määritellyn yhdyskuntarakenteen toteuttamiselle. Asemakaavoilla ohjataan alueittain rakentamisen ja rakennetun ympäristön laatua. Asemakaavoja laaditaan uusille vielä rakentamattomille alueille yhdyskuntarakennetta täydentäen. Asemakaavan muutoksilla pyritään eheyttämään ja täydentämään sekä tarvittaessa myös muuttamaan käyttötarkoituksia jo rakennetuilla alueilla. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä Vanhuuseläketapahtumat 1 Tavoitteet ja toimenpiteet KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Yleiskaavat ohjaavat asemakaavoitusta taajamissa sekä rakentamista kylä- ja rantaalueilla Riittävä asemakaavavaranto asuntorakentamiselle Kehvo-Väänälänranta rantayleiskaava Kyläalueiden yleiskaava (Kumpunen, Hamula, Pöljä) Taajamayleiskaavojen päivittäminen Kirkonkylän uusi asuinpientaloalue (Taivallahti) Etelä-Siilinjärven uusi asuinpientaloalue (Toivala) Kirkonkylän uusi kerrostaloalue (Linja-autoasema / Päivärinne) Etelä-Siilinjärven uusi kerrostaloalue (Vuorela) Valmiusaste Valmiusaste Kaavallinen valmius asuntorakentamiseen Yleiskaava hyväksytty Kaavaluonnos valmistunut Ajanmukaisuuden arviointitarkastelu valmistunut Asemakaava hyväksytty Asemakaava valmisteilla Asemakaava hyväksytty Asemakaava hyväksytty Kolmen vuoden tarvetta vastaava 65

67 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Riittävä asemakaavavaranto palvelu- ja yritysrakentamiselle Informatiiviset tunnusluvut Harjamäen työpaikkaalue Toivalan ja Vuorelan teollisuusalue Valmiusaste Kaavallinen valmius palvelu- ja yritysrakentamiseen Asemakaava valmisteilla Asemakaavan muutos hyväksytty Viiden vuoden tarvetta vastaava Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kaavapäätösten pitävyys (valituksia/ hyväksytty kaava) Tuotantotavoitteet Hyväksyttyjen kaavojen mitoitus (asukkaita) Hyväksyttyjen yleiskaavojen määrä Kunnanhallituksen hyväksymät tavoitteet Hyväksyttyjä asemakaavoja (ha) Asemakaavoitettu pinta-ala (ha) Hyväksyttyjen yleiskaavojen määrä (kpl) /4 Tuloarviot ja määrärahat Kaavoitus Tilinpäätös Muutos % TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

68 Konserniyhtiöt Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Vesa Lötjönen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Omistajaohjauksen vahvistamisen tavoitteena on kunnan tytäryhteisöjen entistä parempi palvelukyky ja kustannustehokkuus. Konserniyhtiöt, joille kunta maksaa toiminta-avustuksena tai vuokravastikkeina mm. osakaslainojen korkokuluihin, rahoitusvastikemenoihin ja muihin ylläpitokuluihin, on siirretty omaksi tulosalueekseen talousarviosta 2016 alkaen. Ne ovat aiemmin sisältyneet useammalle eri palvelualueelle. Varsinaiset konserniyhtiöiden tavoitteet ym. tekstit löytyvät kohdasta 3.2. Tavoitteet ja toimenpiteet 2020 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Tytäryhtiöiden ohjaus Omistajaohjauksen toimivuus Kuntastrategian mittarit Kuntastrategian ja uuden kuntalain mukainen toiminta Tuloarviot ja määrärahat Konsernipalvelut Tilinpäätös Muutos % TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

69 S I V I S T Y S L A U T A K U N T A 6.2 SIVISTYSPALVELUT Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja Kari Mustonen Toiminta-ajatus Sivistyspalvelut ovat yksi kunnan viidestä palvelualueesta. Palvelualue tuottaa kunnan sivistyspalvelut, joka sisältää seuraavat tulosalueet; opetuspalvelut, varhaiskasvatuspalvelut, kansalaisopisto, kirjasto, liikuntapalvelut sekä nuoriso- ja kulttuuripalvelut. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Sivistystoimen toimintaympäristön muutokset on kuvattu tulosalueiden osioissa. Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt Koulu- ja päiväkotitiloihin kohdistuvat sisäilmakorjaukset eivät välttämättä poista ongelmia tai ilmenee uusia sisäilmaongelmia. Mahdollisina seurauksina ovat henkilöstön ja lasten jatkuva oireilu, lisääntyvät sairauspoissaolot sekä korvaavien väistötilojen puute. Riskin hallinta edellyttää nopeaa, oikean suuntaista ja asiantuntevaa reagointia. Päivähoitotarpeen muuttuminen ennustettujen lapsimäärien, lainsäädännön tai työllisyystilanteen muuttuessa luo riskin pätevän päivähoitohenkilöstön saannissa ja palveluiden tarjonnassa. Mahdollisina seurauksina on, että erilaisia päivähoitopalveluvaihtoehtoja ei ole riittävästi ja siten vastaisivat perheiden palvelutarpeisiin. Päivähoitoa hakevien lasten määrään, lainsäädäntöön tai työllisyystilanteen muutoksiin ei varhaiskasvatuksessa voida vaikuttaa. Riskien hallinta edellyttää, että pätevää henkilöstöä on saatavilla. Henkilöstön palkkaus ja työolosuhteet pidetään seutukunnallisesti kilpailukykyisellä tasolla. Sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt toteutetaan kunnassa voimassa olevien ohjeiden mukaan. Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Kuntastrategian tavoitteena on kunnan investointikyvyn ylläpitäminen ja velkamäärän kasvun rajoittaminen. Sivistystoimen talousarviosuunnitelmissa huomioidaan talouden tiukkeneminen. Tulevat investoinnit ja hankinnat mitoitetaan päätetyn kasvuvaihtoehdon mukaisiksi. Hankinnoissa hyödynnetään seudullisia kilpailutuksia. Tavoitteena on varmistaa hyvät ja laadukkaat peruspalvelut niukkenevista voimavaroista huolimatta. Henkilöstön hyvä ammattitaito varmistetaan jatkossakin riittävällä täydennyskoulutuksella. 68

70 Tavoitteet ja toimenpiteet 2018 Suunnittelukauden tavoite Toimiva, terveellinen ja taloudellinen kouluverkko sekä laadukkaat opetuspalvelut Määrällisesti riittävä, lasten tarpeita vastaava monipuolinen ja laadukas varhaiskasvatus Riittävät liikuntatilat / Lähiliikuntapaikkojen kehittäminen Nuorisotakuu VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Tavoitetaso Koulujen tilat ovat opetuksen järjestämiseen riittävät, terveelliset ja turvalliset. Opetuksen saavutettavuus on keskiarvoa korkeammalla tasolla Itä- Suomeen verrattuna. Kustannukset/oppilas ovat alle Pohjois-Savon keskiarvon. Tarjolla erilaisia palveluvaihtoehtoja riittävästi ja siten, että ne vastaavat perheiden palvelutarpeisiin Liikuntapaikkaverkosto vastaa seuratoiminnan ja omaehtoisen liikunnan tarpeita. Virikkeellisemmät koulu- ja asuinympäristöt. Vähintään yksi hanke / vuosi. Apua tarvitsevien nuorten tavoittaminen ja auttaminen sekä koulutukseen ja työelämään ohjaaminen etsivän- ja erityisnuorisotyön kautta Vuosittain seurattavat mittarit Koulujen tilojen määrä. Koulujen oppilasmäärät. Itä-Suomen aluehallintoviraston selvitys. Kustannukset/oppilas Kouluterveyskysely ja opetuksen laatukysely (joka toinen vuosi). Lasten määrä eri palvelumuodoissa (seurataan osavuosikatsausten yhteydessä) Liikuntapaikkahankkeiden toteutuminen Nuorisotakuun toteutuminen Riskiarvio Koulutiloihin tehtävät sisäilmakorjaukset eivät poista ongelmia tai ilmenee uusia sisäilmaongelmia Ennustettujen lapsimäärien muuttuminen. Pätevän hoito- ja kasvatushenkilöstön saannin vaikeutuminen. Turvallisten ja terveellisten tilojen puute. Toimintaa ohjaavan lainsäädännön nopeat muutokset. Harrastetoiminnan väheneminen riittämättömien liikuntatilojen seurauksena Apua tarvitsevien nuorten määrän lisääntyminen, tavoittamattomuus tai haluttomuus työskennellä erityisnuorisotyöntekijöiden kanssa (vapaaehtoisuus), ongelmien kasaantuminen Tuloslaskelma 2018 Sisältää valtuustoon sitovana seuraavat tulosalueet: Tulosalue Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Opetuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelu Kansalaisopisto Kirjasto Liikuntapalvelut Nuoriso- ja kulttuuripalvelut Sitovuustaso yhteensä

71 Keskeiset talouden muutokset Tulot Varhaiskasvatuksen muuttuvan asiakasmaksulain aiheuttama tulovähennys Vähennys kotikuntakorvaustuloissa ja toisen asteen yhteistoimintakorvauksissa Menot Erityisopettajan ja kahden koulunkäynninohjaajan henkilöstömenolisäys Vähennys palvelualueen eläke- ja muissa henkilösivukuluissa Lisäys asiakaspalveluiden ostoissa (mm. kotikuntakorvausmenot) Päivähoidon lisäryhmien aiheuttama henkilöstömenojen lisäys Kotihoidon tuen saajien määrän vähenemisestä aiheutuvat vähennykset avustuksiin Lisäykset urheiluseurojen avustuksiin Ehkäisevän päihdetyöntekijän palkka- ja toimintakulut Kansalaisopiston ja kirkonkylän nuorisotalon väistötilojen ulkoiset vuokrakulut Tuloslaskelma SIVISTYSPALVELUT Tilinpäätös Muutos % TS 2019 TS 2020 Myyntituotot ,10 Sisäisten palvelujen myynti Maksutuotot ,90 Tuet ja avustukset ,80 Vuokratuotot ,00 Muut toimintatuotot ,20 TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut ,30 Palvelujen ostot ,40 Sisäiset palvelujen ostot ,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,60 Sisäiset aineet, tarv. ja tavarat ,70 Avustukset ,00 Vuokrat ,40 Sisäiset vuokrat ,30 Muut toimintakulut ,70 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot , Vyörytystulot Vyörytysmenot

72 Opetuspalvelut Sitovuus: sivistyslautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja Kari Mustonen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen keskeisenä tavoitteena on luoda mahdollisuudet hyvään oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Kuntastrategian 2025 vaikutukset opetustoimen tavoitteisiin: - Ammattitaitoinen, hyvinvoiva ja sitoutunut henkilöstö - Koulujen tilat ja koulunkäyntialuerajat väestökehityksen mukaisia - Terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö - Opetussisältöjen ja -menetelmien kehittäminen - Syrjäytymisen ennalta ehkäiseminen - Yhteistyön lisääminen Kuopion opetustoimen kanssa Sivistyslautakunta on hyväksynyt perusopetuksen ja lukion uudet opetussuunnitelmat ja tuntijaot. Kaikilla kouluasteilla uudet perusteet korostavat oppimisen iloa ja oppilaiden omaa aktiivista roolia. Tärkeitä ovat vuorovaikutustaidot ja yhdessä tekeminen sekä kasvaminen kestävään elämäntapaan. Tulevaisuuden haasteisiin vastataan laaja-alaista osaamista vahvistamalla. Lukio on mukana valtakunnallisessa tuntijakokeilussa , jossa opiskelijat voivat valita kumman tuntijaon mukaan suorittavat lukio-opinnot. Lukiossa on siis kahden tuntijaon mukaan opiskelevia opiskelijoita. Koulujen kerhotoiminnan kehittämishanke jatkuu. Digitalisuutta opetuksessa hyödyntävä opettajien tutortoiminta ja -koulutus on käynnissä kaikilla peruskouluilla. Hankkeen jatkorahoitus vuosille varmistuu vuoden vaihteessa Koululaisten koulupäivän liikunnan lisäämiseen tähtäävä Liikkuva koulu toimintakulttuuri kattaa kaikki Siilinjärven koulut esikoulusta lukioon. Työhyvinvointi on koulujen yhteinen teema lukuvuonna Siilinjärven lukio on mukana valtakunnallisessa ISOverstas kehittäjäyhteisössä, joka tukee jäsenorganisaatioitaan tarjoamalla kanavia, työvälineitä ja sisältöjä verkko-oppimisen kehittämiseen, opetustarjontaan ja osaamisen varmistamiseen. Iltapäivätoimintaa tarjotaan 1 2-luokkalaisille ja erityisen tuen oppilaille 10 toimipisteessä. Kolmasja neljäsluokkalaisilla on myös mahdollisuus osallistua iltapäivätoimintaan, jos ryhmiin mahtuu. Siilinjärven kunta järjestää iltapäivätoimintaa Hamulan, Kehvon, Kuuslahden, Pöljän ja Siilinlahden kouluilla. Siilinjärvellä on 10 peruskoulua, joista kahdeksan on 1 6-luokille tarkoitettua, kaksi on 7 10-luokille tarkoitettua koulua ja lukio. Siilinlahdella on kolme erityisluokkaa, joissa annetaan yksilöllistä ja toiminta-alueittain etenevää perusopetusta vuosiluokilla 0 9. Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli oppilasta vuonna Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä vuodesta 0,8 prosenttia. Siilinjärven peruskouluissa on lukuvuonna peruskoululaisia Oppilasmäärä on vähentynyt 24 oppilaalla edelliseen lukuvuoteen verrattuna, kun Ahmon koulusta poistui suuri ikäluokka. Oppilasmäärässä tapahtuu tulevina vuosina pientä kasvua. Koulunkäyntialueilla vuosittaiset oppilasmäärät voivat vaihdella hyvinkin voimakkaasti. Lukiolaisia on lukuvuonna opiskelijaa. Opiskelijoita on 38 enemmän kuin edellisenä lukuvuotena. 71

73 Oppilasmäärät vuosittain Vuosi Vuosiluokat 1 6 Vuosiluokat 7 9 Joista erityisopetusoppilaita* Lukio * erityisluokkalaiset tai integroidut Peruskoululaisten oppimisen tuki on vuodesta 2011 lähtien jaettu yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Mikäli tehostettu tuki ei riitä, annetaan erityistä tukea. Lakimuutoksen jälkeen tehostettua tukea saaneiden oppilaiden osuus on kasvanut vuosittain. Syksyllä 2016 tehostettua tukea sai 9 ja erityistä tukea 7,5 prosenttia peruskoululaisista. Siilinjärvellä saa syksyllä 2017 tehostettua tukea 11,8 % ( ,3%) ja erityistä tukea 8,4% (2016 8,4%). Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opettajien kelpoisuustilanne on Siilinjärvellä pysynyt hyvänä. Viimeisimmän valtakunnallisen selvityksen (2017) mukaan muodollisesti kelpoisia perusopetuksen opettajista oli noin 89,9 prosenttia ja lukion opettajista 98 prosenttia. Erityisopettajista vain 86 prosenttia on muodollisesti kelpoisia. Siilinjärvellä on lukuvuotena muodollisesti kelpoisia päätoimisista perusopetuksen opettajista ja lukion opettajista 100 prosenttia. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä Vanhuuseläketapahtumat Eläköityvien korvausrekrytoinnit Tavoitteet ja toimenpiteet 2018 SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Oppilaiden harrastustoiminnan edistäminen Oppimisympäristöjen kehittäminen Koulujen työhyvinvoinnin lisääminen Kerhotoiminnan kehittäminen Langattoman opetusverkon toteutus Laaditaan kouluille hyvinvointisuunnitelma Oppilaskerhot Langattoman opetusverkon kattavuus Hyvinvoinnin vuosisuunnitelman toteutuminen Oppilaille on tarjottu monipuolista kerhotoimintaa Langaton opetusverkko on valmis mennessä Kaikilla kouluilla on käytössä hyvinvointisuunnitelma 72

74 Informatiiviset tunnusluvut Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Opettajien lukumäärä Kustannukset euroa/oppilas - peruskoulu * 5 470* 5 470* - lukio * 4 699* 4 699* Täydennyskoulutuspäivät/henkilö Sairauspoissaolopäivät/henkilö Opetustunnit peruskoulussa Opetustunnit lukiossa Peruskoulun päättäneet Lukion päättäneet * Ei sisällä sisäisiä eriä. Lautakunnan hyväksymät tavoitteet Oppilaita peruskoulussa, joista vieraskuntalaisia Opiskelijoita lukiossa, joista vieraskuntalaisia Kuljetusoppilaat Peruskoulun tuntikehys/oppilas 1,71 1,71 1,75 1,75 1,75 Lukion tuntikehys/opiskelija 1,50 1,45 1,36 1,36 1,36 Keskeiset talouden muutokset Tulot Vähennys kotikuntakorvaustuloissa ja toisen asteen yhteistoimintakorvauksissa Lisäys IP-toiminnan maksutuotoissa Lisäys valtion avustamissa hankkeissa Menot Erityisopettajan ja kahden koulunkäynninohjaajan henkilöstömenolisäys Vähennys eläke- ja muissa henkilösivukuluissa Oppilasmäärän lisääntymisestä aiheutuva lukion henkilöstömenojen kasvu Lisäys asiakaspalveluiden ostoissa (mm. kotikuntakorvaukset ja sairaalakoulut) Lisäys koulukuljetuskustannuksiin Lisäys aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin koulujen väistötilojen varustamisessa Lisäys ICT-laitevuokriin koulujen OPS:n mukaisessa opetuksessa Tuloarviot ja määrärahat Opetuspalvelut Tilinpäätös Muutos % TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

75 Varhaiskasvatuspalvelut Sitovuus: sivistyslautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: varhaiskasvatusjohtaja Sinikka Hyvärinen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Varhaiskasvatuksen lapsimäärät ovat lisääntyneet viime vuosina, kasvua on vuodesta 2014 vuoteen 2017 noin 100 lasta. Kysynnän nousun syynä ovat työllisyyden kasvaminen, lapsiperheiden muuttoliike sekä asiakasmaksujen pieneneminen. Paikkojen lisätarpeen kattamiseksi vuoden 2018 alussa Pikkusiilin päiväkodin pihalla aloittaa kolmiryhmäinen viipale. Vuorelan uusi päiväkoti aloittaa toimintansa vuoden 2018 alussa. Pajapolulla toimiva Toivalan päiväkoti suljetaan vuoden vaihteessa sisäilmaongelmien vuoksi ja sieltä lapset siirtyvät Vuorelan uuteen päiväkotiin. Toivalan päiväkodin tilalle on suunnitelmissa uusi kolmeryhmäinen päiväkoti vuonna Lisäksi Harjamäen määräaikainen ja lapsiryhmä jatkaa toimintaa vuoden 2018 ja Niksulan määräaikainen lapsiryhmä kevään 2018, koska varhaiskasvatuspaikat eivät muuten riitä. Kuuslahden koulun yhteyteen tulevan esiopetus- ja päiväkotitilojen suunnittelua jatketaan. Vuorelan uuden koulun yhteyteen suunnitellaan kolmea esiopetusryhmää, tämä vapauttaa Vuorelan päiväkodista paikkoja pienemmille lapsille. Omassa kodissa työskentelevien perhepäivähoitajien määrä vähenee edelleen aiheuttaen samalla perhepäivähoitopaikkojen vähentymisen ja hoitopaikkojen tarpeen lisääntymisen päiväkotihoitoon. Perhepäivähoidon supistuminen on valtakunnallinen ilmiö. Yksityistä perhepäivähoitoa tuetaan lakisääteisellä yksityisen hoidon tuella ja kuntalisällä. Kunnassa työskentelee neljä yksityistä perhepäivähoitajaa. Yksityisissä päiväkodeissa on käytössä palveluseteli ja yksi ryhmäperhepäiväkoti toimii ostopalveluperiaatteella. Varhaiskasvatuksessa on otettu elokuussa 2017 käyttöön uusi valtakunnallisten perusteiden mukaan laadittu kuntakohtainen varhaiskasvatussuunnitelma sekä lasten varhaiskasvatussuunnitelmat. Suunnitelmat ovat normeja, joten niitä on noudatettava. Suunnitelmat ovat käytössä sekä kunnallisessa että yksityisessä varhaiskasvatuksessa. Painotusalueena siilinjärveläiseen varhaiskasvatukseen on valittu leikki toimintakausille Suunnitelmissa painotetaan lisäksi lasten ja perheiden osallisuutta, pedagogiikkaa, laaja-alaista osaamista sekä toiminnan säännöllistä arviointia. Palvelujen laajentamista uhkaa paheneva työvoimapula omassa kodissa työskentelevien perhepäivähoitajien, lastentarhanopettajien ja erityislastentarhanopettajien kohdalla. Vakinaisiin tehtäviin, perhepäivähoitajien ja erityislastentarhanopettajien tehtäviä lukuun ottamatta, on saatu pätevät hakijat, sijaisuuksia joudutaan hoitamaan ei kelpoisella henkilöstöllä. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä * Vanhuuseläketapahtumat Eläköityvien korvausrekrytoinnit * Laskettu vakanssit n 2018 henkilöstö palkkaliitteen mukaisesti, jossa 247 vakinaista ja 34 määräaikaista työntekijää (ryhmät toimivat määräaikaisesti tai kysymyksessä on määräaikainen ryhmäavustaja). Suunnitelmavuosille lisäyksinä Kuuslahden esikoulu/päiväkoti ja Vuorelan esikoulut. 74

76 Tavoitteet ja toimenpiteet 2018 SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Pätevän ja motivoituneen henkilöstön saannin turvaaminen Varhaiskasvatussuunnitelmien mukainen toiminnan arviointijärjestelmä on käytössä Kuntarekry-ohjelman kattava hyödyntäminen Seudullisesti kilpailukykyiseen palkkaukseen siirtyminen vaiheittain Luodaan arviointijärjestelmä huoltajille, henkilöstölle ja lapsille Pätevien hakijoiden määrä / avoin tehtävä Toteutuneet ammattiryhmäkohtaiset palkkojen tarkistukset Saadut tulokset suoritetuista arvioinneista Avoimien vakinaisten tehtävien täyttö pätevillä hakijoilla on viiveetöntä Ammattiryhmittäin palkat ovat seudullisessa vertailussa kilpailukykyiset Arviointijärjestelmä on huoltajien osalta käytössä syksyllä 2018 Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS vuotiaiden määrä Lapsia % varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa Lapsia kunnallisissa päiväkodeissa 1 323* 1 305* Lapsia kunnallisessa perhepäivähoidossa Lapsia yksityisessä varhaiskasvatuksessa 155** 137** Lapsia esiopetuksessa (sis. päiväk. lapsimäärään) 637** 615** Lapsia vuorohoidossa (sis. päiväk. lapsimäärään) 88** 87** Lapsia avoimessa päiväkodissa keskimäärin/päivä Lapsia leikkitoiminnassa keskimäärin/päivä Päiväkotien täyttöaste % (keskiarvo vuodelta) *laskettu yhteen perhepäivähoito ja päiväkodit ** laskettu yhteen kevään ja syksyn lapset n 2018 ja suunnitelmavuosien luvuissa käytetään samaa tilastointipäivää kuin perusopetuksessa. Keskeiset talouden muutokset Tulot Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulakia muutetaan vuoden 2018 alusta; perheiden asiakasmaksut alenevat pieni- ja keskituloisilta perheiltä ja tulot vähenevät Menot Henkilöstökulujen lisäys, palvelutarpeen kysynnästä johtuen perustetaan lisäryhmiä Avustukset kotitalouksille (lasten kotihoidon tuki, palveluseteli ja yksityisen hoidon tuki) vähennystä, koska kotihoidon tuen saajien määrä näyttää laskevan Tuloarviot ja määrärahat Varhaiskasvatuspalvelut Tilinpäätös Muutos % TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

77 Kansalaisopisto Sitovuus: sivistyslautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: rehtori Anita Heino Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kansalaisopisto on yksi kunnan vetovoimaa lisäävistä vapaa-aikatoimintojen toteuttajista. Opiston opetus on pääosin harrastuspainotteista, hyvinvointia edistävää aikuiskoulutusta. Lisäksi opistossa voi opiskella työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Musiikin, tanssin, kuvataiteen ja käsityön aloilla annetaan tavoitteellista taiteen perusopetusta lapsille ja nuorille. Aineryhmittäin tunneista suurin osa on musiikkia, taide- ja taitoaineita, liikuntaa, kieliä ja tietotekniikkaa. Täytettyjä kurssipaikkoja on kalenterivuodessa yli 5 100, joilla opiskelee yli eri henkilöä. Yhteiskunnan haasteena on pitää työikäiset mahdollisimman pitkään työkykyisenä ja toisaalta kannustaa eläkkeellä olevia pärjäämään kotona mahdollisimman pitkään. Näissä molemmissa tehtävissä on kansalaisopistolla oma roolinsa, mikä otetaan huomioon kurssisuunnittelussa. Siilinjärven kunnan toiminta-ajatuksena on tarjota kuntalaisille mm. laadukkaat peruspalvelut ja hyvä elinympäristö. Kansalaisopiston kurssitarjonnan pitäminen mahdollisimman houkuttelevana ja saavutettavana tukevat näitä tavoitteita. Kunta panostaa lapsiperheisiin ja siksi opistokin pyrkii tarjoamaan koko perheille sopivia kursseja. Kansalaisopisto järjestää vuosittain myös maahanmuuttajille suomenkielen ja -kulttuurin koulutusta. Opettajiensa osaamisen kehittämiseksi kansainvälisen liikkuvuuden avulla kansalaisopisto sai Erasmus+ -hanke-rahaa toistamiseen vuosille Hankkeen painopisteenä on opettajien täydennyskoulutus EU-maissa. Vuoden 2018 aikana tulee taiteen perusopetusta antavien tahojen uusia paikalliset opetussuunnitelmat uusien valtakunnallisten perusteiden pohjalta. Uudet opetussuunnitelmat laadittaneen seudullisena yhteistyönä. Kansalaisopiston toimisto kunnantalolla ja taajaman opetustilat Taitolassa, pääkirjaston alakerrassa, ovat osoittautuneet sisäilmaltaan huonoiksi. Yli 30 vuotta vanhat opetustilat ovat lisäksi käyneet ahtaiksi ja luokkamäärältään riittämättömiksi. Väistötilojen löytyminen tulee ajankohtaiseksi Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä Tavoitteet ja toimenpiteet 2018 SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Kansalaisopiston opetustilojen ja välineiden uusiminen Kuvataideluokan ja kudonnan väistötilojen kalustaminen Hankinnat Hankinnat tehty ja hanke valmis Henkilöstön osaamisen kehittäminen Opiskelija- ja opetustuntimäärien kasvattaminen Erasmus -hanke Tiedottamisen, viestinnän ja markkinoinnin kehittäminen Hankkeen arviointi ja palaute siihen osallistuneilta Opiskelijamäärä, brutto. Toteutunut opetustuntimäärä. Hankkeen vaikuttavuus arvioitu ja loppuraportti lähetetty Opetushallitukseen Opiskelijamäärätavoite Tuntimäärätavoite

78 Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Opiskelijoiden osuus toimialueen asukkaista (%) 13,3 13,5 13,8 13,8 13,8 Yli 61-vuotiaiden osuus opiskelijoista (%) 28, Alle 20-vuotiaiden osuus opiskelijoista (%) 25, Uusien opiskelijoiden määrä Opiskelijapalautteen keskiarvo (1-5) 4,49 4,2 4,3 4,3 4,3 Brutto-opiskelijamäärä Netto-opiskelijamäärä Henkilöstön täydennyskoulutuspäivien määrä Kurssimäärä Opetustuntimäärä josta normaaliopetuksen tunnit josta taiteen perusopetuksen tunnit josta omakustanneopetuksen tunnit josta myyntipalvelun tunnit Toimipaikkojen määrä Keskeiset talouden muutokset Menot Ulkoiset vuokrat Taideluokan väistötilan kalustaminen Tuloarviot ja määrärahat Kansalaisopisto Tilinpäätös Muutos % TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

79 Kirjasto Sitovuus: sivistyslautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: kirjastotoimenjohtaja (avoin) Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kirjastopalvelut ovat osa kunnan perus- ja lähipalveluita. Kirjastopalveluiden järjestämisestä säädetään laissa yleisistä kirjastoista. Laki yleisistä kirjastoista astui voimaan vuoden 2017 alusta. Uudessa laissa yleisen kirjaston tehtävänä on 1) tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin 2) ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa 3) edistää lukemista ja kirjallisuutta 4) tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen luku- ja kirjoitustaitoon 5) tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan 6) edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Lisäksi laissa määritellään mm. valtion ja kunnan vastuuta kirjastopalveluiden järjestämisestä, yhteistyötä, maksuttomuutta, arviointia, osaamista, johtamista ja rahoitusta. Kirjastopalvelut ovat olleet pääsääntöisesti maksuttomia tähänkin saakka, mutta uudessa laissa maksuttomuutta haluttiin laajentaa käsittämään myös aineiston varaaminen. Siilinjärven kunnan kirjastotoimeen kuuluu pääkirjasto, Vuorelan kirjasto ja kirjastoauto Pikku- Marja. Vuorelan kirjasto siirtyy väliaikaisiin tiloihin Vuorelan koulun pihassa olevaan viipaleeseen alkuvuodesta Hankesuunnittelu Vuorelan koulu- ja kirjastorakennuksen osalta käynnistyy syksyllä Vuorelan kirjaston väliaikaiset tilat ovat huomattavasti nykyistä tilaa pienemmät ja niissä toimitaan todennäköisesti 2-3 vuotta. Kirjastopalvelut pyritään pitämään mahdollisimman laadukkaina myös väliaikaisissa tiloissa. Palveluiden kehittämistä ja uudistamista pidetään tärkeänä kirjastotoimessa. Uusia palvelumuotoja halutaan kokeilla aikuis- ja senioriväestölle. Tällainen uusi kokeilu on Kirjallisuutta ja käsitöitä -ryhmän perustaminen, jonka ideana on kokoontua kirjallisuuden äärelle kuuntelemaan ja käsitöitä tekemään. Ryhmä on suunnattu senioriväestölle, mutta osallistua voi kuka tahansa. Senioriväestölle järjestetään myös opastuksia tietoteknisten laitteiden käytössä. Uusi aikuisille suunnattu lukupiiri on aloittanut syyskuussa 2017 ja ryhmää vetää kirjastonhoitaja pääkirjastosta. Aikuisille tarjotaan vaihtuvia aineistonäyttelyitä ja kirjavinkkausta erilaisille ryhmille. Tapahtumia pyritään järjestämää aikuis- ja senioriväestölle, ja suunnittelemme myös valtionavustuksen hakemista tähän tarkoitukseen. Pääkirjaston palveluiden kehittämiseksi ja aukiolon laajentamiseksi käynnistetään omatoimisen asioinnin kokeilu vuoden 2017 loppupuolella. Kokeilun aikana asiakkaat voivat käyttää kirjastoa omatoimisesti aamuisin klo 9-10 välillä automaatiota hyödyntäen. Nykyisin pääkirjasto avaa ovensa klo 10 ja asiakkailta saadun palautteen perusteella aukiolon laajennusta toivotaan aamuun. Kokeilun avulla on tarkoitus kerätä tietoa siitä, miten asiakkaat laajennetun aukiolon kokevat, onko se tarpeellinen, onko järjestely toimiva jne. Tavoitteena on laajemman aukiolon mahdollistaminen omatoimisen asioinnin avulla aamuisin, jos kokeilun tulokset osoittautuvat hyviksi. Vuoden 2016 lopulla otettiin käyttöön Koha-kirjastojärjestelmä, joka on avoimen lähdekoodin järjestelmä. Kohaa kehitetään jatkuvasti ja kirjastotoimen henkilöstö on mukana kehittämistyössä. Kohaan siirtyminen on tarjonnut yhteistyömahdollisuuksia muiden Koha-kirjastojen kanssa ja tarjoaa henkilökunnalle mahdollisuuden jatkuvaan ammattitaidon ja oman osaamisen kehittämiseen. Kirjastotoimi seuraa ja arvioi toimintaansa tilastoinnin, asiakaskyselyjen ja saamansa asiakaspalautteen avulla. Yhteiskunnan digitalisoituminen näkyy kirjastopalveluissa ja kirjastotyön muuttumisessa. Palvelutarjontaa on laajennettu sähköisiin aineistoihin, kirjoihin ja lehtiin. Kirjaston henkilökunta neuvoo ja opastaa sähköisten aineistojen käytössä. 78

80 E-aineisto-hankinnoissamme pyrimme ottamaan asiakkaiden toiveet huomioon mahdollisimman hyvin. Verkkokirjasto eli asiakkaiden sähköinen käyttöliittymä kirjaston palveluihin mahdollistaa lainojen uusimisen, aineistohaun ja varausten tekemisen sähköisesti ympäri vuorokauden. Lasten ja nuorten lukemisharrastuksen tukeminen on ollut toiminnan painopisteenä jo pidempään. Kirjaston henkilökunta järjestää mm. kirjavinkkausta, kirjastonkäytönopetusta, kirjastosuunnistusta ja satutunteja. Lasten ja nuorten lukemisharrastusta on tuettu myös erilaisilla kehittämishankkeilla (työpajat, kirjailijavierailut, mediakasvatus jne ), joita on toteutettu valtionavustuksilla. Tätä toimintaa halutaan jatkaa ja hankerahoitusta haetaan jatkossakin. Koulut ovat tärkeä yhteistyökumppani, kun lasten ja nuorten lukemisharrastusta halutaan tukea. Kirjasto tarjoaa palveluita kaiken ikäisille. Kirjaston kotipalvelua liikuntaesteisille kuntalaisille järjestetään mahdollisuuksien mukaan. Kaikkien asiakasryhmien osalta asiakaslähtöisyys, asiakkaiden osallistaminen palveluiden kehittämiseen ja panostus hyvään asiakaspalveluun nähdään tärkeänä. Kirjasto tarjoaa verkkoyhteyksillä varustettuja asiakaskoneita ja langattoman verkon maksuttomasti asiakkaiden käyttöön. Kirjastotilojen käyttö opiskeluun ja työntekoon on lisääntynyt. Kirjasto nähdään yhä enemmän myös kuntalaisten kohtaamispaikkana. Kirjastopalveluiden hyödyntämisen lisäksi kirjastoon tullaan tapaamaan ihmisiä. Pääkirjastossa toimii taidenäyttelytila Artsi, jossa on vaihtuvia näyttelyitä. Hakukaavakkeita näyttelytilaan ja tietoa näyttelytoiminnan periaatteista löytyy verkkokirjastosta. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä Vanhuuseläketapahtumat Eläköityvien korvausrekrytoinnit Tavoitteet ja toimenpiteet 2018 SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Vuorelan kirjastolle uudet tilat 2020 Palveluiden kohdentaminen aikuis- ja senioriväestölle Palveluiden kehittäminen / aukiolon laajentaminen pääkirjastossa Koha kirjastojärjestelmän kehittämistyöhön osallistuminen Väistötilaan siirtyminen (viipale koulun pihalla) Säännöllisesti kokoontuvat ryhmät, tapahtumat Omatoimisen asioinnin kokeilu aamuisin klo 9 10 automaatiota hyödyntäen, kokeilun jatkaminen vuoden 2018 puolelle Kirjaston henkilöstö mukana järjestelmän kehittämisessä Asiakasmäärät, lainamäärät Ryhmiin, tapahtumiin osallistujat Tilastot asioinnista / asiakaspalaute Järjestelmän kehittyminen / henkilöstön osaamisen kehittyminen Mahdollisimman laadukkaat kirjastopalvelut väliaikaisista tiloista huolimatta Aikuis- ja senioriväestölle suunnattujen palveluiden vakiinnuttaminen Laajemman aukiolon mahdollistaminen omatoimisen asioinnin avulla Jatkuva ammattitaidon/osaamisen kehittäminen. Mahdollisuus olla mukana keskeisen työvälineen kehittämistyössä. 79

81 SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Kehittämis- ja kokeilutoiminta, hanketoiminta Informatiiviset tunnusluvut Hankerahojen hakeminen kehittämis- ja kokeilutoimintaan esim. mediakasvatukseen, kirjavinkkaukseen, työpajoihin, tapahtumiin jne. Valtionavustushakemukset Valtionavustuksen saaminen vähintään yhteen hankkeeseen vuosittain Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaislainaus / vuosi Kirjastokäynnit / vuosi Kirjastoaineistoa / asukas 7,5 7,5 7,5 7,5 7,5 Lainat / asukas 17,2 18,3 17,3 17,3 17,3 Verkkopalvelun käyttökerrat Lautakunnan hyväksymät tavoitteet Kirjastonkäytön opetus ja kirjavinkkaus/ järjestyskerrat Osallistuneet oppilaat Keskeiset talouden muutokset Menot Menojen väheneminen kirjastojärjestelmän vaihdosta johtuen Tuloarviot ja määrärahat Kirjasto Tilinpäätös Muutos % TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

82 Liikuntapalvelut Sitovuus: sivistyslautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: liikuntatoimenjohtaja Timo Hyötyläinen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kunnan alueella on monipuoliset liikuntamahdollisuudet ja määrällisesti paljon suorituspaikkoja, lähinnä perus- ja lähiliikuntapaikkoja. Liikuntapaikkarakentamisen painopistealueena on ollut lähiliikuntapaikat (koulujen pihat ja asuinalueiden pienkentät). Tulevina vuosina jatketaan lähiliikuntapaikkojen rakentamista, tämän lisäksi vanhempien perusliikuntapaikkojen peruskorjaukset tulevat ajankohtaisiksi. Liikuntapaikkoja toteutetaan myös seuravetoisina hankkeina. Näin pyritään turvaamaan riittävät harjoitusmahdollisuudet seuratoiminnalle. Erikoisliikuntapaikat korostavat paikkakunnan liikunnallisuutta (mm. laskettelu, pesäpallo, golf, virkistysuimala, ratsastuskeskus ja tuplajäähalli). Suorituspaikat ovat kunnallisen liikuntatoiminnan peruspalveluja, joten henkilö- ja talousresursseista suurin osa kohdistuu kunnossapitoon. Suorituspaikkojen käytössä kasvaa tarve omaehtoiseen, yksilölliseen liikkumiseen sekä lyhytjännitteisempään pienryhmätoimintaan. Se edellyttää suorituspaikoille nykyaikaisia valvonta- ja kulunvalvontajärjestelmiä. Toiminnan toteuttajina ovat paikalliset urheiluseurat, joita tuetaan pääsääntöisesti korvauksettomilla tilojen ja alueiden käyttövuoroilla sekä taloudellisilla avustuksilla. Liikuntapalveluiden osalta tulee jatkossakin kiinnittää huomiota terveys- ja erityisliikuntapalveluiden kehittämiseen. Terveys- ja erityisliikunta jäävät yleensä perinteisen seuratyön ulkopuolelle ja ne ovat nousseet valtakunnallisestikin julkisen liikuntatoimen painopistealueiksi. Liikuntalain uudistuksessa ( ) kunnan tehtävinä mainitaan yleisten edellytysten luominen paikallistasolla. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle: järjestämällä liikuntapalveluita sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen. Tukemalla kansalaistoimintaa, mukaan lukien seuratoiminta sekä rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 10⅓ 10 ⅓ 10 ⅓ 10 ⅓ 10 ⅓ Vanhuuseläketapahtumat 1 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1 Tavoitteet ja toimenpiteet 2018 SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Terveys- ja erityisliikunnan kehittäminen kaikki ikäryhmät huomioiden Yhteistyön lisääminen Työkuntoon hankkeen toiminnan kautta Erityisliikuntajärjestöjen yhteistyön kehittäminen Idea-/yhteistoimintatapahtumien järjestäminen Matalankynnyksen ryhmien perustaminen Yhteistyöllä toteutetut tapahtumat / ryhmät Hankkeen aikana käynnistetyn matalankynnyksen toiminnan jatkaminen yhteistyössä järjestöjen kanssa 2 tapahtumaa/vuosi 2 uutta ryhmää 81

83 Informatiiviset tunnusluvut Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toteutuneet lähiliikuntapaikat 1 aloitus 1 1 aloitus 1 1 Erityisliikunnan tilaisuudet Lautakunnan hyväksymät tavoitteet Tilaisuudet Osanottajia* *Osanottajien määrästä jätetty pois Uimalan tuetut käyntikerrat Keskeiset talouden muutokset Menot Kunnossapito (Ostopalvelusopimukset, Panninniemen kenttä) Urheiluseurojen avustukset ja stipendit (tason nosto) Tuloarviot ja määrärahat Liikuntapalvelut Tilinpäätös Muutos % TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Nuoriso- ja kulttuuripalvelut Sitovuus: sivistyslautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: nuoriso- ja kulttuuritoimenjohtaja Tuula Pärnänen Nuorisotoimen painopisteet ja keskeiset muutokset Kuntamme nuorekas ikärakenne ja Nuorisotakuun toimeenpanomallimme luovat pohjan nuorisotalo, etsivä- ja erityisnuorisotyölle. Talotoiminnassa painottuu nuorten vapaa-ajassa aidosti läsnä olevien työntekijöiden ammattiosaaminen ja ajan hermolla pysyminen. Molempien nuorisotalojen ala- ja yläkouluille keskitetyt aukiolot ja toiminnot jatkuvat. Yksilö- ja pienryhmätyöskentelyssä huomioidaan nuorten omat toimintatarpeet ja nostetaan esille kädentaidot, ryhmäytyminen, monipuolinen liikkuminen vapaa-ajalla, nuorten terveen itsetunnon vahvistaminen ja osallisuus toimintojen suunnittelusta lähtien. Vuorelan ja kirkonkylän nuorisotilat uusiutuvat molemmat lähiaikoina. Erityis- ja etsivänuorisotyön sekä ehkäisevän päihdetyön painopistealue on ennaltaehkäisevässä työssä. Yksilö ja pienryhmien ohjaus, laajennetut tukitoimet ja kesätyötoiminta, pienryhmätoiminnat ja moniammatillinen yhteistyö luovat pohjan työskentelylle. Koulunuorisotyötä tehdään etenkin yläkouluilla ja ehkäisevää päihdetyötä yläkouluilla sekä II-asteen oppilaitoksissa. Nuorisotyö toimii matalankynnyksen, lähes kynnyksettömän mallin pohjalta. Nuorten tieto- ja neuvontatyötä tehdään nuorten ehdoilla, yhteistyötä nuorisovaltuuston ja yläkoulujen tukihenkilöiden kanssa vahvistaen. Nuoria opastetaan myös käyttämään Nuortenideat.fi -nuorten vaikuttamispalvelua ja Savon alueen Po1nt -nuorten verkkoportaalia-/mobiilisovelluksia. Koulukiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäiseminen on tärkeää. Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ja tulevat SOTE / LAPE / HYTE -moniammatilliset yhteistyöryhmät keskittyvät erityistä lisätukea tarvitseviin nuoriin ja kolmanteen sektoriin. Tiivis yhteistyö lähialueiden nuorisoalan ammattilaisten, koulujen, seurakunnan, järjestöjen, yhdistysten, Tukeva-työvalmennus-säätiön ja yksittäisten toimijoiden kanssa on tärkeää. Työhön tarvitaan rahallisia lisäresursseja ja avointa kuntarajatonta yhteistyötä. 82

84 Nuorisotyön toteuttamisesta vastaavat tulevaisuudessakin etenkin kunnat sekä nuorisoyhdistykset ja muut nuorisotyötä tekevät järjestöt voimaan tullut Nuorisolaki painottaa etsivää nuorisotyötä ja työpajatyöskentelyä, nuorten kuulemista sekä 3. sektorin toiminnan tukemista. Kulttuuritoimen painopisteet ja keskeiset muutokset Kunnantalolla sijaitsevan Sopukka näyttelytilan vaihtuvat näyttelyt, toritapahtumat, konsertit, Veteraani- ja Itsenäisyyspäivän juhlat, lapsiperheille suunnatut Pikku-Marjan talvi- ja kesäpäivät ja muut tapahtumakokonaisuudet tuotetaan yksin sekä tiiviissä yhteistyössä paikallistoimijoiden kanssa. Järjestötoiminnan aktiivinen tukeminen, kotiseutu- ja valokuva-arkiston ylläpito ja neuvontatyöt, Harjamäen sairaalamuseo ja Pöljän kotiseutumuseo toimintoineen kuuluvat myös kunnan kulttuuritoimintaan. Kuntaan on luotu kouluasteita palveleva kulttuurikasvatussuunnitelma, jonka myötä kaikki koululaiset pääsevät osallisiksi lähialueen kulttuuritarjonnasta. Siilinlahden koulun Salmin sali toimii talviajan kulttuuritilaisuuksien pääpaikkana. Kouluista etenkin Hamulan ja Ahmon koulut voivat toimia myös erillisinä juhla/tapahtumapaikkoina. Kesällä Mäntyrannan kesäteatteri ja keskustan torialue täydentävät kulttuuritoimijoiden esiintymistiloja. Siilinjärvellä näkyy myös kansalaisopiston, seurakunnan ja Musiikkiopiston harrastetarjonta. Pöljän kotiseutumuseon resurssit keskitetään museon kesäaikaiseen avoinna pitoon ja kulttuuritapahtumien järjestämiseen lähialueiden museotoimen, kolmannen sektorin, paikallisten yrittäjien ja matkailualan kanssa. Koulujen kanssa aloitettua museopedagogista toimintaa ja yhteistyötä maakunnan museotoimen kanssa jatketaan uuden kulttuurikasvatussuunnitelman mukaisesti. Pöljän kotiseutumuseon kotiseututaloa markkinoidaan aktiivisesti myös juhla- ja tapahtumapaikaksi. Harjamäen sairaalamuseo esittelee Harjamäen sairaalan ja mielisairaanhoidon historiaa sekä autenttista, valtakunnallisesti merkittävää Harjamäen sairaalamiljöötä. Opastuspalvelu keskitetään kesällä matkailusesonkiin sekä tilausopastuksiin. Toimintakulttuurin muuttuessa haetaan erilaisia apurahoja kehittämis- ja kouluyhteistyöhankkeisiin, kokoelmien hoitoon ja digitaaliseen tietokantaluettelointiin. Henkilöstö Nuorisotaloilla työskentelee nuoriso-ohjaajaa. Kenttätyötä tekevät erityisnuoriso-ohjaaja sekä 2 etsivää nuorisotyöntekijää, nuorten tiedotus-/neuvontatyön- sekä ehkäisevä päihdetyöntekijä. Kulttuuripuolella työskentelee kulttuurikoordinaattori, nuoriso- ja kulttuurin hallintopuolella nuorisoja kulttuuritoimenjohtaja sekä liikuntatoimen kanssa yhteinen toimistosihteeri (suluissa ei vakituiset). Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 8 2/3 (+3) 8 2/3 (+3) 9 2/3 (+2) 10 2/3 (+1) 11 2/3 Tavoitteet SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Nuorten palveluverkoston kehittäminen Ennaltaehkäisevän päihdetyö ja muut tukitoimet sekä nuorisotalotoiminta Yhteistyön syventäminen paikallisten järjestöjen ja toimijoiden kanssa Nuortenideat,fi -aloitekanavan ja Po1nt palvelun tunnettavuuden lisääminen Ennaltaehkäisevän, merkityksellisen yksilöja ryhmäohjauksen sekä koulunuorisotyön lisääminen Tilaisuuksien organisointi ja asiakaslähtöinen kehittäminen 83 Käyttäjätilastot Po1nt käyttäjiä nuorta/vk; Aloitekanavan kautta nuorten aloitteita 8 10/vuosi. Asiakastilastointi eri ryhmittäin Kävijämääräseuranta ja asiakaspalaute nuorta/pv osallistuu avoimeen nuorisotyöhön ja ryhmätoimintaan. Yksilötyössä 1 4 nuorta/pv. Vuositasolla tilaisuuksien kävijämäärä henkilöä

85 SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Museotoiminnan kehittäminen ja kulttuurisen tarjonnan laajentaminen Kokoelmatietojen digitalisointi ja kulttuurikasvatussuunnitelman käyttöönotto Kävijämääräseuranta ja asiakaspalaute Koululaisten ja opiskelijoiden museovierailut ja työpajat henkilöä/vuosi Informatiiviset tunnusluvut Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Tilaisuudet Osanottajat Lautakunnan hyväksymät tavoitteet Nuorisotalotoimintaan osallistuneet / ilta Etsivä- ja erityisnuorisotyö / kk Keskeiset talouden muutokset Tulot Ehkäisevän päihdetyön hankeraha Menot Ehkäisevän päihdetyöntekijän palkka- ja toimintakulut Kulttuurikasvatussuunnitelman mukaiset toimet (sis. kuljetukset) MuseumPlusRian käyttöönotto Verkkonuorisotyön/Po1nt verkkoportaalin hankejatkot Pikku-Marjan leikkipuisto; kuntaosuus/leaderhanke Kirkonkylän nuorisotalon väistötilan vuokrakulut Suomi 100 -juhlavuosikulut Tuloarviot ja määrärahat Nuoriso- ja kulttuuripalvelut Tilinpäätös Muutos % TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

86 S O S I A A L I- J A T E R V E Y S L A U T A K U N T A 6.3 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilö: sosiaali- ja terveysjohtaja Kati Kantanen Toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveyspalvelut on yksi kunnan viidestä palvelualueesta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden (palvelualue) sitovuustaso sisältää tulosalueina yhteiset palvelut, sosiaali- ja perhepalvelut, pakolaishuolto, hoiva- ja vanhuspalvelut, terveyspalvelut ja erikoissairaanhoito. Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelualue ylläpitää ja lisää kunnan asukkaiden hyvinvointia, terveyttä, omatoimisuutta ja toimintakykyä toimivalla, vaikuttavalla ja tehokkaalla sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuudella. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tulee voimaan alkaen. Valmistelu ja prosessi etenevät alustavan aikataulun mukaisesti vuonna 2018 siten, että uusi valinnanvapauslakiesitys eduskunnalle maaliskuussa, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskeva lakikokonaisuus hyväksytään toukokuussa sekä lait vahvistetaan ja tulevat voimaan kesäkuussa. Tämä aikataulu rytmittää myös Pohjois-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä yhä konkreettisemmalle tasolle. Maakunnallisessa valmistelutyössä ollaan aktiivisesti mukana vaikuttamassa maakunnan tulevaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistapaan sekä välillisesti kunnan tulevaan palvelutarjontaan ja -tasoon. Sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluja kehitetään kuntastrategian ja sote-uudistukseen liittyvien hallituksen kärkihankkeiden, Pohjois-Savossa Ikä-Savo hankkeen ja valtakunnallisen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE), mukaisesti. Palvelualueen päätavoitteita ovat palvelurakenteen keventäminen ja palvelujen oikea-aikainen ja tarpeen mukainen kohdentaminen asiakaslähtöisesti. Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on tärkeää, lakisääteistä työtä. Lainsäädäntö edellyttää, että kunta nimeää terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot. Poikkihallinnollista toimintaa vahvistavat johtamiskäytännöt ja johtamisen työvälineet, joiden lisäksi tarvitaan hyvinvointi- ja terveystietoa tuottava seuranta- ja raportointijärjestelmä, osaava henkilökunta ja koordinaattori. Tämän vuoksi kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen budjettivuonna rekrytoidaan hyvinvointisuunnittelija, jonka keskeisenä tehtävänä on kunnan elinvoimaisuuden turvaamiseksi koordinoida hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen käytäntöä sekä tuottaa ajantasaista tietoa väestön hyvinvoinnista ja terveydestä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Työllisyystilanne kunnassa on hyvä, mutta pitkäaikaistyöttömyyden kasvu edellyttää lisätoimenpiteitä. Pitkäaikaistyöttömyys näkyy sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksissa, kuten työmarkkinatuen kuntaosuuden määrässä sekä välillisesti muissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kunta onkin aktiivisesti mukana Kuopion hallinnoimassa TOPI työelämään ohjaavat palvelut hankkeessa, jossa haetaan uusia välineitä pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisyyn ja vähentämiseen. Lisäksi pitkäaikaistyöttömyyden kasvun hillitseminen edellyttää kunnan oman valmiuden aktiivista nostamista työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin ja kuntatasolla uusien toimintamallien luomista. Voimakas väestörakenteen muutos aiheuttaa vaatimuksia palvelutuotannolle. Vuoteen 2025 mennessä 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa n. 710 henkilöllä nykyiseen verrattuna. Kunnan väestön vanhetessa terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden tarve lisääntyy. Palvelutoiminnan järjestäminen tarkoittaa toimintatapojen kehittämistä, tieto- ja viestintäteknologian käyttöönottoa ja henkilöstön joustavaa käyttöä sekä henkilöstömitoituksista huolehtimista. Palvelujen, kuten kotihoidon, on kyettävä vastaamaan palvelutarpeeseen vuorokauden ajasta riippumatta, mikä huomioidaan 85

87 henkilömitoituksessa. Budjettivuonna lisätään 1 lähihoitaja Kaaripolun palvelukotiin, 4 lähihoitajaa Luotsin varahenkilöstöön sekä 3 lähihoitajaa ja 1 fysioterapeutti kotihoitoon. Rekrytointien lisäksi palvelutuotantoa kasvatetaan kuudella tehostetun palveluasumisen ostopaikalla. Vuonna 2014 voimaan tulleen terveydenhuoltolain muutoksen jälkeen kuntalaisilla on ollut mahdollisuus valita hoitopaikka vapaasti. Kuntaan on tällä hetkellä kirjautunut noin 650 uutta asiakasta, kun samanaikaisesti siilinjärveläisiä ei ole juurikaan kirjautunut muihin kuntiin. Lisäksi terveyspalveluihin kohdistuu kysyntää ikärakenteen muutoksesta ja väestömäärän lisäyksestä johtuen. Tiedolla johtamisen tueksi hankintaan vertailutietoa olemalla mukana kotihoidon vertaiskehittämisverkostossa sekä THL:n RAI-vertailukehittämisessä. Sisäilman laadusta johtuvien toimitilaongelmien yhteydessä joudutaan muun muassa väistötilanteisiin, jotka toteutetaan siten, että kielteisiä vaikutuksia palvelutoimintoihin tulee mahdollisimman vähän. Budjettivuoden kevätkaudella tulee ratkaistavaksi terveyskeskuksen ja lääkäritalon toimitilakysymys siten, että sisäilmaltaan puhtaat toimitilat pystytään jatkossa turvaamaan pysyvällä järjestelyllä. Näillä toimitilaratkaisuilla on keskeinen merkitys siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa palvelut säilyvät lähipalveluna. Joulukuussa 2018 valmistuu hoiva- ja vanhuspalveluiden lyhytaikaishoidon ja päivätoiminnan käyttöön uusi toimitila. Kunnassa olevassa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksessa asuu noin 240 henkilöä, joille järjestetään tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ohjeistuksien mukaisesti normaalissa palvelutuotannossa. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja käyttävät kuntaan jäävät oleskeluluvan saaneet henkilöt. Oletuksena on, että maahanmuuttoon liittyvät tehtävät eivät tule vähenemään. Kustannusten ennustettavuutta ja menopaineiden hallintaa lisätään mm. kehittämällä omia prosesseja, toiminnan ja talouden arviointia ja seurantaa sekä arvioimalla oman toiminnan ja palveluiden oston oikeaa suhdetta ja kohdentumista. Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt Tunnistetut riskit: Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa hallitsemattomasti, mikä lisää toimeentuloturvan ja korjaavien palvelujen tarvetta, ehkäisee kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä ja lisää kunnan kustannuksia. Toimitiloihin liittyvät ongelmat vaikuttavat kielteisesti palvelutoiminnan järjestämiseen, lisäävät painetta ostopalveluiden ja raskaampien palveluiden käyttöön, vähentävät tiloja käyttävän asiakaskunnan hyvinvointia, henkilöstön työviihtyvyyttä ja työhyvinvointia ja aiheuttavat kunnalle lisäkustannuksia. Vanhuspalveluissa ajaudutaan aliresurssitilanteeseen, palvelut jäävät tarpeisiin nähden vajaiksi ja joudutaan käyttämään raskaampia palvelujärjestelyjä. Tilanne heikentää palveluja tarvitsevan vanhusväestön terveyttä ja hyvinvointia ja johtaa lisäkustannuksiin palveluissa. Maahanmuutto kehittyy valtakunnallisesti hallitsemattomaksi. Tilanteen edellyttämää koordinointia ja hallintatoimia ei pystytä riittävässä määrin toteuttamaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kehittymistä ei pystytä ennustamaan, varsinkin ostopalveluiden käytössä kustannukset kehittyvät hallitsemattomasti. Edellä mainittujen riskien hallitsemiseksi tarvitaan talousarvion ja taloussuunnitelman mukaiset toimenpiteet. Seurantavastuu on sosiaali- ja terveydenhuollon johtotiimillä. 86

88 Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Omaa toimintaa vahvistamalla korvataan ostoja silloin, kun päästään taloudellisempaan ja prosessien ohjauksen näkökulmasta hallittavampaan palvelutuotantoon. Erityistason palveluiden tarpeeseen vaikutetaan ylläpitämällä ja vahvistamalla omaa peruspalvelutasoa. Palveluohjausta tehostetaan siten, että asiakkaan tarpeet ja kulloinkin ostettava palvelu kohdentuvat oikein. Palvelutoiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta lisätään toimintamallimuutoksilla, palvelutoiminnan sisällöillä, toimintatavoilla, resurssien kohdentamisella ja mobiili- ym. teknologian hyödyntämisellä. Tietoteknologian hyödyntämisellä on yhä merkittävämpi vaikutus palveluprosessien tuloksellisuuden kehittymisessä. Tavoitteena on osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö. Sairauspoissaolojen kehitys jatkuu myönteisellä uralla. Henkilöstön sairauspoissaoloihin vaikutetaan edelleen. Tavoitteet ja toimenpiteet 2018 Suunnittelukauden tavoite Palvelutasosta huolehditaan. Kustannus- ja laatutaso säilyy kilpailukykyisenä. VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Tavoitetaso Henkilöstömitoitukset vastaavat tarpeita. Suhteellinen asema suhteessa kuntien sote -nettotoimintamenoihin säilyy. Palveluiden koettu laatu säilyy hyvänä. Vuosittain seurattavat mittarit Henkilöstömitoitukset. Euroa/asukas (60 suurinta kuntaa/sote-organisaatiota. Palvelutasokysely. Riskiarvio Kilpailukykyinen palvelutuotanto turvaa parhaiten kunnan palvelut sote-uudistuksen yhteydessä Yhä useampi ulkokuntalainen valitsee kunnan terveysaseman perusterveydenhuollon palveluiden järjestäjäksi Kunnan terveyspalveluiden valinneiden määrä kasvaa Potilasmäärä Jos käyttö ei toteudu, mittakaavaetu jää hyödyntämättä Luodaan perhekeskustoimintamalli, jossa vahvistetaan lapsiperheiden varhaisen tuen palveluita, yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Lapsiperhepalveluita ohjaa lapsi- ja perhelähtöinen sekä monialainen toimintakulttuuri. Palveluiden painopiste siirtyy oikea-aikaisiin varhaisen tuen palveluihin. Käytössä on systemaattiset toimintamallit. Sovitut ja dokumentoidut toimintamallit Lapsiperheiden palvelutarpeita jää huomioimatta, palvelutarpeet vaikeutuvat ja painopiste jää korjaaviin ja erityispalveluihin 87

89 Tuloslaskelma 2018 Valtuustoon sitova palvelualue käsittää seuraavat tulosalueet: Tulosalue Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Yhteiset palvelut Sosiaali- ja perhepalvelut Pakolaishuolto Hoiva- ja vanhuspalvelut Terveyspalvelut Erikoissairaanhoito Sitovuustaso yhteensä Keskeiset talouden muutokset Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintatulot alenevat yht. -2,5 % eli n euroa. Suurin muutos tapahtuu tuet ja avustukset ryhmässä johon vaikuttaa eniten Nuoret Duuniin hankkeen päättyminen ja ko. hankkeeseen saatujen avustusten poistuminen noin euroa. Työllistämistoimintaan saatavien palkkatukien määrä pienenee sekä perustoimeentulotuen valtionosuus poistuu kokonaan. Myyntituottoja nostaa saatavien kotikuntakorvaustulojen kasvu. Muissa tuloryhmissä määrälliset muutokset ovat pieniä. Toimintamenojen kasvu on määrällisesti aika pieni 0,2 % eli n euroa. Maltillinen kasvu johtuu Nuoret Duuniin hankkeen päättymisestä; pois jäävät kustannukset yhteensä euroa jakaantuvat kaikkiin menoryhmiin. Henkilöstökulujen kasvu koko palvelualueella on tosiasiassa n euroa eli n. 2,9 %. Kasvuun vaikuttaa eniten vanhuspalveluiden lisäykset. Palvelujen ostot kasvavat kehitysvammapalveluissa, lastensuojelussa ja vanhuspalveluissa. Ulkopuolelle maksettavat vuokrat kasvavat 10,2 %, kasvu johtuu toimitilajärjestelyistä vanhuspalveluissa, hallinnossa sekä hyvinvointipalveluissa. Vastaavasti kunnan omien toimitilapalveluiden vuokramenojen osuudet pienentyvät. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tulosalueiden keskeisimmät muutokset: Yhteisten palvelujen toimintatuloista poistuu Nuoret Duuniin hanke, jonka jatkoaika päättyy Toimintatuotot pienenevät tämän johdosta euroa. Lisäksi myyntituotoista poistuu hallintoon kirjattuja valtiolta saatavia korvauksia euroa. Yhteensä toimintatuottojen supistuminen euroa eli -78,0 % Toimintamenot vähenevät yht. n euroa eli -14,0 %. Nuoret Duuniin hankkeen poistuminen on merkittävin toimintamenoja vähentävä tekijä yht euroa. Hallintoon on kirjattu resurssilisäyksenä hyvinvointisuunnittelijan tehtävä n euroa. Ulkopuolelta vuokrattaviin toimitiloihin on siirretty hankkeelta vapautuvista tiloista euroa. Toimistopalveluissa toimitilojen laskuttamat sisäiset vuokrat pienenevät n euroa (hallinnon vuokrat). Muihin palveluihin on lisätty tekstinkäsittelyyn liittyviä kustannuksia euroa. Atk-palveluissa ulkopuolelta ostettavia palveluja on vähennetty n euroa. Sosiaali- ja perhepalveluiden toimintatulot supistuvat vuoteen 2017 verrattuna yht. -2,1 % eli n euroa. Suurimmat muutokset tapahtuvat tukien ja avustusten kohdalla, johon vaikuttaa eniten perustoimeentulotuen valtionosuuden poistuminen, euroa, kokonaan kunnan puolelta Kelan maksettavaksi. Lisäksi palkkatuettuun työhön saatavat avustukset vähentyvät euroa. Avustusten määrää kasvattaa Lape-hankkeeseen saatava sosiaali- ja terveysministeriön avustus Myyntituotot kasvavat n euroa hankkeiden kuntaosuuksien kasvaessa. Maksutuotot kasvavat yht. n euroa eli muutos johtuu pääsääntöisesti vammaispalveluiden hoidonkorvauksiin saatavista tuloista. Sisäiset palvelujen myynnit vähenevät n euroa, johon vaikuttaa palkkatukityön vähentyminen sekä hankkeille kohdennettavat työosuudet. 88

90 Toimintakulut kasvavat yht. 0,81 % eli n euroa vuoteen 2017 verrattuna. Henkilöstökulut vähenevät yht. n euroa, joka johtuu pääsääntöisesti työllistämiseen varattujen palkkamenojen supistumisesta. Palvelujen ostot kasvavat n euroa. Kasvu kohdistuu asiakaspalveluostoihin mm. kehitysvammahuollossa ja lastensuojelussa sekä lastensuojelun kehittämishankkeissa. Sisäiset palvelujen ostot kasvavat hankkeille kirjattavien työosuuksien kautta n euroa. Myönnettävissä avustuksissa kokonaismuutos on vain euroa. Sisällöllisesti olennaisimmat muutokset kohdistuvat perustoimeentulotuen poistumiseen sekä vammaispalvelun myöntämien henkilökohtaisten avustajien käyttöön liittyvien avustusten kasvamiseen. Ulkopuolelle maksettavat vuokrat kasvavat yht. n euroa, lähinnä hyvinvointineuvolan tilakustannusten myötä. Vähennystä vuokrien osalta tapahtuu lähinnä Harjamäen toimintakeskuksen tilojen osalta. Vastaavasti toimitilapalvelujen laskuttamat sisäiset vuokrat vähenevät kokonaisuutena em. summaa vastaavalla määrällä. Pakolaishuollossa vastaanottokeskuksen tuloihin ja menoihin on budjetoitu n euroa, netto nolla. Kotouttamisen tuloihin on kirjattu korvauksia valtiolta euroa ja menoja on yht euroa. Menoissa on vähennystä yht euroa. Hoiva- ja vanhuspalveluiden toimintatulot kasvavat 1,5 %. Suurin vähennys aiheutuu Mummon kammarin hoitopaikkamäärän vähennyksestä jolloin tulot pienentyvät euroa. Muut asumisyksiköt kasvattavat tuloja n euroa. Lisäksi kotihoidon maksujen oletetaan kasvavan n euroa ja etenkin kotikuntakorvausten n euroa. Toimintamenojen kasvu on merkittävä yht. 5,5 % eli euroa. Henkilöstömenot kasvavat 6,5 % eli euroa. Summasta resurssilisäykset muodostavat euroa, erilliskorvauksiin ja sijaismenoihin tehdyt lisäykset euroa, kokovuotiset kulut 2017 yht. 6 uuden tehtävän kuluista n euroa ja eläkemenojen vähennykset euroa. Palvelujen ostoissa tapahtuu myös merkittävä kasvu 9,4 % eli yht euroa. Summasta kohdentuu ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen ostopaikkoihin. Myönnettävät avustukset supistuvat euroa eli 6,9 % ja ulkopuolisille maksettavat vuokramenot kasvavat lähes saman verran eli yht euroa. Terveyspalvelujen toimintatulot kasvavat yht. n euroa eli 5,3 % vuoden 2017 talousarviosta. Kasvu muodostuu pääosin sisäisten työterveyspalvelujen myynnistä kunnan omille yksiköille sekä terveyskeskuksen vuodeosaston ja suun terveyden kotikuntakorvauksista saatavien tulojen kasvusta. Toimintamenot supistuvat yht. n euroa eli -2,3 %. Tästä henkilöstökulujen osuus on n. -1,7 % eli n euroa. Suurimmat vaikuttavat tekijät liittyvät suun terveyden resurssijärjestelyihin sekä eläkekulujen pienentyneeseen osuuteen. Sisäiset palvelut vähentyvät n euroa. Ulkopuolelta ostettavien palvelujen kokonaismuutos on vain n euroa, mutta sisällöllisesti se pitää mm. sisällään suun terveydenhuollon resurssijärjestelyihin liittyviä lisäyksiä sekä vastaanottopalveluissa ostettavien palvelujen vähennyksiä ja mm. kuntoutuksesta toisaalle siirtyviä musiikkiterapiaostoja. Suurimmat muutokset tapahtuvat kuitenkin vuokramenoissa. Ulkopuolelle maksettavien vuokramenojen osuus kasvaa 31,9 % eli euroa. Vastaavasti toimitilapalveluiden sisäiset vuokrat ovat pienentyneet -16,3 % eli euroa. Summa sisältää pääomavuokrien alenemaa euroa vastaanottopalveluissa ja sairaalassa sekä varsinaista vuokraosuuden alenemaa ko. yksiköissä euroa. Erikoissairaanhoidon talousarvio on pidetty ostopalvelujen osalta ennallaan. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ostoihin on varattu yht. 27,308 milj. euroa, muuhun erikoissairaanhoitoon 0,180 milj. euroa ja sairaankuljetukseen 0,807 milj. euroa. 89

91 Tuloslaskelma SOSIAALI- JA TERVEYS- PALVELUT Tilinpäätös Muutos % TS 2019 TS 2020 Myyntituotot ,50 Sisäisten palvelujen myynti ,30 Maksutuotot ,60 Tuet ja avustukset ,00 Vuokratuotot ,80 Muut toimintatuotot ,00 TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut ,10 Palvelujen ostot ,90 Sisäiset palvelujen ostot ,70 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,80 Sisäiset ain. tarvikk.ja tavarat ,00 Avustukset ,30 Vuokrat ,20 Sisäiset vuokrat ,30 Muut toimintakulut ,00 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot , Vyörytystulot Vyörytysmenot

92 Yhteiset palvelut Sitovuus: sosiaali- ja terveyspalvelut, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: sosiaali- ja terveysjohtaja Kati Kantanen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Tulosalue edistää ja tukee palvelualueen strategista johtamista, taloutta, päätöksentekoa, viestintää ja hyvää hallintoa. Yhteisten palveluiden tehtävänä on turvata toiminnan yhtenäisyys ja palvelujen yhdenmukaisuus. Tulosalue vastaa muun muassa keskitettyjen toimistopalveluiden toteuttamisesta, asiakas- ja potilastietojärjestelmistä ja sähköisen asioinnin kehittämisestä. Lisäksi tulosalue osallistuu toiminnan kehittämiseen ja kuntayhteistyöhön muun muassa hallinnoimalla alueellisia kehittämishankkeita. Tiukkaan taloudelliseen tilanteeseen sopeutuminen edellyttää toimintatapojen tarkastelua ja tuottavuuden lisäämistä. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä ,6 20,6 20,6 Vanhuuseläketapahtumat 1 1 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1 1 TP2016 henkilöstömäärä = henkilöstöhallinnon tilastoista vakinaiset Keskeiset talouden muutokset Yhteisten palvelujen toimintatuloista poistuu Nuoret Duuniin hanke, jonka jatkoaika päättyy Toimintatuotot pienenevät tämän johdosta euroa. Lisäksi myyntituotoista poistuu hallintoon kirjattuja valtiolta saatavia korvauksia euroa. Yhteensä toimintatuottojen supistuminen euroa eli -78,0 % Toimintamenot vähenevät yht. n euroa eli -14,0 %. Nuoret Duuniin hankkeen poistuminen on merkittävin toimintamenoja vähentävä tekijä yht euroa. Hallintoon on kirjattu resurssilisäyksenä hyvinvointisuunnittelijan tehtävä n euroa. Ulkopuolelta vuokrattaviin toimitiloihin on siirretty hankkeelta vapautuvista tiloista euroa. Toimistopalveluissa toimitilojen laskuttamat sisäiset vuokrat pienenevät n euroa (hallinnon vuokrat). Muihin palveluihin on lisätty tekstinkäsittelyyn liittyviä kustannuksia euroa. Atk-palveluissa ulkopuolelta ostettavia palveluja on vähennetty n euroa. Tuloarviot ja määrärahat Yhteiset palvelut Tilinpäätös Muutos % TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

93 Sosiaali- ja perhepalvelut Sitovuustaso: sosiaali- ja terveyslautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: sosiaali- ja perhepalveluiden johtaja Minna Pitkänen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Tulosalueella palvelutarpeiden kasvua on vammaispalveluissa ja kehitysvammapalveluissa. Lapsiperheiden palvelutarpeet ovat moninaisia ja haasteena on pystyä riittävän ketterästi vastaamaan perheiden tarpeisiin ja välttämään tilanteiden vaikeutumista. Hallituksen kärkihankkeiden ja valtakunnallisten hankkeiden kehittäminen sekä valmistautuminen toimintojen siirtymiseen maakuntaan huomioidaan toimintojen kehittämisessä tulevina vuosina. SOTE-ratkaisun aikataulun ja rakenteiden epävarmuus luovat haasteita toiminnalle. Lapsi ja perhepalveluja uudistetaan valtakunnallisella muutosohjelmalla LAPE, joka on yksi hallituksen kärkihankkeista. Muutoksella tavoitellaan lapsi- ja perhelähtöisiä palveluja sekä lapsen oikeuksia vahvistavaa toimintakulttuuria erilaisten lasten ja monimuotoisten perheiden hyvinvoinnin ja voimavarojen vahvistamiseksi. Siilinjärvi on osatoteuttajana maakunnan Lape YHDESSÄ! muutosohjelmassa, jota hallinnoin Pohjois-Savon Liitto, valmennuksen koordinoinnin osalta. Valmennuksella tuetaan toimintakulttuurin muutosta ja valmistaudutaan perhekeskustoiminnan käynnistämiseen maakunnassa. Siilinjärvelle nimetyn LAPE-ryhmän tavoitteena on edistää, ohjata, koordinoida, seurata ja arvioida kunnassa tehtävää lapsi- ja perhepalveluiden muutostyötä vuoropuhelussa maakunnallisen LAPE-ryhmän kanssa. Toimitilaratkaisuilla tiivistettiin lapsiperheiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen sijoittumista yhteen toimipisteeseen myös Siilinjärven keskustassa, kun palvelut muuttivat samoihin toimitiloihin Innocumilla ja samaan kerrokseen lapsiperhesosiaalityön ja lastensuojelun kanssa. Ratkaisu tukee LAPE:n mukaista kaikille lapsiperheille suunnatun perhekeskusmallin kehittämistä, jossa alle kouluikäisten ja kouluikäisten lasten ja perheiden palvelut on koottu yhteen. Maakunnallisessa suunnittelussa perhekeskukset ja perheasemat toimivat hybridisenä verkostona. Suunnitelmakaudella Siilinjärven lapsiperhepalveluissa keskitytään lasten ja perheiden varhaisen tuen käytössä olevien toimintamallien vahvistamiseen sekä lasten ja perheiden tarpeisiin vastaavien uusien toimintamallien luomiseen, sopimiseen ja systemaattiseen käyttöön ottoon. Kehittämistyötä tehdään yhdessä muiden palvelualueiden ja kolmannen sektorin kanssa. Perheiden yhteydenottoa palvelujärjestelmään luotettavasti ja matalalla kynnykselle pyritään selkeyttämään, tunnistamalla yhteydenottokanavat ja reitit ja esittämään ne selkeänä kokonaisuutena. Vaste yhteydenottoon pyritään saamaan välittömäksi ja vastuu asian eteenpäin viemisestä otetaan viranomaistoimijoille. Painopisteen siirtoa varhaisen tuen palveluihin, jotka ovat lapsiperheille helposti saavutettavissa, viedään eteenpäin. Yhteistyössä luodaan toimintatavat moniammatilliseen työskentelyyn tilanteissa, joissa lapsen ja perheen palvelutarpeet ovat monialaiset. Terveydenedistämisen palveluissa käydään läpi toimintaohjelmat yhdessä yhteistyötahojen kanssa ja tuodaan toimintaohjelmat lautakuntaan hyväksyttäväksi kevään aikana. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos käynnistää Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut tutkimuksen, johon ensivaiheessa osallistuu 4-vuotiaat lapset perheineen. Tutkimus tuottaa monipuolista tietoa lasten ja perheiden hyvinvoinnista ja terveydestä sekä avun, tuen ja palvelujen saatavuudesta. Tiedonkeruuta on myös lastenneuvolan terveydenhoitajilta ja he myös motivoivat perheitä osallistumaan tutkimukseen. Saatuja tietoa voidaan hyödyntää lapsiperheiden palveluiden kehittämisessä yhä paremmin vastaamaan ilmeneviä tarpeita. Lastenpsykiatrian e-cup-hankkeessa kokeillaan sähköistä etäkonsultaatiota KYS:n lastenpsykiatrialta videovälitteisesti, e-lpsy-palvelun avulla. Hyvinvointineuvolan henkilöstö on saanut hankkeesta laitteistot ja käyttökoulutusta. Palvelun käyttöä ja monipuolista hyödyntämistä työssä viedään eteenpäin. Lastenneuvolan terveydenhoitajat ovat kouluttautuneet Vauvan psyykkisen ja neurologisen kehityksen (Vane-psy) arviointimenetelmään ja menetelmän vakiinnuttamista käytän- 92

94 töön jatketaan. Menetelmä on luotu alle kaksivuotiaiden kehityksellisten ongelmien ja haasteiden havaitsemisen tueksi varhaisessa vaiheessa. Psykologiresurssia vahvistettiin syksystä 2016 siten, että aluepsykologeja on 5, joista 4 psykologia vastaa perusopetuksen ja alle kouluikäisten lasten psykologipalveluista. Aluepsykologien työssä korostuu yksilötyöskentely, mutta työskentely asiakkaan verkoston kanssa on olennainen ja tärkeä osa työtä. Yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittämiseen oppilaitosten kanssa panostetaan. Työskentely ennaltaehkäisee ongelmia oppilaitoksessa ja yksilötasolla. Savon koulutuskuntayhtymän toiminnan laajenemiseen Toivalassa varauduttiin terveydenhoitajaresurssin lisäyksellä, mutta tulevana vuonna arvioitavaksi tulee psykologiresurssin riittävyys toisen asteen opiskeluhuollon palveluissa, kun uudet opiskelijaryhmät tulevat palvelun piiriin. Hyvinvointineuvolaan luodaan toimintamalli, jolla voidaan mahdollisimman nopeasti tarjota eroa pohtiville vanhemmille tai erovanhemmille mahdollisuus tuki- ja neuvontakeskusteluun. Palvelua tuotetaan yhteistyössä lapsiperhesosiaalityön kanssa tarvittaessa. Perheasioiden sovittelun työmuodon juurruttamista jatketaan ja tiedottamista palvelun sisällöstä ja mahdollisuudesta tehostetaan. Kasvun tuen työmenetelmien hallintaa laajennetaan, etenkin vuorovaikutuksen tuen menetelmiä. Perhesosiaalityön ja sosiaaliohjauksen työkäytäntöjä ja menetelmiä monipuolistetaan koulutuksen avulla. Lastensuojelun avohuollon palveluja on kehitetty ja monipuolistettu viimeisien vuosien aikana. Omaa työryhmää on vahvistettu ja perhetyön prosessia ja työmuotoja on kehitetty. Edelleen työskentelyssä pyritään vielä aiempaakin korostuneemmin tavoitteelliseen ja suunnitelmalliseen sekä lastensuojelulliseen tarpeeseen perustuvaan työskentelyyn. Lastensuojelun asiakasmäärä ei enää ole laskenut, mutta sosiaalihuoltolain mukaisissa lapsiperhepalveluissa asiakkaiden määrä on edelleen kasvanut. Palveluissa on nyt enemmän asiakkaita kuin aiemmin ja palveluiden piirissä on varhaisen tuen asiakkaita aiempaa enemmän. Lapsiperheiden kotiin annettavissa palveluissa perhetyön ja lapsiperheiden kotipalvelun yhteen työskentelyä tehostetaan. Nuorten päihteiden käytön tuomat pulmat ovat kasvaneet ja nuorten päihteiden käyttöön puututaan moniammatillisella yhteistyöllä ja haetaan uusia toimintavaihtoehtoja puuttumiseen. Siilinjärvi on mukana Kuopion alueen työllisyyskokeilussa yhdessä Kuopion ja Tuusniemen kanssa. Valtakunnallinen kokeilu käynnistyi Kuopion alueen kokeilussa kehitetään asiakaslähtöisen palvelun tuottamismalleja pitkäaikaistyöttömien palveluissa. Kokeilussa Te-toimiston resurssi on yhdistetty kunnan resursseihin. Kokeilussa kuntouttavan työtoiminnan korvaa työelämäkokeilu, jota voidaan toteuttaa julkisen sektorin ja järjestöjen lisäksi myös yrityksissä. Kunta vastaa työelämäkokeiluissa olevan asiakkaan ohjauksen ja valmennuksen järjestämisestä. Siilinjärvi liittyi Kuopion hallinnoimaan TOPI työelämään ohjaavat palvelut hankkeeseen ja toiminta käynnistyi huhtikuussa. Hankkeen kautta on saatu lisäresurssia kohdennettuun yritysyhteistyöhön ja työhönvalmennukseen. Työllisyyden hoidossa panostetaan verkostoitumiseen ja verkostossa työskentelyyn. Verkostoja luodaan yrityksiin ja vahvistetaan kunnan hallintokuntien välistä yhteistyötä. Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen edistämiseksi sekä pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi varataan määrärahaa työllistämiseen yrityksissä Työllistämisen Siilinjärvi-lisällä. Lautakunnassa vahvistetaan Työllistämisen Siilinjärvi-lisän myöntämisperusteet ja lisää myönnetään määrärahavarauksen puitteissa. Kunnan maksuvastuu työmarkkinatuesta yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden työttömien osalta on kasvanut edellisvuodesta. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien työkykyselvityksiä ja eläkeselvittelyjä ostetaan yhteistyötahoilta asiakaskohtaisesti. Työ- ja toimintakyvyn arvioinnin kokonaisuutta kehitetään ja tehostetaan. 93

95 Perustoimeentulotuen myöntäminen siirtyi Kansaneläkelaitokselle vuoden 2017 alusta. Kuntaan jäi täydentävän sekä ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen. Asiakkaiden täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen hakemukset samoin kuin tieto sosiaalityön tarpeesta siirtyvät Kelasta kuntaan sähköisesti. Kelan kanssa tehtävä yhteistyö on hakenut muotoaan koko vuoden ja toimeentulotuen myöntämisperusteiden selkeyttäminen jatkuu. Vammaispalveluiden menot ovat kasvaneet vuosittain. Kasvuun vaikuttaa eniten henkilökohtaiseen apuun oikeutettujen vaikeavammaiset henkilöiden palvelutarpeen kasvu ja määrärahavarausta nostetaan palvelutarpeen kasvun mukaisesti. Henkilökohtaisen avun palvelun muodostamisen vaihtoehtoja käydään läpi ja palvelun tarpeen arviointimalleja etsitään yhteistyössä palvelun tuottajien kanssa. Kehitysvammalakiin tulleet itsemääräämisoikeuden vahvistamista ja sen rajoittamisen edellytyksiä koskevat säännöksien myötä yksiköissä edelleen vahvistetaan toimintamalleja asiakkaiden itsemääräämisoikeuden tukemiseksi ja rajoitustoimenpiteiden minimoimiseksi. Toiminnassa painotetaan asiakkaiden osallisuuden lisäämistä, tuetaan omatoimisuutta ja voimavarakeskeisyyttä. Päihdepalveluissa järjestetään sekä päihteet sallivaa asumista että päihteetöntä tukiasumista. Pohjois-Savon ViaDia ry tuottaa avoimen päiväkeskustoiminnan sekä tukiasumisen tuen Sulkavansillalla. Päihteet sallivassa asumisessa tavoitteena on asumisen määräaikaisuuden poistuminen ja vuokrasopimussuhteisen asunnon tarjoaminen ARAn erityisryhmien investointiavustuksella rakennetuista rivitaloista. Uusille asukkaille tarjotaan asumisvalmennusta ja muita tukitoimia kuntoutumisprosessin eri vaiheissa. Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikkö tarjoaa lastensuojelun perhehoitajien ja tukiperheiden rekrytointi-, koulutus-, tuki- ja lasten sijoittumispalveluja Siilinjärven lisäksi 13 kunnalle. Kehittämisen painopisteitä ovat lyhytaikaisen perhehoidon (lype) vahvistaminen alueella. Vuoden 2016 aikana luotiin malli lype-perheiden varallaoloringistä ja syyskuussa 2016 käynnistyi pilotti. Tavoitteena on mahdollistaa kiireellisissäkin sijoituksissa perhehoito aina, kun se on lapsen tarpeet huomioiden mahdollista. Malli on lisännyt perhehoitosijoituksia ja yhteistyössä Kuopion kanssa tavoitteena on toiminnan vakiinnuttaminen pysyväksi. Nuorten perhehoitosijoitusten lisäämisen mahdollistamiseksi huomioidaan sijaisperheiden lisävalmennuksen ja tuen tarpeet sijoituksissa. Kunnassa sijaitsee vastaanottokeskus ja turvapaikanhakijoilla on sosiaali- ja perhepalveluiden tarpeita. Mahdollisesti kuntaan jäävien kotouttamiseen ja palvelutarpeisiin vastaamiseen tullaan varautumaan maahanmuuttokoordinaattorin työskentelyllä ja muutoin ajankohtaisesti. Toimintaympäristön haasteita ovat talouden tiukkuus, palveluihin tulevien asiakkaiden määrän vuosittainen kasvu ja asiakkaiden ongelmien entistä suuremmat vaateet sekä lainsäädännön muutokset. Lainsäädännön muutokset ja toisaalta tulkintakäytäntöjen muotoutuminen ovat laajentaneet joihinkin palveluihin oikeutettujen asiakkaiden piiriä. Lisäksi toimitilojen sisäilmaongelmat rasittavat henkilöstöä ja korvaavien tilojen järjestäminen ei ole vielä kaikkien toimintojen osalta tiedossa. Useimpia tulosalueen palveluja tulee järjestää asiakkaille palveluiden saatavuudesta asetetuissa aikarajoissa, mikä asettaa haasteita palveluiden resursoinnin pitämiselle kulloinkin tarvittavalla tasolla. Lisäksi useissa palveluissa on säädöksiin perustuvia henkilöstöresurssien mitoitusohjeita, jotka tulee huomioida. Tulosalueen palveluista useimmat ovat asiakkaalle ns. subjektiivisia oikeuksia ja palvelu tai avustus tulee myöntää, kun asiakas täyttää palvelun myöntämiskriteerit. Tulosalueen taloudelliset haasteet liittyvät etenkin vammaispalvelun ja kehitysvammapalveluiden palvelukysyntään sekä työmarkkinatuen kuntaosuuden nousuun. n tiukka raami ja sen mukaiset määrärahavaraukset asettavat haasteita vuoden 2018 toiminnalle. n valmistelussa tehtiin laskennallinen leikkaus ostopalveluihin, joka on tulosalueen menorakenteesta suurin erä n. 46 %. Ostopalveluiden määrärahavaraus kattaa talousarvion valmisteluhetkellä tiedossa olevat sijoitukset ja palvelujen ostot, mutta ei sisällä varautumista uusiin sijoituksiin. 94

96 Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 81 85,5 84,2 84,2 84,2 Vanhuuseläketapahtumat Eläköityvien korvausrekrytoinnit TP2016 henkilöstömäärä = henkilöstöhallinnon tilastoista vakinaiset Tavoitteet ja toimenpiteet 2018 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Alueelliseen työllisyyskokeiluun osallistuminen ja kokeilun edellyttämien palveluiden järjestäminen kunnan pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi Perheasioiden sovittelu työmuodon vakiinnuttaminen käytäntöön/ matalan kynnyksen eroneuvonnan palvelun luonti Lastensuojelupalvelujen painopisteen muutos Työllisyyskokeilun mahdollistamien toimenpiteiden hyödyntäminen työllistymisen edistämisessä Perheasioiden sovittelun työmuodon tarjoaminen eroperheille, matalan kynnyksen eroneuvonanna palvelun tarjoaminen eroa harkitseville ja eronneille Perheen varhainen tukeminen peruspalveluissa ja tukeminen avohuollossa oikeaaikaisesti, perhehoidon vahvistaminen Itsemääräämisoikeuden vahvistamista koskevien lakimuutosten huomioiminen kehitysvammahuollossa Rajoitustoimenpiteiden käytön arviointi ja vähentäminen Työhönvalmennuksen mallintaminen kunnan omana toimintana Perheasioiden sovittelun toimintamallin vakiinnuttaminen Eroneuvonnan palvelumallin luominen Laitoshoito suhteessa perhehoitoon Avohuollon asiakasmäärän muutos Perhesosiaalipalveluiden asiakasmäärän kasvu Moniammatillisen asiantuntijaryhmän toteuttama säännöllinen seuranta ja arviointi Toimintamalli on otettu käyttöön työllisyyspalvelussa 5/2018 mennessä Toimintamalli saatettu käytäntöön Palvelumalli luotu ja saatettu käytäntöön Sijaishuollossa laitoshoito vähenee ja perhehoito lisääntyy, lastensuojelun avohuollon asiakasmäärä vähenee, perhesosiaalipalveluissa asiakasmäärä kasvaa Asiantuntijaryhmän kokoontuminen vähintään neljä kertaa vuodessa Asumisen tuen turvaaminen ja asumisen onnistumisen edellytysten parantaminen päihteet sallivassa asumisessa Ohjauksen, tuen ja valmennuksen avulla vahvistetaan asiakkaiden voimavaroja, arjen taitoja ja yhteistyöverkostoja Pysyvä asuminen omassa kodissa Asumisen häiriöt vähenevät ja asuntojen hoito kohenee Informatiiviset tunnusluvut (tulosalueen yhteiset infoluvut) Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2016 TA2017 TA 2018 TA 2019 TA 2020 Laajojen terveystarkastusten määrä äitiysneuvolassa Laajojen terveystarkastusten määrä lastenneuvolassa )

97 Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2016 TA2017 TA 2018 TA 2019 TA 2020 Laajojen terveystarkastusten määrä kouluterveydenhuollossa Perheneuvonnan asiakkaat aikuiset lapset Lastensuojelun avohuollon asiakasmäärä keskimäärin/ kuukaudessa Huostassa olevien määrä (31.12.) Lapsiperheiden kotipalvelun asiakkaat 2) Täydentävän toimeentulotuen asiakkaat/ kotitaloudet vuodessa Työelämäkokeilu 114 3) 120 5) Päivänkierron käyttövuorokaudet (asumisyksikkö) Toimintakeskuksen käyttöpäivät (Harjamäen 3) työ- ja päivätoimintakeskus) Vaapukan iltapäiväkerhon käyttöpäivät 4) ) laajojen tarkastus ikäluokat yhteensä n ) osa vuodesta resurssivajausta 3) palvelussa olevien asiakkaiden määrä väheni vuoden aikana 4) palvelua käyttävien lasten palvelutarpeissa tapahtui muutoksia5 5) kuntouttava työtoiminta muuttui työelämäkokeiluksi, jossa enimmäisaika Keskeiset talouden muutokset Sosiaali- ja perhepalveluiden toimintatulot supistuvat vuoteen 2017 verrattuna yht. -2,1 % eli n euroa. Suurimmat muutokset tapahtuvat tukien ja avustusten kohdalla, johon vaikuttaa eniten perustoimeentulotuen valtionosuuden poistuminen, euroa, kokonaan kunnan puolelta Kelan maksettavaksi. Lisäksi palkkatuettuun työhön saatavat avustukset vähentyvät euroa. Avustusten määrää kasvattaa Lape-hankkeeseen saatava sosiaali- ja terveysministeriön avustus Myyntituotot kasvavat n euroa hankkeiden kuntaosuuksien kasvaessa. Maksutuotot kasvavat yht. n euroa eli muutos johtuu pääsääntöisesti vammaispalveluiden hoidonkorvauksiin saatavista tuloista. Sisäiset palvelujen myynnit vähenevät n euroa, johon vaikuttaa palkkatukityön vähentyminen sekä hankkeille kohdennettavat työosuudet. Toimintakulut kasvavat yht. 0,81 % eli n euroa vuoteen 2017 verrattuna. Henkilöstökulut vähenevät yht. n euroa, joka johtuu pääsääntöisesti työllistämiseen varattujen palkkamenojen supistumisesta. Palvelujen ostot kasvavat n euroa. Kasvu kohdistuu asiakaspalveluostoihin mm. kehitysvammahuollossa ja lastensuojelussa sekä lastensuojelun kehittämishankkeissa. Sisäiset palvelujen ostot kasvavat hankkeille kirjattavien työosuuksien kautta n euroa. Myönnettävissä avustuksissa kokonaismuutos on vain euroa. Sisällöllisesti olennaisimmat muutokset kohdistuvat perustoimeentulotuen poistumiseen sekä vammaispalvelun myöntämien henkilökohtaisten avustajien käyttöön liittyvien avustusten kasvamiseen. Ulkopuolelle maksettavat vuokrat kasvavat yht. n euroa, lähinnä hyvinvointineuvolan tilakustannusten myötä. Vähennystä vuokrien osalta tapahtuu lähinnä Harjamäen toimintakeskuksen tilojen osalta. Vastaavasti toimitilapalvelujen laskuttamat sisäiset vuokrat vähenevät kokonaisuutena em. summaa vastaavalla määrällä Sosiaali- ja perhepalveluiden eri yksiköissä tapahtuvat muutokset: 96

98 Hyvinvointineuvola Hyvinvointineuvolan toimintatuloissa on yht. n euron kasvu, joka johtuu pääsääntöisesti Lape yhdessä muutosohjelmahankkeeseen saatavista avustuksista n euroa ja siihen kirjattavasta työpanoksen sisäisestä myynnistä n euroa. Asiakaspalveluostoihin on siirtynyt terveyspalveluista euroa musiikkiterapian kuluja. Ulkopuolisille maksettavat vuokrat kasvaa n euroa ja vastaavasti toimitilapalveluiden sisäiset vuokrat vähenevät euroa. Lastensuojelu Lastensuojelun asiakaspalvelun ostot kasvavat n euroa ja muiden palvelujen ostot vähentyvät n euroa. Sisäiset palvelumenot kasvavat yht. n euroa johtuen Lape-muutoshankkeen ja Lype-pilotin veloittamista osuuksista. Avustukset kotitalouksille on budjetoitu euroa pienemmäksi toteuman perusteella. Palvelusetelimenoja on myös vähennetty euroa pienemmäksi (jää 6000 ). Lastensuojelun kehittämisyksikkö Lastensuojelun kehittämisyksikön oma toiminta on talousarvion 2017 tasolla. Kehittämisyksikön alla on kuitenkin hankkeita jotka vaikuttavat kokonaisuuteen: Varsinainen lastensuojelun kehittämishanke (kp 8194) on ennallaan. Lype-pilotti uutena hankkeena lisää toimintatuloja yht euroa (josta ulkoiset kuntaosuudet 68 t ), henkilöstömenoja ja palvelujen ostoja euroa sekä jonkin verran sisäisiä kuluja. Sosiaali- ja vammaispalvelut Aikuissosiaalityön toimintatuloista poistuu kokonaan perustoimeentulotuen valtionosuus (v varaus oli 3 kk) yht euroa. Samalla poistuu myös toimeentulotukimenot euroa. Täydentävästä toimeentulotuesta on vähennetty euroa käytön perusteella. Vammaispalvelujen kustannuksien laskutuksen kasvu vakuutusyhtiöiltä lisää tuloja euroa. Henkilökohtaisen avustajapalvelun kustannuksiin ja muiden avustusten lisäyksiin on tehty euron lisäys. Varsinaisen työllistämistoiminnan tulojen ennakoidaan vähentyvän n euroa myönnettävien palkkatukitöiden vähentymisen myötä. Samalla myös sisäiset tulot vähentyvät euroa. Vastaavasti työllistämiseen käytettävät henkilöstökulut supistuvat n euroa. Kunnan kesätyöntekijöiden ja harjoittelijoiden palkkaukseen käytettävät määrärahat on pidetty entisellä tasolla. Tukiasumiseen käytetään nettona n euroa aiempaa enemmän. Kehitysvammaisten palveluissa laitoshoidosta siirtyy euroa yksityisten ostopalveluiden piiriin. Laitoshoitoon jää euroa kahdelle asiakkuudelle. Yksityiset ostopalvelut kasvavat em. summan lisäksi n eurolla, käytettävissä olevan määrärahan ollen yht. 1,874 milj. euroa. Kuntayhtymästä ostettavat kuntoutusjaksot on budjetoitu toteutuneen käytön perusteella, vähennys yht euroa. Kunnan omat kehitysvammaisten palvelut säilyvät kokonaisuutena entisellä tasolla. Tuloarviot ja määrärahat Sosiaali- ja perhepalvelut Tilinpäätös Muutos % TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

99 Pakolaishuolto Sitovuustaso: sosiaali- ja terveyslautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: sosiaali- ja perhepalveluiden johtaja Minna Pitkänen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Siilinjärvellä sijaitsevassa Tarinan vastaanottokeskuksessa oli kirjoilla lokakuussa 2017 n. 350 henkilöä, joista keskusmajoituksessa n. 250 henkilöä ja vastaanottokeskuksen kirjoilla noin 100 henkilöä, jotka ovat yksityismajoituksessa eri puolilla Pohjois-Savoa. Tietoa siitä, kuinka kauan vastaanottokeskus tulee toimimaan, ei ole. Vastaanottokeskuksen asukkaille järjestetään tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ohjeistuksien mukaisesti normaalissa palvelutuotannossa. Maahanmuuttokoordinaattorin työaika on ollut kaksi päivää viikossa ja vastaava varaus jatkuu. Mahdollisesti kuntaan jäävien kotouttamiseen ja palvelutarpeisiin vastaamiseen tullaan varautumaan maahanmuuttokoordinaattorin työskentelyllä ja muutoin ajankohtaisesti. Keskeiset talouden muutokset Vastaanottokeskuksen tuloihin ja menoihin on budjetoitu noin euroa, netto nolla. Kotouttamisen tuloihin on kirjattu korvauksia valtiolta euroa ja menoja on yhteensä euroa. Menoissa on vähennystä yhteensä euroa. Tuloarviot ja määrärahat Pakolaishuolto Tilinpäätös Muutos % TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

100 Hoiva- ja vanhuspalvelut Sitovuus: sosiaali- ja terveyslautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: hoito- ja vanhustyön johtaja Marja Kavilo Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Hoiva- ja vanhuspalvelut muodostavat merkittävän palvelukokonaisuuden, jota ohjaa sosiaalihuolto- ja terveydenhuoltolaki sekä laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Hoiva- ja vanhuspalveluiden toimintaa ohjeistaa lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön kunnille antama ikäihmisten hoitoa ja palvelua koskeva laatusuositus (STM 2013; Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi). Ikääntyneille tulee antaa tarpeenmukaiset palvelut iästä riippumatta ensisijaisesti kotiin vietävinä palveluina sekä heidän palvelutarpeensa tulee selvittää ja arvioida moniammatillisessa tiimissä. Palveluiden saamiselle on laissa asetettu määräajat eli kiireelliseen hoitoon on päästävä välittömästi ja kiireettömien palveluiden piiriin viivytyksettä viimeistään kolmen kuukauden sisällä. Tämä edellyttää, että hoiva- ja vanhuspalveluiden toimintayksiköissä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden määrää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta ja joka turvaa heille laadukkaat palvelut. Palveluiden toteutumista ja täytäntöönpanoa kunnassa lain ( /980) edellyttämällä tavalla valvovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Valvira ja aluehallintovirasto seurantakyselyillä ja valvontakäynneillä. Siilinjärven kunnan väestön ikärakenteen muuttuessa on sopeuduttava entistä iäkkäämmän väestön tarpeisiin. Ikääntyvien määrä kasvaa sekä lukumäärältään että suhteellisesti kunnan väestöstä. Siilinjärvellä vuosittainen kasvu on noin 0,5 % eli vuoteen 2018 yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa Siilinjärvellä noin 100 henkilöä verrattuna edelliseen vuoteen. Yli 75-vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan merkittävästi vuoteen 2040 mennessä ja erityisesti 85-vuotiaiden määrän ennustetaan lähes 2-kertaistuvan jo alle 10 vuoden sisällä. Keskeisin haaste on ikäprofiilin muuttumisen vaikutus talouskasvuun ja hyvinvoinnin rahoituksen kestävyyteen. Tästä johtuen hoiva- ja vanhuspalveluiden vaikuttavuutta ja riittävyyttä on arvioitava säännöllisesti, jotta tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa hyvissä ajoin toteutetuilla toimenpiteillä. Ikärakenteen muutosta vastaavasti palveluntarve kasvaa entistä suurempien vanhusryhmien seurauksena. Riittävillä ja kohdennetuilla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla voidaan tukea ihmisten asumista kotona nykyistä pidempää ja myöhentää asumispalveluihin siirtymistä. Hoiva- ja vanhuspalveluiden toimivassa palveluketjussa korostuvat kotihoito tukipalveluineen ja omaishoito, joita tukee toimiva asumispalvelu. Asiakkaan yksilölliset, erilaistuvat tarpeet vaativat yhteistyöverkoston edelleen kehittämistä eri palvelutuottajien ja palvelualueiden kesken. Palvelujen kehittämisessä korostuvat hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, ehkäisevä toiminta ja toimintakykyä tukeva ja edistävä työote. Hoiva- ja vanhuspalveluiden osalta keskeisenä päämääränä on oikaista vanhuspalveluiden rakennetta laatusuosituksen mukaiseksi, joka kulminoituu henkilöstömitoitukseen, koulutetun henkilöstön saatavuuteen sekä ikääntyneiden hoidettavuuden lisääntymiseen ja hoitopaikkojen riittävyyteen ja rakenteeseen. Ennusteiden ja laskelmien mukaan vuonna 2025 on kunnassa tarve jo 100:lle uudelle tehostun palveluasumisen paikalle tämän hetken tilanteeseen verrattuna. Hoiva- ja vanhuspalveluiden alueella ollaan henkilöstömitoituksessa vanhuspalvelulain määrittämällä minimitasolla, mutta henkilöstömitoitus ei ole suhteessa palvelutarpeeseen ja asiakkaiden hoitoisuuteen. Tämä näkyy palveluketjussa, hoidonporrastuksessa sekä henkilökunnan jaksamisessa. Riittävä määrä osaavaa henkilöstöä takaa turvallisen ja laadukkaan hoidon. Lisäksi hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen ovat yhteydessä osaaminen ja sen oikea kohdentaminen sekä osaava lähijohtaminen. Laki (10 ) edellyttääkin, että kunnilla on käytettävissä monipuolista asiantuntemusta ja osaamista ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen laadukasta järjestämistä varten. Keskeisenä muutoksena on resurssien lisääminen sekä kotihoitoon että varahenkilöstöön. 99

101 Ulkopuolisen arvioitsijan tekemässä kotihoidon resursointilaskelmassa kesällä 2016 arvioitiin kotihoidon henkilöstöresurssien riittävyyttä palvelutarpeen nopeaan kasvuun vastaamiseen. Resurssilaskelmassa arvioitiin väestön ikärakenne-ennuste huomioiden palveluiden kysynnän ja tarpeen kehitystä tulevina vuosina. Ennusteen mukaisesti palveluiden tarpeen kasvu jatkuu, jolloin nykyhenkilöstöllä kysyntään vastaaminen tarkoittaisi, että välittömän työajan osuus nousisi yli tavoitetason, jolloin laadukkaiden palveluiden turvaamisesta tulisi haastavaa. Resursointilaskelman suosituksen mukaisesti, kysynnän kehityksen jatkuessa samalla tahdilla (resurssointilaskelmassa kasvu 6 %,) tarvitaan joka vuosi kaksi lähihoitajan vakanssia lisää. Kotihoidon palvelutarpeen kasvun kehitys on kuitenkin kasvanut voimakkaammin kuin ennusteessa, kasvun ollessa 14 % kesän 2016 tilanteesta kesän 2017 tilanteeseen. Hoiva- ja vanhuspalveluissa on yhteinen varahenkilöstö, jonka työntekijät työskentelevät koko tulosalueella tarpeen mukaisesti. Varahenkilöstön työpanos kohdennetaan pääsääntöisesti äkillisiin 1-3 vuorokauden poissaoloihin, jolloin varahenkilöstön toiminasta saadaan suurimmat taloudelliset hyödyt. Nykyisellään varahenkilöstössä on 1 sairaanhoitaja ja 12 lähihoitajaa. Varahenkilöstön käyttöaste on ollut lähes 97 %. Varahenkilöstön työpanos ei ole kuitenkaan riittänyt kaikkien äkillisten lyhytaikaisten poissaolojen tekemiseen, jolloin oma henkilökunta on joustanut jatkamalla työpäivää tai sijaisuuteen on mahdollisesti saatu ulkopuolinen tekijä. Pidempiaikaisiin poissaoloihin on palkattu ulkopuolinen sijainen. Kokonaistaloudellisesti järkevintä on neljän varahenkilön lisääminen, jolla turvataan lyhytaikaispoissaolojen sijaistarve. Oman varahenkilöstön olemassaolo on vähentänyt myös työn kuormittavuutta yksiköiden henkilöstössä, sillä varahenkilöstö tuntee yksiköiden toimintatavat jolloin esimerkiksi perehdytystä ei tarvita. Huomioitavaa on myös, että hoivaja vanhuspalveluissa henkilöstömäärä on kasvanut, jonka vuoksi sijaistarvettakin on enemmän. Tehostettua palveluasumista tuotetaan kunnan omana palveluna Vanhan Pappilan palvelukodissa sekä muistisairaiden yksikössä Kaaripolun palvelukodissa, joiden rakentamiseen on Kotipolku Oy saanut Aralta investointiavustusta ja lainaa. Aran ohjeistuksen mukaisesti näiden yksiköiden asukasvalinnan tulee perustua sosiaaliseen tarkoituksenmukaisuuteen ja taloudelliseen tarpeeseen, joita arvioidaan hakijaruokakunnan asunnontarpeen, varallisuuden ja tulojen perusteella. Tämä asettaa haasteen asukasvalintaan. Tehostettua palveluasumista ostetaan myös yksityisilta palveluntuottajilta täydentämään kunnan omaa palvelutuotantoa. Ympärivuorokautisen hoidon paikkojen tarve kasvaa koko ajan väestön ikärakenteesta johtuen. Ensi vuodelle on lisätty määrärahoja 6 uuden tehostetun palveluasumisen paikan ostoon. Hoiva- ja vanhuspalveluiden lyhytaikaishoitoyksikön, Mummon Kammarin, nykyisten toimitilojen sisäilmaongelmat ovat aiheuttaneet toiminnan kannalta haastavia ratkaisuja eli toimintaa on jouduttu supistamaan ja kiinteistön käyttöä rajaamaan pienemmälle alueelle. Lyhytaikaishoidon paikkamäärän supistaminen on lisännyt kuormitusta mm. kotihoidossa ja omaishoitajilla. Lyhytaikaishoidon yksikön toiminnalle on riskinä toimitilojen sisäilmaongelman paheneminen niin, ettei toimitiloissa ole mahdollista työskennellä uudisrakennuksen käyttöönottoon saakka. Korvaavia tiloja lyhytaikaishoidon käyttöön ei ole löydetty. Lyhytaikaishoidon yksikön uudisrakennushanke on käynnistynyt ja uusien toimitilojen rakentaminen alkaa marraskuussa Omaishoidontuen saajien määrä on pysynyt suunnilleen samalla tasolla jo pidemmän aikaa. Määrärahaa on kuitenkin jäänyt käyttämättä jo useampana vuotena noin , sillä myöntämisperusteet täyttäviä hakijoita ei ole ollut riittävästi. Vuodelle 2018 on omaishoidontuen budjettia esitetty pienemmäksi. Omaishoitajana tehtävä työ on raskasta ja erittäin sitovaa, joten halukkuus omaishoitajuuteen on yleisestikin vähenemässä. Palveluseteli on käytössä rintamaveteraanien kotiin vietävissä avopalveluissa, kotihoidossa, omaishoidontuen lakisääteisten vapaapäivien järjestämisessä sekä ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen ostoissa. Asiakkaiden/asukkaiden toimintakyvyn arviointimenetelmänä on käytössä koko hoiva- ja vanhuspalveluiden tulosalueella RAI toimintakyvyn arviointiväline. RAI (Resident Assessment Instrument) on yksilöpohjainen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin arviointimenetelmä, josta saatua tietoa hyödynnetään ensisijaisesti asiakkaan/asukkaan hoitotyössä, hoitosuunnitelmien laadinnassa, palvelupäätöksissäja hoidon laadun seurannassa. RAI-järjestelmässä on yksityiskohtaista tietoa asiakkaiden 100

102 /asukkaiden toimintakyvystä ja sen avulla on mahdollista seurata hoidon laatua, vaikuttavuutta ja kustannuksia myös tulosyksikkö tasolla. Hoiva- ja vanhuspalveluiden toiminnan laatua arvioidaan säännöllisesti myös SHQS-laadunhallinta-ohjelman sisältämän arviointikriteeristön mukaisesti. Toimintaprosesseja kehitetään jatkuvasti arvioinnissa saatujen tulosten pohjalta. Laadukkaan toiminnan keskeisimpiä tekijöitä on osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö. Hoiva- ja vanhuspalveluiden henkilöstön ammatillista osaamista on syvennetty pidempi kestoisella gerontologisen hoitotyön koulutuksella, joka päättyi keväällä Henkilöstön osaamisen kehittämisen pääpainoalueeksi vuodelle 2018 on otettu ikäihmisten lääkehoidon osaamisen syventäminen. Esimiestyön osaamista vahvistettaan lähiesimiehille yksilöllisesti suunnitelluilla koulutuksilla. Rintamaveteraanien kotiin vietävät, avopalveluihin tarkoittamat, valtion rahoittamat tuntuvat määrärahalisäykset käytetään lyhentämättömänä kyseiseen toimintaan (ei kustannusvaikutusta kunnan talouteen). Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä , Vanhuuseläketapahtumat Eläköityvien korvausrekrytoinnit TP2016 henkilöstömäärä = henkilöstöhallinnon tilastoista vakinaiset Tavoitteet ja toimenpiteet 2018 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Hoiva- ja vanhuspalveluiden palveluprosessien tuloksellisuus ja peruspalveluiden turvaaminen Hoiva- ja vanhuspalveluiden resurssien tehokas hyödyntäminen Hoiva- ja vanhuspalveluiden henkilöstön kehittävä ja tuloksellinen työote Hoiva- ja vanhuspalveluiden toimintaprosessien ja palveluketjujen saumattomuus Hoiva- ja vanhuspalveluiden varahenkilöstön tehokas käyttö RAI-toimintakykyarvioinnin käyttö hoivaja vanhuspalveluiden palvelutuotannossa Hoiva- ja vanhuspalveluiden henkilöstön osaamisen kehittäminen iäkkäiden lääkehoidon osalta. Palveluiden käytön odotusajat Varahenkilöstön käyttöaste lyhytaikaispoissaoloissa Määräajat Suoritetut koulutukset ja opintopisteet. RAI-toimintakykyarvioinnin tulosten mukaisesti laaditut hoito- ja palvelusuunnitelmat Palveluiden saaminen lain edellyttämän aikataulun mukaisesti: Kotihoito Kiireellinen 1 vrk Kiireetön 7 vrk Asumispalvelut 90 vrk Varahenkilöstön työpanos on 95 %:sti varattu lyhytaikaispoissaoloihin (1-3 vrk) RAI-toimintakykyarvioinnit on tehty uudelle asiakkaalle kahden kuukauden kuluessa asiakkuuden alkamisesta ja muille asiakkaille kuuden kuukauden välein. Hoito- ja palvelusuunnitelmat on kaikille asiakkaille laadittu RAI:n tulosten mukaisesti. Hoiva- ja vanhuspalveluiden sairaanhoitajat ovat suorittaneet lääkehoidon 4 op:n lisäopinnot ja lähihoitajista 30% on suorittanut Iäkkäiden lääkehoito-ger-verkko-opinnot. 101

103 Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Avovastaanotto Muistipoliklinikan sairaanhoitajan vastaanoton käyntimäärä Cerad-testi Palveluohjaus Palveluohjaus käyntimäärä Muistipalveluohjaus käyntimäärä Hehko-käyntimäärä Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetustuen asiakasmäärä Omaishoidontuen saajat/keskim./kk Vanhukset (65 vuotta täyttäneet) Vammaiset Rintamaveteraanien kotiin vietävät avopalvelut asiakasmäärä SAS SAS päätösten määrä Keskimääräinen jonotusaika palveluasumiseen (vuorokautta) Kotiutushoito Asiakasmäärä Kotihoito Säännöllinen kotihoito (tunteina) Säännöllinen kotihoito (käyntimäärä) Säännölliset kotihoidon asiakkaat Suunniteltu välitön työaika prosentteina Toteutunut välitön työaika prosentteina Tilapäinen kotihoito (käyntimäärä) Kotihoidon tukipalvelut Turvapalvelut (käyntimäärä) Ateriapalvelu asiakkaat / kk Asumispalvelut Mummon Kammarin lyhytaik.hoitop Kaaripolun lyhytaikaishoitopäivät Kaaripolun pitkäaikaishoitopäivät Vanhan Pappilan pitkäaik.hoitopäivät Ostopalvelut Kotihoidon ostot (tunteina) Perhehoitopäivät Erityisryhmien pitkäaikaishoitopäivät Ikäihmisten pitkäaikaishoitopäivät Palveluiden piirissä olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden 93,6 93,0% 93% 93% 93% osuus (prosentteina), Laatusuositus 91 92% Omaishoidontukea saavien 75 vuotta täyttäneiden osuus (prosentteina), Laatusuositus 5 6 % 2,9 3,0% 3% 3% 3% 102

104 Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Säännöllistä kotihoitoa saavien 75 vuotta täyttäneiden osuus (prosentteina), Laatusuositus 13 14% Tehostetussa palveluasumisessa asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus (prosentteina), Laatusuositus 5 6 % Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus (prosentteina), Laatusuositus 3 % Keskeiset talouden muutokset 9,7 10,0% 10% 10% 10% 6,4 7,0% 7% 7% 7% 0 0% 0% 0% 0% Hoiva- ja vanhuspalveluiden toimintatulot kasvavat 1,5 %. Suurin vähennys aiheutuu Mummon kammarin hoitopaikkamäärän vähennyksestä jolloin tulot pienentyvät euroa. Muut asumisyksiköt kasvattavat tuloja n euroa. Lisäksi kotihoidon maksujen oletetaan kasvavan n euroa ja etenkin kotikuntakorvausten n euroa. Toimintamenojen kasvu on merkittävä yht. 5,5 % eli euroa. Henkilöstömenot kasvavat 6,5 prosenttia eli euroa. Summasta resurssilisäykset muodostavat euroa, erilliskorvauksiin ja sijaismenoihin tehdyt lisäykset euroa, kokovuotiset kulut 2017 yht. 6 uuden tehtävän kuluista n euroa ja eläkemenojen vähennykset euroa. Palvelujen ostoissa tapahtuu myös merkittävä kasvu 9,4 % eli yht euroa. Summasta kohdentuu ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen ostopaikkoihin. Myönnettävät avustukset supistuvat euroa eli 6,9 % ja ulkopuolisille maksettavat vuokramenot kasvavat lähes saman verran eli yht euroa. Hoiva- ja vanhuspalveluiden eri yksiköissä muutokset ovat seuraavat: Asumispalvelut Asumispalveluiden toimintatuloihin on budjetoitu n euron vähennys joka pääsääntöisesti johtuu Mummon kammarin toimitiloihin liittyvistä lyhytaikaisten hoitopaikkamäärien vähennyksestä. Henkilöstökulut kasvavat yht. n euroa. Kasvussa on mukana maaliskuun alusta 2018 yksi uusi lähihoitaja n euroa. erilliskorvauksiin ja sijaisten käyttöön tehty lisäys yht. n euroa ja Kevan laskun mukaan maksettavien eläkekulujen vähennys n euroa. Palvelujen ostot kasvavat euroa lähinnä asiantuntijapalveluihin tehdyn lisäyksen vuoksi. Sisäisten ostopalvelujen vähentymiseen euroa vaikuttaa mm. em. Mummon kammarin paikkamäärän vähennys. Ulkopuolisille maksettavat vuokramenot kasvavat n euroa, summasta n liittyy kalustovuokrauksiin. Kotihoivapalvelut Kotihoivapalveluihin on tehty resurssilisäyksistä sekä kotikuntakorvauksista saatavien tulojen perusteella yht. n euron tulolisäykset. Henkilöstömenoihin on tehty merkittävä lisäys yht. n euroa. Tästä resurssilisäyksiä uusiin tehtäviin on yht euroa sisältäen 4 lähihoitajaa varahenkilöstöön, 3 lähihoitajaa kotihoitoon ja 1 fysioterapeutti kotihoitoon. Lisäksi henkilöstömenoihin on lisätty kokovuotisiin 2017 aikana palkattuihin 2 uuteen lähihoitajan tehtävään n euroa ja 4 uuden varahenkilön tehtävän kuluista n euroa. Erilliskorvauksiin ja sijaisten käyttöön kohdennettavia määrärahoja on korotettu yht. n euroa ja vähennetty laskun mukaan maksettavia eläkekuluja euroa. Asiakaspalveluostoihin on tehty määrärahalisäys n euroa, joka kohdistuu ikäihmisten tehostetun asumispalvelun paikkaostoihin. Nämä uudet paikat otetaan käyttöön porrastetusti. Muissa 103

105 palveluissa on korotettu kilometrikorvausten ja kulukorvausten määrää yht. n euroa, johtuen varahenkilöstön ja kotihoidon henkilöstön määrän kasvusta. Aineiden ja tarvikkeiden menoja kasvattavat hoitotarvikkeisiin käytettävät menot n euroa. Omaishoidontuesta on vähennetty euroa vuoden 2017 käytön perusteella. Palveluasumisen palvelusetelimenot on pidetty ennallaan ollen euroa ja kotihoidon palvelusetelimenoja on vähennetty käytön vähyyden vuoksi euroa euroon. Ulkopuolisille maksettavat vuokramenot kasvavat n euroa kotihoidon ja Luotsin omista toimitiloista. Kohde-erittelyjä: Tulot Mummon Kammarin asiakasmaksutuottojen vähennys Kaaripolun palvelukodin tulojen lisäys Vanhan Pappilan palvelukodille maksettavia kotikuntakorvauksia Mielenterveys- ja päihdepalveluiden asumispalveluiden kotikuntakorvauksia Kotihoidon maksutuotot Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen (ostopalv.) maksutuotot Menot Omaishoidontuen määrärahan vähennys vuoden 2017 toteutuman mukaan Kotihoidon lähihoitajan 2 uutta vakanssia, aloittanut Hovan varahenkilöstön 4 uutta vakanssia aloittanut Kotihoidon lähihoitajan 2 uutta vakanssia alkaen Kotihoidon lähihoitajan 1 uusi vakanssi alkaen Hovan varahenkilöstöön 2 uutta vakanssia alkaen(luotsi) Hovan varahenkilöstöön 2 uutta vakanssia alkaen(luotsi) Kaaripolun lähihoitajan 1 uusi vakanssi Kotihoidon fysioterapeutti 1 uusi vakanssi alkaen Muiden palveluiden ostot, kotihoito Kotihoidon kalusteet Luotsin yksikön henkilöstön matkakulut Muiden palveluiden ostot, Mummon Kammari Vanhan Pappilan palvelukodin lääkemenot Ikääntyneiden tehostettuun palv.asumiseen 3 uutta paikkaa alkaen Ikääntyneiden tehostettuun palv.asumiseen 3 uutta paikkaa alkaen Tuloarviot ja määrärahat Hoiva- ja vanhuspalvelut Tilinpäätös Muutos % TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

106 Terveyspalvelut Sitovuus: sosiaali- ja terveyslautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: johtava lääkäri Katri Hollmén Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Palvelutarve kasvaa nopeasti väestön ikääntymisen myötä. Siilinjärven väestörakenteen vuoksi lastenkin palveluiden tarve on yhä suuri. Kysyntää kasvattavat myös potilaan valinnanvapauden perusteella Siilinjärvelle hoitonsa siirtäneet yli 650 toispaikkakuntalaista. Terveyspalvelujen osalta kasvupaineet kohdistuvat eniten lääkäreiden ja hoitajien vastaanottotoimintaan, sairaalapalveluihin ja koko vanhustenhuollon palveluketjuun sekä fysioterapiaan ja lääkinnälliseen kuntoutukseen. Kuntouttavan työotteen merkitys on yhä suurempi. Oman toiminnan tehostamisella ja resursoinnilla on palveluiden ostoja voitu oleellisesti pienentää mm. kuntoutuksessa ja mielenterveys- ja päihdepalveluissa sekä vanhuspalveluiden lääkäripalveluissa. Tätä työtä jatketaan edelleen läpikäymällä toimintamalleja. Jo vakiintunutta kotisairaalatoimintaa jatketaan. SOTE-valmistelutyö valtakunnan ja maakunnan tasolla ohjaa toiminnan kehittämistä. Uudistuksen tilanne syksyllä 2017 on epävarma ja vaikeuttaa oman toiminnan kehittämistä aikataulunkin ollessa epäselvä. Mahdollisen valinnanvapauskokeilun toteutumisesta tai aikataulusta ei talousarviota suunniteltaessa ole ollut tietoa käytössä. Asiakaspalautetta kerätään yhä aktiivisemmin. Toimitilaongelmiin haetaan ratkaisuja. Hankala sisäilmaongelma pääterveysasemalla on aiheuttanut toimintojen hajasijoitusta ja vaikeuttaa yhteistoimintaa. Asiassa ei voida odottaa sote-ratkaisua. Vastaanottopalveluissa jatketaan uusien toimintamallien kehittämistä ja käyttöönottoa. Hoitajavastaanottoja lisätään. OSUVAT-tutkimuksella selvitetään hoitosuunnitelman merkitystä ja kannustetaan kuntalaisia omahoitoon. Plastiikkakirurgin jalkautuva konsultaatiotoiminta on osoittautunut toimivaksi ja jatkuu. Myös päihdelääketieteeseen perehtyneen lääkärin, lastenneurologin ja ortopedien sekä geriatrin käyntejä terveyskeskuksessa jatketaan. Näillä tavoitellaan saumatonta hoitoketjua. Terveyskeskuksen sairaala huolehtii siitä, että kaikki perusterveydenhuollon sairaalahoitoa tarvitsevat lyhytaikaishoito- ja päiväpotilaat voidaan hoitaa omalla vuodeosastolla ja että potilaita voidaan ottaa vastaan ympäri vuorokauden. Viime vuosina kuormitus on ruuhkahuippuja lukuun ottamatta matalahko ja osaston paikkamäärää esitetään laskettavaksi alkaen 35:stä 30:een paikkaan. Väestön ikääntymisen myötä voidaan paikkamäärää joutua lisäämään myöhemmin ja valmius tähän säilytetään. Työterveyspalvelut-tulosyksikkö tarjoaa alueen yrityksille ja yrittäjille sekä lakisääteisiä että kokonaisvaltaisia työterveyspalveluja. Kuntalain mukaan kunnan on yhtiöitettävä ei-lakisääteinen, kilpailluilla markkinoilla tapahtuva toimintansa, jota työterveyspalvelujen tarjoama sairaanhoito on. Kuntalakiin kirjattu siirtymäaika päättyy vuoden 2019 alkuun, ellei sote-uudistuksen viivästymisen myötä siirtymäaikaa jatketa. Työterveyshuollon tuottamisvelvoitteen pitäisi vuoden 2020 alussa siirtyä kunnalta maakunnalle. POSOTE II- työryhmän suosittaman Pohjois-Savon Työterveys Oy:n perustamisselvitys on aloitettu syksyllä 2017, jatkuen keväälle Selvityksessä ovat mukana Siilinjärven lisäksi Varkauden, KYSn ja Kallaveden Työterveyshuollot. Ylä-Savon Soten ja Laakkonen-konsernin omistama Terveyspalvelu Verso on myös halukas tekemään selvityksen työterveyspalvelujen laajenemisesta Siilinjärvelle. Vuoden 2018 aikana tulee selvittää, kannattaako Siilinjärven kunnan lähteä mukaan em. yhtiöön jo ennen vuoden 2020 alkua, vai odotetaanko soteuudistuksen alkua. Toiminnan jatkoa pohdittaessa tulee huomioida muutoksen vaikutukset vastaanottopalvelujen toimintaan (väestövastuujärjestelmän purkautuminen työterveyspalveluista). 105

107 Suun terveydenhuollossa jatketaan ehkäisevän hoidon ja työnjaon korostamiseen perustuvaa kustannustehokasta toimintatapaa. Takaisinkutsujärjestelmän käyttöä jatketaan. Sillä voidaan ehkäistä erittäin hankalien hoitojen tarvetta hoitamalla sairaudet jo alkuvaiheessa. Erikoishammaslääkärin työpanosta suukirurgiaan ja oikomishoitoon hankitaan ostopalveluna. Kuntoutuksen palveluilla tuetaan asiakkaan toiminta-, työ- ja liikkumiskykyä. Syksyllä 2017 aloitetulla fysioterapeutin suoravastaanottokäytännöllä pyritään ennaltaehkäisemään tuki- ja liikuntaelinvaivojen pitkittymistä ja uusiutumista sekä tukemaan toimintakykyä ja nopeuttamaan mahdollista työhön paluuta. Lääkinnällisen kuntoutuksen terapioiden ostopalvelut koskevat pääosin lasten musiikkiterapiaa ja neuropsykologista ja neuropsykiatrista kuntoutusta. Puhe-, toiminta- ja fysioterapia toteutetaan omana toimintana. Ikääntyvien kotihoito aiheuttaa yhä enenevää kustannuspainetta apuvälineiden ostoihin ja myös lisääntyvää kysyntää fysioterapiapalveluihin. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa jatketaan omana toimintana päihdehoidon arviointia ja ostopalveluja harkitaan työryhmässä. Päihdehoidossa ryhmätoimintaa toteutetaan omana työnä. Mielenterveyspalveluissa turvataan edelleen hoitoon pääsy ilman jonoja. Hoidon arviointi tehdään ensisijaisesti omana työnä. Hoitosuunnitelmia tarkistetaan ja hoitosuhteiden kestoon kiinnitetään huomiota. Kotikuntoutuksen asiakkaat valitaan kriteerien mukaisesti. Ennaltaehkäisevänä työnä kiinnitetään yksikössä huomiota diabeteksen riskikartoitukseen sekä lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöhön. MARAK-toiminta käynnistetään. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä , Vanhuuseläketapahtumat 4 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 4 TP2016 henkilöstömäärä = henkilöstöhallinnon tilastoista vakinaiset Tavoitteet ja toimenpiteet 2018 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Vastaanottotoiminnan kehittäminen Potilasturvallisuuteen liittyvän kaatumisen ehkäisyn toimintamallin jalkauttaminen kuntoutusyksikössä Toimintamallin kehittäminen Fysioterapiassa tehdään Frat, Frop, sppb ja ympäristöarviointi. Laaditaan kuntoutukselliset toimenpiteet ja tarvittaessa jatkolähettäminen laajaan kaatumisvaaran arvioon Sote:n mallin mukaisesti. Toistetaan syksyn 2016 ja 2017 palvelujen kysyntä ja tarjonta -vertailumittaus Tilastoseuranta tehdyistä kaatumisen arvioinneista. Päivätasolla palvelujen kysyntä ja tarjonta kohtaavat vertailumittauksessa paremmin 80 %:lle yli 70 vuotiaista fysioterapian asiakkaista on tehty kaatumisriskiarvio 106

108 Informatiiviset tunnusluvut Lääkäreiden ja hoitajien vastaanottotoiminta TP 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019 TA 2020 Lääkäreiden vastaanottokäynnit kaikki 1) Lääkäreiden akuuttivastaanottokäynnit 1) Hoitajien vastaanottokäynnit 1) Hoitajien akuuttivastaanottokäynnit 1) Radiologiset tutkimukset röntgen / UÄ 5 000/ / / /1600 Terveyskeskuksen sairaala Hoitopäivät Hoitojaksot Keskimääräinen hoitoaika Täyttöaste Työterveyspalvelut Työterveyshuoltosopimuksia Työpaikkaselvityksiä ml. tilakäynnit Vastaanottokäyntejä Suun terveydenhuolto Käynnit Kuntoutus Apuvälinelainaukset Lääkinnällisen kuntoutuksen päätökset Apuvälinepäätökset Yksilökäynnit Ryhmäkäynnit Ryhmät Mielenterveys- ja päihdepalvelut Käynnit vastaanotolla Kotikuntoutuksen käynnit Keskeiset talouden muutokset Terveyspalvelujen toimintatulot kasvavat yht. n euroa eli 5,3 % vuoden 2017 talousarviosta. Kasvu muodostuu pääosin sisäisten työterveyspalvelujen myynnistä kunnan omille yksiköille sekä terveyskeskuksen vuodeosaston ja suun terveyden kotikuntakorvauksista saatavien tulojen kasvusta. Toimintamenot supistuvat yht. n euroa eli -2,3 %. Tästä henkilöstökulujen osuus on n. -1,7 % eli n euroa. Suurimmat vaikuttavat tekijät liittyvät suun terveyden resurssijärjestelyihin sekä eläkekulujen pienentyneeseen osuuteen. Sisäiset palvelut vähentyvät n euroa. Ulkopuolelta ostettavien palvelujen kokonaismuutos on vain n euroa, mutta sisällöllisesti se pitää mm. sisällään suun terveydenhuollon resurssijärjestelyihin liittyviä lisäyksiä sekä vastaanottopalveluissa ostettavien palvelujen vähennyksiä ja mm. kuntoutuksesta toisaalle siirtyviä musiikkiterapiaostoja. Suurimmat muutokset tapahtuvat kuitenkin vuokramenoissa. Ulkopuolelle maksettavien vuokramenojen osuus kasvaa 31,9 % eli euroa. Vastaavasti toimitilapalveluiden sisäiset vuokrat ovat pienentyneet -16,3 % eli euroa. Summa sisältää pääomavuokrien alenemaa euroa vastaanottopalveluissa ja sairaalassa sekä varsinaista vuokraosuuden alenemaa ko. yksiköissä euroa. 107

109 Terveyspalveluiden eri yksiköissä muutokset ovat seuraavat: Vastaanottopalvelut Vastaanottopalveluiden toimintatuloihin on budjetoitu kuluvan vuoden toteuman perusteella kasvua yht. n euroa. Tuloissa ei ole huomioitu vastaanottokeskukselle tarjottavien palvelujen tuloja, koska paikkamäärän oletetaan vähenevän. Henkilöstökulut supistuvat yht. n euroa. Tähän vaikuttaa Kevalle laskun mukaan maksettavien eläkekulujen pienentyminen n euroa. Muiden palvelujen ostoja vähentävät laboratoriokustannukset sekä työvoiman vuokraus yhteensä n euroa. Aineita ja tarvikkeita vähentää lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden karsinta yht. n eurolla. Sisäiset vuokramenot pienentyvät n euroa. Röntgenpalveluiden röntgenlaite siirtyy kunnan solmiman kalustovuokraussopimuksen piiriin. Terveyskeskuksen sairaalapalvelut Toimintatuotot kasvavat kotikuntakorvausten ja laitoshoidon asiakasmaksujen myötä yht. n euroa. Palvelujen ostoissa sisäiset ruokapalvelumenot vähentyvät n euroa. Toimitilapalveluiden veloittamat sisäiset vuokrat pienentyvät euroa. Työterveyspalvelut Toimintatulot kasvavat kunnalle myytävien palvelujen lisääntyessä mm. tarjottaessa kattavasti työntekijöille influenssarokotuksia. Henkilöstökulut kasvavat n euroa. Suun terveydenhuolto Toimintatuloissa kotikuntakorvausten osuus kasvaa, mutta vastaavasti käyntimaksujen osuus pienenee. Muutos tuloissa yht. n euroa. Henkilöstökuluja on vähennetty erikoishammaslääkärin suukirurgiaan ja oikomishoitoon liittyvien resurssien osalta n euroa. Näitä palveluja hankitaan vastaavasti ostopalveluna jolloin ne kasvavat n euroa. Koneiden ja laitteiden vuokriin on lisätty hammashoitoyksikön vuokrauskuluja kalustovuokraussopimukseen perustuen. Toimitilavuokrat pienentyvät euroa. Kuntoutus Palvelujen ostoista on vähennetty n euroa. Tästä euroa siirtyy hyvinvointineuvolan lääkäripalveluiden puolelle liitettyyn musiikkiterapiapalveluun. Loppuosa on budjetoitu käytön perusteella. Aineissa ja tarvikkeissa on tehty euron lisäys apuvälineiden hankintaan kasvavan käytön perusteella. Mielenvireyspalvelut Henkilöstökulut pienentyvät Kevan laskujen perusteella maksettavien eläkemenojen pienentyessä yht. n euroa. Vuokramenot pienentyvät yht. n euroa toimitilajärjestelyjen vuoksi. Kunnan omista tiloista ( euroa) on siirrytty vuokratiloihin. Kuntoutuksen asiakassijoitusten ostopalveluihin on varattu euroa lisää. Tuloarviot ja määrärahat Terveyspalvelut Tilinpäätös Muutos % TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

110 Erikoissairaanhoito Sitovuus: sosiaali- ja terveyslautakunta, brutto Vastuuhenkilö: johtava lääkäri Katri Hollmén Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Siilinjärven kunnan väestön nopea ikärakennemuutos ja väestömäärän kasvu lisää myös erikoissairaanhoidon tarvetta nopeammin kuin sairaanhoitopiirin muissa kunnissa. Lisäksi Pohjois- Savossa käytetään tilastojen valossa erikoissairaanhoidon palveluja muuta Suomea enemmän suhteutettuna väestömäärään ja tarvekertoimiin. Tähän on haettu ja haetaan ratkaisuja yhteistyössä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken. Oma vuodeosasto on pystynyt viime vuosina ottamaan samana päivänä vastaan kaikki sinne tarjotut potilaat eikä tarpeetonta erikoissairaanhoidon käyttöä ole paikkapulan vuoksi syntynyt. Samoin yön yli -mallilla potilaita voidaan ottaa suoraan terveyskeskuksen vuodeosastolle sairaanhoitopiirin päivystäjän luvalla öiseen aikaan. Sairaanhoitopiiri käynnisti vuonna 2013 tuottavuusohjelman, jonka tavoitteena oli yhteistyössä perusterveydenhuollon organisaatioiden kanssa vähentää edellä kuvattua muuta maata runsaampaa erikoissairaanhoidon käyttöä ja siitä kunnille aiheutuvia kustannuksia. Tuottavuusohjelmahanke oli nelivuotinen. Työskentelyn päättyessä tuottavuusohjelman toimintaryhmiä integroitiin POSOTEvalmisteluryhmiin. Ohjelman myötä toimintoja on kehitetty ja yhteisiä hoitopolkuja luotu. Kehitystyötä jatketaan edelleen hankkeen jo päätyttyä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sen myötä erikoissairaanhoidon tuottamismallit ovat koko maassa muutosvaiheessa. Yhä edelleen odotetaan uusimpia sote-linjauksia jatkosuunnittelun pohjaksi. Henkilöstö Siilinjärven kunnalla ei ole omaa erikoissairaanhoidon henkilöstöä. Keskeiset talouden muutokset Erikoissairaanhoidon talousarvio on pidetty ostopalvelujen osalta ennallaan. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ostoihin on varattu yht. 27,308 milj. euroa, muuhun erikoissairaanhoitoon 0,180 milj. euroa ja sairaankuljetukseen 0,807 milj. euroa. Toimintakulujen yhteismäärää vähentävät erikoissairaanhoitoon kirjattavat eläkekulut n eurolla (jää ). Tuloarvio ja määrärahat Erikoissairaanhoito Tilinpäätös Muutos % TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT 113 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

111 6.4 TALOUS- JA TUKIPALVELUT Vastuuhenkilö: talousjohtaja Pekka Takkinen Talous- ja tukipalvelut on yksi kunnan viidestä palvelualueesta. Palvelualue tuottaa kunnan sisäisiä tukipalveluita, jonka lisäksi palvelualue vastaa asumispalveluista sekä ympäristöterveyspalveluiden ja maaseutupalveluiden tuottamisesta yhteistoiminta-alueilla joiden isäntäkuntana Siilinjärvi toimii. Palvelualue sisältää seuraavat valtuustoon nähden sitovat kokonaisuudet: SITOVUUSTASOT Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Tarkastuslautakunta Tilintarkastus (brutto) Ympäristöterveyslautakunta Ympäristöterveyspalvelut (netto) Maaseutulautakunta Maaseutupalvelut (netto) Kunnanhallitus Pelastustoimi (brutto) Talous- ja tukipalvelut (brutto) Sitovuustasot yhtensä Palvelualueen informatiivinen tuloslaskelma TALOUS- JA TUKI- PALVELUT Tilinpäätös Muutos % TS 2019 TS 2020 Myyntituotot ,00 Sisäisten palvel. myynti ,80 Maksutuotot ,10 Tuet ja avustukset Vuokratuotot Sisäiset vuokratuotot ,40 Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut ,20 Palvelujen ostot ,80 Sisäiset palvelujen ostot ,20 Aineet, tarvikk. ja tavarat ,10 Sisäiset aineet, tarv. ja tav ,20 Avustukset ,70 Vuokrat ,10 Sisäiset vuokrat ,90 Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot ,

112 T A R K A S T U S L A U T A K U N T A Tilintarkastus Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilö: tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Toni Juvonen Toiminta-ajatus Siilinjärven kunnan hallintosäännön mukaan lautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kolme muuta jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Kuntalain mukaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Tarkastuslautakunta seuraa tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista ja muutoinkin tehtävien suorittamista. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunta on jakanut keskuudessaan seurantavastuut hallintoorgani-saation päävastuualueiden mukaisesti. Tarkastuslautakunta esittelee tilintarkastajan antaman tilintarkastajakertomuksen ja oman arviointikertomuksensa suoraan valtuustolle. Valtuusto päättää vastuuvapauden myöntämisestä hyväksyessään tilinpäätöksen. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Arvioinnin merkitys muun muassa toimintojen tehostamisen pohjaksi kasvaa edelleen. Tarkastuslautakunnalla on arviointityössään käytettävissä eri tasoilla tapahtuvan arvioinnin tulokset. Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt Tilintarkastuksen toiminnallisena riskinä on resurssien riittävyys tarkastustoimintaan. Riskejä hallitaan tilintarkastuksen työohjelman ja -suunnitelman sekä tarkastuslautakunnan vuosittaisen toimintasuunnitelman kautta kohdentamalla. Tarkastuslautakunta yhdessä tehtäväalueen viranhaltijan kanssa seuraavat ja arvioivat systemaattisesti taloudelle ja toiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Poikkeamien ilmetessä ryhdytään välittömästi korjaaviin toimenpiteisiin. Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Tarkastuslautakunta toimii kuntastrategian 2025 arvojen mukaisesti ja on sitoutunut Siilinjärven kunnan strategisiin tavoitteisiin. Kuntalain 121 säätelee tarkastuslautakunnan toimintaa, minkä mukaisesti tarkastuslautakunnan tavoitteet on asetettu. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 0,30 0,30 0,30 0,30 0,30 111

113 Tavoitteet ja toimenpiteet 2018 Suunnittelukauden tavoite Valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat Arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla Arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyyttä, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Tavoitetaso Tulostavoitteiden toteutumisen selvittäminen ja raportointi tehtäväalueittain valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä kuntastrategian 2025 perusteella Tarkastuslautakunnan arvioinnilla todennetaan kunnanhallituksen toimintakertomuksessa antamaa selvitystä asetettujen talousarviovuoden tavoitteiden toteutumisesta Edellisen vuoden arviointikertomuksen ja tilintarkastuksen raporttien perusteella tehtyjen toimenpiteiden selvittäminen Talouden tasapainotusohjelma Valittu tilintarkastusyhteisö Vuosittain seurattavat mittarit Tilintarkastuspäivät/vuosi. Tilintarkastuksen työohjelma/vuosi. Suulliset ja kirjalliset raportit. Toimintakertomus. Arviointikertomus. Arviointikertomus. Palautekeskustelu. Kunnanhallituksen antama selvitys n toteumavertailu. Tilinpäätös. Riskiarvio Lakisääteisen tilintarkastuspalvelun tuottaja on valittu vuosille Tarkastuslautakunnan arviointitoiminnan suunnitelmallisuus, luotettavuus, objektiivisuus, systemaattisuus, toiminnan kehittäminen Saadun selvityksen perusteellisuus ja vaikuttavuus. Korjaavien toimenpiteiden suorittaminen. Tasapainotuksen riittämättömyys tai toteutumattomuus Huolehtia kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta Tytäryhteisöjen tilintarkastaja kunnan tilintarkastusyhteisöstä Ajan tasalla oleva sidonnaisuusrekisteri kunnan verkkosivuilla Hallintosääntö Tytäryhteisöjen tilintarkastajan lausunnot Annetut sidonnaisuusilmoitukset Ajantasainen hallintosääntö n toteumavertailu Tiedonkulun toimimattomuus Valvoa kuntalain 84 :ssä säädetyn sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuustolle tiedoksi Valmistella kunnanhallitukselle esitys tehtäviä koskeviksi hallintosäännön määräyksiksi sekä arvioinnin ja tarkastuksen talousarvioksi Sidonnaisuusilmoitusten puutteellisuus. Esteellisyys päätöksenteossa. Hallintosäännön puutteellisuus tai toimimattomuus Alibudjetointi. Tarkastuspäivien riittävyys. 112

114 Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokousten lukumäärä Tuloslaskelma TILINTARKASTUS Tilinpäätös Muutos % TS 2019 TS 2020 Sisäisten palvelujen myynti ,60 TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut ,90 Palvelujen ostot ,10 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,50 Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE

115 Y M P Ä R I S T Ö T E R V E Y S L A U T A K U N T A Ympäristöterveyspalvelut Sitovuus: valtuusto, netto Vastuuhenkilö: ympäristöterveysjohtaja Emilia Savolainen Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa kunnan viranomaiselle määrättyjen ympäristöterveydenhuollon tehtävien hoitamisesta ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnissa (Kaavi, Lapinlahti, Rautavaara, Siilinjärvi ja Tuusniemi). Lisäksi hoidetaan Kuopion kaupungin eläinlääkintähuollon tehtäviä Kuopion ja Siilinjärven välisen ostopalvelusopimuksen mukaisesti. Ympäristöterveyspalveluiden tarkoituksena on turvata lainsäädännön vaatimusten mukainen suunnitelmallinen, säännöllinen, laadukas, terveyshaittoja ja -vaaroja sekä kuluttajien taloudellisia tappioita ehkäisevä paikalliseen riskinarvioon ja valtakunnalliseen valvontaohjelmaan perustuva ympäristöterveydenhuollon tehtävien hoito. Tähän sisältyy myös laadukas ja tarkoituksenmukainen kunnallinen eläinlääkintähuolto sekä eläinlääkäripäivystys. Yhteistoiminta-alueella turvataan koko ympäristöterveydenhuollon riittävien palvelujen saatavuus ja toiminta siten, että toiminta on tehokasta, tasapuolista sekä avointa. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Keskeisin todennäköinen toimintaympäristön muutos on maakuntahallintouudistus vuoden 2020 alusta lähtien. Maakuntahallintouudistukseen valmistautuminen tulee viemään erityisesti ympäristöterveysjohtajan työpanosta vuosina hänen tehdessä oman toimensa ohella 20 % työaikaa maakuntahallinnolle. Toiminnassa keskitytään hyödyntämään tehokkaasti olemassa olevia resursseja ja kehittämään toimintaa työjärjestelyiden sekä priorisoinnin kautta. Talous Vuoden 2018 talousarvion kustannustenjako perustuu tuotteistukseen eläinlääkintähuollon osalta (kustannuspaikka 5610). Terveysvalvonnan osalta kustannukset jaetaan kuntien kesken asukasluvun ja valvontakohteiden edellyttämän työpanoksen perusteella. Talouden hoitaminen on ollut tulosalueella tiukahkoa ja sama suuntaus pidetään myös vuonna Sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet ja menettelyt Toiminnan sisäisessä valvonnassa noudatetaan Siilinjärven kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjetta. Ympäristöterveysjohtaja vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja jatkuvasta ylläpidosta. Tulosvastuullisia ja oikeudellisesti vastuullisia ovat ympäristöterveysjohtaja ja vastaava eläinlääkäri. n toteutuminen raportoidaan kuukausittain kunnanhallitukselle ja kolmesti vuodessa kunnanvaltuustolle. Ympäristöterveyslautakunta raportoi toiminnasta sopimuskunnille kolmesti vuodessa. Lisäksi ympäristöterveydenhuollon toiminnan toteutumisesta raportoidaan vuosittain Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralle sekä lupa- ja valvontavirasto Valviralle. Toiminnan laillisuutta valvotaan päivittäisessä työssä mm. laskujen hyväksymisen yhteydessä sekä saattamalla ympäristöterveydenhuollon toimialalta tehdyt viranhaltijapäätökset ympäristöterveyslautakunnan tietoon. 114

116 Ympäristöterveyspalvelujen riskien kartoitus ja riskienhallinta on päivitetty terveysvalvonnan osalta 2017 ja eläinlääkintähuollon osalta Mikäli ympäristöterveysjohtaja ja vastaava eläinlääkäri havaitsevat seikkoja, jotka vaarantavat toiminnan tuloksellisuuden, laillisuuden tai kunnan omaisuuden tai voimavarojen käytön, niihin puututaan välittömästi. Kuntastrategian 2025 vaikutukset tavoitteisiin Kuntastrategian Kestävän kuntataloustavoitteen mukaisesti resursseja hyödynnetään tehokkaasti. Ympäristöterveyspalvelut -tulosalueen omat tavoitteet pohjautuvat kuntastrategian 2025 arvoihin ja tavoitteisiin. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019/20 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä Vanhuuseläketapahtumat 2 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 2 Tavoitteet ja toimenpiteet 2018 VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Ympäristöterveydenhuollon rakenne muotoutetaan kuntamuutosten seurauksena tehokkaasti käytettävissä olevia resursseja hyödyntäen Vuosittain seurattavat mittarit Suunnittelun ja toteutuksen edistyminen Tavoitetaso Ympäristöterveydenhuollon rakenne on muotoutettu kuntarakenteen muutoksen seurauksena tehokkaasti toimivaksi kokonaisuudeksi YMPÄRISTÖTERVEYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Yhteneväiset toimintatavat ja osaamisen varmistaminen Henkilöstöresurssien jakautuminen eläinlääkintähuollossa tasaisesti koko yhteistoiminta-alueelle Ympäristöterveyden valvonta on kattavaa ja riittävää Henkilöstö osallistuu sisäiseen ja ulkoiseen täydennyskoulutukseen. Ulkoisessa koulutuksessa saatu tieto jaetaan organisaatiossa eteenpäin Luodaan käytännöt töiden tasaamiseksi eri toimipisteiden välillä Huolehditaan, että valvontasuunnitelma toteutuu pääsääntöisesti huolimatta kiireellisempien, akuuttien tehtävien hoidosta Koulutusrekisteri Tilakäyntien ja pieneläinasiakkaiden määrät eläinlääkäriä kohden Toteutuminen Jokainen osallistuu oman toimialansa koulutukseen/ Aluehallintoviraston työkokouksiin vuosittain Työmäärä jakautuu mahdollisimman tasaisesti eläinlääkäreiden kesken, jolloin myös sijaisten tarve voidaan optimoida Valvontasuunnitelma toteutuu pääsääntöisesti 115

117 Informatiiviset tunnusluvut Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS Tuotantotavoitteet Terveysvalvonta -tulosyksikön menot /asukas (Siilinjärvi)* 7,49 8,80 8,69 8,69 Eläinlääkintähuolto-tulosyksikön menot (Siilinjärvi)** /asukas 15,21 17,48 15,96 15,96 /eläinyksikkö 79,80 92,28 84,26 84,26 Ympäristöterveyspalveluiden eläinlääkintähuolto -tulosyksikön bruttokustannus*** /yhteistoiminta-alueen asukas 16,20 14,93 11,61 11,61 /eläinyksikkö 33,34 35,91 27,93 27,93 Ympäristöterveyspalveluiden terveysvalvonta -tulosyksikön bruttokustannus**** /yhteistoiminta-alueen asukas 9,33 10,54 10,39 10,39 * Siilinjärven osuus ulkoisista bruttokustannuksista (kustannuspaikka 5630) ** TA 2018: Siilinjärven osuus yhteistoiminnan ulkoisista bruttokustannuksista + muut eläinlääkintähuollon ulkoiset bruttokustannukset eli kustannuspaikat 5610, 5611, 5612 ja 5621 ***Ainoastaan kustannuspaikka 5610 eli ei sisällä eläinsuojaa, pieneläinpäivystystä eikä toimitilakuluja, mutta sisältää yleiskustannukset (Siilinjärven sisäiset jaettavat kustannukset). Vain yhteistoiminta-alue; ei Kuopio **** Kustannuspaikka 5630, sisältää myös yleiskustannukset (=Siilinjärven sisäiset jaettavat kustannukset) Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2016 TA2017 TA 2018 TS Tuotantotavoitteet Eläinlääkärikäyntien määrät kunnittain Juankoski, suureläimet pieneläimet AVIn viranomaistarkastukset terveydenhuoltokäynnit nautaeläintilat* Kaavi, suureläimet pieneläimet AVIn viranomaistarkastukset terveydenhuoltokäynnit nautaeläintilat* Lapinlahti, suureläimet pieneläimet AVIn viranomaistarkastukset terveydenhuoltokäynnit nautaeläintilat* Rautavaara, suureläimet pieneläimet AVIn viranomaistarkastukset terveydenhuoltokäynnit nautaeläintilat* Siilinjärvi, suureläimet pieneläimet AVIn viranomaistarkastukset terveydenhuoltokäynnit nautaeläintilat*

118 Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2016 TA2017 TA 2018 TS Tuusniemi, suureläimet pieneläimet AVIn viranomaistarkastukset terveydenhuoltokäynnit nautaeläintilat* Kuopio, suureläimet** pieneläimet AVIn viranomaistarkastukset terveydenhuoltokäynnit nautaeläintilat* *TA 2018: Luke tilasto 2016 ** Sisältää Juankosken TA 2018 ja TS osalta Tuloslaskelma YMPÄRISTÖTERVEYS- PALVELUT Tilinpäätös Muutos % TS 2019 TS 2020 Myyntituotot ,00 Sisäisten palvelujen myynti ,50 Maksutuotot ,10 TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut ,30 Palvelujen ostot ,60 Sisäiset palvelujen ostot ,40 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,40 Sisäiset aineet, tarvikk.ja tav ,20 Avustukset ,30 Vuokrat ,60 Sisäiset vuokrat ,20 Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot ,00 117

119 M A A S E U T U L A U T A K U N T A Maaseutuhallinto Sitovuus: valtuusto, netto Vastuuhenkilö: maaseutujohtaja Juha Nykänen Toiminta-ajatus Juankosken, Kuopion, Suonenjoen ja Varkauden kaupunkien sekä Kaavin, Leppävirran, Rautalammin, Rautavaaran, Siilinjärven, Tervon, Tuusniemen ja Vesannon kuntien alueella toimivan Sydän-Savon maaseutupalvelujen tehtävänä on huolehtia maaseudun elinkeinojen, elinolosuhteiden ja palvelujen kehittämisestä sekä maaseutuelinkeinoja koskevien viranomaistehtävien hoitamisesta. Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen toimielimiä ovat maaseutulautakunta, sen mahdollisesti asettamat jaostot sekä sen alainen palveluorganisaatio, Sydän-Savon maaseutupalvelu. Yhteistoiminta-alueella turvataan maaseutuhallinnon palvelujen saatavuus ja toiminta siten, että toiminta on tehokasta, tasapuolista ja avointa. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Maatalouden toimintaympäristö on viime vuosina muuttunut huomattavasti. Maataloustuotteiden maailmanmarkkinoiden, kansallisen ja kansainvälisen kauppapolitiikan kehitys, Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan muutokset ovat kaikki omalta osaltaan muuttaneet maatalouden toimintaolosuhteita Suomen maatalouden kannalta entistä haasteellisemmaksi. Eu:n ja kansallisen byrokratian purku ja tukijärjestelmien yksinkertaistaminen eivät ole tuoneet toivottavaa tulosta vaan kehitys on ollut päinvastaista. Maaseutuhallinnon uuden tietojärjestelmän ongelmat ja maaseutuviraston antamat hallinnolliset lisätehtävät ovat muuttaneet yhteistoiminta-alueen henkilöstön tehtävänkuvia ja ovat vaatineet aiempia vuosia suuremman osuuden yhteistoiminta-alueen henkilöstöresursseista viranomaistehtäviin. Maatilojen keskimääräinen koko kasvaa edelleen. Suurten, tiettyyn tuotanto-alaan erikoistuvien maatilojen lisäksi muodostuu monialaisia maatiloja. Monialaisella maatilalla harjoitetaan maatalouden ohella muuta yritystoimintaa, kuten koneurakointia ja metsätaloutta sekä käydään ansiotyössä tilan ulkopuolella. Tilan ulkopuolisen työvoiman tarve tulee kasvamaan edelleen. Työvoiman lisätarve kohdistuu maatalouselinkeinoon kahtaalta; eläköitymisen kautta työvoimaa poistuu niin yrittäjistä kuin palkkatyövoiman kautta ja toisaalta tilakoon kasvu lisää ulkopuolisen työvoiman tarvetta. Jotta Pohjois-Savon maakunnan vahvoilla tuotantosuunnilla, (maito, naudanliha, marja) saadaan tuotantovolyymit säilytettyä nykytasolla, tarvitaan aktivointitoimenpiteitä investointeihin sekä neuvontaa ja ohjausta tuotantoresurssien tehokkaaseen käyttöön. Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueella pyritään vastaamaan toimintaympäristön muutoksen tuomiin haasteisiin ja turvaamaan EU-lainsäädännön vaatimusten täyttyminen. Maaseudun yritystoimintaan liittyviä asiantuntijapalveluita sekä yritystoiminnan kehittämistukiin liittyvää kokonaisvaltaista neuvontaa ja ohjausta annetaan maaseutuhallinnon yhteispalveluyksiköllä käytössä olevien resurssien puitteissa sekä yhteistyöllä muiden maaseudun kehittämistoimijoiden kanssa. Vuonna 2016 maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueiden valtakunnallisessa työajanseurannassa maaseutuviranomaistehtäviin käytettiin yksi henkilötyövuosi 162 maatilaa kohti. Sydän-Savon yhteistoiminta-alueella käytettiin yksi henkilötyövuosi 192 maatilaa kohti. Maaseutuhallinnon kustannukset olivat valtakunnallisesti 369 /maatila, Sydän-Savon yhteistoiminta-alueella 307 /maatila. EU:n uuden ohjelmakauden myötä näyttää työmäärä kasvavan maatilaa kohti, niin Sydän-Savon alueella kuin yhteistoiminta-alueilla valtakunnallisestikin. Kun otetaan huomioon sijaintimme tuotantoeläinvaltaisella alueella, missä hallinnon työtä lisää huomattavasti tuotantoeläimiin liittyvät viranomaistehtävät, voidaan todeta Sydän-Savon maaseutupalvelun toiminnan olevan valtakunnallises- 118

120 sa vertailussa tehokasta. Tehokkuutta pyritään ylläpitämään myös jatkossa toimintatapoja tarkastelemalla Maaseudun toimintaympäristön kehittämisessä erilaisten alueiden omaleimaisuuden korostaminen, vahvuuksien kehittäminen ja yhteistyön merkitys korostuvat paikallishallinnon muuttuessa. Tarvitaan kuntien sisäistä ja myös alueellista vuorovaikutuspolitiikkaa, joiden avulla nostetaan esille sekä maaseutualueiden vahvuudet että niiden erilaiset tarpeet. Hallintouudistuksen myötä maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen tehtävät siirtyvät maakuntahallintoon vuoden 2020 alusta. Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt n toteutumista valvotaan kuukausittaisilla raportoinnilla sekä kolmannesvuosittain toteutettavalla valtuustoraportoinnilla. Toiminnasta raportoidaan myös sopimuskuntia ja toteumaraportit käsitellään maaseutulautakunnassa. Maaseutupalvelun toiminnan toteutumisesta valvotaan myös Eu:n komission, EU:n tilintarkastustuomioistuimen ja maaseutuviraston toimesta jatkuvasti. Tietoturvan osalta maaseutuhallinnossa on toimeenpantu maksajaviraston tietoturvapolitiikan tietoturvallisuuden hallintamallin ISO/IEC 27001:2013 -pohjaiset vaatimukset ja soveltamistapa Maakuntauudistus luo henkilöstön keskuudessa epävarmuutta työn tulevaisuudesta. Maaseutuhallinnon toiminnan riski viljelijätukien osalta on henkilöstön mahdollinen siirtyminen muihin tehtäviin ja sitä myötä osaamisen katoaminen. Onnistuneella muutosjohtamisella varmistetaan hallintouudistus aiheuttamatta häiriöitä maaseutuhallinnon toimintaan. Henkilöstö Isäntäkunnan palveluksessa on 13 maaseutuhallinnon tai maaseudun kehittämistehtävää hoitavaa vakituista viranhaltijaa. Vuonna 2018 käytetään tilapäistä henkilöstöä tai asiantuntijaostopalvelua noin 0,5 henkilötyövuoden verran. Tavoitteet ja toimenpiteet 2018 MAASEUTULAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet Mittari Tavoitetaso Maaseutuviranomais- ja kehittämispalvelujen saavutettavuus Henkilöstön ammattitaidon hyödyntäminen Palveluiden hallittu kustannuskehitys Maaseudun kehittämisen tehostuminen Jokaisessa sopimuskunnassa toimii vähintään yksi toimipiste Sähköisiä palveluja kehitetään ja asiakkaiden valmiutta niiden hyödyntämiseen Viranomaistehtävien lisäksi annetaan maaseudun yritys- ja kehittämispalveluja Yhteistyön tiivistäminen sidosryhmien kanssa Aktivoidaan maatilatalousyrityksiä kehittämistoimissa ja maaseututoimijoita toimintaympäristön kehittämisessä 119 Toimipisteet Sähköiset palvelut Viranomaistehtävät Kehittämistehtävät Toimintamenot Tehdyt toimijoiden kehittämistarvekartoitukset (kyselyt, yrityskäynnit, maaseutuohjelmat) Palvelu nykyisissä toimipisteissä ajanvarauksella, päätukihaun aikaan palvelupäiviä ilman ajanvarausta Sähköisiä maatalouden Eu-tukihakemuksia 98 % tukea hakeneista tiloista Viranomaistehtävät 75 %. Kehittämistehtävät 25 %. Toimintamenot edellisen vuoden 2017 tasolla Maatilayrityskohtainen aktivointi / kehittämistarvekartoitus 5 vuoden välein. Maaseutuohjelmat tai vastaavat oimintaympäristön kehittämistarveselvitykset on tehty.

121 Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan asettamat tavoitteet TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Yhteistoiminta-alueen aktiivimaatilat Maksetut maataloustuet, M Maaseutuviranomaistehtävät - maatilaa/htv /aktiivimaatila /peruslohko 14,52 14,80 14,66 14,66 14,66 Maaseutuyritysten kehittäminen * - /aktiivimaatila 94,81 91,17 99,68 99,68 99,68 - /maaseutualueen asukas 2,43 2,60 2,75 2,75 2,75 Maaseudun toimintaympäristön kehittäminen * - /maaseutualueen asukas 0,67 1,14 0,82 0,82 0,82 * ei sisällä erillisten kehittämishankkeiden kuntavastinrahaa Tuloslaskelma MAASEUTUHALLINTO Tilinpäätös Muutos % TS 2019 TS 2020 Myyntituotot ,50 Vuokratuotot TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut ,00 Palvelujen ostot ,10 Sisäiset palvelujen ostot ,10 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,70 Avustukset Vuokrat ,20 Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

122 K U N N A N H A L L I T U S Pelastustoimi Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilö: talousjohtaja Pekka Takkinen Toiminta-ajatus Pohjois-Savon kunnat ovat sopineet pelastustoimen järjestämisestä siten, että Pohjois-Savon alueella pelastustoiminnasta vastaa Kuopion kaupunki. Pelastustoimi toteutetaan alueellisesti lainsäädännön, sisäministeriön päätösten ja ohjeiden, kuntien erityisolosuhteiden sekä aluepelastuslautakunnan päättämän palvelutason mukaisesti. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Aluepelastuslaitoksen kulukasvu ja sitä kautta Pelastuslaitosten kuntaosuuksien kasvu on maltillinen. Aluepelastuslaitoksen talousarvioesityksen mukainen kuntien maksuosuuksien kasvu on keskimäärin 1,5 %, mikä on myös Siilinjärven maksuosuuden kasvu. Taloussuunnitelmaan ei sisälly oleellisia toiminnallisia muutoksia. Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt Siilinjärven kunnan alueella pelastustoimen resurssit on allokoitu riskinäkökulma huomioon ottaen ja resurssit ovat riittävät. Pelastustoimi kuuluu Kuopion kaupungin hallintorakenteeseen ja riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan käytännön toimet ovat kaupungin vastuulla. Kunnassa sijaitsevassa ja kunnan omistamassa paloasemarakennuksessa on ilmennyt sisäilmaongelma, jonka laajuutta selvitetään. Paloaseman majoitustilat on väliaikaisesti siirretty tontille sijoitettuihin parakkirakennuksiin. Asian kuntoon saattaminen edellyttää mittavan korjausinvestoinnin toteuttamisen tai kokonaan uuden paloasemarakennuksen rakentamisen. Toteutus tehtäneen vuokramallilla. Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Ei Siilinjärven kuntastrategiasta aiheutuvia vaikutuksia. Henkilöstö Henkilöstö on Pohjois-Savon pelastuslaitoksen palveluksessa Keskeiset talouden muutokset Pohjois-Savon Pelastuslaitos on ilmoittanut kuntaosuuteen 1,5 %:n lisäyksen eli n euroa. Lisäys on poistunut saman suuruisen keskitetyn karsinnan myötä. Tuloslaskelma PELASTUSTOIMI Tilinpäätös Muutos % TS 2019 TS 2020 Henkilöstökulut ,20 Palvelujen ostot ,10 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

123 6.4.5 Talous- ja tukipalvelut Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilö: talousjohtaja Pekka Takkinen Toiminta-ajatus Talous- ja tukipalveluiden sitovuustaso sisältää kunnan sisäisiä tukipalveluita tuottavat tulosalueet joita ovat talouspalvelut, tietotekniikkapalvelut, ruoka- ja puhtauspalvelut ja muut tukipalvelut (sisäinen tarkastus/sisäisen valvonnan ja riskien hallinnannan ohjaus ja seuranta, asumispalvelut sekä asiakirjahallinto ja aulapalvelut). Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Talouden pitkään jatkunut alavireisyys on hellittämässä, mutta ei vielä oleellisesti vaikuta kuntataloutta vakauttavasti. Vakauttaminen edellyttää edelleen palvelutuotannon rakenteellisia muutoksia, tuottavuutta parantavia toimenpiteitä ja tulopohjan vahvistumista. On tärkeää, että päätöksenteon tukena on perusteiltaan avattuja vaihtoehtoisia kehitysnäkymiä, joiden toteutumista seurataan ja kehityskulkuun tarvittaessa puututaan. Uusi kuntalaki on muuttanut kuntien talouden tasapainon ja vakauden hallintaan liittyviä säädöksiä siten, että niihin liittyvien tavoitteiden asettamiselle talousarviossa ja taloussuunnitelmassa sekä seurannalle tilinpäätöksessä on laissa asetettu velvoittavia ja huomioonotettavia ohjeita ja säädöksiä, jotka kohdistuvat entistä enemmän konsernitasolle. Mahdolliset kunta- ja palvelurakennemuutokset sekä yhteispalvelukeskittymien synty tulevat aiheuttamaan muutoksia nykyisiin yhteistoimintarakenteisiin ja luovat myös tarvetta mahdollisille uusille toimintarakenteille ja -malleille. Näillä muutoksilla on vaikutusta myös sisäisten tukipalveluiden tuotantotapoihin, -menetelmiin ja tarpeeseen ja näihin muutoksiin on tarpeen varautua ennakkoarvioin. Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt Talouden seuranta- ja arviointimenetelmien kehittäminen edesauttavat taloudellisen riskin hallintaa. Sisäisen valvonnan ja seurannan painopisteen kohdentaminen valitun skenaarion peruslähtökohtien ja toteutumisedellytysten kehittymiseen on vallitsevassa tilanteessa kuntatalouden pitkän aikavälin riskienhallinnan kannalta keskeistä. Talouden kokonaisvaltaisen hallinnan kannalta ja myös kuntalain muutoksista johtuen valvonnan kohdentaminen entistä enemmän konsernitasolle on tarpeen. Tietojärjestelmien haavoittuvuus aiheuttaa uhkan päivittäisten toimintojen toteutumisen jatkuvuudelle. Järjestelmien käytön ohjaus ja valvonta sekä suojaaminen ulkoisilta häiritseviltä toimilta on riskien hallinnan kannalta keskeistä. Järjestelmien ajantasaisuus ja niiden kehittäminen aidosti palvelutuotannon tarpeista lähtien on tärkeää vaikuttavuuden näkökulmasta tarkasteltuna. Em. tekijöiden arviointi vaatii erityisosaamista ja sisäisen valvonnan apuna käytetäänkin tarpeellisessa määrin ulkoista tarkastustointa. Lainanhoitokulut kasvavat lainamäärän kasvusta johtuen. Nopea korkotason nousu ei liene todennäköinen lähitulevaisuudessa. Viitteitä noususta on tosin näkyvissä ja toteutuessaan korkojen nousu lisää lainanhoitokuluja. Luottosalkun korkorakenteen kehittymistä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä arvioidaan ja korkorakenteen hallintaan kiinnitetään huomiota. Aluehallinnon muutoksesta aiheutuva tukipalveluiden suoritemäärän väheneminen vaikuttaa sekä tukipalveluiden käytössä olevien tilojen ja laitteiden käyttöasteeseen että toiminnan harjoittamiseen tarvittavaan henkilöstömäärään. Muutokseen tulee varautua jo tässä vaiheessa henkilö-, laite- ja tilaratkaisuja tehtäessä 122

124 Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Kuntastrategian tavoitteena on kunnan investointikyvyn ylläpitäminen ja velkamäärän kasvun rajoittaminen. Talouden tulevan kehityksen arviointi vähintäänkin keskipitkällä aikavälillä on keskeinen toimintojen järjestämistä ohjaava tekijä. Arviointi vaikuttaa kunnan investointien suunnitteluun ja sillä on vaikutusta strategisesti merkittävään kasvuedellytysten arvioimiseen ja luomiseen. Digitalisaation hyödyntämisellä palvelutuotannossa on yhä suurempi vaikutus palveluprosessien tuloksellisuuden kehittymisessä. Hyödyntäminen lisää tietoteknologian osaamisen tarvetta. Tietojärjestelmien ja tietojärjestelmälaitteiden toimintavarmuus, tehokkuus ja ajantasaisuus ovat keskeisiä tekijöitä palvelutuotannon ja palveluprosessien onnistumisen näkökulmasta. Kilpailu alan osaavasta työvoimasta on kiristynyt ja henkilöstön pysyvyyteen ja saatavuuden varmistamiseen on keskityttävä. Aluehallinnon ja sote-palveluiden uudistaminen vaikuttavat kunnan tuottamien tukipalveluiden määrään. Merkittävä vaikutus on ruoka- ja puhtauspalveluissa ja tietojärjestelmien ylläpitopalveluissa. Toimintojen kustannustehokkuus on vaarassa heiketä jos sopeuttamistoimissa ei onnistuta. Kunnan suorittamien tavara- ja palveluhankintojen määrä on rahallisesti merkittävä. Tavarahankintojen suorittaminen on jo vakiintunut pääasiassa seudullisesti kilpailutetuista hankintapaikoista toteutuvaksi, mutta palveluhankintojen kohdalla keskitetty kilpailuttaminen ei ole samassa määrin vakiintunutta ja niiden kohdalla kilpailuttamisen lähtökohtien ja vertailuperusteiden arviointi tarvitsee kehittämistä. Palveluhankintojen oikea kohdentaminen ja niiden volyymin suhde omaan palvelutuotantoon on merkittävä palvelujen tuloksellisuuden kannalta. Yhteistoiminta-alueiden hyvä hallinnointi ja palveluiden tasapuolinen ja tuloksellinen järjestämistapa edesauttavat luottamuksellisen ilmapiirin syntymistä ja sitä kautta varmistavat yhteistyön myönteistä kehitystä ja jatkuvuutta. Tavoitteet ja toimenpiteet 2018 Suunnittelukauden tavoite Talouden hallinta ja kehittymisen arviointi perustuu kehittymistä kuvaaviin skenaarioihin Lainanhoitokuluissa ei tapahdu hallitsematonta muutosta mahdollisista korkovaihteluista huolimatta Palvelutuotannon tukena ovat ajanmukaiset ja toimintavarmat tietojärjestelmät. Mahdollistetaan digitalisaation hyödyntäminen palvelutuotannossa ja asiakaspalvelussa. Hallittu aluehallinnon uudistamisen aiheuttama tukipalvelujen tuotantotarpeen muutos VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Tavoitetaso Valitaan tavoiteltava kehityspolku väestötekijöiden muutokseen perustuvan skenaarion pohjalta Enimmillään noin 2/3- osa lainasalkusta on sidottu 5/10 vuoden korkoon tai suojattu korkojohdannaisilla Palvelutuotannon tuki järjestetään tarkoituksenmukaisella tavalla joko omana toimintana tai ulkoistettuna palvelutuottajalle Ennakkoarvio uudistuksen aiheuttamista muutoksista ja uudistuksen huomioonottaminen resursseihin liittyvissä ratkaisuissa Vuosittain seurattavat mittarit Valitun skenaarion toteutuminen Luottojen keskikorko, keskikoron muutos ja suojausaste Ulkoistettujen ja omana palveluna tuotettujen digitaalisten palveluiden kehittyminen ja käyttö sekä niiden välinen suhde Tehdyt ratkaisut versus arvioidut muutokset Riskiarvio Onnistuminen skenaarioiden peruslähtökohtien arvioinnissa Alhainen korkotaso pitkäaikaisena tekee suojauksesta kannattamattoman Käyttöpalveluiden tuottaminen siirtyy entistä enemmän ulkoisten toimijoiden varaan; riippuvuus ulkoisesta toimijasta ja sopimushallinnasta kasvaa Uudistukseen liittyvien ratkaisujen viivästyminen ja mahdollinen epätietoisuus ratkaisuista ja niiden vaikutuksista kuntatasolle 123

125 Tuloslaskelma 2018 Sisältää valtuustoon sitovana seuraavat tulosalueet Tulosalue Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Talous- ja tukipalveluiden hallinto Talouspalvelut Muut tukipalvelut Tietotekniikkapalvelut Ruoka- ja puhtauspalvelut Sitovuustaso yhteensä Tuloslaskelma TALOUS- JA TUKIPALVELUT Tilinpäätös Muutos % TS 2019 TS 2020 Myyntituotot ,90 Sisäisten palvelujen myynti ,80 Tuet ja avustukset Sisäiset vuokratuotot ,40 Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut ,30 Palvelujen ostot ,50 Sisäiset palvelujen ostot ,20 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,30 Vuokrat ,00 Sisäiset vuokrat ,50 Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot ,

126 Talous- ja tukipalveluiden hallinto Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: talousjohtaja Pekka Takkinen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Talous- ja tukipalveluiden palvelualueen vastuulle kuuluvien sisäisten tukipalvelujen toimivuus, palvelukyky ja resurssien allokointi sekä palvelualueen yleisjohtaminen. Keskeiset tehtäväalueet ovat kunnan strateginen taloussuunnittelu, riskienhallinnan ja talousprosessien johtaminen, tietohallinto ja asuntoasioiden sekä Pelastustoimen, Maaseutuhallinnon ja Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden hallinnointi. Kuntarakennemuutokset ja maakuntauudistus vaikuttavat palvelualueen toimintojen sisältöön ja laajuuteen. Muutokset edellyttävät mahdollisesti toimintojen uudelleen organisointia. Pitkittynyt talouden alavire ja sen seurauksena kuntatalouden tilan heikkeneminen ovat vaikuttaneet taloudellisia toimintaedellytyksiä heikentävästi ja talouden pitkän aikavälin strategisen suunnittelun tarve on korostunut. Uudistetun Kuntalain kuntatalouden arviointia koskevat säädökset painottuvat entistä enemmän konsernitasolle ja sisältävät lisäksi aikaisempaa sitovampaa säätelyä, jotka vaikuttavat talouden suunnittelu- ja arviointimenettelyihin. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä Tuloarviot ja määrärahat Talous- ja tukipalveluiden hallinto Tilinpäätös Muutos % TS 2019 TS 2020 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Talouspalvelut Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: talouspäällikkö Eeva Miettinen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Keskeisiä tehtäväalueita ovat kunnan talousarvion sekä tilinpäätöksen laadinta, rahoituksen hoito, toimialojen tuki talousasioissa, talousarvion seuranta ja erilaiset talouteen liittyvät pitkäntähtäimen ennusteet ja laskelmat. Kunnan taloushallinnon tehtävistä on siirretty porrastetusti vuodesta 2007 alkaen seudulliselle palvelukeskukselle Kuhilas Oy:lle laskujen käsittely, kirjanpito sekä reskontrat. Kuhilas Oy tuottaa palvelut toimeksiantosopimuksen perusteella. Toiminta on ollut vakiintunutta ja toiminut hyvin. Kuhilaan taloushallintopalveluissa tapahtuneet henkilöstövaihdokset voivat aiheuttaa tilapäisiä ongelmia. Taloushallintoa koskevia merkittävämpiä kehitysnäkymiä ovat viime vuosina olleet sähköisten ostolaskujen vastaanottamisen laajentuminen sekä sähköisen laskutuksen käyttöönotto myyntilaskuissa. Molempien osalta kunnassa on tehty aktiivista kehittämistyötä ja sähköistyksen potentiaali on pääsääntöisesti käytetty. Toimintojen ohjaus- ja seurantajärjestelmien tukena on käytetty toimintolaskentaa. 125

127 Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä aluehallinnon muutokset lähestyvät parin vuoden kuluessa. Nämä tulevat toteutuessaan vaikuttamaan myös taloushallinnon prosesseihin ja organisointiin. Tässä vaiheessa muutosten vaikutuksia talouspalveluiden omaan toimintaan on vielä vaikea täsmällisesti konkretisoida, liian paljon avoimia kysymyksiä ja liikkuvia tekijöitä. Eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia arvioidaan tiedon lisääntyessä. Koko kunnan talouteen vaikuttavia, eri lähteistä saatuja tietoja, seurataan ja analysoidaan aktiivisesti ja hyödynnetään suunnittelussa. Henkilöstö Resursointi ja osaaminen ovat kunnossa. Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 2,9 2,9 2,9 2,9 2,9 Tavoitteet ja toimenpiteet 2018 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Ostolaskujen käsittelyjärjestelmän uusiminen Keskeiset talouden muutokset Hallittu käyttöönotto Järjestelmän uusimista käsitellään Kuhilaan hallituksessa ja tarvittavat päätökset kunnassa tehty Toimintakuluissa on Kevan laskun mukaan maksettavat eläkekustannukset pienentyneet noin euroa. Tämä vaikuttaa myös sisäisten myyntituottojen kertymiseen, koska yksiköiltä veloitetaan tämän verran vähemmän. Palvelujen ostoihin sisältyy oletus Kuhilas Oy:ltä saatavasta hyvityksestä noin euroa. Ellei hyvitys toteudu, kustannukset ylittävät talousarvion. Tuloarviot ja määrärahat Talouspalvelut Tilinpäätös Muutos % TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

128 Muut tukipalvelut Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: talousjohtaja Pekka Takkinen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Muut tukipalvelut tulosalue koostuu 4 tulosyksiköstä; hankintatoimi, asuntotoimi, sisäinen tarkastus ja toimistopalvelut. Hankintatoimi Hankintatoimi vastaa hankintoihin liittyvistä hallinnollisista ja kehittämistehtävistä sekä hankintakäytäntöjen yhteensovittamisesta Siilinjärven kunnassa. Näistä tehtävistä huolehtii kuntaan perustettu hankintatyöryhmä. Siilinjärven kunta on osakkaana Kuopion kaupungin ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin perustamassa hankintayhtiössä IS-Hankinta Oy:ssä, jonka toiminta on käynnistynyt 2011 ja jonka tehtävänä on hoitaa osakasyhteisöjen puolesta niiden tavara- ja palveluhankinnat ja antaa niille hankintoihin liittyvää asiantuntijapalvelua. Yhtiö tekee myös hankintoihin liittyvät hankintapäätökset, ellei toimeksiannon yhteydessä muutoin sovita. Hankintayhtiön tulorahoituksen painopiste on siirtynyt hankintasopimusten kautta saataviin komissiomaksuihin (sisältyy tavaran tai palvelun hintaan). Vuodesta 2016 alkaen osakkaiden maksuosuuksia ei ole laskutettu vuosimaksuina. Tämän on mahdollistanut tavaran tai palvelun toimittajilta perittävien palvelumaksutuottojen (komission) positiivisena jatkunut kehitys. IS-Hankinta Oy:n asiakaspohjan laajentuessa sekä hankintasopimuksilla tehtyjen ostojen lisääntyessä on toimittajilta perittäviä palvelumaksuja voitu pienentää. Siilinjärven kunta on vuonna 2018 edelleen mukana Pohjois-Savon hankinta-asiamies toiminnassa. Toiminnan tarkoituksena on parantaa kunnan ja Pohjois-Savon alueella toimivien yritysten keskinäistä hankintoihin liittyvää yhteistyötä. Pienhankintajärjestelmän (HankintaSampo) käyttöä edistetään ja tehostetaan. Kuntaan on hankittu HankintaSampo-pienhankintajärjestelmä tehostamaan pienhankintojen kilpailutusta. Järjestelmän käyttöä edistetään ja tehostetaan vuonna Asuntotoimi Asuntotoimi edistää kuntalaisten ja kuntaan muuttajien tarpeita vastaavaa kohtuuhintaista ja kohtuutasoista asumista sekä pyrkii poistamaan puutteellista asumista välittämällä kunnan ja valtion avustuksia, korkotukea ja lainoja tuotantoon, hankintaan ja perusparannukseen, tiedottamalla asumis- ja rahoitusmahdollisuuksista ja valvomalla alan yhteisöjen toimintaa. Siilinjärven väestön ikärakenne merkitsee kasvua varttuneimmissa ikäluokissa. Tämä edellyttää ikääntyvien kuntalaisten kotona pitkään asumisen mahdollistamiseksi varautumista uustuotantoon, asuntokannan perusparantamiseen ja asuinympäristön esteettömyyden edistämiseen. Korjaus- ja energia-avustusten käsittely siirtyi kunnista Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen hoidettavaksi. Kunnat voivat edelleen antaa yleiseen toimialaansa perustuen avustuksiin liittyvää neuvontaa, auttaa korjaustarpeen arvioinnissa tai hakemusten teossa. Siilinjärven Kotipolku Oy:n valtion rahoittama pitkäaikaisasunnottomille tarkoitettu rivitalo on otettu käyttöön maaliskuussa Kohde käsittää 8 kpl 2h+kk, 27,5 m²:n kokoista asuntoa. TA-Asumisoikeus Oy on käynnistänyt syyskuussa 2017 rakennushankkeen Peltotie 2:ssa, saatuaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta korkotukilainapäätöksen asumisoikeustalon rakentamiseksi. Talosta tulee 4-kerroksinen jossa on 33 asuntoa, 44,5 m²:n kaksioista 80 m²:n neljän huoneen perheasuntoihin. Talon arvioitu valmistuminen on loppuvuonna

129 Sisäinen tarkastus Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on omalla riippumattomalla ja objektiivisella arviointi- ja varmistus- sekä konsultointitoiminnallaan arvioida kuntakonsernin riskienhallinta-, valvonta- sekä johtamis- ja hallintoprosessien riittävyyttä ja tehokkuutta. Sisäinen tarkastus tukee toiminnallaan kuntaorganisaation tavoitteiden saavuttamista ja tuottaa organisaatiolle lisäarvoa. Organisaation riskienhallintaprosessien tuottamaa tietoa hyödynnetään sisäisen tarkastuksen toiminnan suunnittelussa ja tarkastustoimenpiteiden kohdistamisessa. Sisäisen tarkastuksen yksikkö huolehtii myös kunnan konsernivalvonnasta kunnanjohtajan kanssa. Siilinjärven kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä Siilinjärven kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohje ohjaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamista koko kuntakonsernissa. Toimistopalvelut Toimistopalvelut tulosyksikkö vastaa kunnantalon asiakaspalvelupisteen palveluista ja kunnan arkistotoimesta. Maakunnassa on vuonna 2017 käynnistynyt projekti, jonka tavoitteena on selvittää kuntien, maakunnan ja valtion yhteisiä Asiointipisteitä. Asiointipisteiden toimintoja ja toimintatapoja sekä asiointipisteen pilotointia valmistellaan kuluvan syksyn 2017 aikana. Siilinjärven kunta on mukana työryhmässä. Asiointi tulee pääasiassa tapahtumaan sähköisesti digitaalisena palvelutoimintana. Arkistotoimessa on vuonna 2017 saatu päätökseen eams-projekti, jolla on luotu perusta siirtymiselle sähköiseen arkistointiin. Kokonaisvaltainen sähköiseen arkistointiin siirtyminen ei ole ajankohtainen lähitulevaisuudessa. Siilinjärven kunta on osakkaana Kuntien Tiera Oy:ssä, jonka tarjoamaan palvelukonseptiin sisältyy sähköinen arkisto Sark. Henkilöstö Asuntotoimen tehtävät on järjestetty siten, että pääosa tehtävistä on siirretty toimivaltasäännöllä talousjohtajalle ja edelleen pääosin asuntoasiain sihteerille. Asuntoasiain sihteeri on siirtynyt tekemään 3 päiväistä työviikkoa. Hankintatoimessa ei ole päätoimista henkilöstöä Siilinjärven kunnassa. Kunnan hankinta-asioiden kehittämisestä ja yhteensovittamisesta hankintayhtiön kanssa vastaa kunnan hankintatyöryhmä koulutoimen talouspäällikön toimesta talousjohtajan alaisuudessa. Sisäisen tarkastuksen yksikössä työskentelee yksi päätoiminen viranhaltija, jonka työstä 70 % kohdistuu yksikköön. Toimistopalveluiden henkilömäärä on 3 henkilöä. Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä

130 Tavoitteet ja toimenpiteet 2018 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Sisäisen tarkastuksen kehittäminen systemaattiseksi prosessiksi Konsernivalvonnan ja riskienhallinnan toteuttaminen systemaattisena prosessina Maakunnan, kunnan ja valtion yhteisen Asiointipisteen perustaminen Tuloarvio ja määrärahat Muut tukipalvelut Sisäisen tarkastuksen 3 5 vuoden suunnitelmakokonaisuus ja vuosisuunnitelma Konsernivalvonnan ja riskienhallinnan käytäntöjen toteuttaminen kuntalain säännösten mukaisesti Maakunnan valmisteluprojektiin osallistuminen ja mahdollinen valmistautuminen mahdollisen asiointipisteen perustamiseen Tilinpäätös Vuosisuunnitelma 2018 Muutos % Raportit, konsernivalvontakeskustelut, ohjeistukset, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan selonteot tytäryhteisöiltä Valmisteluaineiston käsittely ja tarvittavat, ajantasaiset päätökset Sisäisen valvonnan vuosiksi määriteltyjen painopistealueiden tarkastuksen toteuttaminen vuosisuunnitelman mukaisesti, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan selonteko Konsernivalvontakeskustelut vähintään 2 krt/vuosi/tytäryhteisö, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan selonteot Ajantasainen tieto Asiointipisteen valmistelun etenemisestä maakunnassa. Asiointipisteen perustaminen Siilinjärvelle. TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

131 Tietotekniikkapalvelut Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: tietojärjestelmäpäällikkö Jukka Simola Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kunnan tietotekniikkapalveluiden tehtävänä on tuottaa, ylläpitää ja kehittää kunnan tietoteknisiä palveluja ja laiteympäristöjä kustannustehokkaasti, asiakaslähtöisesti ja tietoturvallisesti. Tietotekniikkapalveluiden vastuulla on lisäksi tietoteknisten asioiden ja ICT-markkinoiden kehityksen seuraaminen ja reagoiminen oikea-aikaisesti tapahtuneisiin muutoksiin. Kunta ylläpitää omana työnä omaa tietoteknistä laitteistojen ja ohjelmistojen käyttöpalvelukokonaisuutta. Kunta ylläpitää itse oman tietoliikenneverkkonsa pois lukien etäyhteyksiin tarvittavat tietoliikennepalvelut, jotka hankitaan kumppaneilta. Kunnassa ei tehdä omaa ohjelmistokehitystyötä, vaan toimialakohtaiset sovellukset ostetaan tai vuokrataan ohjelmistotoimittajilta. Tietotekniikkapalveluiden tuottamat ns. vakioidut peruspalvelut on tuotteistettu ja hinnoiteltu. Vuoden 2017 toimintakulut kohdistetaan kustannuspaikoille (asiakkaille) tuotekohtaisten kumulatiivisten kk-suoritemäärien perusteella. Keskitetty tulostuksenhallintapalvelu on otettu käyttöön loppuvuonna Projektin viimeisessä vaiheessa alkuvuonna 2018 kerätään työpisteistä lähes kaikki oheistulostimet pois tarpeettomina, tulostuspolitiikan asettamien reunaehtojen vallitessa. Langattomien Wlan-tukiasemien vaihtaminen (teknologian totaalinen vaihto) saadaan tehtyä loppuun syyskuun 2018 loppuun mennessä. Tietoliikenteen ja palvelinten valvontapalvelua joudutaan ostamaan ostopalveluna. Toimialakohtaisen tietojärjestelmien päivitysten yhteydessä törmätään yhä useammin siihen, että kunnan vastuulla oleva tietorekisteri siirtyy osittain tai kokonaan ohjelmistotoimittajan tuottamaksi ulkoistetuksi käyttöpalveluksi eli pilvipalveluksi. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä Tietotekniikkapalveluissa on kaksi virkaa ja kahdeksan työsuhteista tointa (yhteensä 10 vakituista), Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelualueella on kolme henkilöä, joiden tehtävä on selkeästi atk-painotteinen. Sivistyspalveluiden palvelualueella on yksi henkilö, jonka tehtävä on selkeästi atk-painotteinen. Tavoitteet ja toimenpiteet 2018 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Asiakirjojen tulostuksen tuottavuuden parantaminen Turvatulostusjärjestelmän asennus viimeistellään ja tarpeettomat oheistulostimet kerätään pois. Järjestelmään kytkettyjen monitoimilaitteiden lukumäärä sekä jäljellä olevien verkko- ja oheistulostimien lukumäärä Kaikki vielä jäljellä olevat nykyiset OHEIStulostimet (lähitulostimet) käydään läpi ja niistä poistetaan elokuun 2018 loppuun mennessä kaikki ne, jotka eivät tulostuspolitiikan mukaan ole enää tarpeellisia. Lähi-tulostimia arvioidaan jäävän jäljelle enää noin kpl. 130

132 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Käyttöoikeuksien hallinnan parantaminen Wlan-tukiasemien vaihtaminen (investointihanke) Palvelinteknologian uusiminen (investointihanke, korvaushankinta) Tuloarviot ja määrärahat Tietotekniikkapalvelut Palvelun käyttöönottoprojekti aloitetaan helmi-maaliskuussa 2018 (sisältää noin 3-5 liiketoimintasovelluksen käyttöoikeuksien hallinnan liittämisen järjestelmään). Liiketoimintasovellusten liittäminen järjestelmään alkaa kunnolla vasta käyttöönottoprojektin jälkeen syksyllä Kunnassa menossa oleva WLAN-tukiasemien vaihtoprojekti saatetaan loppuun Kunnan virtualisointiteknologia ja palomuuripalvelu uusitaan (korvaushankinta) Tilinpäätös Järjestelmään mallinnettujen ja liitettyjen liiketoimintasovellusten lukumäärä Vaihdettujen tukiasemien lukumäärä Palvelinlaitteiden ikä. Virtualisointiohjelmiston versionumero. Palomuuripalvelun ikä/versionumero Muutos % Vuoden 2018 loppuun mennessä noin toimialakohtaisen tietojärjestelmän roolit ja käyttöoikeudet hallitaan kyseisellä järjestelmällä Kaikki loput tukiasemat on vaihdettu syyskuun 2018 loppuun mennessä Palvelinlaitteet uusitaan. Virtualisointiohjelmisto päivitetään. Palomuuripalvelu uusitaan/päivitetään. TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

133 Ruoka- ja puhtauspalvelut Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: ruoka- ja puhtauspalvelujohtaja Pirkko Markkanen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Tulosalueen tehtävänä on tuottaa laadukkaita ateria-, puhtaus-, välinehuolto ja muita oheispalveluja taloudellisesti, tehokkaasti, oikea-aikaisesti ja joustavasti sekä huomioida eri asiakasryhmien ravitsemussuositukset. Ruoka- ja puhtauspalvelujen toimintakokonaisuus kattaa opetusalan, varhaiskasvatuksen, iltapäiväkerhot, vammaispalvelut, hoiva- ja hoitopalvelut, työpaikkaruokailun ja erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien ruoka- ja puhtauspalvelut. Järjestämme ja tarjoamme n.1,5 miljoonaa ateriaa vuodessa. Siilinjärven ruoka- ja puhtauspalvelut kunnallisena toimijana on pystynyt ja pystyy pitämään ruoka- ja puhtauspalveluiden tason ja laadun hyvänä ja suositusten mukaisena sekä tarjoamaan myös samantasoista palvelua kunnan ulkopuolisille toimijoille. Ruokapalvelukeskus järjestää kaikki alakoululaisten iltapäiväkerhotoimintaan kuuluvat välipalat sekä kunnan toimintana pidettävään Muksumökkitoimintaan. Kunnan ruokapalvelukeskus valmistaa ateriat Kaaripolun, Vanhan Pappilan ja Mummon Kammarin palvelukoteihin sekä kotipalveluateriat. Keskeisiä muutoksia v ruoka- ja puhtauspalveluille tulee varhaiskasvatuksen ja Siilinlahden koulun toiminnan muutoksista ja aterialisäyksistä. Siilinlahden koululla oppilas- ja välipalaruokailu lisääntyi elokuussa 2017 n.100 aterialla /pv. Ruokasaliruokailun järjestämisessä on ollut haasteita, koska tila on ahdas ja meluisa sekä keittiöllä on sisäilmaongelmia. Siilinlahden koulun piha-alueelle valmistui uusi rakennus (Viikari), jonka tiloihin siirtyi Kotipolulta iltapäiväkerhotoiminta, jonka välipalatarjoilu tapahtuu Siilinlahden koulun ruokasalissa. Lisäksi Siilinlahden koululle siirtyi elokuussa 2017 Päivärinteen koulun S-luokan oppilaat ja henkilökunta. Vuorelan uusi, 100 paikkainen päiväkoti aloittaa toiminnan v alusta. Päiväkotiin tulee palvelukeittiö, johon ateriat toimitetaan Vuorelan koulun valmistuskeittiöltä. Kunnan ruoka- ja puhtauspalveluhenkilöstö hoitaa päiväkodin ateria- ja siivouspalvelut. Suurin osa Vuorelan koulun toiminnasta toimii viipalerakennuksissa v Toivalan päiväkodin toiminta loppuu ja päiväkoti suljetaan v lopussa. Päiväkodissa toimineet lapsiryhmät siirtyvät muihin toimipisteisiin. Vuorelassa Pikkusiilin päiväkodin piha-alueelle tulee viipalerakennus, jossa kolme uutta lapsiryhmää aloittaa toiminnan maaliskuun alussa Harjamäessä S 6 tiloissa toimii v lapsiryhmä ja Vuorelassa / Niksula toimii yksi lapsiryhmä kevään Uudet Mummon Kammarin tilat valmistuvat v lopussa. Ateriapalvelut toimitetaan Vanhan Pappilan palvelukodin keittiöltä ja kunnan puhtauspalvelut hoitaa siivouksen. Vanhan Pappilan palvelukodin keittiöltä valmistettavat kotipalveluateriat/asiakkaat lisääntyvät koko ajan. Tulevaisuuden haaste ruoka- ja puhtauspalveluilla on uusien, koulutettujen työntekijöiden ja sijaisten saanti. Ruoka- ja puhtauspalveluissa on käytössä kuntarekry/sijaisrekrytointi koskien ravitsemistyöntekijöitä ja laitoshuoltajia. Ruoka- ja puhtauspalveluilla on kolme varahenkilöä, yksi ruokaja kaksi puhtauspalveluissa sekä lisäksi määräaikainen laitoshuoltaja varahenkilö-ohjaaja. Ruokaja puhtauspalvelut voi käyttää myös henkilöstövuokrauspalveluja sijaisten rekrytointiin. Kuntien palvelurakenteiden muutokset tuovat mukanaan uusia haasteita myös ruoka- ja puhtauspalveluiden järjestämiseen. Koululaiset, päivähoitolapset, vanhukset ja potilaat tarvitsevat ravitsemuksellisesti täysipainoista ruokaa. Ravitsemussuositukset määrittelevät eri ruokailijaryhmille omat vaatimukset. 132

134 Koulu- ja päiväkotiruokailussa tarjoamme kuuden viikon kiertävällä ruokalistalla kuusi kertaa kasvisruoka-aterian. Ruokapalvelujen suunnitelmissa on lisätä ruokalistalle kasvisruokia / kasvisruokavaihtoehtoja. Kunnan ruoka- ja puhtauspalveluiden taso ja ruuan laatu on pystytty pitämään nykyisillä määrärahoilla hyvänä ja suositusten mukaisina. Myös vuonna 2018 nykyinen taso ja laatu halutaan pitää yhtä hyvänä kuin tähänkin saakka. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstömäärä Vanhuuseläketapahtumat Eläköityvien korvausrekrytoinnit Ruoka- ja puhtauspalvelujen kokonaishenkilöstömäärä vuonna 2018 on 116 henkilöä (vakanssinumerot), joista vakituisia henkilöitä on 107 ja määräaikaisia 9 henkilöä. Ruokapalveluissa on 56 vakituista (sisältää toimistosihteerin ja ruoka- ja puhtauspalvelujohtajan) sekä 7 määräaikaista ja puhtauspalveluissa on 51 vakituista ja 2 määräaikaista henkilöä. Ruoka- ja puhtauspalvelujen henkilöstörekrytoinneissa on huomioitava tuleva uusi sote-uudistus vuoden 2020 alusta. Ruoka- ja puhtauspalvelujen avoimeksi tulevat sote-puolen tehtävät on täytetty ja jatkossa täytetään määräaikaisina. Tavoitteet ja toimenpiteet 2018 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Ruoka- ja puhtauspalveluhenkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen Ruokapalvelut Kestävän kehityksen / ympäristötekijöiden huomioiminen ruokapalvelujen toiminnassa Ruokapalvelut / hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (Hyte) Puhtauspalvelut Tasapuoliset ja mielekkäät työalueet Laaja-alaisen osaamisen kehittäminen Kestävän kehityksen mukaiset hankinnat Hyte- työryhmässä mukana oleminen Siivoustyömäärien arviointi /mitoitus Työkierto Järjestetään koko henkilöstölle ajanmukaista laadun seurantaan liittyvää koulutusta Koulutussuunnitelma Kotimaiset ja lähialueella tuotetut raaka-aineet Hyte-suunnitelma Kilpailukykyiset mitoitustulokset Kasvavat tunnusluvut siivottavat neliöt /h/ puhtauspalvelujen toimitilat Työkiertoon on siirtynyt puhtauspalveluhenkilöstöä ja sen kautta on saavutettu uutta osaamista ja hyötyjä Työkiertosuunnitelma Hyödynnetään käytännön työssä koulutuksesta saatua ajantasaista tietoa Ruokapalvelut Käytetään kotimaisia ja lähellä tuotettuja elintarvikkeita talousarvion määrärahojen ja hankintasopimusten mukaisesti Kehitetään ruokapalveluja Hyte-suunnitelman mukaisesti 133

135 Informatiiviset tunnusluvut Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Hinta euroa/ateria ka - Ruokapalvelukeskus 3,80 3,75 3,67 3,67 3,67 Kunnanhallituksen hyväksymät tavoitteet / ruokapalvelut Aterioiden lukumäärä Ateriasuoritteiden lukumäärä Hinta euroa/ateria - Koulut 3,26 2,89 2,84 2,85 2,85 - Päiväkodit 3,42 3,40 3,46 3,46 3,46 Kunnanhallituksen hyväksymät tavoitteet / puhtauspalvelut Siivottavat neliöt/h (koulut ja muut toimitilat) 237,5 240,8 264,3 264,3 264,3 Siivottavat neliöt/h (hoiva-hoitotoimitilat) Puhtauspalvelujen koulut ja muut toimitilat tunnuslukujen laskentaa on lähdetty kehittämään syksystä Ajalla siivottavat neliöt/h tunnusluku oli 209,46. Hoiva-hoitopuolen yleinen keskiarvo on neliötä/tunti. Vuodesta 2014 alkaen koulut ja muut toimitilat tuottavuus on parantunut. Keskeiset talouden muutokset Tulot Ateriapalvelujen ulkoisen myynnin lisäys /kotipalveluateriat, palvelukodit Ateriapalvelujen sisäisen myynnin lisäys /varhaiskasvatus, vammaispalvelut Menot Elintarvikemäärärahojen lisäys /ateriapalvelujen lisämyynti Palkkakustannusten lisäys sotuineen / varhaiskasvatuksen muutokset Puhtaanapitopalvelut lisäys/ muutokset Siivousaineet, -välineet, -tarvikkeet lisäys / muutokset Työvoiman vuokrauspalvelut lisäys / sijaiset Palkkatileiltä vähennys sotuineen Ulkoiset vuokrat lisäys / Vanhan Pappilan keittiö, Innocum toimistotilat Tuloarviot ja määrärahat Ruoka- ja puhtauspalvelut Tilinpäätös Muutos % TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

136 6.5 TEKNISET PALVELUT Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Ari Kainulainen Tekniset palvelut on yksi kunnan viidestä palvelualueesta. Tekniset palvelut vastaa lakisääteisestä vesihuollon huolehtimis- ja jätehuollon järjestämisvelvollisuuden toteutumisesta Siilinjärven kunnan alueella. Palvelualue tuottaa tukiluonteisia palveluita muille palvelualueille toimitiloihin, varikkopalveluihin ja hankintoihin liittyvissä tehtävissä sekä vastaa kuntatekniikasta. Lisäksi palvelualueeseen kuuluvat lakisääteisinä viranomaistoimintoina rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu sekä yksityistieasiat. Palvelualueen ydintoiminta-alueet ovat: toimitilojen ja kuntatekniikan uudisrakentaminen, peruskorjaus ja ylläpito veden tuottaminen ja jäteveden puhdistaminen ydintoimintoja tukevat tekninen hallinto- ja varikkopalvelut viranomaislautakunnan alaisuudessa viranomaispalveluina toimivat rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu sekä teknisen lautakunnan jaostona olevat yksityistieasiat. Palvelualue sisältää seuraavat valtuustoon nähden sitovat kokonaisuudet: SITOVUUSTASOT Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Tekninen lautakunta Tekniset palvelut (brutto) Teknisen lautakunnan jaosto Yksityistieasiat (brutto) Viranomaislautakunta Rakennusvalvonta ja ympäristönsuoj.( brutto) Laskennallisesti eriytetyt taseyksiköt Toimitilojen ylläpito (tilikauden tulos) Vesihuoltolaitos (tilikauden tulos) Sitovuustasot yhteensä Palvelualueen informatiivinen tuloslaskelma 2018 TEKNISET PALVELUT Tilinpäätös Muutos % TS 2019 TS 2020 Myyntituotot ,70 Sisäisten palvelujen myynti ,70 Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot ,50 Sisäiset vuokratuotot ,90 Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT , Valmistus omaan käyttöön ,80 Henkilöstökulut ,40 Palvelujen ostot ,70 Sisäiset palvelujen ostot ,30 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,40 Sisäiset aineet, tarvikk.ja tav ,20 Varastojen lisäys/vähennys -251 Avustukset Vuokrat ,30 Sisäiset vuokrat ,00 Muut toimintakulut ,70 TOIMINTAKULUT ,00 TOIMINTAKATE , Poistot ,

137 T E K N I N E N L A U T A K U N T A Tekniset palvelut Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Ari Kainulainen Toiminta-ajatus Teknisten palveluiden sitovuustaso sisältää ydintoimintoja tukevat teknisen hallinnon ja varikkopalvelut sekä toimitilojen ja kuntatekniikan uudisrakentamisen, peruskorjauksen ja ylläpidon. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kuntatekniikassa on panostettu merkittävästi erityyppisiin turvallisuutta lisääviin asioihin mm. kevyenliikenteen väyliin, leikkipuistojen tuoteturvallisuuteen ja palvelutasoon sekä ajonopeuksien hillitsemiseen. Liikenneturvallisuuden, erityisesti koulujen, liikenneturvallisuuden huomioonottaminen on jatkossakin ensiarvoisen tärkeää. Tavoitteena on, että käyttöturvallisuuteen ja esteettömyyteen liittyvät näkökohdat ovat keskeisessä asemassa niin yleisten alueiden kuin rakennustenkin toteuttamisessa ja varustamisessa. Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt Vuodesta toiseen jatkuvat määrärahaleikkaukset ja henkilöstösäästövelvoitteet heikentävät palvelutuotantoa ja sen laatua. Kunta saa joka vuosi hoidettavakseen lisää katuja ja kevyen liikenteen väyliä, mutta vastaavasti määrärahoja leikataan. Tämä näkyy kuntalaisille nykyistä huonompana katujen ja yleisten alueiden kunnossapidon tasona. Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Kuntastrategian tavoitteena mainitaan mm. kunnan investointikyvyn ylläpitäminen ja velkamäärän kasvun rajoittaminen. Investointitarpeita on paljon, mutta talouden realiteetit määrittelevät asioiden tärkeysjärjestyksen. Useita merkittäviä hankkeita on siirretty tuleville vuosille. Jatkuva määrärahojen leikkaus on palvelutuotannon kannalta kestämätön tie. Tavoitteet ja toimenpiteet 2018 Keskeiset talouden muutokset Ks. tekninen hallinto ja varikkopalvelut sekä kuntatekniikka. Tuloslaskelma 2018 Sisältää valtuustoon sitovana seuraavat tulosalueet: Tulosalue Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Tekninen hallinto ja varikkopalvelut Kuntatekniikka Sitovuustaso yhteensä

138 Tuloslaskelma TEKNISET PALVELUT Tilinpäätös Muutos % TS 2019 TS 2020 Myyntituotot ,30 Sisäisten palvelujen myynti ,60 Maksutuotot Tuet ja avustukset 423 Vuokratuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT , Valmistus omaan käyttöön ,80 Henkilöstökulut ,80 Palvelujen ostot ,10 Sisäiset palvelujen ostot ,50 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,60 Sisäiset aineet, tarvikk. ja tav Varastojen lisäys/vähennys -251 Avustukset Vuokrat ,80 Sisäiset vuokrat ,40 Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot ,

139 Tekninen hallinto ja varikkopalvelut Sitovuustaso: tekninen lautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Ari Kainulainen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Tekninen hallinto Toimistopalveluiden ja normaali arkirutiinien hoitamista jatketaan talousarviovuonna vain yhdellä toimistosihteerin työpanoksella eikä esim. asiakaspalvelussa ole enää varahenkilöä. Tämä tarkoittaa tietoista palvelutuotannon alas ajamista. Lisäresursointia hankitaan tarvittaessa rakennusvalvonnan puolelta. Pysäköinninvalvonta Pysäköinninvalvontaa on tarkoitus jatkaa taloussuunnitelmakaudella nykyisessä laajuudessa. Pysäköinninvalvonnassa tehdään erinomaista seudullista yhteistyötä Itä-Suomen kaupunkien (mm. Kuopion, Varkauden ja Iisalmen) kanssa. Varikko Kiinteistölle (Teollisuustie 7/Oppipojantie 4) on keskitetty kaikki teknisten palvelujen toiminnot pl. ympäristönsuojelu ja rakennusvalvonta, joiden toimipaikka sijaitsee edelleen kunnantalolla. Teollisuustie 7:ään on sijoitettu varikko- ja varastotoimintojen lisäksi kuntatekniikan rakentamisen ja kunnossapidon, puisto- ja liikuntatoimen sekä toimitilojen kunnossapidon ja LVI-huollon varastotoiminnot sekä kaluston säilytys. Oppipojantie 4:ssä sijaitsevat toimistohuoneet ovat kaikki käytössä. Sulkavantien varastoalueen jatkokäyttöä suunnitellaan siltä osin kuin sille ei ole tarvetta kunnan omassa käytössä. Ahmontie 5:ssä sijaitseva vanha varikko on vuokrattuna yritystoiminnan käyttöön siihen saakka kunnes alueen asemakaavoitus valmistuu. Nykyinen kalusto käsittää kunnan omistaman kuorma-auton, LVI-huoltoauton (leasing) sekä liikenne- ja puutarhatraktorin (leasing). Kunnassa on hankintatyöryhmä, jonka tehtävänä on hankinta-asioiden koordinointi ja kehittäminen. Hankinta-asiat on siirretty keskushallintoon talousjohtajan alaisuuteen. Varikonpäällikkö toimii työryhmän jäsenenä teknisten palveluiden edustajana. Varikon toiminnallisuutta ollaan kehittämässä entistä enemmän kunnan sisäisten hankinta- ja logististen palveluiden tuottajaksi. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä Keskeiset talouden muutokset Menot Palveluiden ostot (määrärahan leikkaus) Aineet, tavarat, tarvikkeet (määrärahan leikkaus) Tuloarviot ja määrärahat Tekninen hallinto ja varikkopalvelut Tilinpäätös Muutos % TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT , * * Valmistus omaan käyttöön ,80 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , *Sisältää valmistus omaan käyttöön 138

140 Kuntatekniikka Sitovuus: tekninen lautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: kuntatekniikan päällikkö Jere Toppinen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kuntatekniikan saneeraamiseen käytettävät määrärahat ovat kunnan talouden tasapainottamisesta ja suurista toimitilahankkeista johtuen jatkuvasti liian alhaisella tasolla. Näiden lisäksi uusien asemakaava-alueiden infran rakentaminen vähentää saneeraamiseen käytettäviä resursseja. Edellä mainitut asiat tulevat vääjäämättä näkymään nousseina kunnossapitokustannuksina sekä mahdollisina lisääntyneinä häiriötilanteina vesihuollossa. Katuverkon kasvaessa ja sen kautta kunnossapitokulujen noustessa entiset määrärahat eivät tule riittämään edes toimintaa tehostamalla tasokkaaseen kuntaomaisuuden ylläpitoon. Vuoden 2018 talousarvioon tehdyt leikkaukset kohdistuvat suoraan katujen ja yleisten alueiden hoitoon ja kunnossapitoon. Myös toimitilapalveluiden suuret väistötilojenvuokrat vaikuttavat kuntatekniikan puolen määrärahoihin niitä alentavasti. Kuntalaisilta saadaan edelleen yhteydenottoja ja aloitteita liittyen liikenneväylien turvallisuuteen. Aloitteissa otetaan yleensä kantaa liian suuriin ajonopeuksiin ja suojateiden turvallisuuteen, lisäksi tonttikaduille halutaan enenevässä määrin uusia pysäköintikieltoalueita. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 24,9 25,4 25,4 24,9 24,9 Vanhuuseläketapahtumat Eläköityvien korvausrekrytoinnit 0 0,5 1,5 Tavoitteet ja toimenpiteet 2018 TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Jatketaan vanhojen asuinalueiden infran saneeraamista määrärahojen puitteissa Pyritään säilyttämään katujen ja muiden yleisten alueiden kunnossapidon nykyinen taso Uusien saneerauskohteiden osalta rakennustyöt käynnistyvät keväällä 2018 Huolehditaan kunnossapidosta määrärahojen puitteissa Vuoden 2018 työohjelma Asukastyytyväisyys Saneerataan työohjelman mukaisesti Negatiivisen kuntalaispalautteen väheneminen Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kadut, m Valaistus, m Kevyenliikenteen väylät, m Kevyenliikenteen väylien valaistus Puistot, ha 43,2 43,2 43,2 43,2 43,2 Leikkikentät, kpl Hakkuut m

141 Keskeiset talouden muutokset Tulot Puunmyyntimäärän pienentäminen: luonnonsuojelualue Menot Palveluiden ostot (määrärahan leikkaus) Aineet, tavarat, tarvikkeet (määrärahan leikkaus) Tuloarviot ja määrärahat Kuntatekniikka Tilinpäätös Muutos % TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

142 V I R A N O M A I S L A U T A K U N T A Rakennusvalvonta ja Ympäristönsuojelu Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilöt: Jukka Laukkanen ja Arja Saarelainen Toiminta-ajatus Viranomaislautakunta vastaa lakisääteisten viranomaispalvelujen tuottamisesta. Lautakunnan alainen rakennusvalvonta-tulosalue hoitaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti rakentamisen viranomais- ja asiantuntijatehtäviä, ympäristönsuojelu-tulosalue kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle määrättyjä tehtäviä. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Rakentamista koskevat määräykset uudistuvat voimakkaasti mm. maankäyttö- ja rakennuslakia sekä maankäyttö- ja rakennusasetusta uudistetaan. Muuttuvan lainsäädännön käytäntöön otto ja rakennushankkeen eri osapuolten tietojen ajan tasalle saattaminen vaatii neuvontaan ja arviointityöhön panostamista. Lupapiste.fi palvelu otetaan käyttöön vuoden 2018 aikana. Palvelu mahdollistaa asiakkaalle sähköisessä muodossa tapahtuvan lupahakemuksen jätön selainpohjaisen sovelluksen kautta. Samalla hakemusten ja päätösten sähköinen arkistointi aloitetaan Lupapisteen kautta saapuneiden hakemusten osalta. Ympäristönsuojelu-tulosalueella on viime vuosina painopisteenä ollut lainsäädäntömuutosten edellyttämien lupa- ja valvontatehtävien hoidon järjestäminen. Näiden tehtävien hoidon vakiinnuttua työpanosta voidaan kohdentaa ympäristönsuojelun edistämiseen. Näistä tärkein on ilmanlaadun seurannan jatkaminen kirkonkylän alueella yhteistyössä alueen toiminnanharjoittajien ja Kuopion kaupungin kanssa. Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt Sisäinen valvonta perustuu kunnanvaltuuston hyväksymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden pohjalta kunnanhallituksen hyväksymään ohjeeseen. Viranomaislautakunnan alaisten tulosalueiden toiminta on viranomaistoimintaa. Toiminnan riskit liittyvät ensisijaisesti viranomaisen mahdolliseen virhearvioon tai virheelliseen menettelyyn, jonka seurauksena syntyisi korvattavaa vahinkoa. Riskiä hallitaan viranhaltijoiden hyvällä asiantuntemuksella ja ammattitaidolla ja riittävällä täydennyskoulutuksella. Tulosalueiden vastuuhenkilöt seuraavat talouden toteutumista kuukausittain ja lautakunta talouden ja asetettujen tavoitteiden toteutumista kolme kertaa vuodessa. Tulosalueen vastuuhenkilöt seuraavat muun muassa alaisensa henkilökunnan tekemiä viranhaltijapäätöksiä ja kunnanvaltuuston hyväksymien maksujen perimistä hakemusten ja ilmoitusten käsittelystä. Viranhaltijapäätökset viedään tiedoksi lautakunnalle. Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Kuntastrategian toiminta-ajatuksena on muun muassa laadukkaat peruspalvelut ja hyvä elinympäristö. Viranomaislautakunnan alaiset tulosalueet tuottavat laadukkaita ja asiantuntevia viranomaispalveluja, joilla osaltaan turvataan viihtyisää ja turvallista elinympäristöä. 141

143 Tavoitteet ja toimenpiteet 2018 Suunnittelukauden tavoite VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Tavoitetaso Vuosittain seurattavat mittarit Riskiarvio Laadukkaat ja asiantuntevat viranomaispalvelut Valitusviranomainen pysyttää viranomaislautakunnan ja sen alaisten viranhaltijoiden päätökset muutoksenhaussa Valitusviranomaisen muuttamien lupapäätösten ja velvoittavien päätösten määrä suhteessa tehtyjen lupapäätösten ja velvoittavien päätösten määrään Riskit hallittavissa, kun varmistetaan henkilökunnan hyvä ammattitaito Keskeiset talouden muutokset Menot Lupapiste.fi käyttöönotto Rakennuslupainsinöörin palkan maksuosuuksien siirto asuntotoimelta Viranomaislautakunnan kokousten sähköiset kokouskutsut ja esityslistat Ilmanlaadun seurannan jatkaminen Tuloslaskelma 2018 Valtuuston sitovuustaso sisältää seuraavat tulosalueet Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Sitovuustaso yhteensä Tuloslaskelma RAKENNUSVALVONTA JA YMPÄRISTÖNSUOJELU Tilinpäätös Muutos % TS 2019 TS 2020 Myyntituotot Sisäisten palvelujen myynti Maksutuotot TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut ,70 Palvelujen ostot ,30 Sisäiset palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,70 Vuokrat Sisäiset vuokrat ,20 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

144 Rakennusvalvonta Sitovuus: viranomaislautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: rakennustarkastaja Jukka Laukkanen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Rakentamista koskevat määräykset uudistuivat voimakkaasti vuosien aikana mm. Maankäyttö- ja rakennuslakia (MRL) sekä Maankäyttö- ja rakennusasetusta (MRA) uudistettiin. Lisäksi rakenteellisia ja sisällöllisiä muutoksia tuli vuosien aikana rakennusmääräysten muuttamisesta asetusmuotoon. Muutostyö on käynnissä ja jatkuu edelleen vuoden 2018 aikana. Muutokset tarkoittavat, että rakennusvalvonnassa tarvitaan muutosten seurauksena yhä enemmän erityisalakohtaista osaamista. Tämän seurauksena oman henkilökunnan koulutukseen on edelleen panostettava. Muuttuvan lainsäädännön käytäntöön otto ja rakennushankkeen eri osapuolten tietojen ajan tasalle saattaminen vaatii neuvontaan ja arviointityöhön panostamista. Mm. korjausrakentamiseen liittyy uusia vaatimuksia. Korjausrakentamisen puolella ns. linjasaneerauksia on käynnistynyt kasvavana määränä. Rakennuskannan ikärakenteen huomioiden ne edelleen tulevat näkymään rakennusvalvonnan työnkuvassa. Erityisosaamisen ostaminen Kuopion alueelliselta rakennusvalvonnalta osoittautui aiempina vuosina tarpeelliseksi ratkaisuksi, jolla suurten kohteiden määräysten mukaisuus saatiin varmistettua. Vuoden 2016 ja 2017 aikana Kuopio ei tarjonnut palvelua resurssipulan vuoksi. Palvelun hankinnan mahdollisuudesta vuodelle 2018 tulee uudelleen neuvotella. Ostopalveluna aiemmin hankitut LVI-tarkastukset olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa viranomaistoimintana. Viranomaistoiminnasta tulee neuvotella vuoden 2018 aikana kuntatasolla. Maakuntahallintoon liittyvän uudistuksen yhteydessä, nykyisen tiedon valossa, ovat rakennusvalvonnat säilymässä osana kunnan organisaatiota eikä alueellisia rakennusvalvontoja muodosteta valtiojohtoisesti. Hallituksen lopullisen esityksen pohjalta tulee tarkastella viranomaistoiminnan järjestämisen tarpeellisuutta. Rakennusvalvonnalle käsittelyyn saapuvat hakemuksen on jätetty tähän saakka paperisina hakemuksina. Vuoden 2018 aikana mahdollistetaan Lupapiste.fi palvelun kautta sähköisen hakemuksen jättäminen. Samalla hankitaan kyseisten lupien sähköisen arkistoinnin mahdollistava lisäosa ohjelmaan. Palvelun kautta hakemusten jättäminen on mahdollista ajasta ja paikasta riippumattomasti. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä Tavoitteet ja toimenpiteet 2018 VIRANOMAISLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten tehtävien kehittäminen yhteistyössä naapurikuntien kanssa Asiakaslähtöiset, laadukkaat ja asiantuntevat viranomaispalvelut LVI-tarkastusten saattaminen viranomaistoiminnaksi Valitusviranomaisen muuttamien lupapäätösten määrä suhteessa tehtyihin lupapäätöksiin Lupapäätökset Sopimus Kuopion (alueellisen rakennusvalvonnan) kanssa viranomaistoiminnan aloittamisesta LVI-tarkastusten osalta Viranomaislautakuntaan tehdyt oikaisuvaatimukset eivät aiheuta muutoksia päätöksiin tai päätökset eivät kumoudu Lupapäätöksiä tehdään 2 kertaa kuukaudessa ja käsittelykelpoisista hakemuksista tehdään päätös aina seuraavana mahdollisena päätöspäivänä. Sopimus on tehty ja toiminta aloitettu Muutoksen haku ei muuta päätöstä (päätökset / muuttuneet päätökset) Päätökset (360 kpl) 143

145 VIRANOMAISLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Informatiiviset tunnusluvut Sähköisen asioinnin mahdollistaminen Lupapiste.fi on otettu käyttöön Asiakas voi jättää hakemuksen sähköisesti käsittelyyn Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Lautakunnan muuttamien lupapäätösten määrä suhteessa tehtyihin lupapäätöksiin (kpl/kpl) - viranhaltijat 0/364 0/360 0/360 0/360 0/360 Lupapäätöksiä, kpl Myönnetyt luvat, asuntoja Asuntoja valmistunut Nettomenot /asukas 2,47 3,4 6,3 6,34 6,39 Maksujen kattavuus menoista, % Keskeiset talouden muutokset Menot Lupahakemusten sähköisen jättämisen mahdollistavan Lupapiste.fi käyttöönotto lisää kuluja ensimmäisen vuoden aikana Rakennuslupainsinööri II palkka siirtyy kokonaan rakennusvalvonnan kuluihin 90% =>100%. Aiemmin rakennusvalvonta teki asuntotoimelle tarkastuksia ja rakennuslupainsinööri II palkasta 10 % osuus maksettiin asuntotoimen kautta. Nyt rakennuslupainsinööri II palkka siirtyy kokonaan rakennusvalvonnan kuluihin 90% =>100%, koska asuntotoimen katselmukset ovat vähentyneet tukipäätösten vähentymisen ja ARA:lle siirtymisen seurauksena Tuloarviot ja määrärahat Rakennusvalvonta Tilinpäätös Muutos % TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

146 Ympäristönsuojelu Sitovuus: viranomaislautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: ympäristönsuojelupäällikkö Arja Saarelainen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Ympäristönsuojelu -tulosalue vastaa eri laeissa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle määrättyjen tehtävien hoitamisesta. Tulosalueen toiminnan painopisteenä on lakisääteisten lupa- ja valvontatehtävien hoitaminen. Laillisuusvalvonnan lisäksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävänä on ympäristönsuojelun edistäminen. Tähän liittyen vuosien tauon jälkeen kirkonkylän alueella jatketaan ilmanlaadun seurantaa yhteistyössä alueen toiminnanharjoittajien ja Kuopion kaupungin kanssa. Vesien sekä muun luonnon ja ympäristön tilaa pyritään parantamaan osallistumalla selvitysten tekemiseen ja valmistelemalla kunnan ympäristönsuojelumääräykset. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 3,7 3,8 3,8 3,8 3,8 Tavoitteet ja toimenpiteet 2018 VIRANOMAISLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Informatiiviset tunnusluvut Laadukkaat ja asiantuntevat viranomaispalvelut Maa-aineslupahakemukset, ympäristölupahakemukset sekä maa-aines- ja ympäristölupien yhteiskäsittelyhakemukset sekä rekisteröinti-ilmoitukset käsitellään joutuisasti Lupien valvonnan tehostaminen Hakemusten ja ilmoitusten käsittelyyn kuluva aika Valvontaohjelmien mukaisten tarkastusten määrä Hakemukset käsitellään 3,5 kuukaudessa siitä, kun ne on todettu käsittelykelpoisiksi 100 % vuosittain valvontaohjelmiin sisällytetyistä tarkastuksista Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019 TA 2020 Hakemusten käsittelyaika keskimäärin (kk) Maa-aines- ja ympäristölupahakemusten 2,3 3,5 3,5 3,5 3,5 käsittelyaika keskimäärin (kk) Valitusviranomaisen muuttamat velvoittavat päätökset ja lupapäätökset / velvoittavat päätökset ja käsitellyt luvat (kpl/kpl) - toimielin 0/18 0/10 0/10 0/10 0/10 - viranhaltijat 0/71 0/30 0/30 0/30 0/30 Keskeiset talouden muutokset Menot Viranomaislautakunnan kokousten sähköiset kokouskutsut ja esityslistat Ilmanlaadun seurannan jatkaminen (vrt. viranomaislautakunnan päätös 34) 145

147 Tuloarviot ja määrärahat Ympäristönsuojelu Tilinpäätös Muutos % TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , T E K N I S E N L A U T A K U N N A N J A O S T O Yksityistieasiat Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilö: maaseutuasiamies Erkki Väätäinen Toiminta-ajatus Yksityistiehallinnon tehtävänä on toimia yksityistielain mukaisena tiehallintoviranomaisena ja kehittää ja toteuttaa toimenpiteitä yksityistieverkon parantamiseksi. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Aluehallinnon uudistukseen liittyvä yksityistielain uudistus etenee. Uusi yksityistielaki on eduskunnan käsittelyssä. Kuntien tielautakunnat toimivat tässä muodossaan luultavasti vuodet 2017 ja Maakuntauudistuksen viivästyessä myös yksityistielain voimaantulo saattaa vielä tästäkin viivästyä. Selvitysmies esittää, että tienpidon järjestämistapaa yksityisteillä tulisi joustavoittaa ja mahdollistaa myös uudenlaiset toimintamuodot. Valtion ja kuntien avustamasta tienpidosta olisi siirryttävä nykyistä selkeämmin tieosakkaiden ja muiden tienkäyttäjien maksamaan tienpitoon. Investointiavustukset olisivat kuitenkin edelleen tarpeen. Yksityistiet tulisi luokitella uudelleen yhteiskunnallisen merkityksen ja toiminnallisuuden perusteella. Siilinjärvellä on yli puolen kilometrin mittaisia yksityisteitä noin 314 km ja 170 tiekuntaa. Näistä liikenteellisesti merkittäviä (valtion avustuskelpoiset tiet) tiekuntia on 60 kpl, 200 km. Yksityistieverkon kunnossapidossa ja parantamishankkeissa tiekuntien ja sidosryhmien välinen yhteistyö korostuu eri hankkeissa. Yksityistielain mukaisissa toimituksissa käsitellään mm. tiekuntien perustamisia ja yhdistämisiä ja valitusten ja erimielisyyksien ratkaisemisia. Vuosittain toimituksia tehdään noin 5 12 kpl. Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt Talouden seuranta ja sisäinen valvonta on palvelualueella säännöllistä. Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Yksityistiehallinto on osaltaan turvaamassa yksityisteiden tienpitoa. Tienpitoa, joka on yksityistielain mukaan hoidettava tieosakkaiden yhteiseen lukuun. Henkilöstö 0,2 henkilötyövuotta. 146

148 Tavoitteet ja toimenpiteet 2018 Suunnittelukauden tavoite VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Tavoitetaso Vuosittain seurattavat mittarit Riskiarvio Yksityistieverkon ylläpito 2 3 ylläpitohanketta/ vuosi liikenteellisesti merkittävillä yksityisteillä Ylläpitohankkeet Hallinnon uudistus ja rahoitusratkaisut viivästyvät Tiekuntien perustaminen ja yhdistäminen 2 4 perustamis- ja yhdistämistoimitusta/vuosi Tiekuntien perustamisja yhdistämistoimitukset Perustamis- ja yhdistämistoimitukset siirtyvät 2018 vuoden jälkeen maanmittaustoimistolle ja ruuhkautuvat Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Avustetut yksityistiet, km Tuloslaskelma 2018 Sisältää valtuustoon sitovana alla olevan tulosalueen Tulosalue Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Yksityistieasiat Tuloslaskelma YKSITYISTIEASIAT Tilinpäätös Muutos % TS 2019 TS 2020 Myyntituotot 478 TOIMINTATUOTOT 478 Henkilöstökulut ,30 Palvelujen ostot ,50 Sisäiset palvelujen ostot ,40 Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

149 6.6 ERIYTETYT TASEYKSIKÖT T E K N I N E N L A U T A K U N T A Toimitilojen ylläpito Sitovuus: valtuusto, tilikauden tulos Vastuuhenkilö: toimitilapäällikkö Jukka Kellokumpu Toiminta-ajatus Toimitilojen ylläpidon sitovuustaso on laskennallisesti eriytetty taseyksikkö, joka tuottaa kiinteistöjen ylläpitotehtävät sekä toteuttaa kunnan toimitilojen peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeet. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Tulevina vuosina, kunnan kehittyessä ja väestön ikääntyessä, monenlainen kunnan palvelutuotantovastuulla olevan palvelun kysyntä kasvaa. Tätä kautta palveluiden tuottamiseen tarvittavat kiinteistöt tulee pystyä saattamaan vaadittavaan kuntoon ja lisääntyvä tilantarve tyydytettyä. Myös vaihtoehtoiset rahoitusmallit oman investoinnin lisäksi tulevat väistämättä pohdittavaksi kiinteistöjen hankinnassa. Merkittäviä lisätilantarpeita on erityisesti varhaiskasvatuksen ja sivistyspalveluiden osalla. Myös sote- ja maakuntauudistus on syytä huomioida taloussuunnitelmavuosia suunniteltaessa. Peruskorjaustarpeita kohdistuu kaikkien palvelualueiden käytössä oleviin rakennuksiin. Eri syistä johtuvat sisäilmaongelmat useissa rakennuksissa on hankaloittanut jatkuvasti eri palvelualueiden normaalia toimintaa ja myös toimitiloja on jo jouduttu laittamaan käyttökieltoon ja hankkimaan väistötiloiksi viipaleita. Tästä aiheutuu jatkuvasti merkittäviä lisäkustannuksia erilaisten tutkimusten ja korjausten muodossa, puhumattakaan henkilöstölle aiheutuvasta terveydellisestä haitasta. Valtaosa kouluista on jo saneerattu, mutta peruskorjaustarvetta on edessä useissa kouluissa, päiväkodeissa ja laajimpana peruskorjausta odottaa kunnantalo ja terveyskeskus. Kunta purkaa heikkokuntoisia tai vanhoja ja vähällä käytöllä olevista kiinteistöjä, jotka eivät ole oman palvelutuotannon kannalta välttämättömiä. Jatkuvasti vähentyviä resursseja voidaan kohdentaa välttämättömiin investointeihin, jotka kärsivät sisäilmaongelmista. Kiinteistöstrategian laadinta käynnistettiin vuoden 2012 puolella ja se on valmistunut alkukesästä Vuoden 2017 kesällä korjausvelkalaskelmaa (25,7 milj. ) tarkistettiin, jotta nähdään mihin suuntaan tilanne kehittyy (v ,3 milj. ). Tulevina vuosina sisäilmaongelmiin pyritään paneutumaan kokonaisuuksia ajatellen, joten pienet korjaukset minimoidaan ja keskitytään kokonaisvaltaiseen korjaamiseen. Tämä aiheuttaa tietenkin korjausten viivästymisiä ja kohteiden priorisointeja, mutta varmistaa paremmat edellytykset kohteiden korjausten onnistumiselle ja pitkällä aikavälillä myös kustannus säästöjä. Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt Suurimpina riskitekijöinä palvelutuotannossa on jatkuvat sisäilmaongelmat ja oman henkilöstön niukkuus. Tulevina vuosina on lukuisia suuria toimitilahankkeita, jotka pitävät kunnan investointibudjetin suurena. Tällä hetkellä investointitarve vuosina on ainakin 78 milj. euroa ja kiinteistöjen ylläpidoissa n / vuosi. Jatkuva määrärahojen leikkaus on palvelutuotannon kannalta kestämätön tie. Lisäksi väistötilojen hankinnat rasittavat käyttötaloutta ja heikentävät palvelutuotannon laatua. Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Toimitilahallinto tuottaa toimitilojen rakennuttamisen ja ylläpidon palveluita vain kunnan omille palvelualueille. 148

150 Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä Vanhuuseläketapahtumat 2 Tavoitteet ja toimenpiteet 2018 TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Sähköisten huoltokirjojen käyttöönotto kaikissa kouluissa ja päiväkodeissa Kiinteistöjen energiankulutuksen pienentäminen Aloitetaan käyttöönotto muutamissa kohteissa ESCO-hanke on käytössä Huoltokirjojen käyttöönotto Toteutetut energiakatselmukset ja energian kulutuksen raportointi Rakennusten käyttöja huoltotoiminta saadaan keskitettyyn rekisteriin Kiinteistöjen energiankulutuksen vähentäminen peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeiden myötä Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kiinteistöt m 3 omassa käytössä Kiinteistöt m 3 vuokratut Tuloslaskelma 2018 Sisältää valtuustoon sitovana seuraavan tulosalueen Tulosalue Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Toimitilojen ylläpito Keskeiset talouden muutokset Menot Henkilöstökulut (määrärahan leikkaus) Palveluiden ostot (määrärahan leikkaus) Väistötilojen vuokrat (viipaleet) Aineet, tavarat, tarvikkeet (määrärahan leikkaus, mm. lämmitys, sähkö) Toimitilojen ylläpito -tulosalueen talousarvio on alijäämäinen. Toimintatuotot laskevat (noin euroa), kun sisäilmaongelmista kärsiviä toimitiloja ei voida käyttää eikä niistä saada vuokratuloja. Väistötilojen vuokrat kasvavat merkittävästi ja ylittävät jo miljoonan euron vuonna Poistot kasvavat noin

151 Tuloslaskelma TOIMITILOJEN YLLÄPITO Tilinpäätös Muutos % TS 2019 TS 2020 Toimintatuotot ,50 Sisäiset toimintatuotot ,90 Liikevaihto , Aineet, tavarat ja tarvikkeet ,10 Palvelujen ostot ,00 Sisäiset palvelujen ostot ,30 Palvelujen ostot ,00 Materiaalit ja palvelut , Palkat ja palkkiot ,10 Henk.korv. ja muut korj.erät Eläkekulut ,60 Muut henkilösivukulut ,50 Henkilöstökulut , Muut toimintakulut ,70 Sisäiset muut toimintakulut ,60 Muut toimintakulut , Poistot ja arvonalentumiset , LIIKEYLI- / ALIJÄÄMÄ , Rahoitustuotot ja kulut , YLI- / ALIJÄÄMÄ ,

152 6.6.2 Vesihuoltolaitos Sitovuustaso: valtuusto, tilikauden tulos Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Ari Kainulainen Toiminta-ajatus Vesihuoltolaitos toimi kunnassa laskennallisesti eriytettynä taseyksikkönä vuodesta 2002 alkaen. Vesilain muutoksen myötä se muutettiin kirjanpidolliseksi tasejatkuvuuden omaavaksi taseyksiköksi alkaen. Vesihuoltolaitos vastaa: riittävän ja hyvälaatuisen talousveden tuottamisesta jakelusta valtuuston vahvistaman vesilaitoksen toiminta-alueella olevien asiakkaiden tarpeisiin lisäksi se vastaanottaa ja puhdistaa (myös Kuopion alueelta) valtuuston vahvistaman viemärilaitoksen toiminta-alueella olevien asiakkaiden laitoksen verkostoon toimittaman jäteveden vähintään Aluehallintoviraston ympäristölupapäätöksen mukaiseen puhdistustasoon. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Vesihuolto ei ole kuntalaisille pelkästään kuntakohtaista palvelua, vaan se on hyvää seudullista yhteistyötä. Naapurikuntien kanssa jatketaan yhteistyötä, joissa saavutetaan seudullisen yhteistyön tavoitteet. Puhdistamolietteiden ja biojätteiden toimitus sekä niiden Pohjois-Savon yhteinen seudullinen käsittely alkoi vuonna 2015 biokaasulaitoksessa Kuopiossa (palveluntuottaja Gasum Oy). Sopimuksen kesto 10 vuotta. Syksyllä 2016 syksyllä aloitettiin neuvottelut yhteistyön syventämiseksi Kuopion Vesi liikelaitoksen kanssa. Selvitykset on tehty, ja asia on menossa seuraavaksi päätöksentekoon. Laskutettavan käyttöveden ja jäteveden määrä on hieman kasvanut. Peruskorjauksen ansiosta verkostovauriot ovat vähentyneet ja vuotovesimäärät ovat alhaiset. Verkosto on kohtuullisen hyvässä käyttökunnossa ja veden toimitusvarmuus on hyvä. Kunnan omat pohjavesivarat ylittävät tarpeet ja lisäksi kunnan vesijohtoverkosto on yhteydessä Kuopion Veden omistamien vesilaitosten sekä useiden eri vesiosuuskuntien verkostoihin. Myös vedenottamoiden kapasiteetti on riittävä, mutta ylikapasiteettia ei ole. Ongelmatilanne syntyy, jos joku vedenottamoista joudutaan ottamaan pois tuotantokäytöstä. Vesihuoltolaitoksella on kolme varavoimakonetta, joista yksi kiinteästi sijoitettuna keskuspumppaamolle ja kaksi konetta, jotka voidaan sijoittaa useaan eri käyttöpisteeseen. Varavoimakonehankinnat ovat osoittautuneet tärkeiksi hankinnoiksi osana vesihuollon toimintavarmuutta häiriötilanteissa. JÄÄTYVÄ valmiusharjoituksen perusteella vesihuoltolaitos tarvitsee lisää varavoimaa toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi häiriö- ja poikkeustilanteissa. Tämän vuoksi vesihuoltolaitokselle hankitaan kaksi kiinteästi sijoitettavaa varavoimakonetta. Varavoimakoneen lisähankintaa ei pystytä taloustilanteen vuoksi esittämään lähivuosille. Vesihuoltolaitoksella on kolme varavoimakonetta, joista yksi kiinteästi sijoitettuna keskuspumppaamolle ja kaksi konetta, jotka voidaan sijoittaa useaan eri käyttöpisteeseen. Varavoimakonehankinnat ovat osoittautuneet tärkeiksi hankinnoiksi osana vesihuollon toimintavarmuutta häiriötilanteissa. Vesihuoltolaitoksen koko vesihuoltolaitosta koskevaa kunnossapitojärjestelmän toteutetaan Jynkänniemen jätevedenpuhdistamon saneerauksen yhteydessä. JÄÄTYVÄ valmiusharjoituksen perusteella vesihuoltolaitos tarvitsee lisää varavoimaa toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi häiriö- ja poikkeustilanteissa. Vesihuoltolaitoksen talouden lähtökohtana on saavuttaa nollatulos, kun ylijäämäpalautuksen määrä on 4 % peruspääomasta. Taksoja eikä liittymismaksuja koroteta. 151

153 Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt Kunnan pohjavedenottamot sijaitsevat riskialttiilla paikoilla. Lisäksi veden laadullisena ongelmana on kalkki, mistä tulee aika ajoin asiakaspalautetta. Lisäksi Hakkaralan vedenottamon kloridipitoisuudet ovat kohonneet, joka johtuu maantiesuolan käytöstä. Vesihuoltolaitoksen suurimmat riskit ovat veden saastuminen ja suuri jätevesivuoto, joista molemmista aiheutuu kuntalaisille merkittävää haittaa sekä pitkäkestoinen sähkökatko. Veden laadun seuranta on säännöllistä. Vesihuoltolaitoksen henkilökunta resurssien niukkuudesta huolimatta vastaavat vesihuoltolaitoksen toiminnasta siten, että se toimisi kaikissa olosuhteissa. Varautumista häiriötilanteisiin on tehty määrärahojen puitteissa. Seudullisesta yhteistyöstä olisi saavutettavissa lisäresursseja ja myös varautumisen parantumista. Jatkuva määrärahojen leikkaus on palvelutuotannon kannalta kestämätön tie. Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Vesihuoltolaitos toteuttaa kunnan lakisääteistä peruspalvelua toimittaen kuntalaisille puhdasta vettä ja puhdistaen jätevettä. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 5 4,5 4,5 4,5 4,5 Tavoitteet ja toimenpiteet 2018 Suunnittelukauden tavoite Käyttöveden toimitusvarmuus VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Tavoitetaso Pitkäkestoiset toimintahäiriöt < 3 h Vuosittain seurattavat mittarit Toimintahäiriöt Riskiarvio Sähkökatko, veden saastumisepäily TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Jätevesivahinkojen minimointi Vesihuoltolaitoksen kunnossapitojärjestelmä Varavoimakoneen hankinta Informatiiviset tunnusluvut Asian valmistelu ja hankkeen suunnittelu Ei toimenpiteitä Vahinkojen määrä Varavoimakoneen lisähankinnat (1-2 kpl) Ei vahinkoja Toteutuksen valmiusaste Kunnossapitojärjestelmä on käytössä vuonna 2018 Lisähankinta vuonna 2019 Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Laskutettava vesi (m 3 ) Laskutettava jätevesi (m 3 ) Veden hinta /m 3 (alv 0 %) 1,53 1,53 1,53 1,53 1,53 Jäteveden hinta /m 3 (alv 0 %) 2,56 2,56 2,56 2,56 2,56 Tuloslaskelma 2018 Sisältää valtuustoon sitovana alla olevan tulosalueen Tulosalue Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Vesihuoltolaitos

154 Keskeiset talouden muutokset Tulot Toimintatuotot (vesi- ja liittymismaksut) Menot Palveluiden ostot (määrärahan leikkaus) Aineet, tavarat, tarvikkeet (määrärahan leikkaus) Tuloslaskelma VESIHUOLTOLAITOS Euroa Tilinpäätös Muutos % TS 2019 TS 2020 Vesi- ja jätevesimaksut ,30 Sisäiset vesi- ja jätevesimaksut ,30 Liikevaihto , Muut toimintatuotot , Aineet, tavarat ja tarvikkeet ,60 Palvelujen ostot ,80 Sisäiset palvelujen ostot ,70 Palvelujen ostot ,30 Materiaalit ja palvelut , Palkat ja palkkiot ,80 Henk.korv ja muut korjauserät Eläkekulut ,50 Muut henkilösivukulut ,90 Henkilöstökulut , Muut toimintakulut ,00 Sisäiset vuokrat ,10 Muut toimintakulut , Poistot ja arvonalentumiset , LIIKEYLI- / ALIJÄÄMÄ , Rahoitustuotot ja -kulut , YLI-/ALIJÄÄMÄ , Tunnusluvut Kertynyt yli-/alijäämä, t Kertynyt yli-/alijäämä on esitetty voimassa olevan talousarvion pohjalta 153

155 Vesihuoltolaitoksen investoinnit VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Tavoitetaso Vuosittain seurattavat mittarit Riskiarvio Puhtaan veden jakelun turvaaminen Vedentoimitusvarmuus on varmistettu ja häiriötilanteisiin on varauduttu Veden jakeluvarmuus Putkirikot, vedenjakelukapasiteetti, resurssit TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso VESIHUOLTOLAITOS Jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan uusiminen ja puhdistamon saneeraus Saneerauksen valmistuminen Aikataulu, määrärahat Jätevedenpuhdistamo on saneerattu vuoteen 2018 mennessä täyttäen uuden ympäristöluvan mukaiset vaatimukset VESIHUOLTOLAITOS TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 V e s i l a i t o s Uusi vedenottamo ( euron ylittävä hanke) Kulut Netto Muut vesilaitosinvestoinnit Kulut Netto Vesilaitos yhteensä Kulut Netto V i e m ä r i l a i t o s Jynkänniemi uusilupa+saneeraus ( euron ylittävä hanke) Kulut Netto Jynkänniemi uusilupa+saneeraus ( euron ylittävä hanke) Tuotot Kulut Netto

156 VESIHUOLTOLAITOS TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Muut viemärilaitosinvestoinnit Tuotot Kulut Netto Viemärilaitos yhteensä Tuotot Kulut Netto VESIHUOLTOLAITOS Tuotot Kulut Netto

157 7 INVESTOINTIOSA Nettoinvestointien jakauma vuonna 2018 milj. euroa Vesihuoltolaitos; 2,975 Tietokoneohjelmistot; 0,189 Maa- ja vesialueet; 0,200 Koneet ja kalusto; 1, 502 Elinkeinoelämän kehittäminen; 0,500 Liikuntapaikat; 1,400 Kuntatekniikka; 2,170 Toimitilat; 1,885 Nettoinvestoinnit yhteensä 10,821 milj. euroa K U N N A N H A L L I TUS Kunnanhallituksen alaiset investoinnit liittyvät Atk-laitteistojen hankintaan, kone- ja kalustohankintoihin sekä elinkeinoelämän kehittämiseen. Erityisperustelu: Kunnanhallituksella on oikeus käyttää menokohdan määrärahaa elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamiseen ja siirtää määrärahaa sille menokohdalle, josta suoritus tapahtuu Muut kunnanhallituksen alaiset investoinnit ovat vähäisiä ja liittyvät tukipalveluihin. 156

158 Hanketavoitteet KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Raakamaan hankinta turvaa asemakaavoituksen palvelukyvyn Raakamaan hankinta reservin ylläpitämiseksi tavoitetasolla Raakamaareservi Kymmenen vuoden tarvetta vastaava Tietotekniikkapalveluiden palvelukyky vastaa kohtuullisella tasolla käyttäjien vaatimuksia Palvelinten sekä tietoliikennelaitteiden korvaushankinnat Asennettujen uusien langattoman verkon Wlan-tukiasemien lukumäärä. Vanhan Wlan-teknologian sammuttaminen. Kaikki loput vanhat tukiasemat saadaan vaihdettua uusiin syyskuun 2018 loppuun mennessä. Tukiasemien kokonaismäärä tulee olemaan noin tukiasemaa. Palvelinteknologian uusiminen Kunnan keskeiset palvelinlaitteet on uusittu ja käytössä oleva virtualisointiteknologia päivitetty vuoden 2018 loppuun mennessä. Käyttöönottoprojektit; käyttöoikeushallinta ja tulostuksenhallinta Palomuuriteknologian uusiminen Tulostuksenhallintajärjestelmä Kunnan palomuuriteknologia on kilpailutettu ja uusittu. Tulostuksenhallintajärjestelmä on otettu käyttöön koko organisaatiossa ja tarpeettomat oheistulostimet on kerätty työpisteistä pois heinäkuun 2018 loppuun mennessä. Ruokapalveluiden toiminta keittiöissä vastaa kohtuullisella tasolla toiminnan vaatimuksia Keittiöiden laitehankinnat toteutetaan suunnitellusti Käyttöoikeushallintajärjestelmä Vuorelan uuden päiväkodin palvelukeittiön laite- ja kalustohankinnat. Suininlahden koulun ruokasalin jakelulinjastot ja astioiden palautusjärjestelmä. Toivalan koulun keittiön biojätekylmiö. Keittiöiden Aromi -ohjelman tuotannonohjausjärjestelmä / myynnin osio. Käyttöoikeuksienhallintajärjestelmä on otettu käyttöön ja noin liiketoimintajärjestelmän käyttöoikeuksia hallitaan järjestelmän avulla v loppuun mennessä. Toiminta- ja palvelukyky säilyvät ennallaan 157

159 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Elinkeinoelämän kehittäminen Tarpeen mukaan tehtävät kohteet Rakennettavat tontit (kpl) Elinkeinoelämän kehittämisen kohtuullinen palvelukyky turvataan. Työn alle Lentokentän yritysalue ja Radantauksen täydennys. Informatiivinen numero-osa KUNNANHALLITUS TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Uusinvestoinnit Investointimenot Korvausinvestoinnit Investointimenot Laajennusinvestoinnit Investointimenot Investointitulot KUNNANHALLITUS TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Kulut Netto MAA- JA VESIALUEET Tuotot Kulut Netto KONEET JA KALUSTO Atk-laitteisto ( euron ylittävä hanke) Kulut Netto Muut kone- ja kalustohankinnat Kulut Netto KONEET JA KALUSTO yhteensä Kulut Netto

160 KUNNANHALLITUS TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 OSAKKEET JA OSUUDET Kulut Netto ELINKEINOELÄMÄN KEHITTÄMINEN Kulut Netto KUNNANHALLITUS YHTEENSÄ Tuotot Kulut Netto S I V I S T Y S L A U T A K U N T A Sivistyslautakunnan hanketavoitteet VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Tavoitetaso Vuosittain seurattavat mittarit Riskiarvio Koulujen ja päiväkotien kasvu- ja oppimisympäristöjen uudistaminen Palvelukyvyn parantaminen ja tehostaminen toimivilla ja laadukkailla kasvuja oppimisympäristöillä Uudistetut ja rakennetut kasvu- ja oppimisympäristöt Heikko investointikyky viivästyttää hankkeita. Kasvu- ja oppimisympäristöjen toiminnallisuudesta joudutaan tinkimään niukkenevilla voimavaroilla. Riittävät liikuntatilat / Lähiliikuntapaikkojen kehittäminen Liikuntapaikkaverkosto vastaa seuratoiminnan ja omaehtoisen liikunnan tarpeita. Liikuntapaikkahankkeiden toteutuminen Harrastustoiminnan väheneminen riittämättömien liikuntatilojen seurauksena Virikkeellisemmät koulu- ja asuinympäristöt. Vähintään yksi hanke / vuosi. 159

161 SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Koulujen ja päiväkotien vanhenevan kaluston, kalusteiden, laitteiden ja pienkoneiden uusiminen Lähiliikuntapaikkojen toteutus, vähintään 1/vuosi Kuntoratojen valojen uusiminen osana energiansäästöohjelmaa Ahmon urheilukentän peruskorjaus Mantun pesäpallokentän hiekkatekonurmen uusiminen sekä puku- ja pesutilakysymyksen ratkaiseminen Vuorelan sekä kirkonkylän nuorisotilan kalustaminen Vuorelan väliaikaisen kirjastotilan kalustaminen Informatiivinen numero-osa Suininlahden koulun opetusvälineiden ja kaluston uudistaminen Koulujen ja päiväkotien väistötila-/viipalerakennusten kalustaminen ja irtaimiston hankinta Koulujen ja päiväkotien vanhenevan kaluston uudistaminen Kuuslahden koulun lähiliikunta-alueen käynnistyminen Vuonna 2018 ei toimenpiteitä Ahmon urheilukenttähankkeen vuoksi Peruskorjaus valmistuu 08/2018 Hiekkatekonurmi uusitaan. Selvitetään/toteutetaan puku- ja pesutilaratkaisu omana hankkeenaan. Hankinnat Hankinnat Hankinnat Toteutuneet hankkeet Toteutunut hanke Toteutunut hanke Toteutuneet hankkeet Suininlahden koulun opetusvälineistön ja kalusteiden uudistaminen on valmis Hanke valmis Koulujen ja päiväkotien vanhenevan kaluston uudistaminen on tehty Hankesuunnitelma valmistuu 2018 Hanke valmis Hanke valmis Hankkeet valmiita Kalusteiden hankinta Hankinnat Vuorelan ja kirkonkylän nuorisotilojen kalustaminen on valmis Kalusteiden ja uuden Hankinnat Hanke valmis kirjastoaineiston hankinta SIVISTYSLAUTAKUNTA TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Uusinvestoinnit Investointimenot Rahoitusosuudet Korvausinvestoinnit Investointimenot Rahoitusosuudet -a SIVISTYSLAUTAKUNTA TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Kulut Netto

162 SIVISTYSLAUTAKUNTA TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 LIIKUNTAPAIKAT Ahmon urheilukentän peruskorjaus ( euron ylittävä hanke) Tuotot Kulut Netto Lähiliikuntapaikat ( euron ylittävä hanke) Tuotot Kulut Netto Muut liikuntapaikkahankkeet Tuotot Kulut Netto LIIKUNTAPAIKAT yhteensä Tuotot Kulut Netto KONEET JA KALUSTO Opetuspalvelut Vuorelan koulun kalustaminen ( euron ylittävä hanke) Kulut Netto Varhaiskasvatus Vuorelan päiväkodin kalusto ( euron ylittävä hanke) Kulut Netto Muut kone- ja kalustoinvestoinnit Kulut Netto KONEET JA KALUSTO yhteensä Kulut Netto SIVISTYSLAUTAKUNTA yhteensä Tuotot Kulut Netto

163 T E K N I N E N L A U T A K U N T A Toimitilat Siilinjärven kunnan toimitilainvestoinnit aikavälillä on arvioitu olevan noin 85 milj. euroa. Suunnitelmakauden rakennuskohteet esitetään toteutettavaksi seuraavasti: Rahoitusmalli ja rakennuskohteet Laajuus m 2 Kokonaiskustannukset euroa Toteutusaikataulu LEASINGRAHOITUS Toivalan uusi päiväkoti Ahmon koulun A-osan uudisrakennus Vuorelan koulun uudisrakennus Siilinlahden koulu Päivärinteen koulu Päivärinteen uusi päiväkoti Kustannukset yhteensä VUOKRAUS Kuuslahden koulu (kunta) Terveyskeskus (Maku vuokraa) Kustannukset yhteensä Suurimmat investointikohteet ovat pääasiassa 1980-luvulla rakennetut koulut ja päiväkodit sekä terveyskeskus, kunnantalo ja kirjasto. Kaikki nämä kohteet ovat peruskorjauksen tarpeessa ja useat näistä joudutaan myös korkeiden korjauskustannusten vuoksi purkamaan ja rakentamaan uudelleen. Kaikista näistä kohteista saadaan selvitykset vasta sitten, kun korjaussuunnitelmat käynnistetään. Kunnanhallituksen päätös rahoitusleasingin käyttöönotosta tulee helpottamaan kunnan investointiohjelmaa, mutta tuo paineen käyttötalouden puolelle leasing-maksuina. Leasing-maksuja aletaan maksaa maksuohjelman mukaisesti, kun rakennus on valmis. Vuoden 2018 aikana käynnistyy Kuuslahden koulun uudisrakennushanke, joka toteutetaan vuokrakohteena kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti. Rahoitusleasingilla toteutettavaksi v esitetään Ahmon koulu A-osan uudisrakennusta sekä Toivalan päiväkodin uudisrakennusta. Lisäksi esitetään Vuorelan koulun vanhan osan peruskorjausta tai uudisrakennusta v ja v Siilinlahden koulu peruskorjausta ja uutta Päivärinteen päiväkotia. Rahoitustarve näille hankkeille on reilut 36 milj. euroa. Vuokrakohteena on tarkoitus toteuttaa uusi paloasema ja terveyskeskuksen peruskorjaus tai uudisrakennus. Maa- ja vesirakenteet Katujen saneeraus- ja alueiden laajennustöitä jatketaan talousarviovuonna 2018 Pyöreälahdessa, Pyylammella, Räisälässä, Keskuskorttelissa, Simonsalossa, Panninniemessä ja Ahmolla. Kohteiden kustannukset ovat yhteensä noin 3,2 milj. euroa, jotka jakautuvat seuraavasti: Kadut (sis. maanrakenteet, liikennemerkit, kiveykset ym.) n. 45 % viemäriverkostot n. 22 % vesijohtoverkostot n. 10 % päällysteet n. 12 % valaistus n. 6 % viimeistely- ja vihertyöt n. 5 % 162

164 Vuonna 2018 jatketaan Jynkänniemen jätevesipuhdistamon saneerausta tavoitteena valmistuminen ja uuden ympäristöluvan mukainen puhdistustaso, kustannusarvio 2 milj. euroa (kustannusarvio yht. 4 milj. euroa). Hanketavoitteet Suunnittelukauden tavoite Uusien asemakaavaalueiden infrastruktuurin rakentaminen Vanhojen asemakaavaalueiden asukastyytyväisyydestä huolehtiminen Puhtaan veden jakelun turvaaminen VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Tavoitetaso Uudet asemakaavaalueet käyttöönotettavissa Asukastyytyväisyyden paraneminen vanhoilla alueilla Vedentoimitusvarmuus on varmistettu ja häiriötilanteisiin on varauduttu Vuosittain seurattavat mittarit Pyöreälahti Taivallahti Vuosittaiset infrastruktuurin saneeraukset Veden jakeluvarmuus Riskiarvio Määräraha Määräraha Putkirikot, vedenjakelukapasiteetti, resurssit TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso TOIMITILAINVESTOINNIT Ahmon koulun A-osan uudisrakennus Rakentaminen käynnistyy Käyttöönoton valmiusaste, määrärahat Uusi rakennus käytössä 12/2019 Vuorelan koulu (vanha osa): saneeraus tai uudisrakennus Muut toimitilainvestoinnit toteutetaan kustannustehokkaasti ja turvallisesti Suunnittelu käynnissä Suoritetaan työohjelmaan hyväksytyt ja määrärahan saaneet hankkeet suunnitelman mukaan Käyttöönoton valmiusaste, määrärahat Määrärahat Uusi rakennus käytössä 12/2020 Ei kustannusylityksiä MAA- JA VESIRAKENTEET Uusien asemakaavaalueiden infrastruktuurin rakentaminen Määrärahojen puitteissa n toteutuminen ja budjetissa pysyminen Työohjelma toteutetaan suunnitellusti Vanhojen asemakaava-alueiden saneeraukset Määrärahojen puitteissa n toteutuminen ja budjetissa pysyminen Työohjelma toteutetaan suunnitellusti 163

165 Informatiivinen numero-osa TEKNINEN LAUTAKUNTA TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Uusinvestoinnit Investointimenot Korvausinvestoinnit Investointimenot Investointitulot Rahoitusosuudet Laajennusinvestoinnit Investointimenot TEKNINEN LAUTAKUNTA TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 RAKENNUKSET / TOIMITILAT Tuotot Kulut Netto Toteutetaan hankesuunnitelmien mukaan - vesikaton kunnostuksia, - Ahmon koulun salilattian uusinta, - lisä- ja väistötilojen hankintaa, - Etelä-Siilinjärven päiväkodin ja nuorisotilan loppuerien (15 %) maksaminen, - aurinko- ja geoenergian käyttöönottamista kunnan omiin kiinteistökohteisiin. 164

166 MAA- JA VESIRAKENTEET SEKÄ VESIHUOLTO Asuntoalueiden kuntatekniikan ja vesihuoltolaitoksen investoinnit asuntoalueittain = Valtuuston sitovuustaso, asuntoalueen euroa ylittävät hankkeet Ryhmä ASUNTOALUE TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS Kadut Ahmo Kestopäällystys " Valaistus " Vedenjakelu " Viemäriverkosto " Yhteensä AHMO Yhteensä KASURILA Kadut Keskuskortteli Kestopäällystys " Valaistus " Puistot ja torit " Vedenjakeluverkosto " Viemäriverkosto " Yhteensä KESKUSKORTTELI Kadut Metsäkoulu Kevyenliikenteenväylät " Kestopäällystys " Valaistus " Leikkipaikat " Vedenjakeluverkosto " Viemäriverkosto " Viemärilaitosrakennukset " Yhteensä METSÄKOULU Kadut Mäntyrinne Kestopäällystys " Valaistus " Vedenjakeluverkosto " Vesilaitosrak./-rakenn. " Vesilaitos koneet ja laitt. " Viemäriverkosto " Viemärilaitosrakennukset " Yhteensä MÄNTYRINNE Kadut Panninniemi Kestopäällystys " Valaistus " Leikkipaikat " Vedenjakeluverkosto " Viemäriverkosto " Viemärilaitosrakennukset " Yhteensä PANNINNIEMI

167 Ryhmä ASUNTOALUE TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS Kadut Pyylampi Kestopäällystys " Valaistus " Vedenjakeluverkosto " Viemäriverkosto " Yhteensä PYYLAMPI Kadut Taivallahti Kevyenliikenteenväylät " Kestopäällystys " Valaistus " Vedenjakeluverkosto " Viemäriverkosto " Yhteensä TAIVALLAHTI Kadut Radantaus Kestopäällystys " Valaistus " Vedenjakelu " Viemäriverkosto " Yhteensä RADANTAUS Kadut Rissala (Vuorela 3) Kestopäällystys " Valaistus " Vedenjakeluverkosto " Viemäriverkosto " Yhteensä RISSALA (Vuorela 3) Kadut Räisälä Kestopäällystys " Valaistus " Vedenjakeluverkosto " Viemäriverkosto Netto Yhteensä RÄISÄLÄ Kadut Simonsalo Kestopäällystys " Valaistus " Vedenjakeluverkosto " Viemäriverkosto Yhteensä SIMONSALO Kadut Sulkavanniitty Valaistus " Vedenjakelu " Viemäriverkosto " Yhteensä SULKAVANNIITTY

168 ASUNTOALUE TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS Kadut Vanha Pappila Kevyenliikenteenväylät " Valaistus " Vedenjakeluverkosto " Viemäriverkosto " Yhteensä VANHA PAPPILA ASUNTOALUEISIIN KOHDISTETUT NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ VESIHUOLTOLAITOKSEN INVESTOINNIT Uudet liittymät Vedenjakeluverkosto PP ja sulkujen saaneer. " Toiminta-aluevelvoite " Yhteensä Vedenjakeluverkosto Toivala/pumppuasema Vesilaitosrak. /rakennelmat Uusi vedenottamo " Yhteensä Vesilaitosrak./rakennelmat Uusi vedenottamo Vesilaitos, koneet ja laitteet Jälän saneeraus " Yhteensä Vesilaitos, koneet ja laitt Uudet liittymät Viemäriverkosto Toiminta-aluevelvoite " Yhteensä Viemäriverkosto Toiminta-aluevelvoite Viemärilaitosrak./-rakenn Jynkänniemi uusilupa+san " Yhteensä Viemärilaitosrak./-rakenn Toiminta-aluevelvoite Viemärilaitos, koneet ja laitt Jynkänniemi uusilupa+san " Yhteensä Viemärilaitos,koneet ja lait VESIHUOLTOLAITOS KONEET JA KALUSTO KOHDENTAMATTOMAT INVESTOINNIT KUNTATEKNIIKAN JA VESIHUOLTOLAITOKSEN INVESTOINNIT YHTEENSÄ

169 TEKNINEN LAUTAKUNTA TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kadut Kulut Netto Uusia katuja rakennetaan Pyöreälahdessa. Vanhoja saneerataan Pyylammella, Räisälässä, Keskuskorttelissa ja Simonsalossa. Kevyen liikenteen väylät Kulut Netto Vanhan Metsäkoulun alueen ja Pyöreälahden välille rakennetaan kevyenliikenteenväylä. Kestopäällystys Kulut Netto Katuja päällystetään Räisälässä, Panninniemessä, Ahmolla ja keskuskorttelissa. Valaistus Kulut Netto Uutta valaistusta rakennetaan Pyöreälahdessa. Vanhoja saneerataan keskuskorttelissa, Räisälässä, Pyylammella ja Simonsalossa. Katokset ym. rakennukset ja laitteet Kulut Netto Toteutetaan pieniä liikenneturvallisuushankkeita. Puistot, torit ja muut maarakenn. Kulut Netto Valmistellaan uuden maankaatopaikan käyttöönottoa. Leikkipaikat Kulut Netto Saneerataan Rouskupolun leikkikenttä Simpassa. Kiinteät rakenteet ja laitteet Kulut Netto MAA- JA VESIRAKENTEET Kulut Netto

170 TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 KONEET JA KALUSTO Kulut Netto VESIHUOLTOLAITOS Tuotot Kulut Netto TEKNINEN LAUTAKUNTA Tuotot Kulut Netto

171 S O S I A A L I- J A T E R V E Y S L A U T A K U N T A Kunnanhallitus on tehnyt päätöksen sote-irtaimen hankinnasta ja laitehallinnoinnista Päätöksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon irtaimen omaisuuden hankinta vuosina toteutetaan vuokraamalla: VUOKRAUS Suun ja terveydenhuollon yksikkö (1 yksikkö/vuosi) Kustannukset hankinta-ajankohdasta alkaen käyttötalouteen Mummon kammarin kalusto 220 Kustannukset hankinta-ajankohdasta alkaen käyttötalouteen Ortopantomografialaite Kustannukset hankinta-ajankohdasta alkaen käyttötalouteen Hanketavoitteet SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2018 Tavoitetaso Hoiva- ja vanhuspalveluissa toimintakyvyn arvioinnin kehittäminen Terveydenhuollon Effica-tietojärjestelmäsovelluksen muutokset Informatiivinen numero-osa Uusinvestoinnit RAI-järjestelmän käyttöönottoa jatketaan ja laajennetaan Lifecare 1.0. työpöytä (sisältää lääkityksen). Käyttöönotto tehtävä ennen muita Effican sovellusosia. earkisto Suunterveydenhuolto, potilastiedon arkiston tietosisällön laajennus earkisto II vaihe (UNA), potilastiedon arkisto RAI-järjestelmän Efficayhteys. Käyttöönotto loppuvuodesta Tuotannon käyttöönotto maaliskuussa 2018 Käyttöönotto syyskuulla Käyttöönotto loppuvuodesta 2018 TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Investointimenot Korvausinvestoinnit Investointimenot Laajennusinvestoinnit Investointimenot

172 SOSIAALI- JA TERVEYS- LAUTAKUNTA TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Kulut Netto KONEET JA KALUSTO Kulut Netto SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Kulut Netto KOKO KUNTA yhteensä Tuotot Kulut Netto

173 Asuntoalueiden käyttöönotto Alue Koko alue KESKUSTA kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja omakotiasuntoja HARJAMÄKI kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja omakotiasuntoja 2 2 LEPPÄKAARRE kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja omakotiasuntoja TAIVALLAHTI kerrostaloasuntoja 0 rivitaloasuntoja omakotiasuntoja 15 PÄIVÄRINNE kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja omakotiasuntoja PANNINNIEMI kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja omakotiasuntoja SIMONSALO kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja omakotiasuntoja KASURILA kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja omakotiasuntoja PYÖREÄLAHTI kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja omakotiasuntoja VUORELA kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja omakotiasuntoja YHTEENSÄ kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja omakotiasuntoja

174

175 174

176 Kuntaorganisaatio 175