ÄÄNEKOSKI MÖRTINRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKI MÖRTINRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT

2 ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 29. PÄIVÄNÄ ELOKUUTA 2017 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaava koskee Äänekosken 12. kaupunginosan korttelia 1240, katu-, puisto-, uimaranta-, venevalkama-, vesi- ja lähivirkistysalueita sekä maa- ja metsätalousaluetta. Asemakaavalla muodostuu 12. kaupunginosan kortteli 1240, katu- ja puistoalueita sekä maa- ja metsätalousaluetta. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Ääneniemen kaupunginosan (12) pientaloasutusalueella noin kilometrin päässä Äänekosken keskustasta. Kaavan nimi Mörtinrannan asemakaavan muutos Kaavan päiväys Kaavan laatija Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Kaavasuunnittelija Nina Marjoniemi Suunnitteluavustaja Paula Junikka Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut Hallintokatu Äänekoski Vireilletulo Päätös kaupunginhallituksessa Ilmoitus vireilletulosta (Sisä-Suomen lehti) ja (Äks Äänekosken Kaupunkisanomat) Nähtävillä Kaavaluonnos (MRA 30 ) Kaavaehdotus (MRA 27 ) Hyväksymispäivämäärä Kaupunginvaltuusto

3 3 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TIIVISTELMÄ LÄHTÖKOHDAT Asemakaavan tavoitteet Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Yhdyskuntarakenne Rakennettu ympäristö Rakennettu kulttuuriympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Pohjakartta Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Osallistuminen ja yhteistyö Luonnosvaihe Ehdotusvaihe Hyväksyminen ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN VAIKUTUKSET Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Liikenteelliset vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja maisemaan Taloudelliset vaikutukset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan seurantalomake Luontoselvitys

4 4 2 TIIVISTELMÄ Kaavamuutoksella osoitetaan korttelissa 1240 viisi lähivirkistysalueeseen/puistoon rajoittuvaa erillispientalon tonttia omarantaisiksi. Mörtinranta katu muutetaan pihakaduksi, jonka kautta kevyen liikenteen kulkuyhteys voidaan järjestää Autionpuistosta Mörtinpuistoon kulkevana yhteytenä. Nopeusrajoitus pihakadulla on 20 km/h. Kyseinen reitti on nykyisinkin suosittu kevyen liikenteen yhteys Mörtin asuntoalueen ja keskustan välillä. Kaavamerkinnöillä säilytetään ranta-alueen luontoarvot. Kerrosluku säilyy voimassa olevan mukaisena, mutta rakennusoikeuden määrä muutetaan tehokkuusluvusta kokonaislukuna osoitettavaksi. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Asemakaavan tavoitteet Kaavan tavoitteena on muuttaa lähivirkistysalueeseen rajoittuvat tontit omarantaisiksi. Samalla tarkistetaan rakennusoikeuden määrä tonteilla. Lisäksi tarkastelun kohteena on muuttaa tontteihin rajoittuva Mörtinranta katu pihakaduksi. Pihakatua on tarkoitus käyttää kevyen liikenteen kulkuyhteytenä ranta-alueelta Ääneniementielle. Kevyen liikenteen kulku Mörtinpuiston venevalkaman ja uimarannan alueille osoitetaan Ääneniementien ja Johannanraitin kautta. 3.2 Alueen yleiskuvaus Korttelin 1240 kaikki tontit ovat rakentuneet sekä Mörtinranta -katu. Mörtinranta kadun kääntöpaikalta jatkuu sorapintainen kevyen liikenteen yhteys edelleen etelän suuntaan kohti kaupunkia. KUVA 1. Ilmakuva suunnittelualueelta (kuva Äänekosken kotisivuilta).

5 5 3.3 Luonnonympäristö Suunnittelualueelle on laadittu liito-oravaselvitys kaavoituksen yhteydessä keväällä Selvityksen pohjalta kaavakartalle on osoitettu merkintöjä liito-oravan elinympäristön ja liikkumisen turvaamiseksi. KUVA 2. Karttaote liito-oravaselvityksen suosituksesta maankäytön suunnittelulle. (Kärkkäinen, J. 2006) Luontoselvitys, 2017: Asemakaavan muutosta varten tarkistettiin liito-oravatilanne suunnittelualueella. Luontoselvitys valmistui kesällä Selvitys käsitti koko suunnittelualueen ja sen laati biologi Noora Vartija, Agriborealis osk. Suunnittelualueelta tarkistettiin kaikkien varttuneiden kuusien sekä kaikkien haapojen tyvet liito-oravan jätöksien osalta. Myös kolopuita ja risupesiä etsittiin. Papanapuita (pääosin kuusia) löydettiin selvitysalueelta yhteensä 21. Papanapuut keskittyvät selvitysalueen pohjoisosaan sekä etelä-kaakkoisosaan, joissa on liito-oravan suosimaa kuusivaltaista vanhempaa metsää. Määrällisesti eniten papanoita löytyi pohjoisosan kuusikosta. Metsiköt ovat tyypiltään lehtomaista kangasta ja paikoin lehtoa. Selvitysalueen eteläosassa esiintyi rehevä lehtolaikku. Mörtinranta kadun asuinkiinteistöjen ja rannan välinen rinnekaistale on harvaa mäntymetsää, joka ei ole liito-oravalle optimaalisinta elinpiiriä. Punainen piste: liito-oravan papanapuut Sininen piste: kolopesät ja pöntöt Vihreä piste: risupesä Nro 1: kolopuukoivu ja papanoita Nro 2: kuusi, jossa runsaimmin papanoita Nro 3: Lehtolaikku, karkea rajaus KUVA 3. Karttaote luontoselvityksen havainnoista. (Vartija, N. 2017)

6 Suositukset: Alueen pohjoisosassa on järeä kolopuukoivu, joka tulee säästää. Myös riittävästi kolopuut ympäröivää puustoa tulee säästää, varsinkin läheiset tiheäoksaiset järeät kuuset. Etelä-kaakkoisnurkkauksessa lehtomaisessa metsikössä suositellaan säästettäväksi järeät lehtipuut, kuten haavat, koivut, raidat ja harmaalepät. Myös rehevä lehtolaikku suositellaan säästettäväksi paitsi liito-oravan ruokailupaikkana, myös luonnon monipuoltoisuuden turvaamiseksi. Vesistö Suunnittelualue sijaitsee Keiteleen rannalla. Vesistön tila on luokkaa hyvä. Pohjavesialueet Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. 3.4 Yhdyskuntarakenne Kunnallistekniikka Suunnittelualue sijaitsee kunnallisen vesi- ja jätevesihuollon piirissä. Osa kiinteistöistä on liittynyt kaukolämpöverkkoon ja muutamalla on käytössä oma maalämpöjärjestelmä. Katualueet on rakennettu ja kevyen liikenteen yhteydet kaupunkiin ovat toimivat. 3.5 Rakennettu ympäristö Mörtinranta -kadun ympäristö on rakentunutta pientalovaltaista aluetta. Talot on rakennettu lähelle katua istutuksilla erotettuna. Usean tontin kohdalla piha-alueet on erotettu kadusta pensasaidalla. Kadun päästä jatkuu kevyen liikenteen sorapintainen väylä rantaan ja rannan tuntumassa edelleen kohti kaupungin keskustaa. Sorapintainen ajoura johtaa pienelle paikoitusalueelle ja siitä edelleen venevalkamaan ja uimaranta-alueelle. Paikoitusalueelta johtaa kapea polku Johannaranta nimiselle kadulle. Uimarantaan on rakennettu laituri. Uimarannan ja venevalkaman väliin on rakennettu lasten leikkipaikka. 6 KUVA 4. Rakentunutta ympäristöä suunnittelualueella.

7 3.6 Rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualueella on yksi asemakaavassa suojeltu rakennus, Mörtin talo. Rakennus on yksi Äänekosken alueella sijaitsevista 1920-luvulla rakennetuista tehtaan johtajan asuinrakennuksista. Muinaismuistokohteita alueella ei ole. 3.7 Maanomistus Suunnittelualue on puistojen ja metsäalueiden osalta kaupungin omistuksessa. Rakennetut rakennuspaikat ovat suurelta osin yksityisessä omistuksessa. Muutama tontti on vuokrattu Äänekosken kaupungilta. 7 4 SUUNNITTELUTILANNE 4.1 Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä Kaavassa suunnittelualueelle on osoitettu taajamatoimintojen aluetta (A). Keitele vesistölle on osoitettu laivaväylä viivamerkintä. KUVA 5. Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä nuolella. Maakuntakaavan tarkistus Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä. Lopputuloksena saadaan kaikki voimassa olevat maakuntakaavat korvaava Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava. Kaavaprosessin aikana ratkaistaan miltä osin voimassa olevien kaavojen merkintöjä jätetään voimaan ja mitä uusia asioita otetaan mukaan. Samalla kun tarkistettu maakuntakaava hyväksytään, kumotaan kaikki aiemmat maakuntakaavat. Ehdotuksessa (maakuntahallitus ) suunnittelualueelle on osoitettu seudullisesti merkittävä tiivistettävä taajama merkintä (ruskea ruuturasteri) sekä kulttuuriympäristön vetovoima-alue merkintä (ruskea vinoviivarasteri). Vesistölle on osoitettu laivaväylä.

8 8 KUVA 6. Ote Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen ehdotuksesta ( ). 4.2 Yleiskaava Suunnittelualue sijaitsee kaupunginvaltuuston hyväksymän Äänekoski 2030 osayleiskaavan alueella. Osayleiskaavassa alueelle on osoitettu pientalovaltaista asuntoaluetta. KUVA 7. Ote lainvoimaisesta Äänekoski 2030 osayleiskaavakartasta. 4.3 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä asemakaava. Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu erillispientalojen korttelialuetta (AO-9), jolla jätevedet on pumpattava kiinteistökohtaisesti kaupungin viemäriverkkoon, mikäli niitä ei voi johtaa viettoviemärillä runkolinjaan. Rantaan on osoitettu lähivirkistysaluetta (VL-1), joka on liito-oravan lisääntymis- ja levähdysaluetta, jolla metsiä saa käsitellä vain harvennushakkuuna siten, että liito-oravan pesäpuut ja niitä suojaavat

9 puut, mahdolliset ravintopuut sekä liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään. Lisäksi rantaan rajoittuu Mörtinpuisto (VP-2), jonka alueelle saa rakentaa alueen tarkoitukseen soveltuvia rakennelmia ja rakennuksia sekä autopaikkoja puistosuunnitelmassa tarkemmin osoitettavalla tavalla. Alueen metsiä saa käsitellä vain harvennushakkuuna siten, että liitooravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut, mahdolliset ravintopuut sekä liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään. Uimaranta-aluetta ja venevalkama (VV/LV)on osoitettu suunnittelualueen pohjoisosaa Keiteleen rantaan. Lisäksi suunnittelualueella on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue, ekologinen käytävä, jolla tulee säilyttää liitooravan tarvitsemaa kulkuyhteyttä varten vähintään 20 m leveä puustoinen kaista (luo-1). Yleiselle jalankululle on varattu kulkuyhteydet. Asemakaavan yhteydessä on laadittu havainnepiirustus koko kaava-alueelta. Kortteliin 1240 ei ole laadittu tarkempia rakennustapaohjeita. 9 KUVA 8. Ote lainvoimaisesta asemakaavasta ja kaavoituksen yhteydessä laaditusta havainnepiirustuksesta. 4.4 Pohjakartta Äänekosken kaupunki ylläpitää asemakaavoitetun alueen pohjakarttaa. Pohjakartta on tarkistettu Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat Luontoselvitys, 2017, Noora Vartija, Agriborealis osk Mörtin asemakaava-alueen liito-oravaselvitys, 2006, Jari Kärkkäinen, Suunnittelukeskus Oy Äänekoski 2030 osayleiskaava-aineisto Rakennusinventointi, 2006, Päivi Andersson ja Juuso Väisänen, Keski-Suomen museo

10 10 5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Vireilletulosta on päätetty Äänekosken kaupunginhallituksessa ( 206) siitä on ilmoitettu Sisä-Suomen lehdessä ja ÄKS Äänekosken kaupunkisanomissa sekä kaupungin kotisivuilla. 5.2 Osallistuminen ja yhteistyö MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän asemakaavamuutoksen osallisia ovat: Suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä muut asianosaiset Äänekosken kaupungin tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta Osalliset voivat esittää mielipiteensä suunnitelmasta kahden nähtävillä olovaiheen aikana. Kaava asetetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti nähtäville ensin kaavaluonnoksena ja sen jälkeen kaavaehdotuksena. Kaavan nähtävillä oloista kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla, kaupungin kotisivuilla ( ja ilmoituslehdissä (Sisä-Suomen lehti ja ÄKS-Äänekosken Kaupunkisanomat). Kaava-aineisto sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat nähtävillä kaupungin kaavoituspalveluissa ja kotisivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on mahdollista täydentää suunnittelun kuluessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta kaavoittajalle (ks. yhteystiedot). Osallinen voi myös tarvittaessa esittää kirjallisesti neuvottelua Keski-Suomen ELY-keskukselle (os. Keski-Suomen ELY-keskus, Cygnaeuksenkatu 1, PL 250, Jyväskylä) OAS:n riittävyydestä ennen kaavaehdotuksen nähtäville panoa (MRL 64 ). Kaavalla ei ole maakunnallista merkittävyyttä kaavan noudattaessa maakuntakaavan tavoitteita. 5.3 Luonnosvaihe Luonnosvaiheen kuulemista varten kaavaluonnosaineisto asetettiin nähtäville kaupungin ilmoitustaululle ja kotisivuille (MRA 30 ) väliseksi ajaksi. Kaavaluonnoksesta pyydettiin tekniseltä lautakunnalta ja ympäristölautakunnalta lausunnot, joiden lisäksi luonnosaineistosta jätettiin kolme mielipidettä: 1. Teknisellä lautakunnalla ei ollut huomautettavaa. 2. Ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että muutettavien kiinteistöjen arvonnousu tulee lisämaan myyntihinnassa huomioida täysimääräisenä. Saunarakennusten rakennusoikeutta tulisi pienentää pohjapinta-alaltaan 30 neliömetristä 20 neliömetriin ja tarkastella rakennuksen harjakorkeutta. Rantaan rakennettaville laitureille tulisi kaavassa antaa enimmäispituus ja kieltää veden virtauksen muuttaminen pengertämällä tai rakentamalla aallonmurtajan tyyppisiä laitureita tai muita rantarakennelmia. Kadun muuttaminen pihakaduksi ja kevyen liikenteen väylän rakentamisesta luopuminen puistokaistaleella on järkevää. Mörtinranta kadun kautta muodostunut yhteys kaupunkiin on asukkaille luontevampi yhteys kuin Mörtin rantapuiston kautta kiertäminen. Mörtinpuiston ja MY-2 merkinnän alueella tulisi kaavaan laittaa merkintä harvennushakkuiden rajoittaminen lintujen ja liito-oravan pesimisaikojen ulkopuolelle. Kaavoittajan vastine: Muutettavien kiinteistöjen kohdalla rantaan ulottuva uusi tonttimaa on tarkoitus hinnoitella siten, että Mörtin alueella rantatonttien hinnat muodostuvat

11 samantasoisiksi, joten rantaan rajoittuvien tonttien maanomistajien tasapuolinen kohtelu tulee huomioiduksi. Mörtinrannassa on käytetty myös rantasaunan rakennusoikeuden määrässä ja korkeudessa yhdenmukaista määräystä Mörtin alueen muiden rantatonttien kanssa, joten niitä ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa. Laiturin enimmäispituudeksi on määritelty 10 m AO-8 määräyksessä. Muutetaan laiturin enimmäispituudeksi 5 metriä sisällyttäen määräys yleismääräyksiin. Lisätään yleismääräyksiin myös rajoitukset rannan pengertämiselle ja laiturien rakentamistavalle. 3. Mielipiteessä 1 kysytään miten kaavamuutos on saanut alkunsa? Vuonna 2008 voimassa olevassa kaavassa oleva rantaväyläsuunnitelma on vaikuttanut mielipiteen esittäjien tonttivalintaan. Tontteja myytiin omistuspohjalla, ei markkinoitu vuokrausmahdollisuutta, mikä selvisi jälkeenpäin. Vastaus asukkaan kyselyyn kevytväylän rakentamisesta ei ole tullut kaikille allekirjoittaneille. Kuntalaisina koemme tulleemme petetyiksi kaupungin taholta, koska suunnitelma kevytväylästä ei ole toteutunut ja tontin ostohetkellä suunnitelma oli ehdoton. Vaikuttaako rannan puolella olevan kiinteistön myynti siihen, miksi kaavamuutos on tehty. Keskustelu kaavamuutoksesta ei ole tässä kohtaa ollut avointa. Kaupungin toiminta herättää keskustelua, joka ei toteudu kuntalaisia kohtaan tasa-arvoisesti. Rannan säästäminen liito-oravien alueena on tässä tarpeetonta. Rannan puolelta on kattavasti osittain puusto kaadettu. Vaadimme kevytväylän toteutusta sille tehdyn suunnitelman ja budjetoinnin mukaisesti. Esitämme, että tehty kaavamuutos perutaan ja alkuperäinen suunnitelma palautetaan toteutukseen. Kaavoittajan vastine: Kaavamuutoksen vireilletulosta on päätetty vakiintuneella tavalla Äänekosken kaupunginhallituksessa ( 206) ja kaavamuutos on saatettu vireille kaupungin kaavoitusyksikön toimesta. Puistoon sijoittuvan rantaväylän rakentamisen tarkoituksenmukaisuus on mahdollista selvittää tilanteessa, missä Äänekoski 2030 osayleiskaava on saanut lainvoiman. Mm. ympäristölautakunta pitää kevyen liikenteen väylän rakentamista puistokaistaleelle tarpeettomana, kun tässä kaavamuutoksessa pihakaduksi esitettävän Mörtinranta kadun kautta on luonteva yhteys Mörtin asuntoalueen ja keskustan välillä. Kaavan vireilletulosta ja luonnosaineiston nähtävilläolosta on ilmoitettu lehdissä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti osallisten kuulemista varten. Kaavatyön käynnistämiseen ja luonnosvaiheen nähtävilläoloon liittyvä tiedottaminen on järjestetty lainmukaisella tavalla. Tonttien muodostamisessa ja hinnoittelussa huomioidaan tasapuolisuus Mörtinrannan voimassa olevan asemakaavan alueella. Ranta-alueelle osoitettu merkintä s-4 on tarpeen paitsi liito-oravan myös maisemallisten tekijöiden kannalta. Riittävä rantapuusto tulee säilyttää, vaikka se ei liito-oravan liikkumisen kannalta olisikaan tarpeen. Mörtinrannan alueen tonttien luovutushetkellä ei ole ollut ehdotonta päätöstä kevyen liikenteen väylän rakentamisesta. Tontit on luovutettu tarjouskilpailun perusteella siten, että tarjousmenettelyn jälkeen pohjahintainen tontti on voitu myös vuokrata. Koska kaikista rannan puoleisista tonteista ei tarjouskilpailussa jätetty tarjouksia, on korttelissa myös vuokratontteja. Ei muutosta. 4. Mielipiteessä 2 esitetään kaavaluonnoksen tontin laajentamista kaupungin uimarantaalueen ranta/nurmikenttää mukailevaksi: tontin raja olisi luonnollisempi ja paremmin hahmotettu. Kaavoittajan vastine: Kaavaluonnoksen mukaisella ratkaisulla kuhunkin tonttiin esitettävä lisäalue on pinta-alaltaan samaa luokkaa ja po. tontin osalta hieman keskimääräistä suurempi. Luonnoksen mukaista ratkaisua voidaan pitää tasavertaisena asukkaiden kesken. Lisäksi uimaranta-alueen ja rakennetun tonttialueen väliin on tarkoituksenmukaista jättää luonnontilainen suojavyöhykkeen kaltainen alue. Ei muutosta. 5. Mielipiteessä 3 esitetään, että tontin lisäalueen hinnassa huomioidaan rantakaistan huonous: rantaan on vaikea päästä koneilla ja nyt tontti on rakennettu sen mukaan, että kevyt väylä tulee. Kaavoittajan vastine: Tonttien lisäalueiden hinnoittelu on tarkoitus suorittaa erillispäätöksellä vastineen 2 mukaisella periaatteella sen jälkeen, kun kaavaehdotuksen hyväksymispäätös on saanut lainvoiman. Ei muutostarvetta kaavaluonnokseen. 11

12 5.4 Ehdotusvaihe Kaavaehdotus laadittiin huomioiden luonnosvaiheessa tulleet lausunnot ja mielipiteet. Kaavakartalle ei ollut tarpeen tehdä suuria muutoksia. Luontoselvitys valmistui kesällä Selvityksen sisältö ei aiheuttanut muutoksia kaavaan, MY-2 ja VP-2 määräykset huomioivat liito-oravan elinympäristön kannalta tärkeän puuston säilyttämisen. Ehdotuksen nähtävilläoloaikana jätettiin kaksi muistutusta, jossa käsiteltiin pääasiassa tonttien hinnoittelua suhteessa hyötyyn ja käytettävyyteen jo rakentuneilla tonteilla. Muistutusten perusteella ei kaavakartalle ollut tarpeen tehdä muutoksia. 5.5 Hyväksyminen Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan kokouksessaan ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaavalla muodostuu kortteli 1240 (AO-19 ja AO) sekä erityisiä ympäristöarvoja omaavaa maa- ja metsätalousaluetta, pihakatua ja puistoa. Tontteja muodostuu kuusi, joista viisi on Keiteleen rantaan ulottuvaa. Kaikki kaavamuutosalueen tontit on rakennettuja. Korttelialueet Kaavalla muodostuu kortteli 1240 vesistön rannalla. Kortteliin on osoitettu kahdenlaista erillispientalojen korttelialuetta, AO ja AO-19. Korttelin 1240 tontille 6 on rakennusoikeutta osoitettu 200 k-m 2. Viidelle rantaan ulottuvalle tontille on kullekin osoitettu asuinrakennuksen rakennusoikeudeksi 250 k-m 2, talousrakennuksen rakennusoikeudeksi 30 k-m 2 ja rantasaunan rakennusoikeudeksi 30 m 2. Rantasauna on rakennettava vähintään 15 metrin etäisyydelle rannasta. Korttelin AO-19 kerrosluvuksi on osoitettu ¾ k I ja korttelin AO kerrosluvuksi I u ½. Luontoselvityksessä havaitut arvokkaat luontokohteet on osoitettu omilla merkinnöillään. AO AO-19 Erillispientalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. s-4 alueelle vähintään 15 metrin etäisyydelle rantaviivasta saa rakentaa pohjapinta-alaltaan korkeintaan 30 neliömetrin rantasaunan, jonka enimmäiskorkeus on 4 metriä. Saunarakennuksen harjan tulee olla rannan suuntainen. Jätevedet on pumpattava kiinteistökohtaisesti kaupungin viemäriverkkoon, mikäli niitä ei voi johtaa viettoviemärillä runkolinjaan. Liikenne ja paikoitus Suunnittelualueelle osoitetaan rakentunut Mörtinranta katu pihakatu merkinnällä. Katu on nykyisin myös suosittu kevyen liikenteen yhteys Mörtistä kaupungin suuntaan, joten sen osoittaminen pihakaduksi on turvallisuuden kannalta tärkeää. Mörtinpuistoon on osoitettu paikoitusalue, jonne kulku tapahtuu Ääneniementieltä osoitetun ajoyhteys -merkinnän osoittamasta suunnasta. Paikoitusalue on tarkoitettu venevalkaman ja uimarannan käyttäjille. Luonnonympäristö Luontoselvityksen havainnot on huomioitu kaavaratkaisussa ja kohteet osoitettu kaavakartalla omilla merkinnöillään. Luonnon monimuotoisuuden säilyminen on huomioitu VP-2 ja MY-2 määräyksissä. VP-2 Puisto. Alueelle saa rakentaa alueen tarkoitukseen soveltuvia rakennelmia ja rakennuksia sekä autopaikkoja puistosuunnitelmassa tarkemmin

13 osoitettavalla tavalla. Alueen metsiä saa käsitellä vain harvennushakkuuna siten, että liito-oravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut, mahdolliset ravintopuut sekä liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään. 13 MY-2 Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Alueen puusto tulee säilyttää tai hoitaa sitä niin, että liito-oravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut, mahdolliset ravintopuut sekä liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään. Maisemallisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Alue tulee säilyttää puustoisena maisemakuvan säilymistä ja liitooravan tarvitsemaa kulkuyhteyttä varten. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue, jolla ei saa suorittaa sen luonnontilaa merkittävästi muuttavia toimenpiteitä. Rakentamismääräykset Yksikerroksisiin rakennuksiin saa rakentaa kerrosluvun estämättä huoneistokohtaisia torneja (alle 20 neliömetriä). Jätteidenkeräilyastiat on sijoitettava autonsäilytystilan yhteyteen. Rakennettaessa viemäröityjä tiloja padotuskorkeuden alapuolelle tulee jäteveden pumppaus järjestää kiinteistökohtaisesti. Jos rakennus sijoitetaan 4 m lähemmäksi toisen tontin rajaa, ei rakennuksen tälle sivulle saa sijoittaa asuinhuoneen pääikkunoita. Rakentamatta jäävät tontin osat, joita ei käytetä ajoteinä eikä pysäköintiin, on istutettava ja hoidettava tai pidettävä hoidetussa luonnontilassa. Autopaikkojen vähimmäismäärät ovat: - AO tontit 2 ap/tontti Tontilla olevat autopaikat on erotettava muusta piha-alueesta ja katualueesta istutuksilla. Autosuojan edessä tulee olla vähintään 5 metriä vapaata tilaa omalla tontilla. Talousrakennus voidaan rakentaa 2 metrin etäisyydelle tontin rajasta. Tontin pihasuunnitelma on esitettävä rakennuslupa-asiakirjojen hyväksymisen yhteydessä. Tonttikohtaisen laiturin enimmäispituus on 5 metriä. Veden virtausta ei saa muuttaa rantaa pengertämällä tai rakentamalla aallonmurtajan tyyppisiä laitureita tai muita rantarakennelmia. Nimistö Kaavassa osoitetaan toteutunut nimistö kadulle (Mörtinranta) ja puistoon (Mörtinpuisto). Mitoitus Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on 3,9935 ha. Asemakaavalla muodostuu seuraavia alueita: AO 1418 m k-m 2 AO m k-m 2 VP m 2 MY m 2 pihakatua 1796 m 2 Rakennusoikeutta muodostuu yhteensä 1750 k-m 2.

14 Muutos voimassa olevaan asemakaavan verrattuna koskee lähinnä erillispientalojen korttelialuetta ja lähivirkistysaluetta. AO-19 korttelialueella asumiseen tarkoitetun alueen pinta-ala kasvaa 5309 m 2, mutta sallitun rakennusoikeuden osalta ei suurta muutosta tapahdu. Kaikki tontit on rakentuneita ja osoitettavassa kerrosalassa on huomioitu toteutunut rakentamisen määrä. AO korttelialueen tontin pinta-ala ja kerrosala säilyvät nykyisellään. 14 Tontti Pinta-ala vanha/uusi Pinta-alamuutos Käytetty rakennusoikeus Kaavalla osoitettava rakennusoikeus / / / / / / Lähivirkistysalue (VL-1) poistuu kaavasta kokonaan. AO korttelialueen pinta-alaan ja kerrosalaan ei tule muutoksia. Tarkemmin muutokset esitetään erillisellä asemakaavan seurantalomakkeella. 7 KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavaa laadittaessa selvitetään suunnitelman toteutumisen aiheuttamia vaikutuksia. Erityisesti tarkastellaan kaavan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön, luonnonympäristöön ja maisemaan sekä taloudellisia vaikutuksia. 7.1 Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kaavamuutoksella ohjataan kevyen liikenteen kulku tapahtumaan Mörtinranta kadun kautta. Näin oma rauha kadun rannanpuoleisten tonttien asukkailla saadaan säilymään, kun kevyen liikenteen kulkuyhteyden rakentaminen rakennusten ja rannan välistä jää pois. Samalla myös uimaranta-alueen ja leikkipaikan ympäristö rauhoittuu, kun alueen kautta ei suunnitella läpiajoyhteyttä, vaan kulku tapahtuu ainoastaan olemassa olevien yhteyksien kautta. 7.2 Liikenteelliset vaikutukset Mörtinranta kadun muuttaminen pihakaduksi pienentää moottoriajoneuvojen sallittua ajonopeutta kadulla, jonka kautta tapahtuu kevyen liikenteen kulku asuinalueelta kaupungin suuntaan. Katu on nykyiselläänkin jo kevyen liikenteen kulkuyhteytenä asuinalueelta kaupunkiin, joten sen kaavallinen muutos ei aiheuta kielteisiä vaikutuksia nykytilanteeseen verrattuna. Liikkumista ja turvallisuutta ajatellen kaavaratkaisulla on positiivinen vaikutus. 7.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla ei ole suurta vaikutusta rakennettuun ympäristöön. Rannan puolen tontit on rakennettu, eikä niille osoiteta suurta määrää uutta rakennusoikeutta, mikä haittaisi korttelissa 1239 olevia kiinteistöjä. Kaavamääräykset noudattavat voimassa olevan asemakaavan määräyksiä, joten tasapuolinen kohtelu muuhun ympäristöön verrattuna toteutuu.

15 7.4 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Luontoselvitysten mukaiset suojeltavat luontokohteet on huomioitu kaavaratkaisussa. Lähivirkistysalueen poistuminen kaavasta on huomattava, mutta ranta-alueelle osoitetulla s-4 kaavamääräyksellä ohjataan alueen säilyttämistä puustoisena myös liito-oravan tarvitsemana kulkuyhteytenä. MY-2 ja VP-2 kaavamerkintäalueiden määräykset sisältävät määräyksiä riittävän puuston säilyttämiseen liito-oravan elinympäristön kannalta. 7.5 Taloudelliset vaikutukset Kevyen liikenteen väylää ei ranta-alueelle ole vielä rakennettu, joten siitä ei aiheudu ylimääräisiä kustannuksia kaupungille. Kaavamuutoksen johdosta säästetään väylän rakentamiseen varattu summa, minkä lisäksi kaupunki saa maanmyyntituloja ja vuokratuottoja tontteihin liitettävän rantaan rajoittuvan alueen osalta. Kaavalla ei muodostu uutta yhdyskuntarakentamisen tarvetta ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavaa voidaan alkaa toteuttaa sen saatua lainvoiman. Äänekoskella ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI - KAAVOITUSPALVELUT Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Kaavasuunnittelija Nina Marjoniemi

16 LIITE 1 1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI MÖRTINRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) / KUVA 1, Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella katkoviivalla. 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Äänekosken keskustasta noin kilometrin päässä Ääneniemen kaupunginosan pientaloasutusalueella. Suunnittelun kohteena oleva kortteli 1240 rajoittuu Mörtinranta katuun sekä Keiteleen rannalla olevaan lähivirkistysalueeseen. Keitele -vesistön rantaan rajoittuva Mörtinpuisto rajoittuu kortteleihin 1241 ja 1243 sekä Johannanranta katuun. Suunnittelualueeseen sisältyy korttelin 1239 eteläpuolelle sijoittuva maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY-2). 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa lähivirkistysalueeseen rajoittuvat tontit omarantaisiksi. Samalla tarkistetaan tonttien rakennusoikeuden määrä. Lisäksi tarkastelun kohteena on muuttaa tontteihin rajoittuva Mörtinranta -katu pihakaduksi. Kaupunki on kuullut suunnittelualueen asukkaita lähetetyllä kirjeellä, jossa kysyttiin asukkaiden kiinnostusta mahdolliseen asemakaavan muuttamiseen ennen kuin vuodelle 2017 suunniteltu kevyen liikenteen väylän rakentaminen lähivirkistysalueelle syksyllä toteutettaisiin.

17 LIITE KAAVATILANNE JA SELVITYKSET 3.1. Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu taajamatoimintojen aluetta A (vaalean ruskea väri) ja kaupunkikehittämisen kohdealuetta kk2 (punainen paksu viiva). KUVA 2. Ote Keski-Suomen maakuntakaavayhdistelmästä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella nuolella. Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen, jonka valmisteluvaiheen aineisto oli nähtävillä Maakuntakaavan ehdotusluonnos on lausuntokierroksella kunnilla ja viranomaisilla, kaavaehdotuksen nähtävilletulo ajoittuisi syksyyn Maakuntakaavan tarkistuksen luonnoksessa suunnittelualue kuuluu biotalouteen tukeutuvaan alueeseen (kellertävä väri), lisäksi alue on seudullisesti merkittävää tiivistettävää taajamaa (ruskea ruuturasteri) sekä kulttuuriympäristön vetovoima-aluetta (ruskea vinoviivoitus). KUVA 3, Ote Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen ehdotuksesta ( ). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella nuolella.

18 LIITE Yleiskaava Suunnittelualueella on Äänekoski 2030 osayleiskaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja saanut lainvoiman heinäkuussa Suunnittelualueelle on osoitettu pientalovaltaista asuntoaluetta, alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi (AP), alueen läheisyydessä on virkistysaluetta (vihreä kolmio), venesatama, uimaranta ja veneväylä (palloviiva). Lisäksi alueella on luonnonmonimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue, jolla puusto tulee säilyttää tai hoitaa niin, että liito-oravan pesimäpuut ja niitä suojaavat puut sekä ravinnonhankinnan kannalta riittävä puusto säilytetään, lähivirkistysaluetta (VL), jossa kulkee ohjeellinen ulkoilureitti (palloviiva). KUVA 4. Ote Äänekoski 2030 osayleiskaavasta. Suunnittelualue rajattu punaisella Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä asemakaava. Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu erillispientalojen korttelialuetta (AO-9), jolla jätevedet on pumpattava kiinteistökohtaisesti kaupungin viemäriverkkoon, mikäli niitä ei voi johtaa viettoviemärillä runkolinjaan, lähivirkistysaluetta (VL-1), alue on liito-oravan lisääntymis- ja levähdysaluetta, jolla metsiä saa käsitellä vain harvennushakkuuna siten, että liito-oravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut, mahdolliset ravintopuut sekä liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään, puistoa (VP-2), alueelle saa rakentaa alueen tarkoitukseen soveltuvia rakennelmia ja rakennuksia sekä autopaikkoja puistosuunnitelmassa tarkemmin osoitettavalla tavalla. Alueen metsiä saa käsitellä vain harvennushakkuuna siten, että liito-oravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut, mahdolliset ravintopuut sekä liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään, uimaranta-aluetta/ venevalkama (VV/LV). Lisäksi alueella on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue, ekologinen käytävä, jolla tulee säilyttää liito-oravan tarvitsemaa kulkuyhteyttä varten vähintään 20 m leveä puustoinen kaista (luo-1), puistoalueille on osoitettu yleiselle jalankululle varattu alueen osa. Asemakaavan yhteydessä on laadittu havainnepiirustus.

19 LIITE 1 4 KUVA 5, Voimassa oleva asemakaava, johon suunnittelualue rajattu punaisella sekä ote asemakaavan yhteydessä laaditusta havainnepiirustuksesta. 3.4 Selvitykset Laadituista selvityksistä huomioonotettavia ovat: - Äänekoski 2030 osayleiskaava-aineisto - Rakennusinventointi 2006 (Keski-Suomen museo/ Päivi Andersson ja Juuso Väisänen) Suunnittelun yhteydessä laadittavat selvitykset: - Luontoselvitys 4. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Valtion ja kuntien viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Viranomaisten on myös arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja alueen erityispiirteistä arvioidaan tätä kaavahanketta koskevat tavoitteet. Kaavan vaikutukset kohdistuvat naapurikiinteistöihin. Vaikutusten esiintyminen ja arviointi tapahtuu asiantuntijoiden, viranomaisten, maanomistajien, alueen asukkaiden ja suunnittelijoiden kanssa yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa. Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Lähtökohtana ovat aiemmat suunnitelmat ja inventoinnit sekä kartat. Vaikutusten arvioinnissa verrataan kaavan mukaista tilannetta ja sen asetettuja tavoitteita nykytilanteeseen. Kaavan vaikutuksia arvioidaan seuraavien ominaisuuksien osalta: - sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset - vaikutukset rakennettuun ympäristöön - liikenteelliset vaikutukset - vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutusten arviointi suoritetaan kaavaselostuksessa kaavoittajan toimesta.

20 LIITE OSALLISET Osallisia ovat alueen maanomistajat, asukkaat ja yrittäjät sekä muut, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoitus käsittelee. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallinen voi myös tarvittaessa esittää kirjallisesti neuvottelua Keski-Suomen ELY-keskukselle (os. Keski-Suomen ELY-keskus, Cygnaeuksenkatu 1, PL 250, Jyväskylä) OAS:n riittävyydestä ennen kaavaehdotuksen nähtäville panoa (MRL 64 ). Kaavamuutoksessa osallisia ovat: - Suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä muut asianosaiset - Äänekosken kaupungin tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta 6. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Tiedottaminen Kaavasta tiedottaminen tehdään kaupungin kotisivuilla ja kaupungin ilmoituslehdessä (Sisä- Suomen lehti ja ÄKS-Äänekosken kaupunkisanomat) ja erillistiedoksiannolla mahdollisille ulkopaikkakuntalaisille osallisille. Kaavaluonnos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavan luonnosaineisto asetetaan kuulutuksella nähtäville MRA 30 :n mukaisesti Äänekosken kaupungin kaavoituspalveluihin (kaupungintalon 3. krs.) ja kaupungin kotisivuille ( Luonnosvaiheen aikana osallisille varataan mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavahankkeesta kirjallisesti kuulutuksessa ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Kaavasta pyydetään tarvittavat lausunnot viranomaisilta. Kaavaehdotus Kaavaehdotus pidetään virallisesti nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 30 päivää Äänekosken kaupungin kaavoituspalveluissa. Osallisille varataan mahdollisuus muistutusten ja lausuntojen antamiseen. Kaavaehdotuksesta annetut muistutukset tulee toimittaa kirjallisena kuulutuksessa ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Kaupungin perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä pyytäneet. Kaavamuutoksesta pyydetään lausunnot: - tekniseltä lautakunnalta - ympäristölautakunnalta Keski-Suomen liitolta ei ole tarpeen pyytää lausuntoja: kaavamuutoksella ei ole maakunnallista merkittävyyttä kaavan noudattaessa maakuntakaavan tavoitteita. Mainituista syistä johtuen myöskään kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelua ei pidetä tarpeellisena eikä lausunnon pyytäminen myöskään Keski-Suomen ELY-keskukselta ole tarpeen (vaikutuksiltaan vähäinen kaavahanke). Hyväksyminen Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavan. Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan paikallislehdessä ja kaupungin kotisivuilla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallintooikeuteen. 7. AIKATAULU Kaavan vireille tulosta ja luonnoksen nähtäville asettamisesta on päätetty kaupunginhallituksessa Kaavaluonnosaineisto oli nähtävillä kesällä Ehdotusvaiheen nähtävilläolo ajoittuu syksyyn 2017 ja hyväksyminen loppuvuoteen 2017.

21 LIITE YHTEYSTIEDOT Äänekosken kaupunki / Kaavoituspalvelut Hallintokatu ÄÄNEKOSKI Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Suunnitteluavustaja Paula Junikka olli.kinnunen@aanekoski.fi paula.junikka@aanekoski.fi

22 Asemakaavan seurantalomake LIITE 2 Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 992 Äänekoski Täyttämispvm Kaavan nimi Mörtinrannan asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä V-kunnanvaltuusto Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä 105 Kunnan kaavatunnus 12/18 Generoitu kaavatunnus 992V131117A105 Kaava-alueen pinta-ala [ha] 3,9935 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 3,9935 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 3, , ,04 0, A yhteensä 1, , ,13 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 1, ,6-0,5135 R yhteensä L yhteensä 0,1796 4,5 0,0000 E yhteensä S yhteensä M yhteensä 1, ,3 0,0000 W yhteensä -0,0170 Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

23 Alamerkinnät LIITE 2 Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 3, , ,04 0, A yhteensä 1, , ,13 0, AO 1, , ,13 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 1, ,6-0,5135 VP 1, ,0 0,2668 VL -0,4417 VV -0,3386 R yhteensä L yhteensä 0,1796 4,5 0,0000 Kadut -0,1796 Pihakadut 0, ,0 0,1796 E yhteensä S yhteensä M yhteensä 1, ,3 0,0000 MY 1, ,0 0,0000 W yhteensä -0,0170 W -0,0170

24 LIITE 3 Luontoselvitys Äänekosken Mörtinrannassa Tämä luontoselvitys on tehty Äänekosken kaupunkin toimeksiannosta asemakaavamuutosta varten. Kaavatyön tarkoituksena on liittää osa Autionpuiston alueesta Mörtinrannan asemakaavaan uusia pientalotontteja varten. Selvityksessä on pyydetty kartoittamaan alueella olevat liito-oravien elinpiirit sekä mahdolliset muut huomionarvoiset kohteet. Kuva 1. Selvitysalueen sijainti. Alueen rajaus: Selvitysalue sijaitsee Äänekoskella (kuva 1) taajama-alueella rajautuen lännessä Äänejärven Häränvirtaan ja idässä Ääneniementiehen ja Johannanranta-nimiseen tiehen (kuva 2). Alueen eteläosassa aluetta rajaa sähkölinja. Selvitysalue on kooltaan n. 4 ha. Selvityksen tekoaika: Maastokartoitus , raportti Selvityksen tekijä: Agriborealis osk./noora Vartija, FM biologi

25 LIITE 3 Kuva 2. Selvitysalueen rajaus (varjostettu), ja havaitut liito-oravan papanapuut (punainen piste), kolopesät ja pöntöt (sininen piste) sekä risupesä (vihreä piste). Nro 1 = kolopuukoivu, jossa myös papanoita. Nro 2 = kuusi, jolla runsaimmin papanoita. Nro 3 = Lehtolaikku, karkea rajaus. Maastokartoitus ja havainnot Maastokartoitus tehtiin kulkemalla alue jalkaisin kauttaaltaan läpi. Kartoitus keskittyi liito-oravan elinpiirin havainnoimiseen. Alueelta tarkistettiin kaikkien varttuneiden kuusien sekä kaikkien haapojen tyvet liito-oravan jätöksien osalta. Maastokäynnillä etsittiin aktiivisesti myös kolopuita ja risupesiä, joita liito-orava käyttää pesimis- ja levähdyspaikkoina. Papanapuita löydettiin selvitysalueelta yhteensä 21. Puut on merkitty kartalle kuvaan 2 punaisin pistein. Papanahavainnot keskittyvät selvitysalueen pohjoisosaan sekä etelä-kaakkoisosaan, joissa on liito-oravan suosimaa kuusivaltaista vanhempaa metsää. Papanalöydökset olivat kuusien tyvillä (kuva 3) yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Selvitysalueen pohjoisosassa lähellä leikkikenttää on järeä koivu, jossa on kolopesä. Kolopuu on merkitty kuvaan 2 numerolla 1. Tämän koivun alta löytyi muutamia aivan tuoreita papanoita. Lisäksi rannan tuntumassa on järeä harmaaleppä, johon on kiinnitetty linnunpönttö, sekä toinen koivu, jossa on kolopesä. Näiden rannan puiden tyviltä ei kuitenkaan papanoita nyt löytynyt. Kolopuut sekä pönttöpuu on merkitty kuvaan 2 sinisin pistein. Määrällisesti eniten papanoita löytyi pohjoisosan kuusikosta, jossa papanoita oli puiden tyvillä muutamista n. kymmeneen papanaan, ja yhden kuusen tyvellä muutamia kymmeniä (kuva 2, nro 2). Etelä-kaakkoisosan metsikössä papanoita oli puiden tyvillä vain yksittäisiä tai muutamia.

26 LIITE 3 Kuva 3. Liito-oravan papanoita selvitysalueen pohjoisosassa olevan kuusen juurella. Metsiköt, joista liito-oravan papanoita nyt löytyi, ovat tyypiltään lehtomaista kangasta ja paikoin lehtoa. Selvitysalueen eteläosassa havaittujen papanapuiden läheisyydessä on rehevä lehtolaikku, jossa kasvaa mm. metsäkurjenpolvea, alvejuuria, metsätähteä, käenkaalia ja oravanmarjaa, sekä pensaskerroksessa punaherukkaa, tuomea, pihlajantaimia sekä vaateliasta lehtopensaslajia, lehtokuusamaa (kuva 4). Lehtolaikku on merkitty kuvaan 2, mutta rajaus kartalla on karkea. Sähkölinjan viereen rantaa kohti edetessä jää lehtipuustoinen alue, jota liito-orava voi käyttää ruokailupaikkana. Kuva 4. Lehtokuusama.

27 LIITE 3 Mörtinranta-tien asuinkiinteistöjen ja rannan välinen rinnekaistale on harvaa mäntymetsää, joka ei ole liito-oravalle optimaalisinta elinpiiriä. Rannan kolo- ja pönttöpuut ovat melko suojattomia ilman ympäröivää puustoa, ja pesät siten alttiita säänvaihteluille ja pedoille. Suositukset Liito-orava on luontodirektiivin liitteessä IV(a) mainittu laji, joka tarkoittaa sitä, että sen pesimis- ja levähdyspaikkoja ei saa hävittää tai heikentää. Tämä tarkoittaa sitä, että liito-oravan käyttämää pesäpuuta ei saa kaataa, ja pesäpuun ympärille tulee jättää riittävästi sitä suojaavaa puustoa. Myöskään liito-oravan liikkumismahdollisuuksia lisääntymis- ja levähdyspaikalta toiselle ei saa heikentää niin, että lisääntymis- ja levähdyspaikan käyttö tulee mahdottomaksi. Liito-orava tulee toimeen myös asutuksen läheisyydessä, kunhan alueella säästetään riittävästi sopivia puita pesimistä, ruokailua ja liikkumista varten. Selvitysalueelta löytyi selkeästi käytössä oleva liito-oravan elinpiiri. Alueen pohjoisosassa on järeä kolopuukoivu. Papanoita oli puun tyvellä nyt vain muutamia, mutta kolo on erittäin sopiva liitooravan pesäkoloksi. Liito-orava käyttää vuoden aikana useita pesiä (kolot, risupesät, pöntöt) (Hanski 2016), joten sama pesäkolo ei ole aina käytössä. Kyseinen kolopuu tulee säästää. Samoin tulee säästää riittävästi kolopuuta ympäröivää puustoa, varsinkin läheiset tiheäoksaiset järeät kuuset. Pohjoisen osan kuusikossa lähellä asuinkiinteistöjä papanahavaintoja on tiheässä, mutta papanoita havaittiin melko vähän, n. 10/puu. Yhden kuusen tyveltä niitä löytyi enemmän, joitakin kymmeniä. Kuusikkoalue on liito-oravan käyttämä pesimis- ja levähdyspaikka, vaikka risupesää tai kolopuuta ei kuusikosta löytynytkään. Myös selvitysalueen etelä-kaakkoisnurkkauksesta löytyi useita papanapuita. Alueella on myös ainakin yksi risupesä kuusessa (kuva 2, vihreä piste). Lehtomainen metsikkö on mitä todennäköisimmin liito-oravan käyttämää pesimis- ja levähdysaluetta, jonka käsittelyssä tulee noudattaa siitä annettua ohjeistusta. Alueella suositellaan säästettäväksi järeät lehtipuut kuten haavat, koivut, raidat ja harmaalepät. Myös rehevä lehtolaikku suositellaan säästettäväksi paitsi liito-oravan ruokailupaikkana, myös luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. On huomattava, että tämä liito-oravaselvitys on tehty kesäkuussa. Parhain ajanjakso liitooravakartoituksille on huhti-toukokuussa, kun papanat on erottuvat maastossa helpoimmin. LÄHTEET Hanski, I.K Liito-orava. Biologia ja käyttäytyminen. Metsäkustannus Oy. *Karttakuvat sisältävät Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 06/2017 aineistoa. Valokuvat Noora Vartija