Kauniaisten suomenkielisen perusopetuksen lukuvuosisuunnitelma lukuvuosi Mäntymäen koulu vl 1-6 Kasavuoren koulu vl 7-9

Transkriptio

1 Kauniaisten suomenkielisen perusopetuksen lukuvuosisuunnitelma lukuvuosi Mäntymäen koulu vl 1-6 Kasavuoren koulu vl 7-9 Opettajakunta hyväksynyt: Mäntymäen koulu ja Kasavuoren koulu Opetuslautakunta saanut tiedoksi:

2 Sisällysluettelo 1. Perusopetuksen visio ja toiminta-ajatus 1.1. Arvoperusta 1.2. Toiminnan visio ja strategia Tehtävä Visio Strategia 2. Kasvuyhteisö 2.1. Oppija 2.2. Organisaatio 2.3. Työyhteisön osaamisen kehittäminen 3. Koulujen toimintaympäristö 3.1. Sisäinen toimintaympäristö Suomenkielisen perusopetuksen oppilashuolto a. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä b. Yksilökohtainen oppilashuolto c. Kiva-tiimi tiimi tiimi tiimi Mäntymäen erityisopetustiimi TVT-toiminta Oppilasparlamentti Tanssinopetus Kielikylpyopetus Aamupäivätoiminta Mäntymäen koulukirjasto Mäntymäen koulun johtoryhmä Kasavuoren koulun pedagoginen yksikkö a. Pedagogisen tuen ryhmä b. Erityisopetus c. Oppilaan ohjaus Kasavuoren koulun turva- ja kiinteistönhallintayksikkö Kasavuoren koulun oppilashallintayksikkö Kasavuoren koulun oppilaiden osallisuus -yksikkö tiimi tiimi tiimi Kasavuoren koulun johtoryhmä 3.2. Ulkoinen toimintaympäristö Kasavuoren koulun kansainvälisyysyksikkö Yhteistyökumppanit Hankkeet, joissa koulut ovat mukana 4. Oppimisen eheyttäminen 2

3 4.1. Mäntymäen koulun teemapäivät 4.2. Aihekokonaisuudet Kasavuoren koulussa 4.3. Muita oppiaineiden ja luokkatasojen välisiä yhteistyösuunnitelmia 4.4. Opintoretket 5. Arviointi 6. Miten kestävää kehitystä toteutetaan Kauniaisten suomenkielisessä perusopetuksessa Liitteet: Liite 1. Oppiaineiden lukuvuosisuunnitelmat vl7-9 Liite 2. Kielikylpyopetus 3

4 1. Koulun visio ja toiminta-ajatus 1.1. Koulun arvoperusta 1.2. Koulun toiminnan visio ja strategia Tehtävä Kauniaisten yhtenäinen perusopetus, johon kuuluu Mäntymäen alakoulu ja Kasavuoren yläkoulu, antaa lakisääteistä perusopetusta vuosiluokilla 1-9 ja antaa jokaiselle oppivelvollisuutensa suorittaneelle päättötodistuksen. 4

5 Visio Strategia Visio toteutuu strategiassa, jonka mukaiset painotusalueet neljälle vuodelle ( ) ovat: lv Opin ja kasvan yhteisössä - yhdessä olemme enemmän lv Ruoki luovuutta - aikaa ja tilaa ajatuksille lv Taidolla, ei tuurilla - turvallisuus tehdään yhdessä lv Sisulla tulevaisuuteen! Tämän vuoden painotusalueena perusopetuksessa on Ruoki luovuutta - aikaa ja tilaa ajatuksille. Tulevaisuusohjelmassamme todetaan, että luovuus on omaperäistä ajattelua ja toimintaa ja että luovassa kasvuyhteisössä vallitsee avoin ja luottava ilmapiiri. Koulun tehtävänä on rohkaista ja kannustaa sekä yksilöllistä että yhteisöllistä luovuutta ja kekseliäisyyttä. 5

6 2. Kasvuyhteisö Perusopetuksen kasvuyhteisö koostuu oppijasta ja organisaatiosta (kuva alla). Kasvuyhteisössä pyritään siihen, että siellä vallitsee luovuuteen ja innovatiivisuuteen kannustava ilmapiiri Oppija Oppimisen tavoitteena on, että oppija - oppilas ja opettaja - kykenee hallitsemaan ja suunnittelemaan omaa elämäänsä ja elämään muuttuvassa maailmassa omaa hyvää elämää. Jos tällaisen oppiminen tapahtuu, on koulu hyvällä tiellä. Suomenkielinen perusopetus painottaa tiettyjä perusvalmiuksia (kuva alla), joiden avulla oppijan hyvä elämä voi toteutua. 6

7 Lukuvuoden painotusalueeseen liittyy selkeimmin taitokartan kohta Ongelmanratkaisu, luova ajattelu ja kekseliäisyys. Tulevaisuusohjelmamme mukaisesti ongelmanratkaisutaidoilla ja kekseliaïsyydella tarkoitetaan, etta oppija osaa ratkaista vastaantulevia ongelmia useilla tai uusilla eri tavoilla. Ongelmanratkaisutaidot aktivoivat oppijan oppimisprosessia. Taidot kehittyvaẗ, kun oppija kohtaa erilaisia ongelmatilanteita ja keksii niihin ratkaisumalleja. Yhtenäisen perusopetuksen oppilaita on tänä lukuvuonna 721, joista alakoulussa 390 ja yläkoulussa 333. Alakoulun oppilasmäärä on kasvanut edellisestä lukuvuodesta kymmenellä oppilaalla. Yläkoulun oppilasmäärä on vähentynyt viime lukuvuoteen verrattuna kymmenellä oppilaalla. Tämä vaihtelu on lukuvuosittain tavallista yläkoulussa, tärkeimpänä syynä vilkas muuttoliike pääkaupunkiseudun kuntien välillä Organisaatio Perusopetuslain 37 mukaisesti molemmilla kouluilla on toiminnasta vastaava rehtori. Opetuksen järjestäjällä tulee olla opetuksen järjestämismuoto huomioon ottaen riittävä määrä opettajan virkoja. Tältä osin molemmissa kouluissa tilanne on hyvä. Opetuksen järjestäjällä voi olla myös tuntiopettajia. Heidän lukumääränsä ei saa olla suuri. Kouluissa on tämän lisäksi koulunkäyntiavustajia - Mäntymäessä 6 avustajaa, Kasavuoressa 3 - sekä muuta henkilöstöä. Kuluvana lukuvuonna kouluissa antaa opetusta yhteensä 22 luokanopettajaa, 34 aineopettajaa, 7 erityisopettajaa sekä yläkoulussa oppilaanohjaaja. Näistä opettajista päätoimisia on 58 ja sivutoimisia 5. Alakoulussa iltapäivätoiminta ulkoistettiin lukuvuoden alusta. Tämän seurauksena koulunkäyntiavustajien/iltapäivätoiminnan ohjaajien lukumäärä väheni puolella ollen tällä hetkellä 6. 7

8 Molemmissa kouluissa koulun perustehtävää toteuttavat yhteisöllisesti toimivat luokkatasotiimit. Alakoulussa tiimit toimivat kahden luokkatason kokonaisuutena (1-2 tiimi, 3-4 tiimi ja 5-6 tiimi). Yläkoulussa yhden luokkatason kokonaisuutena (7-, 8-, ja 9-tiimi). Tiimit kokoontuvat alakoulussa tarvittaessa, yläkoulussa kaksi kertaa jakson aikana (yhteissuunnitteluaika). Tiimien vetäjät kuuluvat koulun johtoryhmään. Yläkoulussa koulun organisaatiota tukee kuusi toimintayksikköä. Yksiköihin kuuluu kahdesta useampaan opettajaa. Yksiköihin kuuluminen on vapaaehtoista. Yksiköt kokoontuvat kerran jokaisen jakson aikana sekä lisäksi tarpeen mukaan. Yksikön vetäjät kuuluvat yläkoulun johtoryhmään. Aikaisemmasta lukuvuodesta poiketen yksi yksikkö - Viestintä ja verkostoituminen - on lakkautettu. Sen tehtävät on siirretty kaikille muille yksiköille sekä tiimeille. Verkostoituminen koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa kuuluu kaikille työyhteisössä. Ajantasainen, tasa-arvoinen ja läpinäkyvä viestintä on avaintekijä organisaation sekä sisäiselle että ulkoiselle toiminnalle. Kouluissa toimii kummankin koulun oma johtoryhmä. Molemmissa kouluissa johtoryhmään kuuluvat tiimien vetäjät. Alakoulussa heidän lisäkseen johtoryhmään kuuluu apulaisrehtori. Yläkoulussa johtoryhmän muodostavat tiimivetäjien lisäksi kuusi yksikönvetäjää ja uutena jäsenenä lukuvuosittain vaihtuva opettajaedustaja, joka lukuvuonna on Jesse Hietikko. Alakoulun johtoryhmä kokoontuu kaksi kertaa kuukaudessa ja tarpeen mukaan myös useammin. Yläkoulussa johtoryhmä kokoontuu kaksi kertaa kunkin viiden jakson aikana. Molemmilla johtoryhmillä on koulutuspäiviä, molemmilla kaksi kertaa lukuvuoden aikana. Koulujen johtoryhmät kokoontuvat yhdessä kaksi kertaa lukuvuoden aikana. Kouluissa olennaisena tukiryhmänä toimivat koulunkäyntiavustajat. Kukin avustaja kuuluu johonkin luokkatasotiimeistä. Koulujen häiriöttömän arkipäivän sujumisen takaavat koulusihteerit ja vahtimestarit. Koulujen oppilashuoltoon osallistuvat psykologit, koulukuraattorit ja kouluterveydenhoitajat. Edellä mainitut henkilöt yläkoulussa ovat yhteiset Kauniaisten lukion kanssa. Tällä tavoin järjestetyssä kouluorganisaatiossa viestinnän ajantasaisuus ja kattavuus on toiminnan kitkattoman sujumisen kannalta tärkeää. Kaikilla kouluissa työskentelevillä on vastuunsa sekä viestijöinä että vastaanottajina Työyhteisön osaamisen kehittäminen Työyhteisön osaamisen kehittäminen on jatkuvaa, suunnitelmallista toimintaa. Vastuu suurista kehittämislinjoista on työnantajalla. Lukuvuoden suurimpana ja samalla myös tärkeimpänä kehittämiskohteena on uuden opetussuunnitelman laadinta. Toisena merkittävänä kehittämiskohteena on oppilashuoltolain muutos ja sen mukanaan tuomat henkilöstön kouluttautumistarpeet. 8

9 Molemmat kehittämiskohteet ovat pitkäjänteisiä ja kauas tulevaisuuteen tähtääviä hankkeita. Henkilöstön kouluttaminen keskittyy näihin kahteen suureen kokonaisuuteen. Valtakunnallinen opetussuunnitelman perusteet valmistuvat loppuvuodesta 2014, minkä jälkeen kunnissa alkaa paikallinen opetussuunnitelmatyö. Perusopetuksessa on suunnitelmissa järjestää opetussuunnitelmatyön käynnistämisvaiheessa ns. kick off -tilaisuus, jolla innostetaan henkilöstöä luomaan uutta kauniaislaisiin arvoihin perustuvaa omaa opetussuunnitelmaa. Tiimejä ja yksittäisiä opettajia kannustetaan hakeutumaan opetussuunnitelmauudistuksen ja oppilashuoltolain mukaisiin koulutuksiin. Yksittäiset opettajat hakeutuvat oman erikoisalansa koulutuksiin. Jokainen koulutukseen osallistunut jakaa koulutuksen antia työyhteisölle tekemällä työyhteisön intraan koonnin: mitä minä olen oppinut, mitä tämän työyhteisön toiminnan kannalta tärkeää tuli esiin. Ulkopuolisten toimijoiden järjestämät koulutukset ovat pääsääntöisesti kalliita oheiskuluineen (matka- ja majoituskulut, päivärahat), joten kouluilla on niihin rajalliset mahdollisuudet. Rehtorit osallistuvat koko työyhteisöä koskeviin koulutuksiin ja koulutustilaisuuksiin. Opetussunnitelmatyön aloitusvaiheessa rehtoreiden rooli on ensiarvoisen tärkeää. Tämän vuoksi rehtorit osallistuvat muutamiin merkittäviin valtakunnallisiin koulutustilaisuuksiin. Esimerkkinä Tulevaisuuden oppimisympäristöt -hanke, jossa Kauniaisten kaikki perusopetuksen koulut ovat mukana. 3. Koulujen toimintaympäristö 3.1. Sisäinen toimintaympäristö Mäntymäen alakoulu ja Kasavuoren yläkoulu ovat Kauniaisten kunnassa ainoat suomenkielistä perusopetusta vuosiluokilla 1-9 antavat oppilaitokset. Yhdessä nämä koulut muodostavat Kauniaisten suomenkielisen yhtenäisen perusopetuksen Kauniaisten suomenkielisen perusopetuksen yhteinen oppilashuolto Oppilashuollon organisaatio Oppilashuoltoon kuuluu kolme ryhmää. Jokaisella ryhmällä on omat tehtävänsä ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano. Kaikki oppilashuoltoryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaa, että ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi kouluterveydenhuoltoa sekä psykologija kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kuin käsiteltävä asia edellyttää. Oppilashuoltoryhmiä ovat: - Oppilashuollon kuntatasoinen ohjausryhmä - Yhteisöllinen koulukohtainen oppilashuoltoryhmä - Yksilökohtainen tapauskohtaisesti koottava asiantuntijaryhmä a. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä Koulun yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja yhteisöllisestä arvioinnista. Se luo rakenteet koulun oppilashuollon toiminnalle, laatii koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman yhteistyössä koulun henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien kanssa. Ryhmä kuulee tarvittaessa muita asiantuntijoita. 9

10 Perusopetuksen yhteisöllisen oppilashuoltoryhmä yhteistyökumppaneita ovat mm. luokkakohtaiset tiimit, koulun kiva-tiimi, koulun muut yksiköt, oppilaat sekä huoltajat. Koulun ulkopuolisia yhteistyökumppaneita ovat kaupungin eri toimijat (nuoriso-, poliisi-, sosiaali- ja terveystoimi, seurakunta) sekä muut tukea tarjoavat toimijat. Työ on ennaltaehkäisevää yhteisötason moniammatillista verkostoyhteistyötä. Toiminnan tavoitteena on edistää oppilaiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta, osallisuutta ja opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Mäntymäen yhteisöllinen oppilashuolto Kasavuoren yhteisöllinen oppilashuolto Rehtori Jarmo Ranta Apulaisrehtori Raija Ojama Laajaalaiset erityisopettajat: Erityisopettajat: Kirsi Eerikäinen Laaja-alainen, Karoliina Peura Annamari Majanen Matemaattiset aineet, Lauri Perkiö Outi Lahtinen Laaja-alainen, S2 Anu Kyyhkynen Kuraattori Anna Perälä Oppilaanohjaaja Seppo Sonkeri Psykologi Tuija Vakkila Kuraattori Marja Liisa Waltonen Terveydenhoitaja Ulla Mikkonen Terveydenhoitaja Kristina Kaiser Psykologi Suvi Lartamo Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän palaverit pidetään pääsääntöisesti kerran kuukaudessa Tarpeen vaatiessa ryhmä kokoontuu useammin. Ruoki luovuutta -aikaa ja tilaa ajatuksille - Perusopetuksen oppilashuollon yhteiset tavoitteet: - Opiskeluhuoltosuunnitelman laatiminen ala- ja yläkoulun yhteistyönä. - Opetussuunnitelmatyö oppilashuollon osalta. - Uuden oppilashuoltolain ja työrauhalain mukaisten käytäntöjen luominen ja vakiinnuttaminen koulun ja oppilashuollon toimijoiden arkeen. - Kiusaamisen vastaisen työn kehittäminen yhteistyössä mm. Kiva-tiimin ja oppilasparlamentin kanssa. - Lapset puheeksi -keskustelujen tarjoaminen oppilaiden vanhemmille osana ennaltaehkäisevää oppilashuoltotyötä oppilashuolto perehdyttää opettajia menetelmän käyttöön lukuvuonna keskitytään ensisijaisesti 1. luokan oppilaisiin alakoulussa ja 7. luokan oppilaisiin yläkoulussa Koulutus: Koulutus suunnitellaan ja toteutetaan ryhmän toimijoiden sekä ryhmän asettamien tavoitteiden suuntaisesti. Tiedossa olevat koulutukset: 10

11 Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset päivät Lastensuojelukoulutus Suunnittelu- ja arviointipäivät (2-4 päivää) Opiskeluhuollosta hyvinvointia b. Yksilökohtainen oppilashuolto Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan yksittäiselle opiskelijalle annettavia koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja, joilla edistetään ja seurataan oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä, hyvinvointia ja opiskelukykyä. Lisäksi tunnistetaan oppilaiden varhaisen tuen tarpeet ja järjestetään tarvittava tuki sekä ohjataan hoitoon ja tutkimuksiin. Lisäksi kouluterveydenhuollossa tuetaan vanhempien ja huoltajien hyvinvointia ja kasvatustyötä. Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan myös yksittäiselle oppilaalle annettavia psykologi- ja kuraattoripalveluja. Koulupsykologi ja kuraattori antavat opiskeluun ja koulunkäyntiin tukea ja ohjausta, joilla edistetään kouluyhteisön hyvinvointia sekä yhteistyötä oppilaiden perheiden ja muiden läheisten kanssa, tuetaan oppilaan oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia. Lisäksi tuetaan turvallisen luokan muodostumista ja ylläpitämistä koko kouluvuoden ajan yhteistyössä luokanopettajan/luokanohjaajan kanssa. Koulupsykologi ja kuraattori on tavattavissa päivittäin kouluilla. Tarvittaessa perustetaan tapauskohtainen monialainen asiantuntijaryhmä c. Kiva-tiimi Perusopetuslain mukaan jokaisellla oppilalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Menettelytavat koulurauhan ylläpitämiseksi ja kiusaamistapausten käsittelemiseksi Opettaja: hoitaa kaikki hänen tunneillaan tapahtuvat työrauhahäiriöt (esim. satunnaiset nimittelyt, toisen tavaroihin koskeminen jne.) Kiva-tiimi: kiusaaminen on systemaattista, toistuvaa ja loukkaa toista oppilasta. Yksilöllinen oppilashuolto: Kiva-tiimin toimista huolimatta kiusaaminen jatkuu. Mäntymäen koulun Kiva-tiimi Kasavuoren koulun Kiva-tiimi Koordinaattori kuraattori Anna Perälä Koordinaattori kuraattori Marja Liisa Waltonen Mandi Mali 7-luokat: Annamari Aalto ja Sari Jarva Katariina Simola 8.-luokat: Päivi Timonen ja Eeva Määttä Piia Kerola 9.-luokat: Karoliina Ranua ja Maiju Eerikäinen KiVa-koulu on valtakunnallinen kiusaamisen vastainen ohjelma, jossa kaikki Kauniaisten perusopetuksen koulut ovat mukana. Ohjelmaan kuuluu sekä kiusaamista ennaltaehkäisevien tuntien pitäminen että interventiomalli kiusaamistapausten selvittelyyn. Ennaltaehkäisevien tuntien tarkoituksena on rakentaa yhteisöllisyyttä ja kiusaamisen vastaista toimintakulttuuria luokissa. 11

12 Koulussa tämä tarkoittaa säännöllisiä KiVa oppitunteja alakoulussa ja 7.luokilla. Tunneilla käsitellään ihmisten erilaisuutta, luokan yhteisiä sopimuksia ja kiusaamista vastustavia toimintatapoja harjoitusten ja keskustelujen avulla. Luokanohjaajat käsittelevät teemaa oppilaanohjauksen tunneillaan 7-luokilla. Kaikki yhteisöllisyyttä lujittavat toiminnot kaikilla luokka-asteilla parantavat oppilaiden hyvinvointia ja estävät kiusaamista. Tavoite Kiusaamisen vastaisen työn kehittäminen yhteistyössä yhteisöllisen oppilashuollon ja oppilasparlamentin kanssa tiimi Järjestämme myös tänä lukuvuonna yhteisiä Lava on vapaa -tilaisuuksia, joissa oppilaat pääsevät esittämään toisilleen taitojaan turvallisen kokoiselle yleisölle. Koristelemme yhdessä aulatilat teemoittain vuodenajan mukaan. Yritämme tehdä yhteistyötä yli luokkarajojen. Jotta olisi tilaa ja aikaa ajatuksille, vältämme näennäisten projektien ja yhteistyön tekemistä ja pyrimme tekemään sitä, mikä tuntuu luontevalta ja hyvältä. Jaamme taitojamme toisillemme ja pyydämme kaikkia mukaan, mutta annamme myös mahdollisuuden kieltäytyä. Pyrimme harjoittelemaan lasten kanssa myös rentoutumista ja rauhoittumista. Toivomme koulutusta vuorovaikutuksesta. Sini Kaartinen ja Turo Virkki pitävät Open sun core -koulutuksen kaikille uusiin tiloihin siirtyville halukkaille. Toivomme myös ipad -koulutusta koulun omilta osaajilta. Sini Heiskanen ja Kristiina Siniharju osallistuvat syys-lokakuussa Mobiilioppiminen ja leikkivä lapsi -koulutukseen. Ritva Kallanranta ja Viveka Haapio tahtovat osallistua Arjen teknologia -koulutukseen tiimi Tiimissämme on runsaasti erityisosaamista (musiikki, liikunta, käsityö, ruotsi ja vieraat kielet, TVT), jota tiimin jäsenet jakavat myös koko työyhteisön käyttöön vastuutehtävien kautta. Lukuvuoden aikana tiimin jäsenet osallistuvat resurssien puitteissa ammattitaitoa ylläpitäviin ja laajentaviin tapahtumiin ja koulutuksiin (kuten Skolforum-messut, Educamessut, Osaava Verme -vertaismentorointikoulutus, Varga-Neményi -menetelmä, Mindfullness opetuksessa, Arjen teknologiaa, TVT & ipad opetuksessa), mutta myös laajempien jatkoopintokokonaisuuksien suorittaminen on suunnitelmissa usealla tiimin jäsenellä. Kunkin luokkatason luokat tekevät yhteistyötä sellaisten oppiaineiden, jaksojen ja projektien osalta, joissa luokkien välinen yhteistyö koetaan hedelmälliseksi. Lukuvuoden teeman Ruoki luovuutta - aikaa ja tilaa ajatuksille tahdotaan näkyvän teemapäivien aikana siten, että kukin luokka ehtii syventyä rauhassa käsiteltävään aiheeseen tai projektiin ilman kiireen tuntua. Kiireettömyyttä voidaan myös harjoitella esimerkiksi erilaisten rauhoittumisharjoitteiden avulla. Kun opettaja löytää kiireettömyyden työskentelyssään, se välittyy myös lapsiin. Yhteisesti toteutettavaa toimintaa ovat lukuvuoden aikana: 3. lk: aamunavaukset ja juhlat, polkupyöräajokortti, virsikirkot, kirjavinkkaus ja lukudiplomi, matematiikan toiminnalliset ryhmät. 12

13 4. lk: aamunavaukset ja juhlat, matematiikan toiminnalliset ryhmät, ääniprojekti, englanninkielinen aamiainen. Tiimin toiminnassa pyritään siihen, että yhteistyöhön lähteminen olisi kaikille mahdollista, mutta painetta tai pakkoa ei ole. Kaikki kutsutaan osallisiksi yhteistyöhön tiimi Tiimimme kaikki jäsenet ovat päteviä ja kokeneita luokanopettajia, joista jokaisella on erityisosaamista omilla vahvuusalueillaan, joillain aina kaksoiskelpoisuuteen asti. Henkilökohtaisesta halusta kehittyä työssään kertovat useamman tiimimme jäsenen suunnitelmat täydentää osaamistaan jatko-opiskelujen avulla. Tiimimme osaaminen näkyy laajasti myös useissa vastuutehtävissä joita tiimimme jäsenet ovat ottaneet vastuulleen. Tämän osaamisen jakaminen ja kehittäminen on osa tiimimme kehittymistä. Erikseen näistä voidaan mainita ainakin seuraavat: Tiimissämme olevat oppilasparlamentin vetäjät pyrkivät kehittämään sen toimintaa yhä enemmän oppilaita vastuullistavampaan suuntaan. Työyhteisön tuore jäsen Mandi Mali tuo omaa osaamistaan ja kokemustaan myös oppilasparlamentin kehittämiseen. Musiikin vastuualuetta ovat tiimistä hoitamassa Anni Mikkola ja Paula Järvi-Laturi. Lukuvuoden tavoitteena on heti alkusyksystä saada järjesteltyä musiikin luokka mahdollisimman monikäyttöiseen kuntoon ja kartoittaa olemassa olevien soitinten määrää ja kuntoa. Pohdimme myös vuoden aikana uusia mahdollisia hankintoja ja pyrimme päivittämään ja uudistamaan musiikin opetusta esimerkiksi kerhojen muodossa. Liikunnan vastuualuetta tiimissä hoitaa Jussi Sipiläinen. Lukuvuoden tavoitteena on kehittää koulumme liikunnanopetusta vastaamaan uutta opetussuunnitelmaa. Erityisesti entinen tanssitunti eli nykyinen kolmas liikuntatunti vaatii vielä hiomista niin sisältöjen, kuin ryhmäkokojenkin suhteen. Koulujenvälisiin kisoihin osallistumista jatketaan ja lisätään mahdollisuuksien mukaan. Ulkopuolisista koulutuksista: Jussi Sipiläinen: liikunnanopettajapäivät Raivaamme tilaa ajatuksille suunnittelemalla tekemisemme kiireettömyyttä korostavaksi. Erilaisten työskentelytapojen kautta yritämme mahdollistaa oppilaiden oman luovuuden sisältöjen käsittelyssä. Tavoitteena oppilaan itsetuntemuksen lisääminen ja oman luovuuden tunnistaminen. Korostamalla lupaa epäonnistua vapautamme oppilaiden oman luovuuden. Yhteisesti toteutettavaa toimintaa ovat lukuvuoden aikana: Teemapäivät, aamunavaukset, juhlat, robotiikkaa, retket, joustavat ryhmät, omien töiden ja projektien esittely rinnakkaisluokille, yrittäjyyskasvatusprojekti. 13

14 Pyrimme nauramaan sekä omille, että muiden virheille. Positiivisessa ja kannustavassa ilmapiirissä hoidamme työmme ja vastuutehtävämme toisiamme tukien Mäntymäen erityisopetustiimi Erityisopetuksen tavoitteena on tukea oppilaita, joilla on lieviä artikulaatio-, luki-, matematiikan tai muita oppimisvaikeuksia. Yksilöllisempää opetusta voidaan antaa myös muissa aineissa. Erityisopetuksen keinoin tuetaan oppilaita, joilla on sosiaalisia vaikeuksia tai tunne-elämän häiriöitä. Oppilaille annetaan tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Erityisopetuksen tavoitteena on uudistua muuttuvissa tilanteissa ja reagoida akuutteihin tapauksiin mahdollisimman joustavasti ja nopeasti. Huoltajien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Erityisopetus pyrkii etsimään ja kehittämään uusia toimintatapoja oppilaan parhaaksi. Koulu huolehtii yhteisesti lahjakkaiden oppilaiden eriyttämisestä. Opetusta annetaan yleisen, tehostetun ja erityisen tuen oppilaille opetussuunnitelman mukaan. Toiminnan kuvaus: Erityisopetuksessa pyritään kiireettömään työskentelyyn. Oppilaan omaa aktiivisuutta ja yksilöllistä tiedonhankinta- ja prosessointitapaa tuetaan. Ryhmädynamiikka pidetään toimivana ja ryhmä kooltaan oppilaalle sopivana. Pyritään siihen, että ryhmätyöskentely on kannustavaa ja että ryhmässä koetaan oppimisen iloa. Oppilaita kannustetaan antamaan ja saamaan vertaistukea toisiltaan. Erityisopetusryhmien koostumusta muutetaan lukuvuoden kuluessa tarpeen mukaan. 1. Opetuksen tueksi laaditaan pedagogisia arvioita, yksilöllisiä oppimissuunnitelmia, pedagogisia selvityksiä ja HOJKS:ja opetussuunnitelman määräämällä tavalla. 2. Työmuotoina käytetään yksilö-, pienryhmä- ja samanaikaisopetusta sekä joustavia opetusryhmiä. 3. Toimitaan tiiviissä yhteistyössä luokanopettajien, huoltajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. 4. Verkostoidutaan kunnan sisällä sekä lähiympäristön kuntien ja muiden erityisopetuksen organisaatioiden kanssa. 5. Käytetään ajankohtaisia kartoituksia. Kartoitusten ajankohtaisuus päivitetään mahdollisuuksien mukaan. 6. Saadaan koulutuksen avulla käyttöön uusia työmenetelmiä. 7. Säilytetään vuosittainen määräraha uusiin kartoituksiin, materiaaliin ja koulutukseen. 8. Tarjotaan erityisoppilaille sopivaa kirjallisuutta lukuinnon maksimoimiseksi. 9. Tehdään tiivistä yhteistyötä nivelvaiheissa. 10. Pyritään huomioimaan mahdollisimman hyvin koulun vuosittaiset painopistealueet. 11. Annetaan oppilaalle vastuuta omasta oppimisestaan kunkin oppilaan kehitystason mukaan. 12. Kannustetaan myös vanhempia ottamaan vastuuta lastensa koulutyöstä. 13. Pyritään vakiinnuttamaan kolmiportaisen tuen käytänteitä kunnan sisällä. 14. Kolmiportaisen tuen sisältöjä, toteutumista ja resurssointia seurataan tukitiimissä. 14

15 Tukitiimi kokoontuu tarpeen mukaan. Siihen kuuluvat erityisopettajat, rehtori sekä tarvittaessa muita asiantuntijoita TVT-toiminta Mäntymäen koulu pyrkii tarjoamaan oppilaille mahdollisuuden tutustua uusimpaan teknologiaan ja hyödyntää sitä omassa oppimisessaan. Monipuolinen tieto- ja viestintätekniikan kohtaaminen auttaa ymmärtämään maailman tämänhetkistä tilaa sekä mahdollisia tulevaisuuden suuntaviivoja. Tietokoneita ja tabletteja integroidaan perusopetuksen oppiaineisiin sekä opettajajohtoisesti että yhdessä pedagogisen TVT-tuen, Jarkko Myllärin kanssa. Pedagoginen TVT-tuki on Mäntymäen koulun ja Helsingin yliopiston tutkimusyhteistyössä kehittämä tieto ja viestintätekniikan (TVT) opetuskäytön tukimalli. Tukimallin tavoitteena on mahdollistaa TVT:n laaja soveltaminen erityisesti projektimuotoiseen oppimiseen. Mallin avulla sekä opettaja että oppilaat tutustuvat ajankohtaisiin TVT-sovelluksiin ja teknologiaan osana kouluarkeaan. Koulussamme toimii tänäkin lukuvuotena Legorobotiikka-kerhoja luokkalaisille. Niissä oppilaat pääsevät itse kokoamaan, suunnittelemaan ja ohjelmoimaan robotteja Oppilasparlamentti Tavoitteet: Koulussamme toimii oppilasparlamentti, jonka pääasiallisena tavoitteena on edistää sekä yhteisöllisyyttä että yleistä hyvinvointia ja viihtyvyyttä koulussa. Oppilasparlamentti pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan mm. siihen, että välituntileikkeihin hankitaan oppilaiden tarpeellisiksi katsomia liikuntavälineitä yms. Oppilasparlamentti on vastuussa järjestävänä organisaattorina Mäntymäen koulun välituntivälinelainaamon (VVL) ylläpitämisessä ja valvonnassa = erittäin esimerkillistä vastuullisen kansalaisen toimintaa. Tämä tukee myöskin teema-ajatusta Yhdessä olemme enemmän. Lisäksi oppilasparlamentti kokoontuu yhdessä Granhultin koulun elevrådin kanssa aika ajoin, keskustellakseen yhteisistä asioista sekä pitämällä yhteistä ideariihtä. Ennen varsinaista Mäntymäen oppilasparlamentin kokousta tulisi luokkien pitää oma luokkakokous, joka voi olla esim. tunnin alussa muutaman minuutin pituinen tuokio, missä edustajille kerrotaan ideoita ja toiveita siitä, mitä edustajan tulisi ottaa esille koulun omassa kokouksessa. Parlamenttiedustaja pitää pöytäkirjaa hänelle jaettuun vihkoon, minne hän kirjaa luokkakokouksessa esille tulleet asiat. Parlamentin kokouksessa kerätään ja kirjataan kaikki käsitellyt asiat. Parlamentin vetäjät pyrkivät edistämään oppilaiden ideoitten/toiveiden toteutumista. Kokoonpano: Oppilasparlamentti koostuu luokkaedustajista (2.-6.-luokat), jotka valitaan aina syksyn alussa yhdeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Kokoonnumme noin kerran kuussa ja käsittelemme asioita, jotka oppilaat kokevat tärkeäksi tai asioita, joihin me opettajat tarvitsemme oppilaiden mielipiteitä tai apua. Oppilasparlamentin sihteerinä, kokoonkutsujana sekä vastuuhenkilönä toimivat luokanopettajat Mandi Mali ja Olli Hirmasto. 15

16 Tanssinopetus Liikunnan kolmas viikkotunti yhdistää koulun monivuotisen tanssinopetuksen tradition ja perinteisen liikunnanopetuksen. Tanssinopettajana toimii koulun oma tanssinopettaja Pia Erkko. Tanssinopetuksen tavoitteena on: Vahvistaa motoristen perustaitojen ja fyysisen kunnon kehittymistä Kehittää oppilaiden liikehallintataitoja, kuten tasapainoa, sekä koordinaatio- ja rytmitaitoa Vahvistaa oppilaan terveen itsetunnon, kehokäsityksen ja oman kehon hahmotuksen kehittymistä Kehittää oppilaan pari- ja ryhmätyötaitoja Kannustaa oppilaita käyttämään kehoaan persoonallisesti ja luovasti itseilmaisun välineenä Kehittää oppilaiden esiintymisvarmuutta sekä -taitoja Tarjota oppilaille mahdollisuus erilaisten liikkumisen tapojen ja tanssin lajien kokeiluun sekä perustaitojen ja -askelten oppimiseen Kielikylpyopetus Mäntymäen koulussa on kielikylpyluokat 1-6. Kielikylpyluokalle otetaan ensi sijassa kielikylpyesikoulussa aloittaneet oppilaat. Lukuvuodesta alkaen ensimmäiselle luokalle tulleet oppilaat opiskelevat Kauniaisten täydellistä kielikylpymallia. Tässä mallissa kaikki oppiaineet 1-2 luokilla lukuunottamatta 2 tuntia äidinkieltä ja 1 tunti englantia opiskellaan kielikylpykielellä, joka koulussamme on ruotsi. Kielikylvyssä noudatetaan yksi kieli -yksi opettaja -mallia. Tällöin oma luokanopettaja opettaa ainoastaan yhdellä kielellä. 1-2 luokilla on kielikylvyssä tänä lukuvuonna samanaikaisopettaja, joka toimii luokanopettajan kanssa yhteistyössä. Kielikylpyopetuksen lukuvuosisuunnitelma on luettavissa liitteessä Aamupäivätoiminta Aamutoiminnan tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä sekä luoda pohja hyvälle kasvulle. Tämä tavoite velvoittaa kaikkia aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisessä ja toteuttamisessa olevia. Johtoajatuksinamme ovat lasten viihtyvyys ja turvallisuus, joihin toiminnassamme kiinnitämme erityistä huomiota. Pyrimme tarjoamaan päivittäin ja viikoittain monipuolisia toimintavaihtoehtoja ja ottamaan kaikessa huomioon myös kunkin lapsen erityistarpeet ja persoonallisuuden. Henkilökuntamäärä on mitoitettu siten, että näitä asioita varten on riittävästi voimavaroja. Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen. Olemme aktiivisesti mukana lasten asioita ja päiviä koskevissa palavereissa. Lisäksi otamme kontaktia vanhempiin enemmän, tarvittaessa keskustelut opettajan ja muun henkilökunnan kanssa. 16

17 Tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen. Lasten ilot, surut ja muut murheet havainnoidaan paremmin. Pieniinkin kiusaamisiin puututaan. Reiluus ja kaveruus ovat keskeisiä teemoja. Eettisen kasvun tukeminen Toiminnassa ei korosteta uskonnollisia juhlapyhiä yms. vaan kaikki tekeminen, askartelu yms. on kaikille sopivaa. Korostamme säästeliäisyyttä materiaaleissa. Osallisuuden edistäminen, tasa-arvon lisääminen ja syrjäytymisen ennalta ehkäiseminen. Lapsia kannustetaan erilaisiin toimintoihin ja tekemisiin. Kaikki lapset otetaan huomioon toimintaa suunniteltaessa Mäntymäen koulukirjasto Tavoitteita oman koulun kirjaston käytön suhteen: - uusien kirjojen ja lehtien hankintaa - vanhentuneiden ja huonokuntoisten kirjojen poistamista edelleen - ajankohtaisten kirjojen ja uutuuksien esille laittaminen - oppilaiden omien esittelyjen ja kuvien esille asettaminen - osallistuminen Napero-Finlandia kilpailuun - jatkoa tarinantekijän torille: Esitän oman satuni - viikko (Napero-Finlandia) - oppilaiden osallistaminen kirjaston toiminnan suunnitteluun ja tempauksiin - joka luokalta kirjastoyhdysoppilas - luokilta kirjatoiveita - oppilaiden omat kirjavinkkaukset toisilleen - oppilaiden kirjoittamien satujen (Napero-Finlandia) muokkaaminen näytelmäksi,elokuvaksi. - keväällä Napero-Finlandia elokuva- ja näytelmäfestivaalit Yhteistyö Kauniaisten kaupunginkirjaston kanssa: - kirjavinkkaukset luokkatasoittain - lukudiplomit - kirjastovierailut Mäntymäen koulun johtoryhmä Johtoryhmän muodostavat tiimien vetäjät, apulaisrehtori ja rehtori. Johtoryhmä kokoontuu pääsääntöisesti joka toinen viikko sekä lisäksi tarpeen vaatiessa. Johtoryhmällä on tapaamisten lisäksi myös lukuvuoden aikana 1-2 kertaa kehittämispäivät erikseen sovittuna ajankohtana. Johtoryhmässä käsitellään tiimeissä syntyneitä kehitysehdotuksia ja mielipiteitä. Koulun arkeen liittyvät asiat ovat ryhmän tärkeitä tehtäviä. Näiden asioiden käsittely auttaa rehtoria päätöksenteossa. Tiiminvetäjien tehtävänä on viestittää ja neuvoa tiimejä johtoryhmässä käsitellyistä asioista. Viestintä johtoryhmän päätöksistä ja käsittelemistä asioista tapahtuu 17

18 koulun intran ja sähköisen kalenterin välityksellä. Lukuvuoden teema - Ruoki luovuutta aikaa ja tilaa ajatuksille näkyy johtoryhmän työskentelyssä muun muassa seuraavissa asioissa: - pyrimme olemaan luovia varsinkin tilanteissa, joissa resurssit ovat rajallisia (sekä taloudelliset että aikaresurssit) - pyrimme rauhoittamaan kouluarkea löytämällä aikaa säästäviä ratkaisuja - autamme kouluyhteisöä keskittymään olennaisiin tehtäviin. Tavoitteen mukainen työskentely on keskiössä - lukuvuosisuunnitelmaaan kirjattujen tavoitteiden toteutumisen seuranta, tiiminvetäjät huolehtivat, että toteutuneet toiminnot merkitään lukuvuosisuunnitelman arviointiosiin useita kertoja lukuvuodessa Kasavuoren koulun pedagoginen yksikkö Kasavuoren koulu on turvallinen kasvuyhteisö, jossa oppilas tuntee olevansa tärkeä ja pedagogiikan keskiössä. Koulu on oppilasta varten ja oppilaidensa näköinen. Koulussa vallitsee innostava ja avoin ilmapiiri, jossa oppilasta kunnioitetaan ja häntä kuunnellaan. Oppilaiden ja opettajien välinen vuorovaikutus ja yhteistyö niin koulun sisällä kuin kodin ja erilaisten koulun ulkopuolisten tahojen tukee kasvua, oppimista ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Pedagogisen yksikön tehtävänä on Kasavuoren koulun toiminnan pedagoginen johtaminen ja kehittäminen. Yksikön toimintaan kuuluu: - opetussuunnitelman, perusopetuksen tulevaisuusohjelman ja lukuvuosisuunnitelman toteutumisen ohjaaminen, seuraaminen ja kehittäminen: Unelmakoulun pedagogiikan vahvistaminen koulun toiminnassa (Tulevaisuusohjelma : kopiokauniaistensuomenkielisenperusopetuksentulevaisuusohjelm a _7.pdf ) oppiaineista aihekokonaisuuksiin valtakunnallisen opetussuunnitelman kehittämistyöhön osallistuminen ja paikallisen opetussuunnitelmatyön koordinointi tiimien toiminnan suunnittelun ja toteuttamisen ohjaaminen ja seuraaminen - kolmiportaisen tuen koordinointi pedagogisen tuen ryhmässä ( a.) - oppilaiden osallisuuden sekä koulu-koti-yhteistyön vahvistaminen yhdessä osallisuusyksikön ja luokkatasotiimien kanssa - työyhteisökoulutusten suunnittelu ja koordinointi Pedagogisen yksikön jäsenet: Leena-Maija Niemi, yksikön vetäjä Riitta Rekiranta Katri Lehtovaara Liisa Nikoskinen Karoliina Ranua 18

19 Pedagogisen yksikön toiminta lukuvuonna Pedagoginen yksikkö julistaa alkaneeksi Hulvattoman suunnittelun kauden! Tavoitteena on oppimisympäristöjen monipuolinen kehittäminen. Oppimisympäristöllä tarkoitetaan aikaa, paikkaa ja olotilaa, missä oppimista tapahtuu. Hyvä oppimisympäristö on pedagogisesti tarkoituksenmukainen ja se tukee erilaisia ja yksilöllisiä tapoja oppia. Se haastaa uteliaisuuteen sekä innostaa oppimiseen ja erilaisten verkostojen luomiseen. Hyvin toteutetussa oppimisympäristössä on tilaa yritykselle ja erehdykselle. Kauniaisten suomenkielisen yhtenäisen perusopetuksen OPS2016-opetussuunnitelmatyö etenee lukuvuonna yhdessä Mäntymäen koulun kanssa. Kasavuoren koulussa OPS2016-prosessia vetää pedagoginen yksikkö. Opetussuunnitelmatyön toteuttamiseksi Kasavuoren koulussa toimii tiimiedustajista koostuva OPS2016-ryhmä. Pedagogisen yksikön vetäjä kuuluu valtakunnalliseen OPS2016 Opetussuunnitelman rakenne- ja tavoitetyöryhmään Opetushallituksen kutsumana asiantuntijana. Oppilaiden ja huoltajien osallisuutta opetussuunnitelmatyössä vahvistetaan lukuvuoden aikana. Opetussuunnitelmatyön etenemisestä tiedotetaan esim. kotisivuilla ja vanhempainilloissa. Kasavuoren koulun OPS2016 -ryhmän jäsenet: Leena-Maija Niemi, vetäjä Riitta Rekiranta Jonna Killström, 7-tiimi Katri Lehtovaara, 8-tiimi Karoliina Ranua, 9-tiimi Raija Ojama, oppilashuolto Luovuus on omaperäistä ajattelua ja toimintaa ja vaatii myös työtä. Turvallinen ja avoin kasvuyhteisön ilmapiiri on luovuuden edellytys, niin oppilaille kuin opettajille. Opettajille järjestetään lukuvuoden aikana luovuuteen liittyvää koulutusta. Järjestettävän koulutuksen tavoitteena on myös antaa virikkeitä opetussuunnitelmatyöhön. Pedagogisen yksikön jäsenet myös osallistuvat koulutuksiin, esimerkiksi: - Oppimisen arviointi uudessa opetussuunnitelmassa ja tukea tarvitsevan oppilaan arviointi (OPH), Riitta Rekiranta ja Leena-Maija Niemi sekä Raija Ojama - Kielikasvatusfoorumi (kieliaineiden yhteistyön lisääminen uuden opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti, OPH), Katri Lehtovaara sekä Marjo Kekki Aikaa ja tilaa ajatuksille: pedagoginen yksikön tavoitteena on oppilaiden osallisuuden lisääminen työskentelyn suunnittelussa ja arvioinnissa. Kauniaisten suomenkielisen perusopetuksen tulevaisuusohjelmassa todetaan: Terve itsetunto kehittyy ihmiselle, joka tuntee itsensä: omat vahvat ja heikot puolensa, omat rajansa, mitä haluaa elämältään, mistä unelmoi, missä haluaa kehittyä ja mitä oppia. Itsetuntemus kehittyy koko ajan, ja vaikuttaa itsetuntoon. Terve itsetunto voidaan nähdä oppimistuloksena, joka kehittyy kokonaisvaltaisessa ja kokemuksellisessa vuorovaikutuksessa lapselle tärkeiden ihmisten kanssa. Omien 19

20 tavoitteiden asettaminen, itse- ja vertaisarviointi sekä keskustelu opettajan kanssa ovat merkittävä osa oppimisprosessia. Kauniaisten esi- ja peruskoulujen yhteistyötä vahvistetaan jatkamalla kaikkien koulujen tarjoamia tutustumispäiviä ja -tapahtumia. Pedagogisen yksikön tehtäviin lukuvuonna kuuluu myös Unelmakoulun toimintamallien tutuksi tekeminen, esim. vanhempainillat koululla käyvät vieraat osallistuminen erilaisiin tapahtumiin ja hankkeisiin. Verkostoituminen on tärkeää koulun toiminnalle (esim. itec, puheenvuorojen ja koulutusten pitäminen mm. Etelä-Karjalan kesäyliopiston, Savonlinnan kaupungin, Lounais-Suomen aluehallintoviraston ja Martelan tilaisuuksissa) koulun tiedotuskanavat OPS2016-työn viestintä a. Pedagogisen tuen ryhmä Pedagogisen tuen ryhmän tehtävänä on kolmiportaisen tuen koordinointi ja järjestäminen Kasavuoren koulussa. Ryhmän jäseniä ovat pedagogisen yksikön vetäjä Leena-Maija Niemi (ryhmän vetäjä), erityisopettajat Anu Kyyhkynen, Lauri Perkiö ja Karoliina Peura sekä tarvittaessa koulupsykologi Suvi Lartamo, oppilaanohjaaja Seppo Sonkeri ja vl7 oppilaanohjauksen kehittämistä edustava opettaja Jussi Koivusalo. Ryhmä tekee yhteistyötä koko oppilashuollollisen organisaation, luokanohjaajien, aineenopettajien, pedagogisten tukiopettajien, koulunkäyntiavustajien ja huoltajien kanssa. Pedagogisen tuen ryhmässä käsitellään pedagogiset asiakirjat ja tehdään pedagogisen tuen suunnitelmat jaksoittain. Pedagogisen tuen ryhmä tarkastelee oppilashuollon järjestämiseen liittyvää kokonaisuutta kolmiportaisen tuen näkökulmasta ja ryhmän tehtävänä on siihen liittyvien toimintamallien arviointi ja kehittäminen. Pedagogisen tuen ryhmä kokoontuu jokaisen jakson viimeisenä keskiviikkona sekä erikseen sovittuina aikoina käsiteltävien asioiden mukaan. Pedagoginen tukiresurssi: Opettajat esittävät jaksoittain pedagogisesti perustellut tukitarpeet pedagogisen tuen ryhmän vetäjälle. Pedagogisen tuen ryhmässä tehdään tukisuunnitelma tukipyyntöjen pohjalta muita oppilashuollon toimijoita tarpeen mukaan konsultoiden. Kasavuoren koulussa toimii tänä lukuvuonna kuusi pedagogista tukiopettajaa. He ovat opettajia, jotka oman oppiaineensa ohella toimivat toisena opettajana ryhmissä, joissa oppilaat tarvitsevat enemmän pedagogista tukea. Kyseessä on nimenomaan pedagoginen tukiopettaja, jonka läsnäolo mahdollistaa eriyttämistä laajemmin esim. monipuolisempien työtapojen ja joustavien ryhmien kautta. Oppiaineen didaktinen vastuu on ryhmän varsinaisella aineenopettajalla. 20

21 Pedagogisen tukiopettajan tehtävänä on tehdä jokainen oppilas näkyväksi. Kasavuoren koulussa toimii tänä lukuvuonna kolme koulunkäyntiavustajaa. Heidän tukensa kohdistetaan eri ryhmiin jaksoittain. Koulunkäyntiavustajat toimivat myös luokkatasotiimeissä (Roger Lönnqvist 7-tiimi, Heidi-Maria Pautola 8-tiimi ja Tarja Räihä 9-tiimi). Koulunkäyntiavustajien työ on erittäin tärkeä osa koulun toimintakulttuuria. Lukuvuoden teema on Aikaa ja tilaa ajatuksille. Pedagogisen tuen ryhmän tavoitteena on kehittää kolmiportaisen tuen järjestämistä siten, että yhteistyön (aineenopettaja - pedagoginen tukiopettaja, aineenopettaja - koulunkäyntiavustaja, aineenopettaja - erityisopettaja) suunnittelulle ja arvioinnille on enemmän aikaa. Yhteistyön suunnitteluun voidaan käyttää jakson ensimmäisiä tunteja. Tavoitteeseen pääsemistä tukee tukisuunnitelmien valmistuminen nykyistä aiemmin jakson aikana. Tähän tarvitaan yhteistyötä oppilashallintayksikön kanssa (oppilaiden ja opettajien lukujärjestysten valmistumisaikataulu) b. Erityisopetus Kasavuoren koulun erityisopetus noudattaa valtakunnallista ja Kauniaisten omaa opetussuunnitelmaa yleisen, tehostetun ja erityisen tuen mallin mukaan. Erityisopetuksen tavoitteena on tukea oppilaita, joilla on luki-, matematiikan tai muita oppimistai sosiaalis- emotionaalisia vaikeuksia ja edistää heidän oppimistaan ja aktiivisuuttaan kouluyhteisössä. Oppijoiden kyvykkyyden tunteen vahvistaminen tukee heidän kasvuaan tasapainoisiksi yksilöksi. Tämä edellyttää tiivistä ja avointa yhteistyötä huoltajien kanssa. Lukuvuoden teema tilaa luovuudelle mahdollistuu, jos oppilas kokee olonsa turvalliseksi, ohjeet selkeiksi ja tavoitteet realistisiksi. Oppilaille annetaan tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Erityisopetuksen tavoitteena on uudistua muuttuvissa tilanteissa ja reagoida akuutteihin tapauksiin nopeasti ja joustavasti. Toiminnan kuvaus: Oppilaan omaa aktiivisuutta ja yksilöllistä tiedonhankinta- ja oppimistapaa tuetaan. Ryhmädynamiikka pidetään toimivana ja ryhmäkoko oppilaille sopivana. Oppilaiden tuen tarpeet kartoitetaan. Näiden pohjalta laaditaan tarvittavat pedagogiset arviot, selvitykset, oppimissuunnitelmat ja HOJKSit. Työmuotoina käytetään yksilö-, pienryhmä-, tai samanaikaisopetusta. Toimitaan jatkuvassa yhteistyössä aineenopettajien, huoltajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Pidetään yllä kontakteja eri yhteistyötahojen ja verkostojen kanssa. Varmistetaan tarvittava vuosittainen määräraha uusiin työvälineisiin, testeihin, materiaaleihin ja koulutukseen. Huolehditaan tarvittavasta tiedon siirrosta nivelvaiheissa. Henkilökunnan konsultointi Pedagogisen tukiresurssin suunnittelu yhteistyössä pedagogisen yksikön vetäjän kanssa. 21

22 c. Oppilaan ohjaus Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa, auttaa oppilasta kehittämään opiskelun ja oppimisen taitoja sekä ehkäistä ennakolta opintoihin liittyvien ongelmien ja syrjäytymisen syntymistä. Ohjaus tarkoittaa myös oppilaan itseluottamuksen, itsetuntemuksen, persoonallisen kasvun ja kehityksen sekä osallisuuden tukemista. Jokaisella oppilaalla on lain mukaan oikeus saada koulun työpäivinä ohjausta. Ohjaus on erityisen tärkeätä koulunkäynnin nivelvaiheissa, esimerkiksi oppilaan siirtyessä toiseen kouluun, sekä opintoihin liittyviä valintoja tehtäessä. Oppilaan ohjausjärjestelmä Oppilaanohjaus ohjaa, tukee ja auttaa oppilasta selviämään mahdollisimman hyvin opiskelussaan ja antaa myös tarpeellisia tietoja ja valmiuksia yhteiskuntaa, työelämää ja jatko-opintoja ajatellen. Ohjauksella edistetään valinnaisuuden ja valintojen joustavuuden toteutumista koulussa. Ohjauksen avulla oppilas hahmottaa koko opiskelua koskevien valintojen monimuotoisuuden ja voi tehdä itselleen mahdollisimman käyttökelpoiset valintaratkaisut. Erityistukea tarvitsevien oppilaiden ohjaus jatkokoulutukseen on muiden oppilaiden ohjausta yksilöllisempää. Näitä oppilaita ohjatessaan opinto-ohjaaja tekee yhteistyötä myös eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Oman panoksensa oppilaanohjaukseen antavat myös eri alojen asiantuntijat: ammatinvalintapsykologi, eri oppilaitosten opinto-ohjaajat ja rehtorit. Oppilaan ohjauksesta huolehtii koko työyhteisö, mutta päävastuu on oppilaanohjaajalla. Seitsemännellä vuosiluokalla oppilaanohjauksen oppitunneista vastaavat luokanohjaajat. Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä jatkumo, jonka jonka toteutuminen taataan siten, että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä sekä oppilaan opintopolun aikana että opiskelun nivelvaiheissa. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa. Ohjauksen tulee ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi tukea erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa perusopetuksen jälkeen jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle. Toiminnan tavoitteet ja keinot Kaikilla luokkatasoilla pyritään parantamaan opiskelutekniikkaa, läksyjenluvun työskentelytapoja ja -tottumuksia sekä opetellaan henkilökohtaisten opiskeluaikataulujen laadinta: opiskelun ja harrastusten ajankäyttösuunnitelma, työn ja levon suhde. Tavoitteena on myös, että oppilas oppii kehittämään päätöksentekotaitojaan sekä arvioimaan ja toteuttamaan tulevaisuudensuunnitelmiaan. Oppilas saa tukea ja ohjausta ammatillisessa suuntautumisessa, eri oppiaine-, koulutusja ammatinvalinnoissa. Luokkamuotoinen ja henkilökohtainen ohjaus, sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuva pienryhmäohjaus sekä työelämään tutustuminen ovat käytettyjä keinoja. Työelämään tutustuminen eli TET-jaksot ovat koulutusta työnhakuun sekä oppilaalle mahdollisuus tutustua mieluisiksi mieltämiinsä työpaikkoihin. TET-jaksot ovat osa 22

23 oppilaan uranvalintatapahtumaa. Pääsääntöisesti oppilas hankkii työpaikat itse, tarvittaessa oppilaanohjaaja. Oppilaanohjausta toteutetaan tuen yleisellä, tehostetulla ja erityisellä tasolla. Opetussuunnitelman uudistuksen mukainen tukijärjestelmä vahvistaa oppilaanohjauksen merkitystä. Vuosiluokka 7 Seitsemännellä vuosiluokalla harjaannutaan uuteen opiskelurytmiin ja kotiudutaan uuteen kouluun ja osaksi uutta opiskeluryhmää. Tavoitteena on, että oppilas oppii itsetuntemusta ja vuorovaikutustaitoja. Tutustutaan eri valinnaisaineisiin oppilaanohjaajan, luokanohjaajan ja aineenopettajien johdolla. Valinnaisaineiden valinta tapahtuu keväällä. Oppilaan ohjaus tapahtuu 7. vuosiluokalla pääasiassa luokanohjaajan johdolla luokkaopetuksena sekä oppilaan ja huoltajien kanssa käytävinä keskusteluina. Lukuvuoden tavoitteena on suunnitella ja mahdollisesti jo toteuttaa 7. vuosiluokalla pidettävä kahden päivän pituinen TET-jakso. Vuosiluokka 8 Kahdeksannella vuosiluokalla aloitetaan tutustuminen uravalintaan ja jatkoopintomahdollisuuksiin. Näitä pyrkimyksiä tukevat kevään kaksi yhden viikon mittaista TETjaksoa. Luokkaopetuksessa alkaa tutustuminen yrittäjyyteen. Kahdeksannella luokalla ohjauksen työvälineinä käytetään luokkaopetusta, asiantuntija-, työpaikka-, koulu- ja yritysvierailuja, internetiä sekä oppilaan haastatteluja. Vuosiluokka 9 Yhdeksännellä vuosiluokalla tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle oppilaalle hänen valitsemansa jatkoura, olkoon se sitten opiskelu tai vaikkapa työelämään siirtyminen. Oppilaanohjaaja osallistuu HOJKS-palavereihin. Oppilas opettelee etsimään tietoa opiskelusta ja työnteosta, myös ulkomailla tapahtuvasta. Oppilas hankkii perustietoa työelämästä ja eri ammattialoista. Jokainen oppilas voi käydä tutustumassa valitsemiinsa oppilaitokseen ja eri oppilaitoksista tulee sekä oppilaita että opinto-ohjaajia esittelemään omaa opinahjoaan. Espoon ELY-toimiston palveluihin tutustutaan, sen tietopalvelu sekä ammatinvalintapsykologi ovat käytettävissä. Viikon mittaisella Työelämään tutustumis- eli TET-jaksolla hankittu tieto yhdistettynä 8.luokalla suoritettuihin kahteen viikon mittaiseen TET-jaksoon auttavat omalta osaltaan ratkaisuja tehtäessä Kasavuoren koulun turva- ja kiinteistönhallintayksikkö Turvallisuus- ja kiinteistönhallintayksikön tehtävänä on vastata Kasavuoren koulukeskuksen turvallisuuskulttuurin kehittämisestä, sekä toimia välittäjänä kiinteistöön liittyvissä pulmissa koulukeskuksen henkilökunnan ja kaupungin kunnossapidon välillä. Turvapäällikkö vastaa uuden henkilökunnan turvaperehdytyksen järjestämisestä sekä turvallisuusohjeiden ja pelastussuunnitelman päivityksestä. Yksikön jäsenet osallistuvat yhdessä rehtorien kanssa pelastuslaitoksen tekemään koulukeskuksen palotarkastukseen ja lisäksi järjestää työyhteisölle ajankohtaista turvallisuuskoulutusta. Turvapäällikkö kuuluu myös Kasavuoren koulun 23

24 kriisiryhmään. Turva- ja kiinteistönhallintaksikköön kuuluvat Anne Aaltonen, Seppo Sonkeri sekä Kauniaisten lukion puolelta Jarmo Kankkunen. Yksikkö tekee tiivistä yhteistyötä seuraavien tahojen kanssa: suomenkielisen koulutoimen rehtorit, oppilashuolto, tiimit, vahtimestari, huoltomiehet sekä eri viranomaistahot, muiden muassa Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitos, Länsi-Uudenmaan Poliisi, SPEK ja OPTUKE-verkosto. Lukuvuoden ensimmäinen yhteinen poistumisharjoitus pidettiin Tämän lukuvuoden haasteena on uuden kokoontumispaikan löytäminen, sillä aidattuna koripallokenttä ei enää palvele tarkoitusta. Seuraavan kerran harjoittelemme turvallista poistumista viimeistään keväällä Kansallinen liikenneturvallisuusviikko on Liikenneturvan verkkosivuilta löytyy paljon erilaista materiaalia liikenneturvallisuusteeman käsittelyyn ja tiimit valitsevat sieltä omalle vuosiluokalleen sopivaa materiaalia esimerkiksi luokanohjaajan tuokioille. Lisäksi tarkoituksena olisi, että aiheesta pidettäisiin ainakin jokunen päivänavaus. Kahdeksannet luokat osallistuvat kansalliseen Nou Hätä- pelastustieto ja -taitokampanjaan keväällä. Kolmannen jakson alusta alkaen voi alkaa tutustua vanhaan materiaaliin Nou Hätänettisivuilla Kasavuoren koulun oppilashallintayksikkö Yksikön vetäjä on Riitta Karppinen. Jäsenet Riitta Rekiranta, Pirjo Rantanen, Leena-Maija Niemi, Turo Virkki, Joni Lehtola (lukion TVT-tiimin vetäjä, Primus-vastaava). Tehtävät: - Suunnitella lukujärjestykset, luokkatilat ja valvonnat lukujärjestyksensuunnittelutyökalulla. (Kurre) - Ylläpitää kunnan hallintoverkossa oppilasrekisteriä. Sisältää oppilaan henkilötiedot, opetussuunnitelmat ja arvosanat. (Primus). - Verkossa olevan reissuvihkon hallinta. Se sisältää poissaoloseurannan, tuntimerkinnät, lukujärjestykset, arvosanat, koulun tiedotteet ja opettajien ja huoltajien välisen viestinnän. Oppilailla on luku- ja viestintäoikeudet järjestelmässä. (Wilma). - Huolehtia Wilma-käyttäjien tunnuksista ja oikeuksista. - Koulutusten järjestäminen yhdessä oppilashuollon ja pedagogisen yksikön kanssa. - Olla mukana pääkaupunkiseudun Primus-yhteistyössä. Toiminnan kuvaus (työjärjestyksen suunnittelu): Työjärjestykseen vaikuttaa ensimmäisenä resurssien määrä. Se vaikuttaa sekä oppilaiden ja kurssien määrään, että ryhmäkokoihin. Tämän jälkeen oppilaat valitsevat valinnaiset oppiaineensa ja opettajilta kuullaan toiveet. 24

25 Resurssien puitteissa ne pyritään toteuttamaan. Kun on määritetty oppilaat luokilleen ja opetusryhmille opettajat, luodaan lukuvuoden jaksotus. Jaksotuksella jaetaan työt oppilaille ja opettajille niin, että työmäärä on mahdollisimman tasainen ympäri vuoden. Tämän jälkeen oppitunnit sijoitetaan työjärjestyksiin huomioiden pedagogisen tuen tarpeet ja opetusryhmille määritellään opetustilat. Viimeisenä määritetään opettajien valvonnat. Uutena ominaisuutena samaan arviointikirjaan voidaan tehdä useampi arviointi, joten päiväkirjatiedot ovat vuoteen sidottuja, eivät arviointikertoihin. Työohjelmana käytetään Kurrea, jonne alkutiedot siirretään oppilasrekisteristä (Primuksesta) Koulusihteerin osuutena on hallinnoida oppilaiden tietoja (Primus): henkilötiedot, opetussuunnitelma = oppiaineiden valinnat, arvosanat, arviointikirjat. Kun työjärjestykset on luotu, ne laitetaan näkyviin Wilmaan. Kesän aikana on yhdistetty suomen- ja ruotsinkielisen koulutoimen oppilasrekisterit. Tämän vuoden aikana on tarkoitus siivota ja korjata kaikki yhdistämisen aiheuttamat mahdolliset ongelmat. Tavoite: Luoda oppilaille ja opettajille pedagogisesti mahdollisimman toimivat ja tasatyömääräiset työjärjestykset Kasavuoren koulun oppilaiden osallisuus -yksikkö Tehtävä Osallisuusyksikön tehtävänä on Kasavuoren koulun oppilaiden osallisuusmahdollisuuksien koordinointi ja kehittäminen. Yksikkö pyrkii luomaan kouluyhteisöön tulevaisuusohjelman tavoitteiden suuntaisia ja kestävän kehityksen mukaisia toimintamalleja. Osallisuusyksikköön kuuluvat kerhotoimintaa koordinoiva kuraattori Marja-Liisa Waltonen, tukioppilastoiminnasta vastaava Annamari Aalto, pedagogisen yksikön vetäjä Leena- Maija Niemi sekä oppilasparlamentti- ja oppilaskunnan hallituksen toimintaa ohjaava Päivi Rohkimainen, joka toimii myös osallisuusyksikön vetäjänä. Kaupungin nuorisotoimen kanssa tehdään yhteistyötä. Osallisuusyksikkö kokoontuu joka jakson aikana arvioimaan ja kehittämään lukuvuosisuunnitelman mukaista toimintaansa. Se pyrkii verkostoitumaan sekä paikallisten että eri puolilla maailmaa olevien toimijoiden kanssa Osallisuus voi olla sekä poliittista että sosiaalista. Osallisuusyksikön toiminnan kautta oppilailla on mahdollisuus yhä johdonmukaisemmin tulla kuulluksi ja valita itseään kiinnostava tapa vaikuttaa kouluyhteisössä. Osallisuus on vapaaehtoista ja oppilaat toimivat itseohjautuvasti aikuisten tukemana. Osallisuutta suhteutetaan koulun arkeen siten, että se huomioidaan oman lukuvuosisuunnitelman laadinnassa. Oppilaita tuetaan osallistumaan ja vaikuttamaan, sillä se 25