Nielusyövän hoidon ajankohtaiset kysymykset
|
|
- Anne Laine
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Jussi Laranne, Kauko Saarilahti, Ilmo Leivo, Leif Bäck, Reidar Grénman, Petri Koivunen, Matti Pukkila ja Antti Mäkitie TEEMA: PÄÄN JA KAULAN ALUEEN SYÖVÄT Nielusyövän hoidon ajankohtaiset kysymykset Viime vuosina Suomessa on diagnosoitu noin 100 uutta suu- tai alanielusyöpää vuodessa. Suurin osa on levyepiteelikarsinoomia, muut pahanlaatuiset kasvaintyypit ovat harvinaisuuksia. Taudin ilmaantuvuus alkaa suurentua 45 ikävuoden jälkeen, ja se on viimeisten kymmenen vuoden aikana ollut tässä ikäryhmässä lievässä kasvussa miehillä 1,5 % ja naisilla 3 %. Kaikille nielun syöville on yhteistä primaarituumorin aiheuttamat suhteellisen vähäiset ja epäspesifiset paikallisoireet taudin alkuvaiheessa. Tämän vuoksi on tavallista, että diagnoosi viivästyy ja primaarituumoria aletaan etsiä vasta kaulalle ilmaantuneiden etäpesäkkeiden löydyttyä. Nielun syöpään sairastuneista potilaista %:lla on kaulan etäpesäkkeitä diagnoosin aikaan. Riskitekijöistä merkittävimmät sekä suun että alanielun kasvainten osalta ovat tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö. Viime vuosina Suomessa on diagnosoitu noin 100 uutta suu- tai alanielusyöpää vuodessa (Kuva 1). Nielusyövän viisivuotisennuste vaihtelee %:n välillä primaarituumorin sijainnin ja diagnoosinaikaisen levinneisyyden mukaan. Kirurgisten ja onkologisten hoitojen kehittyminen on muuttanut hoitokäytäntöjä viimeisten vuosien aikana. Suu- ja alanielun syövän hoitotuloksista Suomessa on suhteellisen tuoretta tietoa (Laranne ym. 2005, Mäkitie ym. 2006). HPV Nielun papilloomavirus (HPV)-infektio on osoittautunut erityisesti suunielun syövän merkittäväksi riski tekijäksi. Nielu- ja kielirisakarsinoomissa HPV-infektio on osoitettavissa %:ssa tapauksista. Runsas sukupuolikumppaneiden määrä ja seksuaalinen riskikäyttäytyminen ovat yhteydessä HPVpositiivisen suunielun syövän suurentuneeseen riskiin. HPV-positiiviset tuumoripotilaat ovat keskimäärin noin viisi vuotta nuorempia kuin HPV-negatiiviset. Lisäksi tauti on yleensä heillä diagnoosin aikaan edennyt pidemmälle kuin HPV-negatiivisilla. On arvioitu, että HPV-infektion esiintyvyys länsimaisissa populaatioissa on kasvamassa ja HPV-positiivisten suunielusyöpää sairastavien määrä tullee jatkossa lisääntymään. Toisaalta näiden syöpien hoitovaste on hyvä ja paranemisennuste tulee kehittymään myönteiseen suuntaan (Gillison ym. 2008, Shillitoe 2009, Lewis ym. 2010, Mendelsohn ym. 2010). Vaikka HPV-positiivisilla tuumorit ovat diagnoosin aikaan usein paikallisesti levinneitä, potilaiden elossaoloennuste on selvästi parempi HPV-negatiivisiin verrattuna. Tutkimusten mukaan yhdistetty säde- ja solunsalpaajahoito vähentää HPV-positiivisten potilaiden kuolleisuusriskiä %. Tulokset ovat olleet samansuuntaisia myös niissä aineistoissa, joissa potilaat ovat saaneet pelkän sädehoidon tai joissa sädehoito on annettu leikkauk sen jälkeen. Näyttää siltä, että positiivisen vaikutuksen taustalla on nimenomaan näiden 1971 = Artikkeliin liittyy Internet-oheisaineistoa Duodecim 2011;127:1971 7
2 PÄÄN JA KAULAN ALUEEN SYÖVÄT A B Ylähammaskaari Nenänielu Suunielu Suulakikieleke Nielurisat Takalakikaari Etulakikaari Alanielu Kieli Alahammaskaari Kuva 1. Nielun anatomiset rajat kaavamaisesti esitettynä kasvainten suurempi sädeherkkyys HPV-negatiivisiin verrattuna (Allen ym. 2010). Tämän vuoksi HPV-positiivisilla tuumoreiden ensisijaiseksi hoitovaihtoehdoksi onkin viime aikoina esitetty yhdistettyä kemosädehoitoa. Täysin yksiselitteinen johtopäätös ei kuitenkaan ole, sillä parempi elossaoloennuste on osoitettu myös HPV-positiivisilla potilailla, jotka on hoidettu pelkästään leikkauksella (Licitra ym. 2006, Hafkamp ym. 2008). Ajankohtaista patologiaa p16- proteiini ennustetekijänä suunielun levyepiteelikarsinoomassa Suunielun levyepiteelikarsinooman liittyminen HPV-infektioon on saanut osakseen runsaasti huomiota kliinisessä patologiassa viime vuosina. Vaikka nämä kasvaimet ovat usein havaitsemisvaiheessa levinneet kaulan imusolmukkeisiin, primaari kasvain nielussa saattaa olla pieni ja joskus vaikea löytää leikkauspreparaateista. Histologisesti HPV-infektioon liittyvät kasvaimet ovat keratinisoitumattomia huonosti erilaistuneita levyepiteelikarsinoomia. HPV-infektioon liittyvän levyepiteelikarsinooman histologia poikkeaa alkoholi- ja tupakka-altistukseen liittyvistä karsi noomista, jotka tyypillisesti ovat keratinisoituvia ja hyvin erilaistuneita. Niiden ennuste on kuitenkin selvästi huonompi kuin HPV-infektioon liittyvien, huonosti erilaistuneiden kasvaimien. HPV-infektioon liittyvien levyepiteelikarsinoomien taustalla tavataan suuren riskin HPV- 16-alatyyppi. Immunohistokemiallisesti näissä kasvaimissa on osoitettu runsas p16-proteiinin ilmentyminen ja useimmiten myös HPV-virus in situ hybridisaatiolla tai PCR:llä. On ilmeistä, että p16-proteiinin lisääntyminen johtuu HPV:n tuottamasta E7-proteiinista, joka inaktivoi retinoblastoomaproteiinin. Tällöin viimeksi mainittu ei enää estä p16-proteiinin ilmentymistä. Vahvasti positiivinen p16-proteiinin immunovärjäys jakaa suunielun levyepiteelikarsinoomat kahteen eri tautikokonaisuuteen: sellaisiin, joihin liittyy HPV-infektio, ja sellaisiin, joista se puuttuu (Lewis ym. 2010) (Kuva 2). Kasvainkudosleikkeiden immunohistokemiallista p16-positiivisuutta voidaan käyttää hyvänä yksittäisenä ennustetekijänä myös ilman HPV-viruksen suoraa osoitusta muulla tekniikalla. Lewis ym. (2010) ovat edelleen raportoineet, että pelkkä keratinisaation osoitus rutiinivärjäyksissä on myös kohtalaisen hyvä ennustetekijä. p16-proteiinin immunohistokemiallinen värjäys on helppokäyttöinen ja J. Laranne ym.
3 A B Kuva 2. Suunielun huonosti erilaistunut keratinisoitumaton levyepiteelikarsinooma. HE-värjäys (A) ja ihmisen papilloomaviruksen mukana oloon viittaava immunohistokemiallinen p16-proteiinivärjäys (B), jossa kasvain värjäytyy vahvasti ja yhtenäisesti p16-vasta-aineella. halpa tutkimus, ja sen tulosten tulkinta on selkeää. p16-immunovärjäyksen tekemistä suositellaan nykyisin kaikkien suunielun levy epiteeli karsinoomien diagnostiikassa. Tutkimus on saatavissa kaikkien yliopistosairaaloiden ja useimpien keskussairaaloiden patologian laboratorioissa. Positiivinen värjäystulos ennustaa parempaa vastetta kirurgiseen ja sädehoitoon sekä suurempaa tautikohtaista eloonjäämistodennäköisyyttä ja todennäköisyyttä säilyä taudittomana. Siihen liittyy myös suurempi kokonaiseloonjäämisosuus. Hoito Huolimatta siitä, että nielusyövät ovat diagnoosin aikaan usein paikallisesti levinneitä, hoitotavoite on pääsääntöisesti kuratiivinen. Hoitovalintaa tehtäessä joudutaan usein tasapainoilemaan primaarikasvaimeen ja etä pesäke alueeseen kohdistuvan hoidon parantavan tehon ja haittavaikutusten välillä. Hoitojen huomattavimmat haittavaikutukset kohdistuvat kykyyn niellä ja puhua, ja siten potilaan elämänlaatuun. Tavanomaiseen laajaan avoleikkaukseen ja leikkauksenjälkeiseen sädehoitoon liittyy merkittäviä toiminnallisia ja kosmeettisia haittavaikutuksia. Viimeisen vuoden aikana onkin kehitetty teholtaan vastaavia mutta haitoiltaan selvästi lievempiä onkologisia ja kirurgisia hoitomenetelmiä. Tavoitteena on kudoksia säästävä ja parantava hoito samanaikaisesti mahdollisimman hyvän toiminnallisen ja kosmeettisen lopputuloksen kanssa. Hoitovalinta tehdään kasvaimen täsmällisen levinneisyysluokittelun ja histologisen kuvan sekä potilaan HPV-statuksen perusteella (Cohan ym. 2009, Haigentz ym. 2009). Kasvaimen levinneisyyttä kuvaava kansainvälinen TNM-luokitus on nielusyövän osalta kerätty TAULUKKOON (internet-oheisaineisto, Intensiteettimuokattu sädehoito yhdistettynä solunsalpaajalääkitykseen Intensiteettimuokattu sädehoito (IMRT) mahdollistaa suuren sädeannoksen suuntaamisen tarkasti kohdealueelle. Samalla voidaan ympäröivien, terveiden ja toiminnallisesti tärkeiden kudosten sädeannosta pienentää. Suun ja nielun alueella tämä tarkoittaa erityisesti sylkirauhasten, nielun lihasten ja leukaluun sädeannoksen vähenemistä. Sädehoidon jälkeistä suun kuivumista, suun avaamisen hankaluutta ja nielemisvaikeutta voidaan näin helpottaa sekä pienentää osteoradionekroosin riskiä. Mikäli potilaan yleisvointi sallii, IMRThoitoon yhdistetään usein samanaikainen solunsalpaajalääkitys, tavallisimmin sisplatiini annettuna joko viikoittain pieninä annoksina (40 mg/m2) tai kolmen viikon välein isoina annoksina (100 mg/m2). Suoria vertailevia 1973 Nielusyövän hoidon ajankohtaiset kysymykset
4 PÄÄN JA KAULAN ALUEEN SYÖVÄT 1974 YDINASIAT 88Kaikille nielun syöville on yhteistä primaarituumorin aiheuttamat epäspesifiset ja suhteellisen lievät paikallisoireet taudin alkuvaiheessa. 88Nielun HPV-infektio on erityisesti suunielun levyepiteelisyövän merkittävä riskitekijä. 88Nykyiset leikkaus- ja rekonstruktiotekniikat sekä IMRT-sädehoito mahdollistavat laajojenkin tuumoreiden kuratiivisen hoidon aiempaa vähäisemmin haittavaikutuksin. tutkimuksia näiden annoskokojen välillä ei ole tehty. Viikoittainen hoito on kuitenkin huomattavasti paremmin siedetty ja helpommin läpivietävissä. Vastikään on julkaistu suomalainen tutkimus viikoittaisesta sisplatiinihoidosta yhdistettynä IMRT-hoitoon pään ja kaulan alueen levyepiteelisyöpien hoidossa (Loimu ym. 2011). Tuoreessa Settonin ym. (2010) tutkimuksessa raportoidaan 442:n suunielun syöpää sairastavan potilaan hoitotuloksista. Tässä aineistossa nielu risa syöpiä oli 221 (50 %) ja kielen tyven kasvaimia 202 (46 %). Nielun sivuseinän tai pehmeän suulaen kasvaimia oli yhteensä 19 tapausta. Potilaista 93 % sai IMRT-sädehoidon ilman leikkausta ja 7 % leikkauksen jälkeen. Sädehoidon aikana solunsalpaajahoitoa sai 389 (88 %) potilasta. Kolmen vuoden seuranta-aikana kumulatiivinen paikallisten uusiutumisten ilmaantuvuus oli 5,4 %, kaulametastaasien 5,6 % ja kaukaisempien etäpesäkkeiden 12,5 %. Kokonaiselossaolo-osuus seuranta-aikana oli 84,9 %. Stanfordin yliopiston 107:n IMRT-sädehoitoa saaneen potilaan aineistossa 94 potilasta sai samanaikaisen solunsalpaajalääkityksen. Ilman paikallista uusiutumaa säilyneiden osuus kolmen vuoden seurannan jälkeen oli 92 % ja tautispesifinen elossaolo-osuus 81 % (Daly ym. 2010). Iowan yliopiston 66 potilaan aineistossa 46 potilasta sai IMRT-sädehoidon lisäksi samanaikaisen solunsalpaajalääkityksen. Kolmen vuoden seurannan jälkeen ilman paikallista uusiutumaa säilyneiden osuus oli 98,8 %, tautispesifinen elossaolo-osuus 65 % (Yao ym. 2006). Kaikissa edellä mainituissa raporteissa kiinnitettiin huomiota siihen, että vaikka paikallinen hoito tulos oli hyvä, kauempana sijaitsevien etäpesäkkeiden ilmaantuminen oli merkittävä kuolleisuuden aiheuttaja. Tällä hetkellä yksi vilkkaimman tutkimuksena kohteista pään ja kaulan alueen syöpien hoidossa on niin sanottujen täsmälääkkeiden, kuten EGFR-salpaajien, liittäminen potilaiden saamaan sädehoitoon. Bonnerin ym. (2006) satunnaistetussa etenevässä tutkimuksessa verrattiin pelkkää sädehoitoa sädehoitoon ja samanaikaisesti annettavaan setuksimabiin. Tutkimuksen aineistoon kuului kaikkiaan 424 potilasta, joista 253:lla oli suunielun syöpä ja muilla kurkunpään tai alanielun syöpä. Tuloksen perusteella voitiin todeta, että suunielun syöpää sairastavilla potilailla ilman paikallista uusiutumaa säilyneiden osuus oli kahden vuoden kohdalla merkittävästi parempi setuksimabiryhmässä kuin vertailuryhmässä. Sen sijaan kauempana sijaitsevien etäpesäkkeiden ilmaantuvuuteen setuksimabin liittäminen sädehoitoon ei vaikuttanut. Tutkimuksen heikkoutena oli myös se, että verrokkina käytettiin pelkkää säde hoitoa eikä kemosädehoitoa. Meneillään on useita tutkimuksia, joissa sädehoitoa yhdistettynä setuksimabiin tai panitumumabiin verrataan pelkkään sisplatiinin kanssa annettavaan sädehoitoon, ja tulokset näistä valmistuvat lähiaikoina. Alanielun vastaavista hoidoista ei ole julkaistu laajoihin potilasmateriaaleihin perustuvia tuloksia. Lee ym. (2007) ovat julkaisseet 11 potilaan aineistoon pohjautuvan tutkimuksen, jossa kolmen vuoden elossaoloennuste oli 53 %. Dalyn ym. (2011) 23 potilaan aineistossa paikallinen hoitovaste oli 70 % ja kokonaiselossaolo-osuus 45 % kolmen vuoden seurannan jälkeen. Kirurginen hoito Leikkaushoito on edelleen tärkeässä asemassa nielusyövän hoidossa onkologisten hoitovaihtoehtojen kehittymisestä huolimatta. Primaa- J. Laranne ym.
5 rihoitona leikkaus on perusteltu ta pauk sissa, joissa tuumorin poisto riittää ainoaksi hoidoksi tai silloin, kun leikkaus mahdollistaa esimerkiksi pienempiannoksisen sädehoidon tai solunsalpaajahoidosta pidättäytymisen (Gourin ja Johnson 2009). Poistetun kudoksen histologisen analysoinnin perusteella voidaan tehdä täsmällinen taudin levinneisyysmääritys ja arvioida objektiivisesti liitännäishoitojen tarve. Varhaisvaiheen nielusyövässä (T1 T2) primaarituumori on usein mahdollista poistaa radikaalisti ilman rekonstruktiota ja merkittävää toiminnallista haittaa. Eurooppalaisessa monikeskustutkimuksessa hoidettiin 53 suunielun syöpää (T1 T2, N0) sairastavaa potilasta ainoastaan kirurgisesti. Tuumorin poisto suun kautta oli mahdollista 43 tapauksessa, kymmenellä potilaalla poisto vaati alaleuan osteotomian ja nielun avaamisen ulkokautta. Selektiivinen kauladissektio tehtiin 35 potilaalle. Viiden vuoden seurannan aikana paikallinen hoitovaste oli 88 % ja kaikissa uusiutumis tapauksissa uusintaleikkaus, sädehoito tai näiden yhdistelmä oli kuratiivinen. Kaulametastaaseja ei todettu lainkaan ja tautispesifinen viiden vuoden elossaoloennuste tässä tutkimuksessa oli 100 % (Cosmidis ym. 2004). Kahdessa muussa samantyyppisessä tutkimuksessa viiden vuoden elossaoloennuste oli molemmissa 83 % (Walvekar ym. 2008, Moncreff ym. 2009). Näissä tutkimuksissa, joissa varhaisvaiheen kasvaimen (T1 T2) paikalliseen kirurgiaan oli yhdistetty selektiivinen kauladissektio, korostettiin mahdollisuutta pidättäytyä primaarista säde- tai solunsalpaajahoidosta, mikäli poistetun kudoksen histologinen analyysi osoitti taudin paikalliseksi tai vain rajoitetusti kaulalle levinneeksi. Nykyiset leikkaustekniikat mahdollistavat suhteellisen kookkaiden nielutuumoreiden poiston ja rekonstruktion suun kautta ilman laajaa ulkoista avausta. Tuoreessa tutkimuksessa 31 suunielun syöpään sairastunutta potilasta (T1 T3, N0 N2c) operoitiin suun kautta leikkausrobotilla. Kaikille potilaille tehtiin selektiivinen kauladissektio. Säde- tai kemosädehoidosta päätettiin vasta lopullisen histologisen analyysin perusteella. Kahdelletoista potilaalle annettiin leikkauksen jälkeinen sädehoito ja 12 potilasta sai kemosädehoidon. Kahden vuoden seurannan jälkeen tauti spesifi nen elossaolo-osuus oli 100 %. Yhdellä potilaalla todettiin paikallinen kaulametastaasi vastakkaisella eli leikkaamattomalla puolella ja yhdelle potilaalle ilmaantui etä pesäke (Weinstein ym. 2010). Alanielun syövän kirurginen hoito on haasteellista. Pienet T1-luokan kasvaimet voidaan hoitaa kirurgisesti, useimmiten endoskooppisesti, ilman merkittäviä toiminnallisia ongelmia. Robottikirurgiasta on saatu tälläkin alueella hyviä kokemuksia (Park ym. 2010). Suurin osa alanielun syövistä diagnosoidaan kuitenkin taudin edettyä jo pitkälle, ja potilaiden paranemisennuste millä tahansa hoidolla on huono. Tällaisissa tapauksissa kirurginen hoito vaatii tavallisesti sekä kurkunpään että nielun laajan poiston. Kyseisen kudos puutos alueen rekonstruoiminen on mahdollista, mutta toimenpiteeseen liittyy suuri komplikaatioriski ja toiminnallinen lopputulos on yleensä kehno. Tästä syystä pitkälle edenneet alanielun syövät hoidetaan Suomessa ensisijaisesti sädehoidon ja solunsalpaajalääkityksen yhdistelmällä (Laranne ym. 2005). Odotettavissa oleva toiminnallinen lopputulos primaarin kemosädehoidon jälkeen ei näissä tapauksissa kuitenkaan aina ole oleellisesti parempi leikkaushoitoon verrattuna (Lee ym. 2007, Daly ym. 2011). Elämänlaatu hoitojen jälkeen Suu- ja alanieluun kohdistuvat hoidot sekä kirurgiset että onkologiset vaikuttavat negatiivisesti erityisesti puhumiseen ja nielemiseen. Merkittävimmät säde- ja solunsalpaajalääkitykseen liittyvät haittavaikutukset ovat suun kuivuminen, nielemisvaikeudet ja makuaistin heikkeneminen. Kirurgisiin hoitoihin liittyy samanlaisia nielemis- ja puhevaikeuksia, ja laajat avoimet toimenpiteet aiheuttavat lisäksi kosmeettista haittaa (Kreeft ym. 2009). Puheen kannalta eniten ongelmia aiheutuu pehmeään suulakeen kohdistuvista toimenpiteistä. Nielemiseen haitallisesti vaikuttavat ne leikkaukset, jotka kohdistuvat pehmeään suulakeen ja kielen tyveen. Suulaen huolellinen rekonstruktio vapaalla kudossiirteellä 1975 Nielusyövän hoidon ajankohtaiset kysymykset
6 PÄÄN JA KAULAN ALUEEN SYÖVÄT vähentää oireita. Leikkauksen jälkeen annettu sädehoito toisaalta pahentaa merkitsevästi haittavaikutuksia. Vaikka yhdistetyllä säde- ja solunsalpaajahoidolla pyritään säästämään hoidettavan alueen kudoksia, sen aiheuttamat haittavaikutukset ovat kuitenkin merkittäviä. Dirixin ym. (2008) tekemässä tutkimuksessa todettiin, että suurin osa nielun alueelle tavanomaisella sädehoitotekniikalla sädehoidon saaneista potilaista kärsii pysyvästä jonkin asteisesta nielun limakalvojen kuivuudesta ja sen aiheuttamasta nielemisvaikeudesta. IMRT-hoidolla on kuitenkin pystytty huomattavasti vähentämään tämän haittavaikutuksen esiintyvyyttä (Saarilahti ym. 2005, Saarilahti ym. 2006). Kemosäde hoidon vaikutukset kohdistuvat myös nielun ja kielen lihaksiin ja aiheuttavat toiminnallisia ongelmia. IMRT-hoidolla voidaan tämänkin alueen saamaa sädeannosta vähentää (Eisbruch ym. 2007). Pitkälle edenneen suunielusyövän kemosädehoidon aiheuttamat haittavaikutukset eivät poikkea oleellisesti vastaavien tuumoreiden kirurgisen hoidon aiheuttamista haitoista (Skoner ym. 2003, Shiley ym. 2006). Lopuksi Nielun syöpien hoito on kehittynyt huomattavasti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Nykyään kaikissa maamme yliopistosairaaloissa käytettävä IMRT-tekniikka on vähentänyt merkittävästi sädehoidon haittavaikutuksia. Selektiivisemmät leikkaustekniikat sekä nielun että kaulan alueella ovat vähentäneet toiminnallisia ja kosmeettisia haittoja. Avoimen kirurgian osuus on oleellisesti vähentynyt transoraalisten leikkaustekniikoiden yleistymisen myötä. Nykyisistä hoitovaihtoehdoista voidaan huolellisen kasvaimen levinneisyysarvion, HPV-määrityksen ja histologisen kuvan perusteella valita yhdistelmähoito, jolla tähdätään taudin paranemiseen sekä haittavaikutusten ja toiminnallisten ongelmien minimoimiseen. JUSSI LARANNE, dosentti, osastonylilääkäri TAYS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka KAUKO SAARILAHTI, LT, osastonylilääkäri HUS:n syöpätautien klinikka ILMO LEIVO, professori Turun yliopiston kliinis-teoreettinen laitos, patologian osasto LEIF BÄCK, dosentti, erikoislääkäri HUS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka REIDAR GRÉNMAN, professori, ylilääkäri Turun yliopisto ja TYKS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka PETRI KOIVUNEN, dosentti, osastonylilääkäri OYS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka MATTI PUKKILA, LT, apulaisylilääkäri KYS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka ANTTI MÄKITIE, professori, osastonylilääkäri HUS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka SIDONNAISUUDET Jussi Laranne: Ei sidonnaisuuksia Kauko Saarilahti: Asiantuntijapalkkio (Boneca Oy), Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Merck, Amgen, Astra-Zeneca) Ilmo Leivo: Ei ilmoitusta sidonnaisuuksista Leif Bäck: Apuraha (Olympus Surgical Technologies) Reidar Grénman: Ei sidonnaisuuksia Petri Koivunen: Ei sidonnaisuuksia Matti Pukkila: Ei sidonnaisuuksia Antti Mäkitie: Asiantuntijapalkkio (Merck Oy), Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Steripolar Oy) 1976 J. Laranne ym.
7 KIRJALLISUUTTA Allen C, Lewis J, El-Mofty S, Haughey B, Nussenbaum B. Human papillomavirus and oropharynx cancer: biology, detection and clinical implications. Laryngoscope 2010;120: Bonner J, Harari P, Jordi G, ym. Radiotherapy plus cetuximab for squamous cell carcinoma of the head and neck. N Engl J Med 2006;354: Cohan D, Popat S, Kaplan S, Rigual N, Loree T, Hicks W. Oropharyngeal cancer: current understanding and management. Curr Opin Otolaryngol Head Neck Surg 2009;17: Cosmidis A, Rame JP, Dassonville O, ym. T1-T2 NO oropharyngeal cancers treated with surgery alone. A GETTEC study. Eur Arch Otorhinolaryngol 2004;261: Daly M, Le Q, Maxim P, ym. Intensitymodulated radiotherapy in the treatment of oropharyngeal cancer: clinical outcomes and patterns of failure. Int J Radiation Oncology Biol Phys 2010;76: Daly M, Le Q, Jain A, ym. Intensity-modulated radiotherapy for locally advanced cancers of the larynx and hypopharynx. Head Neck 2011;33: Dirix P, Nuyts S, Vander Poorten V, Delaere P, Van den Bogaert W. The influence of xerostomia after radiotherapy on quality of life. Results of a questionnaire in head and neck cancer. Support Care Cancer 2008;16: Eisbruch A, Levendag P, Feng F, ym. Can IMRT or brachytherapy reduce dysphagia associated with chemoradiotherapy of head and neck cancer? The Michigan and Rotterdam experiences. Int J Radiat Oncol Biol Phys 2007;69:S40 S2. Gillison ML, D Souza G, Westra W, ym. Distinct risk factors profiles for human papillomavirus type 16-positive and human papillomavirus type 16-negative head and neck cancers. J Natl Cancer Inst 2008;100: Gourin C, Johnson J. A contemporary review of indications for primary surgical care of patients with squamous cell carcinoma of the head and neck. Laryngoscope 2009;119: Hafkamp H, Manni J, Haesevoets A, ym. Marked differences in survival rate between smokers and non-smokers with HPV 16-associated tonsillar carcinoma. Int J Cancer 2008;122: Haigentz M, Silver C, Corry J, ym. Current trends in initial management of oropharyngeal cancer: the declining use of open surgery. Eur Arch Otorhinolaryngol 2009;266: Kreeft A, van der Molen L, Hilgers F, Balm A. Speech and swallowing after surgical treatment of advanced oral and oropharyngeal carcinoma: a systematic review of the literature. Eur Arch Otorhinolaryngol 2009;266: Laranne J, Bäck L, Koivunen P, Pukkila M, Pulkkinen J, Grenman R. Hypopharyngeal carcinoma in Finland from Eur Arch Othorinolaryngol 2005;262: Lee N, O Meara W, Chan K, ym. Concurrent chemotherapy and intensitymodulated radiotherapy for locoregionally advanced laryngeal and hypopharyngeal cancers. Int J Radiat Oncol Biol Phys 2007; 69: Lewis J, Thorstadt W, Chernock R, ym. p16 positive oropharyngeal squamous cell carcinoma: an entity with a favorable prognosis regardless of tumor HPV-status. Am J Surg Pathol 2010;34: Licitra l, Perrone f, Bossi P, ym. High-risk human papillomavirus affects prognosis in patients with surgically treated oropharyngeal squamous cell carcinoma. J Clin Oncol 2006;24: Loimu V, Collan J, Vaalavirta L, ym. Patterns of relapse following definitive treatment of head and neck squamous cell cancer by intensity modulated radiotherapy and weekly cisplatin. Radiother Oncol 2011;98:34 7. Mendelsohn A, Lai C, Shintaku I, ym. Histopathologic findings of HPV and p16 positive HNSCC. Laryngoscope 2010;120: Moncrieff M, Sandilla J, Clark J, ym. Outcomes of primary surgical treatment of T1 and T2 carcinomas of the oropharynx. Laryngoscope 2009;119: Mäkitie A, Pukkila M, Laranne J, ym. Oropharyngeal carcinoma and its treatment in Finland between : a nation wide study. Eur Arch Othorinolaryngol 2006;263: Saarilahti K, Kouri M, Collan J, ym. Intensity modulated radiotherapy for head and neck cancer: evidence for preserved salivary gland function. Radiother Oncolol 2005;74: Saarilahti K, Kouri M, Collan J, ym. Sparing of the submandibular gland by intensity modulated radiotherapy in the treatment of head and neck cancer. Radiother Oncol 2006;78: Setton J, Caria N, Romanyshyn J, ym. Intensity-modulated radiotherapy in the treatment of oropharyngeal cancer: an update of the Memorial Sloan-Kettering Cancer Center experience. Int J Radiation Oncology Biol Phys 2010, julkaistu verkossa Shiley S, Hargunani C, Skoner J, Holland J, Wax M. Swallowing function after chemo radiation for advanced stage oropharyngeal cancer. Otolaryngol Head Neck Surg 2006;134: Shilltoe E. The role of viruses in squamous cell carcinoma of the oropharyngeal mucosa. Oral Oncol 2009;45: Skoner J, Andersen P, Cohen J, Holland J, Hansen E, Wax M. Swallowing function and tracheotomy dependence after combined-modality treatment including free tissue transfer for advanced-stage oropharyngeal cancer. Laryngoscope 2003;113: Walvekar R, Li R, Gooding W, ym. Role of surgery in limited (T1-2, N0-1) cancers of the oropharynx. Laryngoscope 2008;118: Weinstein G, Quon H, O Malley B, Kim G, Cohen M. Selective neck dissection and deintensified postoperative radiation and chemotherapy for oropharyngeal cancer: a subset analysis of the university of pennsylvania transoral robotic surgery trial. Laryngoscope 2010;120: Yao M, Nguyen T, Buatti J, ym. Changing failure patterns in oropharyngeal squamous cell carcinoma treated with intensity modulated radiotherapy and implications for future research. Am J Clin Oncol 2006; 29: Summary Current issues in the treatment of pharyngeal cancer In Finland over the past few years approximately 100 new cases of oro- and hypopharyngeal cancer have been diagnosed annually. Most of these are squamous cell carcinomas. The incidence of these diseases increases after age 45. Minor and nonspecific local symptoms caused by the primary tumor are common to pharyngeal cancers at the initial stage of the disease. Often the diagnosis is delayed and the search for the primary tumor is begun only after detection of neck metastases. They occur in 60 to 80% at the time of diagnosis. Among the risk factors, smoking and heavy drinking are most important Nielusyövän hoidon ajankohtaiset kysymykset
Pään ja kaulan alueen syöpien onkologiset hoidot
Kauko Saarilahti ja Paula Lindholm TEEMA: PÄÄN JA KAULAN ALUEEN SYÖVÄT Pään ja kaulan alueen syöpien onkologiset hoidot Pään ja kaulan alueen syöpien onkologisissa hoidoissa on tapahtunut viime vuosina
LisätiedotFer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia. Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013
Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, naistentau$en ja synnytysten
LisätiedotRobottiavusteinen kirurgia nielusyövän hoidossa
Tieteessä HALO-katsaus verkossa ensin Julkaistu 30.11.2015 www.laakarilehti.fi HALO-ryhmä: Mari Markkanen-Leppänen LT, erikoislääkäri HYKS Pää- ja kaulakeskus, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Petri
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011
PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa
LisätiedotIntensiteettimuokattu sädehoito uusi tekniikka parantanee hoitotuloksia. Heikki Joensuu, Mauri Kouri ja Mikko Tenhunen
Katsaus Intensiteettimuokattu sädehoito uusi tekniikka parantanee hoitotuloksia Heikki Joensuu, Mauri Kouri ja Mikko Tenhunen Intensiteettimuokatulla sädehoidolla tarkoitetaan uutta tekniikkaa, jossa kutakin
LisätiedotNeuroendokriinisten syöpien lääkehoito
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,
LisätiedotSeminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö
Seminoman hoito ja seuranta S. Jyrkkiö 17.4.2015 Kivessyöpä yleistyy Pohjoismaissa Seminoman ja non-seminoomien yleisyys Pohjoismaissa Kuolleisuus kivessyöpään Pohjoismaissa Kivessyöpä 5 v OSS Kivestuumoreiden
LisätiedotMitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku
1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v
LisätiedotPienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa. Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen
Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen Seminooman adjuvantti sädehoito: muutokset kohdealueessa ja sädeannoksessa Muinoin: Para-aortaali-
LisätiedotTyvisolusyöpä: mitä patologin tulee siitä lausua. Lauri Talve patologian el, LT TYKS-SAPA
Tyvisolusyöpä: mitä patologin tulee siitä lausua Lauri Talve patologian el, LT TYKS-SAPA Basalioomien yleisyydestä TYKS-SAPA:n patologialla tehty v. 2013 dgn Basal cell carcinoma 1046 kertaa, potilaita
LisätiedotRobottiavusteinen kirurgia nielusyövän hoidossa
Tieteessä HALO-katsaus verkossa ensin Julkaistu 30.11.2015 www.laakarilehti.fi HALO-ryhmä: Mari Markkanen-Leppänen LT, erikoislääkäri HYKS Pää- ja kaulakeskus, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Petri
LisätiedotPrimaarikasvaimen hallinta syövän hoidon avainongelma. Lars R. Holsti
Katsaus Primaarikasvaimen hallinta syövän hoidon avainongelma Lars R. Holsti Syövän hoidon kaksi keskeisintä ongelmaa ovat paikalliset uusiutumat ja etäpesäkkeet. Kiinteiden kasvainten epäonnistunut paikallishoito
LisätiedotS uomessa todetaan vuosittain uusia pään
Timo Atula, Katri Aro, Antti Mäkitie ja Harri Keski-Säntti Kauladissektiot syövän hoidossa Kauladissektiolla poistetaan pään ja kaulan alueen syöpää sairastavien potilaiden todetut tai piilevät etäpesäkkeet.
LisätiedotTervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa
Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja
LisätiedotFocus Oncologiae. Syöpäsäätiön julkaisusarja No 15, 2014. Pään ja kaulan alueen syövät
Focus Oncologiae Syöpäsäätiön julkaisusarja No 15, 2014 Pään ja kaulan alueen syövät Syöpäsäätiön XLI symposiumi 13. 14.2.2014 Focus Oncologiae -sarjan julkaisut: Pään ja kaulan alueen syövät 2014 Endokriiniset
LisätiedotSarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka
Sarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka Pehmytkudos- ja luusarkoomissa eri hoito-ohjelmat pehmytkudossarkoomissa yleensä kirurgia ensin Onkologinen
LisätiedotTärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen
Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen eksoneissa 2, 3 ja 4) varmistaminen on tärkeää ennen Erbitux (setuksimabi) -hoidon aloittamista
LisätiedotIAP syyskokous 2008 Lasiseminaari
IAP syyskokous 2008 Lasiseminaari Tapaus 1 45 vuotias mies, ei aiempia sairauksia. Oikean kiveksen 3,5 cm läpimittainen tuumori. 14.11.2008 CD99 Inhibin Ki67 AE1/AE3 14.11.2008 Muita immunovärjäyksiä
LisätiedotMiten syövän hoidon hyötyä mitataan? Olli Tenhunen LT FIMEA/PPSHP
Miten syövän hoidon hyötyä mitataan? Olli Tenhunen LT FIMEA/PPSHP Disclosures No interests in pharmaceutical industry Member of EMA Scientific Advice Working Party, Oncology Working Party, Committee for
LisätiedotMuuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon
Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotHE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka
HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka 1 HE4 Human epididyminis protein 4 Yksiketjuinen, WFDC (whey acidic four-disulfide)- ryhmän glukosyloitunut
LisätiedotPaksu- ja peräsuolisyövän PET/CT
Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Marko Seppänen, dos, oyl Isotooppiosasto ja Valtakunnallinen PET-keskus TYKS http://www.turkupetcentre.fi Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Preoperatiiviset levinneisyysselvitykset
LisätiedotEturauhassyöpä Suomessa
Eturauhassyöpä Suomessa Insidenssi 4596 uutta tapausta v. 2009 (Suomen yleisin syöpä ja miesten yleisin syöpä) -14774 uutta syöpätapausta vuonna 2009 Kuolleisuus 784 hlöä v. 2009 (miesten toiseksi yleisin
LisätiedotMITÄ PATOLOGIN LAUSUNNON IHOKASVAIMISTA PITÄISI SISÄLTÄÄ?
MITÄ PATOLOGIN LAUSUNNON IHOKASVAIMISTA PITÄISI SISÄLTÄÄ? Riitta Huotari-Orava Patologian erikoislääkäri Iho-ja sukupuolitautien erikoislääkäri 9.1.2007 Löydöksenä on basaliooma. Kasvain yltää reunaan.
LisätiedotVartijaimusolmuketutkimus pään ja kaulan syövissä
Harri Keski-Säntti, Antti Mäkitie, Risto Kontio, Ilmo Leivo ja Timo Atula KATSAUS Vartijaimusolmuketutkimus pään ja kaulan syövissä Rintasyövän ja melanooman hoidossa vartijaimusolmuketutkimuksella on
LisätiedotGYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016
GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900
LisätiedotPinnallisesti invasoiva levyepiteelikarsinooma (Stage IA1; invaasio < 3 mm, laajuus < 7 mm)
Levyepiteeli Lievät muutokset Atypia condylomatosa/litteä kondylooma CIN 1 (lievä dysplasia) Esiastemuutokset CIN 2 (= keskivahva dysplasia) CIN 3 (= vahva dysplasia ja carcinoma in situ) Pinnallisesti
LisätiedotGynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el
Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Suomessa 5.2 miljoonaa asukasta 5 yliopistosairaalaa 16 keskusairaalaa aluesairaalat ja
LisätiedotBoorineutronisädehoitoa (BNCT) syöpään
Heikki Joensuu, Leena Kankaanranta, Mikko Tenhunen ja Kauko Saarilahti KATSAUS oorineutronisädehoito on sädehoitomenetelmä, joka perustuu boorin hajoamisreaktioon neutronisäteilyn vaikutuksesta. Sillä
LisätiedotESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen
ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen LT Teemu Murtola Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö TAYS, urologian vastuualue Lääke-epidemiologia Suomessa-seminaari Huhtikuu
LisätiedotKURKUNPÄÄN SYÖVÄN ESIINTYVYYS JA HOITO TAMPEREEN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUOSINA 2001 2005
KURKUNPÄÄN SYÖVÄN ESIINTYVYYS JA HOITO TAMPEREEN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUOSINA 2001 2005 Samuli Virtanen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu
LisätiedotKasvainsairauksien kirurginen hoito
Kasvainsairauksien kirurginen hoito Sari Mölsä Diplomate of European College of Veterinary Surgeons Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Eläintenhoitajaseminaari 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta
LisätiedotPienisoluisen keuhkosyövän (SCLC) hoito. Jussi Koivunen, el, dos Syöpätau<en ja sädehoidon klinikka OYS/OY
Pienisoluisen keuhkosyövän (SCLC) hoito Jussi Koivunen, el, dos Syöpätau
LisätiedotLevinneen suolistosyövän hoito
Levinneen suolistosyövän hoito Yhteyshoitajakoulutus 29.9. LT ylilääkäri Pirkanmaan Syöpäyhdistys Uusien tapausten lukumäärät, yleisimpien syöpien mennyt ja ennustettu trendi, miehet Uusien tapausten lukumäärät,
LisätiedotIhotuumorin biopsia vai leikkaushoito
Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Tiina Jahkola HYKS Plastiikkakirurgian klinikka Malignit ihokasvaimet - tavalliset insidenssi Suomessa v. 2004 Levyepiteelikarsinooma = okasolusyöpä = ca spinocellulare
LisätiedotSyöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008
Syöpähoitojen kehitys haja- ammunnasta täsmäosumiin Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008 Haasteet Syöpämäärien lisäys/väestön vanheminen Ennaltaehkäisy/seulonnat
LisätiedotSakari Hietanen TYKS/Gynekologinen syövänhoito
Sakari Hietanen TYKS/Gynekologinen syövänhoito Ei sidonnaisuuksia 900 Kohdun runko- osan syövän insidenssi 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1957-1961 1962-1966 1967-1971 1972-1976 1977-1981 1982-1986
LisätiedotMitä onkologi toivoo patologilta?
Mitä onkologi toivoo patologilta? Mikä PAD-lausunnossa vaikuttaa kilpirauhassyövän hoitoon Hanna Mäenpää, dos HUS, Syöpätautien klinikka Onkologian trendejä Entiteetit pirstoutuvat pienemmiksi: lisää tietoa
LisätiedotYleistä. Pään ja kaulan alueen syöpien. Etiologia. Oireet ja löydökset. Tutkiminen, levinnäisyysselvitykset. Diagnoosi
Yleistä Pään ja kaulan alueen syöpien onkologinen hoito 600 uutta tapausta Suomessa vuosittain yleisimmät: kurkunpää, huuli, nielu, suuontelo, kieli esiintyvyys vaihtelee eri puolilla maailmaa Euroopassa,
LisätiedotSeminooman sädehoito. Paula Lindholm Tyks, syöpätaudit
Seminooman sädehoito Paula Lindholm Tyks, syöpätaudit Miten seminooma leviää? 85% kliininen stage I ja 11% st II para-aortaali-imusolmukkeet Ipsilateraaliset parailiakaaliset Ipsilateraalinen munuaishilus
LisätiedotTiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2
3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,
LisätiedotMitä uutta keuhkosyövän käyvässä hoidossa
Mitä uutta keuhkosyövän käyvässä hoidossa Antti Jekunen Kliinisen lääketutkimuksen dosentti, kliininen farmakologia HY Soveltavan onkologian dosentti, syöpätautien klinikka, TY Kliinisen onkologian professori,
LisätiedotNoona osana potilaan syövän hoitoa
Noona osana potilaan syövän hoitoa Noona lyhyesti Noona on mobiilipalvelu osaksi potilaan syövän hoitoa Noonan avulla Potilas osallistuu aktiivisesti hoitoonsa raportoimalla hoidon aikaisia haittoja. Hän
LisätiedotKohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri
Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:
Lisätiedotylilääkäri Teijo Kuopio
ylilääkäri Teijo Kuopio 28.8.2013 Vasteiden tarkastelu voi tapahtua: Elinten tasolla (makroskooppinen patologia) Kudostasolla (histopatologia) Solutasolla (solupatologia) Molekyylitasolla (molekyylipatologia)
LisätiedotRuokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia
Ruokatorvisyöpä Ruokatorvisyöpä 2013 Eero Sihvo Dos KSKS Nielemisvaikeus Suomessa vajaa 300/v 14. yleisin ca >20. yleisin ca 2 histologista päätyyppiä Distaalinen ruokatorvi 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotGTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus
GTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio 25.-26.1.2013 Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus Eri kohdealueiden rajaaminen ei ole eksaktia tiedettä, vaan perustuu osittain kokemukseen
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotPään ja kaulan alueen. SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus)
Pään ja kaulan alueen SPECT/CT (hyperparatyreoosi,, pään ja kaulan SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus) CT- ja fuusiokuvantamisen perusteet isotooppilääkäreille.
LisätiedotUutta lääkkeistä: Vemurafenibi
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Vemurafenibi Kristiina Airola / Julkaistu 28.9.2012. Zelboraf 240 mg kalvopäällysteinen tabletti, Roche Registration Ltd. Zelboraf-valmistetta
LisätiedotSyöpäkeskuksen tutkimusmahdollisuudet Heikki Minn
Syöpäkeskuksen tutkimusmahdollisuudet Heikki Minn Sidonnaisuudet Konsulttina ja/tai kliinisenä tutkijana seuraavissa lääketieteellistä toimintaa harjoittavissa yrityksissä viimeisen 3-v aikana: Amgen,
LisätiedotPaksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio
Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Heikki Huhtinen, LT TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous 20.9.2013, Kuopio Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta
LisätiedotEturauhassyövän seulonta. Patrik Finne
Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta
LisätiedotMUNASARJAN EI- EPITELIAALISTEN MALIGNIEN KASVAINTEN KIRURGINEN HOITO
MUNASARJAN EI- EPITELIAALISTEN MALIGNIEN KASVAINTEN KIRURGINEN HOITO Dosentti Johanna Mäenpää Naistenklinikka TAYS JM 05 KÄSITELTÄVÄT KASVAIMET Itusolukasvaimet Stroomaperäiset kasvaimet Kasvaimet epäspesifisestä
LisätiedotKivessyövän hoidossa tapahtuu
Kivessyövän hoidossa tapahtuu S. Jyrkkiö, Tyks Onkologiapäivät 30.8.2014 Kivessyöpä yleistyy Nordcan database/ylönen O. 1 ST I kivessyöpä: seuranta tai adj hoito? 2 Seminoma ST I SWENOTECA tulokset V 2007-2010
LisätiedotUlkoisen radikaalisädehoidon tuloksellisuus eturauhassyöpäpotilailla TAYS:ssa
Ulkoisen radikaalisädehoidon tuloksellisuus eturauhassyöpäpotilailla TAYS:ssa Lauri Jokipalo ja Heikki Hakkarainen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö 02/2012
LisätiedotHPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku
HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku Olli Carpén VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Kohdunkaulan syöpä ja esiasteet HPV ja kohdunkaulan
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotRuokatorvisyövän sädehoito
Ruokatorvisyövän sädehoito 18.4.2013 Sädehoitopäivät, Lahti EL, LT Kaisa Lehtiö, OYS Yleistä Tutkimustietoa Hoitosuosituksista Käytännön toteutuksesta Ruokatorvisyöpä Suomessa 2011 273 uutta tapausta 231
LisätiedotMitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?
Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa
LisätiedotHPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?
HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan
LisätiedotHPV rokotus. Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö. Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla
HPV rokotus Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla Uusi rokote tulossa markkinoille! Gardasil 9 HPV16 ja 18 HPV 6 ja 11 kondyloomasuoja
LisätiedotRuokatorvisyövän hoito
Eero Sihvo, Anu Anttonen ja Riikka Huuhtanen KATSAUS Ruokatorvisyövän hoito Ruokatorvisyöpä on edelleen vakava sairaus. Oikea hoidon valinta on moniammatillista yhteistyötä ja edellyttää huolellista kasvaimen
LisätiedotKäsitys rintasyövän patogeneesistä ja hoidosta
Katsaus Marjut Leidenius Säästävä kirurgia on vakiinnuttanut asemansa rintasyövän hoitomuotona maassamme. Suurimpana ongelmana on syövän taipumus uusiutua leikatussa rinnassa. Säästävän leikkauksen jälkeiset
LisätiedotArviointien hyödyntäminen käytännön työssä Ayl Katariina Klintrup Syöpätautien ja hematologian vastuualue
Arviointien hyödyntäminen käytännön työssä 19.9.2018 Ayl Katariina Klintrup Syöpätautien ja hematologian vastuualue 1 Uuden lääkkeen käyttöönotto Alle 35 000? Menettelytapa alle 35 000 kustannuksissa?
LisätiedotOYS, sisätautien klinikka ENDOPÄIVÄT Ä 2008
Kilpirauhassyövän i seuranta Eija Eloranta OYS, sisätautien klinikka ENDOPÄIVÄT Ä 2008 Kilpirauhassyöpä p 1% kaikista syövistä naisilla > miehillä yleisin endokriininen syöpä (90%) Ilmaantuvuudessa merkittävä
LisätiedotPään ja kaulan alueen syövän palliatiivinen kirurgia
Tieteessä katsaus teema Antti Mäkitie professori, ylilääkäri Helsingin yliopisto ja HYKS Pää- ja kaulakeskus, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Timo Atula dosentti, erikoislääkäri HYKS Pää- ja kaulakeskus,
LisätiedotImmunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa. Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto
Immunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto Gynekopatologian tavallisia ongelmia HPV-muutosten vaikeusasteen
LisätiedotKenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?
Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen
LisätiedotKATSAUS. Paksu- ja peräsuolisyöpäleikkausten. Heikki Joensuu ja Ilmo Kellokumpu
KATSAUS Paksu- ja peräsuolisyöpäleikkausten liitännäishoito Heikki Joensuu ja Ilmo Kellokumpu Paksu- tai peräsuolisyöpää sairastavista 75 80 %:lle voidaan tehdä radikaali, kaiken makroskooppisen syöpäkudoksen
LisätiedotKohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA
Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA Kohdunkaulan syöpä Ihmisen papillomavirus- eli HPV-infektio
LisätiedotGefitinibi ei-pienisoluisen keuhkosyövän täsmähoitona?
Katsaus AIJA KNUUTTILA, EEVA-MAIJA KARJALAINEN, ANNAMARI ROUHOS JA PEKKA MALI Gefitinibi ei-pienisoluisen keuhkosyövän täsmähoitona? Levinneeseen tai paikallisesti edenneeseen, leikkaukseen soveltumattomaan,
LisätiedotTUTKI 2-KOTITEHTÄVÄN PALAUTUS Tiina Immonen BLL lääketieteellinen biokemia ja kehitysbiologia
TUTKI 2-KOTITEHTÄVÄN PALAUTUS 19.3.2014 Tiina Immonen BLL lääketieteellinen biokemia ja kehitysbiologia Tehtävän suoritus Palautuksia: 51 Tiivistelmien keskipituus 97 sanaa hyvä! OTSIKOT Otsikko tutkimuksen
LisätiedotFotodynaamisen hoidon pitkäaikaistulokset pään ja kaulan alueen basaliooman hoidossa
tieteessä Jouko Kotimäki LT, ylilääkäri Kainuun keskussairaala, korvaklinikka jouko.kotimaki@kainuu.fi Fotodynaamisen hoidon pitkäaikaistulokset pään ja kaulan alueen basaliooman hoidossa Lähtökohdat Fotodynaaminen
LisätiedotETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI
ETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI ETURAUHANEN - ANATOMIA 21.11.2018 2 ETURAUHASEN TOIMINTA Maapähkinän kokoinen rauhanen, joka sijaitsee peniksen takana, peräsuolen
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotVUODEN TÄRKEÄT SÄDEHOITOTUTKIMUKSET. Jan Seppälä. Sädehoitopäivät 2015
VUODEN TÄRKEÄT SÄDEHOITOTUTKIMUKSET Jan Seppälä Sädehoitopäivät 2015 17/04/2015 1 Viime vuoden tärkeät tapahtumat Adrian Begg (1946 2014), kuului mm. ESTROn säteilybiologiatoimikuntaan, piti kursseja kliinisestä
LisätiedotEbolasta Hannu Syrjälä
Ebolasta 3.10.2014 Hannu Syrjälä Ebola (EVD) v. 1976 tunnistettu, Filovoruksiin kuuluva RNA-virus 5 eri lajia, joista 4 aiheuttaa ihmiselle taudin Ebola ; joki Zairessa 1976-2013 : 24 epidemiaa, joissa
LisätiedotMiten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?
ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotPaksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri
Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotSyövän sädehoito. Raportin yhteenvedon suomentanut: Risto Roine, FinOHTA 28.11.1996
Syövän sädehoito SBU - Statens beredning for utvärdering av medicinsk metodik Rapport nr 129/1 + 129/2 (Litteraturgranskning): Strålbehandling av cancer Tukholma, syyskuu 1996 Raportin yhteenvedon suomentanut:
LisätiedotPATOLOGIA PATOLOGIAN TUTKIMUSNIMIKKEET
PATOLOGIA Patologian nimikkeistön tarkoituksena on varmistaa, että näytettä lähetettäessä yksikäsitteisesti pyritään määrittelemään haluttu tutkimus. Nimikkeen tulee perustua näin ollen pyyntöön. Tällä
LisätiedotSÄDEHOIDON KÄYTTÖ MAHASYÖVÄN HOIDOSSA. Sädehoitopäivät 18.4.2013 Miia Mokka TYKS
SÄDEHOIDON KÄYTTÖ MAHASYÖVÄN HOIDOSSA Sädehoitopäivät 18.4.2013 Miia Mokka TYKS MM 18.4.2013 2 Mahasyövän TNM-luokitus, UICC 7th edition T1 T2 T3 T4 N0 N1 N2 N3 Aste I Aste II Aste III Aste IV kasvain
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotEi- klassinen nodulaarinen lymfosyyttivaltainen Hodgkinin lymfooma (NLPHL):
HODGKININ LYMFOOMA Hoitosuositus 12/2013 Suomen Lymfoomaryhmä/ työryhmä: Aromaa- Häyhä Annikka (KYS), Auvinen Päivi (KYS), Böhm Jan (KSKS), Hernberg Micaela (HUS), Jantunen Esa (KYS), Jyrkkiö Sirkku (TYKS),
LisätiedotOlysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti
LisätiedotIstukkagonadotropiini (hcg) - enemmän kuin raskaushormoni. Kristina Hotakainen, LT. Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB
Istukkagonadotropiini (hcg) - enemmän kuin raskaushormoni Kristina Hotakainen, LT. Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Istukkagonadotropiini (Human Chorionic Gonadotropin, hcg) Kuuluu
LisätiedotORL-päivät
ORL-päivät 2014 6.-7.2.2014 raportti koostettu 24.2.2014 Olen Vastaajien määrä: 121 Työpaikkani Vastaajien määrä: 120 Avoimet vastaukset: muu, mikä - Työterveyslaitos - hoitovapaalla - eläkkeellä Ikäni
LisätiedotKohti rintasyövän säästävämpää leikkaus- ja sädehoitoa
RINTASYÖPÄ Marjut Leidenius ja Leila Vaalavirta Kohti rintasyövän säästävämpää leikkaus- ja sädehoitoa 1198 Rintasyövän leikkaus- ja sädehoidon tavoitteena on minimoida taudin uusiutumisen riski rinnassa,
LisätiedotBCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS
BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille
LisätiedotSTUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä
KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten
LisätiedotKohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS
Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Sisältö / Kohdunpoiston Komplikaatiot Insidenssi ja kehitys Suomessa Vaikuttavat tekijät: Gynekologisen
LisätiedotMitä uutta kolorektaalisyövästä?
Mitä uutta kolorektaalisyövästä? Tapio Salminen, TAYS Valtakunnalliset onkologiapäivät 2013 Metastasoineen taudin hoidon valinnan periaatteet kolorektaalisyövässä Ryhmä 0 R0 resekoitavissa oleva maksa
Lisätiedot