MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2013(INI) vuosikertomuksesta vetoomusvaliokunnan toiminnasta 2012 (2013/2013(INI))

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Vetmusvalikunta 2013/2013(INI) MIETINTÖLUONNOS vusikertmuksesta vetmusvalikunnan timinnasta 2012 (2013/2013(INI)) Vetmusvalikunta Esittelijä: Edward McMillan-Sctt PR\ dc PE v01-00 Mninaisuudessaan yhtenäinen

2 PR_INI_AnnPETI SISÄLTÖ Sivu EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS...3 PERUSTELUT...10 TILASTOLIITE...25 PE v /25 PR\ dc

3 EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS vusikertmuksesta vetmusvalikunnan timinnasta 2012 (2013/2013(INI)) Eurpan parlamentti, jka ttaa humin aikaisemmat päätöslauselmansa vetmusvalikunnan työn tulksista, ttaa humin Eurpan uninista tehdyn spimuksen (SEU) 10 ja 11 artiklan, ttaa humin Eurpan uninin timinnasta tehdyn spimuksen 24, 227, 228, 258 ja 260 artiklan, ttaa humin työjärjestyksen 48 artiklan ja 202 artiklan 8 khdan, ttaa humin vetmusvalikunnan mietinnön (A7-0000/2013), A. ttaa humin, että ellei perusspimukseen liitetystä pöytäkirjasta N: 30 muuta jhdu Eurpan uninin perusikeuskirja n llut ikeudellisesti sitva Lissabnin spimuksen tultua vimaan 1 ; vastustaa Eurpan kmissin suppeaa tulkintaa perusikeuskirjan sveltamisalasta; kats, että kyseinen perusspimus mudstaa myös ikeusperustan EU:n liittymiselle Eurpan ihmisikeusspimukseen sekä eurppalaiselle kansalaisalitteelle; B. tteaa, että vunna 2012 vetmusvalikunnassa kirjattiin vetmusta, jista useimmat kskivat perusikeuksia, ympäristöä ja sisämarkkinita; C. tteaa, että perusikeuksien alalla vetmusvalikunta kiinnitti vunna 2012 runsaasti humita vammaisten henkilöiden ikeuksiin, lasten ikeuksiin, mistusikeuksiin, ikeuteen liikkua vapaasti ilman minkäänlaista syrjintää, ilmaisunvapauden ja yksityisyyden turvaamiseen sekä ikeuteen tutustua asiakirjihin ja saada tieta; D. ttaa humin, että kansalaisten esittämistä vetmuksista ilmenee, että uskntn tai vakaumukseen, vammaisuuteen, vähemmistöryhmään tai etniseen ryhmään kuulumiseen, ikään tai sukupuliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää esiintyy jatkuvasti; E. kats, että Eurpan uninin syrjinnänvastaiset alitteet, kuten EU:n kehys rmanien integraatita edistäville kansallisille strategiille 2011, n tettava pikaisesti saksi kansallisia strategiita ja kats, että kyseisiä alitteita n jatkuvasti seurattava ja tarkistettava taludellisen ja ssiaalisen tilanteen muutsten mukaan; F. kats, että saastumisen ja ympäristön väärinkäytön aiheuttamaa uhkaa ei vida ympäristönsujelussa krstaa liikaa, sillä niistä aiheutuu lunnn mnimutisuudelle ja eksysteemeille sekä kansanterveydelle pitkäaikaisia ja usein hengenvaarallisia uhkia; tteaa, että vetmusvalikunta kiinnitti vunna 2012 runsaasti humita jäte- ja vesilainsäädännön täytäntöönpann sekä ympäristöä ja kansanterveyttä kskevien hankkeiden ja timenpiteiden vaikutusten arviintiin; 1 EUVL C 306, PR\ dc 3/25 PE v01-00

4 G. kats, että parlamentin ja kmissin välisestä timielinten spimuksesta hulimatta kmissi vaikuttaa haluttmalta antamaan täsmällistä tieta timinnastaan ja tekemistään päätöksistä ympäristölainsäädännön täytäntöönpana kskevissa rikkmusmenettelyissä; kats, että tämä n merkittävä hulenaihe, kun tetaan humin eksysteemeille ja terveydelle mahdllisesti aiheutuva krjaamatn vahink ja tuh; H. tteaa, että vusi 2013 n julistettu Eurpan kansalaisten teemavudeksi; kats, että juuri Eurpan uninin kansalaiset ja asukkaat, yksin tai yhdessä, kykenevät parhaiten arviimaan uninin lainsäädännön tehkkuutta sellaisena kuin sitä svelletaan ja sittamaan mahdlliset puutteet, jtka haittaavat lainsäädännön asianmukaista täytäntöönpana ja ikeuksien täysimääräistä käyttämistä; I. tteaa. että edellä mainitusta syystä vetmusvalikunta käytti vunna 2012 runsaasti aikaa ja energiaa keskustellakseen kansalaisuuden merkityksestä ja että uninin kansalaisuus liittyy läheisesti liikkumisvapauteen Eurpan uninissa; tteaa, että vetmukset sittavat, että Eurpan uninin kansalaiset khtaavat edelleen laajalle levinneitä ja knkreettisia esteitä käyttäessään rajatylittäviä ikeuksiaan ja että tämä vaikuttaa päivittäin suraan tuhansien taluksien elämään ja hyvinvintiin; J. kats, että vetmusmenettely vi, ja sen pitää, täydentää tulevaisuudessakin muita kansalaisten käytettävissä levia ikeussujamekanismeja, jista vidaan mainita esimerkiksi Eurpan kmissille tai Eurpan ikeusasiamiehelle tehtävät kantelut; kats, että varsinkin sisämarkkiniden ngelmanratkaisuverkk SOLVIT n merkittävä väline, jta Eurpan uninin kansalaiset vivat käyttää ratkaistakseen npeasti ngelmat, jtka jhtuvat viranmaisten virheellisestä sisämarkkinalainsäädännön sveltamisesta; tteaa, että yhteinen verkkprtaali Näin käytät ikeuksiasi sisältää tärkeää tieta kansalaisille, jtka haluavat tehdä kantelun uninin lainsäädännön sveltamisesta; K. ttaa humin, että sallistuvan demkratian uusi väline, eurppalainen kansalaisalite, tuli vimaan 1. huhtikuuta 2012 ja vuden 2012 aikana rekisteröitiin kaikkiaan kuusitista (16) alitetta; kats, että vetmusvalikunnalla n keskeinen rli riittävästi tuenilmaisuja saaneita alitteita kskevien julkisten kuulemisten järjestäjänä; L. tteaa, että Eurpan parlamentin kahden istuntpaikan järjestelmää kskeva vetmus nr 630/2006, jnka n allekirjittanut yli miljna Eurpan uninin kansalaista, n jäädytetty; M. kats, että selkeästi jäsenneltyä ja laajalti julkaistua tieta ei selvästikään le saatavilla riittävästi ja uninin kansalaisten tietämys ikeuksistaan n puutteellista; tteaa, että edellä mainitut seikat estävät ratkaisevasti Eurpan uninin kansalaisuuden aktiivista harjittamista; N. kats, että Eurpan uninin kansalaisilla ja asukkailla n ikeus edellyttää, että ngelmiin, jtka he esittävät vetmusvalikunnalle, vidaan löytää ratkaisu khtuullisen ajan kuluessa Eurpan uninin lainsäädännön puitteissa ja erityisesti että valikunnan jäsenet pulustavat vetmuksen esittäjän lunnnympäristöä, terveyttä, liikkumisvapautta, ihmisarva sekä perusikeuksia ja -vapauksia; PE v /25 PR\ dc

5 O. panee merkille, että jtkin vetmukset, kuten eräs vanhimmista vielä käsiteltävänä levista vetmuksista, jka kskee vieraiden kielten lehtreiden ( lettri ) kkemaa syrjintää Italiassa, kulkevat ratkaisemattmina kmissin, parlamentin ja kansallisten viranmaisten välillä jättäen vetmuksen esittäjät epävarmuuteen ilman merkkiäkään päätöksen saamisesta; * * * 1. panee merkille, että Eurpan uninin kansalaisten ja asukkaiden vunna 2012 esittämät vetmukset keskittyivät tapauksiin, jissa perusikeuksia, ympäristöä, sisämarkkinita ja mistusikeuksia kskevaa Eurpan uninin lainsäädäntöä väitettiin riktun; kats, että vetmukset sittavat, että Eurpan uninin lainsäädännön puutteellinen täytäntöönpan tai virheellinen sveltaminen n edelleen yleistä ja laajalle levinnyttä; kats sen vuksi, että uninin säännöstö ei lpulta täysin täytä sille asetettuja dtuksia; 2. panee merkille, että esitetyt vetmukset kskevat usein perusikeuksia ja niissä tetaan esiin etenkin sellaisia kysymyksiä, jtka liittyvät vammaisten henkilöiden ikeuksiin, lasten ikeuksiin, mistusikeuksiin, ikeuteen liikkua vapaasti ilman minkäänlaista syrjintää, ilmaisunvapauden ja yksityisyyden turvaamiseen, yhdistymisvapauteen sekä ikeuteen tutustua asiakirjihin ja saada tieta; kehttaa jäsenvaltiita kunniittamaan edellä mainittuja ikeuksia perusspimuksen määräysten mukaisesti ja kehttaa kmissita ryhtymään tarvittaviin timiin velvittaakseen sellaiset jäsenvaltit, jissa kyseisiä ikeuksia ei täysin kunniiteta, kurmaan umpeen kansallisen lainsäädännön ja Eurpan uninin kansalaisten perusikeuksien välinen er; 3. krstaa, että kansalaisiin khdistuu jatkuvasti syrjintää usknnn tai vakaumuksen, vammaisuuden, vähemmistöryhmään kuulumisen, iän tai sukupulisen suuntautumisen perusteella; varittaa erityisesti, että rmaniväestön ssiaalisessa integritumisessa n edelleen esteitä kaikkialla uninin alueella; kehttaa siksi kmissita helpttamaan hallitusten välistä yhteistyötä tällä alalla, tarjamaan riittävästi rahitusta rmaniväestön ssiaalista integritumista edistävien kansallisten strategiiden tteuttamista varten sekä valvmaan aktiivisesti näiden strategiiden tulksekasta tteuttamista jäsenvaltiissa; 4. kehttaa kmissita esittämään säädösehdtuksen, jlla ratkaistaan lpullisesti väestörekisteriasiakirjjen ja niiden vaikutusten vastavuriseen tunnustamiseen liittyvät ngelmat; 5. kehttaa uudelleen jäsenvaltiita varmistamaan kaikkien Eurpan uninin kansalaisten ja heidän perheidensä vapaa liikkuvuus ilman seksuaaliseen suuntautumiseen tai kansallisuuteen perustuvaa syrjintää; kehttaa jäsenvaltiita uudelleen panemaan täysimääräisesti täytäntöön direktiivin 2004/38/EY 2 ja 3 artiklassa myönnetyt ikeudet niin, että ne kattavat eri sukupulta levien pulisiden lisäksi myös rekisteröidyn kumppanin, ktitaluden jäsenen tai sellaisen kumppanin, jnka kanssa Eurpan uninin kansalaisella n asianmukaisesti tdistettu vakituinen suhde, myös sillin kun pari n samaa sukupulta, vastavurisen tunnustamisen, yhdenvertaisuuden, syrjimättömyyden, ihmisarvn sekä yksityis- ja perhe-elämän kunniittamisen periaatteiden perusteella; vaatii kmissita tässä yhteydessä varmistamaan, että direktiiviä svelletaan tiukasti; PR\ dc 5/25 PE v01-00

6 6. panee merkille, että vetmuksissa usein käsitelty aihe n ympäristö, mikä sittaa, että viranmaiset jättävät tistuvasti hulehtimatta lunnn mnimutisuuden ja eksysteemien sujelusta sekä siitä, että turvataan kansanterveyden krkeimmat standardit; panee erityisesti merkille, että jätehullsta, vedestä sekä ympäristöä ja kansanterveyttä kskevien hankkeiden ja timenpiteiden vaikutusten arviinnista esitetään paljn vetmuksia; kehttaa kmissita vahvistamaan ympäristölainsäädäntöä ja varsinkin varmistamaan sen mitteetn täytäntöönpan; pitää valitettavana, että jtkin jäsenvaltit eivät pyrkimyksistään hulimatta le löytäneet kestäviä ratkaisuja jätehulta kskeviin ngelmiin; 7. panee lisäksi merkille, että Eurpan uninin kansalaiset khtaavat edelleen esteitä sisämarkkinilla, erityisesti käyttäessään ikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen yksilöinä, työntekijöinä sekä tavariden ja palvelujen tuttajina ja kuluttajina; humauttaa erityisesti, että rajatylittävä ikeudellinen yhteistyö ja sen tehkkuus vat edelleen keskeisiä hulenaiheita; tteaa kaiken kaikkiaan, että entistä vahvempi rajatylittävä yhteistyö ja yhdenmukaistaminen auttavat humattavasti kansalaisten ikeuksien turvaamista ja taluden elvyttämistä; 8. panee merkille, että vetmusvalikunta n pyrkinyt tumaan julki mnien kansalaisten tiveen sellaisesta Eurpan uninin lainsäädäntökehyksestä, jka tarjaisi sekä lemmikkieläimille että irrallaan tavatuille eläimille kattavampaa turvaa ja parannuksia eläinten hyvinvintiin; 9. krstaa, että li tärkeää perustaa Espanjan rannikklakia käsittelevä työryhmä, jka n tutkinut tarkkaan asiaa kskevia vetmuksia ja kyseiseen lakiin tehtäviä muutksia; krstaa jälleen kerran, että tässä yhteydessä n tärkeää lla surassa yhteydessä Espanjan kansallisiin viranmaisiin, ja suhtautuu myönteisesti tulevaan yhteistyöhön paremman tasapainn löytämiseksi mistusikeuksien ja ympäristönsujelun välille; 10. suhtautuu myönteisesti valikunnan Berliiniin suuntautuneesta tiednhankintamatkasta tehtyihin päätelmiin nurisn ja perheiden hyvinvinnista ja varsinkin rajatylittävistä hultajuusasiista; panee kuitenkin merkille, että jatkuvasti saapuvista tätä aihetta kskevista vetmuksista päätellen ngelma n selvästi edelleen lemassa ja samanlaisia tapauksia n tutu valikunnan tietn muistakin jäsenvaltiista, varsinkin Tanskasta; 11. kats, että parempi hallint ja tehkkaammat ikeussujakeint liittyvät suraan avimuuteen ja tiedn saatavuuteen; 12. panee edellä mainitun perusteella merkille, että yleistä mielipidettä mittaavan Eurbarmetri-tutkimuksen mukaan vain 36 prsenttia uninin kansalaisista kats levansa hyvin perillä ikeuksistaan ja vain 24 prsenttia kkee levansa hyvin perillä siitä, mitä he vivat tehdä, js heidän ikeuksiaan ei kunniiteta; krstaa siksi, että tiedn saatavuutta n välttämättä parannettava ja kansallisten sekä Eurpan uninin eri timielinten työnjaka selvennettävä, jtta vetmukset ja kantelut sataan sittaa ikeisiin elimiin; 13. kehttaa kmissita erityisesti mukkaamaan Näin käytät ikeuksiasi -verkkprtaalia käyttäjäystävällisemmäksi ja tiedttamaan sen lemassalsta Eurpan uninin kansalaisille; PE v /25 PR\ dc

7 14. pitää tarpeellisena entistä käytännöllisemmän ja näkyvämmän vetmusverkkprtaalin perustamista vuden 2013 lppuun mennessä vetmusmenettelyn käyttämisen helpttamiseksi sekä vetmuksia ja muita ikeussujamekanismeja kskevan arvkkaan tiedn tarjamiseksi; kehttaa lisäämään vetmusikeuden näkyvyyttä parlamentin verkksivustn alitussivulla; 15. painttaa, että vetmusvalikunnalla n muiden timielinten, elinten ja välineiden, kuten eurppalaisen kansalaisalitteen, Eurpan ikeusasiamiehen, Eurpan kmissin ja tutkintavalikuntien, rinnalla itsenäinen ja selvästi määritelty rli jkaisen yksittäisen kansalaisen yhteyspisteenä; krstaa myös, että vetmusvalikunnan n jatkssakin ltava kiinnekhta kansalaisille, jiden ikeuksia n lukattu; 16. suhtautuu myönteisesti valikunnan ja Eurpan ikeusasiamiehen rakentavaan yhteistyöhön; kannattaa ikeusasiamiehen timia, jtka kskevat Eurpan uninin timielinten, elinten ja laitsten timinnassa tapahtuneita hallinnllisia epäkhtia; 17. suhtautuu myönteisesti jatkuvaan yhteistyöhön Eurpan kmissin kanssa; krstaa kuitenkin, että valikunnan asiantuntijille n kerrttava rikkmusmenettelyjä kskevasta kehityksestä kattavasti ja hyvissä ajin; pyytää kmissita pitämään vetmuksia ja kanteluita samanarvisina rikkmusmenettelyjen käynnistämisen suhteen; kehttaa lisäksi kmissita timittamaan valikunnalle yksityiskhtaiset tiedt ja tilastllisen selvityksen kaikista kmissin tutkimista kanteluista; 18. krstaa, että mahdllisuus käyttää EU:n timielinten hallussa levaa tieta kiinnstaa ensisijaisesti niitä kansalaisia, jiden tavitteena n ymmärtää päätöksenten pliittisia ja taludellisia taustja; kats, että kmissi visi lisätä tutkimuksia ja rikkmusasiita kskevien tietjen saatavuutta vaarantamatta tutkimusten tarkitusta ja että ylivimainen yleinen etu visi hyvin lla riittävä peruste näihin asiakirjihin tutustumiselle, erityisesti tapauksissa, jissa vi lla kyse perusikeuksista, ihmisten tai eläinten terveydestä ja ympäristön sujelemisesta peruuttamattmalta vahinglta tai keskeneräisestä ikeudenkäynnistä, jka kskee vähemmistön syrjintää tai ihmisarvn lukkaamista, kunhan sujataan liikesalaisuudet sekä ikeustapauksiin, kilpailuasiihin ja henkilöstöasiakirjihin liittyvät arkalunteiset tiedt; 19. panee erityisesti merkille SOLVIT-ngelmanratkaisuverkn suuren merkityksen sisämarkkinalainsäädännön täytäntöönpann liittyvien ngelmien paljastamisessa ja ratkaisussa; kannustaa lisäämään tämän EU-tasn välineen käyttöä varmistamalla, että jäsenvaltit hulehtivat riittävän henkilöstön järjestämisestä kansallisiin SOLVITkeskuksiin; 20. tähdentää, että perusspimuksen mukainen Eurpan uninin timielinten timintakenttä sellaisena kuin ikeudellinen yksikkö n sen vahvistanut n enemmän kuin pelkkä uninin timivaltuuksien summa; kehttaa Eurpan kmissita tulkitsemaan vetmuksia tämän keskeisen ajatuksen phjalta; 21. pitää valitettavana useiden jäsenvaltiiden laiminlyöntejä Eurpan uninin lainsäädännön saattamisessa saksi kansallista lainsäädäntöä ja täytäntöönpanssa ja kats, että tämä tistuva epäkhta tekee vetmusvalikunnan työstä edelleen tarpeellista; kehttaa näin llen jäsenvaltiita täysimittaiseen avimuuteen Eurpan PR\ dc 7/25 PE v01-00

8 uninin lainsäädännön saattamisessa saksi kansallista lainsäädäntöä ja sveltamisessa sekä kats tämän tavitteen kannalta välttämättömäksi parantaa vastavurisuuteen perustuvaa yhteistyötä jäsenvaltiiden parlamenttien ja hallitusten kanssa; 22. suhtautuu myönteisesti Eurpan kansalaisten teemavuteen 2013; kehttaa kaikkia uninin ja jäsenvaltiiden timielimiä ja elimiä parantamaan tänä vunna Eurpan uninin kansalaisille ja asukkaille tarjttavia palveluita perusspimuksissa vahvistettujen periaatteiden ja tässä mietinnössä esitettyjen tsiasiiden perusteella; 23. humauttaa, että vetmusmekanismi ei le pelkästään palvelu vaan myös jkaisen Eurpan uninin kansalaisen ja asukkaan ikeus; lupaa tehdä vetmusmenettelystä entistä tehkkaamman, avimemman ja pulueettman mutta säilyttää samalla vetmusvalikunnan jäsenten sallistumisikeudet, jtta vetmusten käsittelytapa kestää ikeudellisen tarkastelun myös menettelyikeudelliselta kannalta; 24. krstaa, että tiednhankintamatkilla n leellinen merkitys vetmusmenettelyssä sekä parlamentaarisena sallistumisikeutena että velvllisuutena vetmuksen esittäjiä khtaan; vahvistaa j vetmusvalikunnan aiemmassa mietinnössä esitetyn tarpeen tiednhankintamatkjen valmistelua, tteutusta ja arviintia kskeville tarkemmille kirjallisille menettelysäännöille, jilla varmistetaan, että kaikilla tiednhankintamatkalle sallistuneilla jäsenillä n ikeus esittää ma näkemyksensä saaduista tiedista ja että kaikilla valikunnan jäsenillä n mahdllisuus sallistua päätöksentekn vetmusvalikunnan tekemistä päätelmistä ja susituksista; 25. kehttaa puheenjhtajakkusta vahvistamaan vetmusvalikunnan tutkivaa rlia ja ttamaan humin valikunnan erityisen lunteen antamalla ehdtetuille tiednhankintamatkille hyvissä ajin täyden tukensa; 26. pitää julkisten kuulemisten järjestämistä hyödyllisenä tapana tutkia tarkasti vetmusten esittäjien esille ttamia kysymyksiä; kiinnittää humita esimerkiksi epätavanmaisten energialähteiden tutkimista ja hyödyntämistä kskevaan julkiseen kuulemistilaisuuteen, jssa käsiteltiin Eurpan uninin kansalaisten vetmuksissa esiin nstamia tämän alan hulenaiheita; tteaa, että päätöksentek kuuluu viime kädessä jäsenvaltiille, kunhan Eurpan uninin lainsäädäntöä nudatetaan täysimääräisesti; 27. dttaa innkkaasti riittävästi tuenilmaisuja saaneita eurppalaisia kansalaisalitteita kskevien julkisten kuulemistilaisuuksien järjestämistä yhdessä asiasta vastaavan lainsäädäntövalikunnan kanssa; kats edelleen, että tämä uusi väline vahvistaa uninin demkraattisia timielimiä ja tekee Eurpan uninin kansalaisuuden käsitteestä mielekkään; 28. kats, että vetmusvalikunta visi parhaiten hulehtia tehtävästään ja vastuustaan ja valikunnan näkyvyyttä, tehkkuutta, vastuullisuutta ja avimuutta vitaisiin parhaiten lisätä, js valikunnan valmiuksia tuda Eurpan uninin kansalaisille tärkeitä kysymyksiä täysistunnn käsiteltäväksi lisättäisiin ja valikunnan kykyä kuulla tdistajia, tteuttaa tutkimuksia ja järjestää paikan päällä pidettäviä kuulemistilaisuuksia parannettaisiin; PE v /25 PR\ dc

9 29. pyytää puheenjhtajakkusta tutkimaan, tarvitaank edellä mainittujen tiednhankintamatkja ja täysistuntkäsittelyjä kskevien mudllisten vaatimusten tteuttamiseksi työjärjestyksen muuttamista; 30. kehttaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman ja vetmusvalikunnan mietinnön neuvstlle, kmissille, Eurpan ikeusasiamiehelle, jäsenvaltiiden hallituksille ja parlamenteille, niiden vetmusvalikunnille ja ikeusasiamiehille tai vastaaville timivaltaisille elimille. PR\ dc 9/25 PE v01-00

10 PERUSTELUT Vetmusikeus Eurpan uninin kansalaisten ja asukkaiden ikeus vedta Eurpan parlamenttiin jk yksilöinä tai yhdistysten pulesta n sekä spimuksessa Eurpan uninin timinnasta (227 artikla) että Eurpan uninin perusikeuskirjassa (44 artikla) myönnetty pitkäaikainen ikeus. Vetmusikeus n tärkeä demkratian väline, sillä se tarjaa Eurpan parlamentin jäsenille käytännön näkökulman kansalaisia kskeviin asiihin ja sittaa samalla, että Eurpan parlamentti n valmis suraan timintaan kansalaisten ikeuksien edistämiseksi ja sujelemiseksi. Vetmusvalikunnan jäsenet tarkistavat jkaisesta esitetystä vetmuksesta, täyttyvätkö siinä käsiteltäväksi ttamisen edellytykset, analysivat vetmuksen sisällön ja ryhtyvät tarvittaviin timiin. Usein käytetty timenpide n sura vurpuhelu muiden Eurpan parlamentin valikuntien ja timielinten kanssa. Etenkin Eurpan kmissita pyydetään usein tutkimaan vetmuksen khteena levaa asiaa tai antamaan siitä lausunt. Valikunta vi myös lla yhteydessä kansallisiin viranmaisiin tai pysyviin edustustihin, järjestää tiednhankintamatkja ja laatia valikunta-alitteisia mietintöjä. Jäsenet pyrkivät vastaamaan vetmusten esittäjille antamalla päätelmiä tai susituksia tai hjaamalla heidät muiden timielinten tai laitsten puleen. Kansalaisuuden merkitys Vunna 2012 vetmusvalikunnan (PETI) jäsenet käyttivät paljn aikaa ja energiaa keskustellakseen kansalaisuuden merkityksestä ja niistä esteistä, jita Eurpan uninin kansalaiset yhä khtaavat pyrkiessään käyttämään ikeuksiaan. Vetmusvalikunta li erityisen tyytyväinen eurppalaisen kansalaisalitteen käyttöönttn 1. huhtikuuta Eurppalainen kansalaisalite n ensimmäinen rajatylittävän sallistavan demkratian väline, ja se tarjaa kansalaisille mahdllisuuden sallistua aktiivisesti uninin timintalinjjen ja lainsäädännön laatimiseen. Tässä kehityksessä PETI-valikunnalla n ensisijaisen tärkeä rli sellaisten julkisten kuulemistilaisuuksien riippumattmana järjestäjänä, jtka kskevat riittävästi tuenilmaisuja saaneiden kansalaisalitteiden aihepiirejä, yhdessä asiasta vastaavan lainsäädäntövalikunnan kanssa. Tukkuussa jäsenet keskustelivat Eurpan kmissin varapuheenjhtajan Marš Šefčvičin kanssa. Tämä ilmitti keskustelun aikana, että ensimmäinen eurppalainen kansalaisalite, eurppalaista nurisplitiikkaa kskeva Fraternity alite, li symblisesti rekisteröity. Vetmusvalikunta ehdtti maaliskuun täysistunnssa Brysselissä tärkeää keskustelua, jnka aikana Eurpan parlamentti hyväksyi vetmusvalikunnan valikunta-alitteisen mietinnön katsauksesta Eurpan uninin kansalaisuuteen vunna 2010 (esittelijä: Adina-Iana Vălean). Mietintö, jhn antivat lausuntnsa kulttuuri- ja kulutusvalikunta, sisämarkkina- ja kuluttajansujavalikunta sekä perusspimus-, työjärjestys- ja timielinasiiden valikunta, painttui EU:n kansalaisten liikkumisvapautta ja perusikeuksien turvaamista kskeviin kysymyksiin, ja siinä käsiteltiin erityisesti samaa sukupulta levien parien sekä rmaniväestön ikeuksien tteumista estäviä tekijöitä. Mietinnön tarkituksena n lisätä saltaan tietisuutta ja keskustelua kansalaisuuden merkityksestä Eurpan uninissa. PE v /25 PR\ dc

11 Alkuvudesta PETI-valikunta sallistui myös kansalaisvapauksien sekä ikeus- ja sisäasiiden valikunnan työhön antamalla lausunnt kahdesta keskeisestä mietinnöstä. Lausunnssaan, jka kski vuden 2013 nimeämistä Eurpan kansalaisten teemavudeksi, PETI-valikunta kehtti ryhtymään timenpiteisiin, jtta uninin kansalaiset saisivat tietää valikunnan ja Eurpan ikeusasiamiehen työstä ja saisivat näin paremmin hyödyntää ja pulustaa uninin lainsäädännön mukaisia ikeuksiaan (valmistelija: Niklas Salavraks). Tinen lausunt kski perusikeus- ja kansalaisuushjelman perustamista kaudelle , ja siinä PETI-valikunta vaati lisäämään selkeät viittaukset vammaisten henkilöiden ikeuksiin sekä varaamaan riittävästi rahitusta ja jakamaan hjelman kautta myönnetyt varat harkitusti ja avimesti. Näistä mlemmista aiheista n esitetty useita vetmuksia (valmistelija: Adina-Iana Vălean). Jatkaakseen keskustelua kansalaisuuden merkityksestä Eurpan uninissa PETI-valikunta päätti järjestää yhteisen kuulemistilaisuuden kansalaisvapauksien sekä ikeus- ja sisäasiiden valikunnan ja kmissin kanssa 19. helmikuuta Taluskriisin vaikutus kansalaisuuden merkitykseen Vunna 2012 taluskriisi vaikutti edelleen syvästi useimpiin Eurpan uninin alueisiin ja vähensi npeasti satjen tuhansien taluksien hyvinvintia. Tämä tsiasia n saanut mnet Eurpan uninin kansalaiset epäilemään niin jäsenvaltiiden kuin Eurpan unininkin demkraattisten timielinten tilaa sekä tapaa, jlla Eurpan parlamentin päätökset tehdään. Syyskuussa vetmusvalikunta käsitteli pitkään vetmusta, jka kski juuri edellä kuvattua kysymystä. Yli kansalaisen allekirjittamassa vetmuksessa kannatetaan taludellisen liitthallinnn perustamista Eurpan uniniin. Kyseisellä finanssipliittisella liitlla lisi demkraattinen vastuu Eurpan parlamentille, ja se tisi mukanaan kilpailukykyä ja työllisyyttä lisääviä rakenteellisia uudistuksia. Vetmuksen esittäjät kannattivat myös Eurpan tulevaisuutta käsittelevän valmistelukunnan perustamista vuden 2014 Eurpan parlamentin vaalien jälkeen. Keskustelun aikana PETI-valikunnan jäsenet livat yhtä mieltä siitä, että nykyinen taluskriisi lukkaa sekä kansalaisten taludellisia ikeuksia että heidän ssiaalisia ja pliittisia ikeuksiaan, jtka n myönnetty perusspimuksessa ja Eurpan uninin perusikeuskirjassa. Epäilemättä demkratian rapautuminen tuntuu laajalti kk uninin alueella, ja laajaa julkista keskustelua kaivataan kipeästi. Edellä esitetyistä syistä PETI-valikunta päätti ehdttaa, että vunna 2013 järjestettäisiin julkinen kuulemistilaisuus kansalaisten ikeuksista ja taluskriisistä. Yhdessä perusspimus-, työjärjestys- ja timielinasiiden valikunnan kanssa järjestettävään kuulemistilaisuuteen sallistuu kansalaisia kaikista jäsenvaltiista, ja siinä käsitellään sellaisia keinja ja välineitä, jilla lisätään demkraattista vastuuta ja sallistumista. Hyvän hallinnn ja EU:n lainsäädännön asianmukaisen täytäntöönpann vaatimus Oikeus hyvään hallintn n perusikeus, jlla varmistetaan, että kansalaisten kysymykset, ngelmat ja muut asiat käsitellään pulueettmasti, ikeudenmukaisesti ja khtuullisessa ajassa. Viime vusina mnet vetmukset vat sittaneet, että kansalaiset jutuvat yhä useammin suraan tekemisiin uninin hallinnn kanssa ja että heidän tällöin khtaamansa PR\ dc 11/25 PE v01-00

12 mielivaltaisuus, ikeudellinen epävarmuus ja avimuuden puute saattavat vähentää Eurpan uninin kansalaisten luttamusta uninin timielimiä khtaan. Tämän vuksi PETI-valikunta anti huhtikuussa ikeudellisten asiiden valikunnalle lausunnn, jssa se ilmaisi hulensa, että ikeutta hyvään hallintn ei turvata tarpeeksi. Lausunnssa suhtauduttiin myönteisesti ehdtukseen uudesta hallinnllista menettelyä kskevasta säännöksestä mutta samalla krstettiin rikkmismenettelyjä ja eturistiriitja kskevien erityissäännösten tarvetta (valmistelija: Margrete Auken). Eurpan uninin lainsäädännön asianmukainen täytäntöönpan n myös lennainen edellytys, jtta varmistetaan demkraattisen hallinnn legitimiteetti ja kansalaisten täysimääräinen mahdllisuus käyttää ikeuksiaan. Erillisessä lausunnssaan ikeudellisten asiiden valikunnalle PETI-valikunnan jäsenet humauttivat, että kansalaisyhteiskunnan järjestöt käyttävät edelleen vetmusmekanismia ilmittaakseen ja valittaakseen siitä, että jäsenvaltiiden viranmaiset eri tasilla eivät nudata uninin lainsäädäntöä. PETIvalikunnan jäsenet krstivat erityisesti, että kansalaiset eivät edelleenkään juuri tunne rikkmusmenettelyjä ja että he vat epävarmja sekä yhteisön ikeuden svellettavuudesta tapauksissa, jissa uninin säädöksiä ei le saatettu ajissa saksi kansallista lainsäädäntöä, että perusikeuskirjan nykyisestä sveltamisalasta. PETI-valikunta vaati näin llen, että pyrittäisiin knkreettisesti lisäämään avimuutta tarjamalla paremmin saataville valituksia, rikkmusasiakirjja ja muita valvntamekanismeja kskevia tietja (valmistelija: Lidia Janna Geringer de Oedenberg). Perusikeuksien kunniittaminen Aiempien vusien tapaan perusikeudet vat edelleen vetmusvalikunnan vastaanttamien vetmusten pääasiallinen aihe. Vunna 2012 esitettiin xx vetmusta, jissa ilmitettiin jnkinasteisesta perusikeuksien lukkauksesta ja pyydettiin Eurpan uninin perusikeuskirjassa ja perusspimuksissa vahvistettujen eurppalaisten arvjen parempaa turvaamista. Tämä n xx prsenttia kaikista vunna 2012 esitetyistä vetmuksista, kun vusina 2011, 2010, 2009 vastaava luku li xx prsenttia. Eurpan uninilla ja sen timielimillä n velvllisuus nudattaa, sujella ja edistää uninin kansalaisten perusikeuksia sekä taata ne. Vetmusvalikunnalla n tärkeä rli tämän velvllisuuden nudattamisessa, sillä sen erityistehtävänä n etsiä tumiistuinlaitksen ulkpulisia ikeussujakeinja vetmusten esittäjien pulesta ja auttaa näin kansalaisia käyttämään perusikeuksiaan sekä sveltamaan asianmukaisesti perusikeuskirjan ja perusspimusten arvja ja periaatteita. Tätä tehtäväänsä vetmusvalikunta tteutti antamalla kansalaisvapauksien sekä ikeus- ja sisäasiiden valikunnalle lausunnn perusikeuksien tilanteesta Eurpan uninissa ( ) (valmistelija: Adina-Iana Vălean). Lausunnssa kiinnitettiin humita kansalaisiin khdistuvaan jatkuvaan syrjintään usknnn tai vakaumuksen, vammaisuuden, vähemmistöryhmään kuulumisen, iän tai sukupulisen suuntautumisen perusteella. Lisäksi siinä pidettiin valitettavana tiedtusvälineiden vapauden rajittamista, jka yleisesti heikentää tiedtusvälineiden tasapulisuutta. Mietinnössä muistutettiin myös, että kansalaisilla n ikeus liikkua ja leskella vapaasti Eurpan uninin alueella, ja krstettiin, että ssiaaliturvaetuuksien, eläkkeiden ja terveydenhulln siirrettävyys sekä ammattipätevyyden PE v /25 PR\ dc

13 ja henkilötietja kskevien asiakirjjen sekä niiden vaikutusten tunnustaminen vat tärkeitä ikeuksia. Vammaisten henkilöiden ikeudet Vetmusvalikunta sallistui aktiivisesti klmanteen Eurpan vammaisparlamenttiin 5. julukuuta Mnet vetmukset kertvat vammaisten henkilöiden khtaamista vaikeuksista ja siitä, että vammaisten henkilöiden ikeuksia kskevassa YK:n yleisspimuksessa vahvistetut perusikeudet ja -vapaudet eivät tteudu heidän khdallaan. PETI-valikunnan jäsenet suhtautuvatkin erittäin vakavasti velvllisuuteensa luda kehykset yleisspimuksen täytäntöönpanlle ja viittaavat työssään siihen järjestelmällisesti. Vammaisparlamentin aikana PETI-valikunnan jäsenet humauttivat, että kansalaiset tuvat säännöllisesti vetmusvalikunnan tietn puutteita nykyisen vammaisten henkilöiden yhdenvertaisen khtelun periaatteen tteutumisessa. Nämä puutteet estävät heitä käyttämästä Eurpan uninin kansalaisen ikeuksiaan, kuten nrmaalia sallistumista petukseen sekä mahdllisuutta tehdä työtä, hankkia vakuutus tai rahitusta tai käyttää julkisia kulkuneuvja. PETI-valikunnan jäsenet muistuttivat sallistujia siitä, että j vunna 2009 valikunta vastaantti yli miljnan henkilön allekirjittaman vetmuksen, jssa pyydettiin vammaisille henkilöille laajempaa turvaa kaikilla Eurpan uninin plitiikan alilla. Tisessa, tureemmassa vetmuksessa ilmitettiin, että jtkin jäsenmaat käyttävät väärin EU:n rakennerahastja, mikä hankalittaa vammaisstrategian tavitteiden tteuttamista. PETIvalikunta kehtti kmissita tekemään esteettömyydestä vammaisten henkilöiden kannalta edellytyksen kaikissa Eurpan uninin rahittamissa hankkeissa. Sananvapauden ja yksityisyyden turvaaminen Yksi kiistellyimmistä aiheista Eurpan parlamentissa vuden 2012 alkupulella li keskustelu kansainvälisestä väärentämisenvastaisesta kauppaspimuksesta (ACTA). PETIvalikunnan puheenjhtaja Erminia Mazzni ja ACTA-spimuksen Eurpan parlamentin esittelijä David Martin, jka n asiasta vastaavan kansainvälisen kaupan valikunnan jäsen, ttivat helmikuussa virallisesti vastaan vetmuksen, jnka li allekirjittanut yli kaksi ja puli miljnaa ihmistä. Vetmuksen allekirjittajat vastustivat ACTA-spimusta sillä perusteella, että se lisi lukannut sananvapauteen ja yksityisyyteen liittyviä kansalaisten perusikeuksia. Sinä päivänä, jllin vetmus luvutettiin, lehdistölle annettuja lausuntja julkaistiin ja levitettiin laajasti. Kesäkuussa asiasta keskusteltiin PETI-valikunnan kuukausittaisessa kkuksessa. Paikalla li vetmuksen esittäjiä, jtka varittivat parlamentin jäseniä, että vunna 2012 Eurpan uninin timielinten vastuullisuus ja kyky vastata kansalaisten tarpeisiin punnittaisiin. Kansainvälisen kaupan valikunnan jäsenet, myös esittelijä David Martin, pahittelivat, ettei kmissi llut yrittänyt tarkistaa ACTA-spimuksen sisältöä, vaikka kansalaiset livat esittäneet laajasti kritiikkiä ja ilmaisseet hulestuneisuutensa. PETI-valikunnan jäsenistä selvä enemmistö li lpulta ACTA-spimuksen hylkäämisen kannalla, ja valikunta päätti välittää kyseisen kannan asiasta vastaaville Eurpan parlamentin lainsäädäntövalikunnille. Kaikki viisi asiasta vastaavaa lainsäädäntövalikuntaa (kehitysyhteistyövalikunta, kansalaisvapauksien sekä ikeus- ja sisäasiiden valikunta, ikeudellisten asiiden PR\ dc 13/25 PE v01-00

14 valikunta sekä kansainvälisen kaupan valikunta) hylkäsivät spimuksen missa kkuksissaan. Heinäkuun täysistunnssa kk Eurpan parlamentti hylkäsi ACTAspimuksen ylivimaisella enemmistöllä: 478 ääntä vastaan ja vain 39 pulesta (146 tyhjää). Asiakirjjen ja tietjen saatavuus Marraskuussa vetmusvalikunta käsitteli vetmusta, jka kski EU:n perusikeuskirjassa turvattua perusikeutta saada tutustua asiakirjihin. Kyseinen tapaus kski yli 80-vutiasta Espanjan kansalaista, jnka isä li pidätetty ja telitettu Espanjan sisällissdan aikana ( ) ja jka kerti PETI-valikunnan jäsenille, että kansalliset tumiistuimet ja viranmaiset livat evänneet häneltä ikeuden saada tutustua asiakirjihin, jiden hän väitti levan lemassa. Vaikka kmissi pahitteli, että tapaus ei kuulu Eurpan uninin timivallan piiriin, PETIvalikunta viittasi sekä perusikeuskirjaan että 14. syyskuuta 2011 annettuun Eurpan parlamentin päätöslauselmaan asiakirjjen julkisuudesta, jssa j krstettiin, että jäsenvaltiiden viranmaiset eivät useinkaan kunniita kansalaisten ikeutta tietn, ja vaadittiin jäsenvaltiiden taslle lisää avimuutta. Keskustelun päätteeksi PETI-valikunta päätti ttaa yhteyttä kansallisiin viranmaisiin niin paikallisella, alueellisella kuin kansallisellakin taslla ja kehttaa niitä helpttamaan vetmuksen esittäjän tutkimuksia ja varmistamaan, että Espanja allekirjittaa ja ratifii Eurpan neuvstn yleisspimuksen virallisten asiakirjjen saatavuudesta (CETS nr 205). Yhdistymisvapauteen liittyvien valintjen kunniittaminen Sekä Eurpan uninin perusikeuskirjassa että Eurpan ihmisikeusspimuksessa myönnetään kansalaisille ikeus yhdistymisvapauteen. Tisinaan vetmusvalikunnalle lähetetään silti vetmuksia, jissa pyydetään kunniittamaan negatiivisia vapauksia. Vunna 2012 PETI-valikunta jatki työtään sellaisen pitkäaikaisen vetmuksen parissa, jka n tästä hyvä esimerkki. Vunna 2008 rutsalainen kristillisten yrittäjien yhdistys kerti, että yhdistyksen jäseniä li uhattu ja pelteltu, kska he kieltäytyvät allekirjittamasta Rutsin ammattiyhdistysten tekemiä työehtspimuksia usknnllisista syistä. He katsivat, että vapaus lla kuulumatta mihinkään yhdistykseen n samanarvinen yksilöllinen ikeus kuin yhdistymisvapauskin, ja pyysivät näin llen kunniitusta negatiiviselle yhdistymisvapaudelleen. Vaikka kmissi pysyy kannassaan, että kyse n Rutsin sisäisestä asiasta, jlla ei le yhteyttä Eurpan uninin lainsäädäntöön, PETI-valikunnan jäsenet vat edelleen hulissaan mahdllisesta kansalaisten perusikeuksien rikkmisesta ja jatkivat vunna 2012 vetmuksen käsittelyä esittämällä kmissille suullisesti vastattavan kysymyksen ja lupaamalla keskustella asiasta vuden 2013 alkupulella. Tämä vetmus n muistutus siitä, että vetmusvalikunnan työ eraa humattavasti kmissin ja ikeuslaitksen työstä. Jtta kansalaisuuden käsitteellä lisi knkreettinen merkitys, PETI-valikunnan jäsenten tärkein velvllisuus n tutkia vetmuksissa esitettyjä vaatimuksia etenkin perusikeuksien turvaamisen kannalta ja varmistaa, että EU:n lainsäädännön käsittely ja tulkinta timielinten taslla ei muutu justamattmaksi, jähmeäksi tai kansalaisten arkielämästä irrallaan levaksi. PE v /25 PR\ dc

15 Omistusikeudet Vuden 2012 alussa vetmusvalikunta perusti epävirallisen työryhmän, jhn kuului jäseniä kaikista pliittisista ryhmistä, keskustelemaan pitkään esillä lleesta kysymyksestä, jka kski mistusikeuksien kunniittamista Espanjassa ja erityisesti maan rannikklakia. Maaliskuun ja marraskuun välillä pidettiin kuusi kkusta, jissa jäsenet käsittelivät 74:ää asiasta esitettyä vetmusta. Esiin nusi paljn erilaisia kysymyksiä, varsinkin kiinteistönmistajien ikeudellinen epävarmuus sellaisen lain takia, jta n vetmusten mukaan svellettu taannehtivasti ja mnien vetmusten esittäjien tapauksissa mielivaltaisesti. Huhtikuussa työryhmä järjesti keskustelun kahden Espanjan maatalus-, elintarvike- ja ympäristöministeriön edustajan kanssa. Kuten rannikkasiista vastaava valtisihteeri li työryhmälle ilmittanut, hallitus ehdtti rannikklakiin muutksia lkakuussa. Vuden 2012 lppuun mennessä lakilunns li kansallisen lainsäädäntömenettelyn tarkistusvaiheessa. Vurpuhelu Espanjan viranmaisten kanssa n yleisesti ttaen sittautunut myönteiseksi. Keskustelun ylläpitämiseksi ja vetmusten esittäjien perusikeuksien kunniittamisen varmistamiseksi työryhmä päätti vuden lpussa jatkaa työtään järjestämällä alkuvudesta 2013 tiednhankintamatkan Madridiin, jssa PETI-valikunnan valtuuskunta tapaa vetmusten esittäjiä, viranmaisia ja kansalaisyhteiskunnan edustajia. Ympäristön ja kansanterveyden sujelun tärkeys Vetmusvalikunta kats vakaasti, että kaikkien viranmaisten aina paikallistaslta Eurpan uninin taslle velvllisuutena n varmistaa, että lunnn mnimutisuus ja eksysteemimme säilytetään ja niitä khennetaan, ei vain erityisesti sujeltaviksi määrätyillä alueilla vaan myös kaikkialla muualla. Ympäristönsujelua ei mitenkään vida erttaa kansanterveyden edistämisestä. Saasteet ja ympäristön väärinkäyttö altistavat kansalaiset pitkäaikaisille ja usein hengenvaarallisille terveysriskeille. Vetmusvalikunta suhtautuu erittäin vakavasti kansalaisten ikeuteen terveelliseen ympäristöön ja pitää siksi terveysriskejä erttamattmana sana hankkeiden ja timenpiteiden ympäristövaikutuksia kskevaa asianmukaista arviintia. Eurpan uninin kansalaisten arkielämä ja elinkeint vat erittäin riippuvaisia ympäristön tilasta, ja vastuu krkealaatuisen sujelun takaamisesta kuuluu kiistattmasti jäsenvaltiiden viranmaisille. Nämä seikat tulevat esiin siinä, että selvä enemmistö vetmusvalikunnalle timitetuista vetmuksista kskee ympäristöä. Vunna 2012 tästä laajasta aihepiiristä esitettiin kaikkiaan xx vetmusta, mikä n xx prsenttia kaikista vetmuksista. Vunna 2011, 2010, 2009 vastaava luku li xx prsenttia. Keskeisiä mnissa vetmuksissa käsiteltyjä aiheita vat saasteet (xx), jätteet (xx), sujelu ja säilyttäminen (xx), vaikutustenarviinti (xx) ja vesi (xx). PETI-valikunnan puheenjhtaja Erminia Mazzni puhui 5. julukuuta alueiden kmitean kkuksessa, jssa käsiteltiin seitsemättä ympäristöä kskevaa timintahjelmaa ja keinja EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpann parantamiseksi. Puheenjhtaja krsti PETIvalikunnan pulesta ympäristövaikutusten arviinnista annetussa direktiivissä myönnettyä PR\ dc 15/25 PE v01-00

16 kansalaisten ikeutta tulla kuulluksi mnissa erilaisissa hankkeissa, jtka saattavat vaikuttaa ympäristöön. Liian usein PETI-valikunnalle esitetyissä vetmuksissa kansalaiset pitävät valitettavana sitä, ettei merkittävien julkisten ja yksityisten rakennusurakiden yhteydessä le järjestetty julkista kuulemista. Lisäksi puheenjhtaja Mazzni kehtti Eurpan kmissita valvmaan Eurpan alueen jätehultsuunnitelmia tarkemmin, sillä mnissa vetmuksissa n ilmitettu jätteitä kskevien direktiivien järjestelmällisestä nudattamatta jättämisestä. Puheenjhtaja muistutti kmissita vielä timielinten spimuksesta, jnka mukaan kattava ja yksityiskhtainen selvitys rikkmusmenettelyjen syistä ja tilanteesta n timitettava parlamentille hyvissä ajin. Vunna 2012 PETI-valikunnan jäsenet livat selkeästi sitä mieltä, että parempi ympäristöhallint ja tehkkaammat ikeussujamekanismit liittyvät suraan avimuuteen ja tiedn saatavuuteen. PETI-valikunnan lausunnssa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valikunnalle aiheesta "Enemmän hyötyä irti EU:n ympäristötimenpiteistä: luttamuksen lisääminen parantamalla tietämystä ja reagintia krstettiin, että tiedttamisen ja avimuuden tiukat vaatimukset vat ehdttmia edellytyksiä sille, että kansalaiset antavat hyväksyntänsä EU:n ympäristöplitiikalle (valmistelija: Giles Chichester). Jätehultkäytännöt Italiassa PETI-valikunnan tiednhankintamatka vunna 2012 Jätehult n llut tistuva ja yleistynyt aihe viime vusien vetmuksissa. Vunna 2009, 2010, 2011 sitä käsiteltiin xx vetmuksessa ja vunna 2012 j xx vetmuksessa. PETIvalikunta käytti tähän kysymykseen paljn aikaa ja resursseja j vunna 2011, ja työ huipentui helmikuussa 2012 Eurpan parlamentin hyväksyessä valikunnan valikuntaalitteisen mietinnön vetmuksen esittäjien esiin tumista kysymyksistä jätehultdirektiivin ja siihen liittyvien direktiivien sveltamisesta Eurpan uninin jäsenvaltiissa (esittelijä: Carls Jsé Iturgaiz Angul). Italian mnissa suhteissa riittämättömät jätehultkäytännöt saivat kuitenkin vetmusvalikunnan jatkamaan tätä aihepiiriä kskevien vetmusten tutkimista vunna Alkuvudesta jäsenet käsittelivät uusia vetmuksia, jtka kskivat Campanian ja Lazin alueiden jätehulta ja laittmia kaatpaikkja. Vetmusten esittäjät ja Italian viranmaiset sallistuivat keskusteluihin, jiden aikana Eurpan kmissi ilmaisi tyytymättömyytensä Italian edistymiseen sen jälkeen, kun Eurpan uninin tumiistuin anti vunna 2007 tumin, jnka mukaan Italian li nudatettava jätehultdirektiiviä. Lkakuussa 2012 kmissi päätti haastaa Italian uudelleen Eurpan uninin tumiistuimeen ja vaatia sakkrangaistusta, kska Italian viranmaiset eivät le timineet edellisen tumin mukaisesti. Edellä kuvatuista syistä PETI-valikunta päätti tehdä tiednhankintamatkan Campanian ja Lazin alueille. Valtuuskuntamatka tehtiin lkakuuta 2012, ja siihen sallistui klme jäsentä (valtuuskunnan jhtaja Judith Merkies, Margrete Auken ja PETI-valikunnan puheenjhtaja Erminia Mazzni) sekä seitsemän mukana matkustavaa jäsentä kyseisestä jäsenvaltista (Rberta Angelilli, Alfred Antnizzi, Clemente Mastella, Rbert Gualtieri, Guid Milana, David-Maria Sassli ja Nicclò Rinaldi). Valtuuskunta vieraili Malagrttan, PE v /25 PR\ dc

17 Mnti dell'ortaccin, Rian Pian dell'olmn ja A.M.A. Via Salarian kaatpaikilla lähellä Rmaa ja tapasi vetmusten esittäjiä ja viranmaisia sekä Rmassa että Naplissa. Palattuaan valtuuskunta ilmaisi paheksuvansa Lazin alueen jätehultkäytäntöjä, etenkin liiallista riippuvuutta kaatpaikista. Se ilmaisi myös levansa syvästi hulissaan alueellisten ja maakuntatasn viranmaisten selvästä kyvyttömyydestä timia avimemmin ja yhdenmukaisemmin yhdessä kuntien ja kansalaisyhteiskunnan kanssa sellaisen timivan jätehultstrategian lumiseksi, jka perustuu jätteen vähentämiseen, lajitteluun ja kierrätykseen ja jhn kuuluu myös kmpstinti ja bimekaaninen jätteidenkäsittely. Jäsenet tunnustivat kuitenkin, että nykyisen ympäristöministerin lähestymistapa asiaan n myönteinen ja rakentava ja että se ansaitsee tukea Eurpan kmissilta ja parlamentilta. Valtuuskunta li myös sitä mieltä, että Lazin alueen asiamiehen asema ja vaikutusvalta n epäsuhtainen väestön khtaamiin tdellisiin ngelmiin nähden, kun tetaan humin kauan jatkunut hämmästyttävän hun hallint ja se, että pikkeustilanteita varten myönnetyt lisävaltuudet vat haitallisia ja mnin paikin räikeässä ristiriidassa EU:n jätelainsäädännön kanssa. Lisäksi jäsenet ttesivat, että yksityistäminen n saltaan vaikuttanut jätehulln syöksykierteeseen, jlla n tuhisa vaikutus paikalliseen väestöön, ja hyödyttänyt ainastaan järjestäytyneen rikllisuuden parissa timivia ryhmiä, tisin sanen mafiaa. Muiden susitusten lisäksi valtuuskunta kehtti Italian viranmaisia käynnistämään rakentavan vurpuhelun vetmusten esittäjien ja kansalaisyhteiskunnan kanssa ja muistutti, että kansalaisilla n ikeus tulla kuulluksi. Valtuuskunta kehtti Eurpan kmissita tarjamaan riittävästi rahitusta Naplin kunnallisten viranmaisten pyrkimysten tukemiseksi sekä alittamaan näitä kustannuksia kskevat säännölliset, vusittaiset tilintarkastukset ja julkistamaan niiden tulkset kansalaisille avimessa rekisterissä. Valtuuskunta susitteli myös, että armeija vetäytyy jäteplitiikasta kknaan ja että alueen asiamiehelle pikkeuslainsäädännöllä annettu timivalta perutaan välittömästi. Ympäristöä ja kansanterveyttä kskevien hankkeiden ja timenpiteiden vaikutusten arviinti Vunna 2012 vetmusvalikunta käsitteli jälleen kerran mnia vetmuksia kansalaisilta, jtka kärsivät tiettyjen hankkeiden tai timenpiteiden vaikutuksista ympäristöön tai terveyteen tai livat hulissaan niistä. Nin xx prsenttia vunna 2012 esitetyistä vetmuksista käsitteli tätä aihepiiriä, kun edellisinä vusina vastaava luku li xx. Esimerkiksi maaliskuun valikuntakkuksessa jäsenet tivttivat uudelleen tervetulleeksi irlantilaisen viljelijän, jka li esittänyt vetmuksen vunna PETI-valikunta vieraili maatilalla vunna 2007, ja siitä lähtien jäsenet vat tukeneet vetmuksen esittäjää hänen pyrkimyksissään tulla kuulluksi ja saada anteeksipyyntö, kska läheisen tehtaan myrkyllisillä päästöillä n llut tuhisa vaikutus viljelijän ja hänen perheensä terveyteen. Myös Irlannin viranmaiset ja Irlannin viljelijäliitn entinen puheenjhtaja sallistuivat keskusteluun, jnka päätteeksi PETI-valikunnan jäsenet päättivät hankkia riippumattman arvin tällä hetkellä saatavilla levista tiedista. Myös Italian Tarrantsta ktisin levat vetmuksen esittäjät vat hulissaan liiallisten tellisuussaasteiden vaikutuksista paikallisen väestön terveyteen ja hyvinvintiin. Heidän vetmuksensa kskee erään terästehtaan erittäin krkeita diksiinipäästöjä, jtka altistavat PR\ dc 17/25 PE v01-00

18 yli perhettä krnisen sairauden riskille. Tellisuudesta ja yritystiminnasta vastaava kmissin jäsen Antni Tajani ja tellisuus-, tutkimus- ja energiavalikunnan puheenjhtaja Amalia Sartri sallistuivat vetmuksen käsittelyyn lkakuussa. Vetmus sai PETIvalikunnan jäsenet antamaan Eurpan parlamentille päätöslauselmaesityksen uudesta kestävästä ja kilpailukykyisestä terästellisuudesta. Luhintaluvat vat yleensä saaneet kielteisen vastaantn lähialueen asukkailta, jtka usein vat alusta alkaen hulissaan timinnan ympäristövaikutuksista. PETI-valikunta n lisäksi pannut merkille, että tähän kysymykseen liittyvissä vetmuksissa valitetaan usein ympäristövaikutusten arviinneista, jita pidetään epätarkkina ja yksipulisina, js niitä n edes tteutettu. Lisäksi paikallisen väestön kuulemisessa ja tiedn saatavuudessa kerrtaan järjestelmällisesti levan puutteita. Vunna 2012 PETI-valikunta käsitteli useita vetmuksia, jtka kskivat luhintatimintaa muun muassa Ranskan Angulêmessa ja Espanjan Oenciassa. Tinen vetmus, jsta käytiin humattava keskustelu marraskuussa, kski ranskalaiselle energiayhtiölle myönnettyä lupaa säilöä tnnia hiilidiksidia Ranskan Jurançniin. Vetmuksen esittäjät varittivat, että tuleva säilytyspaikka sijaitsee seismisellä alueella keskellä viininviljelysaluetta. Vetmuksen esittäjien mukaan samanlaiset hankkeet Saksassa, Alankmaissa ja Yhdysvallissa n keskeytetty niiden ympäristölle ja ihmisten terveydelle aiheuttamien merkittävien uhkien vuksi. PETI-valikunnan jäsenet vaativat Eurpan kmissita tutkimaan tapausta tarkemmin. Energia-alalla liuskeöljyn ja -kaasun kartittaminen ja hyödyntäminen hydraulisella murtamisella aiheuttaa vakavaa hulta ja vastustusta jka pulella Eurpan uninia. Vetmuksia vat viime vusina esittäneet Ranskan, Rmanian, Pulan, Bulgarian, Yhdistyneen kuningaskunnan, Saksan ja Espanjan kansalaiset. Vetmusten esittäjien mielestä EU:n nykyinen hydraulista murtamista kskeva lainsäädäntö n riittämätöntä ja siinä n hulestuttavia puutteita ja prsaanreikiä. Vetmusten esittäjät krstavat erityisesti, että tärkeitä sia EU:n ympäristölainsäädännöstä, kuten vesipuitedirektiiviä ja ympäristövaikutusten arviintia kskevaa direktiiviä, ei le tarkistettu asianmukaisesti, jtta ne kattaisivat tämän uuden tekniikan vaikutukset ja uhat ja kykenisivät vastaamaan niihin. Lisäksi vetmuksen esittäjät väittävät, että liuskeöljyn ja -kaasun kartittaminen ja hyödyntäminen n vastin muutsta khti hiilivapaata yhteiskuntaa, jka n heidän mielestään aina mahdllinen vaihteht ilmastnmuutksen hillitsemiseksi. Vetmusten esittäjät pyysivät vetmusvalikuntaa vaatimaan liuskeöljyn ja -kaasun kartittamisen ja hyödyntämisen keskeyttämistä välittömästi ja myöhemmin sen kieltämistä lainsäädännöllä. Kska tämä kysymys n kiireellinen ja kskettaa mnia kansalaisia ja jäsenvaltiita, PETIvalikunta järjesti 9. lkakuuta 2012 seminaarin liuskekaasusta yhdessä Eurpan parlamentin kansalaisikeuksien sekä perusspimus-, työjärjestys- ja timielinasiiden plitiikkayksikön kanssa. Paikalla li ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valikunnan sekä tellisuus-, tutkimus- ja energiavalikunnan esittelijöiden lisäksi vetmusten esittäjiä, asiantuntijita, alan edustajia sekä jäsenvaltiiden viranmaisia. PETI-valikunta tarjsi kaikille santtajille frumin, jssa vertailla, rinnastaa ja asettaa vastakkain eri näkemyksiä, ja tti tyytyväisenä vastaan plitiikkayksikön aiheesta valmisteleman kertmuksen. PE v /25 PR\ dc

19 On lisäksi humiitava, että vetmusvalikunta käsitteli vuden lppupulella kahta Irlannin kansalaisten esittämää vetmusta, jiden käsittelyä jatketaan tiednhankintamatkalla vunna Tinen n vunna 2006 esitetty pitkän aikavälin vetmus, jka kskee Shannn-jen suualueelle kertynyttä, läheisen alumiinitehtaan timinnasta syntynyttä myrkyllistä lietettä. Vetmuksen esittäjät varittavat, että liete saastuttaa phjavettä ja Shannn-jkea vakavasti ja krjaamattmalla tavalla. Tinen vetmus kskee rakennushanketta, jssa tunnetulle tulvariskialueelle n määrä luda tiheä rakennuskanta. Paikalliset asukkaat pelkäävät nyt, että tulvat uhkaavat heidän ktejaan. Ennen vuden 2013 tiednhankintamatkan ajankhdan varmistumista PETI-valikunnan jäsenet päättivät pyytää Irlannin pysyvältä edustustlta ja Irlannin parlamentin tutkinta-, tarkkailu- ja vetmusasiista vastaavalta valikunnalta lausuntja kyseisistä aiheista. Vesilainsäädännön täytäntöönpan Alkuvudesta vetmusvalikunta sallistui ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valikunnan työhön laatimalla lausunnn EU:n vesilainsäädännön täytäntöönpansta (valmistelija: Niklas Chuntis). Lausunnssa katstaan, että vesi n ihmiskunnan yhteinen resurssi ja julkinen hyödyke, eikä sitä saisi käyttää taludellisen hyödyn hankkimiseen. Lisäksi PETI-valikunnan jäsenet vat yhtä mieltä siitä, että veden lisi ltava kaikille kuuluva perusikeus ja että kestävä vesivarjen käyttö n ympäristön ja terveyden kannalta välttämätöntä ja että sillä n perustava merkitys ilmastn säätelyssä. Vesipuitedirektiivin npea ja asianmukainen täytäntöönpan n siten PETI-valikunnan jäsenten keskeinen hulenaihe, varsinkin kun kansalaiset tistuvasti timittavat näyttöä direktiivin mnin paikin puutteellisesta täytäntöönpansta ja sveltamisesta. J tammikuussa, saatuaan vetmuksen Yhdistyneestä kuningaskunnasta, PETI-valikunta päätti ttaa yhteyttä Sktlannin hallitukseen ja asiasta vastaavaan aluehallintn pyytääkseen selvitystä jumavesidirektiivin ja vesipuitedirektiivin puutteellisesta täytäntöönpansta. Tukkuussa PETI-valikunta kuuli espanjalaisia vetmuksen esittäjiä, jiden mukaan Jaénin lähistöllä tetaan luvattmasti vettä laittmista kaivista ja että tämä timinta vi vakavasti haitata Natura aluetta. PETI-valikunnan lausunnssa kehtettiin kmissita lpettamaan erityisesti sellaiset tuet, jtka eivät kannusta veden tehkkaaseen käyttöön, ja sittamaan sen sijaan varja erityisesti köyhälle väestönsalle ja maaseutuväestölle khdennettuihin tukiin, jtta vettä lisi kaikkien saatavilla khtuuhintaan. Samalla PETI-valikunta kehtti kmissita ja jäsenvaltiita parantamaan vesien kemiallisten saasteiden valvntaa ja niistä ilmittamista sekä pyysi kmissita laatimaan etenemissuunnitelman vesivarjen tehkkaammaksi hallinnaksi sekä suunnitelman EU:n vesien turvaamiseksi. Strategiiden lisi perustuttava vesipuitedirektiivin täytäntöönpann, EU:n veden niukkuutta ja kuivuutta kskevan plitiikan sekä EU:n vesienhita kskevan speutumisplitiikan perinphjaiseen uudelleentarkasteluun. Vetmusvalikunta päätti myös tehdä vunna 2013 tiednhankintamatkan Galiciaan, Espanjaan tutkiakseen vetmuksia, jissa ilmitetaan mnien rannikkalueiden, varsinkin useiden lunnn mnimutisuuden kannalta arvkkaiden jkisuiden ja myös Natura alueen, kärsivän veden krkeasta saastepitisuudesta. Kansalaiset sisämarkkinilla PR\ dc 19/25 PE v01-00