EU:n lainsäädännön soveltaminen käytännössä: Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaiset Euroopan komission valvontatehtävät

Transkriptio

1 FI Yleiskatsaus EU:n lainsäädännön sveltaminen käytännössä: Eurpan uninista tehdyn spimuksen 17 artiklan 1 khdan mukaiset Eurpan kmissin valvntatehtävät 2018

2 2 Sisällys Khta Tiivistelmä I-VIII Jhdant EU:n lainsäädännön sveltaminen Yleiskatsaus kmissin valvntatimista Avimuuden, tilivelvllisuuden ja tarkastuksen tarve 09 Yleiskatsauksen laajuus ja lähestymistapa EU:n lainsäädännön sveltamisen valvnta Valvttavana n mnitahinen nudattamisympäristö Valvttavana n runsaasti erilaisia EU:n säädöksiä Kullakin timinnanalalla n mat erityispiirteensä Jäsenvaltiiden välillä n merkittäviä erja Kmissin strategia: pririteetit, rganisaati ja resurssit Valvntatimien tavitteet ja pririteetit Valvntatimiin liittyvien tehtävien ja resurssien rganisinti Valvnta ja krdininti kmissin ja pääsastjen taslla Hallinninti: valvnta, täytäntöönpan ja nudattamisen edistäminen Uusien tai tarkistettujen EU:n direktiivien täytäntöönpann tarkastaminen Kanteluiden käsittely ja masta alitteesta käsiteltäväksi tettavien tapausten tunnistaminen Tapausten tutkiminen EU Pilt -mekanismin avulla EU:n lainsäädännön täytäntöönpan rikkmusmenettelyn avulla Nudattamista edistävien välineiden käyttö Nudattamista ja valvntaa kskevan avimuuden varmistaminen

3 3 Julkinen tarkastus ja EU:n lainsäädännön nudattaminen Julkinen tarkastus kansallisella taslla Julkinen tarkastus EU:n taslla Tulevat timet: haasteita ja mahdllisuuksia Kmissilla n mahdllisuuksia tehstaa valvntaa entisestään sille perusspimuksessa asetettujen velvitteiden mukaisesti EU:n lainsäädännön nudattamisen valvnnan julkinen tarkastus 137 Liitteet Liite I Laajuus: Pääsastt ja timinnanalat Liite II Lähestymistapa: lähteet ja menetelmät Liite III Nudattamista edistävät välineet Täytäntöönpansuunnitelmat Suuntaviivat Selittävät asiakirjat Kmiteat, verkstt, asiantuntijaryhmät ja seminaarit Pakettikkukset Tulstaulut Lyhenteet Yleiskatsauksen timitustiimi

4 4 Tiivistelmä I Mnien Eurpan uninin timintaplitiikkjen nnistuminen n riippuvaista siitä, että jäsenvaltit sveltavat EU:n lainsäädäntöä ikeudenkäyttöalueellaan. Eurpan kmissilla n Eurpan uninista tehdyn spimuksen 17 artiklan 1 khdan njalla velvllisuus valva, että jäsenvaltit sveltavat EU:n ikeutta. Tämä perusspimusten vartijan rli n erittäin tärkeä EU:n yleisen tulksellisuuden ja tilivelvllisuuden varmistamisen kannalta. Kmissin valvntatimissa keskitytään hallitsemaan riskiä jäsenvaltiiden mahdllisesti tekemistä EU:n lainsäädännön rikkmisista, jtka vivat jhtaa Eurpan uninin timinnasta tehdyn spimuksen (SEUT-spimus) 258 artiklan mukaisiin virallisiin rikkmusmenettelyihin. II EU:n tarkastuselimenä Eurpan tilintarkastustumiistuin tarkastaa, nudattavatk jäsenvaltit EU:n lainsäädäntöä. Tämä kskee lähinnä vain tapauksia, jissa EU:n lainsäädännön nudattaminen n edellytys maksujen saamiselle EU:n talusarvista. Tilintarkastustumiistuin vi myös tutkia, miten kmissi surittaa valvntatimensa ja tekee niistä selka. Vastauksena Eurpan parlamentin pyyntöön tilintarkastustumiistuin päätti laatia yleiskatsauksen, jka kattaa EU:n ikeudellisen timintaympäristön tärkeimmät piirteet, jtka tekevät jäsenvaltiissa tapahtuvan EU:n lainsäädännön sveltamisen valvnnasta haastavaa kmissin tavitteet, pririteetit ja resurssit, jtka liittyvät sen valvntatehtäviin tärkeimmät prsessit, jita kmissi käyttää jäsenvaltiiden mahdllisten EU:n lainsäädännön rikkmisten ehkäisemiseen, havaitsemiseen ja ikaisemiseen kmissin järjestelyt sen valvntatimia ja niiden tulksia kskevan avimuuden varmistamiseksi julkisen tarkastuksen panksen jäsenvaltiiden ja EU:n taslla jäsenvaltiissa tteutettavan EU:n lainsäädännön sveltamisen ja valvnnan varmistamiseen. III Yleiskatsaus ei le tarkastus. Siinä esitetään kuvauksia ja analyyseja, jtka perustuvat julkaistuihin tietihin sekä tietihin, jiden julkaisemiseen katsaukseen sallistuneet taht vat sustuneet. Tärkeimpiä tietlähteitä livat kmissin pääsastjen ja jäsenvaltiiden edustajien keskuudessa tehdyt kyselytutkimukset, kmissin timittamien tietjen analysinti, institutinaalisten sidsryhmien haastattelut sekä tarkastuskertmusten tarkastelu.

5 5 IV Tilintarkastustumiistuin havaitsi, että kmissi timii EU:n ja jäsenvaltiiden taslla mnitahisessa ikeudellisessa timintaympäristössä. Useat tekijät vaikuttavat rikkmisten tteutumisriskiin ja tekevät EU:n lainsäädännön sveltamisen valvmisesta haastavan tehtävän. Näitä tekijöitä vat muun muassa seuraavat: valvttavan lainsäädännön laajuus ja mnien säädösten mnimutkaisuus timinnanaljen erityispiirteet, mukaan lukien EU:n varjen saatavuus ja rikkmusmenettelyn vaihtehdt tietyt jäsenvaltiiden lainsäädäntö- ja valvntajärjestelyjen minaisuudet, kuten lainsäädäntömenettelyn pituus, vimaansaattamisen yhteydessä susitut käytännöt ja hallintvalmiudet. V Yleiskatsauksessa krstetaan sitä, miten kmissi ttaa nämä haasteet humin ja miten se n tähän asti vastannut niihin asettamalla nudattamisen valvntaa kskevia pririteetteja ja kansalaisten kanteluiden ja epäiltyjen rikkmisten käsittelyä kskevia vertailuarvja rganisimalla valvntatimintansa timinnanaljen mukaan ja sisällyttämällä sen laajempaan paremman sääntelyn agendaan tarkastamalla järjestelmällisesti vimaansaattamista, hyödyntämällä kansalaisten kanteluita ja surittamalla tutkimuksia epäiltyjen rikkmistapausten tunnistamiseksi tehstamalla yhteistyötä ja tietjenvaihta jäsenvaltiiden kanssa useiden erilaisten nudattamista edistävien välineiden avulla lemalla suraan yhteydessä sidsryhmiin ja raprtimalla julkisesti valvntatimistaan usein erilaisin keinin, muun muassa asiaa kskevalla vusikertmuksella. VI Yleiskatsauksessa myös esitetään esimerkkejä työstä, jta jäsenvaltiiden ylimmät tarkastuselimet ja Eurpan tilintarkastustumiistuin vat tehneet nudattamisen ja valvnnan suhteen kansallisella ja EU:n taslla. VII Lpuksi yleiskatsauksessa esitetään eräitä näkökhtia siitä, miten kmissi visi vastata sen valvntatehtäviin liittyviin jäljellä leviin haasteisiin. Kmissita kehtetaan erityisesti harkitsemaan valvntatehtävänsä vahvistamista edelleen

6 6 sveltamalla parempaa sääntelyä kskevaa lähestymistapaa täytäntöönpanplitiikkaansa ja kartittamalla valvntatimiensa taludellisuuden, tehkkuuden ja vaikuttavuuden maksumalla kaikissa yksiköissään krdinidumman lähestymistavan EU:n talusarvin käyttöön sen varmistamiseksi, että jäsenvaltit sveltavat EU:n lainsäädäntöä kannustamalla eri timinnanalilla timivia yksiköitään jakamaan jäsenvaltiiden tietämystä ja asiantuntemusta ja tarvittaessa myös resursseja edistämällä lainsäädännön nudattamista edistämällä lainsäädännön nudattamista tavalla, jka khdennetummin vastaa yksittäisten jäsenvaltiiden tarpeita ja n yhdenmukaisempi eri timinnanaljen kesken kehittämällä täytäntöönpann valvnnan pririteeteista ja viitearvista kknaisvaltainen valvnnan hallinnintikehys antamalla tapausten käsittelyä kskevassa vusikertmuksessaan enemmän yhdistettyjä tietja ja analyyseja sidsryhmille muun muassa tapausten käsittelyajista ja niiden käsittelyn päättämisen syistä. VIII Lpuksi tässä yleiskatsauksessa krstetaan tilintarkastustumiistuimen mahdllisuuksia tehdä työtä, jka liittyy jäsenvaltiissa tapahtuvaa EU:n lainsäädännön sveltamista kskevaan kmissin valvntaan. Tähän liittyvät esimerkiksi seuraavat seikat: EU:n talusarvin pans sen varmistamiseksi, että jäsenvaltit panevat EU:n lainsäädäntöä täytäntöön kmissin valvntajärjestelyt tietyillä timinnanalilla kmissin kanteluiden ja rikkmistapausten hallinnintiin liittyvät näkökhdat kmissin valvntatimien tulksia kskevan raprtinnin laatu.

7 7 Jhdant EU:n lainsäädännön sveltaminen 01 EU:n lainsäädännön sveltaminen n leellisen tärkeää tulsten tuttamiseksi kansalaisille sekä heidän ikeuksiensa ja vapauksiensa sujelemiseksi. Jäsenvaltiiden n täytettävä EU:n lainsäädäntöön perustuvat velvllisuutensa, muun muassa saatettava asiaan kuuluvat EU:n säädökset saksi kansallista lainsäädäntöä ( täytäntöönpan ) ja svellettava niitä ikeudenkäyttöalueellaan ( sveltaminen ) 1. EU:n säädökset vat keskeinen kein, jlla EU saavuttaa tavitteensa, ja ikeusvalti n keskeinen EU:n arv 2, jta kaikkien jäsenvaltiiden ja EU:n timielinten n vaalittava. 02 EU:n lainsäädäntöä svelletaan suraan tai välillisesti säädöstyypin mukaan 3. Perusspimuksista, asetuksista ja päätöksistä tulee autmaattisesti sitvia kk EU:ssa niiden vimaantulpäivänä, mutta jäsenvaltiiden n sisällytettävä EU:n direktiivit kansalliseen lainsäädäntöönsä tiettyyn määräaikaan mennessä, ennen kuin niitä svelletaan. Jäsenvaltiilla n itse asiassa humattava harkintavara sen suhteen, miten ne panevat EU:n lainsäädännön täytäntöön ja sveltavat sitä. Eurpan kmissi, jäljempänä kmissi, valv EU:n lainsäädännön täytäntöönpana ja sveltamista jäsenvaltiissa ( nudattaminen ) Eurpan uninista tehdyn spimuksen (SEU-spimus) 17 artiklan 1 khdan mukaisesti. 03 Kmissi pyrkii ehkäisemään, havaitsemaan ja ikaisemaan tapaukset, jissa jäsenvaltit jättävät nudattamatta EU:n lainsäädäntöä. Se tekee tämän valvmalla EU:n lainsäädännön sveltamista jäsenvaltiissa ja tteuttamalla timia nudattamisen edistämiseksi ja valvmiseksi ( valvntatimet ). Kmissin valvntatimissa keskitytään erityisesti tunnistamaan ja puuttumaan sellaisiin lainsäädännön nudattamatta jättämisiin, jtka saattavat jhtaa täytäntöönpann Eurpan uninin timinnasta tehdyn spimuksen (SEUT-spimus) 258 ja 260 artiklan mukaisella rikkmusmenettelyllä ( mahdlliset rikkmiset ). Laatikssa 1 esitetään mahdllisten rikkmisten neljä päätyyppiä. 1 SEU-spimus, 4 artiklan 3 khta. 2 SEU-spimus, 2 artikla. 3 Kmissi tarjaa yleiskatsauksen EU:n ikeudesta verkk-sitteessa

8 8 Laatikk 1 Mahdllisten rikkmistapausten tyypit Kmissi n yksilöinyt mahdllisten rikkmistapausten neljä päätyyppiä: 1) Jäsenvaltit eivät ilmita asetetussa määräajassa kmissille timenpiteistä, jita n tteutettu direktiivin saattamiseksi saksi kansallista lainsäädäntöä. 2) Jäsenvaltiiden lainsäädäntö ei le EU:n direktiivin vaatimusten mukaista. 3) Perusspimuksia, asetuksia ja päätöksiä riktaan, js jäsenvaltiiden lainsäädäntö ei le perusspimusten, asetusten ja päätösten vaatimusten mukaista. 4) Jäsenvalti sveltaa EU:n lainsäädäntöä virheellisesti tai ei lainkaan. 04 Kaikki rikkmistyypit, jissa jäsenvaltit eivät nudata EU:n lainsäädäntöä, eivät aiheuta rikkmusmenettelyitä. Eräillä timinnanalilla EU:n säädöksissä säädetään muunlaisista taludellisista tai muista seuraamuksista. Kmissi ei kats tällaisten tapausten kuuluvan sen SEU-spimuksen 17 artiklan 1 khdan mukaisten valvntatimien sveltamisalaan. Yleiskatsaus kmissin valvntatimista 05 Kmissi käyttää useita keinja ( välineitä ) nudattamisen valvntaan ja täytäntöönpann (eli nudattamatta jättämisen havaitsemiseen ja ikaisemiseen). Uusien direktiivien salta kmissi valv nudattamista tarkastamalla, vatk jäsenvaltit ilmittaneet kansallisista täytäntöönpantimenpiteistään määräaikaan mennessä ( ilmittaminen ); saattaneet direktiivin säännökset kaikilta sin saksi kansallista lainsäädäntöä ( vimaansaattaminen ); ttaneet kaikki direktiivin säännökset tarkasti humin ( vaatimustenmukaisuus ). 06 Mahdllisten rikkmisten muiden tyyppien tunnistamiseksi kmissi käsittelee yksityishenkilöiden tai rganisaatiiden tekemiä kanteluita ja tutkii ma-alitteisesti mahdllisia rikkmistapauksia. Kmissi käsittelee kanteluita siihen nimenmaisesti tarkitetulla tietteknisellä järjestelmällä (CHAP), ja se vi tutkia mahdllisia rikkmisia verkkphjaisen tietkanta- ja viestintävälineen ( EU Pilt ) avulla. EU Pilt n väline, jlla kerätään tietja mahdllisista rikkmisista ja vaihdetaan niitä jäsenvaltiiden kanssa. Välinettä vidaan jissakin tapauksissa käyttää nudattamisen aikaan

9 9 saamiseksi. Kaavissa 1 esitetään kmissin vusina käsittelemien kanteluiden ja mahdllisten rikkmistapausten määrä 4. Kaavi 1 Kmissin käsittelemät mahdlliset rikkmistapaukset Kirjatut kantelut Käynnistetyt rikkmusmenettelyt Avatut EU Pilt -tapaukset Lähde: Eurpan tilintarkastustumiistuin kmissin tietjen perusteella. 07 Kmissilla n SEUT-spimuksen 258 artiklan njalla harkintavalta alittaa rikkmusmenettelyjä sellaisia jäsenvaltiita vastaan, jiden se kats rikkneen EU:n lainsäädäntöä. Menettelyllä annetaan kmissille valtuudet haastaa jäsenvalti Eurpan uninin tumiistuimeen (EUTI) ja pyytää tumiistuinta määräämään jäsenvaltille taludellisen seuraamuksen SEUT-spimuksen 260 artiklan mukaisesti. Laatikssa 2 esitetään virallisen rikkmusmenettelyn päävaiheet. 4 Tätä katsausta laadittaessa kmissi ei llut julkaissut tietja vudelta 2017.

10 10 Laatikk 2 Virallinen rikkmusmenettely Prsessin päävaiheet kmissin salta vat seuraavat: 1) Kmissi lähettää SEUT-spimuksen 258 artiklan mukaisesti jäsenvaltille virallisen ilmituksen, jssa se pyytää selitystä tietyssä määräajassa. 2) Js jäsenvalti ei anna tyydyttävää vastausta, kmissi antaa perustellun lausunnn ja pyytää jäsenvaltita nudattamaan sitä tietyssä määräajassa. 3) Js jäsenvalti ei nudata perusteltua lausunta, kmissi vi päättää saattaa asian EU:n tumiistuimen käsiteltäväksi SEUT-spimuksen 258 artiklan mukaisesti. Js kyseessä n tapauksista ilmittamatta jättäminen, kmissi vi ehdttaa tässä vaiheessa uhkasakkja SEUT-spimuksen 260 artiklan 3 khdan mukaisesti. 4) Js EU:n tumiistuin kats, että jäsenvalti n rikknut EU:n lainsäädäntöön perustuvia velvitteitaan, se määrää jäsenvaltin tteuttamaan tarvittavat timet velvitteiden nudattamiseksi, ja kmissi tarkastaa, että jäsenvalti nudattaa EU:n tumiistuimen tumita. 5) Js jäsenvalti ei tteuta tarvittavia timia nudattamisen varmistamiseksi, kmissi vi jatkaa rikkmusmenettelyä SEUT-spimuksen 260 artiklan 2 khdan mukaisesti lähettämällä ilmituskirjeen jäsenvaltille ja saattamalla asian takaisin EU:n tumiistuimen käsiteltäväksi. Tällaisissa tapauksissa tumiistuin vi kmissin ehdtuksen perusteella määrätä jäsenvaltin maksettavaksi sakn, jka n kiinteämääräinen hyvitys ja/tai päiväkhtainen tai muuhun ajanjaksn perustuva uhkasakk. 08 Valvnnan ja täytäntöönpann lisäksi kmissi n kehittänyt useita muita välineitä auttaakseen jäsenvaltiita sveltamaan EU:n lainsäädäntöä asianmukaisesti ja ikea-aikaisesti ( nudattamista edistävät välineet ) välttääkseen rikkmistapauksia ( ennaltaehkäisy ) tai ratkaistakseen ne ( ikaisu ) ennen asian saattamista EU:n tumiistuimen käsiteltäväksi. Avimuuden, tilivelvllisuuden ja tarkastuksen tarve 09 Legitiimiyden ja luttamuksen turvaamiseksi kansalaisten ja muiden sidsryhmien n vitava nähdä, että jäsenvaltit panevat EU:n lainsäädäntöä täytäntöön. Tämä edellyttää, että jäsenvaltiissa tapahtuvan EU:n lainsäädännön sveltamisen ja kmissin valvntatimien salta varmistetaan avimuus, tilivelvllisuus ja julkinen

11 11 tarkastus. Kuten tilintarkastustumiistuin n tdennut 5, muihin kuin talusarvivälineisiin perustuvat EU:n timintaplitiikat mudstavat erityisen haasteen tilivelvllisuuden kannalta. EU:n tarkastuselimenä tilintarkastustumiistuimen tarkastuksissa tarkastellaan lähinnä, nudattavatk jäsenvaltit EU:n lainsäädäntöä, kun sen nudattaminen n edellytys sille, että jäsenvaltit saavat maksuja EU:n talusarvista, tai leellista tulsten aikaan saamiseksi. Tilintarkastustumiistuin vi myös tutkia, miten kmissi surittaa valvntatimensa ja tekee niistä selka. 5 Eurpan tilintarkastustumiistuin: Yleiskatsaus tilivelvllisuuteen ja julkiseen tarkastukseen EU:ssa: puutteita, päällekkäisyyksiä ja haasteita (2014), khta IV, alakhta vi.

12 12 Yleiskatsauksen laajuus ja lähestymistapa 10 EU:n lainsäädännön sveltamista jäsenvaltiissa kskeva kmissin valvnta n mnitahinen aihe, jka kattaa mnia EU:n timinnanalja. Vastauksena Eurpan parlamentin pyyntöön tilintarkastustumiistuin päätti laatia yleiskatsauksen. Yleiskatsauksen tavitteena n kuvailla ja analysida EU:n järjestelyjä, jilla valvtaan EU:n lainsäädännön sveltamista jäsenvaltiissa. 11 Tutkimuksessa keskityttiin kmissin valvntatimiin sen timiessa SEU-spimuksen 17 artiklan 1 khdan mukaisesti perusspimusten vartijana rikkmusmenettelyjen yhteydessä. Se katti EU:n timinnanalat, jilla jäsenvaltiiden n svellettava EU:n lainsäädäntöä ikeudenkäyttöalueellaan, sekä näistä alista vastaavien kmissin pääsastjen valvntatimet (ks. liite I). Tutkimuksessa ei käsitelty muiden EU:n timielinten valvntatimia. 12 Yleiskatsaus ei le tarkastus. Siinä esitetään julkisesti saatavilla leviin tietihin perustuvia kuvauksia ja analyyseja. Yleiskatsaus sisältää myös tietja, jiden julkaisemisen tutkimukseen sallistuneet taht hyväksyvät yleiskatsauksen tarkituksiin. Katsauksen laadintatyöhön sisältyi kmissin valvntatimistaan timittamien tietjen analysinti, pääsastjen kyselytutkimus, jäsenvaltiiden kyselytutkimus, keskeisten institutinaalisten sidsryhmien haastatteluja sekä asiaan liittyvien tilintarkastustumiistuimen ja jäsenvaltiiden ylinten tarkastuselinten tarkastuskertmusten tutkiminen (ks. liite II). 13 Yleiskatsauksen tulkset esitetään jaksissa, jissa krstetaan seuraavia seikkja: EU:n lainsäädännön mnitahisen nudattamisympäristön tärkeimmät piirteet, jtka tekevät jäsenvaltiissa tapahtuvan EU:n lainsäädännön sveltamisen valvnnasta haastavaa kmissin strategia sen käytettävissä levien valtuuksien, välineiden ja resurssien hyödyntämiseen sen varmistamiseksi, että jäsenvaltit sveltavat EU:n lainsäädäntöä tapa, jlla kmissi hallinni valvntatimiaan ja varmistaa avimuuden

13 13 pans, jnka julkinen tarkastus vi antaa kansallisella ja EU:n taslla EU:n lainsäädännön tehkkaan ja tulksellisen sveltamisen ja valvnnan varmistamiseksi. 14 Lpuksi tudaan esille eräitä haasteita ja mahdllisuuksia EU:n lainsäädännön sveltamisen valvnnan ja tarkastusten kehittämiseksi edelleen. EU:n lainsäädännön sveltamisen valvnta Valvttavana n mnitahinen nudattamisympäristö Valvttavana n runsaasti erilaisia EU:n säädöksiä 15 Kmissin n valvttava hyvin mnien erityyppisten ja jäsenvaltiita kskevia säännöksiä sisältävien säädösten sveltamista. EU:n lainsäädäntö ( EU:n säännöstö ) myös muuttuu ajan mittaan, kun EU:n timintaplitiikat ja timivalta kehittyvät ja EU hyväksyy ja tarkistaa säädöksiä, jita jäsenvaltiiden n svellettava. Kaikki jäsenvaltiihin liittyvien EU:n lainsäädännön säännösten rikkmiset vivat mahdllisesti aiheuttaa rikkmusmenettelyn alittamisen. Rikkmisen mahdllisuus ja kmissin tteuttamat valvntatimet riippuvat kyseisen säädöksen tyypistä (ks. laatikk 2). Esimerkiksi direktiiveissä määritetään erityisiä valvntatimia, jtka liittyvät niiden ilmittamiseen ja saattamiseen saksi kansallista lainsäädäntöä. 16 Kmissi ei julkaise arvita valvmiensa säädösten kknaismäärästä. Kaikki direktiivit luvat velvitteita jäsenvaltiille. Mnissa muissa säädöksissä kuitenkin vain tietyt säännökset kskevat jäsenvaltiita. Tästä syystä n lähtökhtaisesti vaikeaa esittää julkaistun EU:n lainsäädännön perusteella 6 arvi niiden EU:n säädösten määrästä, jtka vivat jhtaa rikkmistapauksiin. 17 Kyselytutkimuksessa kustakin timinnanalasta vastaavaa pääsasta pyydettiin ilmittamaan sen valvmien EU:n säädösten määrä. Ne ilmittivat valvvansa yhteensä nin 5 600:aa säädöstä, jista suurin piirtein neljännes li direktiivejä, klmannes asetuksia ja lput muita säädöksiä (ks. kaavi 2). Direktiivejä ja asetuksia 6 Julkinen EUR-lex-tietkanta.

14 14 kskevat luvut vat suhteellisen vertailukelpisia eri timinnanaljen välillä, mutta muita säädöksiä kskevia lukuja n luntaisesti vaikeampi selvittää jhdnmukaisesti. Kaavi 2 Kmissin pääsastjen valvman EU:n lainsäädännön tyypit % % % Direktiivit Asetukset Muut säädökset Lähde: Eurpan tilintarkastustumiistuimen surittama kmissin pääsastjen kyselytutkimus 18 Mnet EU:n säädösten piirteet saattavat lisätä nudattamatta jättämisen riskiä. Tilintarkastustumiistuimen tteuttamissa kyselytutkimuksissa sekä pääsastjen että jäsenvaltiiden yleisimmin mainitsemat seikat, jtka aiheuttavat ngelmia EU:n lainsäädännön täytäntöönpanssa tai sveltamisessa, livat aihealueen mnimutkaisuus ja teknisyys EU:n lainsäädännön selkeys. 19 Jäsenvaltit ilmittivat myös vaihtelevasti useista muista tekijöistä, jtka saltaan vaikeuttavat EU:n lainsäädännön asianmukaista ja ikea-aikaista sveltamista. Niitä livat etenkin seuraavat: EU:n uusien vaatimusten mahdllinen humattava epäyhdenmukaisuus kansallisella tai alueellisella taslla vimassa levan lainsäädännön kanssa jäsenvaltiiden ja kmissin väliset ert EU:n lainsäädännön tulkinnassa jäsenvaltiiden taslla käytettävissä levien vaihtehtjen määrä direktiivin sveltamisessa. 20 Jkainen EU:n säädös aiheuttaa jäsenvaltiille mat erityiset haasteensa asianmukaisen ja ikea-aikaisen sveltamisen suhteen.

15 15 Kullakin timinnanalalla n mat erityispiirteensä 21 Pääsastjen valvmien säädösten määrät ja tyypit vaihtelevat humattavasti eri timinnanaljen välillä (ks. kaavi 3). Tutkimuksessa lähes klmassa säädöksistä, jtka sisältävät jäsenvaltiita kskevia säännöksiä tai velvitteita, kuuluu kansanterveyden ja elintarviketurvallisuuden alaan (SANTE), ja yli neljännes direktiiveistä ympäristön alaan. Mitä tulee tasapainn asetusten ja direktiivien käytön välillä, kahdeksan timinnanalan pääsastt ilmittivat käyttävänsä useimmiten asetuksia, seitsemän pääsasta ilmitti käyttävänsä tasaisesti sekä direktiivejä että asetuksia ja klme pääsasta ilmitti käyttävänsä enimmäkseen direktiivejä. Jäsenvaltit ilmittivat, että niillä li eniten vaikeuksia varmistaa EU:n lainsäädännön ikea-aikainen ja asianmukainen sveltaminen ympäristön (ENV), liikenteen ja liikkumisen (MOVE), energian (ENER), rahitusvakauden, rahituspalvelujen ja päämamarkkinauninin (FISMA) sekä sisämarkkiniden, tellisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystiminnan (GROW) alilla. Nämä kuuluvat alihin, jilla n eniten valvttavia EU:n säädöksiä ja eniten vimaansaattamiseen liittyviä rikkmistapauksia. Kaavi 3 Kmissin eri pääsastjen valvmien EU:n säädösten määrät ja tyypit vaihtelevat humattavasti Direktiivit Asetukset Muut säädökset Lähde: Eurpan tilintarkastustumiistuin kmissin pääsastjen kyselytutkimuksen perusteella.

16 16 22 EU:n timinnanalat vaihtelevat myös humattavasti sen suhteen, missä määrin niillä yhdistellään lainsäädäntö- ja talusarvivälineitä. Yhdeksällä timinnanalalla käytetään lähinnä lainsäädäntötimia 7, kun taas muilla yhdeksällä alalla käytetään jk tasapainisesti sekä lainsäädäntö- että talusarvivälineitä tai pääasiassa EU:n menjen hallinnintia. Myös eri timinnanalilla hallinnitujen ja käytettyjen varjen määrissä sekä svellettavissa varainhitjärjestelyissä n humattavaa vaihtelua. Eräillä timinnanalilla jäsenvaltit vivat hakea EU:n rahitusta EU:n hjelmiin tai hankkeisiin, jtka vivat helpttaa niiden harjittamaa EU:n säädösten sveltamista. Jäsenvaltit vivat esimerkiksi ehdttaa Eurpan rakenne- ja investintirahastjen (ERI-rahastt) käyttämistä tärkeiden, EU:n ympäristövaatimusten täyttämiseksi tarvittavien infrastruktuurihankkeiden tukemiseen tai hakea teknisen tuen avustuksia timiin, jilla vahvistetaan niiden ikeusjärjestelmiä. 23 Myös kmissin valtuudet havaita ja ikaista EU:n lainsäädännön nudattamatta jättämisiä jäsenvaltiissa vaihtelevat eri timinnanaljen välillä ja liittyvät usein EU:n varjen saatavuuteen. Kyselytutkimuksessa useimmat pääsastt (13 pääsasta 18:sta) ilmitti, että niillä li jnkin verran erityisiä tutkintavaltuuksia EU:n lainsäädännön nudattamatta jättämisen havaitsemiseksi ainakin timinnanalansa tiettyjen sien suhteen 8. Hieman yli klmannes pääsastista (7 pääsasta 18:sta) katsi, että tarkastus- tai tutkintavaltuuksien vahvistaminen tdennäköisesti auttaisi parantamaan EU:n lainsäädännön nudattamista. Useimmat näistä pääsastista (neljä pääsasta seitsemästä) katsivat, että niillä li j suhteellisen suuret tutkintavaltuudet. 24 Yli klmannes pääsastista (seitsemän pääsasta 18:sta) ilmitti, että niillä n erityisiä seuraamusvaltuuksia tai krjaavia timivaltuuksia jäsenvaltiiden suhteen rikkmusmenettelyn lisäksi. Tärkein pääsastjen (viisi seitsemästä) ilmittama krjaava timivaltuus kski alja, jihin liittyy EU:n varjen käyttöä. EU:n varja kskevien asetusten mukaisesti pääsastilla n hallinninti- ja valvntajärjestelmiä, jtka auttavat havaitsemaan tapauksia, jissa sääntöjä ei le nudatettu, ja määräämään rahitusikaisuja (ks. kaavi 4). Esimerkiksi maataluden alalla AGRIpääsast 9 havaitsee EU:n lainsäädännön nudattamatta jättämiset sääntöjenmukaisuuden tarkastusmekanismilla ja käyttää tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyä saadakseen jäsenvaltit mukauttamaan hallinninti- ja 7 Pääsastt, jtka ilmittivat käyttävänsä lähinnä lainsäädäntötimia: CLIMA, COMP, ENER, ENV, FISMA, JUST, MARE, REGIO, SANTE. 8 Liitteessä II selstetaan, miten kyselytutkimusten tulksiin viitataan. 9 Tutkimuksessa viitataan pääsastihin niiden virallisilla lyhenteillä, jtka esitetään liitteessä I.

17 17 valvntajärjestelmiään ja välttämään rahitusikaisujen määräämisen. Useiden muiden yhteistyössä hallinnitujen rahastjen suhteen svelletaan samanlaisia järjestelyjä 10. Kaavi 4 Rahitusikaisut ja takaisinperintätimet Määrä (miljnaa eura) Maatalus Alueplitiikka Kalastus Työllisyys- ja ssiaaliasiat Lähde: Eurpan tilintarkastustumiistuin kmissin vutuisen hallint- ja tulksellisuuskertmuksen perusteella. 25 Lisäksi kmissi vi määrätä, että sääntöjenvastainen valtintuki peritään takaisin vastaanttajilta. Js jäsenvalti ei nudata määräystä asetetussa määräajassa, kmissi vi saattaa asian EU:n tumiistuimen käsiteltäväksi SEUT-spimuksen 258 artiklan mukaisesti alittamatta rikkmusmenettelyä. Eurppalaisen hjausjaksn 11 yhteydessä kmissi vi lisäksi susittaa, että jäsenvalti tteuttaa timenpiteitä ikeusjärjestelmiensä vahvistamiseksi. Näiden timenpiteiden tteuttamatta jättäminen saattaa jhtaa EU:n varjen pidättämiseen. 26 Kullakin timinnanalalla n manlaisensa prfiili sen suhteen, kuinka paljn ja minkä tyyppisiä vimassa levia säädöksiä niillä n sekä nk niillä käytettävissään erityisiä valtuuksia tutkia tiettyjen EU:n säädösten nudattamatta jättämistä jäsenvaltiissa ja määrätä siitä seuraamuksia. Näin llen se, missä määrin kmissi käyttää rikkmusmenettelyä EU:n lainsäädännön täytäntöön panemiseksi, vaihtelee humattavasti eri timinnanaljen välillä. 10 Muita yhteisesti hallinnituja rahastja, jissa n rahitusikaisumekanismeja, vat muun muassa Eurpan aluekehitysrahast, Eurpan ssiaalirahast, kheesirahast ja Eurpan kalatalusrahast. 11 Eurppalainen hjausjaks n EU:ssa tteutettava talus- ja finanssiplitiikan krdinintisykli. Se n sa Eurpan uninin taluden hjauskehystä. Siinä keskitytään kuuden kuukauden jaksn kunkin vuden alusta lähtien.

18 18 Jäsenvaltiiden välillä n merkittäviä erja 27 Jäsenvaltiiden pliittisissa, ikeudellisissa ja perustuslaillisissa järjestelyissä n humattavia erja, jtka vaikuttavat siihen, miten ne panevat EU:n lainsäädäntöä täytäntöön. Kyselytutkimuksissa pääsastt ja jäsenvaltit ilmittivat, miten jäsenvaltiiden ikeusjärjestelmiin, taludellisiin ja hallintvalmiuksiin sekä kansallisiin valvntajärjestelyihin liittyvät tekijät saattavat vaikuttaa EU:n lainsäädännön nudattamiseen jäsenvaltiissa sekä kmissin kykyyn valva sitä. Lainsäädäntöä kskevat järjestelyt ja lähestymistapa 28 Jäsenvaltit ilmittivat humattavista erista niiden lainsäädäntömenettelyjen, asiaan sallistuvien hallinttasjen sekä EU:n lainsäädännön vimaansaattamisen ja sveltamisen varmistamiseksi yleisimmin käytetyn lähestymistavan suhteen. Nämä ert auttavat määrittämään kansallisten täytäntöönpantimenpiteiden määrän, tyypin ja ajituksen. 29 Pääsastjen ja jäsenvaltiiden kyselytutkimukset viittaavat siihen, että jäsenvaltin lainsäädäntömenettelyn pituus n keskeinen direktiivien vimaansaattamiseen kuluvaa aikaa määräävä tekijä. Mnet jäsenvaltit (kymmenen jäsenvaltita 27:stä) ja pääsastt (kahdeksan pääsasta 17:stä) mainitsivat lainsäädäntöprsessiin liittyvien kysymysten aiheuttavan usein ngelmia EU:n lainsäädännön vimaansaattamisessa tai sveltamisessa. Mnet jäsenvaltit (kahdeksan jäsenvaltita 26:sta) ilmittivat, että alueviranmaiset sallistuvat lainsäädäntöprsessiin ainakin jissain tapauksissa. Viivästyksiä kansallisten täytäntöönpantimenpiteiden tteuttamisessa tapahtuu, vaikka useimmat jäsenvaltit (23 jäsenvaltita 27:stä) ilmittivat, että niillä n käytössä mekanismi direktiivien vimaansaattamisen pririsimiseksi tai lainsäädäntöprsessin npeuttamiseksi tarvittaessa. 30 Vimaansaattamisen myöhästymisriski riippuu jssakin määrin direktiivin mnimutkaisuudesta ja täytäntöönpann määräajasta. Näistä määräajista svitaan EU:n lainsäädäntöprsessissa, jhn sallistuvat EU:n timielimet ja jäsenvaltit. Kyselytutkimuksessa useimmat jäsenvaltit pitivät vimaansaattamisen määräaikja riittävän pitkinä, kun kyseessä vat selvästi rajatut direktiivit, jtka sisältävät khtuullisen määrän ikeudellisia velvitteita alilla, jilla ei le raskasta sääntelyä kansallisella taslla. Useimmat jäsenvaltit katsivat kuitenkin myös, että vimaansaattamisen määräajat vat harvin riittävän pitkiä, kun kyseessä vat direktiivit, jtka sisältävät runsaasti ikeudellisia velvitteita, jiden sveltamisala n laaja tai jtka vaikuttavat mniin kansallisiin säädöksiin. Jäsenvaltiiden vastaukset viittaavat siihen, että viivästykset direktiivien vimaan saattamisessa jhtuvat sittain

19 19 siitä, missä määrin jäsenvaltissa tarvitaan krdinintia tai knsultintia direktiivin vimaan saattamiseksi. 31 Jäsenvaltit susivat myös erilaisia käytäntöjä vimaansaattamisen suhteen. Direktiivien täytäntöönpann yhteydessä jäsenvaltit vivat valita vimassa levan kansallisen lainsäädännön muuttamisen ja/tai uuden lainsäädännön hyväksymisen välillä. Vaikka muutamat jäsenvaltit ilmaisivat susivansa mahdllisuuksien mukaan vimassa levan kansallisen lainsäädännön muuttamista, useimmat jäsenvaltit ilmittivat mieluiten pyrkivänsä tasapainn näiden kahden lähestymistavan välillä. Jäsenvaltit ilmittivat vaihtelevasti, että valinta riippui kyseessä levan direktiivin sekä vimassa levan kansallisen lainsäädännön lunteen kaltaisista tekijöistä ja siitä, lik direktiiviin vimaansaattaminen sa kyseisellä timinnanalalla tteutettavia laajempia kansallisia uudistuksia. 32 Vaihtelua esiintyy myös siinä, minkä tyyppisiä säädöksiä jäsenvaltit käyttävät EU:n direktiivien saattamiseksi saksi ikeusjärjestystään. Jäsenvaltiiden arvit krkean tasn lainsäädännön (kuten parlamentin säätämien lakien) ja alemman tasn lainsäädännön (kuten delegidun/jhdannaisen lainsäädännön) suhteesta vusilta vaihtelivat humattavasti. Vaikka useimmat jäsenvaltit ilmittivat alemman tasn lainsäädännön suuden levan suurempi, yli neljännes ilmitti primaarilainsäädännön levan hallitsevassa asemassa. Krkeamman tasn lainsäädäntöä kskevat arvit vaihtelivat viiden ja 80 prsentin välillä ja alemman tasn lainsäädäntöä kskevat arvit 20 ja 90 prsentin välillä. 33 Myös EU:n direktiivien kansallisten täytäntöönpantimenpiteiden määrä ja laajuus vaihtelee humattavasti jäsenvaltista tiseen. Tilintarkastustumiistuimen surittamassa data-analyysissa havaittiin krrelaatisuhde tiettyä direktiiviä kskevien kansallisten täytäntöönpantimenpiteiden määrän ja siihen liittyvien vusina alitettujen rikkmusmenettelyjen määrän välillä (ks. kaavi 5). Kyselytutkimuksessa mnet jäsenvaltit mainitsivat tarvittavien kansallisten täytäntöönpantimenpiteiden määrän keskeisenä direktiivin vimaansaattamisen kesta määräävänä seikkana.

20 20 Kaavi 5 Kansallisten täytäntöönpantimenpiteiden määrä saattaa lisätä rikkmisen riskiä 40 Käynnistettyjen rikkmusmenettelyjen määrä Kansallisten täytäntöönpantimenpiteiden määrä keskimäärin Lähde: Eurpan tilintarkastustumiistuin kmissin tietjen perusteella. 34 Vaikka mnet jäsenvaltit (kymmenen valtita 26:sta) ilmittivat, että niillä n käytössä timintaplitiikka tai ikeudellinen velvite EU:n direktiiveihin liittyvän ylisääntelyn välttämiseksi 12, useimmat jäsenvaltit myönsivät säätävänsä direktiivejä vimaan saattaessaan jskus lisäsäännöksiä vastatakseen kansallisiin tarpeisiin tai intresseihin. Kyseiset jäsenvaltit selittivät, että näin vidaan tehdä kansallisen lainsäädännön muutsten minimimiseksi tai siinä tapauksessa, että EU:n direktiivin vimaansaattaminen n sa kyseisellä timinnanalalla kansallisella taslla tteutettavaa laajempaa uudistusta. Jäsenvaltiita kannustetaan ilmittamaan kmissille mahdllisista ylisääntelytimenpiteistä 13 kmissin sähköisellä kansallisten täytäntöönpantimenpiteiden ilmittamisvälineellä Eräät jäsenvaltit ja pääsastt humauttivat myös, että jäsenvaltitasn pliittiset näkökhdat livat tietyissä tapauksissa saltaan syynä siihen, että EU:n 12 Ylisääntelyllä tarkitetaan EU:n lainsäädännön vaatimuksia pidemmälle menevien velvitteiden lisäämistä kansallisiin täytäntöönpantimenpiteisiin. 13 Eurpan parlamentin, Eurpan uninin neuvstn ja Eurpan kmissin välinen timielinten spimus paremmasta lainsäädännöstä, 13. huhtikuuta Yksikään jäsenvalti ei tällä hetkellä käytä mahdllisuutta ilmittaa ylisääntelytimenpiteistä käytettävissä levan sähköisen ilmittamisvälineen (MNE) avulla.

21 21 säädöksiä ei panna täytäntöön tai svelleta asianmukaisesti tai ajissa. Tällaisia vat muun muassa tapaukset, jissa jäsenvaltiilla n erilaiset pliittiset pririteetit kuin kmissilla jäsenvaltit eivät ehkä le hyväksyneet säädöstä tai sen tiettyjä säännöksiä asiaan liittyy merkittäviä ktimaisia herkkyyksiä tai kansallisia etuja vaalikausi tai pliittinen vakaus vaikuttivat lainsäädännön hyväksymiseen. Hallinnlliset ja taludelliset valmiudet 36 Riittävillä hallinnllisilla valmiuksilla n merkittävä rli EU:n lainsäädännön asianmukaisen ja ikea-aikaisen sveltamisen varmistamisessa. Kyselytutkimuksissa kävi ilmi seuraavaa: Mnet jäsenvaltit (kahdeksan valtita 19:sta) pitivät hallinnllisia valmiuksia keskeisenä kansallisten vimaansaattamistimenpiteiden ja EU:n lainsäädännön yhdenmukaisuutta määrittävänä tekijänä. Useimmat jäsenvaltit (13 valtita 22:sta) pitivät lainsäädäntötyötä, jta EU:n lainsäädännön saattaminen saksi kansallista ikeusjärjestystä edellyttää, hyvin haastavana, kun humin tetaan käytettävissä levat henkilöresurssit ja taidt. Useimmat jäsenvaltit (14 valtita 22:sta) ja pääsastt (13 pääsasta 14:stä) ilmittivat myös, että hallinnllisten valmiuksien riittämättömyys li ainakin jskus saltaan syynä ngelmiin, jita jäsenvaltit khtaavat EU:n lainsäädännön vimaan saattamisessa tai sveltamisessa. Työllisyyden, liikenteen ja ikeusasiiden timinnanalista vastaavat pääsastt krstivat, että hallinnlliset valmiudet mudstivat ngelman tietyille jäsenvaltiiden ryhmille. 37 Myös riittämättömät taludelliset valmiudet vivat vaikuttaa siihen, että jäsenvaltit jättävät nudattamatta tiettyä EU:n lainsäädännön säännöstä. Näin vi lla esimerkiksi tapauksissa, jssa EU:n vaatimusten täyttäminen edellyttää humattavia investinteja. Tällaisissa tapauksissa ERI-rahast tai muut EU:n menhjelmat saattavat lla jäsenvaltiiden käytettävissä.

22 22 Jäsenvaltiiden mat valvntajärjestelyt 38 Kska jäsenvaltit vastaavat EU:n lainsäädännön täytäntöön panemisesta, ne luvat mat järjestelynsä direktiivien vimaansaattamisen valvmiseksi ja varmistavat EU:n lainsäädännön asianmukaisen sveltamisen sekä rikkmistapausten käsittelyn. Vaikka järjestelyt vaihtelevat, useimmissa jäsenvaltiissa direktiivien vimaansaattamisen ja rikkmistapausten käsittelyn valvnta n yleensä keskitetympää kuin EU:n lainsäädännön asianmukaisen sveltamisen valvnta. 39 Lähes kaikki jäsenvaltit (21 valtita 22:sta) ilmittivat, että tietystä timinnanalasta vastaava ministeriö vastaa myös EU:n direktiivien vimaansaattamisesta kyseisellä alalla, jskus yhteistyössä lainsäädäntöprsessiin sallistuvien asiaan liittyvien alueviranmaisten kanssa. Lähes kaikki jäsenvaltit (25 valtita 27:stä) ilmittivat myös, että niissä n erityinen elin, jka vastaa direktiivien vimaansaattamisen krdininnista. Useimmiten tämä elin tarkastaa myös yhdenmukaisuuden EU:n lainsäädännön kanssa. Muutamissa tapauksissa sen rli rajittuu kuitenkin hjeiden ja tuen antamiseen. Lisäksi lähes kaikki jäsenvaltit ilmittivat myös, että niillä n käytössä keskitettyjä järjestelyjä, jilla valvtaan direktiivien vimaansaattamista, ja eräät jäsenvaltit käyttävät tiettekniikkajärjestelmiä, jtka antavat hälytyksiä ja ilmituksia lähestyvistä määräajista. 40 Lähes kaikki jäsenvaltit (21 valtita 22:sta) ilmittivat, että ensisijainen vastuu EU:n lainsäädännön sveltamisen valvnnasta n kyseessä levasta timinnanalasta vastaavalla ministeriöllä. Mnet jäsenvaltit (12 valtita 27:stä) ilmittivat, että niillä n erityinen EU:n lainsäädännön sveltamista valvva elin. Useimmat jäsenvaltit (15 valtita 27:stä) ilmittivat vastaavasti, että ensisijainen vastuu rikkmistapausten hallinninnista n kyseisen timinnanalan vastuuministeriöllä tai -sastlla. Jtkin jäsenvaltit (klme valtita 27:stä) ilmittivat, että tämä vastuu li keskitetty. Kaikki jäsenvaltit (27 valtita 27:stä) ilmittivat, että niillä n keskushallinnn taslla timiva elin, jka vastaa rikkmistapausten krdininnista ja valvnnasta. 41 Useimmat EU:n lainsäädännöstä vastaavat krdinintielimet tai keskushallinnn viranmaiset kuuluvat ulkasiista tai EU-asiista vastaavien ministerien vastuualueeseen, jtkin niistä timivat ikeusministeriön alaisuudessa ja muutamat keskushallinnn (kuten pääministerin, liittkanslerin tai pääsihteerin kanslian) alaisuudessa. Vaikka lähes kaikki jäsenvaltit ilmittivat jnkinlaisesta vimaansaattamisen ja rikkmistapausten keskitetystä valvnnasta, vain harvat raprtivat julkisesti tulksista. Useimmissa jäsenvaltiissa vastuulliset sastt laativat ei-julkisia raprtteja jk hallitukselle tai parlamentille.

23 23 42 Jkaisella jäsenvaltilla n ma erillinen lähestymistapansa EU:n lainsäädännön asianmukaisen ja ikea-aikaisen sveltamisen varmistamiseksi jäsenvaltin lainkäyttöalueella. Kmissin strategia: pririteetit, rganisaati ja resurssit Valvntatimien tavitteet ja pririteetit 43 Kmissin lähestymistavassa EU:n lainsäädännön sveltamisen valvntaan tetaan humin EU:n säännöstön laajuuden ja lunteen asettamat haasteet, niiden eri timinnanaljen erityispiirteet, jilla rikkmisia saattaa tapahtua, sekä jäsenvaltiiden lainsäädäntö- ja valvntajärjestelyjen erityispiirteet. 44 Tämän mnitahisen nudattamisympäristön vuksi kmissi n kehittänyt lähestymistapaansa EU:n lainsäädännön sveltamisen valvntaan mnien vusien aikana vusina , ja julkaistujen tiednantjen mukaisesti. Tarkastellessaan näitä tiednantja tilintarkastustumiistuin n tunnistanut useita keskeisiä periaatteita, tavitteita ja piirteitä SEU-spimuksen 17 artiklan 1 khdan mukaista EU:n lainsäädännön valvntaa kskevassa kmissin lähestymistavassa. Nykyisen lähestymistavan taustalla levat tärkeimmät periaatteet, jtka useimmiten jhtuvat EU:n ikeuskehyksestä, vat seuraavat: EU:n lainsäädännön nudattaminen edellytyksenä kaikkien perusspimuksista jhtuvien ikeuksien ja velvitteiden kunniittamiselle järjestelmäriski, jnka EU:n lainsäädännön sveltamatta jättäminen mudstaa EU:n timintapliittisten tavitteiden saavuttamiselle jäsenvaltiiden ensisijainen vastuu EU:n lainsäädännön sveltamisen varmistamisesta ja ikeussujakeinjen tarjamisesta yksittäisille kansalaisille 15 Kmissin tiednant yhteisön lainsäädännön sveltamisen tehkkaammasta valvnnasta, KOM(2002) 725 lpullinen, 11. julukuuta Kmissin tiednant Tulsten Eurppa yhteisön lainsäädännön sveltaminen, KOM(2007) 502 lpullinen, 5. syyskuuta Kmissin tiednant EU:n lainsäädäntö: parempiin tulksiin sveltamista parantamalla, C(2016) 8600 final, 21. julukuuta 2016.

24 24 jäsenvaltiita kskeva velvite tehdä vilpitöntä yhteistyötä epäiltyjen rikkmistapausten tutkinnassa kmissin harkintavalta alittaa ja päättää rikkmusmenettely ja pyytää EU:n tumiistuinta määräämään uhkasakkja jäsenvaltiiden kanssa käytävän tietjenvaihdn luttamuksellisuus rikkmistapausten ikeudenkäyntiä edeltävässä vaiheessa kmissin velvllisuus varmistaa hyvä hallinttapa käsiteltäessä kansalaisten kanteluita väitetyistä rikkmistapauksista. 45 Nämä periaatteet vat kmissin valvntajärjestelyjen kiinteitä satekijöitä. Näiden periaatteiden mudstamissa puitteissa kmissi n laatinut strategian EU:n lainsäädännön rikkmisten ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja ikaisemiseksi. Strategian päätavitteet vat seuraavat: helpttaa EU:n säädösten täytäntöönpana, sveltamista ja nudattamisen valvntaa antaa kansalaisille valtuudet valva ikeuksiaan ja panna ne täytäntöön vahvistaa suhteita ja yhteistyötä jäsenvaltiiden viranmaisten kanssa rikkmisiin liittyvien ngelmien tunnistamiseksi ja ratkaisemiseksi käsitellä vakavat rikkmistapaukset npeasti ja päättäväisesti ja välttää rikkmusmenettelyn tarpeetnta käyttöä varmistaa avimuus jäsenvaltiissa tapahtuvan EU:n lainsäädännön sveltamisen ja kmissin valvntatimien salta. 46 Pyrkiessään näihin tavitteisiin kmissi n myös tdennut, että n tarpeen sujautua useilta mahdllisten rikkmistapausten käsittelyyn liittyviltä erityisiltä riskeiltä. Tällaisia riskejä vat erityisesti seuraavat: kansalaisten letukset rikkmusmenettelyn lunteesta ja mahdllisuuksista saada yksittäisissä tapauksissa muuts tai krvaus, eivät vastaa tdellisuutta jäsenvaltiiden ajanpeluu käyttämällä prsesseihin sisältyviä tutkintaa ja tapausten käsittelyä kskevia menettelyvaiheita, jtta ne saisivat lisäaikaa tiettyjen säädösten täytäntöön panemiseksi ja sveltamiseksi tai viivyttääkseen taludellisia seuraamuksia mahdllisimman pitkään.

25 25 47 Tavitteiden saavuttamiseksi ja asiaan liittyvien riskien hallitsemiseksi kmissi n kehittänyt lähestymistavan, jssa n useita keskeisiä minaisuuksia ja välineitä. Itse EU:n lainsäädännön salta kmissi n vudesta 2002 lähtien sisällyttänyt valvntatimensa laajempaan parempaa sääntelyä kskevaan lähestymistapaansa. Paremman sääntelyn keskeisenä tavitteena n edistää selkeää ja yksinkertaista EU:n lainsäädäntöä. Kmissi n laatinut erityisiä paremman sääntelyn välineitä varmistaakseen, että sveltamis- ja täytäntöönpankysymykset tetaan asianmukaisesti humin kussakin timintapliittisen syklin vaiheessa, myös arviintivaiheessa. 48 Kansalaisten vaikutusmahdllisuuksien lisäämisen suhteen kmissi hyödyntää humattavissa määrin kanteluita tärkeänä tietlähteenä rikkmisten havaitsemiseksi. Kmissi pyrkii kannustamaan kanteluiden tekemiseen antamalla kansalaisille tieta heidän ikeuksistaan EU:n ja kansallisen lainsäädännön puitteissa. Kantelijille annetaan myös useita menettelyllisiä takeita heidän kantelujensa käsittelystä. Kmissi antaa myös kansalaisille neuvntaa muutksenhausta kansallisella taslla. Lisäksi kmissi n kehittänyt useita vaihtehtisia ratkaisumenettelyjä, jilla käsitellään yksittäisiä tapauksia, jissa jäsenvaltit vat jättäneet nudattamatta EU:n lainsäädäntöä. Esimerkiksi sisämarkkiniden timintaa varten EU n perustanut SOLVIT-mekanismin, jlla autetaan jäsenvaltiita ratkaisemaan itse tapauksia, jissa tisen jäsenvaltin viranmaiset lukkaavat jäsenvaltin yksittäisten kansalaisten tai yritysten EU:n lainsäädäntöön perustuvia ikeuksia. 49 Jäsenvaltiiden kanssa tehtävää yhteistyötä varten kmissi n kehittänyt useita nudattamista edistäviä välineitä EU:n lainsäädännön täytäntöönpann ja sveltamiseen liittyvien ngelmien ennakimiseksi ja ratkaisemiseksi sekä rikkmistapausten käsittelemiseksi. Kmissi myös kannustaa jäsenvaltiita hakemaan rahitustukea EU:n talusarvista, js sellaista n saatavilla, hallintvalmiuksien lisäämiseksi ja tiettyjen asetusten ja direktiivien sveltamiseksi tarvittavan infrastruktuurin rahittamista varten. Eurppalaisessa hjausjaksssa vidaan lisäksi asettaa jäsenvaltin EU:n talusarvista saamien varjen ehdksi, että jäsenvalti tteuttaa ikeusjärjestelmäänsä vahvistavia rakenneuudistuksia. 50 Timien khdentamiseksi vakaviin rikkmisiin kmissin tiednannissa esitetään luettel ensisijaisista rikkmistapauksista (ks. laatikk 3). Tässä yhteydessä tiednannissa myös selitetään kmissin timintaperiaatteet, jiden mukaan se pyytää EU:n tumiistuinta määräämään jäsenvaltiille rikkmistapauksissa SEUTspimuksen 260 artiklan 2 ja 3 khdassa tarkitettuja uhkasakkja. Kmissi n myös laatinut vertailuarvja kanteluiden ja rikkmistapausten käsittelemiseksi ikeaaikaisesti.

26 26 Laatikk 3 Kmissin luettel ensisijaisista rikkmistapauksista Kmissi pitää ensisijaisena rikkmusmenettelyn alittamista tapauksissa, jihin sisältyy seuraavia seikkja: ilmitusvelvllisuuden laiminlyönti ja virheellinen vimaansaattaminen EU:n tumiistuimen tumiiden nudattamatta jättäminen vahink EU:n taludellisille eduille EU:n yksinmaisen timivallan rikkminen kansallisten ikeusjärjestelmien valmiudet nudattaa EU:n lainsäädäntöä tistuvat tapaukset, jissa jäsenvalti jättää sveltamatta EU:n lainsäädäntöä asianmukaisesti. 51 Kmissi n useiden vusien ajan kehittänyt vusittaista raprtintia valvntatimiensa tulksista keskeisenä avimuuden satekijänä. Kmissi antaa myös julkisia vastauksia Eurpan parlamentin vetmuksiin ja kysymyksiin epäillyistä rikkmistapauksista sekä Eurpan ikeusasiamiehen tiedusteluihin kantelijiden khtelusta. Lisäksi kmissi ylläpitää julkista rekisteriä kaikista rikkmisia kskevista päätöksistä ja julkaisee päätöksiä kskevat tiedt ja EU:n tumiistuimen tumit lehdistötiedtteissa. Valvntatimiin liittyvien tehtävien ja resurssien rganisinti 52 Kmissi n rganisitu pääsastihin, jtka vastaavat tietyistä timinnanalista. Pääsihteeristöllä n keskeinen rli kmissin lainsäädäntötimien krdininnissa. Kmissin valvntatehtävää hidetaan tämän rakenteen puitteissa. Pääsast, jka laatii säädöslunnksen, vastaa myös sen sveltamisen valvnnasta. Js lainsäädännön laadintaan sallistuu useampi kuin yksi pääsast, kmissin vutuisessa työhjelmassa nimetään vastuussa leva pääsast. 53 Kukin vastuussa levista pääsastista vastaa alansa lainsäädännön salta jäsenvaltiiden täytäntöönpantimenpiteitä kskevien täytäntöönpan- ja vaatimustenmukaisuustarkastusten tteuttamisesta

27 27 kanteluiden ja ma-alitteisesti käsiteltävien asiiden käsittelystä tapausten tutkinnasta jäsenvaltiiden kanssa tehtävän yhteistyön ja tietjenvaihdn avulla rikkmusmenettelyjen alittamista ja tapausten seurantaa kskevista ehdtuksista nudattamisen edistämisestä jäsenvaltiissa useiden erilaisten välineiden avulla. 54 Vastuussa levat pääsastt vastaavat myös valvntatimiensa kirjaamisesta klmeen kk kmissin kattavaan tiettekniseen järjestelmään (ks. kaavi 6): CHAP tietkanta yksityishenkilöiltä ja rganisaatiilta saatujen kanteluiden rekisteröintiä ja seurantaa varten EU Pilt frumi, jlla kmissi ja jäsenvaltit vivat tehdä yhteistyötä ja vaihtaa tietja epäillyistä EU:n lainsäädännön rikkmisista ja jta vidaan jissakin tapauksissa käyttää nudattamisen aikaan saamiseksi NIF tietkanta, jnka avulla hallinnidaan virallisia rikkmistapauksia ja kirjataan virallisen rikkmusmenettelyn eri vaiheita kskevat kmissin päätökset (ks. laatikk 2). Kaavi 6 Kanteluiden ja rikkmistapausten käsittely Uusien EU:n direktiivien tarkastukset - ilmitus - vimaansaattaminen - yhdenmukaisuus Rikkmusmenettelyn alittaminen EU Pilt -tapauksen avaaminen Rikkmusmenettelyn käynnistäminen Kantelut - yksityishenkilöt - rganisaatit Kantelun rekisteröinti CHAP EU Pilt - tapauksen avaaminen EU Pilt -tapauksen avaaminen EU Pilt Rikkmusmenettelyn käynnistäminen NIF Saattaminen käsiteltäväksi Tumi EUTI Oma-alitteiset tapaukset Rikkmusmenettelyn käynnistäminen Tunnistaminen Tutkinta Täytäntöönpan Havaitseminen Krjaaminen Lähde: Eurpan tilintarkastustumiistuin.

28 28 55 Pääsastjen valvntatiminnt vaihtelevat humattavasti. Useimmat pääsastt sisällyttävät jitakin valvntatimia timintapliittisten sastjen työhön. Nin jka klmannessa pääsastssa timintapliittiset sastt vastaavat myös valvnnasta ja täytäntöönpansta. Muissa pääsastissa erillinen pääsastn sisäinen ikeudellinen yksikkö tai muuhun kuin timintapliittiseen sastn kuuluva erikistunut yksikkö hitaa valvnta- ja täytäntöönpantimet. Lähes kaikki pääsastt vat rganisineet kantelujen, EU Pilt -menettelyjen ja rikkmistapausten käsittelyn timinnanaljen, säädösten tai jäsenvaltiiden mukaan. Pulessa pääsastista kyseisestä lainsäädännöstä ensisijaisesti vastaavat erityisvirkamiehet käsittelevät mahdlliset nudattamatta jättämistä kskevat tapaukset. Klmassassa pääsastista tapauksia käsittelevät ensisijaisesti ikeusasiista vastaavat virkamiehet. 56 Js lainsäädäntö- ja valvntatehtäviin sallistuu useiden pääsastjen yksiköitä, pääsastt varmistavat sisäisen krdininnin erityistyöryhmillä, verkstilla tai tapauskhtaisilla työskentelyjärjestelyillä. Kaikki pääsastt nimeävät krdinijia rikkmistapausten käsittelyä varten, ja yli klmannes pääsastista n nimennyt krdinijia direktiivejä varten. Kmissi varmistaa valvntatimiensa yleisen krdininnin pääsihteeristöön kuuluvan erillisen yksikön sekä sisäisen verkstn avulla. Kullakin pääsastlla n rikkmisyhteyshenkilö, jka timii yhteyshenkilönä pääsihteeristöön ja edustaa pääsasta verkstssa. Verkst käsittelee kaikkia EU:n lainsäädännön valvntaa ja täytäntöönpana jäsenvaltiissa kskevia hallinnintikysymyksiä, edistää yhdenmukaisuutta ja jhdnmukaisuutta eri pääsastjen välillä ja kkntuu kahdesti vudessa. Pääsastilla, jilla n yhteisiä resursseja (eli jtka kuuluvat samaan perheeseen ), n alaverkstja. 57 Kmissilla n jitakin keskitettyjä valvntatimia. Eräs pääsihteeristön yksikkö seuraa jäsenvaltiiden vimaansaattamistimenpiteitä kskevia ilmituksia, pääsastjen täytäntöönpan- ja vaatimustenmukaisuustarkastusten surittamista sekä pääsastjen surittamaa kanteluiden, EU Pilt -tapausten ja rikkmusmenettelyjen käsittelyä (se tarkastaa myös, että pääsastt vat kirjanneet tiedt asianmukaisesti relevantteihin tiettekniikkajärjestelmiin). Kmissin ikeudellinen yksikkö antaa neuvja tapauksista ikeudenkäyntiä edeltävässä vaiheessa ja hitaa suhteita EU:n tumiistuimeen ikeudenkäyntivaiheessa. Budjettipääsast (BUDG) vastaa EU:n tumiistuimen mahdllisesti jäsenvaltiille määräämien sakkjen perimisestä. 58 Kska pääsastt vat rganisineet valvntatimintnsa eri tavin, niihin liittyvistä henkilöresursseista ei le lemassa helpsti saatavilla levia lukuja.

29 29 Klmentista pääsastn (18:sta) timittamat arvit viittaavat siihen, että valvntatimiin sallistuu prsenttia kmissin työntekijöistä, jtka työskentelevät sellaisilla timinnanalilla, jtka edellyttävät jäsenvaltiiden sveltavan EU:n lainsäädäntöä. Näiden pääsastjen välillä n kuitenkin humattavaa vaihtelua sekä valvntatimiin sallistuvien työntekijöiden absluuttisen määrän että pääsastn valvntatimiin sittaman henkilöstön suuden suhteen. Esimerkiksi SANTE-pääsastssa nin 550 työntekijää (54 prsenttia) sallistuu valvntatimiin, kun taas CLIMA-pääsastssa tällaisia työntekijöitä n alle kymmenen (viisi prsenttia). Mikään pääsast ei suunnitellut lisäävänsä henkilöstöresursseja lyhyellä aikavälillä kmissin nykyisen henkilöstöplitiikan ja vireillä levien lainsäädäntöehdtusten vuksi. 59 Kknaisuutena ylivimaisesti suurin sa valvntatimiin sallistuvasta henkilöstöstä keskittyy pääsastihin, jilla n käsiteltävänään paljn tapauksia. Kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että yli 60 prsenttia valvntaan sallistuneesta henkilöstöstä työskenteli klmella kärjessä lleella arvin timittaneella pääsastlla. Valvnta ja krdininti kmissin ja pääsastjen taslla 60 Kmissi valv ja krdini valvntatimiaan keskitetysti ja pääsastjen taslla. Ajan mittaan kmissi n asettanut jukn vertailuarvja pääsastjen surittamaa kanteluiden, EU Pilt -tapausten ja rikkmisten käsittelyä varten (ks. laatikk 4). Pääsihteeristö seuraa pääsastjen tulksellisuutta näiden vertailuarvjen perusteella sana kahdesti vudessa tteutettavaa jhdnmukaisuuden tarkastamista.

30 30 Laatikk 4 Kanteluiden ja rikkmistapausten käsittelyä kskevat vertailuarvt Kmissi n asettanut pääsastjen surittamalle kanteluiden ja rikkmistapausten käsittelylle seuraavat vertailuarvt: yksi vusi kantelun tutkimiseen ja jk käsittelyn päättämiseen tai rikkmistapauksen käynnistämiseen (viivästykset n selitettävä kantelijalle) yksi vusi ilmittamisvelvllisuuden laiminlyönnin saattamiseen EU:n tumiistuimen käsiteltäväksi tai käsittelyn päättämiseen kuusi kuukautta vimaansaattamisen määräajasta / ilmituksesta vimaansaattamista kskevien tarkastusten surittamiseen kuukautta ilmittamisesta vaatimustenmukaisuustarkastusten surittamiseen 10 viikka jäsenvaltiiden kmissin EU Pilt -järjestelmässä esittämiin pyyntöihin antamien vastausten arviintiin 8 18 kuukautta SEUT-spimuksen 260 artiklan mukaisten tapausten saattamiseksi EU:n tumiistuimen käsiteltäväksi tai niiden käsittelyn päättämiseksi (12 24 kuukautta sellaisten tapausten salta, jtka n saatettu EU:n tumiistuimen käsiteltäväksi ennen 15. tammikuuta 2011) pääsastkhtaiset tavitteet hitaasti etenevien tapausten mahdllisen kasautuman käsittelemiseksi. 61 Kyselytutkimuksessa useimmat pääsastt (15 pääsasta 18:sta) ilmitti seuraavansa järjestelmällisesti kanteluiden, EU Pilt -tapausten ja rikkmistapausten käsittelyään työtaakan arviimiseksi, edistymisen tarkastamiseksi tai suunnitelman timittamiseksi. Vain klme pääsasta, jilla n hyvin vähän tapauksia, ilmittivat, etteivät ne seuraa järjestelmällisesti tapauksia (ECFIN, CLIMA ja COMP). Pääsastt raprtivat tapausten käsittelystä alastaan vastaaville kmissin jäsenille sana kmissin kuukausittaista rikkmisia kskevaa prsessia. Useimmat tapausten seurannasta vastaavat yksiköt (13 yksikköä 18:sta) raprtivat säännöllisesti pääjhtajalleen. Muut pääsastt raprtivat vain pääsastn taslla tarvittaessa, esimerkiksi tudakseen esiin tapauksia, jissa tarvitaan lisähjausta. Useimmissa raprteissa käsitellään tapausten määrää ja tulksia sekä jhdnmukaisuuden tarkastamisen tulksia ja yleisiä nudattamisen valvntaa kskevia kysymyksiä. Muutamat pääsastt raprtivat myös tietja keskeisistä tulsindikaattreistaan ja henkilöresurssien käytöstä.

31 31 62 Kska vain jtkin pääsastt valvvat EU:n lainsäädännön sveltamista jäsenvaltiissa, kmissi ei edellytä, että pääsastt raprtivat järjestelmällisesti valvntatimistaan vutuisissa timintakertmuksissaan. Pulet kyselytutkimukseen sallistuneista pääsastista (yhdeksän pääsasta 18:sta) ilmitti vahvistaneensa tulsindikaattreita täytäntöönpantarkastusten, kanteluiden, EU Pilt -tapausten ja rikkmistapausten käsittelylle. Useimmiten nämä pääsastt käyttävät jitakin tai kaikkia kmissin määrittämiä vertailuarvja (ks. laatikk 4). Vusien timintakertmusten tarkastus sitti, että eri pääsastt keskittyvät valvntatimiensa eri näkökhtiin. Ilmitettuja indikaattreita livat muun muassa seuraavat: Vimaansaattaminen jäsenvaltiilta määräaikaan mennessä saatujen ilmitusten prsenttisuus (FISMA), direktiivien vimaansaattamisaste tai -vaje jäsenvaltiissa (GROW, MOVE, JUST, MARKT), niiden direktiivien määrä, jiden vaatimustenmukaisuustarkastusta kmissi ei llut surittanut vuden kuluessa (JUST) Kantelut vuden aikana käsiteltyjen kanteluiden kknaismäärä (EMPL, JUST), niiden kanteluiden prsenttisuus, jiden käsittely li saatu päätökseen vuden kuluessa (JUST), tapauksen käsittelyyn keskimäärin tarvittava aika kuukausina (FISMA) EU pilt vuden aikana alitettujen ja lppuun käsiteltyjen tapausten määrä (ENV, TAXUD) Rikkmiset kmissin määräajissa käsittelemien ilmittamatta jättämistä kskevien tapausten prsenttisuus (MOVE, FISMA), niiden tapausten prsenttisuus, jiden käsittely n päätetty tai jtka n saatettu EU:n tumiistuimen käsiteltäväksi tietyssä ajassa (JUST), alitettujen, lppuun käsiteltyjen tai meneillään levien tapausten määrä (TAXUD, ENV, SANTE), yli klme vutta avimina lleiden tapausten määrä (MOVE), niiden rikkmistapausten määrä, jiden käsittely n päätetty määräajassa (FISMA), niiden tapausten määrä, jista ehdtetaan annettavan kmissin päätös, prsenttisuutena käsiteltävinä levien tapausten kknaismäärästä (TAXUD), rikkmistapausten kest (GROW). 63 Useimmat pääsastt (11 pääsasta 18:sta) ilmitti, että niillä n käytössä järjestelyjä saatujen kkemusten jakamiseksi pääsastn sisällä valvnnasta ja täytäntöönpansta vastaavien ja EU:n timintaplitiikasta ja lainsäädännöstä vastaavien välillä. Nämä livat jk rganisatrisia järjestelyjä (viisi pääsasta 11:stä) tai erityisiä ryhmiä, kkuksia tai kulutustilaisuuksia (kuusi pääsasta 11:stä).

32 32 Vastaavasti lähes pulet pääsastista (kahdeksan pääsasta 18:sta) varmisti saatujen kkemusten jakamisen arviinnista ja timivuustarkastuksista vastaavien kanssa jk rganisatristen järjestelyjen (neljä pääsasta kahdeksasta) tai erityisten ryhmien, kkusten tai kulutustilaisuuksien (neljä pääsasta kahdeksasta) avulla. Keskustaslla kmissi varmistaa krdininnin sijittamalla EU:n lainsäädännön sveltamisen valvnnasta vastaavan pääsihteeristön yksikön paremmasta sääntelystä ja työhjelmasta vastaavaan pääsihteeristön sastn, jssa timivat myös evaluinnista, sääntelyn timivuudesta ja tulksellisuudesta sekä vaikutusten arviinnista vastaavat yksiköt. 64 Vaikka arviinnista ja sisäisestä tarkastuksesta n tehty jitakin tutkimuksia pääsastjen taslla, kmissi ei tistaiseksi le surittanut kattavaa arviintia valvntaplitiikastaan ja -timistaan. Kmissin sisäisen tarkastuksen sast (IAS) tarkastaa EU:n lainsäädännön valvntaa ja täytäntöönpana kskevat pääsastjen järjestelyt. Vuden 2014 jälkeen IAS n surittanut sana tästä aiheesta suritettavaa tarkastushjelmaa useita tarkastuksia pääsastissa, jilla n käsiteltävinään humattavan paljn direktiivejä tai rikkmistapauksia. Hallinninti: valvnta, täytäntöönpan ja nudattamisen edistäminen Uusien tai tarkistettujen EU:n direktiivien täytäntöönpann tarkastaminen 65 Uudet tai tarkistetut direktiivit (ks. kaavi 7) edellyttävät, että jäsenvaltit ilmittavat kmissille timenpiteistä, jita ne vat tteuttaneet saattaakseen direktiivin saksi kansallista ikeusjärjestystä. Jäsenvaltiiden n timitettava ilmitus tiettyyn päivämäärään mennessä (yleensä kahden vuden kuluessa hyväksymisestä) ja ilmitettava kmissille kansallisista täytäntöönpantimenpiteistä.

33 33 Kaavi 7 Vusina hyväksytyt EU:n direktiivit Uusi Tarkistettu Lähde: Eurpan tilintarkastustumiistuin EUR-Lexin tietjen perusteella. 66 Js jäsenvalti ei ilmita kmissille täytäntöönpantimenpiteistä määräajassa, pääsihteeristö tarkistaa asian vastuussa levalta pääsastlta ennen kuin se laatii ilmittamatta jättämistä kskevan kirjeen, jnka kmissi hyväksyy ja lähettää jäsenvaltille. Suurin sa kmissin alittamista rikkmistapauksista kskee direktiivien vimaansaattamisen myöhästymistä (ks. kaavi 8). Kaavi 8 Useimmat rikkmistapaukset jhtuvat vimaansaattamisen myöhästymisestä Vimaansaattamisen myöhästymistä kskevat tapaukset Muut rikkmistapaukset Lähde: Eurpan tilintarkastustumiistuin kmissin tietjen perusteella.

34 34 67 Ilmitukset saatuaan kmissi arvii, vatk jäsenvaltit panneet EU:n direktiivit täytäntöön täydellisesti ja tarkasti. Tämä tapahtuu kaksivaiheisella lähestymistavalla, jhn sisältyy täytäntöönpan- ja vaatimustenmukaisuustarkastuksia. Täytäntöönpantarkastuksilla kmissi tutkii, sisältääkö jäsenvaltin ilmitus kansallisia täytäntöönpantimenpiteitä jkaisesta EU:n direktiivin sisältämästä velvitteesta (täydellisyys). Vaatimustenmukaisuustarkastuksissa kmissi vertaa EU:n direktiivin säännöksiä ja velvitteita artikla artiklalta kansallisten täytäntöönpantimenpiteiden tekstiin (tarkkuus). 68 Direktiivistä vastuussa leva pääsast vastaa täytäntöönpan- ja vaatimustenmukaisuustarkastusten surittamisesta ja määrittää tarkastusten laajuuden. Lähes kaikki pääsastt ilmittivat tarkastavansa jkaisen direktiivin kaikkien säännösten tai velvitteiden vimaansaattamisen kaikkien jäsenvaltiiden salta. Useimmat pääsastt ilmittivat myös tarkastavansa kansallisten täytäntöönpantimenpiteiden vastaavuuden jkaisen direktiivin kaikkien säännösten kanssa kaikkien jäsenvaltiiden salta, ja muutamat pääsastt keskittyvät tarkastuksissa vain tärkeimpiin säännöksiin tai siihen säännökseen, jnka rikkmisriski katstaan suurimmaksi. Kmissin uudessa täytäntöönpanplitiikassa n vudesta 2017 lähtien edellytetty, että pääsastt surittavat järjestelmällisiä täytäntöönpanja vaatimustenmukaisuustarkastuksia. 69 Keskeinen kunkin pääsastn täytäntöönpan- ja vaatimustenmukaisuustarkastuksiin liittyvää työtaakkaa määräävä tekijä n niiden timinnanalalla äskettäin vimaan tulleiden direktiivien määrä. Se vaihtelee humattavasti eri aikina kmissin työhjelman ja EU:n lainsäädäntöprsessin mukaan. Pääsastt, jtka ilmittivat kyselytutkimuksessa surittaneensa vusina eniten tarkastuksia, livat TAXUD, ENV, GROW, ENER ja CLIMA. Kska pääsastjen ei kuitenkaan tarvitse kirjata surittamiaan tarkastuksia jhdnmukaisesti keskitettyyn tietkantaan, kaikki pääsastt eivät pystyneet timittamaan arviita ja timitetut arvit eivät ehkä le täysin vertailukelpisia. 70 Täytäntöönpan- ja vaatimustenmukaisuustarkastusten surittaminen n haastavaa. Pääsastilla n ltava humattava tietämys jäsenvaltiiden ikeusjärjestelmistä ja kielistä, ja niiden n suritettava tarkastukset tietyissä määräajissa. Useimmat kyseisistä pääsastista pitivät haastavana surittaa tarkastukset ajissa, kska jissakin tapauksissa määräajat vat suhteellisen lyhyitä ja tarkastukset edellyttävät henkilöstöä, jlla n tarvittavat taidt ja asiantuntemus.

35 35 71 Täytäntöönpan- ja vaatimustenmukaisuustarkastusten surittamiseen tarvittava aika riippuu useista tekijöistä. Pääsastjen useimmin mainitsemat tekijät livat seuraavat: EU:n direktiivin pituus, mnimutkaisuus ja/tai uutuus jäsenvaltiiden vimaansaattamistimenpiteistään timittamien tietjen laatu ja ikea-aikaisuus kansallisten täytäntöönpantimenpiteiden määrä ja mnimutkaisuus resurssien (kuten käännöspalvelujen ja ikeudellisen/kielellisen saamisen) saatavuus, kun tetaan humin pääsastn sisäiset kilpailevat pririteetit. 72 Kska pääsastjen ei tarvitse kirjata surittamiaan tarkastuksia jhdnmukaisesti keskitettyyn tietkantaan, tarkastuksiin kuluvasta ajasta ei le virallisia arviita. Pääsastjen kyselytutkimuksessa esittämät arvit viittasivat humattavaan vaihteluun eri timinnanaljen välillä. Kuten yksi pääsast humautti, vimaansaattamismääräajan umpeutumisesta vaatimustenmukaisuustarkastuksen päättymiseen saattaa kulua neljästä kuuteen vutta. Pääsastt ilmittivat, että vaatimustenmukaisuustarkastusten surittaminen kestää humattavasti täytäntöönpantarkastuksia kauemmin. Yksi pääsast humautti, että kaksivaiheinen lähestymistapa n hyödyllinen, mutta hidastaa kknaisarviintia. Pääsast ehdtti, että kmissi harkitsisi vaihtehta, jssa EU:n lainsäädännön ja täytäntöönpantimien epäyhdenmukaisuutta kskevat kysymykset vitaisiin sisällyttää vimaansaattamisen laiminlyöntiä kskeviin rikkmistapauksiin. Prsessin npeuttamiseksi eräs tinen pääsast n tutkinut kieliteknlgian käyttämistä tarkastusten autmatisintiin. 73 Useimmat pääsastt, jilla n paljn tarkastettavia direktiivejä, käyttävät satunnaisesti ulkistamista. Tärkein pääsastjen mainitsema syy tarkastusten ulkistamiseen li sisäisten henkilöresurssien riittämättömyys, mihin sisältyy tiettyjen jäsenvaltiiden kielten tai ikeusjärjestelmien tuntemuksen puute. Kun tarkastuksia ulkistettiin, pääsastt ilmittivat, että niiden henkilöstö tarkasti ulkisten timeksisaajien työn. Useimmat pääsastt livat jk tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä timeksisaajan työn kattavuuteen, tarkkuuteen ja ikea-aikaisuuteen, eikä mikään pääsast ilmittanut levansa tyytymätön tarkastuksen ulkistamisen tulksiin. Yksi pääsast humautti kuitenkin, että ulkistaminen saattaa pidentää tarkastusten surittamiseen tarvittavaa kknaisaikaa.

36 36 Kanteluiden käsittely ja masta alitteesta käsiteltäväksi tettavien tapausten tunnistaminen 74 Kmissi tunnistaa lähinnä mahdllisia rikkmistapauksia, jtka kskevat epäyhdenmukaisuutta perusspimusten, asetusten ja päätösten kanssa, sekä tapauksia, jissa direktiivejä ei le svellettu. Tämä tapahtuu käsittelemällä kanteluita ja surittamalla ma-alitteisia tutkimuksia. Tilintarkastustumiistuimen kyselytutkimuksessa pääsastt pitivät kknaisuutena katsen kanteluita tärkeimpänä tietlähteenä tämän tyyppisten mahdllisten rikkmistapausten havaitsemiseksi. 75 Pääsastt saavat kanteluita useita reittejä pitkin, muun muassa suraan pääsastn tai kmissin verkksivustn kautta. Kmissi käsittelee myös Eurpan parlamentista sille timitetut vetmukset kanteluina. Vudesta 2017 lähtien pääsastjen n täytynyt pyytää niihin yhteyttä ttavia kantelijita täyttämään vakimutisen kantelulmakkeen. Tällä alitteella pyritään mahdllistamaan kantelun lunteen ja kantelijiden parempi lukittelu tulevaisuudessa. 76 Kmissi saa kanteluita useilta eri tyyppisiltä kantelijilta, kuten kansalaisilta, yrityksiltä ja eturyhmiltä. Kska pääsastjen ei tarvinnut lukitella kantelijita, eri tyyppisten kantelijiden jakaumasta ei le lemassa virallisia arviita. Klmentista pääsastn kyselytutkimuksessa esittämät arvit viittasivat humattavaan vaihteluun eri timinnanaljen välillä. Kymmenen pääsasta ilmitti saavansa enemmän kanteluita yksityishenkilöiltä kuin rganisaatiilta, ja kuusi pääsasta arvii, että vähintään 90 prsenttia niiden saamista kanteluista tulee yksityishenkilöiltä. Pääsastt ilmittivat saavansa enemmän kanteluita rganisaatiilta vertuksen, energian ja ilmasttimien alilla. Pääsastjen timittamien arviiden paintetun keskiarvn perusteella kyselytutkimuksen tulkset viittaavat siihen, että pääsastt saavat nin kaksi klmassaa kanteluistaan yksityishenkilöiltä ja yhden klmassan rganisaatiilta.

37 37 Laatikk 5 Organisaatiilta saadut kantelut Kmissi saa kanteluita yhden- tai useammantyyppisiltä rganisaatiilta timinnanalasta riippuen. Kanteluita tekevien rganisaatiiden päätyypit eri timinnanalilla vat seuraavat: Tuttajia, kuluttajia, yrityksiä tai kansalaisia edustavat järjestöt AGRI, CLIMA, EAC, FISMA, GROW, HOME, JUST, MARE, MOVE ja SANTE Valtista riippumattmat rganisaatit / julkiset elimet CNECT, EMPL, ENV, HOME, JUST, MARE, REGIO, SANTE ja HOME Lakiasiaintimistt ECFIN, ENER, MOVE ja TAXUD. 77 Valitusten käsittelymenettelyt n määritelty kmissin antamassa tiednannssa 18. Pääsastjen n kirjattava kantelut CHAP-järjestelmään. Kmissilla n velvllisuus vastata suraan kantelijille ja pitää heidät ajan tasalla tteutetuista (tai tteuttamatta jätetyistä) timista nudattaakseen hyvän hallinttavan säännöstöään ja taatakseen avimuuden. 78 Asiasta vastaava pääsast arvii ensin, nk kantelu syytä tutkia. Kmissi n vahvistanut niitä tapauksia kskevat kriteerit, jissa pääsastjen ei pitäisi tutkia kantelua. Useimmat kantelut eivät jhda tutkintaan EU Pilt- tai rikkmusmenettelyllä (ks. kaavi 9). 18 COM(2012) 154 final Kantelijan asema uninin ikeuden sveltamista kskevissa asiissa menettelyn päivittäminen, täydennettynä tiednannn C(2016) 8600 final EU:n lainsäädäntö: parempiin tulksiin sveltamista parantamalla liitteellä.

38 38 Kaavi 9 Useimmat kantelut eivät jhda rikkmistapauksiin Käsittely päätetty Tutkittu Lähde: Eurpan tilintarkastustumiistuin kmissin tietjen perusteella. 79 Kmissi ei julkaise lukuja kanteluiden tutkimatta jättämisen syistä. Kyselytutkimuksessa useimmat pääsastt (13 pääsasta 18:sta) ilmitti, etteivät ne seuraa syitä. Yleisimmät pääsastjen ilmittamat syyt lla tutkimatta kantelua livat seuraavat: Kantelijan esiin tumassa asiassa ei rikttu EU:n lainsäädäntöä tai EU:lla ei le sitä kskevaa timivaltaa. Kantelija ei esitä riittävästi viitteitä siitä, että kyseessä n yleinen käytäntö (jka ei rajitu vain kyseiseen kanteluun). Kantelijan ngelma vitiin ratkaista kansallisten tumiistuinten tai vaihtehtisen mekanismin (esimerkiksi SOLVIT-mekanismin) avulla. Kantelija ei timittanut riittävästi tieta sen jälkeenkään, kun häntä li kehtettu täydentämään kantelua. Kantelu kskee yleisesti jäsenvaltin surittamaa sellaisen direktiivin vimaansaattamista, jsta tehdään parhaillaan täytäntöönpan- tai vaatimustenmukaisuustarkastusta. EU:n tumiistuimessa n meneillään SEUT-spimuksen 267 artiklan mukainen ennakkratkaisumenettely samasta asiasta. Käsiteltävänä n EU:n tai kansallisen tasn lainsäädäntöehdtus, jlla puututaan kantelussa esitettyyn ngelmaan.

39 39 Samasta asiasta n meneillään kansallisia ikeudellisia menettelyjä. 80 Vahvuuksien salta pääsastt ttesivat vaihtelevassa määrin, että kanteluiden käsittelyprsessi li sura tietlähde EU:n lainsäädännön täytäntöönpansta ja sveltamisesta jäsenvaltiissa tarjsi kmissille keinn tukea EU:n kansalaisia suraan avimella ja käyttäjäystävällisellä tavalla, jka vi myös antaa mahdllisuuden auttaa kansalaisia ymmärtämään paremmin EU:n hallinta ja tehtäviä keskittyi vain merkityksellisten kanteluiden tutkintaan. 81 Rajitusten salta pääsastt kuvailivat vaihtelevasti useita tekijöitä, jtka vaikeuttavat kantelujen tehkasta ja tulksellista käsittelyä kantelijita tyydyttävällä tavalla: Mnilla kantelijilla n epärealistisia dtuksia kmissin valtuuksista ja valmiuksista ratkaista knkreettisia tapauksia tai he timittavat riittämättömästi tietja asiastaan. Timinta n mnitahista ja aikaa vievää ja edellyttää humattavasti taitja ja harkintaa, mutta tuttaa suhteellisen vähän rikkmusmenettelyjä. Kmissin rganisintitapa vi tehdä mnien samaa ngelmaa kskevien kantelujen tai useampaa kuin yhtä kmissin yksikköä kskevien yksittäisten kantelujen käsittelystä vaikeaa. 82 Niiden kantelujen määrä, jtka pääsastt ilmittivat käsitelleensä vusina , vaihteli humattavasti. Esimerkiksi TAXUD ilmitti käsitelleensä nin 950 tapausta vudessa, kun taas CLIMA ja ECFIM käsittelivät alle kymmenen tapausta vudessa. Kaikkien pääsastjen keskiarv li nin 200 tapausta. 83 Oma-alitteisesti käsiteltävien tapausten salta niillä alilla, jilla tällaisia tapauksia n pääsastt pitivät tarkastus-, tutkinta- ja valvntavaltuuksia tärkeimpänä lähteenä mahdllisten rikkmistapausten tunnistamiseksi. Nin klmannes pääsastista piti timivuustarkastuksia ja arviinteja sekä lehdistön ja muiden tiedtusvälineiden raprtteja tärkeinä tietlähteinä. Pääsastt krstivat myös, että useat muiden tietjen lähteet vat hyvin merkittäviä niiden timinnanalilla. Tällaisia tietlähteitä vat muun muassa kansalliset tarkastusraprtit (ENV), EU:n valvntalaitsten raprtit (FISMA) ja tarkastuskertmukset (REGIO).

40 40 Sellaisista timinnanalista vastaavat pääsastt, jilla svelletaan SOLVITmekanismia, eivät katsneet sen kuuluvan tärkeimpiin tietlähteisiin mahdllisten rikkmistapausten tunnistamiseksi. 84 Myös niiden ma-alitteisesti käsiteltäväksi tettujen tapausten määrä, jtka pääsastt ilmittivat käsitelleensä vusina , vaihteli humattavasti. Esimerkiksi ENER ilmitti käsitelleensä tänä ajanjaksna yli 200 tapausta vudessa, kun taas REGIO, EAC ja ECFIN eivät käsitelleet yhtään tapausta. Pääsastjen ilmitusten mukaan myös käsiteltyjen kantelujen ja ma-alitteisten tapausten väliset suhteet vaihtelivat merkittävästi. Useimmat pääsastt käsittelevät paljn useampia kanteluita kuin ma-alitteisia tapauksia, ENER-, SANTE- ja MARE-pääsastja lukuun ttamatta. Nämä pääsastt saavat suhteellisen vähän kanteluita, mutta niillä n tutkintavaltuuksia, jtka tuttavat ma-alitteisesti käsiteltäviä tapauksia. Kknaisuutena katsen tutkimuksiin jhtavia ma-alitteisia tapauksia n enemmän kuin kanteluita (ks. kaavi 10). Kaavi 10 Oma-alitteiset tapaukset jhtavat kanteluita useammin tutkimuksiin Oma-alitteiset tapaukset Kanteluihin perustuvat tapaukset Lähde: Eurpan tilintarkastustumiistuin kmissin tietjen perusteella. Tapausten tutkiminen EU Pilt -mekanismin avulla 85 Epäillyissä rikkmistapauksissa pääsastt vivat tutkia tapauksen kyseisten jäsenvaltiiden kanssa EU Pilt -mekanismin avulla 19. EU Pilt n sähköinen väline, 19 Välineen käyttö alki vunna 2008 kmissin ehdttamana pilttihankkeena, jhn sallistui 15 vapaaehtista jäsenvaltita, ja lput jäsenvaltit liittyivät siihen vusina

41 41 jlla kerätään luttamuksellisesti tietja jäsenvaltiiden epäillyistä EU:n lainsäädännön rikkmisista. Jissakin tapauksissa sitä vidaan käyttää nudattamisen aikaan saamiseksi turvautumatta viralliseen rikkmusmenettelyyn. 86 EU Pilt tarjaa kmissille ja jäsenvaltiille keinn käydä jäsenneltyä vurpuhelua asetettujen määräaikjen puitteissa. Pääsastt luvat EU Piltissa tapauksia kustakin mahdllisesta rikkmistapauksesta. Pääsast lähettää tiedustelun kyseessä levalle jäsenvaltille, jlla n kymmenen viikka aikaa vastata. Tämän jälkeen pääsastlla n kymmenen viikka aikaa arviida vastaus. Arviinnin jälkeen pääsast jk päättää tapauksen käsittelyn, pyytää lisätietja tai ehdttaa, että kmissi käynnistää virallisen rikkmusmenettelyn. 87 Kyselytutkimuksessa lähes kaikki jäsenvaltit katsivat, että kmissi antaa EU Pilt -mekanismissa riittävät tiedt epäillyistä rikkmisista. Jäsenvaltiiden mukaan EU Pilt -mekanismin tärkeimmät vahvuudet vat seuraavat: Sillä vältetään rikkmusmenettelyt ja edistetään rikkmistapausten krjaamista ajissa. Sillä edistetään keskinäistä ymmärrystä EU:n lainsäädännöstä ja jäsenvaltiiden täytäntöönpantimenpiteistä. Sillä edistetään yhteistyön kulttuuria kmissin pääsastjen ja kansallisten viranmaisten välillä. Se n käyttäjäystävällinen tapa jäsennellä viestintää tietyissä määräajissa. Sillä autetaan krdinimaan nudattamiskysymyksiä ja lisäämään tietisuutta niistä jäsenvaltissa. Sillä lisätään kansalaisten vaikutusmahdllisuuksia tarjamalla kein tutkia tapauksia, jissa jäsenvaltiiden epäillään lukanneen heidän ikeuksiaan.

42 42 88 Rajitusten salta muutamat jäsenvaltit (viisi jäsenvaltita 27:stä) humauttivat, että pääsastjen vastausten hitaus heikensi jskus EU Pilt -mekanismin vaikuttavuutta tiettyjen tapausten ratkaisemisessa. Muutamat jäsenvaltit humauttivat myös, että vudesta 2017 lähtien kmissi n sana uutta täytäntöönpanplitiikkaansa järjestelmällisesti lpettanut EU Pilt -mekanismin käytön tietyn tyyppisten tapausten tutkimiseen ennen rikkmusmenettelyn käynnistämistä. Nämä jäsenvaltit varittivat, että tämä saattaa viime kädessä jhtaa siihen, että tällaisten tapausten ratkaiseminen ajissa kestää kauemmin. Eräät jäsenvaltit humauttivat myös, että EU Pilt -välineen käyttö autti niitä valvmaan ja käsittelemään tapauksia krdinidusti. 89 EU Pilt -mekanismin käyttööntt vunna 2008 vähensi uusien rikkmismenettelyjen käynnistämistä useiden vusien ajan, kska uudet tapaukset tutkittiin ensin tämän mekanismin avulla. Vastaavasti myös avinten rikkmistapausten määrä väheni useiden vusien ajan. Vunna 2016 uusien rikkmistapausten määrä ylitti uusien EU Pilt -tapausten määrän (ks. kaavi 11). Kaavi 11 EU Pilt -tapaukset ja rikkmistapaukset Avimet rikkmistapaukset Käynnistetyt rikkmusmenettelyt Avatut EU Pilt -tapaukset Lähde: Eurpan tilintarkastustumiistuin kmissin tietjen perusteella. EU:n lainsäädännön täytäntöönpan rikkmusmenettelyn avulla 90 Kmissilla n harkintavaltaa virallisen rikkmusmenettelyn käynnistämisen suhteen. Kun pääsast n tdennut saaneensa riittävästi näyttöä mahdllisesta rikkmisesta, se laatii kmissille päätöksen menettelyn käynnistämisestä. SEUTspimuksen 258 ja 260 artiklassa vahvistetaan kaikentyyppisiin tapauksiin svellettavan menettelyn vaiheet (ks. laatikk 2). Jkaisessa menettelyn vaiheessa

43 43 jäsenvaltille annetaan mahdllisuus nudattaa lainsäädäntöä, jllin kmissi päättää tapauksen käsittelyn. 91 Kmissin n annettava lupa jkaiseen virallisen rikkmusmenettelyn vaiheeseen. Pääsastt laativat kmissin ikeudellista yksikköä kuullen ehdtuksia knkreettisia tapauksia kskeviksi kmissin päätöksiksi. EU:n lainsäädännön sveltamisen valvnnasta vastaava pääsihteeristön yksikkö kirjaa ehdtusryppään kmissin kkusten esityslistalle. Kmissi antaa rikkmustapauksia kskevia päätöksiä nin kymmenessä kkuksessa vudessa (eli kuukausittain kesää lukuun ttamatta). Yhdessä kkuksessa annettavien päätösten määrä vaihtelee humattavasti sen mukaan, kuinka paljn tapauksia n valmisteilla. 92 Mudllisen rikkmusmenettelyn ikeudenkäyntiä edeltävässä vaiheessa (vaiheet 1 ja 2) kmissi pyrkii tekemään yhteistyötä jäsenvaltiiden kanssa asian ratkaisemiseksi ja välttämään asian viemistä tarpeettmasti EU:n tumiistuimen käsiteltäväksi. Kyselytutkimuksessa useimmat pääsastt (15 pääsasta 18:sta) ilmitti viestivänsä jäsenvaltiiden kanssa ikeudenkäyntiä edeltävässä vaiheessa pliittisilla tai hallinnllisilla kirjeillä sekä keskustelevansa ratkaisematta levista tapauksista jäsenvaltiiden edustajien kanssa pakettikkuksissa tai muilla frumeilla. Muutamat jäsenvaltit humauttivat vaikeuksista krdinida vastauksia hallinnllisiin kirjeisiin. Käytännössä kmissi päättää useimpien tapausten käsittelyn ikeudenkäyntiä edeltävässä vaiheessa ennen asian saattamista EU:n tumiistuimen käsiteltäväksi (vaihe 3). 93 Haasteiden salta lähes kaikki pääsastt (17 pääsasta 18:sta) ilmitti pitävänsä rikkmistapausten käsittelyä ajissa vaativana, ja useimmat pääsastt (15 pääsasta 17:stä) mainitsi tarvittavien taitjen ja asiantuntemuksen tasn merkittävänä tähän liittyvänä tekijänä. Lähes kaikki jäsenvaltit ilmittivat, että virallisiin ilmituksiin ja perusteltuihin lausuntihin (vaiheet 1 ja 2) vastaamisen määräajat livat yksinkertaisissa tapauksissa yleensä riittävät (23 jäsenvaltita 24:stä), mutta useimmat jäsenvaltit katsivat, että ne livat harvin riittävän pitkiä hyvin mnimutkaisissa tapauksissa (20 jäsenvaltita 24:stä). Useimmat jäsenvaltit ilmittivat pitävänsä kmissin ilmituksia ja lausuntja riittävänä perustana vastauksen laatimiseksi (12 jäsenvaltita 23:sta). Lähes yhtä mnta jäsenvaltita (11 jäsenvaltita 23:sta) piti niitä sittain riittävinä. Muutamat jäsenvaltit humauttivat, että kmissin asiakirjat livat jskus epäselviä ja että laatu vaihteli pääsastn tai tapauksen mukaan. 94 Kun tapaus n saatettu EU:n tumiistuimen käsiteltäväksi, tapausta kskevan tumin antamiseen kuluva aika riippuu EU:n tumiistuimen käsittelymenettelyistä

44 44 (vaihe 4). Tapausten käsittelyn kest EU:n tumiistuimessa vi riippua useista tekijöistä, erityisesti tapauksen mnimutkaisuudesta. Js kmissi saattaa asian uudelleen EU:n tumiistuimen käsiteltäväksi SEUT-spimuksen 260 artiklan 2 khdan mukaisesti (vaihe 5), asian ratkaisemiseen kuluva aika vi pidentyä humattavasti. Aika, jka kuluu, ennen kuin EU:n tumiistuin päättää taludellisen seuraamuksen määräämisestä, riippuu siitä, kuinka pitkä aika jäsenvaltille annettiin aiemman tumin nudattamiseksi, kuinka kauan kmissilta vie muistuttaa uudelleen jäsenvaltille sen nudattamatta jättämisen jatkumisesta ja kuinka kauan EU:n tumiistuimelta kestää antaa tumi. 95 Kmissi svittelee tai peruuttaa mnia tapauksia ennen EU:n tumiistuimen antamaa tumita (vaiheet 4 ja 5). Vain pieni suus rikkmusmenettelyistä jhtaa lpulta siihen, että jäsenvaltiille määrätään taludellisia seuraamuksia SEUTspimuksen 260 artiklan 2 khdan mukaisesti (vaihe 5). Tällaisissa tapauksissa rikkmusmenettely n saattanut kestää useita vusia. Sakkja svelletaan päivittäin, kunnes jäsenvalti ilmittaa, että se n nudattanut tumita (uhkasakt). Js jäsenvalti nudattaa tumita ennen lpullista tumita, EU:n tumiistuin vi määrätä kiinteämääräisen hyvityksen, jka vastaa aiemman nudattamatta jättämisen kesta. BUDG vastaa sakkjen laskennasta ja perimisestä. 96 Vastuussa leva pääsast valv asiaan liittyviä mahdllisia myöhempiä nudattamatta jättämistä kskevia ngelmia tai muita jäsenvaltin hunn sveltamiseen liittyviä tapauksia kanteluiden tai ma-alitteisten tutkimusten avulla. 97 Vahvuuksista useimmat pääsastt (13 pääsasta 18:stä) krstivat rikkmusmenettelyn rlia painstettaessa jäsenvaltiita nudattamaan EU:n lainsäädäntöä, estettäessä nudattamatta jättämistä ja tutaessa esiin täytäntöönpann ngelmia. Useat pääsastt krstivat vahvuuksina myös prsessin lunnetta jäsenneltynä ja avimena krkean tasn prsessina, kmissin harkintavaltaa menettelyn käyttämisessä sekä tulsten näkyvyyttä. Lisäksi mnet pääsastt näkivät rikkmusmenettelyn käytön hyvänä keinna, jlla kmissi vi viestittää jäsenvaltiille ja kansalaisille, että se suhtautuu EU:n lainsäädännön nudattamatta jättämiseen vakavasti. Kyselytutkimuksessa lähes kaikki jäsenvaltit ilmittivat, että EU:n tumiistuimen rikkmustapauksissa määräämillä taludellisilla seuraamuksilla n vimakas peltevaikutus (25 jäsenvaltita 26:sta). Vusina jäsenvaltiille Eurpan uninin tumiistuimen tumin nudattamatta

45 45 jättämisestä määrättyjen taludellisten seuraamusten kknaismäärä li 339 miljnaa eura Rikkmusmenettelyyn liittyvien rajitusten suhteen mnet pääsastt (8 pääsasta 18:sta) krstivat menettelyn pituutta. Pääsastt humauttivat myös vaihtelevasti seuraavista seikista: prsessin rasittava lunne (tapaukset edellyttävät paljn näyttöä ) humattavan tietämyksen ja taitjen tarve aikaa vievä ja mnimutkainen kmissin sisäinen päätöksentek tarve käyttää harkintaa sen suhteen, tutkitaank tapaukset vai päätetäänkö niiden käsittely rikkmistapausten vastakkainasetteluun perustuva lunne vaikeudet käsitellä pliittisesti arkalunteisia tapauksia ja tapauksia, jissa EU:n lainsäädäntöä n nudatettu sittain jäsenvaltiiden tasapulisen khtelun varmistamisen haasteellisuus rikkmusmenettelyjen käynnistämisen haitallisuus jissain tapauksissa. 99 Virallista rikkmusmenettelyä kskevasta kmissin harkintavallasta mnet jäsenvaltit (yhdeksän jäsenvaltita 22:sta) katsivat, että se helpttaa EU:n lainsäädännön vaikuttavaa täytäntöönpana jäsenvaltiissa. Mnet muut jäsenvaltit (kymmenen jäsenvaltita 22:sta) katsivat, että se sittain helptti vaikuttavaa täytäntöönpana. Muutamat jäsenvaltit (klme jäsenvaltita 22:sta) katsivat, että se ei helpttanut vaikuttavaa täytäntöönpana. Tärkein mnien jäsenvaltiiden (kymmenen jäsenvaltita 22:sta) ilmaisema hulenaihe liittyi siihen, että kmissi ei enää käytä järjestelmällisesti EU Pilt -mekanismia tietjenvaihtn tietyn tyyppisistä tapauksista ennen rikkmusmenettelyn käynnistämistä. Kaavissa 12 esitetään, kuinka mnta viikka vusina keskimäärin kului kanteluiden käsittelyyn, tutkimusten surittamiseen EU Pilt -mekanismin avulla sekä rikkmistapausten hallinnintiin, ennen kuin niiden käsittely päätettiin. Tämä sittaa, että kanteluihin perustuvien rikkmistapausten ratkaiseminen kestää nin 140 viikka ja nin pulet 20 Eurpan uninin yleinen talusarvi Mmentin 711 Perusspimuksen mukaisen velvllisuuden täyttämättä jättämisen tteamista kskevan Eurpan uninin tumiistuimen tumin nudattamatta jättämisestä jäsenvaltiille määrätyt uhkasakt ja kiinteämääräiset hyvitykset tteutuneet summat varainhitvusilta 2014, 2015 ja 2016.

46 46 tästä ajasta kuluu kantelun tutkimiseen EU Pilt -mekanismin avulla ennen virallisen rikkmusmenettelyn alittamista. Kaavi 12 Rikkmistapausten ratkaisemiseen kuluva aika Viikka Keskimääräinen aika rikkmusmenettelyn päättämiseen Keskimääräinen aika EU Pilt -tapauksen avaamisesta rikkmusmenettelyn käynnistämiseen Keskimääräinen aika kantelusta tutkinnan alittamiseen Lähde: Eurpan tilintarkastustumiistuin kmissin tietjen perusteella. Nudattamista edistävien välineiden käyttö 100 Valvnta- ja täytäntöönpantimenpiteiden lisäksi kmissilla n käytössään timintapliittisen syklin eri vaiheissa valikima välineitä, jilla se auttaa jäsenvaltiita sveltamaan EU:n lainsäädäntöä asianmukaisesti ja ajissa ( nudattamista edistävät välineet ). Ehdtuksia valmisteltaessa kmissi vi pyytää vastuussa levaa pääsasta laatimaan täytäntöönpansuunnitelman, jssa esitetään jäsenvaltiiden khtaamat keskeiset haasteet ja timenpiteet, jtka niiden dtetaan tteuttavan. Ne vivat myös antaa jäsenvaltiille suuntaviivja siitä, miten EU:n säädöstä lisi tulkittava, pantava täytäntöön ja svellettava. Direktiivi saattaa myös edellyttää, että jäsenvaltit timittavat selittäviä asiakirjja, jissa esitetään, miten ne vat saattaneet direktiivin säännökset saksi kansallista lainsäädäntöä. 101 Täytäntöönpan- ja sveltamisvaiheissa kmissi käyttää useita kkuksiin perustuvia välineitä. Näitä vat muun muassa direktiivillä perustetut jäsenvaltiiden edustajien kmiteat, kmissin krdinimat täytäntöönpansta vastaavien jäsenvaltiiden edustajien verkstt, kmissin perustamat neuvntaa antavat asiantuntijaryhmät sekä seminaarit, jita kmissi vi järjestää yksittäisten jäsenvaltiiden kanssa. Jillain timinnanalilla pääsastt myös järjestävät yksittäisten jäsenvaltiiden kanssa pakettikkuksia, jissa keskustellaan

47 47 täytäntöönpankysymyksistä ja rikkmistapauksista. Näiden kkuksiin perustuvien välineiden lisäksi kmissi vi käyttää tulstauluja tai barmetrejä, jilla kuvataan jäsenvaltiiden tulksellisuutta EU:n lainsäädännön täytäntöön panemisessa. 102 Pääsastt vastaavat näiden välineiden käyttämisestä antaessaan jäsenvaltiille timinnanaljensa säädöksiä kskevaa tukea. Kmissi ei pidä keskitetysti kirjaa siitä, miten pääsastt käyttävät kaikkia näitä välineitä. Kyselytutkimuksissa 21 pääsastilta ja jäsenvaltiilta kysyttiin kunkin välineen käytöstä ja vaikuttavuudesta sekä niiden keskeisistä vahvuuksista ja rajituksista. Jäsenvaltiilta kysyttiin myös tiettyjen välineiden niille aiheuttamasta hallinttaakasta sekä jäsenvaltiiden mieltymyksistä käyttää välinettä useammin tai harvemmin. Kutakin välinettä kskevat analyysitulkset esitetään liitteessä III. Kaavissa 13 esitetään yleiskatsaus siitä, kuinka vaikuttavina pääsastt ja jäsenvaltit pitivät tärkeimpiä välineitä. Kaavi 13 Nudattamista edistävien välineiden vaikuttavuus Vaikuttavuus (1: erittäin heikk, 5: erittäin hyvä ) Täytäntöönpansuunnitelmat (kmissi) Suuntaviivat EU:n lainsäädännön tulkinnasta ja täytäntöönpansta Selittävät asiakirjat (jissa vastaavuustaulukita) Selittävät asiakirjat (ilman vastaavuustaulukita) Kmiteat Verkstt Asiantuntijaryhmät Seminaarit Pakettikkukset Tulstaulut ja barmetrit Pääsastt Jäsenvaltit Lähde: Eurpan tilintarkastustumiistuin kmissin pääsastjen ja jäsenvaltiiden kyselytutkimuksen perusteella. 21 Kysymyksiä laadittaessa hyödynnettiin kysymyksiä, jita Eurpan parlamentin plitiikkayksikkö C:n Kansalaisikeudet sekä perusspimus-, työjärjestys- ja timielinasiat käytti Eurpan parlamentin ikeudellisten asiiden valikunnalle vunna 2013 tekemissään kmissin ja jäsenvaltiiden virkamiesten jäsennellyissä haastatteluissa.

48 Yleisesti ttaen pääsastt ja jäsenvaltit pitivät nudattamista edistäviä välineitä vaikuttavina (eli ainakin khtalaisen vaikuttavina, pistemäärä 3). Kknaisuutena pääsastt antivat edistämisvälineiden vaikuttavuudelle hieman krkeammat pisteet kuin jäsenvaltit. Tämä jhtuu pitkälti siitä, että pääsastt pitävät vastaavuustaulukkja sisältäviä selittäviä asiakirjja ja pakettikkuksia humattavasti vaikuttavampina kuin jäsenvaltit. 104 Täytäntöönpansuunnitelmat vat vähiten käytetty väline. Pääsastt ja jäsenvaltit pitivät niitä myös yleisesti vähiten vaikuttavina. Vaikka myönnettiin, että niillä tudaan esiin keskeisiä täytäntöönpann haasteita, niiden hyödyllisyyttä pidettiin rajallisena, kska ne laaditaan usein liian varhaisessa prsessin vaiheessa eikä niissä käsitellä yksittäisten jäsenvaltiiden erityispiirteitä. 105 Suuntaviivat vat yksi laajimmin käytetyistä välineistä. Sekä pääsastt että jäsenvaltit pitivät niitä erittäin vaikuttavina etenkin mnimutkaisen lainsäädännön salta. Suuntaviivilla katsttiin levan tärkeä rli varmistettaessa yhteinen käsitys EU:n direktiiveistä, vaikka niillä ei annetakaan lpullista tulkintaa EU:n lainsäädännöstä. Useimpien jäsenvaltiiden mielestä suuntaviivja pitäisi käyttää enemmän. 106 Pääsastt katsivat, että vastaavuustaulukita sisältävät selittävät asiakirjat helpttavat erittäin vaikuttavalla tavalla kansallisia täytäntöönpantimenpiteitä kskevia täytäntöönpan- ja vaatimustenmukaisuustarkastuksia. Mnet jäsenvaltit ilmittivat laativansa tällaisia asiakirjja maan käyttöönsä sana menettelyjään, jilla varmistetaan EU:n direktiivien asianmukainen vimaansaattaminen, ja pitivät niitä erittäin vaikuttavina. Jäsenvaltit, jtka eivät laatineet vastaavuustaulukita sisältäviä selittäviä asiakirjja, ilmittivat kuitenkin pitävänsä niiden laatimista hyvin työläänä. Pääsastt ja jäsenvaltit ttesivat vaihtelevassa määrin, että selittävät asiakirjat edistävät myös ikeusvarmuutta ja avimuutta siitä, miten EU:n lainsäädäntöä pannaan täytäntöön. 107 Useimmat jäsenvaltit kehttivat kmissita käyttämään enemmän kkuksiin perustuvia välineitä siitä hulimatta, että tällaisiin frumeihin sallistumiseen liittyy humattava hallinnllinen rasite. Mnet jäsenvaltit kuitenkin humauttivat, että eri pääsastjen timintatavat vaihtelevat ja että kmissi visi laatia khdennetumman ja jhdnmukaisemman lähestymistavan niiden käyttöön. Jäsenvaltit tunnustivat tulstaulujen mahdllisen rlin kannustettaessa jäsenvaltiita parantamaan tulksiaan, mutta useimmat niistä eivät kannattaneet tulstaulujen käytön lisäämistä.

49 49 Nudattamista ja valvntaa kskevan avimuuden varmistaminen 108 Kmissin khdistuu kansalaisten ja sidsryhmien tahlta suuria dtuksia avimuudesta kaiken tyyppisten rikkmustapausten käsittelyn, jäsenvaltiissa tapahtuvan EU:n lainsäädännön nudattamisen ja kmissin mien valvntatimien suhteen: Yksittäiset kantelijat dttavat saavansa tietja siitä, mitä timia heidän ngelmiensa ratkaisemiseksi tteutetaan, sekä asian edistymisestä. Jäsenvaltit dttavat, että niitä khdellaan ikeudenmukaisesti ja jhdnmukaisesti valvnnan ja täytäntöönpann suhteen. EU:n lainsäätäjät dttavat, että niille tiedtetaan niiden hyväksymien EU:n säädösten täytäntöönpansta ja sveltamisesta jäsenvaltiissa. Muut EU:n institutinaaliset sidsryhmät, kuten Eurpan talus- ja ssiaalikmitea (ETSK), alueiden kmitea (AK) ja Eurpan ikeusasiamies, samin kuin suuri yleisö dttavat saavansa tietja sekä EU:n lainsäädännön nudattamisesta jäsenvaltiissa että kmissin surittamien valvntatimien tulksellisuudesta. 109 Kmissi käyttää useita välineitä viestiäkseen ja raprtidakseen näille eri yleisöille knkreettisista tapauksista, jäsenvaltiita kskevista nudattamiseen liittyvistä kysymyksistä ja kmissin mista valvntatimista varmistaen samalla tarvittaessa luttamuksellisuuden. 110 Knkreettisten tapausten salta tärkein viestintäkein yksittäisten kantelijiden kanssa n kirjeenvaiht. Kirjeenvaihdn tarkituksena n tiedttaa kantelijille kantelun käsittelystä kmississa ja esittää perustelut kmissin mahdllisille päätöksille jättää kantelu tutkimatta tai päättää asian käsittely. Kmissi n vahvistanut kantelijille useita hallinnllisia takeita (ks. laatikk 6).

50 50 Laatikk 6 Kantelijiden hallinnlliset takeet Hyvän hallinttavan mukaisesti kmissi takaa kantelijille, että se kirjaa heidän kantelunsa ja kuittaa ne vastaantetuiksi 15 työpäivän kuluessa ilmittaa heille kirjallisesti mahdllisesta päätöksestä tutkia tapausta edelleen kyseessä levan jäsenvaltin kanssa ilmittaa heille kirjallisesti mahdllisesta päätöksestä päättää asian käsittely tai käynnistää virallinen rikkmusmenettely selittää mahdllisen käsittelyn päättämistä kskevan päätöksen käsittelyn päättämistä edeltävällä kirjeellä ja antaa kantelijalle neljä viikka aikaa esittää humautuksia ilmittaa kantelijalle vuden kuluttua, mikäli kantelun käsittelyä ei le päätetty tai rikkmusmenettelyä alitettu. 111 Kun kmissi n käynnistänyt virallisen rikkmusmenettelyn, kantelija vi seurata menettelyn myöhempiä vaiheita kmissin rikkmusmenettelyitä kskevien päätösten ja niihin liittyvien lehdistötiedtteiden julkisen rekisterin avulla. EU:n tumiistuimen käsiteltäväksi saatettujen tapausten edistymistä vidaan seurata EU:n tumiistuimen verkksivustn avulla. 112 Mitä tulee EU:n lainsäädännön nudattamiseen jäsenvaltiissa, tietyissä EU:n säädöksissä n tarkistuslausekkeita, jissa säädetään, että kmissin n laadittava täytäntöönpankertmuksia 22 direktiivien vimaansaattamisesta. Vimaansaattamista kskevia kysymyksiä vidaan tuda esiin myös muun tyyppisissä julkaistuissa jälkiarviinneissa, kuten timivuustarkastuksissa ja arviinneissa. 113 Nimenmaisesti sisämarkkinita kskevien direktiivien salta kmissi tarjaa indikaattreita ja tietja mnista erilaisista täytäntöönpann ja sveltamiseen liittyvistä kysymyksistä sisämarkkiniden tulstaulussa. Tulstaulu sisältää useita erilaisia indikaattreita, jista mnet liittyvät direktiivien vimaansaattamiseen, rikkmistapauksiin ja EU Pilt -tapauksiin (ks. laatikk 7). 22 Niitä kutsutaan myös seurantakertmuksiksi tai kansallista lainsäädäntöä kskeviksi kertmuksiksi.

51 51 Laatikk 7 Sisämarkkiniden tulstaulun indikaattrit, jtka liittyvät EU:n lainsäädännön sveltamiseen jäsenvaltiissa Saattaminen saksi kansallista lainsäädäntöä Vaje saattamisessa saksi kansallista lainsäädäntöä (kaikkien vimaan saattamattmien direktiivien prsenttisuus) Edistyminen kuuden edellisen kuukauden aikana (muuts vimaan saattamattmien direktiivien määrässä) Pitkään viivästyneet direktiivit (kaksi vutta tai enemmän) Pitkään viivästyneiden direktiivien vimaansaattamisen kknaisviive (kuukausina) Nudattamisvaje (kaikkien niiden direktiivien prsenttisuus, jita ei le saatettu vimaan asianmukaisesti) Rikkmiset Meneillään levien rikkmusmenettelyjen määrä Muuts kuuden edellisen kuukauden aikana (muuts rikkmistapausten määrässä) Rikkmusmenettelyjen kest (kuukausina) EU:n tumiistuimen tumista kulunut aika (kuukausina) EU Pilt Aika, jka jäsenvaltiilta keskimäärin kuluu kmissin tiedusteluun vastaamiseen, verrattuna kymmenen viikn vertailuarvn 114 Kmissi tiedttaa yleisemmällä taslla valvntatimiensa tulksista ja niiden tteuttamista kskevista näkökhdista vusikertmuksessa EU:n lainsäädännön sveltamisen valvnnasta. Kmissi laatii tämän vusikertmuksen lähinnä Eurpan parlamentille. Eurpan parlamentin ikeudellisten asiiden valikunta tarkastaa kertmuksen vusittain parlamentin mietinnön perustana. Kmissi n nudattanut jhdnmukaista lähestymistapaa vusikertmusten sisällön ja esitystavan suhteen useiden vusien ajan ja lisännyt tietja ja analyyseja Eurpan parlamentin pyynnöstä. Tässä yhteydessä ETSK n kehttanut kmissita pyytämään siltä lausunta vusikertmuksesta, jtta kmitea saa mahdllisuuden esittää järjestäytyneen

52 52 kansalaisyhteiskunnan näkemykset EU:n lainsäädännön sveltamisesta. Se n myös kannustanut kmissita painttamaan enemmän julkista tiedtusta rikkmisista yleensä 23. AK humautti vastaavasti, että n tärkeää lisätä EU:n lainsäädännön sveltamista kskevien tietjen julkisuutta, kun tetaan humin paikallis- ja alueviranmaisten merkittävä rli EU:n lainsäädännön täytäntöönpanssa Tarkastuksen khteena levan ajanjaksn ( ) aikana kmissin vusikertmukset kstuivat hyvin havainnllistetusta krkean tasn kertmuksesta (nin 30 sivua) ja kahdesta liitteestä, jtka sisälsivät tarkempia tietja ja kaaviita kustakin 28 jäsenvaltista ja kustakin asianmaisesta timinnanalasta. Krkean tasn tiivistelmässä kuvaillaan EU:n kmissin rikkmistapauksiin sveltama lähestymistapa, krstetaan kmissin valvntatimien pansta Junckerin kmissin asianmaisten pririteettien saavuttamiseksi ja selitetään sekä kmissin että jäsenvaltiiden vastuut EU:n lainsäädännön sveltamisen suhteen. Tiivistelmässä analysidaan myös keskeisiä näkökhtia, jtka liittyvät kmissin surittamaan kantelujen ja rikkmistapausten käsittelyyn ja EU:n tumiistuimen tumiihin, ja esitetään havainnllistavia esimerkkejä. Kmissi ei kuitenkaan esitä tietja ja analyyseja useista sidsryhmiä yleisesti kiinnstavista seikista (ks. laatikk 8). Laatikk 8 Vutuinen raprtinti kmissin valvntatimista Kmissin esittämä analyysi: vuden aikana käsitellyt kantelut ja rikkmistapaukset yhteensä kanteluiden ja rikkmistapausten viiden vuden kehityssuuntaukset avinna levien kanteluiden ja rikkmistapausten määrä tiedt ehkäisevistä timista, mukaan lukien valikidut nudattamista edistävät välineet (esim. suuntaviivat, Ei analyysia: kanteluiden ja rikkmistapausten käsittelyprsessien kunkin vaiheen keskimääräinen kest kanteluiden, EU Pilt -tapausten ja rikkmistapausten kehityssuuntausten välinen suhde kanteluiden ja rikkmistapausten avinna lemisen kest tiedt muiden nudattamista edistävien välineiden (esim. 23 ETSK:n lausunt aiheesta EU:n lainsäädännön sveltamisen valvnta, 18. lkakuuta AK:n virkamiehet esittivät tämän näkemyksen kirjallisessa vastauksessa tämän yleiskatsauksen laadinnan yhteydessä esitettyihin kysymyksiin.

53 53 täytäntöönpansuunnitelmat ja selittävät asiakirjat) tiedt jäsenvaltiiden suriutumisesta menettelyjen määräaikjen suhteen tärkeimpien kkuksiin perustuvien välineiden) käytöstä tiedt kmissin tulksista kanteluiden ja rikkmistapausten käsittelyä kskevien vertailuarvjen suhteen 116 Tässä yhteydessä vidaan humauttaa, että Eurpan ikeusasiamies ehdtti vunna 2017 strategisen tutkimuksen perusteella, että kmissin lisi annettava enemmän tietja tulksistaan EU:n lainsäädännön tsiasiallisten rikkmisten ratkaisemisessa rikkmusmenettelyä edeltävillä menettelyillä sekä tämän prsessin keskimääräisestä keststa vusikertmuksessaan EU:n lainsäädännön sveltamisen valvnnasta. 25 Julkinen tarkastus ja EU:n lainsäädännön nudattaminen Julkinen tarkastus kansallisella taslla 117 Osana yleiskatsausta jäsenvaltiiden ylimpiä tarkastuselimiä pyydettiin määrittämään EU:n lainsäädännön sveltamiseen liittyvät tarkastuskertmukset vusilta , jtta saatiin yleiskuva ylimpien tarkastuselinten työstä tällä alalla. Klmentista ylimmän tarkastuselimen timittamista 185 tarkastuskertmuksesta tutkittiin katsausta laadittaessa 62:ta kertmusta, jiden arviitiin levan merkityksellisimpiä yleiskatsauksen aihealueen kannalta. Näissä tarkastuskertmuksissa käsiteltiin sekä vaatimustenmukaisuuden että tulksellisuuden tarkastukseen liittyviä näkökhtia. 118 Vaikka ylimpien tarkastuselinten tarkastukset kattivat mnia eri timinnanalja, useimmat niistä liittyivät ympäristöön ja energiaan, vertukseen ja liikenteeseen. Mnissa ympäristö- ja energiaplitiikkaa kskevissa tarkastuskertmuksissa (24 kertmusta) keskityttiin vesipuitedirektiivin ja jätepuitedirektiivin kaltaisten mnimutkaisten direktiivien täytäntöönpann. Tiseksi yleisimmin käsitelty timinnanala li verplitiikka (yhdeksän kertmusta), ja useampi kuin yksi tarkastuskertmus käsitteli sähköisen kaupankäynnin ja arvnlisävern 25 Strateginen tutkimus OI/5/2016/AB ikea-aikaisuudesta ja avimuudesta Eurpan kmissin rikkmisia kskeviin kanteluihin khdistamassa käsittelyssä.

54 54 alasektreita. Klmanneksi yleisimmin käsitelty timinnanala li liikenne (kahdeksan kertmusta), jta kskevissa tarkastuskertmuksissa käsiteltiin erilaisia aiheita rautateistä tieliikenteeseen. Muista timinnanalista ylimpien tarkastuselinten kertmuksissa käsiteltiin rahituksen ja taluden hjausta, maatalutta, aluekehitystä ja muita sisämarkkinihin liittyviä erityisaiheita, kuten julkisten hankintjen ja valtintuen kaltaisia kysymyksiä. 119 Muutamissa jäsenvaltiiden julkishallinnn tulksellisuuden tarkastuksissa tarkasteltiin vimaansaattamisen viivästymisen syitä, mutta vain yksittäisen timinnanalan tai tietyn EU:n säädöksen yhteydessä. Useimmissa tapauksissa tarkastuksen tavitteet liittyivät jnkin sellaisen kansallisen timinnanalan tulksellisuuteen, jlla li vimassa EU:n lainsäädäntöön perustuvia säännöksiä. Tällaisissa tapauksissa ylimmät tarkastuselimet arviivat ensisijaisesti kansallisten timintaplitiikkjen vaikuttavuutta niiden tavitteiden saavuttamisessa. Näissä tarkastuksissa ei tavallisesti arviitu EU:n lainsäädännön saattamiseksi saksi kansallista lainsäädäntöä ja täytäntöön panemiseksi svellettuja kansallisia menettelyjä. 120 Tästä hulimatta humattavan mnissa tarkastuskertmuksissa ainakin viitattiin EU:n lainsäädännön ikea-aikaiseen vimaansaattamiseen ja pantiin merkille viivästykset. Muutamissa tapauksissa ylimmät tarkastuselimet analysivat tällaisten viivästysten syitä ja arviivat muita mahdllisia puutteita ja epäjhdnmukaisuuksia EU:n lainsäädännön saattamisessa saksi kansallista lainsäädäntöä. Yhdessä tarkastuskertmuksessa havaittiin vimaansaattamisen viivästymisen riski analysimalla kansallista lainsäädäntöä suhteessa EU:n lainsäädännöstä jhtuviin situmuksiin. Tinen tarkastuskertmus sisälsi yleiskatsauksen kansallisesta menettelystä EU:n direktiivien saattamiseksi saksi kansallista lainsäädäntöä. Lisäksi jissakin kertmuksissa mainittiin viralliset tarkastettavaan aiheeseen liittyneet rikkmiset tai EU Pilt -tapaukset, ja muutamat ylimmät tarkastuselimet esittivät myös yleiskatsauksen EU:n lainsäädännön nudattamatta jättämisen seurauksista, taludelliset vaikutukset mukaan luettuna. 121 Muutamat meneillään levia rikkmistapauksia käsitelleet tarkastukset sisälsivät laadullisen arviinnin kansallisen lainsäädännön säännösten yhdenmukaisuudesta EU:n lainsäädännön kanssa. Yksi tarkastuskertmus sisälsi analyysin direktiivin vimaan saattamiseksi laaditusta kansallisesta täytäntöönpantimenpiteestä. Tinen kertmus sisälsi susituksia, jtka tettiin humin pantaessa kyseistä direktiiviä täytäntöön. Eräässä tisessa kertmuksessa arviitiin kustannukset, jtka aiheutuivat vimaan saatettavan uuden direktiivin vaatimusten täytäntöönpann liittyvistä mukautuksista.

55 Useissa tapauksissa tarkastuskertmukset eivät rajittuneet keskushallintn. Näissä tarkastuksissa arviitiin timenpiteitä, jtka li hyväksytty alue- ja paikallistaslla EU:n lainsäädännöstä jhtuvien situmusten täyttämistä silmällä pitäen. 123 Yhdessä tapauksessa ylin tarkastuselin tteutti kk hallinnn kattavan tulksellisuustarkastuksen kansallisen hallinnn tehkkuudesta EU:n lainsäädännön täytäntöönpanssa. Tarkastuksessa arviitiin taustalla levia prsesseja ja tekijöitä, jtka vaikuttavat sekä EU:n lainsäädännön täytäntöönpann ikea-aikaisuuteen että sen asianmukaisuuteen (ks. laatikk 9). Laatikk 9 EU:n lainsäädännön täytäntöön panemiseksi tteutettavien kansallisten prsessien tarkastus Tämän tarkastuksen tarkituksena li tutkia, mitkä sisäiset hallinnlliset seikat sekä timintaympäristöstä jhtuvat seikat tarjavat tarvittavat edellytykset EU:n lainsäädännön tehkkaalle täytäntöönpanlle. Tarkastuksessa tutkittiin seuraavaa: 1) Onk EU:n lainsäädännön täytäntöönpan parantunut vusien mittaan (ertetaan tisistaan tapaukset, jissa vimaansaattaminen n myöhästynyt ja jissa täytäntöönpan n llut virheellistä)? 2) Onk hallint hulehtinut täytäntöönpann vaikuttavista edellytyksistä (arviidaan eri ministeriöiden tilanne, tukitimenpiteet, hjaus, suunnittelu)? 3) Onk täytäntöönpan EU:n lainsäädännön ja hyvän lainvalmistelutyön periaatteiden mukaista (arviidaan avimuus, täytäntöönpansäädökset, pririsinti ja vastuunjak)? 4) Onk hallint käyttänyt vaikuttavalla tavalla direktiivien tarjamaa liikkumavaraa (tarkastellaan harkintavallan ja avimuuden kaltaisia kysymyksiä sekä vastaavuustaulukkjen tai vaikutustenarviintien kaltaisia välineitä)? 124 Useat ylimmät tarkastuselimet esittävät lisäksi vusikertmuksissaan yleiskatsauksia EU:n lainsäädännön vimaansaattamisesta (yleensä EU:n virallisten tilastjen perusteella) ja jäsenvaltita vastaan käynnistetyistä rikkmusmenettelyistä.

56 56 Julkinen tarkastus EU:n taslla 125 Eurpan tilintarkastustumiistuin vastaa EU:n tuljen ja menjen tarkastamisesta. Tähän sisältyy EU:n varainhitasetusten nudattaminen. Siihen sisältyy myös timintalinjjen ja men-hjelmien tulksellisuuden tarkastus. Tässä yhteydessä tilintarkastustumiistuimen tarkastukset kattavat jskus seikkja, jtka liittyvät EU:n lainsäädännön nudattamiseen jäsenvaltiissa. 126 Tätä yleiskatsausta varten tutkittiin tilintarkastustumiistuimen erityiskertmuksia ajanjakslta Tutkinnan yhteydessä tdettiin, että 11 kertmusta 106:sta käsitteli kysymyksiä, jtka liittyvät EU:n lainsäädännön sveltamiseen jäsenvaltiissa tai SEU-spimuksen 17 artiklan 1 khdan mukaisiin kmissin valvntatimiin. 127 Tilintarkastustumiistuimen erityiskertmuksissa esitetyt EU:n lainsäädännön sveltamiseen liittyvät humautukset kskivat suurimmaksi saksi tapauksia, jissa EU:n direktiivien asianmukaisen tai ikea-aikaisen vimaansaattamisen laiminlyönti uhkasi heikentää tietyn timinnanalan tulksellisuutta. Jissain tapauksissa esitettiin humautuksia myös rikkmisten ratkaisemiseen kuluvasta ajasta. Kmissin valvntatimien salta yhteen tarkastukseen sisältyi arviinti kmissin energiaplitiikan alalla surittamista täytäntöönpan- ja vaatimustenmukaisuustarkastuksista. Tilintarkastustumiistuin julkaisi myös yhden erityiskertmuksen, jssa keskityttiin kmissin tulksellisuuteen erään direktiivin vaikuttavan täytäntöönpann varmistamisessa Tilintarkastustumiistuimen näissä kertmuksissa esittämät havainnt, humautukset ja jhtpäätökset kuvastavat useita pääsastjen ja jäsenvaltiiden kyselytutkimuksissa mainitsemia ngelmia. Niitä livat esimerkiksi seuraavat: EU:n lainsäädännön selkeys tilintarkastustumiistuin havaitsi, että jissakin tapauksissa li edelleen täytäntöönpann esteitä, jtka jhtuvat palveludirektiivin väljästä mutilusta, ja että kmissi n llut vastahakinen käynnistämään rikkmusmenettelyjä sittain siksi, ettei ikeusperusta le riittävän vahva 27. Ylisääntely tilintarkastustumiistuin havaitsi, että timinnanharjittajat ja muut markkinatimijat saattavat eri jäsenvaltiissa jutua nudattamaan 26 Erityiskertmus nr 5/2016 Onk kmissi varmistanut palveludirektiivin vaikuttavan täytäntöönpann? 27 Erityiskertmus nr 5/2016.

57 57 vaatimuksia ja sääntöjä, jtka pikkeavat EU:n lainsäädännössä tai päästökauppajärjestelmää kskevissa suuntaviivissa nimenmaisesti määritellyistä vaatimuksista ja säännöistä 28. Jäsenvaltit, jilla n vaikeuksia saattaa direktiivit ajissa saksi kansallista lainsäädäntöä tilintarkastustumiistuin havaitsi, että vain kahdeksan jäsenvaltita nudatti vimaansaattamisen määräaikaa ja viimeinen jäsenvalti saatti vimaansaattamisen päätökseen kaksi vutta ja viisi kuukautta määräajan jälkeen 29. Jäsenvaltiiden taludellisia valmiuksia kskevien rajitteiden vaikutus jumavesidirektiivin salta tilintarkastustumiistuin ttesi, että veden laatu ja saatavuus livat parantuneet klmessa jäsenvaltissa, mutta investintitarpeet livat yhä humattavat 30. Jäsenvaltiiden jatkuva EU:n säädösten nudattamatta jättäminen rukahävikin trjunnan suhteen tilintarkastustumiistuin havaitsi pitkäaikaisen ristiriidan tutteiden parasta ennen -päivämäärän ylityttyä tapahtuvan myynnin laillisuutta kskevien EU:n ja jäsenvaltiiden sääntöjen välillä 31. Pääsastjen ngelmat vimaansaattamisen ja vastaavuuden tarkastamisessa tilintarkastustumiistuin ttesi, että kmissin surittamilla täytäntöönpan- ja vaatimustenmukaisuustarkastuksilla ei varmistettu niiden säädösten nnistunutta täytäntöönpana, jilla pyrittiin EU:n tavitteeseen 32. Viipeet rikkmusmenettelyn alittamisessa tilintarkastustumiistuin havaitsi, että menettely erästä jäsenvaltita vastaan alitettiin neljä vutta vaatimustenmukaisuustarkastuksen surittamisen jälkeen 33. Humattavat viipeet EU Pilt -tapausten käsittelyssä tilintarkastustumiistuin ttesi, että vaikka EU Pilt li jäsenvaltiiden ja kmissin yhteistyön kannalta 28 Erityiskertmus nr 6/2015 Eurpan uninin päästökauppajärjestelmän eheys ja täytäntöönpan. 29 Erityiskertmus nr 5/ Erityiskertmus nr 12/2017 Jumavesidirektiivin täytäntöönpan: veden laatu ja saatavuus vat parantuneet Bulgariassa, Unkarissa ja Rmaniassa, mutta investintitarpeet vat yhä humattavat. 31 Erityiskertmus nr 34/2016 Rukahävikin trjunta: EU:n lisi parannettava elintarvikeketjun tehkkuutta. 32 Erityiskertmus nr 16/2015 Energian timitusvarmuuden parantaminen energian sisämarkkinita kehittämällä: lisätimet tarpeen. 33 Erityiskertmus nr 12/2017.

58 58 hyödyllinen väline, se aiheutti usein viivästyksiä rikkmusmenettelyjen käynnistämisessä 34. Lisäksi niissä tapauksissa, jissa rikkminen ratkaistiin tutkinnan aikana, tilintarkastustumiistuin havaitsi, ettei se edistänyt vakiintuneen EU:n ikeuskäytännön lumista kyseiselle alalle Erityiskertmus nr 12/ Erityiskertmus nr 5/2016.

59 Tulevat timet: haasteita ja mahdllisuuksia Kmissilla n mahdllisuuksia tehstaa valvntaa entisestään sille perusspimuksessa asetettujen velvitteiden mukaisesti 129 Kmissi n kehittänyt EU:n lainsäädännön sveltamisen valvntaansa mnien vusien ajan täyttääkseen SEU-spimuksen 17 artiklan 1 khdan mukaisen velvitteensa. Tällä tavin se n laatinut lähestymistavan vastatakseen keskeisiin haasteisiin, jita se khtaa valvessaan ja pannessaan täytäntöön EU:n lainsäädäntöä jäsenvaltiissa. Tilintarkastustumiistuin yksilöi useita alja, jilla n yhä haasteita. 130 Kmissi n upttanut valvntatimensa laajempaan parempaa sääntelyä kskevaan lähestymistapaansa. Tämä tarjaa jatkssakin hyötyjä ja mahdllisuuksia varmistaa, että uudet ja tarkistetut säädökset vat mahdllisimman yksinkertaisia ja helpsti svellettavissa. Tässä yhteydessä kmissi visi harkita tekevänsä valvntaplitiikkaa kskevan tilannekatsauksen, jka kattaa merkityksellisiä valvntatimien taludellisuuteen, tehkkuuteen ja vaikuttavuuteen liittyviä näkökhtia. 131 Jillakin timinnanalilla jäsenvaltit vivat hakea EU:n talusarvista tukea ja teknistä apua timiin, jtka saattavat lisätä niiden taludellisia ja hallinnllisia valmiuksia panna EU:n lainsäädäntö täytäntöön ja sveltaa sitä asianmukaisesti ja ikea-aikaisesti. Talusarvivälineiden käyttö tarjaa myös kmissille lisämahdllisuuksia ehkäistä, havaita ja ikaista nudattamatta jättämiset. Kmissi visi harkita laativansa jhdnmukaisen ja krdinidun lähestymistavan EU:n varjen käyttöön vahvistaakseen kykyään edistää, seurata ja valva EU:n lainsäädännön sveltamista jäsenvaltiissa sekä eri timinnanalilla että niiden välillä. 132 Kmissin valvntatimint n rganisitu timinnanalittain, ja mnissa pääsastissa lainsäädäntö- ja valvntatehtävät n yhdistetty. Tämä tarjaa etuja muun muassa auttamalla hallitsemaan tiettyyn EU:n lainsäädäntöön liittyvät rikkmisriskit. Tässä yleiskatsauksessa krstetaan sitä, että muut useampaan kuin yhteen timinnanalaan vaikuttavat luntaiset riskit jhtuvat jäsenvaltitasn erityispiirteistä. Samin krstetaan kmissin järjestelyjä tietjen ja hyvien käytänteiden jakamiseksi pääsastjen välillä. Lisäksi krstetaan, että eräiden pääsastjen n haasteellista varmistaa jäsenvaltiiden tietämyksen ja asiantuntemuksen ikea-aikainen saatavuus. Kmissi visi harkita tteuttavansa

60 60 lisätimenpiteitä tehstaakseen jäsenvaltiiden tietämyksen ja asiantuntemuksen jakamista eri timinnanaljen välillä ja tarvittaessa myös resurssien jakamista. 133 Kmissi n vahvistanut suhteita jäsenvaltiiden viranmaisiin ja yhteistyötä näiden kanssa useilla tietjenvaihdn välineillä. Jäsenvaltit vat muun muassa humauttaneet, että tällaiset välineet auttavat niitä krdinimaan mia timiaan. Tilintarkastustumiistuin kats, että kmissi visi harkita kehittävänsä edelleen välineitä, jilla varmistetaan krdinitu tiednkulku kmissin ja jäsenvaltiiden välillä epäillyistä ja tsiasiallisista rikkmistapauksista, jtta tetaan humin täytäntöönpanplitiikan muuts vuden 2017 jälkeen. 134 Yleisesti ttaen tilintarkastustumiistuin havaitsi jäsenvaltiiden kannattavan sitä, että kmissi kehittää edelleen nudattamista edistäviä välineitään, vaikka ne aiheuttavat jäsenvaltiille hallinnllista rasitusta. Kmissi visi harkita tehstavansa yksiköidensä välistä krdinintia tällaisten välineiden kehittämisen ja käytön suhteen varmistaakseen kaikki timinnanalat kattavan khdennetumman ja jhdnmukaisemman lähestymistavan, jssa tetaan asianmukaisesti humin jäsenvaltiille aiheutuvat rasitteet. Tilintarkastustumiistuin n myös krstanut jäsenvaltiiden mahdllisuuksia laatia enemmän ja parempia selittäviä asiakirjja. Näillä asiakirjilla n merkittävä rli varmistettaessa avimuus kansalaisia khtaan siitä kansallisesta lainsäädännöstä, jlla tteutetaan heidän EU:n lainsäädännön mukaiset ikeutensa, sekä parannettaessa kmissin kykyä tarkastaa tehkkaasti ja vaikuttavasti, että jäsenvaltit vat saattaneet EU:n säädökset täydellisesti ja tarkasti saksi kansallista lainsäädäntöä. EU:n lainsäädäntöviranmaiset visivat harkita pyytävänsä järjestelmällisesti jäsenvaltiita timittamaan selkeät ja jhdnmukaiset selitykset siitä, miten ne vat panneet EU:n direktiivit täytäntöön. 135 Kmissi n vahvistanut täytäntöönpana kskevia pririteetteja ja tapausten käsittelyä kskevia vertailuarvja, ja useat pääsastt seuraavat j valvntatimiaan ja raprtivat niistä vusikertmuksissaan. Kmissi visi harkita kehittävänsä nämä lemassa levat elementit yleiseksi kehykseksi, jka sisältää valvntatimien taludellisuutta, tehkkuutta ja vaikuttavuutta kskevia indikaattreita ja tavitteita. Tällainen kehys visi tarjta perustan, jnka phjalta kehitetään ajan mittaan strategisempi ja jhdnmukaisempi lähestymistapa valvntaan liittyvien resurssien ja prsessien hallinnintiin. 136 Kmissin khdistuu suuria dtuksia avimuuden suhteen. Kmissi käyttää useita erilaisia välineitä tiedttaakseen ja raprtidakseen valvntatimistaan sidsryhmille. Tällaisia vat muun muassa rikkmisiin liittyviä päätöksiä kskevat kuukausittaiset lehdistötiedtteet ja vusikertmus, jssa annetaan krkeatasisia,

61 61 laajja ja tarkkja tietja. Yleiskatsauksessa n krstettu lisätietja, jtka saattavat lla sidsryhmien kannalta yleisesti kiinnstavia. Kmissi visi harkita kehittävänsä vusittaista raprtintiaan edelleen sidsryhmien dtusten humin ttamiseksi muun muassa antamalla enemmän tietja kmissin yleisestä tapausten käsittelystä kunniittaen samalla kantelijiden ja jäsenvaltiiden ikeuksia luttamuksellisuuteen. EU:n lainsäädännön nudattamisen valvnnan julkinen tarkastus 137 Yleiskatsaus sittaa, että jäsenvaltiiden ylimmät tarkastuselimet ja Eurpan tilintarkastustumiistuin vat käsitelleet kysymyksiä, jtka liittyvät siihen, miten jäsenvaltit ja kmissi varmistavat EU:n lainsäädännön nudattamisen, lähinnä sana eri timinnanaljen julkisten menjen tulksellisuustarkastuksia. Kuitenkin vain harvissa tarkastuksissa n keskitytty nimenmaisesti kansallisen ja EU:n tasn valvntajärjestelyihin, jilla varmistetaan EU:n lainsäädännön sveltaminen asianmukaisesti ja ikea-aikaisesti. Tässä yleiskatsauksessa krstetaan tilintarkastustumiistuimen mahdllisuuksia tehdä työtä, jka liittyy jäsenvaltiissa tapahtuvaa EU:n lainsäädännön sveltamista kskevaan kmissin valvntaan. Tällaisia aiheita vat esimerkiksi seuraavat: EU:n talusarvin pans jäsenvaltiiden tukemiseen EU:n lainsäädännön täytäntöönpanssa kmissin valvntajärjestelyt tietyillä EU:n timinnanalilla kanteluiden ja rikkmistapausten hallinninti kmississa valvntatimien tulksia kskevan kmissin raprtinnin laatu.

62 62 Liitteet Liite I Laajuus: Pääsastt ja timinnanalat AGRI: Maatalus ja maaseudun kehittäminen* CLIMA: CNECT: COMP: ECFIN: EAC: EMPL: ENER: ENV: FISMA: GROW: SANTE: HOME: JUST: MARE: MOVE: REGIO: Ilmasttimet Viestintäverkt, sisällöt ja teknlgia* Kilpailu Talus ja rahitus Kulutus, nurisasiat, urheilu ja kulttuuri Työllisyys, ssiaaliasiat ja sallisuus* Energia* Ympäristö* Rahitusvakaus, rahituspalvelut ja päämamarkkinaunini* Sisämarkkinat, tellisuus, yrittäjyys ja pk-yritystiminta* Terveys ja elintarviketurvallisuus* Maahanmuutt- ja sisäasiat* Oikeus- ja kuluttaja-asiat* Meri- ja kalastusasiat* Liikenne ja liikkuminen* Alue- ja kaupunkiplitiikka TAXUD: Vertus ja tulliliitt* * Ne 13 timinnanalaa, jista kmissi raprti vusikertmuksessaan EU:n lainsäädännön sveltamisen valvnnasta.

63 63 Liite II Lähestymistapa: lähteet ja menetelmät Tilintarkastustumiistuin analysi kmissin tärkeimmistä kantelujen ja rikkmistapausten käsittelyn tietjärjestelmistä (CHAP, EU Pilt ja NIF) timittamia tietja. Tilintarkastustumiistuin suritti kyselytutkimuksen, jhn sallistui 18 kmissin pääsasta (ks. liite I). Kyselytutkimus sisälsi kysymyksiä pääsastjen timinnanalasta, rganisaatista, tapausten käsittelystä, nudattamista edistävistä välineistä ja valvnta- ja raprtintijärjestelyistä vusina Viitattaessa kyselytutkimuksen tulksiin käytetään yleensä seuraavia ilmauksia: lähes kaikki kaikki paitsi yksi tai kaksi vastanneista pääsastista useimmat yli pulet vastanneista pääsastista useat yli klmannes mutta alle pulet vastanneista pääsastista jtkin useampi kuin klme mutta alle klmannes vastanneista pääsastista muutamat enintään klme vastannutta pääsasta. Viitattaessa tulksiin ilmitetaan jissakin tapauksissa kysymykseen vastanneiden kknaismäärä (esimerkiksi x vastausta / y vastaajaa ). Tilintarkastustumiistuin suritti kyselytutkimuksen jäsenvaltiiden keskuudessa. Kyselytutkimukseen vastasi 27 jäsenvaltita 28:sta. Jäsenvaltiiden pysyvien edustustjen ikeudelliset neuvnantajat krdinivat vastaukset, jtka timitettiin siten, että yksittäisiä jäsenvaltiita ei vida tunnistaa. Kaikki vastaajat eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin. Jäsenvaltiiden kyselytutkimuksen tulksiin viitattaessa käytetään samaa lähestymistapaa kuin edellä pääsastjen kyselytutkimusten tulsten yhteydessä. Katsausta varten haastateltiin keskeisiä EU:n institutinaalisia sidsryhmiä Eurpan parlamentista, Eurpan talus- ja ssiaalikmiteasta, alueiden kmiteasta ja Eurpan ikeusasiamiehen timiststa.

64 64 Samin tutkittiin useita erilaisia kmissin asiakirjja, kuten täytäntöönpanplitiikkaa kskevia tiednantja, pääsastjen vusittaisia timintakertmuksia ja vusikertmuksia Eurpan uninin lainsäädännön sveltamisen valvnnasta. Yleiskatsausta laadittaessa tutkittiin 11 asiaan liittyvää tilintarkastustumiistuimen tarkastuskertmusta ja 62 jäsenvaltiiden ylimpien tarkastuselinten asiaan liittyvää raprttia vusilta

65 65 Liite III Nudattamista edistävät välineet Täytäntöönpansuunnitelmat Kmissi laatii täytäntöönpansuunnitelmia säädöksille, jiden se kats hyötyvän tukitimenpiteistä. Täytäntöönpansuunnitelma n kmissin lainsäädäntöehdtuksen liitteenä vaikutustenarviinnin hella. Siinä määritellään jäsenvaltiiden tekniset sekä nudattamiseen ja ajitukseen liittyvät haasteet ja luetellaan kmissin tukitimet (eli muut käytettävät nudattamista edistävät välineet). Täytäntöönpansuunnitelmiin vi sisältyä myös jäsenvaltiiden timia ja valvntajärjestelyjä. Kmissi laatii suhteellisen vähän täytäntöönpansuunnitelmia (yhdestä neljään vudessa vusina klmella timinnanalalla). Eräät pääsastt laativat myös sisäisiä täytäntöönpansuunnitelmia. Kknaisuutena pääsastt ja jäsenvaltit pitivät niitä khtalaisen vaikuttavina. Vaikka useimmat vastanneista jäsenvaltiista (kymmenen jäsenvaltita 18:sta) ei kannattanut kmissin täytäntöönpansuunnitelmien käytön lisäämistä, muutamat niitä vaikuttavina pitävät jäsenvaltit kannattivat niiden käytön lisäämistä. Täytäntöönpansuunnitelmien vahvuuksien suhteen pääsastt myönsivät niiden auttavan saltaan ennakimaan ngelmia ja hallinnimaan useita tukitimia. Jäsenvaltit katsivat vaihtelevasti, että ne livat hyödyllisiä jillakin alilla, tukivat tehkasta täytäntöönpana, edistivät jäsenvaltiiden situtumista, auttivat saamaan aikaan yhteisen käsityksen ja antivat täytäntöönpanlle aikataulun. Täytäntöönpansuunnitelmien rajituksista pääsastt humauttivat, että ne laadittiin jskus liian aikaisin ja edellyttivät siksi myöhemmin päivittämistä, jäsenvaltiiden situtuminen niihin li usein heikka ja ne aiheuttivat hallinnllista rasitusta jäsenvaltiille. Jäsenvaltit tivat vaihtelevasti esille myös, että täytäntöönpansuunnitelmissa ei aina tettu humin jäsenvaltiiden välisiä erja, niillä rajitettiin jäsenvaltiiden harkintavaltaa ja ne edistivät nudattamista vain välillisesti. Suuntaviivat Kmissi antaa kirjallisia hjeita jäsenvaltiille ja/tai sidsryhmille siitä, miten tiettyjä EU:n säädöksiä pannaan täytäntöön ja svelletaan. Suuntaviivat sisältävät kmissita sitvan EU:n lainsäädännön tulkinnan. Suuntaviivjen n ltava kmissin hyväksymiä.

66 66 Suuntaviivat vat yksi useimmin käytetyistä välineistä. Pääsastt ilmittivat laativansa suuntaviivja lähinnä sillin, kun ne ennakivat täytäntöönpanssa ilmenevän haasteita, mutta jskus myös vastauksena täytäntöönpan-ngelmiin tai jäsenvaltiiden pyynnöstä. Sekä pääsastt että jäsenvaltit katsivat suuntaviivjen kuuluvan vaikuttavimpiin välineisiin. Suuntaviivjen vahvuuksista pääsastt mainitsivat, että ne edistävät yhteistä käsitystä, niillä selvennetään säännöksiä ja niissä yksilöidään knkreettisia ngelmia. Jäsenvaltit ilmittivat suuntaviivjen levan erityisen hyödyllisiä, kun kyseessä n mnimutkainen lainsäädäntö. Ne krstivat vaihtelevasti suuntaviivjen hyödyllistä rlia kmissin näkemyksen selittämisessä, täytäntöönpana kskevien kysymysten selventämisessä, ikeusvarmuuden edistämisessä, vimaansaattamisen helpttamisessa sekä jäsenvaltiiden vaihtelevia käytäntöjä kskevan riskin vähentämisessä. Suuntaviivjen rajituksista pääsastt humauttivat, että kmissin ikeudellinen timivalta tulkita EU:n lainsäädäntöä n rajallinen, että jäsenvaltit eivät aina le halukkaita nudattamaan kmissin suuntaviivja ja että suuntaviivat saattavat edellyttää humattavaa valmistelutyötä ja ne vivat lla liian pitkiä tai ne saatetaan antaa liian myöhään. Jäsenvaltit humauttivat vaihtelevassa määrin, että suuntaviivissa ei esitetä lpullista tulkintaa EU:n lainsäädännöstä. Ne krstivat myös, että suuntaviivjen tarkkuuden tas ei aina le ikea tai niissä ei teta riittävästi humin yksittäisten jäsenvaltiiden lsuhteita. Lisäksi jissakin tapauksissa suuntaviivilla rajitettiin jäsenvaltiiden harkintavaltaa ja vähennettiin kmissin justvaraa vastata ennakimattmiin tilanteisiin, eikä niitä laadittaessa llut kuultu riittävästi jäsenvaltiita. AK humautti vastauksessaan kysymyksiin myös, että epävarmuus suuntaviivjen ikeudellisesta asemasta ja ristiriidat EU:n lainsäädännön ja hjeasiakirjjen välillä aiheuttivat jskus hämmennystä paikallis- ja alueviranmaisten keskuudessa. Kknaisuutena jäsenvaltit suhtautuivat pikemmin myönteisesti kuin kielteisesti suuntaviivjen selkeyteen, ikea-aikaisuuteen, laajuuteen ja tarkkuustasn. Useimpien jäsenvaltiiden näkemyksen mukaan suuntaviivja pitäisi käyttää enemmän (12 jäsenvaltita 20:stä). Selittävät asiakirjat Jäsenvaltit vivat laatia asiakirjja, jissa selitetään direktiivien satekijöiden ja niitä vastaavien kansallisten vimaansaattamissäädösten välistä suhdetta. Selittävät asiakirjat liitetään jäsenvaltiiden ilmituksiin niiden vimaansaattamistimenpiteistä. Niitä saatetaan edellyttää säädöksessä. Kmissi

67 67 arvii säädökset ja ehdttaa tarvittaessa selittävien asiakirjjen edellyttämistä. Kmissi ei yleensä ehdta selittävien asiakirjjen edellyttämistä sellaisten direktiivien khdalla, jtka sisältävät vähän ikeudellisia velvitteita selvästi rajatuilla timinnanalilla, jita ei le säännelty raskaasti kansallisella taslla. Selittävät asiakirjat vivat sisältää tai ne vivat lla vastaavuustaulukita. Mnimutkaiset direktiivit saattavat edellyttää, että jäsenvaltit timittavat kmissille selittäviä asiakirjja kansallisista vimaansaattamistimenpiteistään. Kaikki pääsastt, jilla n käsiteltävänään humattava määrä direktiivejä, katsivat vastaavuustaulukita sisältävien selittävien asiakirjjen levan erittäin vaikuttavia. Ne pitivät myös selittäviä asiakirjja, jissa ei le vastaavuustaulukita, humattavasti vähemmän vaikuttavina. Useimmat jäsenvaltit (18 jäsenvaltita 23:sta) pitivät vastaavuustaulukita sisältäviä selittäviä asiakirjja vaikuttavina, mutta muutamat jäsenvaltit livat eri mieltä (viisi jäsenvaltita 23:sta). Mnet jäsenvaltit laativat vastaavuustaulukita tai samankaltaisia välineitä miin tarkituksiinsa. Muille jäsenvaltiille vastaavuustaulukiden laatiminen aiheuttaa humattavan hallinnllisen lisärasitteen. Useimmat jäsenvaltit ilmittivat laativansa yleensä vastaavuustaulukita, js niitä pyydetään timittamaan selittävä asiakirja (17 jäsenvaltita 23:sta). Useimmat pääsastt pitivät parhaana, että jäsenvaltit nudattavat vakimutista mallia (jka sisältää myös vastaavuustaulukt) selittäviä asiakirjja laatiessaan. Jtkin jäsenvaltit (seitsemän jäsenvaltita 23:sta) livat samaa mieltä siitä, että vakimutinen malli lisäisi sen tdennäköisyyttä, että ne laativat vastaavuustaulukita sisältäviä selittäviä asiakirjja. Kuitenkin muutamat jäsenvaltit, jtka eivät laadi vastaavuustaulukita sisältäviä selittäviä asiakirjja, livat eri mieltä (klme jäsenvaltita viidestä). Selittävien asiakirjjen vahvuuksien suhteen pääsastt krstivat, että hyvin laaditut selittävät asiakirjat antivat hyödyllisen yleiskuvan jäsenvaltiiden kansallisista täytäntöönpantimenpiteistä. Ne humauttivat vaihtelevasti, että tämä autti kmissita ymmärtämään ikeudellisia kysymyksiä yksittäisissä jäsenvaltiissa ja tekemään jäsenvaltiiden välisiä vertailuja. Pääsastt katsivat, että hyvin laaditut selittävät asiakirjat auttivat myös sekä jäsenvaltiita että kmissita varmistamaan täydellisen ja tarkan vimaansaattamisen ja vähensivät jissakin tapauksissa pääsastjen tarvetta ulkistaa tarkastukset. Jäsenvaltit myönsivät vaihtelevasti selittävien asiakirjjen levan hyödyllisiä sekä jäsenvaltiille että kmissille. Ne krstivat myös selittävien asiakirjjen myönteistä vaikutusta ikeusvarmuuteen ja avimuuteen kansallisista täytäntöönpantimenpiteistä.

68 68 Selittävien asiakirjjen rajituksista pääsastt krstivat vaihtelevasti sitä, että jäsenvaltiiden ei edellytetty laativan selittäviä asiakirjja eivätkä ne aina lleet halukkaita laatimaan niitä. Pääsastt humauttivat myös, että jäsenvaltiiden selittävien asiakirjjen laatu vaihteli humattavasti etenkin niissä annettujen tietjen selkeyden, täydellisyyden ja hyödyllisyyden suhteen. Jäsenvaltit krstivat selittäviin asiakirjihin liittyvää hallinnllista rasitusta, sitä, ettei niissä keskitytty lainsäädännöllä taviteltuihin tulksiin, sekä tarvetta päivittää selittävät asiakirjat kansallisen lainsäädännön myöhempien muutsten humin ttamiseksi. Useimmat jäsenvaltit (13 jäsenvaltita 19:stä) katsivat, että n riittävää pyytää selittäviä asiakirjja vain, kun kyse n hyvin mnimutkaisista direktiiveistä. Vaikka useimmat jäsenvaltit eivät ehdttaneet muutksia selittävien asiakirjjen käytön määrään (11 jäsenvaltita 21:stä), niiden käytön lisäämistä kannattavia jäsenvaltiita li enemmän kuin käytön vähentämisen kannalla levia. Käytön vähentämistä pultavat jäsenvaltit livat enimmäkseen niitä, jtka käyttivät selittäviä asiakirjja vähiten (neljä jäsenvaltita viidestä). Jäsenvaltit pitivät vastaavuustaulukita sisältävien selittävien asiakirjjen laatimisen aiheuttamaa rasitusta suhteellisen suurena muihin välineisiin verrattuna ja suurempana kuin sellaisten selittävien asiakirjjen laatimisen rasitusta, jissa ei le vastaavuustaulukita. Kmiteat, verkstt, asiantuntijaryhmät ja seminaarit Tärkeimmistä kkuksiin perustuvista välineistä kmissi käyttää kmiteita, verkstja, asiantuntijaryhmiä ja seminaareja edistääkseen EU:n lainsäädännön hyvää täytäntöönpana kaikilla timinnanalilla, jilla n humattavan paljn direktiivejä: Kmiteat Direktiiveillä vidaan perustaa kmiteita avustamaan kmissita niiden täytäntöönpanssa. Ne kstuvat jäsenvaltiiden edustajista ja niitä jhtaa kmissin edustaja. Edustajiin vi kuulua asiantuntijita, jtka antavat neuvja ja sallistuvat vertaisarviintiin. Kmiteat antavat virallisia lausuntja ehdtuksista täytäntöönpansäädöksiksi. Verkstt Yhteistyön lisäämiseksi kmissi vi perustaa tietyn EU:n säädöksen täytäntöönpansta vastaavien jäsenvaltiiden edustajien epävirallisia verkstja. Kansalliset edustajat sallistuvat verkstihin vapaaehtisuuden phjalta. Verkstihin vi kuulua myös sidsryhmien edustajia. Asiantuntijaryhmät Kmissi vi perustaa asiantuntijaryhmiä saadakseen EU:n lainsäädännön täytäntöönpana kskevia neuvja.

69 69 Seminaarit Kmissi järjestää seminaareja kuullakseen jäsenvaltiita sekä helpttaakseen ja edistääkseen EU:n säädösten täytäntöönpana. Seminaareja vidaan järjestää teknisellä tai krkealla pliittisella taslla (jllin niihin sallistuu kmissin jäsen ja/tai jäsenvaltiiden krkean tasn virkamiehiä). Pääsastjen ja jäsenvaltiiden arvit vaikuttavuudesta vaihtelivat khtalaisen vaikuttavista erittäin vaikuttaviin, ja jäsenvaltit pitivät näitä välineitä hieman vaikuttavampina kuin pääsastt. Jäsenvaltit ja pääsastt pitivät asiantuntijaryhmiä keskimäärin hieman vaikuttavampina kuin muita klmea välinettä. Näistä neljästä välineestä pääsastt käyttävät useimmin asiantuntijaryhmiä, ja tisella sijalla vat seminaarit. Useimmat pääsastt käyttävät usein myös verkstja ja seminaareja. Vaikka kmiteita käytetään ainakin jskus useimmilla timinnanalilla, muutamilla alilla niitä käytetään harvin (viisi alaa 15:stä). Useimmat kyseisistä pääsastista ilmittivat käyttävänsä kmiteita ja asiantuntijaryhmiä järjestelmällisesti timinnanaljensa lainsäädäntöä varten. Sitä vastin ne ilmittivat käyttävänsä yleensä verkstja ja seminaareja vain tapauksissa, jissa ne ennakivat syntyvän täytäntöönpan-ngelmia. Useimmat jäsenvaltit livat sitä mieltä, että näitä välineitä tulisi käyttää vain sillin, kun kmissi ennaki syntyvän täytäntöönpan-ngelmia, tai vastauksena jäsenvaltiiden pyyntöihin. Vain muutamat jäsenvaltit katsivat, että kmissin lisi käytettävä niitä järjestelmällisesti kaikkien uusien direktiivien tai timien khdalla. Osallistumisen suhteen useimmat jäsenvaltit ilmittivat sallistuvansa ainakin jskus kmiteihin, verkstihin, asiantuntijaryhmiin ja seminaareihin (18 jäsenvaltita 27:stä). Pari jäsenvaltita ilmitti kuitenkin sallistuvansa niihin aina (kaksi jäsenvaltita 27:stä). Se, missä määrin muut sidsryhmät kuin kmissin tai jäsenvaltiiden edustajat (esimerkiksi jäsenvaltiiden ylimmät tarkastuselimet tai kansalaisyhteiskunnan edustajat) sallistuvat kmiteihin, verkstihin ja asiantuntijaryhmiin, vaihtelee. Useimmat pääsastt (kymmenen pääsasta 16:sta) järjestävät seminaareja hieman säädöksen hyväksymisen jälkeen, mutta niitä vidaan järjestää tarvittaessa ennen hyväksymistä tai myöhemmin. Useimmat jäsenvaltit pitivät seminaareja hyödyllisimpinä pian säädöksen hyväksymisen jälkeen (12 jäsenvaltita 17:stä) tai muutamaa kuukautta myöhemmin, jtta vimaansaattamisen mudstamasta haasteesta vidaan tehdä ensimmäinen arvi (neljä jäsenvaltita 12:sta). Muutamat jäsenvaltit (neljä jäsenvaltita 17:stä) pitivät niitä hyödyllisempinä lainsäädännön laadinta- tai hyväksymisvaiheessa. Vaikka ulkiset sidsryhmät sallistuvat jskus kmiteihin muutamalla alalla (neljä alaa), ne sallistuvat useammin verkstihin ja asiantuntijaryhmiin useammilla

70 70 timinnanalilla. Osallistuminen vaihtelee myös jäsenvaltiittain. Useimmat vastanneista jäsenvaltiista (14 jäsenvaltita 27:stä) ilmittivat niistä tulevien sidsryhmien sallistuvan jskus tai harvin, ja vain kaksi jäsenvaltita ilmitti sidsryhmien sallistuvan useammin. Näiden välineiden vahvuuksista pääsastt mainitsivat kaikkien neljän välineen tarjaman mahdllisuuden edistää yhteistyötä, keskustella knkreettisista kysymyksistä jäsenvaltiiden kanssa ja edistää yhteistä käsitystä lainsäädännöstä, vaihtaa kkemuksia ja tuda esiin hyviä käytäntöjä. Pääsastt krstivat myös nimenmaisesti kmiteiden pansta tietn perustuvan päätöksenten hyväksi ja asiantuntijaryhmien rlia hjeiden laatimisessa. Jäsenvaltit mainitsivat vaihtelevasti samat yleiset vahvuudet ja painttivat näiden välineiden tarjamaa mahdllisuutta tutkia yhteisiä haasteita ja ratkaisuja EU:n lainsäädännön sveltamisen ngelmiin. Jäsenvaltit krstivat myös nimenmaisesti kmiteiden ja asiantuntijaryhmien tarjamaa asiantuntemusta sekä verkstjen antamaa mahdllisuutta vähemmän mudllisiin kuulemisiin. Rajitusten salta pääsastt krstivat vaihtelevasti mahdllisten ratkaisujen eisitvaa lunnetta, tarvetta seurata kkusten tulksia, jäsenvaltiiden haluttmuutta sallistua jissakin tapauksissa, sallistujien asiantuntemuksen laatua sekä välineiden vaatimia resursseja. Jäsenvaltit krstivat vaihtelevasti, että kkuksissa käsitellyt asiat eivät usein lleet merkityksellisiä muiden jäsenvaltiiden kannalta, samin kuin tarvetta saada ikeat ihmiset sallistumaan kkuksiin, näiden välineiden päällekkäisyyden riskiä, avimuuden puutetta niiden käytössä sekä sitä, että niiden käyttöä n yleisesti varaa järkiperäistää. Mnet jäsenvaltit humauttivat myös, että nämä välineet aiheuttavat suhteellisen suuren rasituksen niiden vaatiman ajan, kustannusten ja henkilöresurssien vuksi. Yleisesti jäsenvaltit pitivät näiden neljän kkuksiin perustuvan välineen aiheuttamaa hallinnllista rasitusta khtalaisena, ja seminaarien katsttiin aiheuttavan klmea muuta välinettä suuremman rasituksen. Hulimatta välineiden aiheuttamasta rasituksesta useimmat jäsenvaltit (12 jäsenvaltita 20:stä) kehttivat kmissita käyttämään enemmän kkuksiin perustuvia välineitä. Yksikään jäsenvalti ei llut sitä mieltä, että näitä välineitä pitäisi käyttää vähemmän. Pakettikkukset Kmissi järjestää pakettikkuksia jäsenvaltiiden kansallisen, alueellisen tai paikallisen tasn edustajien kanssa useiden nudattamista kskevien ngelmien

71 71 ratkaisemiseksi (esimerkiksi vimaansaattamisvaikeudet, EU Pilt -tapaukset ja rikkmistapaukset). Niitä järjestetään yleensä timinnanalittain ja tapauskhtaisesti. Tisin kuin muita kkuksiin perustuvia välineitä, pakettikkuksia käyttävät järjestelmällisesti vain muutamat pääsastt (viisi pääsasta 15:stä). Ne kuuluvat niihin pääsastihin, jilla n eniten avinna levia rikkmistapauksia (viisi pääsasta seitsemästä pääsaststa, jilla n yli 100 avinta tapausta). Kaksi pääsasta ilmitti käyttävänsä pakettikkusten vaihtehtja: GROW ilmitti käyvänsä nudattamista kskevaa vurpuhelua klmen jäsenvaltin kanssa, ja CNECT ilmitti järjestävänsä vusittaisia tiednhankintamatkja kaikkiin jäsenvaltiihin tietyllä timinnanalalla. Pakettikkuksia käyttävät pääsastt pitivät niitä erittäin vaikuttavina. Lähes kaikki vastanneet jäsenvaltit pitivät pakettikkuksia vaikuttavina (22 jäsenvaltita 23:sta). Vaikka useimmat jäsenvaltit antivat pakettikkusten vaikuttavuudelle hyvän arvsanan (12 jäsenvaltita 23:sta), ne pitivät niitä vähemmän vaikuttavina kuin neljää muuta kkuksiin perustuvaa välinettä kknaisuutena. Jtkin jäsenvaltit mutta eivät kaikki käyttävät tilaisuuksia sallistua pakettikkuksiin. Pakettikkusten vahvuuksista pääsastt ilmittivat vaihtelevasti, että pakettikkukset tarjsivat mahdllisuuden keskustella tiettyyn jäsenvaltin liittyvistä kysymyksistä, lisätä ymmärrystä tietyn jäsenvaltin ngelmista ja saada tieta viimeaikaisesta kehityksestä tietyssä jäsenvaltissa sekä lisätä luttamusta kansallisiin viranmaisiin ja yhteistyötä heidän kanssaan. Jäsenvaltit krstivat vaihtelevasti, että pakettikkukset tarjsivat mahdllisuuden saada tieta kmissin näkemyksistä, edistivät keskinäistä ymmärrystä ja mahdllistivat näkemysten vaihdn useista tapauksista. Jäsenvaltit pitivät pakettikkuksia myös hyvänä keinna käsitellä useita kysymyksiä ja tapauksia kerralla, lunteeltaan mnialaiset tapaukset mukaan lukien. Rajitusten salta pääsastt humauttivat vaihtelevasti siitä riskistä, ettei ratkaisuja löydetä, kkusten valmistelun ja järjestämisen aiheuttamasta hallinnllisesta rasituksesta, nnistumisen riippuvaisuudesta siitä, että jäsenvaltiista sallistuvat ikeat henkilöt, sekä prsessin avimuuden puutteesta. Jäsenvaltit humauttivat vastaavasti, että pakettikkukset saattivat aiheuttaa humattavan hallinnllisen rasituksen ja livat riippuvaisia siitä, että niihin saatiin kttua kaikki merkitykselliset henkilöt, mikä saatti lla vaikeaa, js asiaan liittyi useampi kuin yksi julkishallinnn yksikkö. Jäsenvaltit humauttivat myös, ettei pakettikkuksia pidetty riittävän säännöllisesti tai ei lainkaan jillakin timinnanalilla, että niissä jskus yritettiin käsitellä liian mnia mnimutkaisia kysymyksiä kerralla ja että ne eivät aina jhtaneet npeisiin ratkaisuihin.

72 72 Useimmat jäsenvaltit pitivät pakettikkusten aiheuttamaa hallinnllista rasitusta muiden kkuksiin perustuvien välineiden tavin khtalaisena. Useimmat vastanneista jäsenvaltiista kehttivat kmissita järjestämään enemmän pakettikkuksia (12 jäsenvaltita 20:stä). Mnet jäsenvaltit eivät katsneet aiheelliseksi muuttaa pakettikkusten käyttöä. Vain yksi jäsenvalti, jka ilmitti sallistuvansa hyvin usein pakettikkuksiin, kehtti käyttämään niitä paljn vähemmän. Tulstaulut Kmissi vi julkaista tulstauluja (tai barmetrejä), jiden avulla kansalaiset vivat vertailla jäsenvaltiiden tulksellisuutta tiettyjen tavitteiden saavuttamisessa, muun muassa EU:n lainsäädännön asianmukaisessa ja ikea-aikaisessa sveltamisessa tietyillä timinnanalilla. Vaikka kmissi julkaisee useita tulstauluja 36, vain sisämarkkiniden tulstaulu sisältää indikaattreita ja tietja direktiivien vimaansaattamisesta, EU Pilt -tapauksista ja rikkmistapauksista 37. Sisämarkkiniden tulstaulu kattaa direktiivit, jiden katstaan vaikuttavan sisämarkkiniden timintaan. Niihin sisältyvät direktiivit, jtka liittyvät suraan henkilöiden, tavariden, palvelujen ja pääman vapaaseen liikkuvuuteen yli rajjen EU:ssa, sekä sisämarkkinihin suraan vaikuttavat direktiivit. Direktiivit liittyvät vertuksen, työllisyyden, ssiaaliplitiikan, kulutuksen, kulttuurin, kansanterveyden, kuluttajansujan, energian, liikenteen, ympäristön 38, tietyhteiskunnan ja tiedtusvälineiden kaltaisiin timinnanalihin. Keskimäärin kyseiset pääsastt katsivat tulstaulujen levan khtalaisen vaikuttavia ja mtivivan jäsenvaltiita khtalaisesti nudattamaan EU:n lainsäädäntöä. Jäsenvaltit arviivat tulstaulujen vaikuttavuuden ja niiden antaman nudattamisen parantamista kskevan mtivaatin suuremmaksi. Vahvuuksien salta pääsastt ilmittivat, että tulstaulut antivat käyttäjäystävällisen yleiskuvan tulksellisuudesta, mahdllistivat jäsenvaltiiden välisen vertailun pidemmältä ajanjakslta ja hyödynsivät vertaispainetta avimuuden, tietisuuden ja kansalaisten sallistumisen edistämisessä. Jäsenvaltit tivat vaihtelevasti esiin samanlaisia hyötyjä. Ne humauttivat myös, että tulstauluilla vi 36 Esimerkiksi ikeusalan tulstaulu, Eurpan innvaatiiden tulstaulu ja valtintukien tulstaulu. 37 Kmissin vusikertmus EU:n lainsäädännön sveltamisen valvnnasta sisältää myös kmissin valvntatimien tulkset jäsenvaltiittain. 38 Lunnnsujelua lukuun ttamatta.

73 73 lla merkitystä autettaessa jäsenvaltiita tunnistamaan, mihin niiden n keskitettävä pnnistuksensa nudattamisen parantamiseksi. Tulstaulujen rajitusten salta pääsastt krstivat vaihtelevasti jäsenvaltiiden halukkuutta nudattaa EU:n lainsäädäntöä, ja sitä, etteivät tulstaulut khdennu erillisiin timinnanalihin, niiden laatimisesta aiheutuu kustannuksia ja rasitusta, ja riskinä n, että jäsenvaltit reagivat niihin kielteisesti. Jäsenvaltit humauttivat vaihtelevasti, että tulstauluissa esitettiin liian yksinkertaistettuja arviinteja, ne sisälsivät jitakin harhaanjhtavia indikaattreita, niissä unhdettiin, että mnet ngelmat liittyvät tiettyyn säädökseen, ja niissä ei tettu ikeudenmukaisesti humin sitä, että jäsenvaltiilla n erilaiset lähtökhdat ja ikeusjärjestelmät. Jäsenvaltit humauttivat myös, että sisämarkkiniden tulstaulun vaikuttavuutta rajittivat tietjen julkaisemisen viive, raprtintikausi, jka ei nudata kalenterivutta, sekä heiksta tulksellisuudesta määrättävien seuraamusten puute. Useimmat vastanneista jäsenvaltiista eivät kannattaneet sen paremmin tulstaulujen käytön lisäämistä kuin vähentämistä (15 jäsenvaltita 18:sta). Vain kaksi jäsenvaltita kannatti tulstaulujen käytön lisäämistä ja vain yksi jäsenvalti kehtti käyttämään niitä paljn nykyistä vähemmän. Yleisesti ttaen kyselytutkimukseen vastanneet jäsenvaltit eivät kannattaneet sitä, että kmissi lisäisi tulstaulujen käyttöä.

74 74 Lyhenteet AK: Eurpan alueiden kmitea BUDG: Budjettipääsast EP: Eurpan parlamentti ERI-rahast: Eurpan rakenne- ja investintirahast ETSK: Eurpan talus- ja ssiaalikmitea ETT: Eurpan tilintarkastustumiistuin EU: Eurpan unini EUR-Lex: Eurpan uninin lainsäädännön virallinen julkinen rekisteri EUTI: Eurpan uninin tumiistuin PO: Eurpan kmissin pääsast. Liitteessä I luetellaan kaikki kyselytutkimukseen sallistuneet pääsastt. SEU: Eurpan uninista tehty spimus SEUT: Eurpan uninin timinnasta tehty spimus

75 75 Yleiskatsauksen timitustiimi Tämän yleiskatsauksen timitti V tarkastusjast, jnka puheenjhtaja n Eurpan tilintarkastustumiistuimen jäsen Lazars S. Lazaru. Jastn erikisalana n uninin rahitus ja hallint. Yleiskatsaus laadittiin tilintarkastustumiistuimen jäsenen Le Brincatin jhdlla, ja siihen sallistuivat kabinettipäällikkö Neil Kerr ja kabinettiavustaja Annette Farrugia, timialapäällikkö Albert Gasperni, tehtävävastaava James McQuade sekä tarkastajat Michael Spang, Attila Hrvay-Kvacs ja Jitka Benesva. Vasemmalta ikealle: Annette Farrugia, Albert Gasperni, Le Brincat, Neil Kerr, Jitka Benesva, James McQuade, Attila Hrvay-Kvacs.