TYÖASIAKIRJA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti

Transkriptio

1 Eurpan parlamentti Kansainvälisen kaupan valikunta TYÖASIAKIRJA aiheesta Khti uutta kaupan alan kehystä Eurpan uninin ja Turkin välillä ja tulliliitn nykyaikaistamista Kansainvälisen kaupan valikunta Esittelijä: David Brrelli DT\ dcx PE v01-00 Mninaisuudessaan yhtenäinen

2 JOHDANTO Käsiteltävänä leva asia ei varmasti le kaikkein yksinkertaisimpia. On arviitava kauppaspimuksen hyötyä (tisin sanen EU:n ja Turkin välinen tulliliitt) ja sen vahvistamisen mahdllisesti tumia etuja, mutta tisaalta ei vida unhtaa tämän kumppanin erityistä pliittista ja institutinaalista merkitystä, kun tetaan humin viimeaikaiset tapahtumat. Esittelijä kats, että valikunnan työssä n tettava humin kaksi näkökhtaa: Kansainvälisen kaupan valikunnan (INTA) työn erityispiirteet, sillä valikunnan timinta n alakhtaista ja se n keskittynyt kauppasuhteisiin. On pidettävä mielessä, että timien n ltava sa ja nudatettava mahdllisimman glbaalia ja strategista lähestymistapaa, jnka mukaan EU n päättänyt timia suhteissaan muun maailman kanssa. Tämä lähestymistapa sisältää myös täsmällisen arvn perustuvan ulttuvuuden. Vidaan tdeta, että valikunnan tehtävä n suritettu hyvin, mikäli nnistutaan etenemään malla timinta-alalla ja samalla tumaan lisäarva EU:n kk timintaan. Phdintaa vi tukea se, että tetaan humin eräitä strategisia ulttuvuuksia, kuten ajallinen ulttuvuus. Nykyinen tulliliitt n vaikuttanut EU:n ja Turkin välisiin suhteisiin 20 vuden ajan. Taviteltavalla spimuksella n tdennäköisesti vaikutuksia yhtä pitkän ajanjaksn ajan, lipa spimus minkälainen tahansa. On pidettävä mielessä, että työtä tehdään nykypäivää, humista ja ylihumista varten. Tämän n ltava selvä uninille, ja tämä n tehtävä selväksi myös kaikille muille sapulille. Tinen uninia sitva ulttuvuus liittyy sijaintiin. Turkki sijaitsee ja n aina sijainnut lähellä EU:ta, ja glbalisaatin laajeneminen tu sen entistä lähemmäksi EU:ta. EU tekee siis työtä saavuttaakseen tulksia, jtka näkyvät yhä enemmän kansalaisten elämässä ja vaikuttavat siihen yhä merkittävämmin, ja tämä edellyttää tarkkaavaisuutta. On arviitava suuria linjja ja pitää samalla mielessä, että myös aivan pienillä asiilla n vaikutusta. Tämä n tettava lähtökhdaksi. Tdennäköisesti n tettava käyttöön myös uusia ilmaisutapja: eräät kaavaillut tekniset vaihtehdt edesauttavat puhtaasti kaupallisia näkökhtia, mutta litntavat tietä khti EU:n jäsenyyttä, kun taas muut jhtavat päinvastaiseen. Tässä työasiakirjassa n tarkitus suhteuttaa ngelma ikein ttamalla humin tehtyjen päätösten kest, niiden vaikutus ja mahdllisuudet, jita ne avaavat tai sulkevat, myös kaikkien sidsryhmien näkökulmasta. 1. TAUSTAA Riippumatta histriasta ja EU:n ja Turkin yhteisestä maantieteellisestä sijainnista vidaan tdeta, että EU:n ja Turkin kauppasuhteet alkivat virallisesti vunna PE v /2 DT\ dcx

3 Tdellinen käänne kahdenvälisten suhteiden mudstumisessa tapahtui vunna 1995, kun Turkki ja EU päättivät käynnistää tulliliitn, jka n tähän mennessä mudstanut lähtökhdan kaikenlaisille EU:n ja Turkin välisille taludellisille ja kaupallisille suhteille. Tätä vielä vimassa levaa spimusta pidetään Turkin uninin sisämarkkinihin liittymisen ennakkedellytyksenä, ja sen ansista maa n sijittunut kahdenkymmenen maailman maan jukkn BKT:llä mitattuna. Turkin kehitys n edennyt viime vusina huimaa vauhtia, mutta tämä ei le tapahtunut ilman ristiriitaisuuksia. Arabikevään aiheuttama alueen epävakaus ja tisaalta viimeaikaiset maan sisäiset tapahtumat vat luneet vaikean ilmapiirin ja saaneet aikaan epävarmuutta ulkmaisten sijittajien keskuudessa. Pliittisen, hallinnllisen ja ikeudellisen järjestelmän massiivinen uudelleenjärjestely lisää pelka siitä, nudatetaank ikeusvaltin periaatetta tdellisuudessa. Tulliliitn nykyaikaistaminen tapahtuu Eurpan uninin ja Turkin välisten suhteiden kannalta ratkaisevana ajankhtana. Näiden kahden sapulen n määritettävä uudelleen kauppasuhteensa, jtta vältetään, että ainan tdella riskialttiin kanavan tehkkuus heikkenee. Sen seurauksena Turkki ja EU ajautuisivat yhä kauemmas tisistaan aikana, jllin avautuu uusia strategisia markkinita (esimerkiksi Iran ja Keski-Aasia). Kuten n tdettu, Ankaran spimus edellyttää uudelleentarkastelua, jssa n tettava humin kaksi rajitetta: ensinnäkin siihen n sisällytettävä taludellinen ja kaupallinen perusta, ja tisaalta n tettava vakavasti ja knkreettisesti humin maailmanlaajuinen pliittinen ja institutinaalinen tilanne. 2. TULLILIITON NYKYINEN KEHYS EU:n ja Turkin välisten suhteiden ikeudellista kehystä säännellään vunna 1963 tehdyllä asssiaatispimuksella (niin kutsuttu Ankaran spimus), vunna 1970 tehdyllä lisäpöytäkirjalla ja juklla päätöksiä (2/76, 1/80, 3/80 ja 1/95), jtka Turkin ja EU:n asssiaatineuvst n hyväksynyt. Päätös 1/95 mudstaa perustaan tavariden kauppaa kskeville tulliliitn säännöille. Näiden säädösten tarkitus li luda yhdessä perusta tielle, jnka li tulliliitn ja neljän perusvapauden nudattamisen myötä tarkitus jhtaa Turkin liittymiseen uniniin. Julukuussa 1999 Turkki hyväksyttiin virallisesti ehdkasvaltiksi, ja vunna 2005 käynnistettiin liittymisneuvttelut. Näiden 20 vuden aikana tulliliitt n sittautunut tärkeäksi välineeksi, jka n tukenut Turkin taluden kehitystä ja edistänyt Turkin sisämarkkiniden vahvistamista, EU:n alueelle suuntautuvaa vientiä ja tuntia EU:n alueelta, asteittaista yhteisön säännöstöön mukautumista sekä lisännyt turkkilaisten kuluttajien valinnanmahdllisuuksia, puhumattakaan kaupankäynnin tuttamasta liikevaihdsta. Sekä turkkilaiset että eurppalaiset timialajärjestöt vat tistaneet tiveensa, että uusi tulliliitta kskeva spimus saadaan aikaan. Tätä näkemystä tukevat myös Maailmanpankin analyysit. Eurpan uninin ja Turkin jhtavien virkamiesten työryhmän tekemän työn perusteella kmissi ja Turkin hallitus ilmittivat aikmuksestaan käynnistää neuvttelut kahdenvälisten kauppasuhteiden vahvistamisesta tukkuussa DT\ dcx 3/3 PE v01-00

4 Tulliliitn timintaan liittyvät ngelmat Esittelijä kats, että n tärkeää kuunnella sidsryhmiä (seurantaryhmän kautta): Eurpan unini: EFTA (Eurpan vapaakauppaliitt), FESI (Eurpan urheiluvälinetellisuuden liitt), UNITEE (New Eurpean Business Cnfederatin), EURATEX (Eurpean Textile Industries), ESF (Eurpan palvelufrumi), EUROMETAUX, DIGITALEUROPE, Spirits Eurpe, EFPIA (Eurpan lääketellisuuden kattjärjestö), Cpa-Cgeca (EU-maiden tuttajajärjestöjen keskusjärjestö ja EU-maiden maataluden suustimintajärjestöjen keskusjärjestö), Cldiretti, Cnftrasprti. Turkki: talusministeriö, Turkin pysyvä edustust EU:ssa, TÜSİAD (Turkish Industry and Business Assciatin), Istanbul Ecnmics, TOBB (Unin f Chambers and Cmmdity Exchange f Turkey), UND (Internatinal Transprters Assciatin), TÜRKONFED (Turkish Enterprise and Business Cnfederatin). Yhteenvetna vidaan tdeta esiin tulleiden tietjen levan sittavan, että tulliliitn tunnustetaan tuneen merkittäviä ja myönteisiä etuja kaupankäyntiin ja investinteihin liittyvinä mahdllisuuksina sekä eurppalaisille että turkkilaisille yrityksille, mutta tilanteeseen liittyy kuitenkin humattavia hulenaiheita. EU:n näkökulma: a) Turkki sveltaa entistä tiukempia tullitimia useisiin eurppalaisiin tavarihin. Esimerkiksi vudesta 2014 lähtien Turkin hallituksen antaman asetuksen 6692/2014 njalla Turkki n ttanut käyttöön useita tullitimenpiteitä (30 50 prsenttia) EU:n ulkpulelta maahan tutuihin jalkineisiin. Kyseinen asetus aiheuttaa eurppalaisille yrityksille kustannuksia, jiden määrän arviidaan levan miljnaa eura. Muiden tietjen mukaan tullien aiheuttamat kustannukset vat 82 miljnaa eura, lisätestien kustannukset vat 1,3 miljnaa, testitulsten dttamisessa ilmenevät viiveet vat keskimäärin 19 päivää (tästä aiheutuvat kustannukset vat nin 2 miljnaa eura), ja tarkastetuista jalkineista niiden suus, jtka eivät tsiasiallisesti täyttäneet asetettuja vaatimuksia, li 27 prsenttia (suhteessa ainastaan 0,5 prsenttiin). b) Turkin lainsäädännön svittaminen yhteisön säännöstöön etenee liian hitaasti, etenkin valtintukien salta. c) Riitjenratkaisujärjestelmä puuttuu. d) Ankaran pöytäkirjaa ei svelleta Kyprkseen. Turkin näkökulma: a) Mahdllisuus sallistua Eurpan uninin päätöksentekprsessiin puuttuu: Turkilla n velvllisuus svittaa ma tulli- ja kauppalainsäädäntönsä uninin lainsäädäntöön ilman, että sillä n mahdllisuus sallistua päätöksentekprsessiin tätä ennen. PE v /4 DT\ dcx

5 b) EU:n ja klmansien maiden välisten vapaakauppaspimusten välillä n epäsuhta. EU:lla n tällä hetkellä 48 vimassa levaa vapaakauppaspimusta, mutta niistä vain 19 kskee Turkkia, ja usein tämä jhtuu eräiden klmansien maiden haluttmuudesta neuvtella spimuksesta Turkin kanssa. Niin kutsutun Turkin lausekkeen sveltamista pidetään tarpeellisena ttamalla erityisesti humin parhaillaan käytävät TTIPneuvttelut. c) Viisumien myöntämiseen liittyy vaikeuksia, erityisesti yritysten ja työntekijöiden khdalla. d) Kaupan sujatimien käyttö. 3. NEUVOTTELUT KAUPPASUHTEIDEN UUDESTA RAKENTEESTA Tulevien neuvttelujen lähtökhta ei le kuitenkaan ainastaan nykyisen ikeudellisen kehyksen vanhentunut mut ja sen ympärille kasautunut kauna, vaan myös sen rajittuneisuus, sillä sen ulkpulelle n jätetty kauppasuhteiden keskeisiä alja, kuten maatalus, palvelut, julkiset hankinnat, raaka-aineet, sääntely-yhteistyö, kestävä kehitys, pkyritykset sekä investintien sujelu. Näiden aiheiden tarkastelua ei pidä irrttaa ratkaisematta levista kysymyksistä, kuten työntekijöiden ikeudet ja yleisemmin niiden sisämarkkinihin khdistuvien ssiaalisten vaikutusten arviinti. Nykyinen ikeudellinen kehys vi mututua klmen mahdllisen vaihtehdn mukaan: Säilytetään nykytilanne eli vunna 1995 perustettu tulliliitt tekemättä minkäänlaisia muutksia. Nykyaikaistetaan tulliliitta tekemällä siitä nykyistä tasapainisempi ja timivampi ja täydennetään sitä samanaikaisesti spimuksella, jka kattaa sen ulkpulelle jätetyt alat. Krvataan tulliliitt Pitkälle menevällä ja laaja-alaisella vapaakauppaspimuksella EU:n viime vusina päätökseen saattamien spimusten phjalta. Eri vaihtehtjen arviinti, ja eteneminen niiden täytäntöönpanssa n arkalunteinen ja tekninen kysymys. On lähennettävä mlempien sapulten etunäkökhtia ja näkemyksiä. Turkki suhtautuisi myönteisesti esimerkiksi palvelujen vapauttamiseen, mutta ei niinkään maataluden ja julkisten hankintjen vapauttamiseen. Palveluala mudstaa nyt 70 prsenttia Turkin taludesta, mutta samanaikaisesti se n ala, jta sääntelyn lumat esteet rasittavat humattavasti. Maatalus aiheuttaa EU:lle ngelmia, jtka jhtuvat erityisesti kasvinsujelusäännöistä. Lisäksi sen täysi vapauttaminen edellyttää, että kiinnitetään erityistä humita Välimeren alueen eurppalaiseen maataluteen, kska siihen liittyy ngelmia petsten ja väärennösten vuksi. Mikäli kuljetuskiintiöiden vapauttaminen, jta Turkki n pyytänyt useaan tteeseen, tteutetaan yhdenmukaistamatta vimassa levia sääntöjä, vaarana n, että ssiaalinen plkumyynti vauhdittuu. Tässä mielessä Eurpan kmissin tekemän vaikutusten arviinnin tulksista n hyötyä. Kyseinen arviinti julkaistaan seuraavan ehdtetun mandaatin yhteydessä. DT\ dcx 5/5 PE v01-00

6 Lisäksi avimena n edelleen energiakysymys: nk tivttavaa sisällyttää neuvtteluihin energiaa kskeva luku, kun tetaan humin, että Turkki n EU:n merkittävä kumppani energian timitusvarmuuden turvaamisen ja energiahulln mnipulistamisen kannalta. PÄÄTELMÄT Kun tetaan humin, mitä tämän työasiakirjan alussa tdettiin, n tärkeää, että valikunta ttaa tehtäväkseen laatia timivaltansa mukaisen päätöslauselman vasta sen jälkeen, kun kmissin ehdttama mandaatti n tettu humin. Siten valikunta visi arviida sitä institutinaalisen tehtävänsä (INTA) puitteissa, mutta myös ttaa sen humin EU:n timinnan yleisestä näkökulmasta. On siis mahdllista saada aikaan tdellista institutinaalista ja pliittista lisäarva, mikäli nnistutaan saavuttamaan kahdenlaiset tulkset: Laaditaan knkreettisia, täsmällisiä ja tteutettavissa levia ehdtuksia tulliliitn erityisnäkökulmasta. Vahvistetaan samanaikaisesti ssiaalisten ja ammattiyhdistystimintaan liittyvien arvjen ja EU:n mien ikeuksien tukemista asteittain etenevien ja sitvien neuvtteluvälineiden kautta (kuten spimuksiin liittyvän timivallan laajentaminen). Valikunnalla n edessään haaste, jka ei le helpp, ja mikäli se saavutetaan, se vi lla knkreettisesti hyödyksi sekä EU:lle että Turkille. PE v /6 DT\ dcx