Muistisairaiden liikunnallinen kuntoutus

Transkriptio

1 Muistisairaiden liikunnallinen kuntoutus Suomen Fysiogeriatria Oy Maija Käyhty Muistikuntoutuksen kouluttaja

2 Elämykset tuovat iloa muistisairaan ihmisen kuntoiluun

3 Fyysinen aktiivisuus edistää terveyttä ja ehkäisee ennenaikaisen jalattomuuden Liikunta vähentää kaatumisriskiä. Liikunta lisää omatoimisuutta. Liikunta kohentaa elämänlaatua.

4 Liikkumattomuus passivoi ihmistä. Liikkumattomuus vähentää lihasvoimaa ja tasapainoa. Liikkumattomuus lisää pelkotiloja ja tuo huimaavan tunteen.

5 Fyysisen kuntoutuksen vaikutus Varhain aloitetulla harjoittelulla voidaan hidastaa fyysisten haittojen kehittymistä Kun liikut keski-ikäisenä 3x viikossa ½ tuntia kerralla, vähenee alzheimerin taudin uhka 60% yli 65-vuotiaana Sairastumisriski on 30-40% pienempi vähemmän liikuntaa harrastaviin ikätovereihin verrattuna

6 Muista liikuntasuositukset!

7 Kokeile monipuolisia välineitä Mahdollisuuksia yli rajojen! Ota kuntoutujan toiveet ja tarpeet huomioon.

8 Laatusuositukset Iäkkäiden ulkona liikkuminen on luonnollinen ja välttämätön osa arkea, inhimillistä toimintaa ja terveyskäyttäytymistä. Ulkoilu on perusoikeus. Suomalaisilla iäkkäillä ulkona liikkuminen on merkittävä osa elämäntyyliä. 75-vuotiaat ja sitä vanhemmat vähentävät ulkona liikkumistaan vastoin omaa toivettaan menettäen siten autonomiaansa, elämän laatuaan ja toimintakykyään sekä altistuvat lisääntyvässä määrin koti- ja laitoshoidolle. Tanskassa vanhusten ulkoilua valvotaan lailla, jonka mukaan jokaisella vanhainkodin asukkaalla on oikeus ulkoilla vähintään kolmesti viikossa. Suomessa se on kirjattu hyvän vanhushoidon laatusuosituksiin. Mitään konkreettista ohjeistusta eikä suositusta ole kunnille annettu. Jokaisella yhteisöllä on oma asenne ja käytännön malli sen toteutumiseen.

9 Älä aliarvioi muistisairaan ihmisen jäljellä olevia kykyjä Kokeile rohkeasti myös talvilajeja!

10 Tutkimustuloksia Lonkkamurtumapotilaista dementoituneet hyötyvät kaikkein eniten geriatrisesta kuntoutuksesta(huusko ym.bmj 2000) Viikon vuodelepo vie ikäätyneen ihmisen alaraajojen lihasvoimasta 25% (Timonen, Leena 2007 Kuopion yliopiston julkaisu D.Lääketiede 406)

11 Muistisairaiden kuntoutus Liikunnallinen kuntoutus hidastaa muistisairaiden toimintakyvyn heikkenemistä. Liikunta parantaa aivojen verenkiertoa ja sitä kautta muistitoimintoja. Tutkimustulosten mukaan liikunta on turvallista. Kuntoutuksesta hyötyisivät keskivaikealle tasolle edenneestä muistisairaudesta kärsivät, eli he, jotka ovat jo haurastumisen tiellä ja vaarassa joutua laitoshoitoon.

12 Kotona asuvien dementiapotilaiden kuntoutus-satunnaistettu, kontrolloitu interventiotutkimus vuosina

13 Tutkimuksen taustayhteisöt Rahoittajat: KELA Sohlbergin säätiö Vanhustyön keskusliitto Projektin koordinoi: VTKL Tutkimuksen tekee: Helsingin ja Oulun yliopiston tutkijat Professorit Kaisu Pitkälä, Timo Strandberg ja Reijo Tilvis Palveluntuottajat: Oulunkylän kuntoutussairaala Päiväkuntoutus Suomen Fysiogeriatria Oy Päiväkuntoutus Kotikuntoutus

14 Elämysliikuntaa päiväkuntoutuksessa

15 Kontaktiharjoituksilla tunne-elämyksiä

16

17 Kotiin kuntoutusta monipuolisin välinein.

18 Tutkimuksen tavoite Selvittää dementiapotilaiden kotona tai päiväkuntoutusyksikössä tapahtuvalla liikuntaharjoittelulla Parantaa ja ylläpitää heidän liikuntakykyään ja toimintakykyään Lykätä heidän laitokseen joutumistaan ja vähentää terveyspalveluiden käyttöä Vähentää käytösoireita, depressiota ja parantaa kognitiota Parantaa omaishoitajien elämänlaatua

19 Tutkittavat Kotona asuvia Alzheimerin tautia sairastavia potilaita yhteensä 210 eli Satunnaisotanta KELAn Alzheimer lääkekorvausta saavien rekisteristä potilaista, joilla puoliso asuu samassa osoitteessa Helsinkiläisiä, espoolaisia ja vantaalaisia Yli 64 vuotiaita Ei terminaalivaiheen sairautta, ei hemipareesia Pystyy liikkumaan omatoimisesti, apuvälinein tai talutettuna Hauraus(frailty):kaatunut vähintään kerran viim. vuoden aikana, liikuntakyky heikentynyt, paino laskenut vuoden aikana ja hitaus

20 Tutkimuksen kulku Kelan Alzheimer rekisteristä satunnaisotanta: puoliso asuu samassa osoitteessa (Hki, Espoo, Vantaa N=1500) Randomointi 3kk Kriteerit täyttävät N=210 Hoitajan haastattelu ja tutkimukset Kotikuntoutus N=70 Päiväkuntoutus N=70 Kontrolli N=70 Hoitajan haastattelu ja tutkimukset Interventio Yht. 12kk 6kk Hoitajan haastattelu ja tutkimukset 12kk Hoitajan haastattelu ja tutkimukset 24kk Terveyspalveluiden käyttö, laitoksiin joutumiset, kuolemat

21 Interventio 1. Kotona tapahtuva, dementian fysioterapiaan perehtyneen ammattilaisen suunnittelema liikuntaharjoittelu ja kuntoutus x2 x 1t/vk ad 12kk ja tarvittaessa ravitsemusneuvontaa 2. Päiväkuntoutusyksikössä tapahtuva, dementian fysioterapiaan perehtyneen ammattilaisen suunnittelema liikuntaharjoittelu ja kuntoutus x2 x 4t/vk ad 12kk ja tarvittaessa ravitsemusneuvontaa 3. Kontrolli, normaalissa hoitojärjestelmässä tapahtuva hoito, kirjalliset liikunta- ja ravitsemusohjeet

22 Päätetapahtumat Primaaripäätetapahtuma: Dementiaa sairastavan liikuntakyky Guralnikin testein mitattuna ja toimintakyky FIM mittarilla Sekundaari päätetapahtumat: Laitoksiin joutuminen Terveyspalveluiden käyttö ja niiden hinta (kustannus-vaikuttavuus) Käytösoireet (NPI, Cornell) Verbal fluency (kognition surrogaatti) Omaisen kuormitus (Zarit), depressio (GDS), liikuntakyky ja elämänlaatu (RAND-36) Omaisen liikuntakyky Guralnikin mittarein

23 Tutkimuksen toteutus 2 Tutkittavat saavat liikuntaharjoittelua kaksi kertaa viikossa Kotona n. tunnin ajan kahdesti viikossa ad 12 kk ajan Päiväkuntoutuspaikassa n 4 tunnin ajan kahdesti viikossa ad 12 kk ajan. Tutkittavat saavat kuntoutuspaikkaan taksikuljetuksen ja siellä lounaan Tutkittavat tutkitaan kahden tutkimushoitajan toimesta neljästi vuoden aikana: lähtövaihe, 3kk, 6kk ja 12kk

24 Lisää tietoa

25