TALOUSARVIO VUODELLE 2018 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE INVESTOINTISUUNNITELMA VUOSILLE Kaupunginjohtajan ehdotus

Transkriptio

1 Kaupunginjohtajan ehdotus 1321/ /2017 TALOUSARVIO VUODELLE 2018 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE INVESTOINTISUUNNITELMA VUOSILLE Salon kaupunki Tehdaskatu 2, SALO PL 77, SALO Y-tunnus:

2 1 Kaupunginjohtajan katsaus... 2 Kaupunginvaltuuston tuloskortit Elinvoima ja työpaikat... 7 Uudistuvat palvelut ja kuntalaisten hyvinvointi... 7 Vakavarainen talous... 8 Johtaminen ja osaava henkilöstö... 9 Yleisperustelut Talousarvion sitovuus Henkilöstösuunnitelma Henkilöstösuunnitelman perustelut Kaupunginhallituksen tuloskortti Elinvoima ja työpaikat Uudistuvat palvelut ja kuntalaisten hyvinvointi Vakavarainen talous Johtaminen ja osaava henkilöstö Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, toiminnan painopistealueet ja perustelut Tarkastustoimi Keskusvaalilautakunta Kaupunginvaltuusto Konsernipalvelut Sisäinen valvonta Hallintopalvelut Henkilöstö- ja talouspalvelut Kehittämis-, elinkeino- ja työllisyyspalvelut Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalveluiden toimintastrategia Terveyspalvelut Vanhuspalvelut Sosiaalityön palvelut Lasten ja nuorten palvelut Vapaa-ajan palvelut Kaupunkikehityspalvelut Kaupunkikehityspalveluiden toimintastrategia Tekniset palvelut Maankäyttöpalvelut Rakennus- ja ympäristövalvonta Liikelaitos Salon Vesi Tuloslaskelma perusteluineen ja verorahoitus Investointisuunnitelma Investointisuunnitelman perustelut Rahoituslaskelma perusteluineen Liitteet Kokonaismenot ja -tulot Talousohje Sisäisen laskutuksen periaatteet Tyhjänä tai vajaakäytössä olevat kiinteistöt Hankintojen vuosisuunnitelma Yhdistysten avustaminen...201

3 2 Kaupunginjohtajan katsaus Vuoden 2018 talousarvio on edelleen selkeästi murrosvaiheen talousarvio. Valmistelua on leimannut sote- ja maakuntauudistuksen voimaantulon siirtyminen vuoteen 2020 sekä uuden valtuustokauden aloitus kesäkuun alussa. Myös osa valmistelun keskiössä olevista viranhaltijoista on vaihtunut kuluvan vuoden aikana. Kaupunginhallituksen hyväksymien linjausten mukaisesti kaupunki osallistuu aktiivisesti sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun sekä maakuntatasolla että valtakunnallisesti. Kaupunkiorganisaatioomme on sekä kuntaliitoksen että rakennemuutokseen sopeutumisen kautta kertynyt merkittävä määrä muutosjohtamisosaamista, joka hyödyttää koko maakuntaa. Salon tavoitteena on kokonaisuuden kannalta paras ratkaisu ja koko maakunnan etu. Keskiössä on Salon ja maakunnan elinvoiman sekä asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen. Ylipäätään kaupunki on proaktiivinen verkostoituja sekä maakunnallisella, kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Kokonsa puolesta Salo kuuluu sekä suurten kaupunkien verkostoon että maakuntien kakkos- ja kolmoskaupunkien muodostamaan seutukaupunkiverkostoon. Etenkin kaupungistumisen trendejä ja muiden kaupunkien elinvoimatoimenpiteitä seurataan tarkasti. Kansainvälisessä toiminnassa painopisteenä ovat elinkeinoelämään liittyvät avaukset niin kaupungin, Yrityssalon kuin Salo IoT Parkin toimesta sekä näiden toimenpiteiden edellyttämä kaupunkidiplomatia. Kesäkuun alussa voimaan tullut uusi kuntalaki tuo myös uusia ulottuvuuksia kaupungin johtamiseen. Kuntalain mukaan jokaisella kunnalla on oltava strategia ja luonnollisesti myös resurssit sen toteuttamiseen. Kuntastrategia rakentuu tulevaisuudessa konserniajattelun päälle ja strategiassa on otettava huomioon kunnan omistajapolitiikkaan, omistajaohjaukseen ja konserniohjaukseen liittyvät kysymykset. Kaupungin strategiatyö käynnistyi elo syyskuussa, kun toteutettiin henkilöstölle, kuntalaisille, yrittäjille ja järjestöille suunnattu verkkopohjainen aivoriihi. Ensi vuoden talousarvioesityksen keskeiset teemat ovat pitkälti samoja kuin teemat, jotka nousivat esille aivoriihessä eli tulevaisuuden Salon keskeisiä menestystekijöitä ovat sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutusmahdollisuudet, julkinen liikenne ja työllisyyden sekä yrittäjyyden edistäminen. Kaupungin työntekijöiden näkökulmasta kaupungin tulisi tulevaisuuden työnantajana panostaa työhyvinvointiin ja siinä erityisesti liikuntamahdollisuuksien lisäämiseen sekä johtamisen kehittämiseen ja resursointiin. Elinvoima ja työpaikat Elinkeinoelämän yleinen elpyminen sekä Varsinais-Suomen positiivinen rakennemuutos näkyvät myös Salossa työttömyyslukujen laskuna. Parantuva työllisyystilanne mahdollistaa taloudellista panostamista työllistymistä edistäviin toimiin työmarkkinatuen maksamisen sijasta. Erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työllistymiseen panostetaan monialaisella yhteistyöllä ja katkeamattomilla palveluketjuilla. Uusien työpaikkojen eteen on tehty systemaattisesti töitä jo usean vuoden ajan. Kuluvan vuoden aikana perustettu Salo IoT Park Oy ja koko Salo IoT Campus -kokonaisuus ovat tämän työn vetureita ja keskeisiä elinkeinopolitiikan työkaluja. Toteutuessaan toinen selkeä veturihanke on Korvenmäelle suunnitteilla oleva ekovoimalaitos osana laajempaa cleantech-klusteria. Näiden jo tiedossa olevien kehittämiskärkien lisäksi kaupungin on jatkuvasti etsittävä uusia elinvoimaisuutta ja teknologiakaupungin imagoa vahvistavia sekä työpaikkoja luovia mahdollisuuksia ja kumppanuuksia. Kaupungin asukasluku on ollut laskussa usean vuoden ajan. Kohentunut työllisyystilanne on keskeisessä asemassa tämän kehityssuunnan muuttamisessa. Ensi vuonna laskevaan asukaslukuun tartutaan myös mielikuva- ja erityisesti asukasmarkkinoinnin keinoin. Vaikka tulevaisuudessa sote-palvelut siirtyvätkin maakuntien vastuulle, on kaupungin tässä valmisteluvaiheessa valvottava tiukasti asukkaittensa etua, jotta sote-uudistuksen tullessa voimaan on Salon sairaala toimintakykyinen ja päivystävä maakunnan kakkossairaala. Tämä on tärkeää sekä tulevaisuuden palvelutarjonnan että työpaikkojen kannalta. Tämä on

4 3 ensi vuonna yksi kärkihankkeistamme ja viemme asiaa eteenpäin yhdessä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. Uudistuvat palvelut ja hyvinvoiva kuntalainen Hyvinvointipalveluissa keskitytään ennaltaehkäisevien palveluiden kehittämiseen, jotta erityispalvelujen tarve vähenee tulevaisuudessa. Lasten, nuorten ja perheiden varhaisen tuen tarpeeseen vastataan muodostamalla perhetiimi sosiaalihuollon palveluita varten ja lastensuojelutyö kohdistetaan vain vahvaa tukea vaativiin perheisiin. Muutoksen tavoitteena on vähentää lastensuojelukustannuksia oikeaaikaisella tuella. Kehitysvammahuollossa vahvistetaan lähiesimiestyötä, asumispalveluja sekä työ- ja päivätoimintaa. Tarpeen mukainen kiireellinen ja kiireetön terveyden- ja sairaanhoito sekä niihin liittyvät muut lakisääteiset palvelut järjestetään toimivina lähipalveluina myös tulevaisuudessa. Ikääntyneiden kasvavaan palvelutarpeeseen vastataan ensisijaisesti kotiin annettavilla palveluilla ja toimintakykyä tukemalla. Sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteisellä laatujärjestelmällä taataan, että palvelut ovat sisällöltään ja laadultaan korkeatasoisia. Oppilaiden tulevaisuuden osaamistarpeet varmistetaan tänä vuonna alkaneella ja vuoteen 2020 kestävällä esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen kattavalla Oppiva Salo- ohjelmalla. Myös uuden opintosuunnitelman toteuttamisen edellytyksiä kartoittava oppimisympäristöselvitys on työn alla ja jatkuu ensi vuoden puolelle. Asukkaiden aktiivista elämäntapaa edistetään helposti saavutettavilla vapaa-aikapalveluilla. Palvelujen saavutettavuutta parannetaan muun ohella lähiliikuntapaikkoja rakentamalla ja parantamalla sekä sähköisten palvelujen tarjontaa lisäämällä. Kaupungin julkinen liikenne on herättänyt runsaasti keskustelua kuluneen kesän aikana ja tämän yhtälön ratkaisuun ollaan tuomassa lisäresursseja ostoliikenteen avulla. Toimiva joukkoliikenne vaikuttaa kaikkeen kaupungin toimintaan ja on myös yksi vetovoimatekijä esimerkiksi muuttoa harkitseville. Kuntalain edellyttämän asukkaiden osallisuuden kasvattamisen tueksi on henkilöstöohjelmassa kyläasiamiehen vakanssi, mikä takaa toiminnan jatkumisen hankerahoituksen päätyttyä. Yksilön tietosuojaa merkittävästi vahvistava EU:n tietosuoja-asetusta aletaan soveltaa toukokuussa 2018 Johtaminen ja osaava henkilöstö Kaupunginhallitus saa ensi viikolla käsiteltäväksi kaupungin henkilöstöohjelman. Ohjelma sisältää kahdeksan painopistealuetta ja kestää koko valtuustokauden. Talousarvio sisältää henkilöstöohjelman toteutuksen aloittamiseen tarvittavat resurssit. Painopistealueet kattavat koko organisaation päättäjistä työntekijöihin. Työhyvinvoinnin osalta jatketaan työyhteisöjen ja työntekijöiden hyvinvointiin panostamista sekä hyväksi havaittuja että uusia toimenpiteitä hyödyntäen. Kaupungin strategiatyössä tullaan erityisesti kiinnittämään huomiota päivittäisjohtamiseen kehittämiseen esimerkiksi lean-menetelmän avulla. Oppiva Salo kehittämisohjelmaan liittyvällä opettajien ja rehtoreiden koulutusohjelmalla varmistetaan laadukkaat ja elinvoimaiset oppimisympäristöt. Vakavarainen talous Vuoden 2018 talousarvio ja vuosien strategiset linjaukset perustuvat valtuuston hyväksymiin tuloskortteihin. Asukasluvun laskusta ja korkeasta työttömyysasteesta johtuen tulopohja on edelleen heikko. Tästä johtuen kaupunginhallitus antoi vuoden

5 raamin alijäämäisenä. Talousarvioestys vuodelle 2018 on alijäämäinen, mutta annettua raamia parempi. Edellisten vuosien positiivinen kehitys antaa tähän mahdollisuuden. Kantavana teemana vuodelle 2018 on tulevan kasvun tukeminen. Kuntalain mukaan talouden on oltava tasapainoissa suunnitelmakaudella. Vuodelle 2018 suunnitellut toimet tukevat tasapainon saavuttamista. Vaikka talouteen liittyy edelleen haasteita, ei erillistä tulevia vuosia koskevaa sopeuttamisohjelmaa ole laadittu. Meneillään olevan strategiatyön yhteydessä linjataan myös taloustasapainon edellyttämät toimenpiteet. Henkilöstömenojen osalta jatketaan voimassa olevia vapaaehtoisia säästötoimia. Tavoitteena on kattaa mahdollisesti tuleva palkankorotus näillä säästöillä. Seuraavat kaupunginhallituksen raamipäätöksen linjaukset on otettu huomioon kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksessa. Talouden pitäminen tasapainossa tulevina vuosina edellyttää rakenteellisia uudistuksia kaupungin palvelutuotantoon ja toiminnan tehostamiseen liittyvien ratkaisujen hakemista. Uuden hallinnon on syytä jatkaa määrätietoisesti talouden tervehdyttämistoimenpiteitä. Menojen sopeuttamista on jatkettava, jotta talous saadaan vuositasolla tasapainoon tulevina vuosina ja taseen tilikauden yli-/alijäämä pysyy positiivisena. Talousarviota ja taloussuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon muun muassa asukasluvun muutos, työllisyystilanne, hallitusohjelman linjaukset ja tuleva sote- ja maakuntauudistus. Kunnallisvero on arvioitu 20,75 prosentin pohjalta ja tehty maltillisen optimistisesti. Lähtökohtana on, että työllisyystilanne ei tästä enää heikkenisi ja väkiluvun voimakas väheneminen pysähtyy. Salon asukaskohtaiset verotulot ovat edelleen laskussa ja palkansaajien osuus veronmaksajista on selvästi keskimääräistä pienempi. Verotulojen tasaus kompensoi osan tästä muutoksesta. Maan hallitukselta on tulossa esitys kiinteistöverojen alarajojen nostamisesta muun muassa päivähoitomaksujen alentamisen kompensaationa. Yleisen kiinteistöveron alaraja on nousemassa 1,03 prosenttiin, jota esitetään myös Salon yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi. Muutos nostaisi kiinteistöveron tuottoa euroa. Nykyiset prosentit ovat: vakituinen asunto 0,55 %, yleinen 0,93 %, vapaa-ajan asunto 1,30 %, rakentamaton rakennuspaikka 3,0 %. Kiinteistöverokertymässä on huomioitu alarajan muutos. Yhteisöveroa arvioidaan kertyvän nykyisellä jako-osuudella eli n. 0,6 % kunnille tilitettävästä määrästä. Valtakunnallisen ennusteen mukaan yhteisöverotilitykset ovat kasvussa. Tämä on otettu huomioon kertymäarviota tehtäessä. Talousarvioesityksessä valtionosuudet ja verotulojen tasaus perustuvat Kuntaliiton laskelmiin. Rahoituskulut on laskettu nykyisen korkotason mukaan ja Uutta velkaa otetaan vain, jos maksuvalmius sitä edellyttää. Investointiraamin pohjana on vuoden 2017 talousarvion yhteydessä hyväksytty investointiohjelma. Tavoitteena on pitää kaupungin talous tasapainossa. Vaikka vuoden 2018 talousarvioehdotus on alijäämäinen, taseen yli-/alijäämä pysyy positiivisena olettaen, että kuluvana vuotena tehdään viimeisimmän ennusteen mukainen tulos, joka on hieman budjetoitua parempi. Talousarvion toimintatuotot ovat 90,3 milj. euroa eli -2,9 % vuoden 2017 tasosta. Muutokseen on vaikuttanut merkittävästi varhaiskasvatuksen hoitomaksujen alentuminen ja ammattikorkeakoulun vuokratuoton jääminen pois. Toimintakulut ovat 379,8 milj. euroa eli kasvua on 0,9 %. Vuosikate on 7,2 milj. euroa ja poistot 15,2 milj. euroa. Tilikauden alijäämäksi muodostuu -7,5 milj. euroa. Kaupungin tase on noin 21,5 milj. euroa ylijäämäinen ja kun kuluvan vuoden tulosennuste on lähellä nollaa, on tase pysymässä edelleen ylijäämäisenä. Konsernitaseesta mitattavat niin sanotut kriisikuntamittarit eivät tämän talousarvioesityksen johdosta täyty ja niiden taso ei merkittävästi muutu. Taloussuunnitelmavuodet on laadittu tämän hetken tietämyksen pohjalta. Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntien talouteen ovat vielä suurelta osin linjaamatta. Siksi luvut ovat suuntaa antavia.

6 5 Investointisuunnitelman loppusumma on 16,2 milj. euroa, jossa on laskua kuluvaan vuoteen verrattuna. Suurimpina kohteina ovat pääterveysaseman peruskorjaus ja Perniön kirkonkylän koulun korjaus sekä uudisrakennus. Molempien osalta yksityiskohtaiset suunnitelmat puuttuvat ja kokonaiskustannusarvio tarkentuu myöhemmin. Investoinneissa varaudutaan myös arkistotilahankkeeseen. Investoinneilla on tarkoitus turvata kaupungin tulevia kasvuedellytyksiä, kaupunkirakenteen kehittämistä ja kiinteistöjen kunnon ylläpitämistä. Investointien omarahoitus jää 44 prosenttiin. Kaupunki ei silti ole velkaantumassa merkittävästi edellisiin vuosiin verrattuna. Hyvästä maksuvalmiudesta johtuen lainamäärää on pystytty vähentämään. Johtuen vuoden 2017 ennakoitua paremmasta tuloksesta uutta velkaa ei juurikaan oteta. Talousarviossa nettolainanotto on 0 euroa. Vuoden 2017 lopussa asukaskohtainen lainamäärä on noin euroa, joka on selvästi alle maan keskiarvon. Lauri Inna Kaupunginjohtaja

7 6 Salon kaupungin perustehtävä Kuntapalvelujen järjestäminen asukkaille niin, että Salossa on hyvä elää, asua ja yrittää Arvot Asiakaslähtöisyys, Rohkeus, Vastuullisuus, Oikeudenmukaisuus Elinvoima ja työpaikat Luo edellytyksiä uusille työpaikoille Vahvistaa ja monipuolistaa salolaista osaamista Toimii vahvana kumppanina yrityksille ja muille toimijoille Viestii ja markkinoi rohkeasti Saloa Uudistuvat palvelut ja hyvinvoiva kuntalainen Uudistaa ennakkoluulottomasti palveluja ja palveluverkkoja Edistää palveluratkaisuilla kuntalaisten hyvinvointia ja omatoimisuutta sekä alueen vetovoimaa Edistää kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia Visio 2025 Salo on monipuolisen elinkeinoelämän sekä älykkään teknologian osaamisen kaupunki, joka toimii tehokkaasti ihmisen ja ympäristön parhaaksi Vakavarainen talous Tasapainottaa vastuullisesti talouttaan Edistää kustannustehokkuutta ja tuottavuutta Uudistaa toimintaansa ennakoimalla ja tiedolla Johtaminen ja osaava henkilöstö Varmistaa strategisen ja ennakoivan johtamisen sekä päätöksenteon Mahdollistaa innostavan ja vaikuttavan esimiestyöskentelyn Tukee ja kannustaa henkilöstön osaamista ja hyvinvointia Kuntalain 110 :n mukaan talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Kaupungin valtuusto on hyväksynyt Salon kaupungin perustehtävän, arvot ja vision sekä strategiset tavoitteet vuosille Tavoitteet sitovat koko kuntakonsernia. Kaupunginhallitus lähettää kaupunginvaltuuston hyväksymät strategiset tavoitteet konserniyhteisöille sitovasti noudatettavaksi.

8 7 Kaupunginvaltuuston tuloskortit Elinvoima ja työpaikat Strateginen päämäärä Tavoite ja mittari Vastuutaho 1. Luo edellytyksiä uusille työpaikoille 1.1. Salon IOT-Campuksen käyttöaste kehittyy 30 %:iin/ käyttöastetavoite 2. Vahvistaa ja monipuolistaa salolaista osaamista 3. Toimii vahvana kumppanina yrityksille ja muille toimijoille 1.2. Työllisyystilanne paranee / Kuukausiluvut edellisvuotta paremmat 1.3. Kehittyvät kunnan vastuulla olevat työvoima- ja yrityspalvelut / kokeiluhankkeen toteutuminen / Uudet Salon kasvupalvelut, valmistelu v aikana 1.4. Työpaikkaomavaraisuus kasvaa / Vertailu edellisvuoteen 1.5. Mahdollistava infra / Tontteja 2 v. tarve, kaava 5 v. tarve, raakamaata 10 v. tarve, seuranta vuositasolla 2.1. Yhteishanke SSKKY:n ja yritysten kanssa sekä täydennyskoulutus työllistämistä koskien metallialan työvoimavajeen lieventämiseksi / Työvoiman parantunut tarjonta 2.2. Korkeakoulut ja yliopistot Salon elinvoiman edistäjänä / Koulutustarjonta, opinnäytetyöt ja tutkimushankkeet 2.3. Amk toiminta IOT-Campukselle / Vientikoulutuksen aloittaminen Salossa 3.1. Tuotekehitysyhteistyö ja kokeiluhankkeet / Toteutuneet hankkeet 3.2. Hyvä yrittäjyysilmapiiri, yrittäjyysvaikutusten arviointi- mittarin käyttö / Kyselyn tulokset paranevat 3.3. Palvelujen ja hankintojen monipuolistaminen / Hankintapoliittisen ohjelman noudattaminen 4. Viestii ja markkinoi rohkeasti Saloa 4.1. Kv. ja kansallisilla markkinoilla toimivien yritysten sijoittuminen Saloon aktiivisten myyntitoimien seurauksena / Sijoittumiset 4.2. Pendelöintiedellytyksiä parannetaan / asukasluvun positiivinen kehitys Uudistuvat palvelut ja kuntalaisten hyvinvointi Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Strateginen päämäärä Tavoite ja mittari Vastuutaho 1. Uudistaa ennakkoluulottomasti ja rohkeasti palveluja ja toimintatapoja 1.1. Oppimisympäristöjen kehittäminen ja palvelurakenteen uudistaminen. Reunaalueen kuntakeskuksissa säilyy alakoulu, päiväkoti, liikunta- ja nuorisotilat sekä kirjastopalvelut / Muutokset palvelupisteiden ja palvelupaikkojen määrässä Kaupunginhallitus

9 8 Strateginen päämäärä Tavoite ja mittari Vastuutaho 2. Edistää palveluratkaisuilla kuntalaisten hyvinvointia ja alueen vetovoimaa 3. Edistää kuntalaisten ja henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia Vakavarainen talous 1.2. Maakuntauudistuksen jälkeisen kunnan valmistelu toteutetaan kaupungin Kaupunginhallitus asettamien tavoitteiden mukaisesti ja järjestämislain mahdollistamassa aikataulussa / Salo 2021 hanke viedään loppuun seuraavalla valtuustokaudella 1.3. Kuntarajoista riippumattomat palvelut digitalisaatiota hyödyntäen 2.1. Palvelut sisällöllisesti ja laadullisesti nykyvaatimusten ja kokonaisedun mukaisia / Vertailuarvioinnit 2.2. Asukkaan aktiivisuus oman yhteisön kehittämiseksi lisääntyy / Yhteistapahtumat ja käynnistetyt hankkeet 2.3. Kolmannen sektorin ja yksityisen palvelutuotannon osuus palveluiden tuottamisessa kasvaa / Toteutuneet muutokset 3.1. Asukkaiden aktiivisuus oman yhteisön kehittämiseksi lisääntyy / yhteistapahtumat ja käynnistetyt hankkeet 3.2. Muutokset toteutuvat kaupungin koordinoimana 3.3. Ennakoiva sisäinen ja ulkoinen viestintä suunnitteilla olevista asioista tehostuu (ml. Some) / Viestintämittaukset Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Strateginen päämäärä Tavoite ja mittari Vastuutaho 1. Tasapainottaa vastuullisesti talouttaan niin että arviointimenettelyn kriteerit eivät täyty 2. Edistää kustannustehokkuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta 3. Uudistaa toimintaansa ennakoimalla ja tiedolla 1.1. Tavoitteena on tasapainottaa talous suunnitelmakaudella siten, että taseen yli- /alijäämä tili on pysyvästi positiivinen / Tilikauden tulos 1.2. Konsernitase on ylijäämäinen / Taseen yli- alijäämä 1.3. Investointien omarahoitustaso on lähellä 100 % ja kunta ei velkaannu merkittävästi / Omarahoitusaste / konsernin velkataso / asukas alle maan keskiarvon 1.4. Kunnallisveroprosentti on enintään maan keskiarvon suuruinen 1.5. Tasapainottamistavoitteen edellyttämät uudet toimintamuodot pannaan täytäntöön / Seuranta ja raportointi 2.1. Optimaalinen palveluverkko talouden, toiminnan ja kokonaisedun näkökulmasta sekä uudistuneet toimintatavat / Palveluverkkoa ja tilojen käyttöä koskevat selvitykset ja toimeenpano 2.2. Oman toiminnan jatkuva kehittäminen / Lean-hankkeen eteneminen ja tulokset 3.1. Päätöksentekoa tukevan tiedon laatu paranee / Uudistuva raportointijärjestelmä Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus

10 9 Strateginen päämäärä Tavoite ja mittari Vastuutaho Johtaminen ja osaava henkilöstö 3.2. Raportoinnin kehittäminen ja jokapäiväisen johtamisen taulun hyödyntäminen kaupungin ennakoivassa johtamisessa Kaupunginhallitus Strateginen päämäärä Tavoite ja mittari Vastuutaho 1. Varmistaa strategisen ja ennakoivan johtamisen sekä päätöksenteon 2. Mahdollistaa innostavan ja vaikuttavan esimiestyöskentelyn 3. Tukee ja kannustaa henkilöstön osaamista, hyvinvointia ja aloitteellisuutta 1.1. Päätöksentekoa ja henkilöstön toimintaa ohjaavat selkeät strategiset linjaukset / Kaupunginhallitus Arviointi ja Salo 2021 hanke 1.2. Johtamisessa selkeä työnjako luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kesken / Arviointi 1.3. Tietoinen luottamuksen rakentaminen ja vuorovaikutuksen lisääminen / arviointi 2.1. Esimiestyö on tasalaatuista ja laadukasta / Esimiestyön arviointi, henkilöstökyselyt 2.2. Johtamista ja esimiestyötä tukeva työnjako 3.1. Osaava, motivoitunut ja toimintatapoja uudistava henkilöstö 3.2. Paremmat työyhteisötaidot / työyhteisötaitojen kehittyminen 3.3. Työhyvinvoinnin lisääntyminen / Sairaspoissaolojen vähentyminen Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus

11 10 Yleisperustelut Kaupunginvaltuuston strategiset tavoitteet vuosille Kaupunginvaltuuston strategiset tavoitteet on kirjattu neljälle tuloskortille joiden otsikot ovat: 1. Elinvoima ja työpaikat 2. Uudistuvat palvelut ja kuntalaisten hyvinvointi 3. Vakavarainen talous 4. Johtaminen ja osaava henkilöstö Kaupunginhallituksen tuloskortteihin on kirjattu tavoitteet vuodelle 2018, keinot niihin pääsemiseksi, mittarit tavoitteiden mittaamiseksi ja mahdolliset riskit, jotka on otettava huomioon. Kaupunki edistää jatkossakin aktiivisesti keinoja uusien työpaikkojen luomiseksi. Palveluverkkoja ja palveluratkaisuja kehitetään ennakkoluulottomasti tavoitteena kustannustehokkaat palvelut. Tavoite koskee sekä maakunnalle siirtyviä sote-palveluja, että kunnan tehtäväksi jääviä palveluja. Uudistukset ovat edellytys talouden tasapainon saavuttamiselle. Henkilöstön panos tulevissa uudistuksissa on merkittävä. Hyvä johtaminen, osaamisen edistäminen ja työhyvinvoinnin parantaminen luovat paremmat edellytykset tuleville muutoksille. Lähtökohdat vuoden 2018 talousarvion valmistelulle Talousarvioraami vuodelle 2018 on laadittu valtuuston tuloskorttilinjaukset huomioiden. Vaikka talouteen liittyy edelleen haasteita, ei erillistä tulevia vuosia koskevaa sopeuttamisohjelmaa ole laadittu. Henkilöstömenojen osalta jatketaan voimassa olevia vapaaehtoisia säästötoimia. Tavoitteena on kattaa mahdollisesti tuleva palkankorotus näillä säästöillä. Asukasluvun laskusta ja korkeasta työttömyysasteesta johtuen tulopohja on edelleen heikko. Em. tilanne huomioiden raami annettiin alijäämäisenä. Kaupunginjohtajan talousarvioestys vuodelle 2018 on alijäämäinen eli vuosikate on poistoja pienempi. Talous ei ole siten tasapainos. Kuntalain mukaan talouden on oltava tasapainoissa suunnitelmakaudella. Seuraavat kaupunginhallituksen raamipäätöksen linjaukset on otettu huomioon kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksessa. Talouden pitäminen tasapainossa tulevina vuosina edellyttää rakenteellisia uudistuksia kaupungin palvelutuotantoon ja toiminnan tehostamiseen liittyvien ratkaisujen hakemista. Uuden hallinnon on syytä jatkaa määrätietoisesti talouden tervehdyttämistoimenpiteitä. Menojen sopeuttamista on jatkettava, jotta talous saadaan vuositasolla tasapainoon tulevina vuosina ja taseen tilikauden yli-/alijäämä pysyy positiivisena. Talousarviota ja taloussuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon mm. asukasluvun muutos, työllisyystilanne, hallitusohjelman linjaukset ja tuleva maakuntauudistus. Kunnallisvero on arvioitu 20,75 prosentin pohjalta. Salon asukaskohtaiset verotulot ovat edelleen laskussa. Palkansaajien osuus veronmaksajista on selvästi keskimääräistä pienempi. Verotulojen tasaus kompensoi osan tästä muutoksesta. Kunnallisveroarvio on tehty maltillisen optimistisesti. Lähtökohtana on, että työllisyystilanne ei tästä enää heikkenisi ja väkiluvun voimakas väheneminen pysähtyy. Maan hallitukselta on tulossa esitys mm. päivähoitomaksujen alentamisen kompensaationa kiinteistöverojen alarajojen nostamisesta. Yleisen kiinteistöveron alaraja on nousemassa 1,03 prosenttiin. (Kh esityksestä johtuvat muutokset korjataan lopulliseen versioon) Salon prosentti on tämän hetkisessä alarajassa. Muutos nostaa kiinteistöveron tuottoa euroa. Nykyiset prosentit ovat: Vakituinen asunto 0,55 %, yleinen 0,93 %, vapaaajan asunto 1,30 %, rakentamaton rakennuspaikka 3,0 %. Kiinteistöverokertymässä on huomioitu alarajan muutos.

12 11 Yhteisöveroa arvioidaan kertyvän nykyisellä jako-osuudella eli n. 0,6 % kunnille tilitettävästä määrästä. Valtakunnallisen ennusteen mukaan yhteisöverotilitykset ovat kasvussa. Tämä on otettu huomioon kertymäarviota tehtäessä. Valtionosuudet verotulojen tasaus perustuu Kuntaliiton laskelmiin. Rahoituskulut on laskettu nykyisen kokotason mukaan. Uutta velkaa otetaan vain, jos maksuvalmius sitä edellyttää. Investointiraamin pohjana on vuoden 2017 talousarvion yhteydessä hyväksytyn investointiohjelma. Tasapainoisessa taloustilanteessa investointien omarahoitus on 100 %. Nyt se on jäämässä alle 47 prosentin. Viime vuodet ovat osittaneet, että määrätietoisella päätöksenteolla ja tuloksellisella johtamisella voidaan vaikuttaa kehityksen suuntaan. Kaupunginjohtaja esitys Talousarvioraami on laadittu ennen Kiky sopimusta ja useita muitakin muutoksia raamiin verrattuna on tapahtunut. Kaupunginjohtajan esityksestä raamiin verrattuna on tehdyt suurimmat muutokset: Kulut - Palvelualueiden sijaismäärärahat (palkat ja henkilösivukulut) - 2,44 milj.euroa - Liikennepalveluyksikön palvelujen osto - 0,44 milj.euroa - Sosiaali- ja terveystoimen asiakaspalvelujenostot kuntayhtymiltä ja muilta - 0,76 milj.euroa - ICT-palvelut - 0,30 milj.euroa - Tilapalvelujen kiinteistöjenhoitokulut, lämmitys ja sähkö - 0,25 milj.euroa - Lasten ja nuorten palvelut - 0,15 milj.euroa - Vapaa-ajan palvelut - 0,05 milj.euroa - Työllisyyspalvelut - 0,10 milj.euroa Tuotot - Kiinteistöjen myyntivoitot + 0,2 milj.euroa Verotulot ja valtionosuudet - Tuloarviot tarkistettu uusien ennusteiden mukaisiksi Talousarvioesityksen vuosikate on 7,2 milj. euroa positiivinen. Investointien omarahoitusaste on n. 44 %. Lainaa otetaan vanhojen lainojen lyhennysten verran eli laina määrä pysyy entisellä tasolla. Talouden tasapainoon liittyvät tavoitteet ovat edelleen olemassa, mutta maakuntauudistuksen merkitys kuntien taloudelliseen asemaan on sen verran epäselvä, että suunnitelmakauden luvut ovat vain suuntaa antavia. Tavoitteena on, että toimintakulut voidaan kattaa vuositasolla toimintatuotoilla, kunnallis- ja kiinteistöveroilla sekä valtionosuuksilla. Vuosittain vaihteleva yhteisövero sopii investointien omarahoitusosuudeksi. Talousarvion toimintamenot ovat yhteensä 379,8 milj. euroa ja toimintatulot 90,3 milj. euroa. Toimintakate on siten -289,6 milj. euroa, kun se vuoden 2017 talousarviossa on - 283,4 milj. euroa. Vuoden 2017 talousarvioon verrattuna toimintakulujen kasvua on 3,4 milj. euroa. Henkilöstömenot ovat yhteensä 158,3 milj. euroa eli 41,7 % kaikista toimintamenoista. Henkilöstömenot vähenevät edellisen vuoden talousarvioon nähden -2,2 %. Poistojen arvioidaan muodostuvan vuonna 15,2 milj. euroksi, joten tilikauden alijäämäksi muodostuu -7,5 milj. euroa. Tilikauden tulos on siten edelleen voimakkaasti alijäämäinen.

13 12 Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus on laadittu siltä pojalta, että Salon kaupungin verotusperusteet vuonna 2018 ovat seuraavat: Kunnallisvero 20,75 % Vakituisen asunnon kiinteistövero 0,55 % Yleinen kiinteistövero 0,93 % Vapaa-ajan asunnon kiinteistövero 1,30 % Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero 3,0 % Voimalaitosvero 2,0 % Verotulojen arvioidaan kertyvän vuonna 2018 yhteensä 194,1 milj. euroa. Verotuloista kunnallisveron tuoton arvioidaan olevan 167,0 milj. euroa, joka on vuoden 2017 kertymäennustetta suurempi. Yhteisöverokertymäksi arvioidaan 12,0 milj. euroa sekä kiinteistöveron 15,1 milj. euroa. Kunnallisveron ja yhteisöveron kertymäarvioissa on otettu huomioon asukasluvun muutos, huoltosuhteen heikkeneminen ja heikko työllisyystilanne. Viimeaikaiset työpaikkojen menetyksistä ja yt-neuvotteluista kertovat uutiset muodostavat riskin arvioiduille kertymille. Valtionosuuksien arvioidaan olevan vuonna 2018 yhteensä 104,0 milj. euroa, missä on vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna 1,0 milj. euroa eli -1,0 %. Valtionosuuksiin liittyvällä verotulojen tasausjärjestelmällä on merkittävä vaikutus Salon kaupungin talouteen. Ennakkotietojen mukaan vuodesta 2019 alkaen tasausjärjestelmän merkitys tulee merkittävästi pienenemään. Kaupunginjohtajan esityksessä yleistä kiinteistöveroa esitetään korotettavaksi uuteen alarajaan eli 1,03 prosenttiin. Tämä nostaa tuottoa euroa. (Tähän tulee korjaus) Toimintamenojen osuus kokonaismenoista on 91,9 % ja investointien 4,1 %. Rahoitusmenojen osuus on 0,9 %. Tuloista toimintatuottojen osuus on 22,3 %, verotulojen 48,0 % ja valtionosuuksien 25,7 %. Lainanoton osuus tuloista on 3,2 %. Verorahoituksen osuus on pienentynyt ja lainanoton kasvanut. Talousarvioesitys on rakennettu niin, että kaupunkikonsernin tase pysyy positiivisena koko suunnitelmakauden. Uuden kuntalain mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Suurimpana haasteena vuosille on menojen sopeuttaminen pysyvästi totuttua alemmalle tasolle. Tilannetta ratkaisemiseksi ei löydy uusia tuloja, vaan menoja on edelleen sopeutettava. Mikäli kunnan talous ei ole tasapainossa, voidaan kuntalin mukaan käynnistää arviointimenettely. Arviointimenettely voidaan käynnistää, jos kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää säädetyssä määräajassa. Arviointimenettely voidaan lisäksi käynnistää, jos asukasta kohden laskettu kertynyt alijäämä on kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa, tai kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan ja konsernin talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet seuraavat raja-arvot: 1. kuntakonsernin vuosikate on negatiivinen, 2. kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti, 3. asukasta kohti laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosenttia, 4. kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 prosenttia. Yksi keskeinen seurattava mittari on investointien tulorahoitus. Tavoitteena on että se olisi mahdollisimman korkea, jolloin kunta ei velkaannu. Talousarvioesityksessä se on 47 prosenttia.

14 13 Henkilöstömenot Palvelualueet Laskennallinen palkkasumma on ollut vuosittain selvästi korkeammalla tasolla kuin budjetoitu ja toteutunut palkkasumma. Tähän on päästy vakansseja lakkauttamalla, lomautuksilla, vaikeutetulla rekrytoinnilla ja vapaaehtoisilla toimilla. Talousarviossa vuodelle 2018 henkilöstömenoihin on varattu 158,3 milj. euroa, mikä on 0,7 milj. euroa pienempi kun vuoden 2017 ennuste. Talousarvioesitykseen on liitetty luettelo uusista vakansseista, määräaikaisista ja lakkautettavista vakansseista sekä nimikkeen muutoksista. Henkilöstösuunnitelmassa uusia vakansseja esitetään perustettavaksi 26. Lakkautettavaksi on esitetty 45 vakanssia. Vanhuspalveluihin esitetään kolme uutta vakanssia, sosiaalityön palveluihin kolme vakanssia ja terveyspalveluihin yhdeksän. Lasten ja nuorten palveluihin esitetään kahdeksan uutta vakanssia. Uusista vakansseista suurin osa liittyy toiminnan uudelleen järjestelyihin ja määräaikaisten vakinaistamisiin. Mm. sosiaali- ja terveyspalveluilla kuluvana vuonna on 22 määräaikaista vakanssia. Vuonna 2018 lukumäärä on 16. Vuosille on edelleen asetettava henkilöstömenoille säästötavoitteita. Henkilöstömenojen laskua on hillinnyt kasvussa oleva sairaslomien määrä. Kaupunginhallituksen Johtaminen ja osaava henkilöstö korttiin kirjatuilla toimenpiteillä vaikutetaan tähän kehitykseen. Tavoitteena on suunnitelmakauden aikana laskea merkittävästi sairaslomien määrää ja tätä kautta siitä koituvia kustannuksia. Panostusta työllistämistoimenpiteisiin jatketaan. Työmarkkinatuen kuntaosuuteen varattu 4,7 milj. euroa riittää siinä tapauksessa, että työllistämistoimissa onnistutaan. Tämä edellyttää myös valtion panostusta työllistämisen kustannuksiin. Sosiaali- ja terveystoimen nettomenot lisääntyvät talousarviovuonna 1,0 milj. euroa eli 0,6 % vuoden 2017 talousarvioon verrattuna. Lasten ja nuorten palveluissa toimintamenot lisääntyvät 0,3 milj. euroa (0,4 %). Kaupunkikehityspalvelujen toimintakate heikkenee vuoden ,5 milj. eurosta -2,3 milj. euroon vuonna Liikelaitos Salon Veden toimintakate paranee vuodesta 2017 vähän ollen 5,6 milj. euroa vuonna 2018.

15 14 Talousarvion suurimmat yksittäiset palvelukokonaisuudet (toimintakulut) ovat: milj. euroa Terveyspalvelut 119,0 Perusopetus 48,2 Vanhuspalvelut 41,9 Sosiaalityön palvelut 35,5 Varhaiskasvatus 32,3 Ravitsemus- ja puhtaanapitopalvelut 14,3 Tilapalvelut 11,5 Toinen aste 6,5 Maaseututoimi 3,7 Edellä luetellut muodostavat yli 82,4 % kokonaistoimintamenoista. Eri palvelukokonaisuuksien palvelut ja tuotteet on eritelty talousarvion toimintatietokorteissa. Investointisuunnitelma Salon bruttoinvestoinnit vuonna 2018 ovat yhteensä 16,7 milj. euroa, kun ne vuoden 2017 talousarviossa ovat 20,7 milj. euroa. Kun investointien rahoitusosuudet ovat 0,5 milj. euroa Vuosikatteen ollessa 7,5 milj. euroa, on investointien omarahoitusaste 47 %. Suurimpana yksittäisenä investointikohteena vuonna 2017 ovat: Pääterveysaseman peruskorjaus Kouluratkaisut Perniön kirkonkylän koulu Sisäilmakorjaukset Perhepuiston skeittiparkki ja lähiliikuntapaikat Urheilupuiston pukuhuone ja huoltorakennus Kokoojakatu Tupuriin Jäänpidätysrakenteet Keskusjätevedenpuhdistamon saneeraus

16 15 Talousarvion sitovuus Vuoden 2017 talousarvion on nettositova lautakuntatasolla eli lautakuntien toimintakate on valtuuston nähden sitova. Toimielimet voivat tehdä määrärahasiirtoja sitovuustason sisällä. Perusteluista poikkeava toiminta, hanke tai hankinta vaatii kaupunginvaltuuston myöntämän määrärahan, joka tulee hakea etukäteen. Kaikista talousarviomuutoksista on tehtävä ilmoitus talouspalveluun. Poikkeuksena lisämäärärahan hakemiselle ovat sellaiset kesken talousarviovuotta aloitettavat projektiluontoiset toiminnot, joille ei ole varattu talousarviossa määrärahaa. Mikäli kyseessä oleville toiminnoille saadaan menojen katteeksi kokonaisuudessaan ulkopuolinen rahoitus, voidaan tällaiset lisämäärärahaesitykset hyväksyä kaupunginhallituksessa. Talousarviovuoden aikana voi olla perusteltua tehdä toiminnallisia muutoksia, jolloin tulee tarve siirtää määrärahoja sitovuustasolta toiselle. Silloin, kun ei synny lisämäärärahatarvetta, voidaan määräraha siirtää sitovuustasolta toiselle ilman kaupunginvaltuuston päätöstä. Asiasta on kuultava kumpaakin osapuolta. Päätöksen tekee se toimielin, jolle kulloinkin kysymyksessä olevan asian päätösvalta kuuluu. Kaikista talousarviomuutoksista on aina tehtävä ilmoitus taloushallinnolle ja Taitoa Oy:lle. Talousarvissa hyväksytyt tuloskortit ovat valtuustoon nähden sitovia ja ne kuuluvat talousarvion perusteluosaan. Tuloslaskelma Tuloslaskelmaosaan sisältyy valtuustoon nähden sitovia määrärahoja kuten verotulot, valtionosuudet, korkotulot ja menot ja satunnaiset erät. Muilta osin tuloslaskelmaosa on luonteeltaan perusteluosaan kuuluva. Investointiosa Investointiosassa on valtuuston hyväksymät määrärahat ja tuloarviot projektiryhmille tai - yksiköille. Investointiosassa esitetään investointien kokonaiskustannusarvio, edellisinä vuosina käytetty määräraha sekä ehdotettu talousarviovuoden määräraha. Sitovuustasolta toiselle tehtävistä määrärahasiirroista päättää kaupunginvaltuusto. Tilikauden käyttämätön määräraha ei siirry seuraavalle vuodelle. Rahoitusosa Talousarvion rahoitusosa esitetään rahoituslaskelmakaavan muodossa. Valtuustoon nähden sitovia eriä ovat anto- ja ottolainoja koskevat määrärahat ja tuloarviot. Muut erät ovat suunnitelmia rahoituksesta ja sen muutoksista. Käyttösuunnitelma Lautakunnat hyväksyvät palvelualueiden käyttösuunnitelman ja päättävät tulosyksikkötason vastuuhenkilöistä tammikuun kokouksessa. Tulosyksikötason käyttösuunnitelmat alemmat vastuuhenkilöt hyväksyy palvelupäällikkö ja sitä alemmat tarvittavat esim. kustannuspaikkatasoiset käyttösuunnitelmat hyväksyy palvelupäällikön nimeämä vastuuhenkilö esimerkiksi kustannuspaikan esimies. Käyttösuunnitelmassa hyväksytään osamääräraha ja osatuloarvio sekä netto. Lisäksi hyväksytään valtuuston hyväksymään talousarvioon ja aina ylemmän tason käyttösuunnitelmaan sopeutetut toiminnalliset tavoitteet sekä suoritemäärä ja tunnuslukutavoitteet. Käyttösuunnitelma sitoo lautakuntaa ja viranhaltijaa. Käyttösuunnitelmaa seurataan ja mahdollisista muutoksista tehdään hallinnollinen päätös.

17 16 Valtuus tilapäisluoton ottamiseen kaupungin maksuvalmiuden turvaamiseksi Hallintosäännön 8 :n mukaan henkilöstö- ja talouspäällikkö päättää tilapäisluoton ottamisesta kaupungille maksuvalmiuden turvaamiseksi valtuuston vuosittain vahvistaman enimmäismäärän puitteissa ja kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Lyhytaikaisesta rahoituksesta ovat voimassa kuntatodistusohjelmat Kuntarahoituksen, Op Pohjolan, Nordean ja Danskebankin kanssa. Sopimuksilla turvataan rahoitus kaikissa tilanteissa. Yhden kuukauden kassavirta on n. 30 milj. euroa. Kun maksuvalmiuden turvaaminen edellyttää tilapäisrahoitusta, kuntatodistusohjelmat kilpailutetaan vuorokautta ennen rahoituksen tarvetta. Luottoa otetaan tarvittavaksi ajaksi. Vuotuisen koron hintataso on viimeaikoina ollut alle 1,0 prosentin Henkilöstö- ja talouspäällikölle myönnetään oikeus ottaa lyhytaikaista kassalainaa kuukausittain enintään 30 milj. euroa, joka vastaa n. yhden kuukauden maksuvalmiuden turvaavaa summaa.

18 17 Talousarvion 2017 sitovuus Sitovuustaso kaupunginvaltuusto Käyttötalousosa Toimielin Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Hyvinvointipalvelut Sosiaali- ja terveyslautakunta Opetuslautakunta Vapaa-ajanlautakunta Kaupunkikehityslautakunta Vesilaitoksen johtokunta Investointiosa Proj.ryhmä Proj. yksikkö Aineeton käyttöomaisuus Kiinteä omaisuus Talonrakennus Lasten ja nuorten palvelut Vapaa-ajan palvelut Terveydenhuollon palvelut Sosiaalityön palvelut Vanhuspalvelut Kunnallistekniikka Kaava-alueet (410) Muu kunnallistekniikka (420, 430, 440) Toimialojen muut kohteet (450) Irtain omaisuus Konsernipalvelut Kaupunkikehityspalvelut Hyvinvointipalvelut Lupa- ja valvontapalvelut Vesihuoltolaitos

19 18 Henkilöstösuunnitelma Uudet virat ja työsuhteet Palvelualue Kustannuspaikka Tehtävänimike Palkka/v Konsernipalvelut HKE 2018 Kaikki henkilöstökulut/vuosi KJE TA Tietosuojapalvelu (55 %) ja 1444 Arkisto (45 %) Tietosuojavastaava Konsernipalvelut yhteensä Hyvinvointipalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut 201 Terveyspalvelut 2003 Avoterveydenhuolto sairaanhoitaja (vakituinen sijainen) Avoterveydenhuolto terveyskeskuslääkäri (koulutusvirka) Avoterveydenhuolto terveydenhoitaja (vakituinen sijainen) Sairaalapalvelut terveyskeskuslääkäri Puheterapia puheterapeutti Päivystys ja kotisairaala sairaanhoitaja (vakituinen sijainen) Terveyspalvelut yhteensä Vanhuspalvelut 2411 Läntinen kotihoito (tukias. Koivulehto) lähihoitaja 50 % Eteläinen kotihoito (tukias. Rauhala) lähihoitaja 50 % Eteläinen kotihoito (tukias. Rauhala) lähihoitaja Vanhuspalvelut yhteensä Sosiaalityön palvelut xxxx Aikuissosiaalityö, perhetiimi sosiaalityöntekijä xxxx Aikuissosiaalityö, perhetiimi sosiaalityöntekijä xxxx Aikuissosiaalityö, perhetiimi johtava sosiaalityöntekijä Lastensuojelun avohuolto perheterapeutti Työ- ja päivätoiminta ryhmäavustaja Työ- ja päivätoiminta ryhmäavustaja Sosiaalityön palv. yhteensä Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä Lasten ja nuorten palvelut 301 Lasten ja nuorten palvelut 3210 Alakoulut Erityisopettaja (Halikko) Alakoulut Toimistosihteeri Alakoulut Nivelluokan opettaja

20 19 Palvelualue Kaikki henkilöstökulut/vuosi Kustannuspaikka Tehtävänimike Palkka/v HKE 2018 KJE TA Alakoulut Nivelluokan ohjaaja Koulupsyk.sosiaalityö/3364 Erityisnuorisotoiminta Kuraattori (nuoriso/perusop) , Koulupsyk.sosiaalityö Kuraattori (aikuiskoulutus) Koulupsyk.sosiaalityö Psykologi (aikuiskoulutus) Musiikkiopisto huilunsoiton tuntiopettaja , Musiikkiopisto klarinetinsoiton tuntiopettaja , Musiikkiopisto lyömäsoitintensoiton tuntiopettaja , Musiikkiopisto saksofoninsoiton tuntiopettaja , Musiikkiopisto pianonsoiton tuntiopettaja , Musiikkiopisto kontrabassonsoiton tuntiopettaja , Lasten ja nuorten palvelut yhteensä , Vapaa-ajan palvelut 4031 Salon historiallinen museo SAMU yleisöpalvelut museoassistentti (elektroniikkakokoelma) Vapaa-ajanpalvelut yhteensä Hyvinvointipalvelut yhteensä , Kaupunkikehityspalvelut 500 Kaupunkikehityspalv. Tekninen 5310 Tilapalvelut Sisäilma-asiantuntija Kaupunkikehityspalv. tekninen yhteensä Maankäyttöpalvelut 6017 Kaupunkisuunnittelu kaavasuunnittelija alkaen Palvelu- ja ostoliikenne liikennesuunnittelija alkaen Maankäyttöpalvelut yhteensä Kaupunkikehityspalv. yht Uudet virat ja työsuhteet yhteensä

21 20 Määräaikaiset toimet ja työsuhteet Palvelualue Kustannuspaikka Tehtävänimike Palkka/v HKE 2018 Kaikki henkilöstökulut/vuosi KJE TA Konsernipalvelut 1314 Lähidemokratia Kyläasiamies Maaseutupalvelut Toimistosihteeri, kiireapu Taloussuunnittelu Talousasiantuntija Talouspalvelut Toimistosihteeri Työhyvinvointipalvelut Liikunnanohjaaja Konsernipalvelut yhteensä Hyvinvointipalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut 201 Terveyspalvelut 2102 Fysioterapia Fysioterapeutti Puheterapia Puheterapeutti harjoittelija Terveyspalvelut yhteensä Vanhuspalvelut 2411 Läntinen kotihoito (tukias. Koivulehto) lähihoitaja 50 % Eteläinen kotihoito (tukias. Rauhala) lähihoitaja 50 % Vanhuspalvelut yhteensä Sosiaalityön palvelut 2717 Sosiaalityön projektit Projektikoordinaattori ja -työntekijät 3kk Maahanmuuttajapalvelut Sosiaaliohjaaja, maahanmuutto Vammaispalvelut Sosiaaliohjaaja, vammaistyö, 9 kk Kehitysvammaisten asumispalvelut Tilapäishoitoyksikön hoitaja Työ- ja päivätoiminta ryhmäavustaja Työ- ja päivätoiminta ryhmäavustaja Kehitysvammahuolto Koululaisten loma-ajan hoito, avustaja Sosiaalityön palv. yhteensä Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä Lasten ja nuorten palvelut 301 Lasten ja nuorten palvelut 3200 Perusopetus 3210 Alakoulut määräaikaiset opettajat Alakoulut määräaikaiset ohjaajat Yläkoulut määräaikaiset opettajat Yläkoulut määräaikaiset ohjaajat Erityiskoulut määräaikaiset opettajat Erityiskoulut määräaikaiset ohjaajat

22 21 Palvelualue Kaikki henkilöstökulut/vuosi Kustannuspaikka Tehtävänimike Palkka/v HKE 2018 KJE TA Yhtenäiskoulut määräaikaiset opettajat Yhtenäiskoulut määräaikaiset ohjaajat Ap/ip toiminta määräaikaiset ohjaajat aste 3310 Lukiokoulutus määräaikaiset opettajat Musiikkiopisto 3350 Musiikkiopisto määräaikaiset opettajat Nuorisopalvelut 3365 Nuorisotilat Nuorisotilan valvojat Nuorisotilat Nuoriso-ohjaajat Leirikeskukset Lasten kesäleirien henkilökunta Nuorisotoimen projektit Hanketyöntekijät (ulk. rahoitus) Nuorten työpajatoiminta Hanketyöntekijät (ulk. rahoitus) Lasten ja nuorten palvelut yhteensä Vapaa-ajan palvelut 4513 Liikuntatoiminta Määräaikaiset tuntiohjaajat ja uimaopettajat Ulkoliikuntapaikat Määräaikaiset luistelukenttien valvojat Kansalaisopisto Määräaikainen koulutussuunnittelija Kansalaisopisto Määräaikaiset tuntiopettajat Aik. maahanmuuttajien perusopetus Määräaikaiset tuntiopettajat Vapaa-ajanpalvelut yhteensä Hyvinvointipalvelut yhteensä Kaupunkikehityspalvelut 180 Kehittämispalvelut 1816 Elinkeinopalvelut Teknologian erityisasiantuntija Kansainvälinen toiminta Hanketyöntekijä Kansainvälinen toiminta Hanketyöntekijä Viestintä- ja markkinointi Graafinen suunnittelija Työllisyysyksikkö Työllisyyspalveluiden esimies Kehittämispalvelut yhteensä Maankäyttöpalvelut 5221 Puistot Puistotyöntekijä 6 hlö 6 kk Palvelu- ja ostoliikenne liikennesuunnittelija alkaen Maankäyttöpalvelut yhteensä Kaupunkikehityspalv. yht Määräaikaiset yhteensä

23 22 Vakanssimuutokset 2018 Palvelualue Kustannuspaikka Perustettava uusi vakanssi (Sama sisältö kuin uudet) Uusi kustannuspaikka Lakkautettava vakanssi ja vakanssinro (Sama sisältö kuin lakkautettavissa) Kustannustenerotus 2018 Konsernipalvelut 1444 Arkisto Toimistosihteeri ( ) Asiakirjahallinnan suunnittelija 1444 Arkisto Konsernipalvelut yhteensä Hyvinvointipalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut 201 Terveyspalvelut 2004 Lääkinnällinen kuntoutus kuntohoitaja fysioterapeutti 2004 Lääkinnällinen kuntoutus Sairaalapalvelut terveyskeskuslääkäri Erikoislääkäri 2007 Sairaalapalvelut Terveyspalvelut yhteensä Vanhuspalvelut 2421 Itäinen kotihoito hoivatyöntekijä lähihoitaja 2421 Itäinen kotihoito Kukonkallion hoivakoti hoitaja sairaanhoitaja 2424 Kukonkallion hoivakoti Kukonkallion hoivakoti laitoshuoltaja 50 % kohdeohjaaja 50 % 2315 Ikäkeskustoiminta Pohjoinen kotihoito kuntohoitaja toimintaterapeutti 2321 Vanhuspalveluiden kuntoutus Hintan hoivakoti hoivatyöntekijä lähihoitaja 2442 Hintan hoivakoti Hintan hoivakoti hoivatyöntekijä lähihoitaja 2442 Hintan hoivakoti Alppilakoti hoivatyöntekijä lähihoitaja 2456 Alppilakoti Vanhuspalvelut yhteensä Sosiaalityön palvelut 2720 Aikuissosiaalityö vahtimestari sosiaalityöntekijä perhetiimi 2720 Aikuissosiaalityö, perhetiimi Aikuissosiaalityö etuuskäsittelijä sosiaalityöntekijä 2720 Aikuissosiaalityö, perhetiimi Maahanmuuttajapalvelut tulkki johtava sosiaalityöntekijä, perhetiimi 2720 Aikuissosiaalityö, perhetiimi Lastensuojeluyksikkö Paavola ohjaaja, Paavola vastaava ohjaaja 2755 Lastensuojeluyksikkö Paavola Kehitysvammahuollon asumispalvelut asumispalveluiden esimies sairaanhoitaja, tiiminvastaava 2767 Kehitysvammahuollon asumispalvelut Kehitysvammahuolto työ- ja päivätoimintkaen työ- ja päivätoiminnan esimies kehitysvammahuollon esimies 1.4. al Kehitysvammahuolto Kehitysvammahuollon asumispalveluvelut sairaanhoitaja sairaanhoitaja, tiimivastaava 2767 Kehitysvammahuollon asumispal Työ- ja päivätoiminta vastaava ohjaaja nimike ei muutu, palkkavaikutus 2766 Työ- ja päivätoiminta Työ- ja päivätoiminta ohjaaja, vastaava ohjaaja 2766 Työ- ja päivätoiminta Sosiaalityön palv. yhteensä Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä Nimikemuutokset yhteensä

24 23 Lakkautettavat vakanssit 2018 Tulosyksikkö Työyksikkö Tehtävänimike Vakanssinumero Hyvinvointipalvelut 220 Vanhuspalvelut 2410 Läntinen vanhuspalvelu 2432 Koivulehdon palvelutalo osastonvastaava Läntinen vanhuspalvelu 2432 Koivulehdon palvelutalo sairaanhoitaja Läntinen vanhuspalvelu 2432 Koivulehdon palvelutalo lähihoitaja Läntinen vanhuspalvelu 2432 Koivulehdon palvelutalo lähihoitaja Läntinen vanhuspalvelu 2432 Koivulehdon palvelutalo hoitaja Läntinen vanhuspalvelu 2432 Koivulehdon palvelutalo lähihoitaja Läntinen vanhuspalvelu 2432 Koivulehdon palvelutalo laitoshuoltaja Läntinen vanhuspalvelu 2432 Koivulehdon palvelutalo lähihoitaja Läntinen vanhuspalvelu 2432 Koivulehdon palvelutalo lähihoitaja Läntinen vanhuspalvelu 2432 Koivulehdon palvelutalo lähihoitaja Läntinen vanhuspalvelu 2432 Koivulehdon palvelutalo lähihoitaja Läntinen vanhuspalvelu 2432 Koivulehdon palvelutalo hoitaja Läntinen vanhuspalvelu 2432 Koivulehdon palvelutalo hoivatyöntekijä Läntinen vanhuspalvelu 2432 Koivulehdon palvelutalo hoitaja Läntinen vanhuspalvelu 2432 Koivulehdon palvelutalo lähihoitaja Läntinen vanhuspalvelu 2432 Koivulehdon palvelutalo lähihoitaja Vanhuspalvelut yhteensä Sosiaalityön palvelut 2720 Aikuissosiaalityön palvelut 2720 Aikuissosiaalityö vahtimestari Aikuissosiaalityön palvelut 2720 Aikuissosiaalityö etuuskäsittelijä Aikuissosiaalityön palvelut 2731 Maahanmuuttajapalvelut tulkki Sosiaalityön palvelut 3 Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä 19 Lasten ja nuorten palvelut 301 Lasten ja nuorten palvelut 3100 Varhaiskasvatus 3121 Aninen perhepäivähoitaja Varhaiskasvatus 3148 Keskustan perhepäivähoito perhepäivähoitaja Varhaiskasvatus 3148 Keskustan perhepäivähoito perhepäivähoitaja Varhaiskasvatus 3148 Keskustan perhepäivähoito perhepäivähoitaja Varhaiskasvatus 3148 Keskustan perhepäivähoito perhepäivähoitaja Varhaiskasvatus 3148 Keskustan perhepäivähoito perhepäivähoitaja Varhaiskasvatus 3156 Kuusjoen varhaiskasvatus perhepäivähoitaja Varhaiskasvatus 3156 Kuusjoen varhaiskasvatus perhepäivähoitaja Varhaiskasvatus 3162 Metsärinne perhepäivähoitaja Varhaiskasvatus 3162 Metsärinne hoitoapulainen Varhaiskasvatus 3165 Märynummen pk perhepäivähoitaja Varhaiskasvatus 3165 Märynummen pk perhepäivähoitaja Varhaiskasvatus 3165 Märynummen pk perhepäivähoitaja

25 24 Tulosyksikkö Työyksikkö Tehtävänimike Vakanssinumero 3100 Varhaiskasvatus 3165 Märynummen pk perhepäivähoitaja Varhaiskasvatus 3165 Märynummen pk perhepäivähoitaja Varhaiskasvatus 3164 Sinilintu perhepäivähoitaja Varhaiskasvatus 3164 Sinilintu perhepäivähoitaja Varhaiskasvatus 3164 Sinilintu perhepäivähoitaja Varhaiskasvatus 3147 Suomusjärven pk perhepäivähoitaja Varhaiskasvatus 3127 Särkisalon päiväkoti perhepäivähoitaja Varhaiskasvatus 3127 Särkisalon päiväkoti ryhmäperhepäivähoitaja Varhaiskasvatus 3122 Vuorilinna-Pesä Varhaiskasvatusyksikön johtaja Lasten ja nuorten palvelut yhteensä Kaupunkikehityspalv. tekninen 5420 Puhtaanapitopalvelut 5422 Päiväkotien puhtaanapito laitoshuoltaja Puhtaanapitopalvelut 5422 Päiväkotien puhtaanapito laitoshuoltaja Puhtaanapitopalvelut 5421 Koulujen puhtaanapito laitoshuoltaja Ravitsemispalvelut 5412 Monitoimikeittiö Kimara- ja kokopäivähoitolaitosten keittiöt kokki (jätetty täyttämättä 2013) Kaupunkikehityspalv. tekninen yhteensä 4 Lakkautettavat vakanssit yhteensä 45

26 25 Henkilöstösuunnitelman perustelut Uudet virat ja työsuhteet Konsernipalvelut 1350 Tietosuojapalvelut Hyvinvointipalvelut Tietosuojavastaavan virka EU:n tietosuoja-asetus tuli voimaan toukokuussa 2016 ja sitä aletaan soveltamaan kansallisesti alkaen. Asetuksessa on asetettu viranomaiselle pakollinen vaatimus nimittää tietosuojavastaava. Tietosuojavastaavan tehtävänä on mm. huolehtia tietosuojaa koskevan ohjeistuksen laatimisesta, henkilöstön koulutuksen järjestämisestä sekä neuvonnasta. Tietosuojavastaava toimii johdon ja palvelualueiden tukena tietosuojakysymyksissä sekä yhdyshenkilönä valvontaviranomaisiin päin. Tietosuojavastaavan tulee olla riippumaton organisaation toiminnasta. Hänellä tulee olla riittävät resurssit tehtävän hoitamiseen ja pääsy tietojärjestelmiin. Hän raportoi suoraan johdolle. Tietosuojavastaavan virka esitetään jaettavaksi siten, että 50 % on tietosuojavastaavan virkatehtävää ja 50 % hallintopalveluun kuuluvaa sähköisen arkistoinnin kehittämistä ja käyttöönoton edistämistä. Kaupungilla on käytössä sähköinen arkistojärjestelmä ja kansallisarkisto on myöntänyt kaupungille luvan asiakirjojen säilyttämiseen pysyvästi sähköisessä muodossa. Tämä mahdollistaa entistä laajemman sähköisen arkistoinnin hyödyntämisen. Järjestelmän käyttö edellyttää käyttäjähallinnan valmistelua ja henkilöstön koulutusta. Järjestelmää tulee kehittää niin, että useista eri tietojärjestelmistä voitaisiin rakentaa integraatio sähköiseen arkistoon. Ilman henkilöresurssia sähköisen arkiston hyödyntäminen hidastuu ja siitä saatavaa hyötyä ei saada tehokkaasti käyttöön. Tehtäväkohtainen palkka on /kk. Sosiaali- ja terveyspalvelut 201 Terveyspalvelut 2003 Avoterveydenhuolto V avoterveydenhuoltoon 2 sairaanhoitajan vakanssia vakinaiseksi sijaiseksi Avoterveydenhuollossa lääkärin vastaanotolla on usean vuoden ajan ollut kaksi määräaikaisen kiertävän sairaanhoitajan tointa. Sijaisten saatavuus on ongelmallista ja jatkuva uusien henkilöiden perehdyttäminen vie henkilöstön voimavaroja. Toiminnan luonne on muuttunut ja määräaikaisten työntekijöiden työpanos on ollut välttämätön toiminnan sujuvuuden kannalta. Vakinaistamista ehdotetaan, koska työnantajan työvoiman tarve on arvioitavissa pysyväksi, joten jatkuvasti toistuvien määräaikaisten sopimusten käyttöön samoissa töissä ei ole perusteltua syytä, (Työsopimuslaki 1. luku 3 ) Määräaikaisten toimien vakinaistaminen ei lisää kustannuksia verrattuna vuoteen 2017, mutta varmistaa lakisääteisen toiminnan toteutumista. V avoterveydenhuoltoon yksi geriatriaan tai palliatiiviseen hoitoon erikoistuvan terveyskeskuslääkärin virka (kotihoito) Avoterveydenhuollossa on kotihoidon tehtäviin keskittyvän lääkärin työpanoksen todettu parantavan asiakkaiden lääketieteellisen hoidon laatua. Asiakkaiden käynnit päivystyksessä ja lääkärin vastaanotolla ovat vähentyneet. Parempi hoidon jatkuvuus vähentää myös laboratorio- ja röntgentutkimusten tarvetta. Asiakaslähtöisyys korostuu kotihoidon lääkärin työssä, kun asiakasta palvellaan kotikäynneillä hänen omassa ympäristössään, jossa asiakkaan kokonaistilanne hahmottuu selkeästi. Lääkärinvastaanoton lääkäreiden on vaikea irrottautua vastaanottotyöstä kotikäynneille. Kotihoidon toimintaprosessit ovat selkeytyneet järjestelyn tuloksena. Kotihoidon tarve tulee kasvamaan. Terveyspalveluiden erikoislääkäreistä tällä hetkellä kahdella on kouluttajaoikeudet palliatiivisen hoidon erityispätevyyttä suorittavan lääkärin ohjaajaksi. Kahdella lääkärillä on koulut-

27 26 tajaoikeudet geriatrian erikoisalalla. Koulutusvaiheessa olevan lääkärin palkkakustannuksista korvataan erityisvaltionosuuksista /kk vakanssia kohden. Palliatiiviseen hoitoon pätevöityvän lääkärin palkkakustannuksista. Vakinaistamista ehdotetaan, koska työnantajan työvoiman tarve on arvioitavissa pysyväksi, joten jatkuvasti toistuvien määräaikaisten sopimusten käyttöön samoissa tehtävissä ei ole perusteltua syytä. (Työsopimuslaki 1. luku 3 ) Määräaikaisen toimen vakinaistaminen ei lisää kustannuksia verrattuna vuoteen 2017, mutta varmistaa potilasturvallisuuden säilymistä. Työsopimuslaki 1 luku 3 : Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimusten määrä tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi. V avoterveydenhuoltoon 2 terveydenhoitajan vakanssia vakinaiseksi sijaiseksi Avoterveydenhuollossa on usean vuoden ajan ollut kaksi määräaikaista kiertävän terveydenhoitajan tointa. Näillä on paikattu sijaistarvetta terveydenhoitajien poissaoloihin, jotta voidaan varmistaa lakisääteisten tehtävien toteuttaminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä aikuisten kansansairauksien hoidossa. Terveydenhoitaja-sijaisten saaminen lyhyisiin poissaoloihin on ongelmallista, joten ilman tätä työpanosta osa terveystarkastuksista jää tekemättä. Vakinaistamista ehdotetaan, koska työnantajan työvoiman tarve on arvioitavissa pysyväksi, joten jatkuvasti toistuvien määräaikaisten sopimusten käyttöön samoissa töissä ei ole perusteltua syytä. (Työsopimuslaki 1. luku 3 ) Määräaikaisten toimien vakinaistaminen ei lisää kustannuksia verrattuna vuoteen 2017, mutta varmistaa lakisääteisen toiminnan toteutumista Sairaalapalvelut V.2018 sairaalapalveluihin yksi terveyskeskuslääkärin vakanssi Terveyskeskussairaalan nykyinen potilasvaihto, potilaiden lääketieteellisen hoidon akuuttiluonteisuus ja aktiivisen hoidon vaativuustaso edellyttävät välttämättä kahta lääkäriä kummallakin terveyskeskussairaalan 45-paikkaisilla osastolla (TK 1, TK 2). Käytännössä lääkäriresurssia on tarvittu tämä määrä osastoilla jo vuodesta 2014 alkaen. Perniössä sijainnut terveyskeskussairaalan osasto TK 3 sulkeutui Samalla avautui TYKS:n Salon sairaalan tiloissa (5. kerroksessa) Geriatrinen arviointiyksikkö TK 5. Osastolla on 15 potilaspaikkaa. Osaston toimintamalli edellyttää nopeaa potilasvaihtoa (hoitoaikatavoite maksimissaan 14 vrk) sekä tiivistä moniammatillista työskentelyä. Siksi lääkäriltä edellytetään monipuolista geriatrista osaamista. Salon terveyskeskussairaalassa, kuten muissakin vastaavissa toimintayksiköissä, on ollut rekrytointiongelmia. Vakituisiin virkoihin ei ole ollut hakijoita. Kuitenkin Yleislääketieteen erityiskoulutusvaiheen (YEK) ja erikoislääkärin tutkintoihin tarvittavista erikoistumispaikoista on kysyntää. a)koulutuspaikan järjestäminen turvaa lääkärityövoimaa osastolla. b)koulutustoiminnan kautta voidaan myös jakaa Salon terveyspalveluissa jatkossakin työskenteleville terveyskeskuslääkäreille osaamista palliatiivisen ja saattohoidon alueilla, sekä monipuolisesti geriatrian eri osa-alueilla (geriatrinen arviointi-, muistisairausdiagnostiikka, aivohalvaus- ja ortopedinen kuntoutus). c) Tällaisen koulutusvaiheessa olevan lääkärin palkkakustannuksista korvataan erityisvaltionosuuksia n euroa/kk vakanssia kohden Puheterapia V.2018 lääkinnälliseen kuntoutukseen 1 puheterapeutin vakanssi Puheterapian hoitotakuu on kolme (3) kuukautta ja Salossa se ylittyy toistuvasti. Puheterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, jonka tavoitteena on parantaa lapsen tai aikuisen toiminta- ja kommunikaatiokykyä jokapäiväisessä elämässä ehkäisemällä, lieventämällä tai poistamalla häiriöitä, jotka voivat olla puheen, kielen, kommunikaation, äänen, lukemisen ja kirjoittamisen, syömisen ja nielemisen tai suun motorisen toiminnan alueella. Puheterapiassa on vuonna 2017 ollut määräaikaisen puheterapeutin toimi, jota nyt esitetään vakinaistettavaksi. Kustannus palkkamenoissa pysyisi vuoden 2017 tasolla Päivystys- ja kotisairaala V 2018 kiireelliseen hoitoon 2 sairaanhoitajan vakanssia vakinaiseksi sijaiseksi Kiireellisen hoidon tehtävien organisointi edellyttää osaavaa henkilöstöä. Kaksi määräaikaista sairaanhoitajaa on paikannut kiireellisessä hoidossa puuttuvaa henkilöstöresurssia

28 Vanhuspalvelut alkaen. Terveyskeskus järjestää EPLL:n yöpäivystykseen sopimuksen mukaisesti yhden perusterveydenhuollon hoitajan yövuoroihin turvaamaan hoidon jatkuvuutta ja palvelusopimusta. Sairaanhoitajan työpanosta voidaan hyödyntää myös kotisairaalassa asiakastarpeen mukaisesti. Vakinaistamista ehdotetaan, koska työnantajan työvoiman tarve on arvioitavissa pysyväksi, joten jatkuvasti toistuvien määräaikaisten sopimusten käyttöön samoissa töissä ei ole perusteltua syytä. (Työsopimuslaki 1. luku 3 ) Määräaikaisten toimien vakinaistaminen ei lisää kustannuksia verrattuna vuoteen 2017, mutta varmistaa potilasturvallisuuden säilymistä ja toiminnan toteutumista Läntinen kotihoito (Koivulehdon pitkäaikainen tukiasuminen) V Lähihoitaja Kaupunki luopui Koivulehdon palvelutalon vuokraamisesta tehostettua palveluasumista varten Halikon vanhustenkotiyhdistys ry:ltä. Kiinteistössä on solutyyppisesti viisi asuntoa sekä yhteinen keittiö-olohuonetila. Tila soveltuu pidempiaikaiseen tukiasumiseen asiakkaille, jotka eivät enää selviä omassa kodissaan, mutta eivät tarvitse välttämättä ympärivuorokautista hoitoa. Toiminnan käynnistämiseksi esitetään 50 % lähihoitajan vakanssin lisäystä, jonka palkkavaikutus on euroa. Vakanssi sijoitetaan kotihoitoon (kaupunginjohtajan esityksestä vakanssi on siirretty määräaikaisiin) 2451 Eteläinen kotihoito (Rauhalan lyhytaikainen tukiasuminen) V Lähihoitaja Rauhala-osaston kahdeksan paikkaa otetiin vuodeksi 2017 lyhytaikaisen tukiasumisen kokeiluna käyttöön. Kokeilua varten rekrytoitiin kolme määräaikaista lähihoitajaa kotihoitotiimin. Kokemukset, myös asiakaskunnan, ovat olleet myönteiset ja tarvetta toiminnan laajentamiseen on siten, että otetaan tulevalle vuodelle käyttöön portaiden takana olevat kolme yhden hengen asukashuonetta. Esitetään myös toiminnan vakinaistamista siten, että talousarviossa 2017 olleet kolme määräaikaista vakanssia muutetaan vakinaisiksi. Vakansseille on varattu määrärahat euroa. Toiminnan laajentamiseksi esitetään 50 % lähihoitajan vakanssin lisäystä, jonka palkkavaikutus on euroa. Vakanssit sijoitetaan kotihoitoon. (kaupunginjohtajan esityksestä 50 % vakanssi on siirretty määräaikaisiin) 240 Sosiaalityön palvelut xxxx Aikuissosiaalityö, Perhetiimi V.2018 sosiaalityöntekijä Sosiaalihuoltolain piiriin kuuluvia asiakkaita ei ole voitu riittävässä määrin palvella nykyisellä henkilöstöllä ja jotta asiakkaat saadaan ohjautumaan varhaisempiin palveluihin lastensuojelun sijasta, tarvitaan vakanssimuutoksia. Tarkoitus on luoda uusi perhetiimi, joka palvelee lapsiperheitä. Osa perhetiimin henkilöstöstä tulee nimikemuutosten kautta, loput nykyisestä henkilöstöstä. (Kaupunginjohtajan esityksestä siirretty vakanssimuutoksista tähän) V sosiaalityöntekijä Sosiaalityöntekijä tullaan sijoittamaan uuteen perhetiimiin. On myös mahdollista, että vakanssia esitetään perustettavaksi sosiaaliohjaajan vakanssina. Nimikkeet varmistuvat syksyn aikana. (Kaupunginjohtajan esityksestä siirretty vakanssimuutoksista tähän) V.2018 johtava sosiaalityöntekijä Uuden perhetiimin johtava sosiaalityöntekijä. (Kaupunginjohtajan esityksestä siirretty vakanssimuutoksista tähän)

29 Lastensuojelun avohuolto V perheterapeutti V tarve perheterapeutille uuden systeemisen mallin vakiintuessa uudeksi toimintatavaksi lastensuojelussa. Perheterapeutti tuo oman ammatillisen osaamisensa kautta systeemiseen malliin oman näkökulmansa. Pilottivaihe vuonna 2018 hoidetaan väliaikaisjärjestelyillä osa-aikaisesti Kehitysvammahuollon työ- ja päivätoiminta V ryhmäavustajaa Työ- ja päivätoiminnan asiakkailla on ollut vammaispalveluna myönnettyjä henkilökohtaisia avustajia, joiden työpanos on kohdennettu heidän henkilökohtaiseen avustamiseen. Jatkossa on tarkoitus, että työ- ja päivätoiminnan avustajat ovat pääsääntöisesti ryhmäavustajia, joten he voivat avustaa kaikkia ryhmän asiakkaita heidän henkilökohtaisen tarpeiden mukaan. Ryhmäavustajien työnantajana toimii Salo kaupunki, joten työnjohdollinen vastuu on työ- ja päivätoiminnan vastaavalla ohjaajalla. Näin työtehtävien tavoitteiden ja sisällön johtaminen on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Ryhmäavustajien vakanssit esitetään määräaikaisena kokeiluna vuodeksi, jonka jälkeen arvioidaan vakinaistamistarve. (kaupunginjohtajan esityksestä vakanssit on siirretty uusista määräaikaisiin) 301 Lasten ja nuorten palvelut 3210 Perusopetuksen alakoulut V Erityisluokanopettaja Toinen kiertävä erityisopettaja tarvitaan Halikon pienempiin alakouluihin hankerahoituksen päätyttyä, jotta oppilaat ovat tasavertaisessa asemassa verrattuna muihin kouluihin. V Toimistosihteeri Wilma- ja Primustuen saamisen päätyttyä kaupungin kehityspalveluista, tarvitaan henkilö hoitamaan laajentunutta ohjelmistotukea opetuspalveluissa sekä varhaiskasvatuksessa. Määräaikaisen toimistosihteerin toimen vakinaistaminen. V Nivelluokanopettaja ja ohjaaja Nivelluokan opettajan ja ohjaajan vakinaistaminen hankerahoituksen päätyttyä. Toiminta on erityisen perusteltua pedagogisesti ja taloudellisesti sekä erityisesti oppilaiden näkökulmasta Koulupsyk.sosiaalityö/3364 Erityisnuorisotoiminta V Kuraattori (nuoriso/perusop) Kuraattorin toimen perustaminen nuorisopalveluiden sekä koulujen yhteistyönä. (kaupunginjohtajan esityksestä vakanssin perustaminen on siirretty vuodelle 2019) 3290 Koulupsyk. sosiaalityö V Kuraattori ja psykologi (aikuiskoulutus) Kuraattorin ja psykologin toimen perustamiset hoitamaan aikuisopiskelijoiden oppilashuoltoa, joka lakimuutoksen myötä siirtyy kunnille lukien. Valtionosuuden korotus kattaa kustannukset Musiikkiopisto V.2018 Huilunsoiton, klarinetinsoiton, lyömäsoitintensoiton sekä saksofonin soiton tuntiopettajat Vakinaistaminen vuonna Opettajat ovat toimineet pitkään tehtävissään määräaikaisina opettajina. Vakinaistamisella ei ole kustannusvaikutuksia. V pianonsoiton sekä kontrabassonsoiton tuntiopettajat Vakinaistaminen vuonna Opettajat ovat toimineet pitkään tehtävissään määräaikaisina opettajina. Vakinaistamisella ei ole kustannusvaikutuksia.

30 Vapaa-ajan palvelut 4031 Salon historiallinen museo Samu, yleisöpalvelut (elektroniikkamuseo) V.2018 Museoassistentti Salon elektroniikkamuseo on ollut yleisölle avoinna ympärivuotisesti vuodesta 2014 ilman vakinaista asiakaspalveluhenkilöstöä. Aukipito on järjestetty työllistettävillä, mikä ei ole pitkäjänteistä ja tämän vuoksi museota on voitu pitää avoinna ainoastaan osan viikkoa. Elektroniikkamuseoon palkattavan museoassistentin toimenkuva suuntautuu vahvasti museon markkinointiin sekä sidosryhmätyöhön. Lisäksi museoassistentti toimii museossa oppaana, vastaa pääsylippu- ja tuotemyynnistä sekä muusta asiakaspalvelusta kuten työpajatoiminnasta ja sen kehittämisestä. Kaupunkikehityspalvelut 500 Kaupunkikehityspalv. Tekninen 5310 Tilapalvelut 505 Maankäyttöpalvelut V Sisäilma-asiantuntija Useissa Salon kaupungin kiinteistöistä on viime vuosien aikana ilmennyt erilaisia sisäilmaan liittyviä ongelmia. Huomattava osa tilapalvelujen esimiesten työajasta kuluu nykyisin erilaisten sisäilmaan liittyvien epäilyjen ja ongelmien parissa. Kiinteistöjen vuosikorjausten suunnitteluun, toteutusten organisontiin ja huoltotoimenpiteiden valvontaan jää huolestuttavan vähän aikaa. Tämän pitäisi olla kuitenkin ensiarvoisessa asemassa, jotta voitaisiin huolehtia kiinteistöjen kunnossapidosta ja näin ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä. Sisäilma-asioiden selvittelyyn, korjausten suunnittelun organisointiin ja korjaustoimenpiteiden toteutuksen jälkeiseen seurantaan esitetään nyt sisäilma-asiantuntijan palkkaamista toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen, joka ottaisi hoitaakseen sisäilma-asioihin liittyvien asioiden hoitamisen yhdessä tilojen käyttäjien, työsuojelun, työterveyslaitoksen, rakennusalan ammattilaistemme ja alan tutkimuslaitosten kanssa. Nostava kustannusvaikutus henkilöstömenoihin on noin euroa. (Kaupunkikehityslautakunta päätti, ettei sisäilma-asiantuntijan vakanssia perusteta) 6017 Kaupunkisuunnittelu V kaavasuunnittelija alkaen Kaupunkisuunnittelun kaavoituksessa on poistunut resurssia kaupunginarkkitehdin osa-aikaeläkejärjestelyn myötä 40 % syksyllä Myöskin loput 60 % on samalla lähes kokonaan siirtynyt erillisprojekteihin ja on siten paljolti pois käytännön kaavatyöstä. Kaupungingeodeetin työpanosta on hallinnon ja esimiestehtävien muodossa siirretty siltä osin tilalle. Yhden kaavoitussihteerin työpanoksesta 60 % on siirretty paikkatietoihin tarpeellisten tehtäväjärjestelyjen takia. Toisen kaavoitussihteerin osa-aikaeläkejärjestely alkoi syksyllä 2017 ja resurssi on siltä osin 80 %. Rakennusvalvonnan täyttämättä jäänyt lupa-arkkitehdin tehtävä on samaan aikaan näkynyt kaupunkisuunnittelun kehysalueen kasvaneena asiakaspalvelutarpeena. Lisäksi vuoden 2017 alusta lukien kaupunkisuunnittelussa on tapahtunut lisääntyvää palvelutarvetta. Pienissä kaavahankkeissa ulkopuolisen konsultin käyttö ei ole kaupungin omien henkilöresurssien käytön kannalta perusteltua, koska jokainen hanke sitoo silti prosessin kuluessa merkittävissä määrin kaupungin omaa henkilökuntaa. Edellä mainituista syistä esitetään uutta esim. kaavasuunnittelijan nimikkeellä perustettavaa ja täytettävää tehtävää alkaen Palvelu- ja ostoliikenne V Liikennesuunnittelija Vuoden 2017 aikana Salon alueen joukkoliikenteestä 2/3 lankesi kaupungin organisoitavaksi entisen 1/7 sijaan. Myös palvelusopimusasetuksen (PSA) mukaiseen joukkoliikenteeseen siirtyminen ja vuonna 2018 voimaan astuva laki liikenteen palveluista lisäävät molemmat jatkossa kaupungin velvoitteita alueensa toimivaltaisena viranomaisena ja liikennepalvelun tuottajana. Ensimmäisessä vaiheessa on suunniteltava joukkoliikenteen linjasto sekä

31 30 käyttöön otettavat lipputariffit sekä valmisteltava liikenteen ja lippu- ja maksujärjestelmän hankinta. Lisäksi on sovittava lippujen latausverkostosta. Lakimuutos taas asettaa vaatimuksia liikennetiedon jakamisesta sähköisessä rajapinnoissa, mitä varten on sekä suunniteltava ja toteutettava ko. tiedon kerääminen ja rajapintaratkaisu. Tähän asti pienimuotoista liikenteensuunnittelua on voitu hankkia ostopalveluna, mutta uudessa laajuudessaan joukkoliikenteen suunnittelu, organisointi, lain tietovelvoitteiden täyttäminen sekä asiakaspalvelu ja -tiedotus lisääntyvät huomattavasti. Näin ollen esitetään liikennesuunnittelijan palkkaamista toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Hän ottaisi hoitaakseen PSAliikenteen ajosuunnittelun, aikataulu- ja lipputiedon kokoamisen, sähköisen jakamisen sekä asiakaspalvelun. Lisäksi hän toimisi sijaisena yksikön koordinaattoreille. Sote-ja maakuntauudistuksen toteuttaminen v alusta vaikuttanee liikennepalvelunyksikön henkilöstötarpeeseen. Uuteen tilanteeseen on mahdollista tarvittaessa mukautua eläkkeelle jäämistä hyödyntäen. (Kaupunkikehityslautakunta päätti, että liikennesuunnittelijan vakituista vakanssia ei perusteta, vaan vakanssi perustetaan määräaikaiseksi) Määräaikaiset toimet ja työsuhteet Konsernipalvelut 130 Kaupunginhallitus 1314 Lähidemokratia V Kyläasiamies Määräaikainen ajalle 10/ /2019. Kylien aktivointia on toteutettu hankerahoituksella vuosina ja Viimeisin hanke Paikallisella yhteistyöllä vahvempi salo päättyy Jos hankkeelle myönnetään jatkoaikaa, voidaan kyläasiamiestoimintaa jatkaa syyskuuhun 2018 hankerahoituksella. Hankerahoituksen päätyttyä kyläasiamiestoimintaa esitetään jatkettavaksi määräaikaisena vuoden 2019 loppuun saakka. Keskeinen tehtävä on aktivoida kylä-, asukas-, kaupunginosa- ja vastaavien muiden yhdistysten toimintaa ja sitä kautta edistää asukkaiden osallistumista. tavoitteena on edistää erityisesti maaseudun asukkaiden ja kaupungin yhteistyötä ja molemminpuolisen tiedonvälitystä. Tehtävään sisältyy lisäksi toimia yhteyshenkilönä saaristoasioissa, em. yhdistysten hankeneuvonta sekä osallistua järjestöjen tukena ja yhdyshenkilönä maakuntauudistuksen valmisteluun. Tehtäväkohtainen palkka /kk Maaseutupalvelut V.2018 Toimistosihteeri n. 2kk:n ajalle Maaseutupalveluiden työmäärä ruuhkautuu kevätajalle ja uudelleen syksyllä, kun kaikki päätukihaun asiakirjat ja tukien maksatus saadaan käsiteltäväksi. Työ vaatii tarkkaa asiakirjahallintoa ja säädösten yksityiskohtien tuntemusta. Tehtävät on hoidettava tarkoin määrätyssä, tiukassa aikataulussa. Määräaikaisesti palkattava toimistosihteeri auttaa ruuhkan purkamisessa ja mahdollistaa aikataulussa pysymisen Taloussuunnittelu V Talousasiantuntija Henkilöstöhallinnon ja talouspalvelujen ohjelmistouudistuksen käyttöönotto ei ole valmistunut alkuperäisen projektisuunnitelman mukaisesti. Työ jatkuu vuoden 2018 puolelle. Henkilöstöhallinnon yhden, mutta laajan ohjelmaosion käyttöönotto jouduttiin lykkäämään vuoden 2018 alkuun. Erityisesti raportointijärjestelmien kehittäminen on kesken. Kaupungille on valittu tietovarastopohjainen Taitoan Saaga -raportointijärjestelmä. Määräaikaisen taloussuunnittelijan ammattitaitoa ja työpanosta tarvitaan järjestelmän kehittämisessä ja testaamisessa. V Toimistosihteeri Talouspalveluissa taloussihteeri jää vuoden 2018 alussa 50 prosentin osa-aikaeläkkeelle ja toimistosihteeri tekee 70 prosenttia työajasta. Heiltä vapautuvia tehtäviä varten tulee palkata määräaikainen toimistosihteeri. Määräaikaisuuden perusteena on valmisteilla oleva maakuntauudistus. Vuoden 2018 aikana maakuntauudistuksen vaikutukset tehtävien määrään täsmentyvät.

32 Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointipalvelut V Liikunnanohjaaja Strategisena tavoitteena on vähentää henkilöstön sairauspoissaoloja. Liikunnanohjaajan työpanosta on käytetty sekä henkilökohtaiseen ohjaukseen, kaupungin työntekijöille kohdennettujen liikuntaryhmien vetämiseen että työyhteisöjen tyky-päivien sisällön tuottamiseen. Liikunnanohjaaja on keskeinen toimija kaupungin oman työhyvinvointityön suunnittelussa ja toteutuksessa. Työhyvinvointityötä on tässä muodossa tehty keväästä 2016 alkaen ja hyvien ja pysyvien tulosten aikaansaamiseksi toiminta edellyttää pitkäjänteistä ja suunnitelmallista toteutusta. Sosiaali- ja terveyspalvelut 201 Terveyspalvelut 2004 Lääkinnällinen kuntoutus 220 Vanhuspalvelut V.2018 lääkinnälliseen kuntoutukseen 3 fysioterapeuttia avokuntoutukseen Fysioterapiayksikkö on kuormittunut ja jonotusajat ylittävät toistuvasti hoitotakuun, minkä vuoksi Salon kaupunki on AVI:n seurannassa. Yhden määräaikaisen fysioterapeutin työpanos tarvitaan korvaamaan TEHY:n pääluottamusmiehen 80 % vapautusta perustyöstä sekä fysioterapeuttien poissaoloja. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja Kelan tekemät hoidon linjausmuutokset ovat siirtäneet kuntoutusvastuuta kunnalle. Vaikka vuonna 2017 on ollut käytössä kahden määräaikaisen fysioterapeutin työpanos, ei jonoja ole pystytty riittävästi purkamaan. Jotta lain edellyttämä hoitotakuu toteutuisi, tarvitaan yhden fysioterapeutin työpanos lisää. Kustannusvaikutus vuoteen 2017 verrattuna on n , yhden fysioterapeutin palkka. V.2018 lääkinnälliseen kuntoutukseen 1 puheterapeuttiharjoittelija Harjoittelusopimus on voimassa Turun yliopiston kanssa. Opiskelijoiden ohjaus auttaa puheterapeuttien rekrytoinnissa Läntinen kotihoito (Koivulehdon pitkäaikainen tukiasuminen) V Lähihoitaja Kaupunki luopui Koivulehdon palvelutalon vuokraamisesta tehostettua palveluasumista varten Halikon vanhustenkotiyhdistys ry:ltä. Kiinteistössä on solutyyppisesti viisi asuntoa sekä yhteinen keittiö-olohuonetila. Tila soveltuu pidempiaikaiseen tukiasumiseen asiakkaille, jotka eivät enää selviä omassa kodissaan, mutta eivät tarvitse välttämättä ympärivuorokautista hoitoa. Toiminnan käynnistämiseksi esitetään 50 % lähihoitajan vakanssin lisäystä, jonka palkkavaikutus on euroa. Vakanssi sijoitetaan kotihoitoon (kaupunginjohtajan esityksestä vakanssi on siirretty uusista määräaikaisiin) 2451 Eteläinen kotihoito (Rauhalan lyhytaikainen tukiasuminen) V Lähihoitaja Rauhala-osaston kahdeksan paikkaa otetiin vuodeksi 2017 lyhytaikaisen tukiasumisen kokeiluna käyttöön. Kokeilua varten rekrytoitiin kolme määräaikaista lähihoitajaa kotihoitotiimin. Kokemukset, myös asiakaskunnan, ovat olleet myönteiset ja tarvetta toiminnan laajentamiseen on siten, että otetaan tulevalle vuodelle käyttöön portaiden takana olevat kolme yhden hengen asukashuonetta. Esitetään myös toiminnan vakinaistamista siten, että talousarviossa 2017 olleet kolme määräaikaista vakanssia muutetaan vakinaisiksi. Vakansseille on varattu määrärahat euroa. Toiminnan laajentamiseksi esitetään 50 % lähihoitajan vakanssin lisäystä, jonka palkkavaikutus on euroa. Vakanssit sijoitetaan kotihoitoon. (kaupunginjohtajan esityksestä 50 % vakanssi on siirretty uusista määräaikaisiin)

33 Sosiaalityön palvelut 2717 Sosiaalityön projektit Projektivastaava ja kolme projektityöntekijää ESR -rahoitteinen valtakunnallinen alkanut Rauman hallinnoima PARTY -hankkeen Salon osahanke päätyy maaliskuun lopussa. Hankkeen tavoitteena on ollut vastata työllisyydenhoidon ja sosiaalityön muutoksiin kehittämällä menetelmiä sekä verkostotyötä. Pääasiallisena kohderyhmänä ovat olleet 300-päivää työmarkkinatukea saaneet ja osatyökykyiset työttömän salolaiset työnhakijat Maahanmuuttajapalvelut V sosiaaliohjaaja Vuonna 2016 Saloon on saapunut merkittävä määrä maahanmuuttajia, joiden palveluiden järjestämiseksi on tehty erityisjärjestelyjä. Saloon on perustettu perheryhmäkoti alaikäisille maahanmuuttajille. Tällä hetkellä näyttää siltä, että maahanmuuttajien määrän kasvu on laantunut, mutta Salosta kuntapaikan saaneet ja itsenäisesti tulleet maahanmuuttajat tarvitsevat kotouttamispalveluita. Tämän työn takaamiseksi on tärkeää, että vuodelle 2017 myönnetty määräaikainen sosiaaliohjaajan tehtävä (virka) jatkuu vielä vuonna Vammaispalvelut V sosiaaliohjaaja Vammaispalvelut ovat erityispalveluita, joihin on oikeus, mikäli sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää, että vammaispalveluiden ja muiden palveluiden rajapinnassa työskentelee sosiaaliohjaaja. Hänen työnsä tavoitteena on tarjota asiakkaille ensisijaisesti muita kuin vammaispalvelulakien mukaisia palveluita ja etuuksia. Tavoitteena on, että määräaikaisen sosiaaliohjaajan työnpanoksella vuonna 2018 saadaan osaltaan taitettua vammaispalveluiden kustannusten kasvua ja valmistaudutaan vammaislain muutokseen Kehitysvammaisten asumispalvelut V Hoitajaresurssia tilapäishoitoyksikkö Elmeriin (kehitysvammahuolto) Määrärahavaraus hoitajan palkkaamiseen tilanteisiin, joissa yksikön varaustilanne ja hoidettavien yksilökohtaiset tarpeet edellyttävät lisäresurssia. V ryhmäavustajaa Työ- ja päivätoiminnan asiakkailla on ollut vammaispalveluna myönnettyjä henkilökohtaisia avustajia, joiden työpanos on kohdennettu heidän henkilökohtaiseen avustamiseen. Jatkossa on tarkoitus, että työ- ja päivätoiminnan avustajat ovat pääsääntöisesti ryhmäavustajia, joten he voivat avustaa kaikkia ryhmän asiakkaita heidän henkilökohtaisen tarpeiden mukaan. Ryhmäavustajien työnantajana toimii Salo kaupunki, joten työnjohdollinen vastuu on työ- ja päivätoiminnan vastaavalla ohjaajalla. Näin työtehtävien tavoitteiden ja sisällön johtaminen on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Ryhmäavustajien vakanssit esitetään määräaikaisena kokeiluna vuodeksi, jonka jälkeen arvioidaan vakinaistamistarve. (kaupunginjohtajan esityksestä vakanssit on siirretty uusista määräaikaisiin) V Koululaisten loma-ajan hoito (kehitysvammahuolto) Määrärahavarus koulunkäynnin ohjaajien tai hoitajien palkkaukseen koululaisten loma-aikoina eli kesällä, syys- ja talvilomien aikana. Kouluikäisten kehitysvammaisten perheille on järjestettävä hoitoa koulujen loma-aikoina tarpeen mukaan. Vastaava määräraha on ollut aiempinakin vuosina 301 Lasten ja nuorten palvelut 3210 Alakoulut V opettajat ja ohjaajat Alakouluilla tarvittavat määräaikaiset opettajat ja ohjaajat: tarvittava määräraha euroa. Osa opettajista ja ohjaajista on palkattu määräaikaisesti, koska tarve on määräaikainen. Sisältää lisäksi lasten ja nuorten palveluiden hallinnon pedagogisen asiantuntijan

34 euroa. Tasa-arvohankkeeseen palkataan hankeohjaajia eurolla. Kouluilla tarvitaan kotikielen tuntiopettajia sekä määräaikaisia ohjaajia kesken lukuvuoden tarvittaviksi henkilökohtaisiksi avustajiksi Yläkoulut V opettajat ja ohjaajat Yläkouluilla tarvittavat määräaikaiset opettajat ja ohjaajat euroa. Osa opettajista ja ohjaajista on palkattu määräaikaisesti, koska tarve on määräaikainen. Kouluilla tarvitaan kotikielen tuntiopettajia sekä määräaikaisia ohjaajia kesken lukuvuoden tarvittaviin henkilökohtaisiin avustajiin Erityiskoulut V opettajat ja ohjaajat Erityiskouluilla tarvittavat määräaikaiset opettajat ja ohjaajat euroa. Osa ohjaajista on palkattu määräaikaisesti, koska tarve on määräaikainen Yhtenäiskoulut V opettajat ja ohjaajat Yhtenäiskoululla tarvittavat määräaikaiset opettajat ja ohjaajat euroa. Osa opettajista ja ohjaajista on palkattu määräaikaisesti, koska tarve on määräaikainen. Valmistavan opetuksen lisääntynyt tarve, määräaikaisen henkilöstön lisätarve euroa (saadaan valtionavustus) Ap/Ip toiminta aste V ohjaajat Varaus Ap/Ip toiminnassa tarvittaviin määräaikaisiin ohjaajiin euroa. Osa ohjaajista on palkattu määräaikaisesti, koska tarve on määräaikainen. V opettajat Varaus tarvittaviin määräaikaisiin tuntiopettajiin euroa Musiikkiopisto V Osa tuntiopettajista on palkattu määräaikaisesti, koska tarve on määräaikainen Nuorisotilat V Nuorisotilan valvojat ja nuoriso-ohjaajat Nuorisotilapalveluja toteutetaan 16.sta nuorisotilalla, joista viiden tilan ohjaustehtävät ostetaan kolmannen sektorin toimijoilta. Lisäksi liikkuvaa nuorisotyötä toteutetaan Tupurin alueella. Jotta nykyinen palvelutaso pystytään säilyttämään tarvitaan nuorisotiloille määräaikaisia nuorisotilan valvojia. Nuorisotilatoimintaa toteutetaan nuorisopalvelujen henkilöstön toimesta 11.sta nuorisotilalla sekä liikkuvaa nuorisotyötä Tupurin alueella. Nuorisotiloille tarvitaan osa-aikaisia nuorisotilan valvojia sekä nuoriso-ohjaajat Halikon nuorisotilalle ja Tupurin alueelle Leirikeskukset V.2018 Lasten kesäleirien henkilökunta Lasten ja nuorten kesäleiritoiminta toteutetaan nuorisopalvelujen toimesta Leirisalon leirikeskuksessa. Leirien ohjaus- ja ruokahuoltotehtäviin tarvitaan määräaikaista henkilöstöä kesäleirien ajaksi.

35 Nuorisotoimen projektit V hanketyöntekijä Etsivään nuorisotyöhön Salon kaupungille on kuluvana vuonna myönnetty valtionavustusta neljän etsivän nuorisotyöntekijän palkkakustannuksiin. Ko. valtioavustuksia siirtyy vuodelle Nuorten työpajatoiminta V hanketyöntekijä Nuorten työpajatoimintaan myönnettyjä valtionavustuksia käytetään tällä hetkellä kahden starttipajan työvalmentajan ja ryhmävalmentajan palkkakuluihin. Ko. valtionavustuksia siirtyy vuodelle Vapaa-ajan palvelut 4513 Liikuntatoiminta V tuntiohjaajat ja uimaopettajat Palkkasumma kertyy liikuntatoiminnassa käytettävien liikunnan tuntiohjaajien tuntipalkoista. Tuntiohjaajina toimii liikunnanohjaajia, uimaopettajia, vauva- ja perheuinnin ohjaajia sekä avustajia. Ohjauksia on iltaisin ja viikonloppuisin Salon keskustassa sekä eri taajamissa. Vakinaisten liikunnanohjaajien ei ole mahdollista ohjata kaikkia ryhmiä. Määräaikaiset tuntiohjaajat ohjaavat keskimäärin 1-4 tuntia viikossa ohjauskausien ajan (esim. kevät, kesä tai syksy). Tuntiohjaajien avulla on liikuntapalveluissa (kuten kansalaisopistossakin) monien vuosien ajan järjestetty merkittävä osa ohjatusta liikuntatoiminnasta. Tuntiohjaajien rinnalla toimivat yhdistysten vertaisohjaajat, joita on paljon erityisesti ikääntyneiden Pirteyttä Päiviin ohjelmassa Ulkoliikuntapaikat V Luistelukenttien valvojat Määräaikaiset työntekijät ovat kaupungin reuna-alueilla sijaitsevien jääkenttien hoitajia. Jääkenttien hoitajat ovat kenttien lähellä asuvia henkilöitä, jotka palkataan aina yhdeksi luistelukaudeksi kerrallaan. Vakinainen työntekijämäärä ei riitä kaikille kentille, eivätkä vakinaiset työntekijät voi iltaisin lukita koppeja ja sammuttaa valoja eri kentillä Kansalaisopisto V Koulutussuunnittelija Salon kansalaisopisto on viime vuosina kehittänyt ja lisännyt järjestämäänsä maahanmuuttajakoulutusta. Sitä on toteutettu vuodesta 2012 alkaen Opetushalliuksen myöntämällä projektirahoituksella, vuodenvaihteesta lisäksi myymällä koulutusta Halikon vastaanottokeskukselle ja Kärkelän tukiasumisyksikölle sekä vuoden 2017 maaliskuusta lähtien järjestämällä edellisten rinnalla aikuisten maahanmuuttajien perusopetuksen alkuvaiheen opintoja (kp 4610), joihin saadaan erillistä valtionosuutta. Vuonna 2017 maahanmuuttajakoulutuksen määrä tulee olemaan noin 38 kurssia, yhteensä osapuilleen opetustuntia, ja opiskelijamäärä noin 440 kursseille osallistujaa, joista eri opiskelijoita on yhteensä 230 henkilöä. Tähän asti maahanmuuttajakoulutus on järjestetty ilman vakinaista koulutusta koordinoivaa henkilöä. Toiminnasta on vastannut osa-aikainen tuntiopettaja. Toiminta on kasvanut niin laajaksi, että tarvitaan välttämättä päätoiminen vastuuhenkilö, koulutussuunnittelija, jonka tehtävänä on suunnitella ja organisoida kansalaisopiston maahanmuuttajakoulutusta ja hoitaa siihen liittyviä monia oheistehtäviä sekä hanketoimintaa. Koulutussuunnittelijan tehtävää esitetään määräaikaiseksi, kestoltaan yhdeksi vuodeksi, tehtävän mahdollisen tilapäisyyden vuoksi, sillä tällä hetkellä ei ole tietoa siitä, mikä on maahanmuuttajakoulutuksen, mm. aikuisten maahanmuuttajien perusopetuksen alkuvaiheen opintojen tarve vuoden 2018 jälkeen. Määräaikaisen vakanssin hoitamiskulut voidaan suurelta osin kattaa ulkopuolisella rahoituksella, jota saadaan hanketoiminnasta, myyntikoulutuksesta ja myös laskennallisesti aikuisten perusopetuksen valtionosuudesta.

36 35 v Kansalaisopiston määräaikaiset opettajat Hyvin suuren osan kansalaisopiston opetuksesta hoitavat määräaikaiset opettajat, tuntiopettajat. Heidät palkataan määräaikaisesti, koska kurssit, joissa he toimivat opettajina, ovat määräaikaisia Aikuisten maahanmuuttajien perusopetuksen alkuvaiheen opinnot (Kansalaisopisto) v Kansalaisopiston määräaikaiset opettajat Aikuisten maahanmuuttajien perusopetuksen alkuvaiheen opetusta antavat toistaiseksi kansalaisopiston määräaikaiset tuntiopettajat. Tuntiopettajien palkkoihin on varattu , oheiskuluineen Aikuisten maahanmuuttajien perusopetukseen saadaan erillinen valtionosuus. Kaupunkikehityspalvelut 180 Kehittämispalvelut 1816 Elinkeinopalvelut V Teknologian eritysasiantuntia Määräaikainen teknologian erityisasiantuntija tukee ja kehittää kaupungin teknologiapainotteisia tuotekehityskumppanuuspilotteja, osallistuu ulkomaisten teknologiayritysten houkutteluun Saloon sekä kehittää Salo IoT kampuksen teknologia-painotteista toimintaa Kansainvälinen toiminta Hanketyöntekijä (ESR) Monikulttuurisuushankkeeseen KOTOTAKUU kaikki jatkoon palkataan määräajalle osaaikainen hanketyöntekijä, 50 % työpanoksella. Projektin rahoitus tulee Ely-keskukselta. Hanketyöntekijä (ESR) Salon kaupungin hanketyöntekijä Euroopan Sosiaalirahaston rahoittamassa romaanien koulutus- ja työllistämismahdollisuuksia parantavassa Tšetanes naal koulutuspoluilla hankkeessa. Hanketyöntekijä vastaa Salon kaupungille hankkeessa määriteltyjen tehtävien hoitamisesta Viestintä ja markkinointi V Graafinen suunnittelija Viestintä ja markkinointipalveluihin haetaan vahvistusta markkinointipuolelle. Tällä hetkellä kaupungissa on 1 päätoiminen markkinoinnin suunnittelija (sis. Yrityssalo Oy), jonka tueksi haetaan nyt graafista suunnittelijaa. Elinkeinoelämän piristyminen, IOT Campuksen toiminta ja muutoinkin hiljalleen lisääntynyt aktiivisuus elinkeinoelämässä ja toisaalta kaupungin väkiluvun jatkuva väheneminen luovat painetta satsata enemmän kaupungin ja alueen markkinointiin; uusille asukkaille, työntekijöille, yrityksille ja matkailijoille. Tähän kokonaisuuteen haetaan määräajalle markkinoinnin suunnittelijaa Työllisyysyksikkö v Työllisyyspalveluiden esimies Kehittämis-, elinkeino- ja työllisyyspalveluiden esimiehen määräaikaista työsuhdetta jatketaan vuoden 2019 loppuun. Nyt työsuhde päättyy Työsuhteen jatkon taustalla on Sote- ja maakuntauudistukseen tullut lisävuosi, 2019, joka antaa samalla myös Salolle mahdollisuuden viedä työllisyyspalveluja eteenpäin ajallisesti.

37 Kaupunkikehityspalv. Tekninen 505 Maankäyttöpalvelut 5221 Puistot v puistotyöntekijä Viheraluetiimin vakinainen henkilökunta on vähentynyt eläköitymisen ym. vuoden 2008 lopun tilanteesta yhteensä viidellä henkilöllä. Vuoteen 2013 asti käytettävissä oli kausihenkilökuntaa (10-12 henkilöä), josta säästösyistä luovuttiin ja tilalle otettiin työllistämisvaroilla palkattuja henkilöitä (6 10 henkilöä). Vuonna 2017 talousarviossa oli jälleen määräraha kausityövoiman palkkaamiseen (kolme henkilöä) ja työllistämisvaroilla palkattuja otettiin vastaavasti vähemmän. Saadut kokemukset ovat siinä määrin positiivisia, että vuodelle 2018 ehdotetaan palkattavaksi yhteensä kuusi kausityöntekijää viheralueiden kunnossa- ja puhtaanapitotehtäviin sekä viheralueiden rakentamistehtäviin, kuuden kuukauden työsuhteisiin Palvelu- ja ostoliikenne V liikennesuunnittelija Vuoden 2017 aikana Salon alueen joukkoliikenteestä 2/3 lankesi kaupungin organisoitavaksi entisen 1/7 sijaan. Myös palvelusopimusasetuksen (PSA) mukaiseen joukkoliikenteeseen siirtyminen ja vuonna 2018 voimaan astuva laki liikenteen palveluista lisäävät molemmat jatkossa kaupungin velvoitteita alueensa toimivaltaisena viranomaisena ja liikennepalvelun tuottajana. Ensimmäisessä vaiheessa on suunniteltava joukkoliikenteen linjasto sekä käyttöön otettavat lipputariffit sekä valmisteltava liikenteen ja lippu- ja maksujärjestelmän hankinta. Lisäksi on sovittava lippujen latausverkostosta. Lakimuutos taas asettaa vaatimuksia liikennetiedon jakamisesta sähköisessä rajapinnoissa, mitä varten on sekä suunniteltava ja toteutettava ko. tiedon kerääminen ja rajapintaratkaisu. Tähän asti pienimuotoista liikenteensuunnittelua on voitu hankkia ostopalveluna, mutta uudessa laajuudessaan joukkoliikenteen suunnittelu, organisointi, lain tietovelvoitteiden täyttäminen sekä asiakaspalvelu ja -tiedotus lisääntyvät huomattavasti. Näin ollen esitetään liikennesuunnittelijan palkkaamista toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Hän ottaisi hoitaakseen PSAliikenteen ajosuunnittelun, aikataulu- ja lipputiedon kokoamisen, sähköisen jakamisen sekä asiakaspalvelun. Lisäksi hän toimisi sijaisena yksikön koordinaattoreille. Sote-ja maakuntauudistuksen toteuttaminen v alusta vaikuttanee liikennepalvelunyksikön henkilöstötarpeeseen. Uuteen tilanteeseen on mahdollista tarvittaessa mukautua eläkkeelle jäämistä hyödyntäen. (Kaupunkikehityslautakunta päätti, että liikennesuunnittelijan vakituista vakanssia ei perusteta, vaan vakanssi perustetaan määräaikaiseksi) Vakanssimuutokset 2018 Konsernipalvelut 142 Hallintopalvelut 1444 Arkisto Toimistosihteerin työsuhteen muuttaminen asiakirjahallinnon työsuhteeksi Toimistosihteerin vakanssi ehdotetaan muutettavaksi asiakirjahallinnon suunnittelijan vakanssiksi, koska tehtävän painopiste on sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakirjahallinnon suunnittelussa, ohjaamisessa ja toteuttamisessa. Sote- ja maakuntauudistukseen valmistautuminen edellyttää erityistä panostusta sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakirjahallintoon, ohjaukseen ja neuvontaan. Tehtävään sisältyy sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakirjahallinnon suunnittelu, ohjaus, toteutus sekä osallistuminen sote- ja maakuntauudistuksen edellyttämiin asiakirjahallinnon tehtäviin, tietosuojaan liittyvät tehtävät sekä vanhojen arkistoaineistojen käsittely ja tietopalvelu Tehtäväkohtainen palkka 2.578,26 /kk.

38 37 Hyvinvointipalvelut Toimistosihteerin vakanssiin (nro ) on kuulunut sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakirjahallinnon ohjaus ja neuvonta, tiedonohjaussuunnitelmien laatiminen sekä vanhojen asiakirja-aineistojen käsittelyn ohjaus ja kuntayhtymän päätearkiston hoitajan tehtävät. Toimistosihteeri on osallistunut Kansa ja kanta-arkistoprojekteihin. Toimistosihteerin vakanssin korvaaminen asiakirjahallinnon suunnittelijan vakanssilla perustuu siihen, että tehtävä painottuu entistä enemmän asiakirjahallinnon suunnitteluun ja ohjaukseen. Vastuu asiakirjahallinnosta laajenee sote- ja maakuntauudistukseen valmistautumisen ja EU-tietosuoja-asetuksen täytäntöönpanon myötä. Tehtävään sisältyy alussa mainittujen toimistosihteerin tehtävien lisäksi sote- ja maakuntauudistuksen asiakirjahallinnon muutoksen suunnittelu kaupunkiorganisaation näkökulmasta. Tehtävään sisältyy suunnittelu- ja toteutusvastuuta EU:n tietosuoja-asetuksen edellyttämien henkilötietojen suojan huomioimisesta sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakirjahallinnassa. Toimistosihteerin vakanssin tehtäväkohtainen palkka on 2.372, 36. Asiakirjahallinnan suunnittelijan tehtäväkohtaiseksi palkaksi esitetään 2.578,26 /kk. Sosiaali- ja terveyspalvelut 201 Terveyspalvelut 2004 Lääkinnällinen kuntoutus Nimikesuojatun kuntohoitajan vakanssin( ) muuttaminen laillistetun fysioterapeutin vakanssiksi Kyseessä olevassa kuntohoitajan toimessa ollut kuntohoitaja on jäänyt eläkkeelle Tällä hetkellä kuntohoitajan vakanssissa on sijaisena fysioterapeutti saakka. Kuntohoitajan koulutus on lakkautettu 1990-luvulla. Fysioterapeutti on lääkinnällisen kuntoutuksen osastonhoitajan / ylilääkärin alainen. Tähän laillistetun fysioterapeutin tehtäviin kuuluvat fysioterapeutin tehtävät ja vastaavan fysioterapeutin tehtävät. Vastaavan fysioterapeutin tehtäviin lääkinnällisen kuntoutuksen yksikössä kuuluvat arjen työjärjestelyt (poissaoloihin liittyvät asiakasperuutusten organisointi ja sijaisjärjestelyt), työvuorosuunnitelmien tekeminen, fysioterapiaryhmien organisointi ja AMK-opiskelijoiden ohjauksen organisointi. Fysioterapeutin tehtäväkohtainen palkka on 2.439,10 euroa/kk. Vastaavan peruspalkaksi ehdotetaan 2.550,00 euroa/kk. Fysioterapeutin ja laillistetun fysioterapeutin peruspalkan ero vuositasolla on 1.386,25 euroa Sairaalapalvelut V terveyskeskuslääkärin viran muuttaminen erikoislääkärin viraksi Terveyskeskussairaalan nykyinen potilasvaihto, potilaiden lääketieteellisen hoidon akuuttiluonteisuus ja aktiivisen hoidon vaativuustaso edellyttävät välttämättä kahta lääkäriä kummallakin terveyskeskussairaalan 45-paikkaisilla osastolla (TK 1, TK 2). Käytännössä lääkäriresurssia on tarvittu tämä määrä osastoilla jo vuodesta 2014 alkaen. Geriatrinen arviointiyksikkö (TK 5) avautui Samalla sulkeutui Perniössä sijainnut osasto TK 3. Kuten terveyskeskussairaalan virkojen täyttämisessä muuallakin Suomessa, Salon terveyskeskussairaalan virkojen täyttämisessä on ollut vaikeuksia hakijoiden puutteen takia. Jo vuosia ylilääkärin viran lisäksi vain yksi terveyskeskussairaalan viroista on ollut vakituisesti täytettynä (saattohoidosta vastaava lääkäri, jolla on palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys). Osastoilla toimivien lääkäreiden pätevyysvaatimuksena on laillistetun lääkärin pätevyys. Viime vuosina osastoilla on terveyskeskuslääkärin sijaisina ja määräaikaisina lääkäreinä toiminut myös yleislääketieteen erikoislääkäreitä, jolloin heille on maksettu virkaehtosopimuksen mukaista erikoislääkärin palkkaa. a) Erikoislääkärin tutkinnon suorittaneen lääkärin näkökulmasta erikoislääkärin virka on huomattavasti vetovoimaisempi kuin terveyskeskuslääkärin virka, vaikka virasta maksettava palkka onkin sama. b) Vain terveyskeskussairaalan ylilääkärin viran pätevyysvaatimuksena on erikoislääkärin tutkinto. Tällä hetkellä ylilääkärinä toimii yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri, jolla on myös palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys.

39 Vanhuspalvelut c) Terveyskeskussairaalan tarjoaman jatkokoulutuksen, eli yleislääketieteen erityiskoulutuksen (YEK) ja erikoislääkärikoulutuksen, järjestäminen edellyttää kouluttajalta erikoislääkärin oikeuksia. Suotavaa on, ettei toiminta ole yhden lääkärin, eli ylilääkärin, varassa. Koulutustoiminnan merkityksestä tarkemmin kohdassa Määräaikaiset toimet. Esitetään viiden avoimeksi tulleen vakanssin muuttamista koulutetumpaan suuntaan. Kuntohoitajia ei ole valmistunut enää vuosiin. Lääkehoito on yhä olennaisempi osa vanhuksen hoitoa ja lääkehoitoa koskevat tarkat säädökset, joten tarvitaan koulutettua henkilökuntaa Itäisen kotihoidon hoivatyöntekijän vakanssi esitetään muutettavaksi lähihoitajaksi Kukonkallion laitoshuoltajan vakanssi 50 % esitetään muutettavaksi 50 % kohdeohjaajan vakanssiksi 2315 Ikäkeskustoimintaan Kukonkallion hoitajan vakanssia esitetään muutettavaksi sairaanhoitajan vakanssiksi Pohjoinen kotihoidon kuntohoitajan vakanssi esitetään muutettavaksi toimintaterapeutin vakanssiksi 2321 Vanhuspalveluiden kuntoutukseen Hintan hoivankodin kaksi hoivatyöntekijän vakanssia esitetään muutettavaksi lähihoitajaksi Alppilakodin hoivatyöntekijän vakanssi esitetään muutettavaksi lähihoitajan vakanssiksi. 240 Sosiaalityön palvelut 2720 Aikuissosiaalityö 1 vahtimestarin vakanssin muutos sosiaalityöntekijän vakanssiksi Aikuissosiaalityön vahtimestarin vakanssi on jäänyt vapaaksi eläköitymisen seurauksena. Perustoimeentulotuen Kelasiirron takia asiakasmäärät ovat vähentyneet, joten tarvetta vahtimestarille ei välttämättä ole. Sosiaalihuoltolain piiriin kuuluvia asiakkaita ei ole voitu riittävässä määrin palvella nykyisellä henkilöstöllä ja jotta asiakkaat saadaan ohjautumaan varhaisempiin palveluihin lastensuojelun sijasta, tarvitaan vakanssimuutoksia. Tarkoitus on luoda uusi perhetiimi, joka palvelee lapsiperheitä. Osa perhetiimin henkilöstöstä tulee nimikemuutosten kautta, loput nykyisestä henkilöstöstä. (kaupunginjohtajan esityksestä vakanssinmuutos muutetaan niin, että lakkautettava vakanssi on lakkautettavien vakanssien listalla ja tilalle tuleva vakanssi on uusien vakanssien listalla) 1 etuuskäsittelijän vakanssin muutos sosiaalityöntekijän vakanssiksi Etuuskäsittelijän vakanssi on jäänyt eläköitymisen jälkeen täyttämättä. Perustoimeentulotuen Kelasiirron takia asiakasmäärät ovat vähentyneet, joten tarvetta etuuskäsittelijän vakanssille ei ole. Sosiaalityöntekijä tullaan sijoittamaan uuteen perhetiimiin. On myös mahdollista, että vakanssia esitetään perustettavaksi sosiaaliohjaajan vakanssina. Nimikkeet varmistuvat syksyn aikana. (kaupunginjohtajan esityksestä vakanssinmuutos muutetaan niin, että lakkautettava vakanssi on lakkautettavien vakanssien listalla ja tilalle tuleva vakanssi on uusien vakanssien listalla) Aikuissosiaalityö 1 tulkin vakanssin muutos johtavan sosiaalityöntekijän vakanssiksi: Tulkin tehtävä on jäänyt täyttämättä eläköitymisen jälkeen. Tarvittavat tulkkipalvelut on perusteltua ostaa ostopalveluna ja käyttää vakanssia pohjajana uuden perhetiimin johtavan sosiaalityöntekijän vakanssiin. (kaupunginjohtajan esityksestä vakanssinmuutos muutetaan niin, että lakkautettava vakanssi on lakkautettavien vakanssien listalla ja tilalle tuleva vakanssi on uusien vakanssien listalla)

40 Lastensuojelu Paavola 1 ohjaajan vakanssin muutos tiiminvastaavan vakanssiksi: Perhesosiaalityön kokonaisuudessa tehtävien kehittämistoimenpiteiden vuoksi Paavolan perhekuntoutuskeskuksen talousarvioon esitetään yhden ohjaajan vakanssin muuttamista vastaavaksi ohjaajaksi. (kaupunginjohtajan esityksestä vakanssinmuutosehdotus poistetaan) 2766 Kehitysvammahuolto 1 työ- ja päivätoiminnan esimiehen vakanssin muutos kehitysvammahuollon esimiehen vakanssiksi: Keväällä 2018 kehitysvammaisten asumispalveluiden esimies on jäämässä eläkkeelle. Talousarviossa esitetään, että kehitysvammaisten asumispalveluissa siirrytään yhden esimiehen malliin eli nykyinen työ- ja päivätoiminnan esimiehen vakanssi muutetaan kehitysvammahuollon esimiehen vakanssiksi. Tehtävän vaativuus kuitenkin lisääntyy muutoksessa, joten nimikemuutos vaikuttaa palkkaan. Muutos toteutuu alkaen. 1 asumispalveluiden esimiehen vakanssin muutos kehitysvammahuollon asumispalveluiden tiiminvastaavan (sairaanhoitaja) vakanssiksi: Kehitysvammahuollon siirtyessä yhden esimiehen malliin on keskeistä taata riittävä lähiesimiestyö eri yksiköissä. Tällä hetkellä kehitysvammahuollon asumispalveluissa työskentelee yksi sairaanhoitaja. Tämä henkilöstöresurssi on riittämätön kahdeksan toimintayksikön lähiesimiestyöhön, joten esitetään vapautuvan asumispalveluiden esimiehen vakanssin muuttamista tiiminvastaavan (sairaanhoitaja) vakanssiksi. Kummallekin tiiminvastaavalle jää neljä ryhmäkotia ja suunnilleen saman verran henkilökuntaa. Muutos vähentää henkilöstökustannuksia kehitysvammahuollossa. Muutos toteutuu alkaen. Sairaanhoitajan vakanssin muutos tiiminvastaavan vakanssiksi: Riittävän lähiesimiestyön takaamiseksi sairaanhoitajan vakanssi tulee muuttaa tiiminvastaavan vakanssiksi. Tällä hetkellä kehitysvammahuollon asumispalveluissa työskentelee yksi sairaanhoitaja. Toinen sairaanhoitaja koulutuksen saanut tiiminvastaava saadaan esimiesvakanssin poistumisen kautta. Kummallekin tiiminvastaavalle jää neljä ryhmäkotia ja suunnilleen saman verran henkilökuntaa. Vakanssin haltija ei vastusta nimikemuutosta. Nimikemuutoksella on palkkavaikutus Työ- ja päivätoiminta, 1 työ- ja päivätoiminnan ohjaajan vakanssin muutos vastaavan ohjaajan vakanssiksi: Työ- ja päivätoiminnan esimiehen vakanssin muuttuessa kehitysvammahuollon esimiehen vakanssiksi on vahvistettava esimiestyötä työ- ja päivätoiminnassa. Tällä hetkellä työ- ja päivätoiminnassa työskentelee yksi vastaava ohjaaja. Riittävän lähiesimiestyön takaamiseksi on toisen vastaavan ohjaajan vakanssi välttämätön Kehitysvammahuolto työ- ja päivätoiminta Vastaavan ohjaajan vakanssin palkkamuutos Tehtävänkuvan muutoksella on vaikutusta olemassa olevan vastaavan ohjaajan palkkaan, koska nykyisellään ohjaajan ja vastaavan ohjaajan palkoissa ei ole eroa. Perustelut muutoin kuin edellä olevassa vastaavan ohjaajan nimikemuutoksessa. Lakkautettavat vakanssit 2018 Hyvinvointipalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut 220 Vanhuspalvelut 2410 Läntinen vanhuspalvelu Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti , että kaupunki luopuu tehostetun palveluasumisen järjestämisestä Koivulehdon palvelutalossa Koivulehdon palvelu-

41 40 talossa työskentelevä kaupungin vakituinen henkilökunta sijoitetaan sosiaali- ja terveystoimessa vapautuviin vakansseihin. Henkilöstölle on keväällä osoitettu uudet toistaiseksi voimassa olevat tehtävät. Tuodaan lakkautettavaksi yksikön 16 vakanssia. 240 Sosiaalityön palvelut 2720 Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityön vahtimestarin vakanssi on jäänyt vapaaksi eläköitymisen seurauksena. Perustoimeentulotuen Kelasiirron takia asiakasmäärät ovat vähentyneet, joten tarvetta vahtimestarille ei välttämättä ole. Etuuskäsittelijän vakanssi on jäänyt eläköitymisen jälkeen täyttämättä. Perustoimeentulotuen Kelasiirron takia asiakasmäärät ovat vähentyneet, joten tarvetta etuuskäsittelijän vakanssille ei ole. (kaupunginjohtajan esityksestä vakanssit siirretty vakanssimuutoksista tähän) Tulkin tehtävä on jäänyt täyttämättä eläköitymisen jälkeen. Tarvittavat tulkkipalvelut on perusteltua ostaa ostopalveluna. (kaupunginjohtajan esityksestä vakanssit siirretty vakanssimuutoksista tähän) 301 Lasten ja nuorten palvelut 3100 Varhaiskasvatus Perhepäivähoitajat ovat joko eläköityneet tai siirtyneet muihin työtehtäviin. Vakanssin uudelleen täytölle ei ole ollut tarvetta. Kaupunkikehityspalvelut 5410 Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut Ravitsemis- ja puhtaanapitopalveluselvitys on kesken, pitkään on toimittu tiukassa taloudellisen seurannassa ja näin ollen vaikeutetussa rekrytoinnissa. Luonnollinen poistuma on Ravussa melko suuri: eläköitymisennuste toteutuu ja henkilökunta vaihtuu mm. perhesyistä (lähiomaisen työpaikka). Kaiken aikaa pyritään kehittämään ja organisoimaan Rapupalveluprosesseja; mm. Lean-menetelmällä ja kaupungin palveluverkkomuutoksia hyödyntäen. Vapautuvia tehtäviä/ vakansseja on jätetty täyttämättä ja lopetettu talousarvion hyväksynnän yhteydessä, vuosien aikana 28 vakanssia. Pyrkien mm. näin järjestämään painoarvoa välttämättömien tehtävien täytölle. Toimintavuoden 2017 aikana on pystytty vähentämään Rapu-palveluprosesseista neljä tehtävää/ vakanssia: päiväkotien puhtaanapidosta kaksi (5422) koulujen puhtaanapidosta yksi (5421) ja monitoimikeittiö Kimarasta ja muista kokopäivänhoitolaitosten keittiöistä + Armfeltin koulukampuksesta yksi kokin tehtävä (5412). Lopetettava toinen päiväkotien laitoshuoltajan tehtävä, vakanssi on entinen Ravun ja varhaiskasvatuksen yhteinen tehtävä, jonka varhaiskasvatus siirsi kokonaan Ravulle 6/ 2016, eikä tehtävään ole budjetoitu määrärahaa vuodelle 2017 laisinkaan. Kokin tehtävä, vakanssi taas on vapautunut ja jätetty täyttämättä jo lomautusvuonna 2013, kys. kokin siirtyessä Kukonkallion hoivakodin valmistuskeittiöstä siirtyessä dieettikokiksi monitoimikeittiö Kimaraan. Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut esittää tehtävät/ vakanssit lopetettavaksi talousarvion 2018 hyväksynnän yhteydessä tarpeettomina, tehokkaiden Rapu -kehittämistoimenpiteiden aikaansaannoksena.

42 41 Kaupunginhallituksen tuloskortti Elinvoima ja työpaikat Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 1. Luo edellytyksiä uusille työpaikoille 1.1. Salo IoT Campuksen käyttöaste kehittyy 30 %:iin / käyttöastetavoite 1.2. Työllisyys paranee ja työpaikkaomavaraisuus kasvaa 1.3. Kehittyvät kunnan vastuulla olevan työvoima- ja yrityspalvelut / uudet Salon kasvupalvelut, valmisteltu kasvupalvelu-uudistuksen aikataulussa Kehittämis-, elinkeino- ja työllisyyspalve- vuokrattuna Salo IoT % tiloista on lujen sekä Yrityssalon Park Oy:n määrittämässä tavoiteaikatau- kehittämis-, markkinointi- ja invest in -toiminta edistävät Salo IoT den 2018 lopussa. lussa, viimeistään vuo- Park Oy:n liiketoimintaa Invest-in toiminta /Osaamiskeskittymän toteuttaminen Aktiivinen osallistuminen maakunnan kasvupalvelujen valmisteluun Kuukausittaiset työttömyysluvut parempia kuin edellisen vuoden vastaavat. Raportoidaan myös Invest In toiminnan kautta tulleet työpaikat Salon kaupungin edustus on mukana kaikissa keskeisissä valmisteluryhmissä ja edistää kaupungin tavoitteita valmistelussa Tilojen kysyntä ei kehitys suotuisasti tai tilat eivät ominaisuuksiltaan vastaa kysyntää Salon toiminnasta riippumattomat tekijät vaikuttavat negatiivisesti toimintaympäristö ei vastaa yritysten tarpeisiin Salo ja sijoittuvat yritykset eivät kohtaa Palkkatukea ei kunnalle tule Ei päästä mukaan valmisteluun tai kaupungin ääntä ei kuunnella. Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku 3 x 2 = 6 Kaupunkikehitysjohtaja 2 x 2=4 Kaupunkikehitysjohtaja 2 x 2=4 Kaupunkikehitysjohtaja 3 x 2=6 Kaupunkikehitysjohtaja 3 x 2=6 Kaupunkikehitysjohtaja 3 x 1 = 3 Kaupunkikehitysjohtaja

43 42 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 2. Vahvistaa ja monipuolistaa salolaista osaamista 1.4. Mahdollistava infra Yritysten ja asukkaiden tarpeisiin sopiva perusrakenne valmiina 1.5. Nuorten syrjäytymisen vähentäminen, katkeamattomat palveluketjut, jotka tukevat nuorten kouluttautumista ja työllistymistä Yhteishanke SSKKY:n ja yritysten kanssa sekä täydennyskoulutus työllistämistä koskien metallialan työvoimavajeen lieventämiseksi Monialainen yhteistyö nivelvaiheet huomioiden Täydennyskoulutukset Luovutettavissa olevia tontteja 2 v, kaavoitettuja tontteja 5 v ja raakamaata 10 v tarvetta vastaava määrä Etsivän nuorisotyön asiakkuuksien määrä. Työllistyneiden ja koulutukseen siirtyneiden määrä Edistetään täydennyskoulusta niin, että yksikään sijoittuminen tai yrityksen kehittämishanke ei kariudu osaamisen puutteeseen. Raportoidaan koulutuksista Kysyntä kasvaa, mutta kaupunki ei reagoi asiaan riittävästi Olemassa oleva infra ei vastaa tarpeisiin. Kysyntä kasvaa, mutta kaupunki ei reagoi asiaan riittävästi. Toimenpiteet: Aktiivinen palautteenseuranta ja toimintaympäristön kehittäminen ja muuttaminen. Ennakoiva kaavoitus ja raakamaan hankinta. Kaupunkisuunnittelulautakunta Nuorten löytyminen ja motivointi Osaaminen ei vastaa tarpeita. Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku 3 x 1=3 Kaupunkikehityslautakunta 2 x 2 = 6 Kaupunkikehityslautakunta 2x2=4 Opetuslautakunta, Sosiaali- ja terveyslautakunta 2 x 2 = 4 Kaupunkikehitysjohtaja

44 43 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 3. Toimii vahvana kumppanina yrityksille ja muille toimijoille 2.2. Korkeakoulut ja yliopistot Salon elinvoiman koulujen kanssa Yhteistyö korkea- edistäjänä / koulutustarjonta, opinnäytetyöt ja tutkimushankkeet 2.3. AMK-toiminta IoT Campukselle / Koulutusviennin aloittaminen Salossa 3.1. Tuotekehitysyhteistyö ja kokeiluhankkeet 3.2. Hyvä yrittäjyysilmapiiri Turun Yliopiston ja AMK:n kehittämän koulutusviennin myynnin edistäminen ja opiskelijoille suotuisien olosuhteiden luominen Tuotekehitysyhteistyö ja kokeiluhankkeet, kokeilun tuotteistaminen Joustavat ja nopeat lupapalvelut, vetovoimainen kaavoitus ja tarpeellinen infra, myönteinen palveluasenne ja johdonmukainen päätöksenteko Yhteistyöhankkeet oppilaitosten nalla tarjottavat palvelut Paikkakun- kanssa, kaupungille tehtävät opinnäytetyöt. Yh- vähenevät merkittävästi teistyökumppaneina mm. Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Aalto yliopisto ja Salon seudun koulutuskuntayhtymä Koulutusvientiin liittyvä opetus alkaa Salossa vuoden 2018 aikana Tuotekehityshankkeita jatkuvasti käynnissä Kaupungin saamat arviot kyselyissä paranevat aiemmista Koulutusvientiin ei löydetä asiakkaita Ei ole resursseja Paikallinen toimintaympäristö ei kiinnosta Voimavarojen hajaantuminen Kaupungin taloudellinen tilanne estää riittävät resurssit Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku 3 x 2=6 Kaupunkikehitysjohtaja 3 x 2 = 6 Kaupunkikehitysjohtaja 3 x 2=6 Kaupunkikehitysjohtaja 1 X 2= 2 Kaupunkikehitysjohtaja 1 X 2= 2 Kaupunkikehitysjohtaja 3 x 1 = 3 Kaupunginhallitus

45 44 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 4. Viestii ja markkinoi rohkeasti Saloa 3.3. Palvelujen ja hankintojen monipuolistaminen 4.1. Kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten sijoittuminen Saloon aktiivisten myyntitoimien seurauksena 4.2. Pendelöintiedellytyksiä parannetaan Palvelustrategia ja hankintapoliittinen ohjelma Riittävä resursointi Salon suunniteltuun ja dokumentoituun myymiseen kv. yrityksille Kartoitetaan esteet / puoltavat tekijät Salossa asumiselle, vaikka työpaikka olisi muualla ja poistetaan esteet Palvelustrategia vahvistettu valtuustokauden aikana ja hankintapoliittinen ohjelma laadittu v aikana Kv-yrityksiin kohdistuvien myyntihankkeiden määrä ja dokumentointi Toteutetaan suora katuyhteys Tupurista mt 110:lle kesään 2018 mennessä Joustava ja myönteinen asenne ei ulotu kattavasti organisaatiossa Päätöksenteossa ratkaisevat muut kuin strategian mukaiset intressit Palvelustrategian laatimiseen ei ole resursseja tai osaamista Päätöksenteossa ratkaisevat muut kuin strategian mukaiset intressit Kaupungin taloudellinen tilanne estää riittävät resurssit Taloudellinen tilanne ei salli investointia. Toimenpide: Toimitaan kestävän talouden periaatteiden mukaisesti ja turvataan tavoitteen kannalta keskeiset resurssit. Kaupunkisuunnittelulautakunta Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku 2 x 2 = 4 Kaupunginhallitus 2 x 2 = 4 Kaupunginhallitus 2 x 2 = 4 Kaupunginhallitus 2 x 2 = 4 Kaupunginhallitus 2 x 2 = 4 Kaupunginhallitus 3 x 1 = 3 Kaupunkikehityslautakunta

46 45 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) Uudistuvat palvelut ja kuntalaisten hyvinvointi Selvitetään kaupungin mahdollisuudet edistää muualla työssäkäyvien pendelöintiä Salosta (ns. pendelöintipassi tai palveluseteli). Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku Priorisoidaan toimenpiteet väärin. Edistämistoimet pysähtyvät kaupungin toimivallan ulkopuolisiin esteisiin. Toimenpiteet: Tarkastellaan ilmiöitä mahdollisimman laajasti ja eri näkökulmista. Myötävaikutetaan oman toimivallan ulkopuolella olevien esteiden poistamiseen proaktiivisella vaikuttamisella. Kaupunkisuunnittelulautakunta. 2 x 2 = 4 Kaupunkikehityslautakunta Edistämistoimet pysähtyvät kaupungin toimivallan ulkopuolisiin esteisiin. 2 x 2 = 4 Kaupunkikehityslautakunta Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 1. Edistää palveluratkaisuilla kuntalaisten hyvinvointia ja alueen vetovoimaa 1.1. Palvelut sisällöllisesti ja laadullisesti nykyvaatimusten ja kokonaisedun mukaisia Soten yhteinen laatujärjestelmä Palvelualueiden toteutuneet auditoinnit / sosiaali- ja terveys- ja vanhuspalveluilla on voimassa oleva laaduntunnus, SHQS-laatusertifikaatti Henkilöstöresurssit ja vaihtuvuus. Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku 1x2=2 Sosiaali- ja terveyslautakunta

47 46 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 1.2. Salon kaupunki on Yhteisöllisten toimintamallien kehittämi- lapsiperheille terveellinen ja turvallinen kasvuympäristö kehitysyhteisöjen kesnen lasten ja nuorten ken (varhaiskasvatus, koulut, nuorisopalvelut, kolmas sektori) 1.3. Asiakkaiden tarpeita vastaavat palvelut Asiakaslähtöinen palvelusuunnittelu Perhekeskus-toimintamallin toteuttaminen ja jalkauttaminen, ehkäisevien palveluiden vanhemmuuden tuen jatkuva vahvistaminen Salon sairaalan tulevaisuus toimintakykyisenä, päivystävänä maakunnan kakkossairaalana varmistetaan yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa Organisoidaan uudelleen sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden rakennetta(perheet/aikuiset, työttömät, vanhukset) Perheiden sekä lasten ja nuorten osallistaminen osana päätöksenteon valmistelua Lähiliikuntapaikkainvestointien toteuttaminen Perhekeskusmallin mukainen toiminta on käynnistynyt. Perheiden tukemiseen järjestettyjen tilaisuuksien määrä Valmisteltu toimintastrategia ja tilojen saneeraussuunnitelma SHL asiakkaiden määrä / LS asiakkaiden määrä uuden rakenteen mukainen toiminta käynnistyy vuonna Osallistavan mallin luominen/palvelumuotoilu Lapsivaikutusten arviointimenetelmä aktiivisessa käytössä Ei saada hankkeeseen valtionavustusta Toimijoilla ei ole oman perustyön vaateiden takia mahdollista sitoutua riittävästi uuteen toimintatapaan Päätöksenteon pitkittyminen, johtaa palvelurakenteen kehittämisen pysähtymiseen ja erikoissairaanhoidon kustannuskasvun jyrkkenemiseen Henkilöstöresurssit ja henkilöstön vaihtuvuus Asenteet, henkilöresurssi Asenteet, henkilöresurssi Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku 2x1=2 Opetuslautakunta, Vapaaaikalautakunta 1x3=3 Sosiaali- ja terveyslautakunta 2x2=4 Sosiaali- ja terveyslautakunta 1x2=2 Sosiaali- ja terveyslautakunta 2 x 3 = 6 Opetuslautakunta, Sosiaali- ja terveyslautakunta 2 X 3 = 6 Sosiaali- ja terveyslautakunta, Opetuslautakunta

48 47 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 1.5. Maakuntauudistuksen jälkeisen kunnan suunnittelu on toteutettu järjestämislain mahdollistamassa aikataulussa 1.6. Kuntarajoista riippumattomat palvelut digitalisaatiota hyödyntäen Paljon palveluita käyttävien voimassa oleva hoitosuunnitelma laadittu yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa Jatketaan uuden kunnan suunnittelua (henkilöstöorganisaatio) ja osallistutaan maakuntauudistusta valmisteleviin työryhmien työskentelyyn Ravitsemis-ja puhtaanapitopalveluiden sekä kiinteistöhuoltopalveluiden tuottamistavat selvitetään Sote-kiinteistöjen osalta varaudutaan uudistukseen Asiakaslähtöisen palveluprosessien digitalisointi Hoitosuunnitelma laadittu 50 %:lle paljon palveluita käyttävistä Salo 2021 hankkeen tulokset ja maakuntauudistusta valmistelevien työryhmien tulokset Jatketaan selvitystyötä kaikki vaihtoehdot huomioiden sote- ja maakuntauudistuksen tukipalveluja koskevan sisällön selvittyä Sote kiinteistöt ja toimipaikat on selvitetty Digitalisaatioon liittyvien uudistusten toteutuminen Henkilökunnan saatavuus. Ei saada kaikkia suunnitelmia laadituksi Valmistelutyön resurssit eivät riitä Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku 1x2=2 Sosiaali- ja terveyslautakunta 1 x 2=2 Kaupunginhallitus Tavoiteltuja 3 x 2 = 6 Kaupunkikehityslautakunta vaikutuksia ei saavuteta Kiinteistökustannukset eivät kaikilta osin siirry maakunnalle Uudistustyöhön vaaditun resurssin riittävyys. 2 x 2 = 4 Kaupunginhallitus 2x2=4 Kaupunginhallitus

49 48 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 2. Uudistaa ennakkoluulottomasti ja rohkeasti palveluja ja toimintatapoja 1.7. Osaava hallinto ja laadukas tiedonhallinta edistävät palveluiden järjestämistä tehokkaasti ja luotettavasti Palvelut ovat sisällöllisesti ja laadullisesti nykyvaatimusten mukaisia ja kokonaisedun mukaisia 2.2. Asukkaiden aktiivisuus oman yhteisön kehittämiseksi lisääntyy Varmistetaan tiedon löytyminen, eheys, tietoturva ja hyvän hallinnon periaatteiden toteutuminen koulutuksella ja ohjeistuksella. Varmistetaan että käytettävät ohjelmistot mahdollistavat tavoitteen toteutumisen Optimaalinen koulu - ja terveysasemaverkko Poikkihallinnollinen yhteistyö tukee itsestä huolehtimista Asiakaspalaute, tietoturva- ja tietosuojatyön tulokset Aktiviteetit, toimenpiteet ja seuranta - tarvittavat päätökset palveluverkon tiivistämisestä / Vertailuarvioinnit Aktiviteetit, toimenpiteet ja seuranta / Yhteistapahtumat ja käynnistetyt hankkeet Henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden osaaminen ja asenne sekä järjestelmien toimivuus. Varmistetaan osaaminen ja asenne koulutuksella. Järjestelmiltä vaaditaan ominaisuuksia, jotka mahdollistavat tavoitteen toteutumisen Sisäilmaongelmien yleinen ilmeneminen vaikuttaa terveysasemien toimintaan. Sisäilmatyöryhmän toiminta on aktiivista ja mittauksia meneillään. Henkilöstörekrytoinnin onnistuminen on terveysasemien toimivuuden kannalta keskeistä. Aktiivinen rekrytointi Riittämätön resurssointi Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku 2x2=4 Palvelupäälliköt, Tietohallintopäällikkö, Tietosuojavastaava 2x2=4 Sosiaali- ja terveyslautakunta, Opetuslautakunta 1 x 2 = 2 Kaupunginhallitus

50 49 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 2.3. Eri ryhmille kohennettu ennaltaehkäiseviä palveluista ylläpidetään ja kehitetään 2.4. Kolmannen sektorin ja yksityisen palvelutuotannon osuus palveluiden tuottamisessa kasvaa Kohderyhmien tavoittaminen, kohderyhmien kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen ja terveyden edistäminen mm. liikuntaneuvonnan, kohdennetun kurssitarjonnan, markkinoinnin avulla Lisää terveyttä edistäviä ryhmiä / yhteistyö 3. sektorin kanssa, digitalisaation suomien mahdollisuuksien hyödyntäminen Lasten ja nuorten ylipainon vähentäminen hallintorajat ylittävällä yhteistyöllä Käynnistetään valmistelutyö yhdistysten kanssa palveluiden tuottamisen työnjaosta. Yksityisen palvelutuotannon kartoitus Toteutuneiden ryhmien määrä ja osallistujien määrä. Hanketyö Toteutuneiden ryhmien määrä, osallistujien määrä, verkkopohjaisten kurssien määrä. Yhteistyöyhdistysten määrä palvelujen tuottamisessa Nuorten tavoittaminen Lataa liikettä - ohjelman avulla, perheiden liikuntaneuvonnan käynnistäminen, Ilo kasvaa liikkuen sekä Liikkuva koulu -ohjelmien kautta Valmistelutyön käynnistäminen, päätökset ja raportointi. Tavoitetasona säilyttävät palvelut kustannustehokkaasti. / Toteutuneet muutokset Ei onnistuta tavoittamaan kohderyhmiä, resurssien vähäisyys Ei onnistuta tavoittamaan kohderyhmiä, resurssien vähäisyys, kolmannen sektorin resurssit ja mahdollisuus pitkäjänteiseen yhteistyöhön Oikean kohderyhmän tavoittaminen Palvelutuotantoon sopivien palvelutuottajien saatavuus. Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku 2 x 2 = 4 Vapaa-aikalautakunta 2 x 2 = 4 Vapaa-aikalautakunta 2 x 4 = 8 Opetuslautakunta, Vapaaaikalautakunta, Sosiaali- ja terveyslautakunta 2x1=2 Kaupunginhallitus

51 50 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 3. Edistää kuntalaisten ja henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia 2.5. Asiakkaan valinnanmahdollisuuksien lisääminen varhaiskasvatuksessa. Yksityisen varhaiskasvatuksen määrän lisääminen Toimintaympäristön digitalisaatio. Asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien digitalisointi Asukkaiden aktiivisuus oman yhteisön kehittämiseksi lisääntyy 3.2. Muutokset toteutuvat kaupungin koordinoimana 3.3. Ennakoiva sisäinen ja ulkoinen viestintä suunnitteilla olevista asioista tehostuu (ml. Some) Varhaiskasvatuksen palvelutuotannon uudelleen järjestelyt IP-toimintaprosessin sähköistäminen Asiakas- ja potilastietojen mobiilikirjaus Osallisuutta tukeva sisäinen ja ulkoinen viestintä - Lean-toiminnan laajaalainen hyödyntäminen / Kokeiluhankkeita joissa asukkaat osallistuvat palvelun suunnitteluun Kokeiluhankkeet toteutetaan kaupungin koordinoimana Kehitetään tietoon perustuvaa viestintää ja otetaan asteittain käyttöön kaupungin Some-viestintä Vuonna 2018 hoitopaikoista 20 % on yksityisiä Sähköistetty IPprosessi Järjestelmät otettu käyttöön Toteutuneet lean- ja kehittämishankkeet / Yhteistapahtumat ja käynnistetyt hankkeet Hankkeiden lukumäärä Luodaan toimintatapa kaupungin sosiaalisen median viestintään / Viestintämittaukset Asiakkaat eivät siirry käyttämään palveluseteliä Henkilöresurssien vähäisyys, järjestelmien toimivuus Järjestelmiä ei saada käyttöön Lean-toimintaan liittyvä osaaminen poistuu / resurssit vähenevät selkeästi Vastuu poikkihallinnollisten hankkeiden toteuttamisesta epäselvä. Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku 2 x 2 = 4 Opetuslautakunta 2 x 3 = 6 Lasten ja nuorten palveluiden johtaja 2 x 1 = 2 Vanhuspalveluiden johtaja, Terveyspalveluiden johtaja 2 x 2=4 Kaupunginhallitus 1 x 2 = 2 Kaupunginhallitus Viestinnän ja markkinoinnin henkilöresurssien väheneminen. Some-viestinnän yleiset riskitekijät. 2x2=4 Viestintäpäällikkö

52 51 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) Sosiaalisen median hyödyntäminen hyvinvointipalveluissa Sosiaalisen median ohjeen laatiminen ja sosiaalisen median koulutukset + viikoittaiset julkaisut Henkilöstöresurssin puute ja asenteet Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku 1 X 2 = 2 Sosiaalipalveluiden johtaja, Vanhuspalveluiden johtaja, Terveyspalveluiden johtaja, Lasten ja nuorten palveluiden johtaja, Vapaaaikapalveluiden johtaja Vakavarainen talous Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 1. Tasapainottaa vastuullisesti talouttaan niin, että arviointimenetelmän kriteerit eivät täyty 1.1. Tavoitteena on tasapainottaa talous suunnitelmakaudella siten, että taseen yli-/alijäämä tili on pysyvästi positiivinen Kaupungin vuosikatteella katetaan mahdollisimman suuri osa investoinneista Palvelut mitoitetaan kunnan kantokyvyn mukaan Vuoden 2018 talousarvion vuosikate ja tilikauden tulos Investointisuunnitelma laaditaan kunnan talousarvion investoin Vuoden 2018 talouden kantokyky huomioidentiohjelman nettoinvestoinnit Tulorahoituksen lähtökohdat muuttu- 3x2 = 6 vat merkittävästi. Elinkeino- ja työllistämistoimenpiteisiin panostaminen Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku Kaupunginhallitus Ennalta arvaamattomat investoinnit (esim. sisäilmaongelmia) Infrastruktuurin korjausvelan kartoittaminen ja suunnitelmallinen toteuttaminen 2 x 2 = 4 Kaupunginhallitus

53 52 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 1.3. Kunnallisveroprosentti on enintään maan keskiarvon suuruinen pitkällä tähtäimellä. Kiinteistöveroprosentit maksimissaan vaihteluvälin puolivälissä Tiukka budjettikuri, jolla vältetään lisämäärärahojen tarve Tilikauden ylijäämä / konsernitaseen ylijäämä säilyy positiivisena 1.6. Velkaa/asukas Konsernin velka alle maan keskimääräisen Elinvoimaan ja työpaikkoihin liittyvät toimenpiteet asukaskohtaisen verotulon nostamiseksi Seuranta ja raportointi Talouden sopeuttamistoimien jatkaminen. Omistajaohjauksen tehostaminen Investoinnit rahoitetaan pääsääntöisesti omarahoitteisesti Veroprosentti 20,75 % Kiinteistöveroprosentit: Yleinen 1,03 % (0,93-1,80) Vakituinen asuminen 0,55 (0,41-0,90) Vapaa-ajan asunto 1,30 % (max 1 % yli vakituisen) Rakentamaton rakennuspaikka 3,0 % (2,0-6,0) Voimalaitos 2,00 % (max 3,10 %) Kuukausiraportin tunnusluvut Konsernitase Yli- /alijäämätili on positiivinen Konsernitase Velka/asukas alle maan keskimääräisen Ennakoitua heikompi verotulokertymä Palvelurakenteen sopeuttaminen taloustilanteeseen Sopeuttamistoimien taloudelliset vaikutukset eivät ole riittäviä tai toteutuvat liian hitaasti. Seuranta ja reagointi Konserniohjeen määrittelemä omistajaohjaus ei toteudu. Konserniohjeen jalkauttaminen ja vastuutahon nimeäminen Budjetoitua suuremmat investoinnit. Riittävä suunnittelu, seuranta ja vaihtoehtoisten rahoitusratkaisujen selvittäminen. Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku 3 x 2 = 6 Kaupunginhallitus 3 x 2 =6 Kaupunginhallitus 3 x 2 = 6 Kaupunginhallitus 1 x 2 = 2 Kaupunginhallitus 1 x 1 = 1 Kaupunginhallitus

54 53 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 2. Edistää kustannustehokkuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta 1.7. Suhteellinen velkaantuneisuus konsernitaseesta on alle 50 % Toimintatuottojen lisääminen 2.1. Optimaalinen palveluketju talouden, toiminnan ja kokonaisedun näkökulmasta sekä uudistuneet toimintatavat Käyttötalouden ja investointien rahavirta on positiivinen Konsernitase Suhteellinen velkaantuneisuus ei heikkene Maksuihin ja taksoihin vähintään indeksijen osuus toimintaku Asiakasmaksukorotukset ja asiakasmakuasetusten huomioiluistaminen Mm. uuden oppimisympäristön edellyttäden 2018 aikana Muutokset vuomät tilaratkaisut tehdään ja tuotetaan vapaa-ajanpalvelut kustannustehokkaasti Jatkuva keskeisten hoito- ja palveluketjujen tarkastelu Kohdennetut palveluketjut on tarkistettu Tulopohjan pettäminen. Seuranta ja korjaavat toimenpiteet budjettivuoden aikana. Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku 2 x 1 = 2 Kaupunginhallitus Ei tehdä tarvittavia korotuspäätöksiä. Asioiden tuominen käsittelyyn. 2 x 2 = 4 Kaupunginhallitus Palvelutuotanto ei ole kustannustehokasta Avainhenkilöiden aikapula. 2 x 2 = 4 Sosiaali- ja terveyslautakunta, Opetuslautakunta, Tekninen lautakunta, Apulaiskaupunginjohtaja, Talousjohtaja, Kaupunkikehitysjohtaja 2 x 2 = 4 Sosiaali- ja terveyslautakunta, Opetuslautakunta, Tekninen lautakunta, Apulaiskaupunginjohtaja, Talousjohtaja, Kaupunkikehitysjohtaja

55 54 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 3. Hallintorajat ylittävä tilojen yhteiskäyttö 2.2. Kustannustehokas palvelutuotanto varhaiskasvatuksessa. Hoitopaikkojen optimaalinen käyttö Tilat ovat tehokkaassa ja monipuolisessa käytössä muovautuen eri käyttäjien ja kuntalaisten tarpeisiin Yhteistyön kehittäminen kolmannen sektorin, kaupungin oman organisaation ja yksityisen sektorin kanssa. Oman toiminnan kehittäminen Laadukkaiden palveluiden tuottaminen ja kehittäminen vertailukuntien resurssien tasolla Uudistusten hallittu ja ripeä täytäntöönpano, keskitetty ja tehokas palveluohjaus Jatketaan tyhjien tilojen aktiivista myyntiä ja markkinointia. Parannetaan käytössä olevien tilojen kustannustehokkuutta minimoimalla käytössä olevat tilat ja energiatehokkuutta parantamalla Tilojen poikkihallinnollinen yhteissuunnittelu, tilojen avaaminen alueen asukkaiden käyttöön Nettokustannukset keskisuurten kuntien kustannusvertailun keskitasoa Nettokustannukset vertailukuntien keskitasoa Täyttöaste 98 %. Päivähoitopaikan hinta vertailukuntien tasoa Käytössä olevat neliöt Käyttökustannukset / neliö laskevat Uudet tilaratkaisut, tilojen määrän ja käyttöasteen kartoitus, uusien palvelutarpeiden mahdollistaminen Toimintaympäristön ulkopuoliset tekijät Liian vähän resursseja kehittämistyöhön, huonoin tilanne kulttuuripalveluissa Asiakkaan hoitomatkan piteneminen Tilojen käytön aktiivinen arviointi Asenteet, yhteistyön puuttuminen Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku 2x 2 =4 Sosiaali- ja terveyslautakunta, Apulaiskaupunginjohtaja, Talousjohtaja 2x2=4 Opetuslautakunta, Vapaaaikalautakunta 1x2= 2 Opetuslautakunta 2 x 1 = 2 Kaupunkikehitysjohtaja 2 x 2 = 4 Kaupunkikehitysjohtaja

56 55 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 4. Uudistaa toimintaansa ennakoimalla ja tiedolla 3.2. Jatketaan lean - hanketta tavoitteena oman toiminnan jatkuva parantaminen Parannetaan päätöksenteon tiedon tasoa ennakkoarvioinneilla ja parantamalla vertailutiedon tasoa 4.2. Uusien taloudenohjauksen ja henkilöstöhallinnon ohjelmistojen tehokas hyödyntäminen johdon raportoinnissa Avoimen datan tehokkaampi hyödyntäminen päätöksenteon tukena Lean-hankkeen tulokset ja seuranta Ennakkoarviointilomakkeen käyttö, toimenpiteiden käynnistäminen ja raportointi Varataan riittävät resurssit raportoinnin kehitystyötä varten Asian eteneminen Avoimen datan käyttöliittymine rakentaminen talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmiin sekä tiedon hyödyntäminen raportoinnissa Hankkeiden lukumäärä ja tulosten arviointi Ennakkoarviointien lukumäärä (yrva, heva, suvaus) Raporttien lukumäärä Avoimen datan käyttöliittymät Lean hankkeiden havaintojen jalkauttaminen jää kesken. Vastuuttaminen ja seuranta Lähtötietojen oikeellisuus, arvioinnin laajuus ja ennakkoarviointien tekeminen Toimintamallin luominen Käyttöönoton viivästyminen Projektisuunnitelman tarkka seuranta Tietojärjestelmien tekninen yhteensopivuus ja konversioiden onnistuminen. Projektisuunnitelman tarkka seuranta ja tietojen oikeellisuuden varmentaminen Riittävän ajantasaisen tiedon puute Automaattinen tietojen siirto uusiin käyttöön otettavaan raportointijärjestelmään. Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku 2 x 2 = 4 Kehityspäällikkö 2 x 2 =4 Talousjohtaja, Kehityspäällikkö 3 x 2 = 6 Talousjohtaja, Henkilöstöpäällikkö 3 x 2 = 6 Talousjohtaja, Henkilöstöpäällikkö 1 x 1 = 1 Talousjohtaja, Henkilöstöpäällikkö

57 56 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 4.4. Palvelujen, hankkeiden, tietojärjestelmien ja prosessien kokonaisarkkitehtuurilähtöinen kehittäminen. Johtaminen ja osaava henkilöstö Laaditaan kasvatus- ja opetuspalveluitearkkitehtuurikuvaus Laadittu tavoiden tavoitearkkitehtuurikuvaus Asenteet, yhteistyön puuttuminen, järjestelmien yhteen toimivuus Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 1. Varmistaa strategisen ja ennakoivan johtamisen sekä päätöksenteon 1.1. Päätöksentekoa ja henkilöstön toimintaa ohjaavat selkeät strategiset linjaukset 1.2. Johtamisessa selkeä työnjako luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kesken Henkilöstöohjelman toteuttaminen ja Salo 2021 hankkeen tuottama henkilöstösuunnitelma Hallintosäätö. Pelisäännöistä sopiminen Arviointi ja Salo 2021 hanke Toimivalta on määritelty selkeästi hallintosäännössä Työjaosta on sovittu poliittisen ja virkamiesjohdon kesken Ohjelman heikko ohjausvaikutus Maakuntauudistuksen epäselvyys Kokonaisuuden hallinta ei toteudu hallintosäännössä. -> Valmennus Sovittuun työjakoon ei sitouduta. - > Valmennus. Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku 2x2=4 Lasten ja nuorten palveluiden johtaja Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku 2 x 2 = 4 Palvelupäälliköt, Henkilöstöpäällikkö, Kaupungin lakimies, Kehityspäällikkö 3 x 3 = 9 Palvelupäälliköt, Henkilöstöpäällikkö, Kaupungin lakimies, Kehityspäällikkö 2 x 1 = 2 Kaupunginhallitus, Kaupunginjohtaja 2 x 1 = 2 Kaupunginhallitus, Kaupunginjohtaja

58 57 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 2. Mahdollistaa innostavan ja vaikuttavan esimiestyöskentelyn 1.3. Tietoinen luottamuksen rakentaminen ja vuorovaikutuksen lisääminen keskeisissä asioissa 2.1. Esimiestyö on tasalaatuista ja laadukasta Oikea-aikainen ja oikeansisältöinen sisäinen ja ulkoinen viestintä Esimiesten valmennus- ja kehittämisohjelman jatkaminen sekä arviointijärjestelmän käyttöönotto Rehtoreiden koulutusohjelman toteuttaminen jaetun johtajuuden vahvistamiseksi Arviointi Sitoutuminen yhteisiin pelisääntöihin Esimiesten koulutuspäiviin osallistumisaste vähintään 80 %. Esimiestyön arviointi toteutuu vähintään 80 %:sesti Rehtoreiden oppimispäiväkirjat, johtamisen pedagoginen e- käsikirja Esimiehet eivät osallistu tilaisuuksiin -> markkinointi Tilaisuuksien sisältö ei vastaa osallistujien odotuksia ja tarpeita, jolloin hyvä tarkoitus kääntyy itseään vastaan -> palautteeseen reagoiminen Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku 1 x 3 = 4 Kaupunginhallitus, Kaupunginjohtaja 2 x 2 = 4 Henkilöstöpäällikkö 1 x 2 = 2 Henkilöstöpäällikkö Arviointijärjestelmä ei toimi suunnitellusti -> järjestelmän selkeys 1 x 2 = 2 Henkilöstöpäällikkö Henkilöstöresurssin vähäisyys. Leikkaukset talousarvioon, jotka vähentävät ydintoiminnan resurssia ja Oppiva Salo -kehittämisohjelman toteutumista. 2 x 3 = 6 Lasten ja nuorten palveluiden johtaja

59 58 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 2.2. Johtamista ja esimiestyötä tukeva työnjako Parempien mahdollisuuksien luominen esimiehille toteuttaa tietoista työhyvinvointijohtamista Tukipalveluiden tunnistaminen ja täysimääräinen hyödyntäminen Esimiesten arvioinnissa 80 %:sesti työhyvinvoinnin johtamisen käytännöt ovat hyviä Tukipalvelut tiedostetaan sisäisessä asiakaskyselyssä 80 %:sesti Esimiehet kokevat, että heiltä vaaditaan liikaa -> tiedottaminen, pyritään tarjoamaan apua henkilöstöhallinnon rutiineissa / haasteellisissa johtamistilanteissa Esimiehet eivät ymmärrä, mitä työhyvinvointijohtamisella tarkoitetaan -> tiedottaminen Esimiehet eivät ota vastaan sitä apua, jota heille tarjotaan -> tiedottaminen perusteista Tukipalveluja ei tunneta Tukipalveluja ei haluta käyttää Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku 2 x 2 = 4 Palvelupäälliköt 1 x 2 = 2 Palvelupäälliköt 1 x 2 = 2 Palvelupäälliköt 2 x 2 = 4 Kaupunkikehitysjohtaja, Hallintojohtaja, Talousjohtaja, Henkilöstöpäällikkö 2 x 2 = 4 Kaupunkikehitysjohtaja, Hallintojohtaja, Talousjohtaja, Henkilöstöpäällikkö

60 59 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 3. Tukea ja kannustaa henkilöstön osaamista, hyvinvointia ja aloitteellisuutta 3.1. Osaava, motivoitunut ja toimintatapoja uudistava henkilöstö Esimiesten vastuiden ja valtuuksien sekä tehtäväkuvien selkiinnyttäminen Jokaiselle työntekijälle on määritelty lähiesimies Lakisääteinen koulutussuunnitelma on laadittu ja koulutusseuranta on tehty Esimiestyön tehtävät on määritelty Esimiesten tehtäväkuvaukset on tehty 100 %:sesti Henkilöstökyselyssä kaikki tietävät esimiehensä Niiden työntekijöiden, jotka osallistuvat koulutukseen vähintään 6 tuntia vuoden aikana, osuus on vähintään 92 % Tukipalveluja ei osata käyttää Esimiestyö ja -tehtävät vaihtelevat eri puolilla organisaatiota Tva-tehtäväkuvaukset eivät ole ajan tasalla Lähiesimiestä ei ole määritelty Toimivaltasuhteet eivät ole selviä Koulutussuunnitelmaan ei osata ennakoida riittävästi talousarviovuoden koulutustarpeita -> säännölliset kehityskeskustelut Ammatillisessa osaamisessa on puutteita -> sisäinen benchmarkkaus -> riittävät koulutusmäärärahat Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku 2 x 2 = 4 Kaupunkikehitysjohtaja, Hallintojohtaja, Talousjohtaja, Henkilöstöpäällikkö 3 x 3 = 9 Palvelupäälliköt, Henkilöstöpäällikkö 1 x 1 = 1 Palvelupäälliköt, Henkilöstöpäällikkö 2 x 1 = 2 Palvelupäälliköt 2 x 2 = 4 Palvelupäälliköt 1 x 2 = 2 Palvelupäälliköt, Henkilöstöpäällikkö 2 x 2 = 4 Palvelupäälliköt, Henkilöstöpäällikkö

61 60 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) Opettajien kehittämisohjelman toteuttaminen digitalisaatiota hyödyntäen Säännönmukaisen henkilöstökyselyn luominen Opettajien oppimispäiväkirjat, opettajan pedagoginen e-käsikirja Kysely toteutetaan vuosittain Mahdollisuudet päästä koulutukseen eivät ole tasapuolisia ja yhdenvertaisia -> riittävät koulutusmäärärahat -> asenne, tieto ja ymmärrys koulutuksen tarpeellisuudesta Järjestelmään ei viedä koulutustietoja sovitulla tavalla -> koulutus Uusi henkilöstöhallinnon ohjelma muuttaa totuttuja rutiineja, ja uusien tapojen käyttöönotto ei onnistu - > koulutus, ohjelmien sisäänajo Henkilöstöresurssin vähäisyys. Leikkaukset talousarvioon, jotka vähentävät ydintoiminnan resurssia ja Oppiva Salo -kehittämisohjelman toteutumista Vastaajat eivät näe kyselyä hyödylliseksi -> tiedottaminen Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku 2 x 2 = 4 Palvelupäälliköt, Henkilöstöpäällikkö 1 x 2 = 2 Palvelupäälliköt, Henkilöstöpäällikkö 2 x 2 = 4 Palvelupäälliköt, Henkilöstöpäällikkö 3 x 3 = 9 Lasten ja nuorten palveluiden johtaja 3 x 2 = 6 Henkilöstöpäällikkö

62 61 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) Ohjelmistouudistusten käyttöönoton varmistaminen Jokainen työntekijä käyttää uusia ohjelmia oikein Oppiva Salo -kehittämisohjelman hallittu luista vähintään yksi %:ssa kou- toteuttaminen oppimisympäristön parantamistila muuntojoustava oppimiseksi Vastaajat kokevat kyselyitä olevan liikaa eivätkä vastaa siihen -> pyritään osoittamaan, että vastaamisella on merkitystä Kyselyssä esitettyjä epäkohtia ei pystytä korjaamaan -> tiedon analysointi, systemaattinen käsittely ja tiedon/toimenpiteiden vieminen oikeille tahoille työntekijät ja esimiehet eivät ota ohjelmia käyttöön -> motivointi ja koulutus työntekijät ja esimiehet käyttävät ohjelmia vanhojen periaatteiden mukaisesti -> motivointi ja koulutus työntekijät ja esimiehet käyttävät ohjelmia puutteellisesti -> motivointi ja koulutus Henkilöstöresurssin vähäisyys. Leikkaukset talousarvioon, jotka vähentävät ydintoiminnan resurssia ja Oppiva Salo -kehittämisohjelman toteutumista. Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku 3 x 2 = 6 Henkilöstöpäällikkö 3 x 3 = 9 Henkilöstöpäällikkö 3 x 2 = 6 Palvelupäälliköt, Henkilöstöpäällikkö 3 x 2 = 6 Palvelupäälliköt, Henkilöstöpäällikkö 3 x 2 = 6 Palvelupäälliköt, Henkilöstöpäällikkö 3 x 3 = 9 Lasten ja nuorten palveluiden johtaja

63 62 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 3.2. Paremmat työyhteisötaidot / työyhteisötaitojen kehittyminen 3.3. Työhyvinvoinnin lisääntyminen Sairaspoissaolojen vähentyminen Työyhteisötaidoista kertominen ja niiden toteuttamiseen motivoiminen työyhteisötilaisuuksissa ja muilla mahdollisilla viestintäkeinoilla Työntekijän oman vastuun lisääminen omasta työhyvinvoinnistaan Työyksiköiden tukeminen perustehtävään keskittymisessä Vähintään yksi työyhteisötilaisuus jokaisella palvelualueella / palvelussa Työterveyshuollon raportit Työyksikön perustehtävä on määritelty kaikissa työyksiköissä henkilökunta ei osallistu tilaisuuksiin/eivätkä lue materiaalia -> esimiehille keinot henkilökunnan motivoimiseen -> esimiehet pyrkivät mahdollistamaan henkilökunnalle osallistumisen/aineiston saamisen esimies/henkilökunta kokee, että heitä syyllistetään -> tiedottaminen ja tiedottamistavat työntekijää ei saada ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ->motivointi työntekijät kokevat toiminnan epäoikeudenmukaiseksi tai syyllistäväksi -> tiedottaminen tukea ei osata hyödyntää -> tiedottaminen, motivointi Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku 2 x 2 = 4 Palvelupäälliköt, Henkilöstöpäällikkö 1 x 2 = 2 Palvelupäälliköt, Henkilöstöpäällikkö 3 x 2 = 6 Palvelupäälliköt 2 x 2 = 4 Palvelupäälliköt 1 x 2 = 2 Palvelupäälliköt

64 63 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) Työhyvinvoinnin parantamista tukevien seurantajärjestelmien kehittäminen Personec-ohjelmistoperheen ja johdon raportointiliittymän käyttöprosentti on 100 % vuoden lopussa ohjelmistouudistus ei etene suunnitellulla tavalla -> jatkuva seuranta -> huolehditaan kaupungin omien projektitehtävien hoitamisesta uusien ohjelmistojen käyttöönotto on vaikeaa -> huolellinen koulutussuunnittelu, ohjeistus -> tukihenkilöiden nimeäminen -> riittävä koulutus ohjelmisto ei vastaa oletettuja tarpeita ja toiveita -> loppukäyttäjien ottaminen mukaan suunnitteluun -> käyttäjien sitouttaminen ohjelmiston hyödyntämiseen -> varmistetaan esimiehen näkymän toimivuus Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku 2 x 1 = 2 Talousjohtaja, Henkilöstöpäällikkö 2 x 3 = 6 Talousjohtaja, Henkilöstöpäällikkö 2 x 2 = 4 Talousjohtaja, Henkilöstöpäällikkö

65 64 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, toiminnan painopistealueet ja perustelut Tarkastustoimi Tarkastustoimen kokonaisuus muodostuu ulkoisesta ja sisäisestä tarkastuksesta. Ulkoista tarkastusta toteuttavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja. Tämän lisäksi toimii kaupunginjohtajan alaisuudessa sisäinen tarkastus. Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit Tarkastuslautakunta toteuttaa kuntalaissa säädettyä arviointitehtäväänsä ennakoivalla otteella, tavoitteena vaikuttaa kaupungin toiminnan ja talouden kehittämiseen suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta korostavaksi. Tilinpäätöksen hyväksymisen ja tilintarkastuskertomuksen käsittelyyn liittyvä valmistelu toteutetaan asianmukaisesti lainsäädännön ja viranomaisohjeiden mukaisesti. Kaupungin lakisääteinen tilintarkastus järjestetään ja toteutetaan suunnitelmallisesti. Vuonna 2018 tilintarkastuspalvelu hankitaan BDO Audiator Oy:ltä. Tilintarkastuksen sopimuksen optio päättyy vuoden 2018 lopussa, joten tulevien vuosien tilintarkastuspalveluiden hankinta kilpailutetaan vuoden 2018 aikana. Tarkastuslautakunnan toiminta perustuu arviointitoiminnan jatkuvaan kehittämiseen, tavoitteena tukea kaupungin toimintaprosessien kehittämistä. Riskinä on, että tarkastuslautakunnan vastuulla oleva arviointitoiminta ja ulkoinen valvonta eivät tunnista toiminnassa ja taloudessa olevia olennaisia virheitä ja puutteita, eikä tavoitteiden vastaista toimintaa, mikä osaltaan heijastuu kaupungin toimintaan ja talouteen. Palvelualueen painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut Tarkastuslautakunnan arviointisuunnitelman painopistealueet vuodelle 2018 ovat sosiaalija terveystoimen tavoitteiden toteutumisen arviointi erityisesti terveydenhuollon palveluiden osalta. Tähän liittyen arvioidaan painotetusti kaupungin sote- ja maakuntauudistuksen valmistautumista koskevien toimenpiteiden asianmukaisuutta. Toimikauden ensimmäisen vuoden yhtenä painopistealueena on myös omistajaohjauksen ja konsernivalvonnan toteuttaminen. Toimintamenot muodostuvat tilintarkastuspalvelun ja tarkastuslautakunnan arviointitoiminnan kuluista. Tuloja ei ole. Tarkastuslautakunnan tuloslaskelma 10 TARKASTUSLTK TP 2016 TA+MUUT. LTK 2018 KJ 2018 Ero% 2017 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ,7 PALKAT JA PALKKIOT ,2 HENKILÖSIVUKULUT ### ELÄKEKULUT MUUT HENKILÖSIVU- KULUT ,8 PALVELUJEN OSTOT ,7 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT ,4 MUUT TOIMINTAKULUT ,0

66 65 10 TARKASTUSLTK TP 2016 TA+MUUT. LTK 2018 KJ 2018 Ero% 2017 TOIMINTAKULUT ,1 TOIMINTAKATE ,1 TILIKAUDEN YLI- JÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,1 Tarkastustoimen toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Arviointitoiminta Kokoukset Arviointipäivät Arviointikohteet Lautakunnan kulut /kokous Ostopalvelupäivät Ostopalvelun kulut /päivä Tilintarkastuspalvelu Ostopalveluna hankitut tilintarkastuspäivät Kulut /päivä Tarkastustoimi yhteensä Tuotot Kulut Netto Keskusvaalilautakunta Keskusvaalilautakunnan tuloslaskelma 11 KESKUSVAALILTK TP 2016 TA+MUUT. LTK 2018 KJ 2018 Ero% 2017 TOIMINTATUOTOT MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ,0 PALKAT JA PALKKIOT ,1 HENKILÖSIVUKULUT ,2 ELÄKEKULUT ,9 MUUT HENKILÖSIVU- KULUT ,8 PALVELUJEN OSTOT ,2 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT MUUT TOIMINTAKULUT ,3 TOIMINTAKULUT ,6 TOIMINTAKATE ,6 TILIKAUDEN YLI- JÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,6 Vaalien toimintatiedot

67 66 Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Kunnalliset vaalit Kulut /äänioikeutettu 0,25 2, Tuotot Valtiolliset vaalit Kulut \ äänioikeutettu 9,45 9,44 Tuotot Vaalit yhteensä Tuotot Kulut Netto Äänioikeutettuja Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuuston tuloslaskelma 12 KAUPUNGINVAL- TP 2016 TA+MUUT. LTK 2018 KJ 2018 Ero% TUUSTO 2017 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ,1 PALKAT JA PALKKIOT ,9 HENKILÖSIVUKULUT ,2 ELÄKEKULUT ,6 MUUT HENKILÖSIVU- KULUT ,2 PALVELUJEN OSTOT ,7 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT ,0 MUUT TOIMINTAKULUT ,5 TOIMINTAKULUT ,3 TOIMINTAKATE ,3 TILIKAUDEN YLI- JÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,3 Kaupunginvaltuuston toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ Kaupunginvaltuusto Kokoukset ja seminaarit, pj:n kokoukset Käsitellyt asiat Kulut /asiat /kokous Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut Valtuusto yhteensä Tuotot Kulut Netto Konsernipalvelut

68 67 Sisäinen valvonta Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit Sisäinen tarkastus toimii kaupunginjohtajan alaisuudessa ja toteuttaa omalta osaltaan sisäistä valvontaa. Sisäinen tarkastus toteuttaa tarkastustoimintaa ennalta hyväksytyn vuosisuunnitelman ja erillistoimeksiantojen pohjalta. Sisäisen tarkastuksen vuosisuunnittelussa otetaan huomioon ulkoisen tarkastuksen työohjelma ja toimintasuunnitelma koko kaupungin kattavan kokonaistarkastelun aikaansaamiseksi. Lisäksi sisäinen tarkastus huolehtii tarkastuslautakunnan asioiden valmistelusta ja kokousrutiineista. Tarkastussihteeri toimii tarkastuslautakunnan sihteerinä ja sisäinen tarkastaja osallistuu kokouksiin asiantuntijana. Palvelualueen painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut Hallintopalvelut Sisäinen tarkastuksen vuosisuunnitelmassa kohdennetaan tarkastuksia kaupungin kaikille palvelualueille. Erillistoimeksiantoja toteutetaan tarpeen mukaan. Toimintamenot muodostuvat sisäisen tarkastuksen toimintakuluista. Tuloja ei ole. Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit Keskitetyt hallinto- ja toimistopalvelut Tietohallinto Keskitetyt hallinto- ja toimistopalvelut tuottaa päätöksenteon ja palvelutuotannon asiantuntija- ja tukipalvelut sekä vastaa luottamushenkilöorganisaation toimintaympäristöstä ja organisaation asiakirjahallinnosta. Keskeiset tavoitteet: edistää ja tukea hallinnon ja palveluiden sähköistä toimintatapaa ja laadukasta asiakirjahallintoa. laajentaa sähköisen arkistoinnin käyttöä integroimalla asianhallintajärjestelmä sähköiseen arkistoon huolehtia siitä, että asiakirjahallinto ja siihen liittyvä muu toiminta täyttää EU:n tietosuoja-asetuksen edellyttämät vaatimukset kattava ja sujuva luottamushenkilöorganisaation sähköinen toimintatapa Riskitekijänä ovat henkilöstöresurssien riittävyys ja järjestelmien toimivuuteen liittyvät tekniset ja inhimilliset tekijät. Tietohallinto hankkii kaupungin palvelualueille, konsernipalveluille, liikelaitoksille ja tytäryhtiöille tietoteknisen infrastruktuurin sekä vastaa sen ylläpidosta ja kehittämisestä. Tietohallinto on myös mukana operatiivisten tietojärjestelmien sekä kuntalaisille suunnattujen sähköisten asiointipalveluiden kehittämisessä yhdessä palvelualueiden kanssa. Keskeisimmät tavoitteet: Laadukas ja tarkoituksenmukainen ict-infra Kustannustehokas ja käyttäjien tarpeita vastaava palvelutuotanto Onnistuneet kehittämishankkeet, joilla mahdollistetaan kaupungin avain- ja palveluprosessien tehostamista Merkittävin riskitekijä on henkilöstöresurssien riittävyys.

69 68 Edunvalvonta- ja sosiaaliasiamiespalvelut Edunvalvojien ja sosiaaliasiamiehen asiakkaiden asiat on pystytty hoitamaan asiakasmäärän. kasvusta huolimatta. Toiminnan riskitekijänä on uhka asiakasmäärän huomattavasta ja ennakoimattomasta kasvusta, jolloin voi seurata resurssien riittämättömyys. Maaseutupalvelut Maaseutupalveluiden pääasiallisena tehtävänä on hallinnoida tukijärjestelmää maksajavirastosopimuksen mukaisesti. Keskeinen tavoite on maataloustukien luotettava hallinnointi ja aktiivinen asiakaslähtöinen palvelu. Sähköisten tukihakemusten määrää pyritään kasvattamaan edelleen. Merkittävän riskin asiakaspalvelussa ja hallinnossa muodostavat tukiehtojen yksityiskohtaisuus sekä asian käsittelyä ja aikataulutusta haittaavat tukisovelluksen kehitystyön viivästykset. Lomituspalvelut Lomituspalvelut tuottaa vuosilomalain mukaiset maatalousyrittäjien lomituspalvelut. Tavoite on tuottaa palvelut laadukkaasti siten, että valtiolta saatava hallintoraha riittää kattamaan hallinnon kustannukset. Lomituspalvelujen saamisen ehtoja tiukentanut lainsäädäntö ja tilojen määrän väheneminen vähensi resurssitarvetta. Henkilöstöä irtisanottiin ja osaaikaistettiin. Riskinä on palvelutarpeen ajoittainen kasvu ja vaihtelu ja kyky vastata palvelukysyntään pienemmin resurssein. Palvelualueen painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut Keskitetyt hallinto- ja toimistopalvelut Tietohallinto Painopistealueena on hallinnon sähköisten toimintatapojen ja laadukkaan asiakirjahallinnon edistäminen ja sitä kautta tapahtuva tuottavuuden lisäys. Sähköisen arkistoinnin osalta painopisteenä on toteuttaa asianhallintajärjestelmän integrointi arkistojärjestelmään. Kustannukset ovat pääasiassa henkilöstökustannuksia ja palveluiden ostosta muodostuvia kustannuksia. Palveluiden ostojen suurin kuluerä ovat ICT-palvelut. Tuotot muodostuvat pääosin sisäisesti laskutettavista palvelujen maksuista. Painopistealueet ovat: Uusien puhe- ja viestintäpalveluiden käyttöönotto Tietoliikennepalveluiden uudistaminen Tietoturvallisuuden kehittäminen Kokonaisarkkitehtuurityön laajentaminen Edunvalvonta- ja sosiaaliasiamiespalvelut Painopisteenä on laadukas ja virheetön asiakaspalvelu. Kustannukset muodostuvat pääasiassa henkilöstökustannuksista. Edunvalvonnan tulot ovat edelleen menoja suuremmat. Maaseutupalvelut Painopisteenä on lainsäädännön mukainen, hyvä asianhallinta, laadukas asiakaspalvelu joka pitää sisällään tehokkaan tiedotuksen ja lainsäädännön muutoksista johtuvat koulutusjärjestelyt. Pääasiassa kustannukset ovat henkilöstökustannuksia. Tuotot muodostuvat peltoalueiden vuokratuloista. Lomituspalvelut Painopisteenä on palveluiden tuottaminen kysyntää vastaavasti ja siten, että valtion hallintoraha riittää kattamaan hallinnon kustannukset. Kustannukset muodostuvat pääasiassa henkilöstökuluista. Toiseksi suurin kuluerä on yrittäjille maksettava lomittajan palkkamaisesta aiheutuva korvaus. Valtio korvaa palveluiden järjestämisestä aiheutuvat kustannukset ja laskennalliset hallintokulut.

70 69 Henkilöstö- ja talouspalvelut Henkilöstöpalvelut tuottaa asiantuntijapalveluita esisijaisesti kaupungin esimiehille ja virkamiesjohdolle. Talouspalvelut huolehtii talousohjauksesta tuottamalla taloudellista tietoa johdolle, toimialoille sekä viranomaisille. Talouspalvelut vastaa kaupungin maksuvalmiudesta sekä tuottaa keskitetyt hankintapalvelut. Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit Esimiesten osaamisen vahvistaminen vuonna 2015 tehdyn kartoituksen osoittamilla osaamisalueilla on merkittävä panostus esimiestyön kehittämiseen, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa kaupungin johtamistapoja, varmistaa tasavertainen kohtelu ja huolehtia yksiköiden työhyvinvoinnista. Vuonna 2016 aloitettu valmennusohjelma jatkuu edelleen vuonna Työhyvinvointijohtaminen on tärkeä tekijä henkilöstön sairauspoissaolojen vähentämisessä. Sairauspoissaolojen vähentämiseksi kaupungissa otetaan käyttöön uusia toimintatapoja, joiden tavoitteena on luoda mahdollisuuksia työyksiköille keskittyä perustehtäväänsä. Työhyvinvointityöllä tavoitellaan sairauspoissaolojen vähentämistä. Jotta tässä onnistutaan, edellyttää se riittävää resursointia ja pitkäjänteistä ja pysyvää toimintatavan toteutusta. Käytännön työhyvinvointityötä henkilöstöpalveluihin ostetaan työterveyshuollosta 2 päivää / viikko työterveyshoitajan työpanosta ja oman, tilapäisen liikunnanohjaajan työpanoksella. Vuonna 2017 otettiin käyttöön uusi henkilöstöhallinnon ohjelmisto, jonka käyttöönotto jatkuu alkuvuodesta 2018 Perform Competence (Ossi) -osiolla. Edelleen tarvitaan tehostettua ohjausta ja neuvontaa vuonna 2017 käyttöönotettujenkin osioiden toiminnan varmistamisessa. Jotta ohjelmistoperheen osiot voidaan hyödyntää täysimääräisesti, edellyttää se jokaiselta käyttäjältä tiedon syöttämistä oikeassa muodossa ja uusien toimintatapojen käyttöönottoa. Talouspalvelut vastaa talouden prosessien toimivuudesta sekä ohjeistaa, neuvoo ja opastaa yksikköjä prosessien käytännön toteutuksessa, ylläpitää sähköistä reaaliaikaista raportointijärjestelmää ja tuottaa päätöksenteon tueksi seurantaraportteja sekä kustannuslaskentaa ja tuotteistusta. Talousarvio rakentuu strategiaan ja tuloskortteihin. Talouspalvelut toimittaa valtuustolle strategian toteutumista seuraavan kolmannesvuosiraportin. Määrärahojen käyttötarkoitus ilmenee toimintatietokorteista. Talouspalvelut vastaa myös kirjanpidon ja muiden taloushallinnon perustehtävien ostopalvelusopimusten toteutumisen seurannasta. Vuoden 2017 aikana otettiin käyttöön uusi taloushallinnon järjestelmä (Kuntamalli), joka toi mukanaan uusia mahdollisuuksia raportoinnin kehittämiseen. Raportointi järjestelmäksi on valittu Taitoan Saga, joka perustuu tietovarastoarkkitehtuuriin. Vuoden 2018 keskeisin tavoite on uusien raportointipohjien luominen kaupungin johdon tarpeisiin. Kehitystyön resursointiin tulee panostaa, jotta saadaan paras mahdollinen hyöty uusista järjestelmistä. Riskinä on pitäytyminen vanhoissa toimintatavoissa, jolloin kehittyneen teknologian hyödyt jäävät käyttämättä. Hankintapalvelut valmistelee yhteistyössä kaupungin eri yksiköiden kanssa kynnysarvot ylittävät hankinnat. Hankintapalvelut opastaa, ohjeistaa ja avustaa yksikköjä hankintaprosessin eri vaiheissa ja pienhankinnoissa. Lisäksi hankintapalvelut vastaa kaupungin keskitettyjen hankintojen valmistelusta. Merkittävimmät riskit hankintojen osalta ovat kilpailuttamatta jättäminen, hankintojen liian lyhyt valmisteluaika / suunnittelemattomuus. Palvelualueen painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut Työhyvinvointijohtaminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen edellyttävät pitkäjänteistä työtä. Talousarvion sisältämät toimintatavat on aloitettu vuonna Esimiesten valmennusohjelman jatkamiseen on varattu euron määräraha. Työsuojelussa on lisätty sisäilmatutkimuksiin varattua määrärahaa.

71 70 Talouspalvelujen painopistealueet ovat: Tiedolla johtamisen työkalujen kehittäminen avoimen datan ja kaupungin tietovaraston tietoja yhdistämällä. Konsernivalvonnan liittäminen osaksi toimintaprosesseja. Kustannuslaskennan ja tuotteistuksen sekä toimintaa kuvaavien mittareiden edelleen kehittäminen palvelemaan tuloskortteja ja johdon raportointia. Talousarvion, strategiaprosessin ja raportoinnin saumattoman yhteistyön edistäminen ja prosessin kehittäminen hyödyntäen Liinauksen tuloksia. Vertailutietojen hankkiminen verrokkikunnista. Toimialojen hankintaosaamisen kehittäminen Talouspalvelujen budjetti koostuu pääasiassa 15 henkilön palkasta ja sosiaalikuluista, Kunnan Taitoa Oy:n ostopalvelusopimuksen kuluista talouspalvelujen osalta sekä verotilityskustannuksista. Kehittämis-, elinkeino- ja työllisyyspalvelut Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit Kehittämis-, elinkeino- ja työllisyyspalvelujen toiminnassa korostuu edelleen kaupungin elinvoiman turvaamiseen liittyvät toimet edelleen. Työllisyyspalvelut tavoittelee yhä entistä tehokkaampaa ja vaikuttavampaa asiakaspalvelua ja yhteistyötä. Elinkeinoasioissa keskeisessä roolissa on uuden elinkeinoelämän tukeminen ja uusien avausten luominen kaupungin elinvoiman takaamiseksi. Organisaation kehittämistä koskien keskeisessä roolissa on Salo 2021-hanke, joka vastaa uuden kunnan valmisteluun liittyvästä työskentelystä. Samoin kaupungin lean-hankkeen toteutusta jatketaan vahvasti ja nyt siirrytään jatkuvan parantamisen mallin / lean-talon toimintaan. Merkittävimpiä riskejä ovat työttömyystilanteen jatkuva paheneminen ja kaupungin elinvoiman heikkeneminen. Palvelualueen painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja tulojen perustelut Työllisyyspalvelut Työllisyyspalvelut-yksikön toiminnan keskiössä on edelleen saada kokonaisprosessi sujuvasti toimimaan. Kehittämistyötä asian parissa tehdään samalla, kun normaalit prosessit pyörivät. Keskeistä on jatkossakin saada palkkatukipaikkojen kautta pitkäaikaistyöttömiä rekrytoitua kaupungille ja isossa määrin myös alueen pk-yrityksiin, jatkosijoitettuina. Kehittämistyön osalta Voitto-hanke jatkaa toimintaansa ja loppuvuonna alkaa tn. uusi Voimahanke (esr). Työllisyyslisän avulla ja muilla avustuksilla tuetaan alueen yhdistyksiä ja yrityksiä työttömien henkilöiden työllistämisessä. Elinkeino- ja aluekehitys Vuoden 2018 toiminnassa etsitään yhä uusia keinoja saada uusia työpaikkoja Saloon. Osaamisen lisäämiseen liittyvät toimenpiteet aloitetaan ja vakiinnutetaan yhdessä korkeakoulukumppaneiden kanssa. Toiminnassa hyödynnetään Salon kaupungin ja Turun yliopiston sopimuksellista yhteistyötä. Markkinointia vahvistetaan, mm. laskevan asukasmäärän takia. Yhteistyötä kaupungin elinkeinotoimen, Yrityssalo Oy:n ja IOT Calmpus Oy:n välillä tehostetaan. Osana uutta kaupunkistrategiaa tehdään myös kevään 2018 aikana uusi elinkeinopoliittinen ohjelma ohjaamaan toimintaa. Salossa pyritään edelleen varmistamaan, että yrityksille on tarjolla tukea kasvuun ja menestykseen. Uusia teknologia-avauksia (vrt. aiemmat katuvalaistus, hyperloop, drone) haetaan jatkuvasti, ja niitä varten varataan hankerahoitusta. Yrittäjyyttä ja yritysmyönteisyyttä kehitetään edelleen systemaattisella yrittäjyyskasvatuksella ja ope-yrittäjä-treffeillä sekä kaupungin ja yrittäjien säännöllisillä tapaamisilla. Kaupungin mahdollisuuksia olla uusien tuotteiden kehitysalustana kehitetään. Yrityksiä houkutellaan sijoittumaan Saloon. Hyvin sujunutta yhteistyötä Invest in Finlandin kanssa jatketaan (mm. Kaato-, Kiina- ja Venäjä-verkostot). Kaupungin ystävyys- ja yhteistyökaupungeista erityisesti Kiinan Wuhanin ja Qingdaon kanssa tehtävään yritysten liiketoimintaa edistävään yhteistyöhön panostetaan.

72 71 Viestintä ja markkinointi Viestinnän painopistealueita ovat brändityön yhteen sovittaminen IOT Campuksen kanssa, maakunta- ja soteuudistukseen sekä kaupungin omaan Salo2021-hankkeeseen liittyvä muutosviestintä. Verkkopalveluja kehitetään edelleen ja esimerkiksi Salo.fi -verkkosivujen yhdistysosiosta tehdään asiakkaita paremmin palveleva. Verkkopalvelujen osalta on myös toteutettava saavutettavuusdirektiivin ja KaPA (kansallinen palveluarkkitehtuuri) lain edellyttämät toimenpiteet. Asukasviestinnässä Asukkaan Salo oppaan ja kaupunkitiedotteen ulkoasua sekä toimitusprosessia kehitetään. Kaupunkitiedote julkaistaan vuonna 2018 viisi kertaa. Kaupungin näkyvyyttä ja toimintaa sosiaalisessa mediassa lisätään. Matkailu- ja vapaa-ajanpalvelujen aktiivista markkinointia jatketaan. Yhteistyössä yrittäjien kanssa mm. osallistutaan sekä Helsingin Matkamessuille että Tampereen kotimaan matkailumessuille, tuotetaan kattava Salo-esite, kehitetään edelleen VisitSalo.fi sivuja mm. uusilla kieliversioilla sekä panostetaan sähköiseen markkinointiin ja kampanjointiin. Vuoden aikana tehdään aktiivisesti jatkuvaa, pääosin sähköistä asukasmarkkinointia. Asukasmarkkinoinnissa korostetaan erityisesti etätyömahdollisuuksia sijainnin ja hintatason lisäksi. Kansainvälinen toiminta Salon kiinalaisten yhteistyökaupunkien Qingdaon ja Wuhanin kanssa jatketaan yhteistyötä. Sekä Qingdaon että Wuhanin kanssa pyritään pääsemään konkreettisiin toimenpiteisiin elinkeinoelämän yhteistyöhön liittyen. Kiinan yhteistyö vaatii myös kaupunkidiplomatian harjoittamista. Saksaan ja Venäjälle suunnataan Invest-in toimintaa. Saksassa käytetään hyväksi ystävyyskaupunki Puchheimista saatuja kontakteja, Venäjän suuntaan sovelletaan MOCT-hankkeessa olevia toimenpiteitä sekä järjestetään tapaaminen Salon ja Rzhevin välillä. SAGN-hankkeen tiimoilta järjestetään Salossa vuonna 2018 iso kulttuuritapahtuma. Vuonna 2017 salolaiset viisi taiteilijaa ja hankkeen koordinaattori ovat toteuttaneet hanketta muissa partnerikaupungeissa. Tšetanes naal romanihanke jatkuu. KOTOTAKUU- Kaikki jatkoon - maahanmuuttajien alkukotoutumisen jatkopolkuihin ja työllistymiseen keskittyvä hanke alkaa.

73 72 Kaupunginhallituksen tuloslaskelma 13 KAUPUNGINHALLITUS TP 2016 TA+MUUT. LTK 2018 KJ 2018 Ero% 2017 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT ,2 MAKSUTUOTOT ,4 TUET JA AVUSTUKSET ,9 MUUT TOIMINTATUOTOT ,3 TOIMINTATUOTOT ,1 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ,1 PALKAT JA PALKKIOT ,9 HENKILÖSIVUKULUT ,0 ELÄKEKULUT ,4 MUUT HENKILÖSIVU- KULUT ,9 PALVELUJEN OSTOT ,7 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT ,4 AVUSTUKSET ,9 MUUT TOIMINTAKULUT ,0 TOIMINTAKULUT ,0 TOIMINTAKATE ,4 TILIKAUDEN YLI- JÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,4 Kaupunginhallituksen toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Kaupunginhallitus Kh:n, jaostojen, työryhmien ja vaikuttamistoimielinten kokoukset Käsitellyt asiat Kulut /asia /kokous Kaupungin johto Kulut Vakituista henkilökuntaa Projektit ja hankkeet Kulut Tuotot Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut Toiminnan tukeminen Tuettuja yhdistyksiä Kulut /yhdistys (keskimäärin) Tuotot Jäsenyydet Suomen kuntaliitto Varsinais-Suomen liitto Työmarkkinalaitos Muut yhdistykset Kulut Sote- ja maakuntauudistus

74 73 Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Kulut Tyhjänä ja vajaakäytössä olevat tilat: Omat tilat Tilojen m² Tilaneliöihin sisältynyt vain tyhjänä olevat koko kiinteistöt, 2017 KHE alkaen myös yksittäiset tilat, kuten eurotiedoissakin Kulut /m²/kk 3,67 4,65 5,04 4,7 Muilta vuokratut tilat Kulut Rira Kulut muut Käytössä olevat tilat: Örninkatu 15 Kulut Tuotot Kh:n varamääräraha Kulut Satunnaiset kulut Kaupungintalon vuokra ja puhtaanapito 2 kk Luottotappiot Tuotot Käyttöomaisuuden myynti Muut erät Yhteensä Kaupunginhallitus yhteensä Tuotot Kulut Netto Sisäisen valvonnan toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ Sisäinen valvonta Kulut Vakinaista henkilöstöä Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut 22 Sisäinen valvonta yhteensä Tuotot Kulut Netto Tietosuojan toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Kulut Tuotot Määräaikaista henkilöstöä 0,5 0,5 Tietosuoja yhteensä Tuotot 0 0 Kulut Netto Hallintopalveluiden toimintatiedot

75 74 Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Hallinto- ja asiantuntijapalvelut Kulut Vakinaista henkilöstöä Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Lakipalvelut; konserni, sipa ja sote Kulut Vakinaista henkilöstöä /tunti 61,92 57,34 61,76 61,74 Palvelupisteet Asiakkaat kaupungintalo ja kirjastot Asiakkaat Halikko Kulut /asiakas 4,81 6,42 6,19 6,18 Vakinaista henkilöstöä 2,7 2,7 2,7 2,7 Tuotot Edunvalvonta ja sosiaaliasiamies Asiakkaat Kulut /asiakas Vakinaista henkilöstöä Tuotot Tukipalvelujen yksikkö Arkisto Tarkastetut ja hyväksytyt tiedonohjaussuunnitelmaprosessit Pysyvästi ja pitkään säilytettävien arkistoaineistojen määrä päätearkistossa /hm Määräajan säilytettävien paperiasiakirjojen hävittäminen arkistosta /kg/v Tietopalveluhaut päätearkistossa/v Kulut Tuotot Vakinaista henkilöstöä 3,6 3,6 4 4 Kirjaamo Uusien asioiden määrä/avaukset kpl /v Keskeneräisten asioiden määrä kpl/v Kulut Vakinaista henkilöstöä Toimistopalvelut Kokousten määrä Kulut Vakinaista henkilöstöä 3,5 3,5 3,5 3,5 Hallinnon toimistopalvelut Yhdistetty alla olevat palvelut Tiliöidyt laskut kpl Rakennuspiirustusten arkistointipalvelu/asiakas Huoneistovuokrasopimukset kpl Vuokratut alueet kpl Viranhaltijapäätösten valmistelu kpl Kulut Tuotot Vakinaista henkilöstöä Hallinnon toimistopalvelut/halikon virastotalo

76 75 Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Henkilökorttien teko kp /v Viranhaltijapäätösten lkm kpl/v Tiliöityjen laskujen määrä kpl/v Rakennuspiirustusten arkistopalvelu kpl/v Kulut Vakinaista henkilöstöä 6 6 Tilapalveluiden toimistopalvelut Tehtyjen vuokrasopimusten määrä kpl /v (Tilojen vuokraamiseen liittyvien yhteenottojen määrä kpl /v) Kulut Vakinaista henkilöstöä 2 2 Alueiden toimistopalvelut Vuokrattujen alueiden määrä kpl/v Kulut Tuotot Vakinaista henkilöstöä 2 2 Monistamo Kopioiden määrä Kulut /kopio 0,22 0,2 0,23 0,23 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Postitus- ja vahtimestaripalvelut Lähetetty posti kpl Kulut /kpl 1,5 1,28 1,46 1,46 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Ajokerrat Kulut /ajokerta 7,88 7,36 7,79 7,78 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Tietohallinto Työasemien määrä Tietohallinnon palvelut Kulut /työasema Vakinaista henkilöstöä Tuotot Tietohallinnon tietoverkkopalvelut Kulut /työasema 63,85 Vakinaista henkilöstöä 1 Maaseutu- ja lomituspalvelut Maaseutuyksikkö Neuvonta ja tukien hallinnointi Asiakkaat (maatilat) Kulut /asiakas Vakinaista henkilöstöä 5 4,4 4,9 4,9 Maanvuokraus Kulut Vakinaista henkilöstöä 0,1 0,1 0,1 0,1 Tuotot Lomituspalveluyksikkö Kunnalliset lomituspalvelut

77 76 Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Lomituspäivien määrä Kulut Varhaiseläkemenoperusteinen määräraha /lomituspäivä Vakinaista henkilöstöä 4 3,5 3,5 3,5 Vakinaiset maatalouslomittajat 58, Ostopalveluna hankitut lomituspalvelut Lomituspäivien määrä Kulut /lomituspäivä Itsejärjestetyn lomituksen korvaukset Lomituspäivien määrä Kulut /lomituspäivä Tuotot Hallintopalvelut yhteensä Tuotot Kulut Netto Henkilöstö- ja talouspalveluiden toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Kaupungin työntekijöitä Talous- ja rahoituspalvelujen hallinto Kulut Pankkipalvelut kulut Vakinaista henkilöstöä Tuotot 96 Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. Eläkevak.maksukulut Projektit ja hankkeet Määrä Kulut Henkilöstöä 1 Toimialojen keskitetyt talouspalvelut Kulut /tunti 32,65 35,08 30,61 30,6 Vakinaista henkilöstöä 6,6 6,5 6,6 6,6 Tuotot Kunnallisverotus Kulut /asukas Taloushallinnon keskitetyt ostopalvelut Kulut Tuotot Talous- ja vuosisuunnittelu Kulut /tunti 41,55 38,18 41,49 41,87 Vakinaista henkilöstöä Hankintapalvelut Kulut

78 77 Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 /tunti 39,31 43,04 36,64 36,49 Vakinaista henkilöstöä 2,2 2,5 2,4 2,4 Henkilöstöpalvelujen hallinto Kulut Vakinaista henkilöstöä Tuotot 100 Työsuojelu Kulut /työntekijä 18,8 23,29 23,07 23,05 Vakinaista henkilöstöä 4 4 4,5 4,5 Rekrytointiyksikkö Kulut /työntekijä 53,56 53,97 53,86 53,1 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Yhteistoiminta Kulut /työntekijä 74 85,69 73,75 73,67 Pääluottamusmiehiä, joista palkanmaksu henkilöstöpalveluista 3,4 3,2 3,6 3,6 Tuotot Työhyvinvoinnin edistäminen Kulut /työntekijä 49,54 84,45 101,25 100,66 Tuotot Yhteinen koulutus Kulut Koulutuskorvaus Muut tuotot /työntekijä 12,25 28,32 30,25 30,25 Työterveyspalvelut Kulut /työntekijä Tuotot (Kelan työterveyshuollon korvaus) Palkanlaskennan keskitetyt ostopalvelut Kulut Henkilöstö- ja talouspalvelut yhteensä Tuotot Kulut Netto Kehittämis-, elinkeino ja työllisyyspalveluiden toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Osaston hallinto ja strateginen suunnittelu Kulut Vakinaista henkilöstöä Tuotot Infotietona varhe-ja eläkemenoperust.eläkevak.maksukulut Toimintatuet ja avustukset Maaseudun toimintaryhmät

79 78 Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Kansainvälinen toiminta Viestintä- ja markkinointituet Tuki järjestöille Kulut yhteensä Projektit ja hankkeet Määrä kpl Kulut Työllistämisen projektit Kulut Kansainvälisen toiminnan projektit Kulut Henkilöstöä 4, Tuotot Työllistäminen Työllisyyspalvelut: Kulut Vakituista henkilöstöä Nuorten työllistäminen: Kaupungin työllistämät nuoret Kulut /nuori Yritysten kesätyöll.tuella työllistämät nuoret Kulut /nuori Palkkatukipaikat: Työllistettävien määrä Kulut Tuotot /työllistetty Jatkosijoittaminen yrityksiin: Sisältyy palkkatukipaikkoihin 2018 alkaen Työllistettävien määrä Kulut /työllistetty Velvoitetyöllistetyt ja koulutukset: Työllisyyslisä: Työllistettävien määrä Kulut /työllistetty Tuki yhdistyksille Kulut Uudet avaukset: Kulut Voimala: Kulut TYP-palvelut ent. Työvoiman palvelukeskus: Siirtynyt sosiaalityön palveluista 2017 Palvelukeskustoiminta: Asiakkaita Kulut /asiakas Tuotot Waltin työpajat: Asiakkaita Kulut /asiakas Tuotot Kuntouttava työtoiminta: Asiakkaita

80 79 Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Kulut /asiakas Vakinaista henkilöstöä 9 8 Tuotot Työmarkkinatuen kuntaosuus Kelalle Pitkäaikaistyöttömiä Tukitoimien kulut Aktivointi kulut Työmarkkinatuen kuntaosuus Kelalle /työtön Tuotot Kansainvälinen toiminta Kulut Vakinaista henkilöstöä Tuotot Viestintä ja markkinointi Viestintä Kulut Vakinaista henkilöstöä 3,5 3,5 3,5 3,5 Markkinointi Kulut Vakinaista henkilöstöä Tuotot Elinkeinokehittäminen Kulut Vakituista henkilökuntaa Tuotot Osaamiskeskus Kulut Ostopalveluiden hankinta Yrityssalo Oy Perusrahoitus Hankkeet Turun yliopisto It- koulutus Kulut Elinkeinokehittäminen ja työllisyys yhteensä Tuotot Kulut Netto

81 80 Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalvelujen tuloskortti Elinvoima ja työpaikat Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 1. Nuorten syrjäytymisen vähentäminen 1.1. Katkeamattomat palveluketjut, jotka tukevat nuorten kouluttautumista ja työllistymistä Monialainen yhteistyö nivelvaiheet huomioiden Etsivän nuorisotyön asiakkuuksien määrä Työllistyneiden ja koulutukseen siirtyneiden määrä Nuorten löytyminen ja motivointi. Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku Suuri mahdollisuus = 5, yksi syrjäytynyt nuori kustantaa yhteiskunnalle 1,5 milj euroa Nuorisopalvelupäällikkö Uudistuvat palvelut ja kuntalaisten hyvinvointi Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 1. Edistää palveluratkaisuilla kuntalaisten hyvinvointia ja alueen vetovoimaa 1.1. Palvelut sisällöllisesti ja laadullisesti nykyvaatimusten ja kokonaisedun mukaisia Soten yhteinen laatujärjestelmä Palvelualueiden toteutuneet auditoinnit/sosiaali- terveys- ja vanhuspalveluilla on voimassa oleva laaduntunnus, SHQS-laatusertifikaatti. Henkilöstöresurssit ja vaihtuvuus Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku jonkin verran 1, mahluiden johtaja, Sosiaalipalvedollinen 2 = Vanhuspalveluiden johtaja, 2 Terveyspalveluiden johtaja

82 81 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 1.2. Salon kaupunki on Yhteisöllisten toimintamallien kehittämi- lapsiperheelle terveellinen ja turvallinen kasvuympäristö. kehitysyhteisöjen kesnen lasten ja nuorten ken (varhaiskasvatus, koulut, nuorisopalvelut, kolmas sektori) Asiakkaiden tarpeita vastaavat palvelut Asiakaslähtöinen palvelusuunnittelu Perhekeskus -toimintamallin toteuttaminen ja jalkauttaminen, ehkäisevien palveluiden vanhemmuuden tuen jatkuva vahvistaminen Organisoidaan uudelleen sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden rakennetta (perheet/aikuiset, työttömät, vanhukset) Perheiden sekä lasten ja nuorten osallistaminen osana päätöksenteon valmistelua Perhekeskusmallin mukainen toiminta käynnistynyt. Perheiden tukemiseen järjestettyjen tilaisuuksien määrä SHL asiakkaiden määrä/ls asiakkaiden määrä Uuden rakenteen mukainen toiminta käynnistyy vuonna Osallistavan mallin luominen/palvelumuotoilu. Ei saada hankkeeseen valtionavustusta. Henkilöstöresurssit ja henkilöstön vaihtuvuus. Asenteet, henkilöstöresurssi Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku Lähiliikuntapaikkainvestointien toteutuminen. mahdollinen riski = 2 Toimijoilla ei ole oman perustyön vaateiden takia mahdollista sitoutua riittävästi uuteen toimintatapaan. mahdollinen riski = 3 Vapaa-aikapalveluiden johtaja, Varhaiskasvatuspalvelupäällikkö, Lasten ja nuorten palveluiden johtaja Sosiaalipalveluiden johtaja, Terveyspalveluiden johtaja, Lasten ja nuorten palveluiden johtaja, Varhaiskasvatuspalvelupäällikkö jonkin verran 1, mahluiden johtaja Sosiaalipalvedollinen 2 = 2 kohtalainen riski = 3 Lasten ja nuorten palveluiden johtaja, Varhaiskasvatuspalvelupäällikkö, Nuorisopalvelupäällikkö, Sosiaalipalveluiden johtaja

83 82 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 2. Asiakkaan valinnanmahdollisuuksien lisääminen varhaiskasvatuksessa. 3. Toimintaympäristön digitalisaatio 2.1. Yksityisen varhaiskasvatuksen määrän lisäys Asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien digitalisointi Paljon palveluita käyttävien voimassa oleva hoitosuunnitelma laadittu yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa Varhaiskasvatuksen palvelutuotannon uudelleen järjestelyt IP-toimintaprosessin sähköistäminen Lapsivaikutusten arviointimenetelmä aktiivisessa käytössä Hoitosuunnitelma laadittu 50 %:lle paljon palveluita käyttävistä Vuonna 2018 hoitopaikoista 20 % on yksityisiä Sähköistetty IPprosessi Asenteet, henkilöstöresurssi Henkilöstöresurssien vähäisyys, järjestelmien toimivuus Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku kohtalainen riski = 3 Henkilökunnan saatavuus. Ei saada kaikki laadituksi. mahdollinen riski = 2 Asiakkaat eivät siirry käyttämään palveluseteliä. mahdollinen riski = 2 Kohtalainen riski = 3 Lasten ja nuorten palveluiden johtaja, Varhaiskasvatuspalvelupäällikkö, Nuorisopalvelupäällikkö, Sosiaalipalveluiden johtaja Terveyspalveluiden johtaja Varhaiskasvatuspalvelupäällikkö Lasten ja nuorten palveluiden johtaja, Opetuspäällikkö

84 83 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 4. Eri ryhmille kohdennettuja ennaltaehkäiseviä palveluita ylläpidetään ja kehitetään Kohderyhmien tavoittaminen, kohderyhmien kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen ja terveyden edistäminen Sosiaalisen median hyödyntäminen hyvinvointipalveluissa Asiakas- ja potilastietojen mobiilikirjaus Sosiaalisen median ohjeen laatiminen ja sosiaalisen median koulutukset + viikoittaiset julkaisut Järjestelmät otettu käyttöön Liikuntaneuvonta, Toteutuneiden kohdennettu kurssitarjonta, kulttuuripalveluilistujien määrä. Hanke- ryhmien määrä ja osalden markkinointi eri ryhmille, kirjasto on kohtyötaamispaikka kuntalaisille, museot tarjoavat työpajoja ja opastuksia eri ryhmille, hanketyön kautta kehittäminen, maksualennukset ja alennuskortit Lisää terveyttä edistäviä ryhmiä / yhteistyö 3. sektorin kanssa, digitalisaation suomien mahdollisuuksien hyödyntäminen Toteutuneiden ryhmien määrä, osallistujien määrä, verkkopohjaisten kurssien (etä- ja monimuoto-opetus) määrä. Yhteistyöyhdistysten määrä palvelujen tuottamisessa. Henkilöstöresurssin puute ja asenteet. Järjestelmiä ei saada käyttöön. Ei onnistuta tavoittamaan kohderyhmiä, resurssien vähäisyys Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku mahdollinen riski = 2 jonkin verran mahdollinen riski = 1 mahdollinen riski = 2 Ei onnistuta tavoittamaan kohderyhmiä, resurssien vähäisyys, kolmannen sektorin resurssit ja mahdollisuus pitkäjänteiseen yhteistyöhön mahdollinen riski = 2 Sosiaalipalveluiden johtaja, Vanhuspalveluiden johtaja, Terveyspalveluiden johtaja, Lasten ja nuorten palveluiden johtaja, Vapaaaikapalveluiden johtaja Vanhuspalveluiden johtaja, Terveyspalveluiden johtaja Museopalvelujen esimies, Kansalaisopiston rehtori, Kirjastopalvelupäällikkö, Vapaa-aikapalveluiden johtaja Kansalaisopiston rehtori, Kirjastopalvelupäällikkö, Vapaa-aikapalveluiden johtaja

85 84 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 5. Vapaa-aikapalveluita kehitetään nykyistä palveluverkkoa ylläpitämällä ja parantamalla palveluiden saavutettavuutta mm. digitalisoinnin avulla sekä uusia toimintamalleja toteuttamalla Kuntalaisten aktivoiminen vapaa-aikapalveluiden pariin yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Digitalisaation avulla pystytään säilyttämään ja kehittämään nykyisiä laadukkaita vapaa-ajanpalveluita nykyisillä resursseilla Lasten ja nuorten ylipainon vähentäminen hallintorajat ylittävällä yhteistyöllä Sähköisten palveluiden tarjonnan lisääminen, investoinnit ja kehittämishankkeet Nuorten tavoittaminen Lataa Liikettä ohjelman avulla, perheiden liikuntaneuvonnan käynnistäminen, Ilo kasvaa liikkuen sekä Liikkuva koulu -ohjelmien kautta Lähikirjastojen automatisointi suunnitelman mukaan, verkkokirjaston käytön lisääntyminen (varaukset ja lainojen uusimiset), mobiilimaksamisen mahdollistaminen, kansalaisopiston opetuksen uudet toimintamallit, paikallismuseoiden inventointien toteutuminen, Veturitallin laajennuksen käynnistäminen ja toteutuneiden ääni- ja mobiiliopastusten määrä, kirjaston irtaimistohankinnat ja RFID:n käyttöönotto, lähiliikuntapaikkojen investoinnit Digitalisaation hyödyntämisessä riskinä asenteiden hidas muutos sekä lisenssimaksujen kasvu. Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku melko suuri riski = 4 Oikean kohderyhmän tavoittaminen. Terveyspalveluiden johtaja, Vapaa-aikapalveluiden johtaja, Varhaiskasvatuspalvelupäällikkö Digitaalisuuden lijen esimies, Museopalvelusääminen Kansalaisopiston rehtori, riski mahdollinen = 2 Kirjastopalvelupäällikkö, Vapaa-aikapalveluiden johtaja

86 85 Vakavarainen talous Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 1. Edistää kustannustehokkuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta. 2. Hallintorajat ylittävä tilojen yhteiskäyttö. 3. Kustannustehokas palvelutuotanto varhaiskasvatuksessa 1.1. Optimaalinen palveluketju talouden, toiminnan ja kokonaisedun näkökulmasta sekä uudistuneet toimintatavat Palvelujen, hankkeiden, tietojärjestelmien ja prosessien kokonaisarkkitehtuurilähtöinen kehittäminen Tilat ovat tehokkaassa ja monipuolisessa käytössä muovautuen eri käyttäjien ja kuntalaisten tarpeisiin Hoitopaikkojen optimaalinen käyttö Vanhuspalveluiden lyhyen ja pitkäaikaisen tukiasumisen yksiköt Jatkuva keskeisten hoito- ja palveluketjujen tarkastelu Lyhytaikaisessa vähintään 90 % kotiutuu, pitkäaikaisessa siirtymiä ympärivuorokautiseen hoitoon on alle 20 % Kohdennetut palveluketjut on tarkistettu Laaditaan kasvatus- ja opetuspalveluitearkkitehtuurikuvaus Laadittu tavoiden tavoitearkkitehtuurikuvaus Tilojen poikkihallinnollinen yhteissuunnittelu, tilojen avaaminen alueen asukkaiden käyttöön Uudistusten hallittu ja ripeä täytäntöönpano, keskitetty ja tehokas palveluohjaus Uudet tilaratkaisut, tilojen määrän ja käyttöasteen kartoitus, uusien palvelutarpeiden mahdollistaminen Hankkeen jatko. Asenteet, yhteistyön puuttuminen, järjestelmien yhteentoimivuus. Asenteet, yhteistyön puuttuminen Asiakkaan hoitomatkan piteneminen Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku Merkittävä Vanhuspalveluiden johtaja 2, mahdollinen 2 = 4 Merkittävä = 2 Mahdollinen = 2 = 4 Melko suuri = 4 kohtalainen riski = Täyttöaste 95 %, päivähoitopaikan hinta vertailukuntien tasoa mahdollinen riski = 2 Avainhenkilöiden aikapula. Terveyspalveluiden johtaja, Vanhuspalveluiden johtaja Lasten ja nuorten palveluiden johtaja Lasten ja nuorten palveluiden johtaja, Varhaiskasvatuspalvelupäällikkö, Nuorisopalvelupäällikkö, Vapaa-aikapalveluiden johtaja Varhaiskasvatuspalvelupäällikkö

87 86 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 4. Opetustilat ja oppilasmäärä suhteessa toisiinsa tehokkaassa käytössä. 5. Kustannustehokas vapaa-ajanpalvelutuotanto Johtaminen ja osaava henkilöstö 4.1. Oppimisympäristöselvitys ja sen toimenpiteiden toteuttaminen Laadukkaiden palveluiden tuottaminen ja kehittäminen vertailukuntien resurssien tasolla Muuntojoustavat ja kustannustehokkaat tilaratkaisut, jotka tukevat uutta opsia ja kestävää kehitystä Yhteistyön kehittäminen kolmannen sektorin, kaupungin oman organisaation ja yksityisen sektorin kanssa. Oman toiminnan kehittäminen Kustannukset /oppilas, perusopetuksen ja lukion nettokustannukset /oppilas vertailukuntien tasoa Nettokustannukset vertailukuntien keskitasoa. Tilojen tehoton käyttö suhteessa oppilasmäärään ja ylisuuret kustannukset. Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku melko suuri riski = 4 melko suuri riski = 4 Lasten ja nuorten palveluiden johtaja Liian vähän resursseja kehittämistyöhön, huonoin tilanne kulttuuripalveluissa. Museopalvelujen esimies, Kansalaisopiston rehtori, Kirjastopalvelupäällikkö, Vapaa-aikapalveluiden johtaja, Nuorisopalvelupäällikkö Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 1. Tukea ja kannustaa 1.1. Ammattitaitoinen ja henkilöstön osaamista ja osaava henkilöstö. hyvinvointia Täydennyskoulutus henkilökohtaiseen koulutussuunnitelmaan perustuen Täydennyskoulutusvelvoitteet toteutuvat. Asiakastyön määrä suhteessa resursseihin. Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku jonkin verran 1, mahdollinen 2 =2 Sosiaalipalveluiden johtaja, Vanhuspalveluiden johtaja, Terveyspalveluiden johtaja, Varhaiskasvatuspalvelupäällikkö

88 87 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 2. Koulujen ja päiväkotien systeeminen kehittäminen digitalisaatiota hyödyntäen Opettajien osaamisen vahvistaminen Pedagogisen jaetun johtajuuden vahvistaminen Fyysisten oppimisympäristöjen parantaminen Jatkuva perehdytys suhteutettuna työtehtävään Opettajien kehittämisohjelman toteuttaminen Rehtoreiden koulutusohjelman toteuttaminen Oppiva Salo -kehittämisohjelman toimenpiteiden hallittu toteuttaminen Perehdytysseuranta on toteutunut Opettajien oppimispäiväkirjat, opettajan pedagoginen e-käsikirja Rehtoreiden oppimispäiväkirjat, johtamisen pedagoginen e- käsikirja %:ssa kouluista on vähintään yksi muuntojoustava oppimistila. Perehdys ei toteudu. Henkilöstöresurssin vähäisyys. Leikkaukset talousarvioon, jotka vähentävät ydintoiminnan resurssia ja Oppiva Salo -kehittämisohjelman toteutumista. Henkilöstöresurssin vähäisyys. Leikkaukset talousarvioon, jotka vähentävät ydintoiminnan resurssia ja Oppiva Salo -kehittämisohjelman toteutumista. Henkilöstöresurssin vähäisyys. Leikkaukset talousarvioon, jotka vähentävät ydintoiminnan resurssia ja Oppiva Salo -kehittämisohjelman toteutumista. Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku mahdollinen riski = 2 kohtalainen riski = 3 kohtalainen riski = 3 kohtalainen riski = 3 Sosiaalipalveluiden johtaja, Vanhuspalveluiden johtaja, Terveyspalveluiden johtaja, Lasten ja nuorten palveluiden johtaja, Vapaaaikapalveluiden johtaja Lasten ja nuorten palveluiden johtaja, Opetuspäällikkö Lasten ja nuorten palveluiden johtaja, Opetuspäällikkö Lasten ja nuorten palveluiden johtaja, Opetuspäällikkö

89 88 Hyvinvointipalveluiden toimintastrategia Terveyspalvelut Salon sairaalan tulevaisuus toimintakykyisenä, päivystävänä maakunnan kakkossairaalana varmistetaan yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa. Asukkaiden akuutti- ja kiireettömän hoidon vastaanotto-, kuntoutus ja muut lakisääteiset palvelut turvataan kaupungissa toimivina lähipalveluina myös toimintaympäristön muuttuessa. Ikääntyneiden kasvavaan palvelutarpeeseen vastataan ensisijaisesti kotiin annettavilla palveluilla ja tukemalla toimintakykyä. Vahvistetaan oikea-aikaisia sosiaalihuoltolain mukaisia palveluita, jotta erityspalveluiden tarve vähenee tulevaisuudessa. Lasten ja nuorten hyvinvointia edistetään kehittämällä varhaiskasvatuksen ja opetuksen oppimisympäristöjä sekä laajentamalla yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Oppilaiden tulevaisuuden osaamistarpeet varmistetaan Oppiva Salo ohjelmalla. Asukkaiden aktiivista elämäntapaa edistetään helposti saavutettavilla vapaa-aikapalveluilla. Sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun osallistutaan aktiivisesti kuntalaisten palveluiden ja henkilöstön tulevaisuuden turvaamiseksi. Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä toimitaan yhteistyössä järjestöjen ja kolmannen sektorin kanssa. Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit Keskeiset tavoitteet Lakisääteisten terveydenhuollon palveluiden järjestäminen ja tuottaminen väestön terveystarpeet ja talouden vaatimukset huomioiden Terveyspalveluiden oikea-aikaisten palveluiden saatavuuden parantaminen asukasta lähellä olevien palveluiden avulla tulevaisuudessakin Henkilöstövoimavarojen kohdentaminen asiakastarpeiden mukaisesti ja riittävän sekä osaavan henkilöstön onnistunut rekrytointi ja tarvittavan koulutuksen ja osaamisen varmistaminen Sote-uudistuksen tuomiin muutoksiin valmistautuminen osallistumalla aktiivisesti valmisteluprosessiin (Palvelurakenteen kehittäminen Terveyskioski-tyyppisen palvelupistekokeilun avulla ja kohdentamalla lisävoimavaroja lääkinnällisen kuntoutuksen toiminta- ja fysioterapiaan hoitotakuuvaatimusten mukaisesti) Merkittävimmät riskit Perusterveydenhuollon palvelujen tarve kasvaa ikärakenteen muuttuessa vanhusvoittoisemmaksi ja väestön sosioekonomisen tilanteen heikentyessä Lisääntyvä päihteiden käyttö ja siitä aiheutuva terveydenhuoltopalveluiden tarpeen kasvu Mielenterveyskuntoutustarpeen lisääntyminen ja vaikeutuminen saattaa johtaa palveluasumistarpeen kasvuun ja kustannusten lisääntymiseen SOTE-uudistuksen suunnittelutyö sitoo asiantuntijoiden voimavaroja suorasta asiakastyöstä Uhka terveyspalveluiden palveluvalikon kaventumisesta SOTE-uudistukseen valmistautuessa Haasteet lyhytaikaisia terveydenhuollon ammattihenkilöitä rekrytoitaessa

90 89 Palvelualueen painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut Terveyspalveluiden toiminnan painopisteenä on lakisääteisten palveluvelvoitteiden toteutuminen nykyisessä toimintaympäristössä lähellä kuntalaisia. Lääkinnällisissä kuntoutuksessa ja päihdepalveluissa toimintaa on kehitettävä ja resursoitava ajanmukaiselle ja säädökset täyttävälle tasolle. Sote-palvelurakenneuudistuksen valmistelutyötä tehdään nykyistä toimintaa tehostamalla ja osallistumalla aktiivisesti maakunnalliseen valmisteluun. Terveyspalveluiden talousarviossa 2018 toimintakulut pidetään annetun raamin puitteissa. Suunnitelmiin sisällytetään kuitenkin väestölle parempaa palvelua tuottavaa toiminnan kehittämistä, josta aiheutuu kustannuspaineita, jotka tiedostamme. Erikoissairaanhoidon budjetointi perustuu sairaanhoitopiirin yksipuoliseen ilmoitukseen Salon kaupungin maksuosuudesta (lisäys vuoteen 2017 on 3,2 %) sekä veloitettavista siirtoviivemaksuista, koska erikoissairaanhoidosta siirtyvälle potilaalle ei ole osoittaa jatkohoitopaikkaa. Muiden kuin erikoissairaanhoidon palveluiden ostojen määrä on arvioitu pääosin vuoden 2017 tasolle. Erikoissairaanhoidosta ostettavan välinehuollon kustannukset pienenevät noin pääterveysaseman avovastaanoton instrumenttien huoltamisen siirtyessä läntiselle terveysasemalle kaupungin omaksi toiminnaksi. Avoterveydenhuollosta on siirretty :n kustannuserä lääkinnällisen kuntoutuksen toiminnoille. Tällä menettelyllä parannamme tarkemman kustannusseurannan toteutumista. Siirrolla ei ole kustannusvaikutuksia, mutta sen avulla parannamme kustannustietoisuutta. Läntisen terveysaseman kustannusten jakautumista on tarkennettu vuoden 2017 alusta lähtien jakamalla kustannuserät ajantasaisesti kustannuspaikoille. Tuottojen määrä perustuu oletukseen asiakasmaksujen säilymiseen nykyisellä tasolla. Lääkäriopiskelijoiden kouluttamisesta saatavat korvaukset pienenevät vuonna Budjetissa on varauduttu vuoden 2016 tasoisiin maahanmuuttoon liittyviin valtion maksamiin terveydenhuollon palveluiden tuottoihin ja korvauksiin. Avoterveydenhuollon periaatteena on peruspalveluiden tuottaminen lähipalveluina terveysasemilla. Asiakaslähtöinen toiminta edellyttää oikea-aikaista vastaanotolle pääsyä ja palveluiden saatavuuden parantamista hoitoketjun jokaisessa vaiheessa. Tämä edellyttää hyvää ja toimivaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Terveysasemilla jatketaan hoitajavastaanottojen kehittämistä hyödyntäen rajoitetun reseptinkirjoitusoikeuden saaneiden hoitajien osaamista tavoitteena hoitoprosessien sujuvoittaminen. Avoterveydenhuollossa on ollut käytössä usean vuoden ajan kaksi määräaikaista sairaanhoitajaa lääkärin vastaanotolla ja kaksi määräaikaista terveydenhoitajaa ennaltaehkäisevissä palveluissa. Lakisääteisten palveluiden varmistamiseksi lautakunta esittää näiden toimien muuttamista vakinaisten sijaisten toimiksi, koska työnantajalla on lain tarkoittama jatkuva työn teettämisen tarve. Talousarvioon on varattu määräraha lakisääteisiä rinta- ja kohdunkaulan syövän seulontoja varten. Lisäksi esitetään yhtä määräaikaista koulutusvirkaa avoterveydenhuoltoon kotihoidon tukilääkäriksi. Perusterveydenhuollon kiireellinen päivystystoiminta jatkuu entisen toimintamallin mukaisena yhteistyönä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ensihoidon- ja päivystyksen liikelaitoksen kanssa. Yhteispäivystyksessä on ollut usean vuoden ajan kaksi määräaikaista sairaanhoitajan tointa. Koska työntekijöiden tarve on jatkuva, esitämme näiden toimien muuttamista vakinaisten sijaisten toimiksi. Kuntoutuspalveluiden tarve on kasvanut sekä väestön tarpeiden että valtakunnallisten linjausmuutosten myötä. Länsi-Suomen aluehallintovirasto on käynnistänyt seurannan Salon kaupungin fysioterapiapalveluiden toteutumisesta hoitotakuulainsäädännön määräysten mukaisesti. Päätöksen mukaisesti Salon kaupungin on toimitettava selvitys toimenpiteistä hoitoon pääsyn toteutumiseksi fysioterapiapalveluissa. Vuonna 2017 on ollut käytössä kaksi määräaikaista fysioterapeutin toimea. Toinen määräaikainen fysioterapeutin työpanos on korvannut TEHY:n pääluottamusmiehen 80 % vapautusta perustyöstä. Huolimatta lisätyöpanoksesta fysioterapiajono ylittää hoitotakuun. Mahdollisen uhkasakon välttämiseksi esitämme 3 määräaikaisen fysioterapeutin palkkaamista lain edellyttämän toiminnan toteuttamiseksi. Esitämme myös nyt määräaikaisena toimena olevan puheterapeutin toimen muuttamista vakinaiseksi sekä määrärahan varaamista puheterapeuttiopiskelijan neljän kuukauden työharjoittelujaksoa varten. Näillä esityksillä on yhteensä noin kustannuslisäys vuoteen 2017 verrattuna.

91 90 Suun terveydenhuollon toiminta jatkuu nykyisellään ja päivystys toteutetaan yhteisjärjestelynä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. Terveyskeskussairaalan geriatrisen arviointiyksikön toiminta on käynnistynyt onnistuneesti toukokuussa Ikääntyvän hoitoketjun kehittäminen jatkuu edelleen muiden toimijoiden kanssa. Pitkäaikaishoitopaikkaa odottavien potilaiden osuus terveyskeskussairaalassa on edelleen liian korkea, jotta erikoissairaanhoidon siirtoviivemaksut saadaan pienenemään. Terveyskeskussairaalan osasto 3 toiminta lakkaa syyskuussa 2017 ja siihen kohdistuvat kustannukset poistuvat talousarviosta. Terveyskeskussairaalan potilaiden hoito on muuttunut lääketieteellisesti vaativammaksi ja potilaiden vaihtuvuus on nopeutunut toiminnan kehittämisen myötä, mikä vaatii suurempaa lääkärityöpanosta. Esitämme yhden terveyskeskuslääkärin vakanssin muuttamista erikoislääkärin vakanssiksi. Tällä ei ole kustannusvaikutusta. Toiminta vaatii potilasturvallisuuden säilyttämiseksi yhden määräaikaisen lääkärin vakanssin jatkamista ja yhden määräaikaisen vakanssin perustamista. Tällä muutoksella ei ole kustannusvaikutusta, koska vastaava työpanos lääkäritoimintaan on varattu jo vuodelle Mielenterveyskuntoutuksen ja psykiatrisen toiminnan kehittämisessä jatkamme edelleen tiivistä yhteistyötä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Psykiatrian tulosalueen kanssa. Mielenterveyshäiriöitä sairastavien potilaiden lisääntyminen ja erikoissairaanhoidon uusi toimintatapa siirtää pitkäaikaisesti sairaita mielenterveyspotilaita perusterveydenhuoltoon johtaa palvelutarpeen lisääntymiseen. Mielenterveyspalveluissa depressiohoitajien määrä on lisääntynyt vuoden 2017 aikana kahdella työntekijällä, jolloin palveluiden oheiskustannukset, kuten kotikäynnit ja lisääntyneet ryhmätoiminnat, kasvattavat kustannuksia. Tulojen menetystä aiheuttaa mielenterveyspotilaiden työtoiminnassa Hella light Finlandin päättäessä toimintansa Salossa, jolloin alihankintatyöstä saadut tulos pienenee. Työtä uusien alihankintatöiden löytämiseksi tehdään jatkuvasti. Opiaattikorvaushoitoa saavien asiakkaiden määrän lähes kaksinkertaistuttua lisääntyvät lääke- ja hoitokustannukset vastaavasti. Päihdesairaalan hoitojaksojen ja päihdepsykiatrien konsultaatiotarve lisääntyy potilasmäärään nähden verrannollisesti, mikä lisää ostopalveluiden tarvetta. Tämä on huomioita budjetissa. Työterveydenhuolto jatkaa toimintaa sopimusten mukaisessa laajuudessa. Vaikka Kuntalaissa säädetty kunnallisten työterveyspalveluiden yhtiöittämisvelvoite siirtyi vuoteen 2019, valmistelu jatkuu tiiviinä alueellisena yhteistyönä. Haasteena työterveyshuollossa on ollut ajantasaisen työnantajalaskutuksen toteutuminen, johtuen käytössä olevasta laskutusjärjestelmästä. Kehittämishankkeet Arkeen voimaa -toimintaohjelma ja Toimivat palkeet -hanke jatkuvat edelleen. STM:n kärkihankkeista osallistutaan Lapsiperheiden palveluiden (LAPE) kehittämisohjelman Varsinais- Suomen kehittämishankkeeseen muiden kuntien ja sairaanhoitopiirin yhteistyönä. Palveluiden saatavuuden helpottamiseksi ja parantamiseksi selvitetään digitaalisten arvopalveluiden käyttöönottoa ja uudenmallisen matalan kynnyksen palvelupisteen avaamista yhteistyössä kaupungin muiden palvelualueiden ja kolmannen sektorin kanssa. Vastaanottotoiminnan kehittämistä jatketaan edelleen asiakaslähtöisemmän ja monipuolisemman palvelun tuottamiseksi esimerkiksi vastaanottoaikoja laajentamalla, rajoitetun lääkemääräämisoikeuden saaneiden hoitajien toimenkuvaa muokkaamalla, fysioterapeuttien suoravastaanottoja ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa työskentelevien psykiatristen sairaanhoitajien työpanosta mahdollisemman tarkoituksenmukaisesti hyödyntämällä. Kehittämistyön tavoitteena on riittävien ja toimivien terveyspalveluiden säilyminen Salon kaupungissa tulevaisuudessakin.

92 91 Vanhuspalvelut Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit Keskeiset tavoitteet Kehitetään kotona asumista ja kotihoidon resurssien tehokasta käyttöä. Kehitetään monimuotoisia asumisratkaisuja ja hoivaa eri asiakassegmenteille. Toimitaan aktiivisena osallisena Varsinais-Suomessa soteuudistuksen vanhuspalveluiden valmistelussa. Merkittävimmät riskit Taloudellinen tilanne estää toiminnan kehittämisen entistä laadukkaammaksi. Taloudellinen tilanne heikentää merkittävästi kasvavaan palvelutarpeeseen vastaamista. Henkilökunta on ikääntynyttä ja sairauspoissaolot ovat lisääntymässä kasvavan työmäärän ja yhä haasteellisemman asiakaskunnan johdosta. Salon kaupungin vaikutusmahdollisuudet soteuudistuksen valmistelussa jäävät vähäisiksi. Palvelualueen painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut Salon kaupunki kuuluu Kuntaliiton keskisuurten kaupunkien sosiaali-ja terveyspalveluiden seurantaryhmään. Kaupunkeja on seurannassa kaikkiaan 17. Salon väestö on ikärakennevertailussa viidenneksi ikääntynein 65 vuotta täyttäneiden kohdalla. Merkittävää palveluiden järjestämisen kannalta on, että Salossa on viidenneksi eniten ikääntyneitä ryhmissä 75 ja 85 vuotta täyttäneet. Salossa 65 vuotta täyttäneitä oli 24,7 % asukkaista vuonna 2016 eli joka neljäs salolainen on eläkeiässä. Koko maassa vastaava osuus oli 20,9 %. Viimeisimmässä (2016) keskisuurten kaupunkien kustannusvertailussa Salon kaupungin vanhuspalveluiden kustannukset olivat vertailukaupunkien kolmanneksi pienimmät. Kustannukset yhteensä olivat 13,4 % keskiarvon alapuolella. Aaltoyliopiston selvityksen mukaan Salossa ikääntyneen väestön palvelut ovat kustannustehokkaita: palveluiden käyttöaste on keskimääräistä korkeampi ja palveluiden kustannukset keskimääräistä alhaisempi. Vanhuspalveluissa on palvelurakennetta uudistettu kuluneina vuosina kehittämällä ikäkeskustoimintaa, palveluohjausta, kotiin annettavia palveluita sekä vähentämällä laitoshoitoa. Tätä kehittämistyötä jatketaan tulevassa talous- ja toimintasuunnittelussa sekä kaupungin omana toimintana että koko maakunnan toimintana sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutokseen valmistautuen. Alla on kuvattu keskeisiä toiminnallisia muutosesityksiä ja niiden talousarviovaikutuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutoksen valmisteluun osallistuminen Palveluiden sisällön kehittämisen työryhmät ja kärkihanke Vanhuspalveluista osallistutaan Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman Ikääntyvien kuntoutus-, hoito- ja hoivapalveluiden sekä Akuuttipalveluiden eri työryhmiin (akuuttihoito, kuntoutus, kotiin vietävät palvelut ja asumispalvelut). Työryhmien tavoitteena on tuottaa ikääntyneiden palveluista sisällölliset toimintasuunnitelmat tulevaa maakunnallista rakennemuutosta varten. KomPAssi kärkihankkeessa kehitetään tulevan sotealueen palveluohjausta ja omaishoitoa. Kummankin osa-alueen toimintaa viedään eteenpäin kuntien edustajien muodostamissa työryhmissä. Hankkeessa luodaan mm. palveluohjaukseen yhtenäiset palveluiden saantokriteerit ja palveluiden sisällöt sekä yhtenäiset toimintakyvyn arviointimenetelmät. Tasapuolisen palvelutarpeen arvioinnin mahdollistamiseksi hankkeen yhteydessä on tarkoitus ottaa kunnissa käyttöön Rai-järjestelmä. Se on standardoitu ja monipuolinen tiedonkeruun ja havainnoinnin välineistö, joka on tarkoitettu asiakkaan palvelutarpeen arviointiin sekä hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelman laatimiseen. Hankkeen talousarviossa ei tähän ole määrärahaa varattu vaan kuntien tulee varata se tulevaan talousarvioon. Palvelutarpeen arviointiin tarkoitetun Oulu Screener moduulin käyttöönottokustannus on 2.500

93 92 euroa ja vuosimaksu euroa asiakasmäärän olleessa Moduulin hankkimiseksi ei esitetä määrärahan varaamista vaan kulut katetaan ulkoisin varoin. Kotona asumisen tukeminen Sähkölukitusten hankinta toiminnanohjausjärjestelmään Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto on toteutunut suunnitellusti. Alustavasti voidaan arvioida lyhytaikaisen sijaistarpeen vähentyneen. Seuraavana vaiheena on sähkölukitusten käyttöön otto. Sähkölukitusjärjestelmä korvaa asiakkaiden perinteiset avaimet ja sallii hoitajan pääsyn asiakkaan luokse mobiilipuhelimella. Sähkölukituksen avulla on mahdollista säästää työvuorossa aikaa ja ajokilometrejä, koska mm. asiakkaiden avaimien vaihto työntekijöiden välillä vähenee. Järjestelmä lisää myös asiakasturvallisuutta. Asiakkaan oveen ja taloyhtiön ulko-oveen asennettu sähkölukko ei häiritse tavallisten avainten käyttöä. Lautakunta esittää varattavaksi euroa käyttöönottokustannuksiin, euroa lukitusten hankintaan ja vuotuisiin käyttökustannuksiin euroa, yhteensä euroa tulevaan talousarvioon. Hankinta koskee 200 käyttäjää ja 250 lukkoa. Esitetyllä määrällä voidaan toteuttaa lähinnä keskusta-alueella sähkölukituksen käyttöön otto. Tavoitteena on sähkölukituksen laajentaminen suunnitelmakaudella. Liikkumista tukevat palvelut Ikääntyneiden kotona asuminen edellyttää riittäviä kulkemismahdollisuuksia. Vammaispalveluiden puolelta on siirtynyt asiakkaita kuluvana vuonna vanhuspalveluiden liikkumista tukevien palveluiden piiriin yhä enemmän. Nykyiset määrärahat eivät riitä. Lautakunnan esityksen mukaisesti, liikkumista tukeviin palveluihin on lisätty toimintavuodelle euron määräraha. Kehitetään monimuotoisia asumisratkaisuja Rauhalan tukiasumistoiminnan vakinaistaminen ja laajentaminen Viime aikoina on noussut esiin uusien välimuotoisten asumis- ja palveluratkaisujen kehittäminen. Kukonkallion Rauhala-osaston kahdeksan paikkaa otetiin vuodeksi 2017 lyhytaikaisen tukiasumisen kokeiluna käyttöön. Kokeilua varten rekrytoitiin kolme määräaikaista lähihoitajaa kotihoitotiimiin. Kuuden ensimmäisen kuukauden aikana toteutui 923 hoitopäivää, eri asiakkaita oli 61. Asiakkaista kahta lukuun ottamatta kaikki kotiutuivat omaan kotiinsa. Arvion mukaan ilman tukiasumispaikkaa nämä 61 asiakasta olisi pitänyt sijoittaa ympärivuorokautiseen hoitoon. Puolen vuoden toteuman perusteella nettovuorokausihinnaksi voidaan arvioida noin 70 euroa. Kokemukset, myös asiakaskunnan, ovat olleet myönteiset ja tarvetta toiminnan laajentamiseen on siten, että otetaan tulevalle vuodelle käyttöön portaiden takana olevat kolme yhden hengen asukashuonetta. Lautakunta esittää toiminnan vakinaistamista siten, että talousarviossa 2017 olleet kolme määräaikaista vakanssia muutetaan vakinaisiksi. Vakansseille on varattu määrärahat euroa. Toiminnan laajentamiseksi esitetään 50 % lähihoitajan vakanssin lisäystä, jonka palkkavaikutus on euroa. Vakanssit sijoitetaan kotihoitoon. Kolmen määräaikaisen vakanssin muuttaminen vakinaisiksi on sisällytetty henkilöstösuunnitelmaan. Lähihoitajan 50 % vakanssin lisäys toteutetaan määräaikaisena. Tukiasumistoiminnan käynnistäminen Koivulehdon palvelutalossa ja Ikäkeskus Majakan toiminnan siirto Koivulehdon palvelutalon alakertaan Kaupunki luopui Koivulehdon palvelutalon vuokraamisesta tehostettua palveluasumista varten Halikon vanhustenkotiyhdistys ry:ltä. Yhdistyksen tarkoituksena on nyt saneerata kiinteistö vuokra-asunnoiksi. Kiinteistössä on solutyyppisesti viisi asuntoa sekä yhteinen keittiö-olohuonetila. Tila soveltuu pidempiaikaiseen tukiasumiseen asiakkaille, jotka eivät enää selviä omassa kodissaan, mutta eivät tarvitse välttämättä ympärivuorokautista hoitoa. Toiminnan käynnistämiseksi lautakunta esittää 50 % lähihoitajan vakanssin lisäystä, jonka palkkavaikutus on euroa. Vakanssi sijoitetaan kotihoitoon. Lisäys toteutetaan määräaikaisena.

94 93 Koivulehdon palvelutalon alakertaa kaupunki on vuokrannut tähän asti kotihoidon tiimitilaksi. Vuokra on ollut (ei sis. vesi, sähkö, lämpö) euroa kuukaudessa. Viereisessä rakennuksessa (Halikkokoti) toimivan Ikäkeskus Majakan tilat ovat käyneet ahtaaksi. Koivulehdon alakerran tilat vaativat jonkin verran pintaremonttia. Ikäkeskuksen siirto mahdollistasi toiminnan laajenemisen sekä osaltaan tarjoaisi tukiasumisen asiakkaille sekä muille kiinteistössä asuville toimintakykyä edistävää toimintaa. Ratkaisulla vahvistetaan yhdistyksen, järjestöjen, vapaaehtoisten sekä kaupungin välistä yhteistyötä asukaslähtöisen uudentyyppisen mallin toteuttamiseen ympäristöön, jossa on monipuolisesti palveluita. Lautakunta esittää, että talousarvioon varataan vuokraan muine kuluineen (vesi, sähkö, lämpö) euroa/kk. Ikäkeskustoiminnan vakiinnuttamiseksi tulevaisuudessa tarvitaan 50 % kohdeohjaajan vakanssi lähinnä Ikäkeskus Reimariin toiminnanohjaajan lisäksi. Kukonkallion laitoshuoltajan avoimesta vakanssista esitetään 50 % kohdeohjaajan muutosvakanssiksi. Muutoksen kustannusvaikutus on euroa vuositasolla ja se sisältyy henkilöstösuunnitelmaan. Muutokset hoivapalveluiden järjestämisessä Ostopalvelut Kuluneina vuosina on tehty päätöksiä, joiden perusteella tehostetun palveluasumisen ostopalvelut ovat lisääntyneet ja vastaavasti oma toiminta supistunut. Tulevana vuonna järjestetään ostopalveluina ja palvelusetelillä tehostettua palveluasumista 119 paikkaa, vuonna 2016 vastaava luku oli 92 paikkaa. Lisäys 27 paikkaa syntyi päätöksestä lakkauttaa Koivulehdon palvelutalo 8/2017. Ratkaisu merkitsee 1,2 miljoonan euron lisäystä ostopalveluihin vuositasolla. Talousarvioon on varattu tehostetun palveluasumisen ostopalveluihin ja palveluseteliin yhteensä 5,2 milj. euroa. Talousarvion raami 2018 ostopalveluille on n euroa tilinpäätöstä 2016 suurempi, joten raami ei perustu nykytilanteeseen. Vuorela Tulevassa talousarviossa on huomioitu syyskuussa 2017 käynnistyvän 21-paikkaisen Vuorelan tehostetun palveluasumisen yksikön kokonaiskulut. Henkilöstön määrä on yhteensä 17. Vuorelan käyttöön otto lisää vanhuspalveluiden ympärivuorokautisen hoidon paikkamäärää siten, että paikkoja on kaikkiaan käytössä 515, aiemmin 494. Erityistä huomiota tarvitsevien asukkaiden yksikkö Vanhuspalveluissa on kartoitettu erityistä huomiota tarvitseville asukkaille hoivapaikkaa. Tarkoituksena on muuttaa Kukonkallion 13-paikkaisenTyynelä-osaston toimintaa tähän suuntaan. Yhteistyöstä vanhuspsykiatrian kanssa on sovittu. Henkilöstömuutokset Koivulehdon lakkauttamisen myötä tuodaan lakkautettavaksi yksikön 16 vakanssia. Henkilöstölle on keväällä osoitettu uudet toistaiseksi voimassa olevat tehtävät, joihin työntekijät siirtyvät. Lisäksi esitetään kuuden avoimeksi tulleen vakanssin muuttamista koulutetumpaan suuntaan. Sosiaalityön palvelut Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit Keskeiset tavoitteet Kehitetään sosiaalihuoltolain mukaista asiakasprosessia ja asiakassegmentointia. Toteutetaan sosiaalityössä palvelurakennetyön toinen vaihe ja organisoidaan uudelleen kehitysvammahuollon esimiestyö. Vahvistetaan verkostoyhteistyötä varhaisen tuen palveluiden kanssa, tavoitteena asiakkaiden mahdollisimman nopea ja oikea-aikainen avun saaminen. Haetaan SHQS -laatujärjestelmän mukaista laaduntunnustusta. Varmistetaan henkilökunnan pysyvyyttä ja työhyvinvointia sekä kehitetään esimiestyötä.

95 94 Merkittävimmät riskit Ei onnistuta rekrytoimaan sosiaalityöntekijöitä Sosiaalityön henkilökunnan vaihtuvuus hidastaa ja vaikeuttaa kehittämistyötä Työntekijöiden uupuminen liian suuren työtakan alla Moniongelmaisten asiakkaiden kasvava palvelutarve lisää kustannuksia. Palvelualueen painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut Sosiaalityön palvelut on mukana SOTE valmistelussa kaupungin periaatteiden mukaan ja kehittämistyössä otetaan huomioon maakunnalliset linjaukset ja tavoitteet. SOTE -valmistelua tehdään nykyisellä resurssilla, joten työaikaa joudutaan jakamaan oman perustyön ja valmistelun kesken. Lapset puheeksi menetelmän jalkauttamista kaikkiin kaupungin lapsipalveluihin jatketaan. Myös Ihmeelliset vuodet -ryhmiä kokoontuu säännöllisesti. Sosiaalityön koulutusmäärärahoihin on varattu euroa Lapset puheeksi kouluttajien sijaisten palkkoihin ja Ihmeelliset vuodet -ryhmätapaamisten materiaali ja tarjoilukustannuksiin. Määräraha on kaikkien palveluiden käytössä silloin, kun em. koulutus- ja ryhmätoimintaa toteutetaan. Valtakunnallisessa KANSA-koulu -hankkeessa valmistellaan KanTa -palveluihin liittymistä, joka toteutunee vuoteen 2021 mennessä. Hankkeen kouluttamat kirjaamisvalmentajat jatkavat sosiaalityön palveluiden kaikkien asiakastyötä tekevien kouluttamista rakenteiseen kirjaamiseen. Työ tulee viemään aikaa sekä kirjaamisvalmentajilta että työntekijöiltä, jotka opettelevat uudenlaista kirjaamistapaa. Kolmannen sektorin työtä tuetaan toimintaa tukevien avustusten muodossa (SYTY, V-S Mannerheimin lastensuojeluliitto, Salon alueen työttömät ja Ihme ja Kumma). Talousarviossa on myös pieni varaus yhdistysten yleisiin toiminta-avustuksiin, joista sosiaali- ja terveyslautakunta päättää erikseen. Lisäksi lapsiperheyhdistysten toimintaa tuetaan antamalla Piritan avoimen päiväkodin tiloja iltakäyttöön yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa. ESR -rahoitteinen valtakunnallinen alkanut PARTY -hankkeen Salon osahanke päätyy maaliskuun lopussa. Hankkeen tavoitteena on ollut vastata työllisyydenhoidon ja sosiaalityön muutoksiin kehittämällä menetelmiä sekä verkostotyötä. Pääasiallisena kohderyhmänä ovat olleen 300-päivää työmarkkinatukea saaneet ja osatyökykyiset työttömän salolaiset työnhakijat. Sosiaalipalveluissa jatketaan SHQS-laatujärjestelmän mukaista laatutyötä ja edetään aikataulussa vuosikellon mukaan. Eri tiimien laatuvastaavat sekä laatutyöryhmä huolehtivat yhdessä esimiesten kanssa kehittämistyön etenemisenestä ja seurannasta. Kehittämiskohteet asetetaan vuosittain. Tavoitteena on, että vuonna 2018 sosiaalipalveluille saadaan laaduntunnustus. Aikuis- ja vammaissosiaalityö Vuonna 2017 on käynnistynyt Pro Sos -hanke, jonka tavoitteena on vahvistaa ja yhtenäistää aikuissosiaalityön sisältöä ja varmistaa sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen yhdenmukaiset käytännöt kunnissa. Sosiaalihuoltolain mukaisia palveluita tarjotaan kaupunkilaisille ensisijaisesti erityislainsäädäntöön nähden. Myös perheiden ehkäisevään tuen tarpeeseen vastataan perustamalle perhetiimi ja lastensuojelutyö kohdennetaan vain vahvaa tukea vaativiin perheisiin. Tavoitteena on vähentää lastensuojelun kustannuksia oikea-aikaisella tuella. Sosiaalityön palveluissa on aloitettu palvelurakenteen suunnittelu ja henkilöstön työpajatyöskentely jatkuu syksyllä Palvelurakenteen muutoksessa esitetään hyödynnettäväksi vapautuneita vakansseja (etuuskäsittelijä, vahtimestari ja tulkki) ja järjestellä nykyisiä henkilöresursseja toisin. Tiimin käynnistäminen ja työn organisointi vaativat esimiestyöhön panostamista, joten perhetiimiin esitetään johtavan sosiaalityöntekijän vakanssia yhtenä muutosvakanssina. Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityön sisältöjä kehitetään valtakunnallisesti, koska perustoimeentulotuen siirto Kelaan on mahdollistanut sosiaalityön tekemisen uudella tavalla. Asiakkaiden taloudellisen tuen palvelut (välitystilit, talouden ohjaus ja neuvonta sekä ennaltaehkäisevä ja täydentävä

96 95 toimeentulotuki) ovat edelleen keskeinen osa työtä, mutta niiden ohella aikaa on vapautunut varsinaiseen sosiaalityöhön. Sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden määrärahaa on korotettu lähes kaksinkertaiseksi vuodelle Erityisesti panostetaan sosiaalisen kuntoutuksen ja asumispalveluiden kehittämiseen. Sosiaalisen kuntoutusta kohdennetaan asiakasryhmille, jotka hyötyvät siitä. Sosiaalikuntoutuksen sisältönä ovat yksilö- ja ryhmätapaamiset. Ryhmätapaamisista on laadittu oma ohjelmarunko. Sosiaalikuntoukseen vuodelle 2018 on varattu määräraha laajennetun toiminnan toteuttamiseksi. Toiminta toteutetaan nykyisillä henkilöstöresurssilla. Asumispalvelut ovat toinen aikuissosiaalityön painopistealue. Asiakkaiden perustarve on oma asunto, joten asumisen tukeminen on merkityksellistä. Vuodelle 2018 laaditaan asumispalveluiden ohjeet ja määritellään palvelun asiakasmaksu. Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalveluiden vahvistaminen lisää asiakkaiden turvallista asumista ja hyvinvointia sekä vähentää vastaavasti vammaispalvelulain mukaisten asumispalveluiden käyttöä. Maahanmuuttajien saapuminen Saloon on tasoittunut, mutta kotouttaminen on pitkäaikainen prosessi. Asiakkaat tarvitsevat kotouttamissuunnitelmien mukaisia palveluita. Kotouttamistyöhän panostetaan jatkamalla määräaikaisen sosiaaliohjaajan palkkausta vielä vuodeksi. Ellei ilman huoltajaa maahan tulevien turvapaikanhakijoiden määrä käänny nousuun, Kalliolan perheryhmäkodin toimintaa ajetaan vähitellen alas. Talousarvioon on varattu perheryhmäkodille ja tukiasumiseen euroa aiempaa vähemmän eli 1,2 miljoonaa. Sama summa on varattu ely-keskukselta tuleviin korvauksiin. Vammaissosiaalityö Uusi vammaispalvelulaki tulee todennäköisesti voimaan Palvelutoiminnassa varaudutaan uuden lain mukaisiin velvoitteisiin talousarviovuoden aikana. Merkittävin muutos on kehitysvammalain ja vammaispalvelulain yhdistyminen. Salon kaupungin vammaispalvelun kustannuksia vertailtaessa on ilmennyt, että henkilökohtaisen avun ja asunnon muutostöiden osalta kustannukset ovat yli keskiarvon. Vuonna 2018 kiinnitetään erityistä huomioita näihin osa-alueisiin. Henkilökohtaisen avun myöntämisessä huomioidaan ikääntyneiden henkilöiden palvelutarpeet vanhustenhuollon ja vammaispalvelun rajapinnassa. Palvelutarpeen arvioinnissa lähdetään siitä, että ensin kartoitetaan sosiaalihuoltolain mukaisten tarpeiden riittävyys ja toimivuus. Vammaispalvelulain mukaiset palvelut ovat erityislainsäädännön mukaisia, joten ne ovat viimesijaisia palveluja. Sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden ensisijaisuutta vahvistetaan esittämällä vammaispalveluihin määräaikaista sosiaaliohjaajaa alkaen vuoden loppuun. Sosiaaliohjaajan tavoitteena on työskennellä sosiaalihuoltolain mukaisissa palveluissa. Näin varmistetaan, että asiakkaille pystytään tarjoamaan SHL palveluita, eikä tarvitse turvautua erityislainsäädännön eli vammaispalveluin mukaisiin palveluihin tai ostopalveluihin. Salon kaupungin vammaispalvelun asumispalveluiden ostopalvelumäärät ovat lisääntyneet, kun patoutunutta asumispalvelutarvetta on ollut mahdollista purkaa Salossa sijaitsevaan yksikköön. Kehitysvammahuolto Vuonna 2017 on tehty suppea kehitysvammaisten palvelutarpeiden arvio, jonka perusteella on annettu ARA:lle puoltava lausunto Kehitysvammaisten palvelutalosäätiön asumisyksikön rakentamishankkeeseen. ARA:n päätös yksikön rahoituksesta saapuu vuonna Uusi asumispalveluyksikkö on suunniteltu vaikeasti liikuntavammaisten kehitysvammaisten käyttöön. Asumisyksikköön on suunniteltu 14 vaativan autetun asumisen hoitopaikkaa ja 2 tukiasuntoa. Asumisyksikön palvelutoiminta on kilpailutettava ennen yksikön toiminnan käynnistämistä. Asumispalveluiden hankkimiseksi ostopalveluna esitetään kahden kuukauden määräraha vuoden 2018 talousarvioon. Palvelutarpeen arvioinnin perusteella Salon kaupungissa on lisäksi palvelutarpeita autisminkirjon kehitysvammaisille ja tukiasumiselle. Vuonna 2018 näiden palvelutarpeiden mukaisiin asumispalveluihin on vastattava joko Salon kaupungin omana toimintana tai ostopalveluna. Kehitysvammahuollon suunnitelma vuosille valmistuu alkuvuonna.

97 96 Kehitysvammahuollon yksiköiden lähiesimiestyötä tulee lisätä. Nykyinen kahden esimiehen (asumispalvelut ja työ-ja päivätoiminta) malli ei ole enää toimiva suuren ja alueellisesti hajallaan olevan yksikkömäärän takia. Tavoitteena on, että vuoden 2018 aikana toteutetaan rakennemuutos, jossa kehitysvammahuoltoa johtaa yksi kehitysvammahuollon esimies, jonka alaisuudessa on asumispalvelut sekä työ- ja päivätoiminta sekä tilapäishoito. Lähiesimiestyön turvaamiseksi asumispalveluihin tarvitaan kaksi tiimivastaavaa. Tiimivastaavien vakanssit perustetaan muuttamalla nykyinen sairaanhoitajan vakanssi tiimivastaavaksi ja nykyinen asumispalveluiden esimiehen vakanssi tiimivastaavaksi (sairaanhoitaja). Myös työ- ja päivätoiminnan puolelle tarvitaan vastaavat ohjaajat. Tällä hetkellä työtoiminnassa on yksi vastaava ohjaaja. Päivätoiminnassa ohjaajan nimike tulee muuttaa vastaavaksi ohjaajaksi. Vakanssimuutokset sisältyvät henkilöstösuunnitelmaan. Kehitysvammahuollon työ- ja päivätoiminnassa on tarve kahdelle ryhmäavustajan vakanssille, joilla korvataan kolme henkilökohtaista avustajaa, jotka on aiemmin myönnetty vammaispalvelulain mukaisina henkilökohtaisina avustajina. Ehdotetut ryhmäavustajat on otettu henkilöstösuunnitelmaan määräaikaisina. Ryhmäavustajien työpanosta voidaan käyttää monipuolisesti ja kohdentaa tilanteiden vaatimalla tavalla. Kehitysvammahuollon päivätoiminnassa tilat ovat osoittautuneet ahtaiksi ja käyttötarkoitukseen sopimattomiksi. Uusia tiloja on kartoitettu ja tarkoitukseen sopiva tila on Saktan alakerrassa. Tilat vaativat saneerausta jakelukeittiön ja wc-tilojen osalta. Korjauskustannukset ovat kohtuulliset (30.000), koska tila on valmiiksi esteetön ja käyttökunnossa. Sisäinen vuokra on noin euroa enemmän/vuosi, kuin nykyinen tila. Asukkaiden itsemääräämisoikeuden vahvistaminen on keskeistä ja rajoitustoimenpiteiden osalta työ edellyttää tiivistä yhteistyötä terveydenhuollon kanssa. Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin (KTO Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksessa) laitoshuollon palveluita käyttää vakituisesti viisi asiakasta ja tilapäistä käyttöä on jonkin verran. Laitoshuollon purkaminen on siis edennyt suunnitelmien mukaisesti ja sitä jatketaan edelleen. Kaikkia laitoshoidossa olevia henkilöitä ei pystytä siirtämään palveluasumiseen, koska heidän hoitonsa on niin vaativaa. KTO:lta ostetaan tarpeen mukaan määräaikaisia hoito- ja kuntoutusjaksoja ja muita erityisosaamista vaativia palveluja tukemaan ja täydentämään omia palveluja. Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri järjestää nuorille jatkokoulutusta, joka ei ole valtionosuuksien piirissä. Salolaiset eivät ole voineet päästä tähän koulutukseen, koska kustannukset jäävät kokonaisuudessaan sosiaalityön katettaviksi. Vaikeasti vammaisten koulutuspaikat ovat supistuneet lähiseudulla ja opiskelijat hakeutuvat opiskelemaan kauemmaksi ja henkilökohtaisen avun määrä erityisoppilaitoksissa on kasvanut. Jatko-opintojen sosiaalityön palveluihin kohdistuvat kustannukset ovat kasvaneet merkittävästi. Laskelmien mukaan koulutus KTO jatkokoulutuksessa tulee edullisemmaksi, koska koulutuskustannukseen sisältyvät henkilökohtaisen avun kustannukset ja kuljetuskustannukset ovat etäisyyden takia kohtuullisemmat. Vuoden 2018 talousarvioon varataan määräraha ) kahden opiskelijan syyskauden opiskelujen mahdollistamiseen. Perhesosiaalityö Perhesosiaalityö on aloittanut omana tehtäväalueenaan vuoden 2017 alusta. Perhesosiaalityöhön sisältyy perheoikeudelliset palvelut, kasvatus- ja perheneuvola, sosiaalihuollon palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi (Sointu-tiimi), lastensuojelun avohuolto ja sijais- ja jälkihuolto, perhekuntoutuskeskus Paavola sekä virka-ajan ulkopuolisen alueellisen sosiaalipäivystyksen varallaolomuotoinen jalkautumisrinki. Perhesosiaalityön päätavoitteena on huolehtia apua ja tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja perheiden sosiaalisen tilanteen kohentamisesta siinä tarvittavan ohjauksen ja neuvonnan sekä oikea-aikaisten palveluiden keinoin. Uudenlainen palveluohjauksen ja palvelutarpeen arvioinnin tiimi palvelee kuntalaisia vauvasta vaariin matalalla kynnyksellä ja ohjaa tarvittaessa eteenpäin eri palveluihin. Toiminnan muutokset em. tiimin osalta ovat osoittaneet, että myös muita sosiaalityön palveluiden resursointia ja toteuttamista koskevia käytäntöjä on muutettava, jotta asiakkuudet saataisiin ohjattua nopeasti eteenpäin. Koko perhesosiaalityön kokonaisvaltaisena tavoitteena onkin saada lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalveluiden kokonaisuus entistä toimivammaksi, jotta tarvittava tuki ja palvelut saataisiin laadukkaasti ja varhaisessa vaiheessa toteutetuiksi.

98 97 Lisäksi perhesosiaalityössä osallistutaan joka perhesosiaalityön osa-alueen osalta maakunnallisen LAPE-muutosohjelman teema-alueiden mukaiseen kehittämistyöhön ja rakennetaan tuotteistusseurantaa SPB-ohjelmiston avulla. Työkäytäntöjä päivitetään ja selkeytetään yhteistyökumppaneiden kanssa tarpeen mukaan säännöllisesti. Perheoikeudelliset palvelut Salossa on kaksi lastenvalvojaa, jotka palvelevat elatussopimuksiin, isyyden selvittämiseen, lapsen huolto-, asumis- ja tapaamissopimuksiin sekä adoptioneuvontaan liittyvissä asioissa. Perheoikeudellisia palveluja kehitetään yhteisessä maakunnallisessa kehittämisverkostossa LAPE-muutosohjelman mukaisesti. Tavoitteena on luoda maakunnallisesti toimivat ja yhteismitalliset käytännöt sekä matalan kynnyksen eropalvelujen osalta, että vaativien ja kriisiytyneiden huoltoriitojen erityispalveluihin. Kasvatus- ja perheneuvola Vuoden 2018 kehittämiskohteena on asiakaskirjauksen laadullinen kehittäminen sekä dokumentointi. Toinen kehittämiskohde on paneutuminen murrosiän ja nuoruusiän ajanmukaisiin pulmiin. Nuorten osuus perheneuvolan asiakkaista on ollut vähäinen, vaikka palvelua tarjotaan vuotiaille lapsille ja nuorille. Yhteistyötä Salon nuorisopsykiatrisen poliklinikan kanssa selkeytetään. Tavoitteena on edelleen asiakkaiden oikea-aikainen pääsy kasvatus- ja perheneuvonnan piiriin. Ensikäyntiajan jälkeen jatkotyöskentely voi olla tutkimusta tai hoitoa. Arvioitavissa on, että jatkotyöskentelyyn ei pystytä aina vastaamaan oikea-aikaisesti, koska perheet joutuvat odottamaan varsinaista työskentelyjaksoa. Kasvatus- ja perheneuvola pystyy jossain määrin tarjoamaan myös kotiin menevää vauvaperhetyötä ja varhaisen vuorovaikutuksen hoitoa sekä lasten yksilöpsykoterapiaa. Ihmeelliset vuodet-vertaistukiryhmiä vanhemmille järjestetään säännöllisesti moniammatillisena yhteistyönä. Lisäksi kasvatus- ja perheneuvolassa järjestetään ammatillisesti ohjattuja ryhmiä lapsille ja vanhemmille. Sointu-tiimi Vuoden 2017 alusta toimintansa aloittaneen Sointu-tiimin tehtäviä ovat sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja virka-aikainen sosiaalipäivystys. Sointu-tiimi ottaa vastaan sosiaalihuoltolain mukaisia yhteydenottoja ja ilmoituksia sekä lapsista että aikuisista, lastensuojeluilmoituksia sekä ennakollisia lastensuojeluilmoituksia. Sointu-tiimissä tehdään asiakkaille palvelutarpeen arviointi asian vaatimassa laajuudessa moniammatillisesti. Virka-aikainen päivystäjä ottaa vastaan akuutteja asiakasyhteydenottoja sekä vastaanotolla että puhelimitse. Lisäksi asiakas voi ottaa asiassaan yhteyttä kaupungin sosiaalipalveluiden internetsivuilla olevan Pyydä apua -napin tai palveluohjauspuhelimen kautta. Sointu-tiimiin on kohdistunut aloittamisvuoden aikana paljon asiakaspaineita. Yhteydenottojen ja palvelutarpeen arviointien määrä on noussut merkittävästi edellisvuodesta ja resurssien riittävyyttä on tarpeen seurata tiiviisti, jotta riittävä palvelutarpeen arviointityö saadaan lakisääteisesti hoidettua. Kasvatus- ja perheneuvolasta siirrettiin Sointu-tiimiin vuodelle 2017 puolikkaan vakanssin verran psykologin palkkausmäärärahaa. Puolikas vakanssi on saatu täytettyä syksyllä 2017, ja psykologin tarvetta seurataan Sointu-tiimissä kevään 2018 ajan, jonka jälkeen tehdään johtopäätökset jatkotarpeesta. Sointu-tiimin sisällöllistä kehittämistyötä jatketaan vuonna 2018 erityisesti aikuisasiakkaiden osalta ja sisältöjä kehitetään maakunnallisen ProSos-hankkeen kautta. Tavoitteena on myös saada Soinnusta eteenpäin ohjattavien asiakkaiden osalta palvelupolku toimivammaksi ja palvelut oikea-aikaisemmiksi. Lastensuojelun avohuolto Salon kaupunki on sitoutunut kehittämään maakunnallisen LAPE-työskentelyn kautta erilaisia työhön liittyviä toimintatapoja. Yhtenä suurimmista kehittämishankkeista on ns. Hackneyn systeemisen mallin pilotointi lastensuojelun avohuollossa. Pilotoinnin alkuajankohta on vuoden 2018 alkupuolella ja sitä varten avohuollon henkilöstö koulutetaan malliin. Osana hanketta Salon kaupungilta koulutetaan malliin kouluttaja, joka jatkossa kouluttaa toisen kouluttajan kanssa pilotoitavat tiimit sekä paikallisesti että mahdollisesti myöhemmin myös maakunnallisesti.

99 98 Systeemisen mallin pilotointi ja käyttöönotto edellyttää huomattavia muutoksia lastensuojelun avohuollon asiakasmäärissä ja resursoinnissa. Avohuollon tiimirakenne muuttuu ns. pientiimeiksi, joissa jokaisessa on kaksi sosiaalityöntekijää ja yksi sosiaaliohjaaja. Tiimeillä on yhteinen konsultoiva sosiaalityöntekijä (=johtava sosiaalityöntekijä), koordinoinnista huolehtiva toimistotyöntekijä sekä perheterapeutin työresurssia 1pv/vko/tiimi. Uudella työskentelymallilla pyritään saamaan positiivista muutosta lastensuojelutyön kuormittavuuteen, työntekijöiden jaksamiseen ja vaihtuvuuteen, suuriin asiakasmääriin ja lastensuojelun ja lasta ja perhettä auttavien muiden toimijoiden yhteistyön ongelmiin. Mallin pilotointi ja käyttöönotto edellyttää, että avohuollon asiakasmäärät ovat noin 20 asiakasta per sosiaalityöntekijä. Valmisteluvaiheessa syksyllä 2017 avohuollossa on tehty mittava asiakkaiden tilannearviointi, jonka tuloksena valmistaudutaan viimeistään alkuvuodesta 2018 siirtämään sosiaalihuoltolain mukaisilla palveluilla tuettavissa olevat asiakkaat vuoden alusta perustettavan perhetiimin avun piiriin. Mallin käyttöönotto edellyttää myös erinäisiä työntekijäresurssien uudelleen kohdentamisia lastensuojelun palveluiden sisällä. Avohuollossa jatketaan vuonna 2018 tarpeen mukaisesti perheryhmätoimintaa, nuorten ja nuorten vanhempien ryhmiä sekä avohuollon Mäyrätoimintaa. Lastensuojelun sijais- ja jälkihuolto Sijais- ja jälkihuollossa erityisesti perhehoidon kuormittavuuden on todettu kasvaneen viime aikoina. Kehitys johtuu siitä, että lukumääräisesti perhehoidon osuus kaikista sijoituksista on vähitellen kasvanut, sekä siitä, että perhehoidon piiriin sijoitetaan entistä haastavampia asiakkaita. Perhehoidossa asiakkaiden asioiden hoitaminen ja perhehoitajien tukeminen vie paljon enemmän aikaa kuin laitoshoitoon sijoitettujen osalta, ja sisäisillä työntekijäsiirroilla pyritään helpottamaan kasaantunutta asiakaspainetta. Voikukkia -mallin mukaista sijoitettujen lasten vanhemmille suunnattua ryhmätoimintaa sekä sijoitettujen lasten Mäyrä-ryhmätoimintaa jatketaan. Valvottuja tapaamisia toteutetaan tarpeen mukaan edelleen Asema-aukion puutalossa. Sijaishuollon valvontaa, sekä sijaisperheiden maakunnalliseen kouluttamiseen ja saatavuuteen liittyvää kehittämistä tehdään maakunnallisesti yhteisissä kehittämisverkostoissa. Perhekuntoutuskeskus Paavola Kiireelliset sijoitukset ja sijoituksen aikainen arviointi toteutetaan edelleen pääosin Paavolan vastaanottoyksikön avulla. Sosiaalihuoltolain uudistuksen myötä lisääntyneet avohuollon sijoitukset asettavat haasteensa, koska ne sitovat osastopaikan kiireellistä sijoitusta pitkäaikaisemmin. Kuitenkin sijoituspaikka lähelle olemassa olevaa elinympäristöä on lapsen etu, koska esim. koulua ei tarvitse vaihtaa. Paavolan tavoitteena vuodelle 2018 on erityisesti eri yhteistyömuotojen säilyttäminen ja muokkaaminen lastensuojelun muuttuvassa toimintaympäristössä. Perhesosiaalityön kokonaisuudessa tehtävien kehittämistoimenpiteiden vuoksi Paavolan perhekuntoutuskeskuksen talousarvioon lautakunta on esittänyt yhden ohjaajan vakanssin muuttamista vastaavaksi ohjaajaksi. Muutos ei sisälly henkilöstösuunnitelmaan.

100 99 Sosiaali- ja terveyslautakunnan tuloslaskelma 20 SOSIAALI- JA TER- TP 2016 TA+MUUT. LTK 2018 KJ 2018 Ero% VEYSLKT 2017 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT ,9 MAKSUTUOTOT ,1 TUET JA AVUSTUKSET ,3 MUUT TOIMINTATUOTOT ,3 TOIMINTATUOTOT ,5 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ,9 PALKAT JA PALKKIOT ,0 HENKILÖSIVUKULUT ,3 ELÄKEKULUT ,2 MUUT HENKILÖSIVU- KULUT ,1 PALVELUJEN OSTOT ,2 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT ,2 AVUSTUKSET ,6 MUUT TOIMINTAKULUT ,5 TOIMINTAKULUT ,8 TOIMINTAKATE ,6 POISTOT JA ARVONALENTU- MISET SUUNNITELMAN MUKAI- SET POISTOT ,7 POISTOT JA ARVONALENTU- MISET ,7 TILIKAUDEN TULOS ,6 TILIKAUDEN YLI- JÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,6 Soten toimialahallinnon toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokoukset Kulut /kokous Kerhotilan ylläpito Kulut Sote hallinto yhteensä Tuotot Kulut Netto

101 100 Terveyspalvelujen osaston toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Osaston hallinto Kulut Varhaiseläkemenoperusteinen määräraha, käyttö palveluilla Vakinaista henkilöstöä Tuotot Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut Kanttiinipalvelut Kulut Vakinaista henkilöstöä 3,5 4 3,5 3,5 Tuotot Keskitetyt palvelut, terveyden edistäminen Kulut Asiakkaita Vakinaista henkilöstöä 6,5 6,5 6,5 Tuotot Projektit Projektien määrä 2 2 Kulut Henkilöstöä 2 2 Tuotot Ennaltaehkäisevä terveystyö Terveyden edistäminen, terveyskasvatus, päihdetyö Kulut Asiakkaita Vakinaista henkilöstöä 3 Tuotot Terapia- ja asiantuntijapalvelut Ravitsemusterapia Kulut Vakinaista henkilöstöä Avohoito Lääkärikäynnit sisältäen röntgen, laboratorio ym. tutkimukset Kulut /käynti Asiakkaita Tuotot Aikuisneuvontakäynnit Kulut /käynti 30,17 34,49 30,49 30,49 Asiakkaita Tuotot Neuvolakäynnit Kulut /käynti 111,56 105,66 108,6 108,6 Asiakkaita Tuotot Kouluterveydenhoidon käynnit Kulut /käynti 28,51 32, Asiakkaita Tuotot

102 101 Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Ennaltaehkäisevän lastensuojelun käynnit Kulut Asiakkaita Tuotot Avohoidon henkilökunta Lääkärit Hoitajat 88,5 87, Muut Päivystys ja kotisairaala Päivystyskäynnit, ympärivuorokautiset Kulut /käynti 83,49 85,12 93,07 85,57 Asiakkaita Vakinaista henkilöstöä 15,5 15,5 17,5 17,5 Tuotot Kotisairaalan hoitopäivät Kulut /hoitopäivä Asiakkaita Vakinaista henkilöstöä 6,5 6,5 6,5 6,5 Tuotot Kuntoutuspalvelut Fysioterapiakuntoutuksen käynnit Kulut /käynti 56,87 64,39 68,85 67,9 Asiakkaita Vakinaista henkilöstöä Tuotot Puheterapiakäynnit Kulut /käynti 115,64 95,07 96,75 96,75 Asiakkaita Vakinaista henkilöstöä Tuotot Toimintaterapiakäynnit Kulut /käynti 77,2 72,74 130,49 130,49 Asiakkaita Vakinaista henkilöstöä Tuotot Fysiatriakäynnit Kulut /käynti Asiakkaita Vakinaista henkilöstöä Tuotot Jalkaterapiakäynnit Kulut /käynti Asiakkaita Vakinaista henkilöstöä Kuntoutuspalvelujen sos.työn käynnit Kulut /käynti Asiakkaita

103 102 Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Suunterveydenhuollon palvelut Hammaslääkäri- ja hoitajakäynnit Kulut /käynti Asiakkaita Vakinaista henkilöstöä Tuotot Suuhygienistikäynnit Kulut /käynti 31,24 44,91 45,19 45,19 Asiakkaita Vakinaista henkilöstöä Työterveyshuolto Työterveyshuollon käynnit Kulut /käynti 115,73 110,77 123,36 123,36 Asiakkaita Vakinaista henkilöstöä Tuotot Terveyskeskussairaala Terveyskeskussairaalan hoitopäivät Kulut /hoitopäivä Asiakkaita Vakinaista henkilöstöä Tuotot Erikoissairaanhoito ostopalvelu TYKS Hoitopäivät Hoitojaksot Poliklinikkakäynnit Kulut Salon aluesairaala Eläkemenoperusteinen eläkevakuutusmaksu Kulut (sis. eläkepä.) Psykiatria Hoitopäivät Hoitojaksot Poliklinikkakäynnit Kulut Muut yksiköt Kulut Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos Valmiuden ylläpitomaksu Kalliin hoidon tasaus ja erit.velv. maksu Kulut yhteensä Päihdehuolto Siirtynyt sosiaalityön palveluista 2017 Ostopalveluna hankitut avopalvelut Käynnit Kulut /käynti Ostopalveluna hankitut laitospalvelut Hoitopäivät Kulut /hoitopäivä

104 103 Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Ostopalveluna hankitut asumispalvelut Hoitopäivät Kulut /hoitopäivä Mielenterveystyön palvelut Mielenterveystyön aikuispalvelut Kulut /käynti 114,32 182,16 215,6 215,6 Asiakkaita Vakinaista henkilöstöä Palveluasuminen Oma palveluasuminen Hoitopäivät Kulut /hoitopäivä ,48 97,96 97,96 Asiakkaita Vakinaista henkilöstöä Ostopalveluna hankitut hoitopäivät Kulut /hoitopäivä Asiakkaita Palveluasumisen tuotot yhteensä Päivätoiminnan toimintapäivät Kulut /toimintapäivä/kävijä 13, ,84 13,84 Asiakkaita 1 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Työtoiminnan toimintapäivät Kulut /toimintapäivä/asiakas 52,32 68,26 103,28 103,28 Asiakkaita 4 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Mielenterveystyön laitospalvelujen järjestämisestä jäänyt eläkemenoperusteinen eläkevakuutusmaksu Mielenterveystyön kotikuntoutus Ostetut palvelut Kulut /käynti 33,65 53,33 Asiakkaita Tuotot Päihdetyö Korvaushoidon hoitokäynnit Kulut /hoitokäynti 52,96 52,22 50,18 50,18 Asiakkaita Vakinaista henkilöstöä Terveyspalvelut yhteensä Tuotot Kulut Netto

105 104 Vanhuspalvelujen osaston toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Osaston hallinto Kulut Varhaiseläkemenoperusteinen määräraha, käyttö palveluilla Vakinaista henkilöstöä Tuotot Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut Vanhusneuvosto Kokoukset 2 4 Kulut Projektit Kulut Henkilöstöä Tuotot Myönnetyt toimintatuet ja avustukset Kulut Saadut avustukset Sotilasvammalain mukainen korvaus valtiolta Tuotot Neuvontapalvelut Asiakkaat Kulut /asiakas 95,23 93,22 92,56 92,56 Vakinaista henkilöstöä 3 3 3,5 3,5 Tuotot Kuntoutus Käynnit Kulut /käynti Vakinaista henkilöstöä Tuotot Omaishoidontuki Asiakkaat Omaishoidontuki Tuen myöntämisen muut kulut Kulut yhteensä Vakinaista henkilöstöä 2,5 2,5 2,5 2,5 /asiakas Kotihoito Käynnit Kulut /käynti 26,5 27,92 27,83 26,47 Tunnit /h (asiakkaan luona käytetty, sisältäen hoitotarvikkeet) 84,47 86,1 88,12 83,83 Asiakkaat Säännöllisen kotihoidon asiakkaat Tilapäisen kotihoidon asiakkaat Vakinaista henkilöstöä Tuotot

106 105 Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Kotihoidon tukipalvelut Asiointi- ateria - sauna- ja vaatehuoltopalvelut Asiakkaat Kulut Vakinaista henkilöstöä Ostopalveluna hankitut palvelut Turvapuhelin ja siivous Asiakkaat Kulut Tuotot Vanhusten päivätoiminta ostopalveluna Toimintapäivät Kulut /toimintapäivä 114,91 112,14 103,98 103,98 Tuotot Palveluasuminen Käynnit Kulut /käynti 13,46 14,47 15,54 15,54 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Tehostettu palveluasuminen Hoitopäivät Kulut /hoitopäivä Vakinaista henkilöstöä Ostopalveluna hankitut hoitopäivät Hoitopäivät Kulut /hoitopäivä Palveluasumisen tuotot yhteensä Hoivakotihoito Hoitopäivät Kulut /hoitopäivä Vakinaista henkilöstöä Tuotot Vanhuspalvelut yhteensä Tuotot Kulut Netto Sosiaalityön palvelujen osaston toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Osaston hallinto Kulut Varhaiseläkemenoperusteinen määräraha, käyttö palveluilla Vakinaista henkilöstöä Tuotot Vammaisneuvosto Kokoukset Kulut /kokous

107 106 Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut Myönnetyt toimintatuet ja avustukset Kulut Projektit Projektien määrä Kulut Henkilöstöä Tuotot Kasvatus- ja perheneuvola Asiakkaita Kulut /asiakas Vakinaista henkilöstöä Tuotot Aikuis- ja vammaissosiaalityö Aikuissosiaalityö Asiakkaita Kulut /asiakas Vakinaista henkilöstöä 23, Tuotot Toimeentulotuki, ei maahanmuuttajat Tuen piirissä olevat kotitaloudet Kulut /kotitalous Tuotot Työvoiman palvelukeskus Toiminta siirtynyt kehittämispalveluille 2017 Palvelukeskustoiminta Luvut infotietona Asiakkaita 200 Kulut /asiakas Kuntouttava työtoiminta Asiakkaita 282 Kulut /asiakas Vakinaista henkilöstöä 9 Tuotot Maahanmuuttajapalvelut Asiakkaita Kulut /asiakas Vakinaista henkilöstöä Toimeentulotuki Tuen piirissä olevat kotitaloudet Kulut /kotitalous Tuotot Palveluasuminen ostopalveluna Asiakkaita Kulut /asiakas Tuotot

108 107 Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Päihdehuolto Toiminta siirtynyt terveydenhuollon palveluille 2017 Ostopalveluna hankitut avopalvelut Luvut infotietona Käynnit Kulut /käynti 93,73 Ostopalveluna hankitut laitospalvelut Hoitopäivät 529 Kulut /hoitopäivä 232 Ostopalveluna hankitut asumispalvelut Hoitopäivät 406 Kulut /hoitopäivä 94,99 Muut aikuissosiaalityön ostopalvelut velkaneuvonta, parisuhdeneuvonta ym. Kulut Tuotot Perhesosiaalityö Lastenvalvonta Asiakkaita Kulut /asiakas Vakinaista henkilöstöä Tuotot Palveluohjauksen ja -tarpeen arviointitiimi Asiakkaita Kulut /asiakas Vakinaista henkilöstöä Tuotot Lastensuojelun yhteiset palvelut Asiakkaita Kulut /asiakas Vakinaista henkilöstöä Tuotot Avohuolto Asiakkaita Kulut /asiakas Vakinaista henkilöstöä Ostopalveluna hankittu avohuolto Asiakkaita Kulut /asiakas Sijaishuolto Asiakkaat Kulut /asiakas Vakinaista henkilöstöä Ostopalveluna hankittu sijaishuolto Asiakkaat Kulut /asiakas

109 108 Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Jälkihuolto Ostopalveluna hankittu jälkihuolto Asiakkaat Kulut /asiakas Tuotot Vammaistyö Vammaispalvelut Asiakkaat Erityinen järjestämisvelvollisuus Muut kulut /asiakas Vakinaista henkilöstöä Tuotot Vammaisavustukset Asiakkaat Kulut /asiakas Tuotot Vammaisten omaishoidontuki Asiakkaat Kulut /asiakas Tuotot Kehitysvammaisten asumispalvelut Asiakkaat Kulut /asiakas Vakinaista henkilöstöä Ostopalveluna hankittu asumispalvelu Asiakkaat Kulut /asiakas Tuotot Kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta Asiakkaat Kulut /asiakas Vakinaista henkilöstöä Tuotot Sosiaalityön palvelut yhteensä Tuotot Kulut Netto

110 109 Lasten ja nuorten palvelut Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit Lasten ja nuorten palveluiden keskeiset tavoitteet Palvelualue vastaa lasten ja nuorten kasvua ja oppimista edistävien palveluiden järjestämisestä, jotka edistävät ja tukevat lasten ja nuorten kasvua ja oppimista sekä vahvistavat lapsiperheiden hyvinvointia ja toimintakykyä. Lasten ja nuorten palveluiden merkittävimmät riskit Varhaiskasvatuspalvelujen puolella riskitekijöinä nähdään se, että lapsilukumäärän ennustettavuus on haastavaa. Muutokset huoltajien työtilanteissa aiheuttavat muutoksia myös subjektiiviseen varhaiskasvatusoikeuteen voimaanastuneiden lakisääteisten lasten pedagogisten varhaiskasvatussuunnitelmien laatiminen ja toteutuminen vaarantuu lapsiryhmissä työskentelevien lastentarhanopettajien minimimitoituksen vuoksi. Riskinä on myös koulutettujen lastentarhanopettajien, erityisesti esiopetuskelpoisten saatavuus. Uusien varhaiskasvatuksen asiakasmaksuperusteiden myötä ovat varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuotot vähentyneet. Hallituksen kaavaillut muutokset asiakasmaksulakiin vähentänevät entisestään maksutuottoja. Pedagogisen muutoksen tulisi tapahtua samanaikaisesti opettajuuden, johtajuuden, oppimisen, teknologian ja tilojen tasolla. Nuorisopalvelujen keskeisimpinä riskeinä nähdään ennaltaehkäisevän työn puutteellisuus/resurssien riittämättömyys, nuorisotyön painottuminen ja profiloituminen ongelmakeskeiseksi ja korjaavaksi työksi sekä nuorten keskeytyneet koulutuspolut ja työttömyys. Varhaiskasvatuspalvelut Keskeiset tavoitteet Lasten osallisuuden vahvistaminen Liikkumista edistävän toimintakulttuurin juurruttaminen Pienryhmätoiminta ja sen kehittäminen Pedagogisen johtamisen ja osaamisen vahvistaminen Paikallisen esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelman mukainen toimintakulttuurin ja oppimisympäristön kehittäminen Henkilöstön työhyvinvoinnin kehittäminen Perusopetus ja lukiokoulutus Keskeiset tavoitteet Perusopetuspalvelut vastaavat perusopetuksesta, oppimisen ja koulunkäynnin tukemiseen sekä koululaisten iltapäivätoiminnan ja koulun kerhotoiminnan järjestämisestä. Toisen asteen palvelut tuottavat lukiokoulutusta päivälukioissa ja Salon lukion aikuislinjalla. Uudet käyttöönotetut esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen opetussuunnitelmat muuttavat koulujen toimintakulttuuria, toimintatapoja ja oppimisympäristöä. Oppimisympäristöt monimuotoistuvat ja oppimista tapahtuu kaikkialla. Uusissa opetussuunnitelmissa painottuvat opetuksen ilmiöpohjaisuus, osaamisperusteisuus, laaja-alainen osaaminen (tulevaisuuden taidot), yksilöllinen oppiminen ja yksilöllisten opintopolkujen rakentaminen. Yhteiskunta ja työelämä ovat pitkälle digitalisoituneet, mikä edellyttää opetuksen digitalisaatiota. Olennaista on liittää digitaalinen teknologia oppilaan oppimisprosessiin pedagogisesti mielekkäällä tavalla.

111 110 Se tuo lisäarvoa oppimiseen ja tukee tulevaisuudessa tarvittavien taitojen kehittymistä. Opettajan rooli muuttuu kohti oppimisen aktivoijaa ja ohjaajaa. Digitalisaatio mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun. Teknologian hyödyntäminen opetuksessa ja uuden opetussuunnitelman jalkauttaminen edellyttävät muuntojoustavia tilaratkaisuja. Opetukselle on laadittu Oppiva Salo -kehittämisohjelma vuosille , jonka onnistuminen edellyttää vahvaa poikkihallinnollista yhteistyötä. Koulujen tilat saatetaan tehokkaaseen, tarkoituksenmukaiseen ja monipuoliseen käyttöön. Tilojen käytön suunnittelussa otetaan huomioon muuntojoustavat ja kustannustehokkaat tilaratkaisut, jotka tukevat uutta opetussuunnitelmaa ja kestävää kehitystä. Koulun tilojen tulee muovautua eri käyttäjien ja kuntalaisten tarpeisiin. Musiikkiopisto Keskeiset tavoitteet Musiikkiopistossa annetaan taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän mukaista perus- ja opistotason opetusta pääasiassa lapsille ja nuorille. Musiikkiopistossa toimii myös varhaiskasvatusosasto, jossa annetaan musiikkileikkikouluopetusta 0-8 vuotiaille ja soitinvalmennusopetusta 4-12 vuotiaille lapsille. Arvioitu opetustuntimäärä n tuntia/vuosi. Arvioidut oppilasmäärät eri tasoilla: - musiikkileikkikoulu n soitinvalmennusopetus n. 60 Nuorisopalvelut Keskeiset tavoitteet Nuorisolain tarkoituksena on vahvistaa nuorten edellytyksiä osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa sekä edistää nuorten yhdenvertaisuutta. Lain lähtökohtina ovat yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys, kestävä kehitys, terveet elämäntavat, ympäristön ja elämän kunnioittaminen sekä monialainen yhteistyö. Nuorisopalvelut tarjoaa ja mahdollistaa ennaltaehkäisevästi avoimia ja kohdennettuja palveluja salolaisille nuorille. Nuorisopalvelujen tehtävänä on nuorten kasvun- ja itsenäistymisen tukeminen, nuorten osallistumisen ja kuulemisen edistäminen sekä mahdollisuuksien rakentaminen mielekkääseen vapaa-aikaan. Nuorisopalvelujen toiminta jatkuu suurilta osin kuluvan vuoden mukaisena. Nuorten palveluja kehitetään edelleen monialisena yhteistyönä vastaamaan entistä paremmin salolaisten nuorten tarpeita erityisesti nivelvaiheet huomioiden. Halikon kirjaston yhteyteen sijoitettu nuorisotila avattiin helmikuussa Kokemukset ovat osoittaneet, että uudenlainen tapa toteuttaa nuorisotilatyötä on monella tapaa toimiva ja nuorisotilatoimintaa kirjaston yhteydessä tullaan jatkamaan. Nuorisotilatyötä toteutetaan 16.sta tilalla. Tupurin alueella nuorisotyötä on toteutettu mm. käyttämällä Wake ry:n. hallinnoimaa matkailuautoa ja koulun liikuntasalia. Toimintaa Tupurissa tullaan edelleen jatkamaan ja monipuolistaan. Lasten kesäleiritoiminta toteutetaan Leirisalossa kuluvan vuoden mukaisesti. Nuorisotoiminnan tukemiseen tarkoitettuihin avustuksiin on varattu euroa ja Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Linkkitoiminnan tukemiseen on varattu euroa.

112 111 Painopistealueet ja keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut Painopisteinä ovat: 1. Asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien kehittäminen digitalisaatiota hyödyntäen 2. Resurssien käytön tehostaminen toimintatapojen ja oppimisympäristön kehittämisellä sekä palvelujen digitalisoinnilla Palvelualueen merkittävänä riskitekijänä nähdään oppimisympäristöjen joustamattomuutta, jossa tilat ja oppilasmäärät eivät ole uuden opetussuunnitelman vaatimusten mukaisia sekä eivätkä ole tehokkaassa käytössä. Etenkin modernien koulutilojen vajaakäyttö ei ole tarkoituksenmukaista ja kustannustehokasta toimintaa. Toisena riskitekijänä on, että Oppiva Salo -kehittämisohjelma ei toteudu. Kehittämisohjelman toteutuminen edellyttää systeemistä koulujen kehittämistä, jolla varmistetaan pysyvä toimintakulttuurin muutos, siten että uusi opetussuunnitelma ja digitalisaatio näkyvät muuttuneina opetus- ja oppimiskäytänteinä oppilaan ja opiskelijan arjessa: toimintakulttuurin muutos (kokeilukulttuuri, osaamisen jakaminen, verkostomainen toiminta, oppiva yhteisö ja jaettu johtajuus) osaamisen kehittäminen (rehtoreiden muutosvalmennus, pedagogisen johtamisen tukeminen, opettajien osaamisen kehittäminen) oppimisympäristö (muuntuvat oppimistilat, digitaaliset oppimateriaalit, oppimisympäristöjen laajeneminen koulun ulkopuolelle) opetustavat (yhteisopettajuus, ilmiöpohjaisuus, monialaiset oppimiskokonaisuudet, laaja-alaiset taidot) Lasten ja nuorten palveluissa jatkuu koulutuksen digitalisaation edistämiseen tähtäävä Oppiva Salo kehittämisohjelma Kaupunginhallitus on hyväksynyt Oppiva Salo kehittämisohjelman ja päättänyt, että siihen liittyvät määrärahavaraukset käsitellään vuoden 2018 talousarvion yhteydessä. Oppivan Salon visio: Oppiva Salo monipuolisia tulevaisuuden osaajia Palvelulupaus: Salossa oppilaat ja opiskelijat osaavat hyödyntää laaja-alaisia taitojaan ja toimia yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa. Oppivan Salon oppilaat ja opiskelijat saavuttavat valmiudet hallita elämäänsä muuttuvassa maailmassa. Varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelut järjestävät lakisääteistä varhaiskasvatusta päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Tämän lisäksi palvelut tarjoavat esiopetusta, sekä muuta varhaiskasvatusta (avoin päiväkoti, leikkikoulu- ja leikkipuistotoiminta). Kunnallisen varhaiskasvatuksen vaihtoehtona on tulosidonnainen palveluseteli yksityisessä päiväkotihoidossa. Huoltajilla on myös mahdollisuus järjestää lapsen hoito lakisääteisten lasten hoidon tuilla; kotihoidontuki sekä yksityisen hoidon tuki ja sen kuntalisä. Tavoitteena on lisätä lasten osallistumista varhaiskasvatukseen valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti. Salossa lasten osallistumisprosentti (56 %)on valtakunnallisesti alle keskiarvon. Valtakunnallinen varhaiskasvatuksen osallistumisprosentti on yli neljävuotiailla 75 prosenttia. Yksityistä palvelutuotantoa vakiinnutetaan vaihtoehtona osana kunnan tarjoamia varhaiskasvatuspalveluita. Varhaiskasvatuslaki edellyttää riittävän määrän (varhaiskasvatuslaki 5a, päivähoitoasetus momentti) hoito- ja kasvatushenkilökuntaa suhteessa hoidossa oleviin lapsiin. Lain mukaan päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävässä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Lapsia päiväkotiin otettaessa ja ryhmiä muodostettaessa tulee lähtökohtana olla se, että lain ja asetuksen mukaiset sekä Salon kaupungin hyväksymät henkilöstömitoitukset ja sisällölliset tavoitteet toteutuvat. Tavoitteiden tulee toteutua myös 20 h subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden piirissä olevien lasten kohdalla. Lapsiryhmien muodostamisessa huomioidaan lasten erilaiset palveluntar-

113 112 peet. Päiväkodeissa tulee olla kaikkina toimintapäivinä käytettävissä suhdeluvun edellyttämä henkilöstöresurssi. Henkilökunnan poissaoloihin tulee varautua toimivalla sijaisjärjestelmällä. Salon kaupungissa on käytössä palveluseteli ja yksityisen hoidon tuen kuntalisä. Yksityisten varhaiskasvatuspaikkojen määrä nousee palveluverkkosuunnitelman mukaisesti kahteenkymmeneen prosenttiin voimaan tullut varhaiskasvatuslaki (11 a ja 11 b ) antaa kunnille oikeuden rajata lapsen varhaiskasvatukseen osallistumisen 20 tuntiin viikossa. Oikeus tätä laajempaan palveluun on perheellä esim. kokoaikaisen työn tai opiskelun perusteella sekä lapsesta tai perheestä johtuvien tarpeiden vuoksi. Salossa on päätetty subjektiivisen varhaiskasvatus-oikeuden rajaamisesta. Lasten päivähoidosta annettu asetus 6 :ä muuttui siten, että jatkossa päiväkodissa yli kolmivuotiaiden kokopäiväisen palvelun osalta kahdeksaa lasta kohden tarvitaan yksi hoito- ja kasvatushenkilö. Salon kaupunki ei ole ottanut käyttöön henkilömitoituksen muutosta, vaan kasvattajia on edelleen yksi seitsemää lasta kohden. Voimassaolevan lainsäädännön mukainen kahden vuoden välein tehtävä varhaiskasvatuksen asiakasmaksuihin kohdistuva indeksikorotus tehdään elokuussa Varhaiskasvatuksen uuden asiakasmaksulain seurauksena asiakasmaksutuotto pienenee arviolta noin 1 miljoonaa euroa vuonna Muulla varhaiskasvatuksella pyritään vastaamaan perheiden muuttuneisiin varhaiskasvatuksen palveluntarpeisiin. Toiminnan kehittäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa luo mahdollisuuden matalan kynnyksen tukeen (perhekeskusmalli). Tämä malli tuo synergiaetuja niin asiakkaalle kuin toiminnan järjestäjille. Varhaiskasvatuksen digitaalista pedagogiikkaa kehitetään lapsen oppimisen näkökulmasta ja siinä panostetaan uuden teknologian käyttöönottoon kasvatustyössä ja siihen liittyvän pedagogisen osaamisen kehittämiseen. Keskeisimpiä asioita ovat langattoman verkon rakentamisen jatkuminen vuonna 2018 sekä pedagogisen verkon käytön mahdollistaminen varhaiskasvatuksessa (Oppiva Salo). Lisätään varhaiskasvatuksen sähköisiä palveluita asiakasrajapinnalle. Sähköinen asiointi kohdentaa kasvattajien työaikaa lapsiryhmätyöhön sekä helpotta ja nopeuttaa huoltajien asiointia. Päiväkotien pihojen ja leikkivälineiden uusimiseen ja kunnossapitoon varataan määrärahaa keväällä 2017 tehdyn kuntotarkastuksen tulosten mukaisesti. Henkilöstön lakisääteisellä täydennyskoulutuksella vastataan uuden varhaiskasvatussuunnitelman mukanaan tuomiin kehittämishaasteisiin. Keskeisimpinä tavoitteina ovat toimintakulttuurin ja oppimisympäristöjen kehittäminen. Perusopetus ja lukiokoulutus Painopistealueet Koulujen kokonaisvaltainen pedagoginen kehittäminen digitalisaatiota hyödyntäen Oppimisympäristöjen kehittäminen / muuntojoustavat ja kustannustehokkaat uutta opetussuunnitelmaa tulevat tilaratkaisut Resurssien käytön tehostaminen asteittain toimintatapojen kehittämisellä ja palvelujen digitalisoinnilla Opetuspalveluiden tavoitearkkitehtuurin laatiminen Opettajien osaamisen vahvistaminen ja pedagogisen jaetun johtajuuden vahvistaminen

114 113 Musiikkiopisto Painopistealueet Perus- ja opistotason opetuksen laajuus pysyy ennallaan ja opetusta annetaan Salon keskustan tiloissa Musiikkileikkikoulutoimintaa järjestetään Salon kaupungin keskustan tiloissa. Tarvittaessa päiväkoteihin voidaan perustaa ryhmiä, mikäli siihen on kysyntää. Yhteistyötä koulujen musiikkiluokkien kanssa kehitetään Perus- ja opistotason oppiainevalikoima pidetään monipuolisena Yhteistyötä Turun alueen musiikkioppilaitosten kanssa jatketaan esim. osallistumalla yhteisiin taiteen perusopetuksen kehittämishankkeisiin - perus ja opintotaso sekä aikuisosasto n arvioitu oppilasmäärä yhtensä n. 450 Nuorisopalvelut Painopistealueet Nuorten kuulemisen ja osallistamisen vahvistaminen Nuorten elinolojen parantaminen Nuorten tarpeita vastaavat palvelut Kansainvälisen nuorisotyön ja nuorisotiedotuksen kehittäminen Opetuslautakunnan tuloslaskelma 31 OPETUSLAUTAKUNTA TP 2016 TA+MUUT. LTK 2018 KJ 2018 Ero% 2017 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT ,3 MAKSUTUOTOT ,4 TUET JA AVUSTUKSET ,0 MUUT TOIMINTATUOTOT ,1 TOIMINTATUOTOT ,9 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ,1 PALKAT JA PALKKIOT ,6 HENKILÖSIVUKULUT ,8 ELÄKEKULUT ,1 MUUT HENKILÖSIVU- KULUT ,1 PALVELUJEN OSTOT ,9 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT ,4 AVUSTUKSET ,0 MUUT TOIMINTAKULUT ,8 TOIMINTAKULUT ,4 TOIMINTAKATE ,5 POISTOT JA ARVONALENTU- MISET SUUNNITELMAN MUKAI- SET POISTOT ,9 POISTOT JA ARVONALENTU- MISET ,9 TILIKAUDEN TULOS ,4 TILIKAUDEN YLI- JÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,4 Lasten ja nuorten palveluiden toimintatiedot

115 114 TA+MUUT. TP 2016 Toiminta 2017 LTK 2018 KJ 2018 Opetuslautakunta Kokoukset Käsitellyt asiat Kulut /käsitelty asia /kokous Hallinto lasten ja nuorten palvelut Kulut Varhaiseläkemenoperusteinen määräraha, käyttö palveluilla Vakituista henkilöstöä 1 0,45 0,45 0,45 Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut Lasten- ja nuortenpalvelut yhteensä Tuotot Kulut Netto Varhaiskasvatuspalvelujen osaston toimintatiedot TA+MUUT. TP 2016 Toiminta 2017 LTK 2018 KJ 2018 Osaston hallinto Kulut Tuotot Vakinaista henkilöstöä Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Eläkemenoperusteisen maksun kulut Myönnetyt toimintatuet ja avustukset Kaupungin osarahoituksella tuotetut palvelut/mll Tilapäinen lastenhoitoapu tuntia Kulut /h 30,01 26,32 35,71 35,71 Palveluohjaus Asiakkaat Kulut /asiakas 55,62 53,75 56,45 56,45 Vakinaista henkilöstöä Päiväkotihoito Laskennalliset hoitopaikat Lapsia Läsnäolopäivät täysinä päivinä Kulut /laskennallinen hoitopaikka /lapsi /läsnäolopäivä 79,5 73,03 97,34 96,14 Täyttöaste % 95 % 95 % Vakinaista henkilöstöä Palveluseteleillä ostettavat päiväkotipaikat Kulut /paikka Ostopalveluna hankitut hoitopaikat

116 115 TA+MUUT. TP 2016 Toiminta 2017 LTK 2018 KJ 2018 Kulut /lapsi Päivähoidon tuotot yhteensä Esiopetus Laskennallisen esiopetuksen vaatimat hoitopaikat Oppilaita Läsnäolopäivät Kulut /oppilas /läsnäolopäivä 33,37 28,1 31,47 31,47 Vakinaista henkilöstöä Ostopalveluna hankitut opetuspaikat Kulut /oppilas Esiopetuksen tuotot yhteensä 313 Perhepäivähoito Laskennalliset hoitopaikat Lapsia Läsnäolopäivät täysinä päivinä Kulut /hoitopaikka (keskiarvo1.1 ja 31.12) /lapsi (keskiarvo 1.1 ja 31.12) /läsnäolopäivä 81,63 77,97 81,35 81,35 Vakinaista henkilöstöä Täyttöaste % 95 % 95 % Perhepäivähoidon tuotot yhteensä Muu varhaiskasvatus Avoin päiväkoti, kerho- ja leikkitoiminta Käyntikerrat Kulut /käyntikerta 32,73 32,68 40,73 42,01 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Koti- ja yksityisenhoidontuki ja kuntalisä Kotihoidontuen, kuntalisän ja osittaisen hoitorahan hakijat Lapsia Kulut /asiakas /lapsi Yksityisenhoidontuen ja kuntalisän hakijat Lapsia Kulut /hakija /lapsi Varhaiskasvatus yhteensä Tuotot Kulut Netto Varhaiskasvatuksen palvelujen käyttäjien % -osuus 56 % 58 % 58 % Esiopetukseen osallistuvien % -osuus 98 % 98 % 98 % Alle 6-vuotiaat, joista päivähoidossa

117 116 TA+MUUT. TP 2016 Toiminta 2017 LTK 2018 KJ vuotiaat, joista esiopetuksessa Perusopetuspalvelujen osaston toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Infotietona osaston hallinto Vakinaista henkilöstöä 3,5 3,5 4,3 4,3 Kulut Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut Projektit Projektien määrä Kulut Henkilöstöä Tuotot Perusopetus, yleisopetus Oppilaita Kulut /oppilas Opetushenkilöstöä Oppilaita/opettaja Opetusryhmien keskikoko tuotot Ostopalveluna hankittu opetus Kulut Oppilaita /oppilas Tuotot Perusopetus, erityisluokat Oppilaita Kulut /oppilas Opetushenkilöstöä Oppilaita/opettaja Opetusryhmien keskikoko 8, Perusopetus, erityiskoulut Hakastaro ja Uskelan koulu, Anjalankadun yksikkö Oppilaita Kulut /oppilas Opetushenkilöstöä Oppilaita/opettaja Opetusryhmien keskikoko 6, Aamu- ja iltapäivätoiminta Osallistujien määrä Kulut /osallistuja Toimintatuntien määrä /toimintatunti 38,27 37,88 40,72 40,72 Ohjaava henkilöstö Osallistujia/ohjaaja Tuotot Oppilashuolto Asiakaskäynnit

118 117 Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Kulut /asiakaskäynti Vakituista henkilöstöä Tuotot Perusopetus yhteensä Tuotot Kulut Netto Oppilaiden kokonaismäärä aste ja vapaan sivistystyön osaston toimintatiedot 2. aste Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Osaston hallinto Vakinaista henkilöstöä 0,5 0,65 0,85 0,85 Kulut Ammatillisen koulutuksen järjestämisestä jäänyt eläkemenoperusteinen maksu ja ostopalvelut Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Yhteensä Projektit Projektien määrä 1 Kulut Henkilöstöä Tuotot Lukio Opiskelijoita yhteensä* Lukion varsinaiset opiskelijat Aineopiskelijat Ammatillisen tutkinnon suorittajat Kulut /varsinainen opiskelija Opetuskurssien lukumäärä /opetuskurssi Kurssia/opiskelija (lukion päättävät) ** Opetushenkilöstöä (pääkoulun mukaan) Hallintohenkilöstö (rehtorit ja kanslistit) 5,1 5,2 5,2 5,2 Tuotot Aikuislukio Opiskelijoita yhteensä Kulut Lukion varsinaiset opiskelijat Perusasteen opiskelijat 5 0 Aineopiskelijat /varsinainen opiskelija (sis. perusasteen opisk.) Opetustunnit /opetustunti Suoritettu kurssi/opiskelija *** Opetushenkilöstöä/toistaiseksi otetut Opetushenkilöstö/ määräaikaiset

119 118 Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Hallintohenkilöstö (rehtorit ja kanslistit) Kokonaisopiskelijamäärä/opettaja Tuotot aste yhteensä Tuotot Kulut Netto Musiikkiopisto Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Opiskelijat josta musiikkileikkikoululaisia valmennus- perus- ja opistotason opiskelijoita Kulut /opiskelija Opetustunnit /opetustunti 72,34 76,26 77,29 77,23 Opetushenkilöstöä Tuotot Infotietona: varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Yhteensä Musiikkiopisto yhteensä Tuotot Kulut Netto Nuorisopalvelujen osaston toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Osaston hallinto Vakinaista henkilöstöä Kulut Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut Nuorisovaltuusto jäseniä Kokoukset Kulut /kokous Projektit Projektien määrä Kulut Henkilöstöä Tuotot Myönnetyt toimintatuet ja avustukset Tuettujen yhteisöjen toimijoiden määrä Kulut /toimija 8,58 11,67 11,67 11,67 Nuorisotyön lähipalvelut:

120 119 Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Nuorisotyö, tapahtumat, leirit, retket, bänditoiminta Kulut /alle 29 v 55,01 60,11 59,92 59,87 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Leirikeskus Käyttövuorokaudet/oma käyttö Käyttövuorokaudet/ulkopuolisten käyttö Kulut /käyttövuorokausi Tuotot Erityisnuorisotyö Etsivätyö, yksilötyö, ryhmätoiminta Kulut Vakinaista henkilöstöä Tuotot Työpajatoiminta Osallistuneiden määrä Kulut /osallistuja Vakinaista henkilöstöä Tuotot Nuorisopalvelut yhteensä Tuotot Kulut Netto Kulut/alle 29-vuotias asukas 102,74 108,43 113,85 113,77 Alle 29-vuotiaat Vapaa-ajan palvelut Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit Vapaa-ajan palveluiden perustehtävä Vapaa-ajan palvelut vastaavat kaupungin kulttuuri-, kirjasto-, liikunta-, ja kansalaisopistopalveluiden järjestämisestä kuntalaisten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Vapaa-ajan palveluilla mahdollistetaan myös itsensä elinikäinen kehittäminen. Palvelujen halutaan olevan helposti saavutettavia, vetovoimaisia, laadukkaita ja ajan tasalla olevia. Merkittävimmät riskit Ydintoimintojen supistuminen kaupungin säästöjen vuoksi Palvelutason heikkeneminen pienentyneillä henkilöstöresursseilla Kehittämistyö vähenee, koska resurssit eivät riitä Tilojen käyminen soveltumattomaksi palvelujen tuottamiseen, ellei tiloja uudisteta ja pidetä hyvässä kunnossa Kulttuuripalvelut Merkittävät riskit Taidemuseo ei selviä kokoelmatyöstä eikä näyttelyjen kuratoinneista, mikäli toimintoja ei resursoida riittävästi ostopalveluin. Veturitallin varastosiiven laajennuksen hankesuunnitelman viivästyminen vaikeuttaa entisestään näyttely- ja tapahtumatoimintaa taidemuseossa ja kulttuuriasiain yksikössä. Elektroniikkamuseon aukipitäminen ympärivuotisesti ilman vakinaista asiakaspalvelijaa haittaa markkinointia ja ylläpitää epävakautta asiakkaan kannalta.

121 120 Paikallismuseoiden verkoston tarkoituksenmukaisen koon hahmottaminen onnistuu vain käymällä yksityiskohtaisesti läpi moninkertaiseksi kasvaneet kokoelmat, muuten kokoelmat jäävät passiiviin tilaan. Kirjasto- ja tietopalvelut Keskeiset tavoitteet: Kirjastopalvelut tarjoavat kuntalaisille perinteisen kirjastopalvelun lisäksi kohtaamispaikan, jossa voi lukea sanoma- ja aikakauslehtiä sekä hoitaa asioitaan kirjaston asiakaskoneilla. Kirjastoissa voi ottaa kopioita, tulostaa sekä skannata asiakirjoja ja valokuvia. Erityisesti lähikirjastot ovat kuntalaisille merkittäviä kohtaamispaikkoja, koska ne ovat lähes ainoita vapaasti käytettäviä palveluja keskustan ulkopuolella. Kirjastojen käyttö on Salossa jatkunut totutun vilkkaana. Eri-ikäisten kuntalaisten lukuharrastuksen ja omaehtoisen opiskelun tukeminen on merkittävä osa kirjastopalveluiden toimintaa. Omalta osaltaan tästä kertoo koulujen opetussuunnitelmaan kirjattu yhteistyö kirjastopalveluiden kanssa. Talousarvion raami ja käytettävissä olevat henkilöstöresurssit luovat tiukat reunaehdot palvelujen toteuttamiselle. Merkittävät riskit Henkilöstön määrä. Ikääntyminen ja mahdolliset sairauspoissaolot. Vaikeutetun rekrytoinnin vuoksi sijaisia ei palkata. Toiminnan kehittäminen vaikeaa nykyisillä resursseilla kaluston (kirjastoautot) sekä kiinteistöjen ikääntyminen ja lisääntyvät korjaustarpeet yleinen kustannusten nousu (aineistot, leasingmaksut, erilaiset käyttömaksut) Liikuntapalvelut Kansalaisopisto Keskeiset tavoitteet Liikuntapalvelut tarjoavat kaikille asukkaille liikuntaelämyksiä eri puolilla Saloa. Palvelut jakautuvat liikuntatoimintaan ja liikuntapaikkoihin, joiden molempien osalta palveluja tuotetaan ja kehitetään yhdessä kolmannen sektorin ja yksityisten toimijoiden kanssa. Liikuntatoiminta sisältää ohjattua liikuntatoimintaa eri-ikäisille ja henkilökohtaista liikuntaneuvontaa, joka toteutetaan yhteistyössä terveyspalvelujen kanssa. Liikuntatoiminnassa järjestetään myös erilaisia tapahtumia sekä osallistutaan kehittämistyöhön erilaisten hankkeiden ja ohjelmien avulla (mm. Voimaa Vanhuuteen , Salli-Salon liikkuvat lapset, Liikkuva koulu) Määrärahoista suurin osa käytetään liikuntapaikkojen tarjontaan, auki pitoon, hoitoon ja kunnossapitoon sekä liikuntapaikkojen rakentamiseen (investoinnit). Merkittävä osa kaupunkilaisista ei liiku terveytensä kannalta riittävästi. Liikuntapalveluilla on suuri rooli elintapasairauksien ennaltaehkäisyssä sekä kuntalaisten fyysisen, sosiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin edistämisessä. Liikuntapalvelujen laajalla saavutettavuudella ja runsaalla käytöllä voidaan pienentää kaupungin menoja korjaavassa työssä. Merkittävimmät riskit Olemassa olevien palveluiden ylläpito ja kehittäminen vähillä resursseilla Henkilöstön riittävyys ja jaksaminen kasvavassa palvelutarpeessa Liikuntaneuvonnan ruuhkautuminen Keskeiset tavoitteet Opiston opintotarjonnan ylläpitäminen mahdollisimman laajana, laadukkaana, monipuolisena ja alueellisesti kattavana, jotta sillä kyettäisiin vastaamaan siihen varsin runsaaseen ja monenkirjavaan kysyntään, joka opiston palveluihin kohdistuu Kuntalaisten hyvinvoinnin tukeminen liikuntaryhmien ohella terveyttä, sairauksia, elämäntapaa ja hyvinvoinnin osatekijöitä käsittelevällä opintotarjonnalla Monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden edistäminen on yksi vapaan sivistystyön laissa korostettu tavoite, jota kansalaisopisto toteuttaa kurssitarjonnallaan Omaa paikkakuntaa koskevan kiinnostuksen ja paikallisidentiteetin vahvistaminen eri oppiaineiden opetuksessa

122 121 Yhteistyö ja verkostoituminen paikallisten ja alueellisten sekä muiden, opiston toiminnan kannalta merkittävien toimijoiden kanssa Maksupalvelu- ja hanketoiminnan hyödyntäminen opiston kurssitarjonnan kehittämisessä Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen sekä osaamisen ylläpitäminen ja parantaminen Merkittävät riskit Keskeinen riski on, että taloudellisen tilanteen niukentuessa opiston edellytykset vastata palveluiden kysyntään ja kehittämistarpeisiin heikkenevät edelleen. Riskit kohdistuvat erityisesti kurssitarjonnan määrään ja monipuolisuuteen opiston asiakaspalveluiden laatuun henkilöstön riittävyyteen ja jaksamiseen työssä. Palveluiden painopistealueet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut Kuntalaisten hyvinvoinnin tukeminen ja terveyden edistäminen laadukkaiden ja ajantasaisten vapaa-ajanpalveluiden avulla Elintapasairauksien ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy. Liikuntamahdollisuuksien tarjoaminen kaikenikäisille ja elinikäisen oppimisen mahdollistaminen Palveluiden saavutettavuuden kehittäminen digitalisoinnin avulla Kaupungin vetovoimaisuuden edistäminen muutto- ja matkailukaupunkina tarjoamalla esim. monipuolisia liikuntapalveluja ja kulttuurisia kärkipalveluja, kävijämäärien kasvattaminen Yhteistyön tiivistäminen kolmannen sektorin ja kaupungin oman organisaation kanssa, kaupunkiyhteisöllisyyteen ja kaupunkikuvaan vaikuttaminen Eri ryhmille kohdennettujen palveluiden kehittäminen mm. hanketyön avulla (mm. vähän liikkuvat, työttömät, ikäihmiset, maahanmuuttajat, lapset, nuoret, ylipainoiset) Uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehittäminen yksityisten toimijoiden kanssa Urheilupuiston palveluja tuotteistamalla Vapaa-ajan palveluiden toimintatuotot ovat euroa pienemmät ja toimintamenot euroa suuremmat kuin vuoden 2017 talousarviossa. Näistä johtuen toimintakate on pienempii kuin vuonna Tulojen pienennys johtuu eläkeläisliikuntakortin ja työttömien Virkisty virtaa kortin käyttöönotoista ja näiden edullisuuden aiheuttamista tulonmenetyksistä sekä uimarantojen lasten saunamaksujen poistamisesta kesällä Tulojen saavuttamiseksi korttien käytöstä pitäisi luopua ja laittaa asiakkaat maksamaan hinnaston mukaiset uimahallimaksut, kuntosalikortit ja ohjatun liikunnan osallistumismaksut sekä palauttaa saunamaksut. Tämä johtaisi kuitenkin todennäköisesti ainakin eläkeläisten kohdalla liikuntapalvelujen käytön vähenemiseen. Tarkemmat perustelut on kerrottu liikuntapalvelujen talousarvioperusteluissa. Vapaa-aikapalveluiden yhteisille kustannuspaikoille (4001 vapaa-aikalautakunta, 4009 vapaa-aikapalvelujen hallinto) on kirjattu vapaa-ajanlautakunnan kulut, vapaa-aikapalveluiden johtajan palkasta 25 % (50 % liikunnassa, 25 % kulttuurissa), koko palvelualueen KuEL varhemaksut ennenaikaisista eläkkeistä sekä koulutusmäärärahaa. Kulttuuripalvelut Painopisteenä on määrärahojen oikea kohdentaminen, saavutettavuus ja yhteistyö. Kulttuuriasiain yksikön toiminta nojaa Varsinais-Suomen kulttuuristrategian kantavaan teemaan - kumppanuuteen. Kumppanuutta tarkentavat näkökulmat vastuullisuus, yhteistyötaidot, saavutettavuus ja resurssiviisaus. Kulttuuri ja taide ovat perusoikeuksia ja pitää ymmärtää kulttuurin moninaiset hyvinvointivaikutukset ja kulttuuri- ja taidekasvatuksen luoma perusta henkilökohtaisen taidesuhteen syntymiselle ja läpi elämänkaaren jatkuvaksi mahdollisuudeksi. Talousarvioon on varattu euroa avustuksiin. Tästä summasta myönnetään yleisavustuksia rekisteröidyille kulttuuri- ja taidetoimintaa harjoittaville yhdistyksille ja kohdeavustuksia, joita voivat hakea salolaiset taiteilijat, työryhmät ja kulttuuriyhdistykset taiteellisen sisällön tuottamiseen.

123 122 Kulttuuripalvelujen toteuttamisessa kehitetään yhteistyötä ja olemassa olevia palveluja eri toimijoiden kanssa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on varattu euroa palvelujen ostoja varten. Summa käytetään kulttuuritapahtumien järjestämiseen yhdistysten ja ammattitaiteilijoista koostuvien työryhmien kanssa tehtävien palvelusopimusten kautta. Näin syntyvä kumppanuus toteuttaa innovatiivista ja avointa toimintakulttuuria ja takaa kaupunkilaisille laadukkaan kulttuuritapahtumatarjonnan. Verkostomaista yhteistyötä edistetään kulttuurihyvinvoinnin, luovan yrittäjyyden ja tapahtumatyön kautta. Kulttuuriasiain yksikkö edellyttää tiivistä sisällöllistä yhteistyötä yhdistysten välillä. Palvelusopimuksin kustannetaan mm. Wiurilan kesä -taidenäyttelykokonaisuutta oheistoimintoineen Salo Jazz ry:n tuottamaa ympärivuotista konsertti- ja koulutustoimintaa Salo Lasten laulukaupunki ry:n tuottamaa ympärivuotista konsertti- ja tapahtumatoimintaa lapsille ja koko perheelle Salo Irish Festival -tapahtumaa Jatkumona kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 tapahtumista Pimeän peitto laskeutuu Perniössä ja Yö Kuusjoella -tapahtumia Suomusjärvellä tehtävää ympärivuotista kulttuuritoimintaa Määrärahasta maksetaan kulttuuriasiain yksikön oma klassisen musiikin konserttituotanto ja laatuelokuvasarja ja oopperaa ja balettia valkokankaalla -näytökset. Riskit ovat hallinnassa, jos edellytykset luodulle toimintamallille kaupungin ja kolmannen sektorin toimijoiden vastuullisesta yhteistyöstä ja kumppanuudesta kulttuuritarjonnan järjestämisessä ja rahoittamisessa voidaan säilyttää. Museopalvelut Salon museopalvelujen yhteinen toiminta-ajatus on edistää Salossa kuvataiteen ja historiallisen kulttuurin säilymistä, kehittymistä ja esille saattamista. Salon museopalvelut tuottaa korkeatasoisia vaihtuvia näyttelyjä tai näyttelyjä omista kokoelmista. Museot esittelevät kokoelmiaan joko museoissa, kaupungin toimipisteissä tai kotisivuillaan. Toiminta on saavutettavaa ja asiakkaan huomioivaa ja sitä edistetään museokasvatuksellisin keinoin. Museot huolehtivat seudun taide- ja kulttuuriperinnön vaalimisesta ja kartuttavat sitä ostoin, lahjoituksin tai talletuksin. Museot ovat kohtaamispaikkoja ja oppimisympäristöjä. Museopalvelujen toiminnot jakautuvat yleisötyöhön ja kokoelmatyöhön. Tuloja saadaan pääsylippujen myynnistä museokohteissa ja taidemuseon museokaupan tuotemyynnistä. Yleisötyö Painopisteenä ovat kulttuurimatkailua edistävät, vetovoimaiset, laadukkaasti tuotetut ja tutkitut museopalvelujen näyttelyt. Taidemuseo järjestää kolme uutta vaihtuvaa päänäyttelyä Veturitallissa. Keväällä on esillä Salon taiteilijaseuran 50-vuotisjuhlanäyttely sisältäen nykytaidetta ja Anja Ahon muistonäyttelyn. Kesä on vielä avoin. Syksyllä esitellään taidemaalari Nanna Suden laaja näyttely, jossa mukana on myös Suomessa toimivan Canal Chang-Jägerroosin teoksia. Näyttelyjulkaisut tuotetaan taiteilijaseuran juhlanäyttelyyn ja Nanna Suden näyttelyyn, jälkimmäinen kustannusyhteistyönä usean taidemuseon kesken. Elektroniikkamuseossa on nähtävillä omista kokoelmista koottu, jatkuvasti täydentyvä MADE IN SALO -näyttely, joka esittelee 90 vuoden ajalta erityisesti paikallisen ja samalla globaalin elektroniikkateollisuuden historiaa. Näyttelyä kehitetään edelleen salolaisen elektroniikkateollisuuden merkittäviä kehitysaskelia kuvaavalla aikajanalla sekä salolaisyrityksiä esittelevällä showroomilla. Valmistellaan asiantuntijajulkaisua tilaamalla artikkeleja salolaisen alan teollisuuden edistysaskelista ja niiden vaikutuksesta kertovaa julkaisua varten. Salon paikallismuseot (9 kohdetta) esittelevät paikallisten kotiseutuyhdistysten valmistamia erikoisnäyttelyjä kesäisin. Museokasvatus lisää taiteen ja kulttuuriperinnön saavutettavuutta ja ymmärrettävyyttä sekä madaltaa kynnystä näyttelyihin. Taidemuseon päänäyttelyihin (3) tuotetaan ääniopastukset ja niistä mobiiliopastukset, sekä osaan taiteilijavideot. Elektroniikkamuseon ääniopastusta laajennetaan. Paikallismuseot tuottaa seudun kulttuurihistoriaa esittelevän videon kotisivuille. Eri museot järjestävät yhteensä kymmenisen kertaa luentoja ja työpajoja näyttelyjen oheistapahtumiksi. Omien kotisivujen verkkoviestintä, katumarkkinointi, Salon

124 123 kotitalouksiin jaettava yhteinen vuosikalenteri, medialle tiedottaminen ja kouluille viestiminen sekä some-viestintä ovat avainasemassa palvelujen markkinoinnissa. Kulttuuriasiain yksikön Veturitallissa järjestämien tilaisuuksien lisäksi taidemuseo vastaa vähäisessä määrin kevyen ja klassisen musiikin, esitelmien ja muiden taidetapahtumien kuten Silmänjuhla järjestämisestä. Painopisteenä on huipputapahtumien kuten vetovoimaisen Salo jazz-tilaisuuksien onnistuneet järjestelyt. Päivisin kahvila- ja tornitiloissa on eri järjestäjien kokouksia. Elektroniikkamuseo tekee yhteistyötä Astrum-keskuksen muiden toimijoiden kanssa kuten museon ystäväyhdistyksen ja kuvataiteilijoiden kanssa kuten Silmänjuhla. Painopisteenä on työpajatoiminta. Paikallismuseoihin järjestetään tapahtumia yhdistysten kanssa. Kokoelmatyö Taidekokoelman kartuttaa kokoelmaansa ostoin ja talletuksin, tavoitteena taiteen sijoittaminen julkisiin tiloihin viihtyisän työ- ja elinympäristön edistämiseksi. Kokoelmateoksia kierrätetään ja sijoitetaan uudelleen. Kokoelmat kuvataan ja inventoidaan palkkatyöllistämisen turvin. Museoliiton kanssa sovitaan kokoelmakuvien Kuvasto-korvauksellisesta käytöstä internetissä ja tulevan, uuden kokoelmahallintaohjelman MuseumPlusRian käyttöottoon järjestelyistä ja kustannuslaskemista. MuseumPlusRia-ohjelma tulee käyttöön myöhemmin koko museopalveluissa, sillä sen käyttöön siirtyneet Kansallisgalleria ja Museovirasto eivät enää tue Salon museoissa nykyisin käytössä olevia kokoelmahallintaohjelmia. Ohjelman hankkiminen ja hankinnan valmistelu on mukana investointisuunnitelmassa. Pyritään jatkamaan prosenttitaiteen hankintoja Salossa neuvottelemalla niiden päätösprosessi nykyistä joustavammaksi, ja hyödyntämällä Taiteen keskustoimikunnan tukimahdollisuuksia. Salon elektroniikkamuseossa tehdään kokoelma-inventointia ja supistetaan kokoelmia varastotilojen ja näyttelytilan väljentämiseksi. Yksilöityä esinetietoa siirretään kokoelmatietokantaan. Kreivinmäelle tuotetaan infotaulu. Paikallismuseoista Halikon museossa päätetään ostopalveluna 2017 aloitettu kokoelmaesineiden inventointi ja aloitetaan uusi inventointi Perniön museossa. Meritalon museon elektroniikkamuseon varastossa säilytetty kokoelma inventoidaan omana työnä, liittyen elektroniikkamuseon varastotilojen uudelleen järjestelyihin. Esineinventointien tavoitteena on saada käsitys kokoelmien kattavuudesta, päällekkäisyyksistä, kunnosta sekä merkittävyydestä, minkä jälkeen kokoelmia voidaan järkevällä tavalla tiivistää. Mikäli kaupungilta löydetään historiallisen museon kokoelmien säilyttämiseen sopiva vuokrattava tila, tehdään esineistön siirtoa. Paikallismuseokiinteistöjen ja niissä säilytettävien kokoelmien hallinnan selvitystä jatketaan kotiseutuyhdistysten kanssa. Elektroniikkamuseon kehittäminen Salon elektroniikkamuseon nykyisen näyttelyn uudistamiseen on käyttötalousarviossa varattu raamiin euroa osana Salon elektroniikkamuseon vapaa-ajan lautakunnan maaliskuussa 2017 hyväksymää kehittämissuunnitelmaa. Lisäksi euroa on varattu museoassistentin vuosipalkkaan, ja vakinaisen toimen perustaminen on lisätty henkilöstösuunnitelmaan. Museota on 2014 lähtien pidetty avoinna työllistetyin. Investointiin on varattu euroa, joten kehittämisen kokonaiskustannukset 2018 ovat euroa, joista lisäystä vuoden 2017 käyttötalouteen on museoassistentin vuosipalkka. Kehittäminen sisältää nykyisen näyttelyn jalostamisen salolaisen elektroniikka-teollisuuden ja salolaisen tuotannon kehitystä ja kohokohtia nykyistä näkyvämmin. Näytteillä olevan esineistön määrää vähennetään mm. karsimalla päällekkäisyyksiä ja lisäämään tilan näyttelynomaisuutta. Aikajananostot ja yritysten showroom ja tarinalliset äänisuihkut lisätään näyttelyyn. Museoassistentti avustaa markkinoinnissa ja kehittää asiakaspalvelua. Matkailun edistämiseksi Astrumin kaksi näyttelyä, yksityinen autonäyttely ja elektroniikkamuseon näyttely yhdistetään asiakaskäytävällä. Käytävään historiallinen museo SAMU tuottaa kaupungin Leena Vihervaaran Marimekko-kokoelmasta tekstiilinäyttelyn, sekä elektroniikkamuseo valmistaa paikallisen elektroniikkateollisuuden kehittäjistä kertovan, valokuvia ja seinätekstejä hyödyntävän tarinan ääniopastuksineen. Käytävän vaatima tila vähentää esinevarastoa, joten esineistöä karsitaan keskittymällä olennaiseen. Käytävän rakentaminen ei säästä tilavuokrassa.

125 124 Pääsylipputulojen odotetaan nousevan runsaasti, nykyisestä maksavasta vuosikävijästä monikertaiseksi. Kimppapääsylipulla avautuu sisäänpääsy molempiin näyttelyihin tai vain elektroniikkamuseoon. Lipputulot jaetaan. Jokinen-yhtiöiden kanssa laaditaan yhteistyöstä erillinen sopimus, joka tuodaan lautakunnan päätettäväksi erikseen. Elektroniikkamuseon näyttely- ja kokoelmasäilytystilojen esineistön siirrot ja kokoelmien tiivistäminen Radio- ja tv-näyttelyissä esineistö (n ) vie nykyisestä Made in Salo-näyttelystä tilaa noin 80 % esineiden koon vuoksi. Radio- ja televisiovastaanottimista siirretään pois näyttelystä noin 35 %. Monitori- ja puhelinpuolella noin 90 % on joko Salossa suunniteltuja tai valmistettuja laitteita, joten sieltä ei ole tarve poistaa kuin vähäisessä määrin esillä olevia laitteita. Yläkerran säilytystilan materiaalista poistetaan noin %. Poistoprosessi, joka on hidas, tehdään museon poisto-ohjelman mukaisesti. Varastona toimivasta, pienemmästä kokoelmasäilytystilasta poistetaan noin 30 % siellä olevasta materiaalista (arkisto-, esine- ja varaosamateriaali yhteensä) rakennettavan näyttelykäytävän tieltä. Kirjasto- ja tietopalvelut Painopistealueet kirjaston palvelukonseptin uudistuksen jatkaminen lapsille, nuorille ja senioreille suunnatut kirjastopalvelut palvelun hyvä tavoitettavuus henkilöstön jaksamisesta huolehtiminen yhteistyön lisääminen eri toimijoiden kanssa Vuoden 2018 aikana palveluiden tavoitettavuuden turvaamiseksi kolme lähikirjastoa muutetaan automatisoiduiksi omatoimikirjastoiksi. Muutostyöt koskevat Kiskon, Kuusjoen ja Särkisalon lähikirjastoja. Menot Kokonaismenojen osalta kirjastopalveluiden talousarvio on annetun raamin mukainen. Henkilöstökulut Vakinaisia työntekijöitä on tällä hetkellä 36, joista neljä on osa-aikaisia. Henkilöstön kokonaismäärä on alle Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisten kirjastojen laatusuositusten, joiden mukaan kirjastossa tulisi olla yksi kirjastoammatillinen työntekijä jokaista tuhatta asukasta kohti. Salon asukaslukuvuonna 2017 on Vuoden 2018 aikana on odotettavissa yhden henkilön eläkkeelle siirtyminen. Sopeuttamisohjelman mukaisesti tätä vakanssia ei täytetä. Palvelujen ostot Suurimman yksittäisen menoerän ostopalveluissa muodostaa atk-palvelut (tietoliikenneverkkojen käyttömaksut ja lisenssit). Toinen suuri menoerä on puhtaanapito- ja siivoussekä tilapalvelut. Aineet, tarvikkeet ja tavarat Suurin osa näistä menoista koostuu kirjastoaineiston hankintamenoista. Vuoden 2018 talousarviossa Vaski-kirjastojen yhteiset e-aineistojen lisenssimaksut on laitettu kirjastopalveluiden hallintoon kirjallisuus-tilille aikaisemman ICT-palveluiden ostotilin sijaan. Esityksen mukaisesti vuoden 2018 aineistomääräraha on 6,48 asukasta kohti (laskettu mukaan). Valtakunnallinen keskitaso on 7 asukasta kohti. Muut toimintakulut Sisältää posti- ja telemaksut, tietokoneiden ja kopiokoneiden leasingmaksut sekä toimitilavuokrat. Lisäksi muihin toimintakuluihin kirjataan nykyisin siivoustarvikkeet. Muihin toimintakuluihin sisältyvät myös lakisääteiset maksut, kuten ajoneuvoverot. Tulot Myyntituotot Sisältää muun muassa asiakkaiden ottamista kopioista ja tulosteista, myydyistä kasseista ja poistokirjojen myynnistä saadut tulot.

126 125 Muut toimintatuotot Sisältää huomautuksista ja noutamatta jääneistä varauksista koituvat maksut, korvattava aineisto ja kaukolainat sekä pääkirjaston wc:n käyttömaksut. Kirjastopalveluiden saamat toimintatuotot ovat pienentyneet varausmaksujen poistumisen myötä uuden kirjastolain tultua voimaan. Tuotot ovat pienentyneet myös kirjaston kahvilan vuokratulojen poistumisen myötä. Kirjastopalvelut eivät enää hallinnoi kahvilan tiloja, vaan ne ovat nykyisin kaupungin työvoimapalvelujen käytössä. Liikuntapalvelut Painopistealueet Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien kuntalaisten aktivointi Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen yhteistyössä lasten ja nuorten palvelujen, terveyspalvelujen ja kolmannen sektorin kanssa Liikuntapalveluiden saavutettavuuden parantaminen mm. investoinnein sekä ikääntyneiden osalta palveluliikenteen avulla Liikuntapalvelujen menot alittavat annetun talousarvioraamin reilulla eurolla, menot ovat pienentyneet erityisesti henkilöstökulujen osalta. Alituksella katetaan kulttuuripalvelujen ylitystä, joka johtuu elektroniikkamuseon uuden museoassistentin palkkaamisesta sekä vapaa-aikapalveluiden johtajan palkan jakamisesta 25 %:sti kulttuuripalveluille. Liikuntapalvelujen tulot ovat yhteensä alle annetun raamin johtuen seuraavista syistä on otettu käyttöön vapaa-aikalautakunnan päätöksellä ns. eläkeläisliikuntakortti kaikille eläkeläisille. Kortin hinta on 40 / vuosi ja sillä voi käyttää uimahallia kerran päivässä, saada vuosikortin haluamalleen kuntosalille sekä osallistua ikäihmisten ohjattuun liikuntaan. Kortteja on vuonna 2016 myyty kpl. Korttia käyttöönotettaessa ei esitetty alennusta liikuntapalvelujen tuloihin. Laskelmien mukaan tulot ovat laskeneet vuositasolla n (n. 22 / kortti). Aikaisemmin oli käytössä yli 70-vuotiaille salolaisille ns kortti, jolla pääsi uimahalliin ja erikseen eläkeläisille ns. eläkeläisliikuntakortti, jolla pääsi vain ohjattuihin ryhmiin. Alle 70-vuotiaat eläkeläiset ovat aktiivisia uimahallin ja liikuntapalvelujen käyttäjiä ja tulonmenetys on liikuntapalveluille merkittävä. Talousarvioon esitetään tulojen pienennystä eläkeläisten liikuntakortin osalta. Kaupunginvaltuuston aloitteesta vuoden 2018 alusta alkaen otetaan käyttöön Kelan tukea saaville työttömille Virkisty virtaa-kortti, jolla työtön voi käyttää uimahallia kerran päivässä, saada vuosikortin haluamalleen kuntosalille, osallistua työikäisten liikuntaryhmiin ilmoittautumalla sekä käydä Salon museoissa. Ennen kortin käyttöönottoa on hankala arvioida kortin suosiota, mutta laskennalliseksi tulonmenetykseksi Virkisty virtaa kortin osalta on saatu vuodessa ja tämän vuoksi talousarvioon esitetään tulojen pienennystä. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan ( otto-oikeuspäätös) poistaa uimarantojen saunamaksut alle 16-vuotiailta. Vuonna 2016 uimarannoilla oli ensimmäistä kertaa käytössä alennus myös työttömille, eläkeläisille ja opiskelijoille. Vapaa-ajan lautakunta päätti, että tämä alennus poistetaan ja palataan vanhaan käytäntöön kahdesta eri maksusta (aikuiset 3, lapset 1,50 ). Kaupunginhallitus päätti, että alennukset säilytetään. Lasten maksujen poistamisen osalta tulojen menetys on edellisten vuosien myynnin perusteella (3 vuoden keskiarvo) Talousarvioon esitetään tulojen pienennystä uimarantojen saunojen osalta. Kesällä 2017 uimarannoilla kävi 6-16 vuotiaita lapsia maksutta yhteensä Jos nämä olisivat maksaneet aikaisemman 1,50 e saunamaksun, olisi tuloja saatu Salon Jääliikuntahalli Oy on maksanut hallin rakentamisesta (rakennettu v. 2001) aiheutuneet velat ja on velaton. Päätettiin, että aikaisemman käyttökuluja korvanneen avustuksen sijaan kaupunki tukee jäähalliosakeyhtiötä jatkossa eurolla. Avustusta vastaan SSO-hallin päivävuorot ovat 2018 vuoden alusta alkaen kaupungin käytössä (koulut, päiväkodit, liikuntapalvelut) arkisin vapaina aikoina sekä koulujen loma-aikoina (ei kesälomalla). Koska lainaa ei enää ole, tulee kaupunginvaltuuston tekemä päätös käsitellä uudelleen. Hallin käyttäjien pitäisi jatkossa maksaa hallin käyttökulut. Kaupungin jäähallin henkilökunta suorittaa jäänhoidon, mistä laskutetaan halliyhtiötä. Kaupunki maksaa myös hallin sähköt ja perii ne halliyhtiöltä. Kaupungin laskuttama summa oli vuonna 2016 vajaa , siivousta kaupunki ei hoida. Päätettiin, että jäähalliyhtiön avustuksesta jäävä euron osuus siirretään liikuntayhdistysten avustamiseen. Vapaa-ajanlautakunta

127 126 päättää vuoden 2018 käyttösuunnitelman yhteydessä miten avustus jaetaan. Liikuntatilat ovat toistaiseksi ainoat kaupungin tilat, joista salolaiset yhdistykset (yli 20-vuotiaiden toiminnan osalta) joutuvat maksamaan vuokraa. Tämä asettaa liikuntayhdistykset muita yhdistyksiä huonompaan asemaan toiminnan järjestämisessä. Keinonurmen lämmitykseen on vuonna 2016 käytetty Nurmea on lämmitetty koko leudon talven ajan. Talvina keinonurmea ei ole liikunta- ja nuorisolautakunnan päätöksellä lämmitetty joulu-tammikuussa. Vuoden 2017 talousarvioon keinonurmen lämmitykseen on varattu e. Koska uusi kenttä on vanhaa energiatehokkaampi, kenttää voidaan lämmittää ajallisesti hieman enemmän samalla rahalla ( ) kuin ennen. Esitetään, että liikunta- ja nuorisolautakunnan tekemä päätös vahvistetaan pienin muutoksin koskemaan myös uusittua keinonurmea. Ote liikunta- ja nuorisolautakunnan pöytäkirjasta : Keinonurmikenttää ei jatkossa lämmitetä joulu-tammikuussa, joulukuun 2012 osalta päätös lämmittämättä jättämisestä on tehty keväällä Keinonurmen lämmityskulu (sisäinen erä) pienenee eurosta euroon vuositasolla. Kenttä suljetaan (marras)-joulukuussa kun pysyvämpi lumipeite jää kentälle eristekerrokseksi. Kenttä pidetään sulkuajan peruslämmöllä, jotta kentän sulatuskustannukset eivät energian osalta nouse kohtuuttomaksi helmikuussa. Kenttä sulatetaan ja avataan helmikuussa kun keli lähestyy nollaa. Vapaa-ajanlautakunta päätti, että keinonurmikenttää ei jatkossa lämmitetä joulukuun puolesta välistä vuoden loppuun. Tammikuun alusta lämmitystä jatketaan edellyttäen, että sääolot sallivat jalkapallon ulkoharjoittelun. Vaikka lämmitysmääräraha pienenee, on aineet, tarvikkeet ja tavarat tilikohdassa kasvua silti jonkin verran. Aiemmat määrärahat eivät ole olleet riittävät ja määrärahoja on leikattu koko kaupunkitasolla aikaisemmin useana vuonna määrätyin prosenttiosuuksin kaupungin yhteisen säästötarpeen nimissä. Suurin osa määrärahasta menee liikuntapaikkojen kunnossapidossa tarvittavien materiaalien hankintaan, siivous- ja puhdistusaineisiin, sähköön, kaasuun, veteen, poltto- ja voiteluaineisiin, kalustoon ja keinonurmen lämmitykseen. Kansalaisopisto Painopistealueet Opintotarjonnan saavutettavuutta pidetään yllä tai parannetaan järjestämällä opetusta kattavasti opiston toiminta-alueen eri puolilla, lisäämällä tarpeen mukaan päiväopetusta sekä kohdentamalla tarvittaessa opintotarjontaa keskeisille osallistujaryhmille. Verkkopohjaista opetusta otetaan käyttöön ja kehitetään sellaisin muodoin, jotka ovat opiston asiakkaiden näkökulmasta helppokäyttöisiä ja toimintavarmoja, mielekkäitä ja (yhteistoiminnallista) oppimista tukevia. Kohdennettaessa opintotarjontaa huomioidaan erityisesti maahanmuuttajat, työttömät ja nuoret aikuiset. Opisto on aktiivisesti mukana Salon kaupungin työllisyyspalvelujen ja valtakunnallisen Party-hankkeen kanssa järjestämässä salolaisille työttömille työnhakijoille tarkoitettuja maksuttomia kursseja. Painopistealueeksi on viime vuonna noussut erityisesti lapsille ja nuorille tarkoitetun taiteen perusopetuksen saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt hankkeelle avustuksen vuosille Päätöstä vuosien hankerahoituksesta odotellaan. Hanke toteutetaan yhteistyössä koulujen sekä varhaiskasvatuksen yksiköiden kanssa. Yhteistyötä kehitetään erityisesti kolmannen sektorin, alueella toimivien muiden oppilaitosten sekä kaupungin muiden palveluiden ja yksiköiden kanssa. Lisäksi yhteistyötä harjoitetaan muiden, opiston toiminnan kannalta merkittävien toimijoiden kanssa. Yhteistoiminnan tavoitteena on monipuolistaa opintotarjontaa, parantaa tarjonnan monipuolisuutta, laatua ja kustannustehokkuutta sekä osuvuutta erityisesti tietyille kohderyhmille kohdennetuissa palveluissa. Lisätään kansalaisopiston omin toimenpitein järjestettävää, opetushenkilöstölle, erityisesti tuntiopettajille suunnattua pedagogista ja didaktista osaamista vahvistavaa koulutusta. Keskeinen koulutusteema on verkkopohjainen opetus.

128 127 Maahanmuuttajakoulutus, aikuisten maahanmuuttajien perusopetus Opisto tarjoaa maahanmuuttajakoulutusta 1) vapaana sivistystyönä, 2) ulkopuolisella, lähinnä opetusalan viranomaisilta saatavalla rahoituksella toteutettavina koulutusprojekteina sekä 3) aikuisten maahanmuuttajien perusopetuksen alkuvaiheen opetuksena. Lisäksi opisto järjestää tarvittaessa koulutusta 4) maksupalveluperiaatteella vastaanottokeskuksissa asuville turvapaikanhakijoille. Perusopetuksen alkuvaiheen opintoja järjestetään oppivelvollisuusiän ylittäneille maahanmuuttajille, joilla ei ole peruskoulun päättötodistusta omasta maastaan eikä Suomesta, ja joilla on selviä puutteita alimpien vuosiluokkien tiedoissa ja taidoissa. Perusopetuksen alkuvaiheen tarkoituksena on antaa opiskelijalle sellaiset tiedot ja taidot, että hänellä on riittävästi edellytyksiä jatkaa opintojaan varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa. Lisäksi opiskelija voi alkuvaiheen opetuksessa täydentää puutteellista yleissivistystään sekä lisätä yleisiä edellytyksiään arjessa ja suomalaisessa yhteiskunnassa selviytymiseen. Yhteiskunnallisena tehtävänä alkuvaiheen koulutuksella on myös syrjäytymisen ehkäisy Aikuisten maahanmuuttajien perusopetuksen alkuvaiheen opetus on käynnistynyt tämän vuoden helmi-maaliskuun vaihteessa. Vuosi 2018 on ensimmäinen kokonainen vuosi, jona kyseistä opetusta järjestetään Salon kansalaisopistossa. Vuosiin 2017 ja 2018 sisältyy varsin paljon muutoksia maahanmuuttajien koulutukseen Suomessa. Uusi rahoituslaki astui voimaan vuoden 2017 alussa ja laki aikuisten perusopetuksen uudistamisesta astuu voimaan vuoden 2018 alussa. Aikuisten perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet on julkistettu, ja uudet paikalliset opetussuunnitelmat on laadittava vuoden 2017 loppuun mennessä sekä otettava käyttöön vuoden 2018 alussa. Lisäksi Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee paraikaa hallituksen esitystä vapaan sivistystyön lain (632/1998) muuttamisesta. Muutoksella on tarkoitus määrittää kansalaisopistoille ja muille vapaan sivistystyön organisaatioille (vanhojen rinnalle) uusi yhteiskunnallinen koulutustehtävä ja muuttaa vapaan sivistystyön rahoitusta siltä osin. Uuden koulutustehtävän mukainen koulutus kohdennettaisiin maahanmuuttajille ja koulutuksen keskeisenä sisältönä olisivat luku- ja kirjoitustaidon ja suomen/ruotsin kielen taidon opinnot sekä muut kotoutumislain tavoitteiden mukaiset sisällöt. Valtionrahoitus olisi sata prosenttia (100 %) niiden henkilöiden osalta, joilla vapaan sivistystyön koulutus on hyväksytty kotoutumissuunnitelmaan. Uusi rahoitusmalli on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2018 alussa. Vuoden 2018 painopisteenä maahanmuuttajatyön osalta on hankkia edelleen kokemusta aikuisten maahanmuuttajien perusopetuksen alkuvaiheen opetuksesta ja alkaa järjestää vapaan sivistystyön kotoutumissuunnitelman mukaista koulutusta, mikäli ko. koulutuksen järjestämis- ja rahoituslaki on hyväksytty eduskunnassa. Salon kansalaisopiston päätehtävänä on tarjota mahdollisuuksia vapaan sivistystyön lain mukaiseen opiskeluun ja itsensä kehittämiseen. Opisto noudattaa elinikäisen oppimisen periaatteita ja tukee yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä sekä kykyä toimia yhteisöissä. Opisto laatii vuosittain kaupungin asukkaiden ja yhteisöjen tarpeisiin pohjautuvan opintoohjelman, joka kattaa monipuolisesti eri oppiaineet ja toteutetaan hajasijoitetusti toimialueen eri puolilla opintojen saavutettavuuden helpottamiseksi. Kansalaisopisto antaa opetusta taito- ja taideaineissa, kielissä, tieto- ja viestintätekniikassa, liikunnassa ja yhteiskunnallisissa aineissa. Vapaan sivistystyön ohella kansalaisopisto järjestää taiteen perusopetusta yleisen oppimäärän mukaisesti lapsille ja nuorille neljällä taiteenalalla: kuvataiteessa, käsityössä, musiikissa ja teatteritaiteessa. Opistossa on mahdollista suorittaa myös avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun opintoja sekä vuodesta 2017 alkaen myös aikuisten maahanmuuttajien perusopetuksen alkuvaiheen opintoja. Lisäksi opisto toteuttaa myyntipalvelu- ja henkilöstökoulutusta sekä ajankohtaisiin kehittämistarpeisiin vastaavia koulutusprojekteja. Kurssimaksut muodostavat keskeisimmän osan opiston tuloista. Vuoden 2018 talousarviossa varaudutaan niiden korottamiseen. Myös opiston maksupalvelutoiminta ja hankkeet tuovat opistolle tuloja. Talousarvion tilikohdassa 3330, muut tuet ja avustukset, on nähtävissä vuodelle 2018 siirrettävä osuus

129 128 Opetus- ja kulttuuriministeriöltä jo saadusta hankerahoituksesta, Ko. kohdassa oleva on ennakoitu tulo Party-hankkeen kurssien järjestämisestä. Henkilöstö Kansalaisopiston päätoiminen henkilökunta käsittää rehtorin, apulaisrehtorin, 1,5 kurssisihteeriä, toimistosihteerin sekä 7 päätoimista opettajaa, joista kaksi on suunnittelijaopettajia. Näiden palkat sisältyvät henkilöstösuunnitelmaan. Suurimman osan opiston opetuksesta hoitavat tuntiopettajat ja luennoijat. Nämä palkataan opistoon tarjoamiensa kurssien ajaksi. Työsuhteen kesto vaihtelee näin ollen kahdesta oppitunnista kymmeniin tai joskus satoihin oppitunteihin. Tuntiopettajien palkkamäärärahat sisältyvät henkilöstösuunnitelmaan. Määrärahavaraus on , oheiskuluineen Päätoimisten ja tuntiopettajien työpanoksella toteutetaan noin tunnin opintotarjonta. Henkilöstösuunnitelmaan sisältyy myös vuoden määräajaksi perustettavaksi esitetty maahanmuuttajakoulutuksen koulutussuunnittelijan vakanssi, joka on oheiskuluineen Mikäli maahanmuuttajakoulutus toteutuu vuonna 2018 samaan tapaan kuin tänä vuonna, sen määrä tulee olemaan noin 38 pitkäkestoista kurssia, yhteensä osapuilleen tuntia, ja opiskelijamäärä noin 440 kursseille osallistujaa, joista eri opiskelijoita on yhteensä 230 henkilöä. Tähän asti maahanmuuttajakoulutus on järjestetty ilman vakinaista koulutusta koordinoivaa henkilöä. Toiminnasta on vastannut osa-aikainen tuntiopettaja. Toiminta on kasvanut niin laajaksi, että tarvitaan päätoiminen vastuuhenkilö, koulutussuunnittelija, jonka tehtävänä on suunnitella ja organisoida kansalaisopiston maahanmuuttajakoulutusta ja hoitaa siihen liittyviä monia oheistehtäviä sekä hanketoimintaa. Koulutussuunnittelijan tehtävää esitetään määräaikaiseksi, kestoltaan yhdeksi vuodeksi, tehtävän mahdollisen tilapäisyyden vuoksi, sillä tällä hetkellä ei ole tietoa siitä, mikä on maahanmuuttajakoulutuksen tarve vuoden 2018 jälkeen. Määräaikaisen vakanssin hoitamiskuluja katetaan suurelta osin ulkopuolisella rahoituksella, jota saadaan hanketoiminnasta, myyntikoulutuksesta ja laskennallisesti aikuisten perusopetuksen valtionosuudesta. Tämän vuoden kokemuksen perusteella on laskettu talousarvio ensi vuoden aikuisten maahanmuuttajien perusopetukselle. Opetuksesta vastaa määräaikaisista tuntiopettajista koostuva tiimi, jota koordinoi koulutussuunnittelija. Kaikki opettajat ovat muodollisesti päteviä ja joukossa on myös luku- ja kirjoitustaidottomien opetusta hallitseva opettaja. Opiskelijarekrytointi tapahtuu yhteistyössä TE-toimiston, sosiaalipalveluiden maahanmuuttajayksikön sekä Halikon vastaanottokeskuksen kanssa. Keskeinen yhteistyökumppani on myös kaupungin opetuspalvelut, josta saadaan tarvittaessa apua esimerkiksi opintojenohjaukseen. Opetukseen ja sen oheistoimintoihin on varattu , oheiskuluineen Aikuisten maahanmuuttajien perusopetukseen tulee erillinen valtionosuus, joka suhteellisen pienillä osallistujavolyymeilla kattaa opetuksesta aiheutuvat kustannukset. Vapaa-aikalautakunnan tuloslaskelma 41 VAPAA-AIKALTK TP 2016 TA+MUUT. LTK 2018 KJ 2018 Ero% 2017 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT ,7 MAKSUTUOTOT ,0 TUET JA AVUSTUKSET ,1 MUUT TOIMINTATUOTOT ,3 TOIMINTATUOTOT ,7 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ,8 PALKAT JA PALKKIOT ,1 HENKILÖSIVUKULUT ,0

130 VAPAA-AIKALTK TP 2016 TA+MUUT. LTK 2018 KJ 2018 Ero% 2017 ELÄKEKULUT ,3 MUUT HENKILÖSIVU- KULUT ,8 PALVELUJEN OSTOT ,9 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT ,9 AVUSTUKSET ,0 MUUT TOIMINTAKULUT ,8 TOIMINTAKULUT ,1 TOIMINTAKATE ,9 POISTOT JA ARVONALENTU- MISET SUUNNITELMAN MUKAI- SET POISTOT ,8 POISTOT JA ARVONALENTU- MISET ,8 TILIKAUDEN TULOS ,2 TILIKAUDEN YLI- JÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,2 Vapaa-ajanpalveluiden hallinnon toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Vapaa-aika lautakunta Kokoukset Käsitellyt asiat Kulut /käsitelty asia /kokous Vapaa-ajan palvelujen hallinto Kulut Varhaiseläkemenoperusteinen määräraha, käyttö palveluilla Vakituista henkilöstöä 0,3 0,5 0,3 0,3 Tuotot 0 0 Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut 351 Vapaa-ajanpalvelujen hallinto yhteensä Tuotot Kulut Netto

131 130 Kulttuuripalvelujen osaston toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut Myönnetyt toimintatuet ja avustukset Kulut Vakituista henkilökuntaa Yleiset kulttuuripalvelut Kulttuuritapahtumat ja -tilaisuudet Tapahtumat ja tilaisuudet Kävijämäärä Kulut /tapahtumat, tilaisuudet /kävijä 7,92 10,08 10,58 10,58 Vakinaista henkilöstöä Tuotot /asukas 3,79 3,74 3,93 3,93 Taidemuseopalvelut Yleisöpalvelutoiminta (Veturitalli) Kävijämäärä Aukiolopäivät Kulut /kävijä 41,43 30,13 30,67 31,45 Vakinaista henkilöstöä Tuotot /asukas 10,59 10,06 10,24 10,5 Taidekokoelmatyö Kulut Kokoelman teosmäärä (sis. luonnokset) Kokoelmasta kunnan tiloissa esillä 46 % 45 % 45 % 45 % Vakinaista henkilöstöä /asukas 1,11 1,34 1,49 1,48 Samu, tuotanto- ja kulttuurihistorialliset museopalvelut Kulttuuriperinteen välittäminen (yleisötyö) Kävijämäärä Aukiolopäivät Kulut /kävijä 33,04 19,94 28,25 27,41 Vakinaista henkilöstöä Tuotot /asukas 4,76 3,7 5,24 5,08 Kulttuuriperinteen säilyttäminen (kokoelmat) Kokoelmien kokonaismäärä, josta luetteloidut esineet ja valokuvat Kulut /kokonaismäärä 1,95 3,53 2,79 2,79 Vakinaista henkilöstöä Tuotot 0 /asukas 3,53 4,6 3,64 3,64 Kulttuuripalvelut yhteensä Tuotot Kulut Netto Netto /asukas 23,96 23,83 24,72 24,82

132 131 Kirjastopalvelujen osaston toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Osaston hallinto Kulut Vakinaista henkilöstöä Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut Pääkirjasto Lainat Kulut /laina 3,21 2,02 1,97 1,96 Käynnit /käynti 7,82 4,84 4,72 4,71 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Lähikirjastot Lainat Kulut /laina 2,27 2,28 2,29 2,28 Käynnit /käynti 7,34 4,79 4,81 4,79 Vakinaista henkilöstöä Kirjastoautot Lainat Kulut /laina 1,28 0,86 0,85 0,85 Käynnit /käynti 2,7 2,43 2,41 2,41 Vakinaista henkilöstöä Kirjastopalvelut yhteensä Tuotot Kulut Netto Liikuntapalvelujen osaston toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Osaston hallinto Kulut Vakinaista henkilöstöä Tuotot Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut Myönnetyt toimintatuet Seuroja ja järjestöjä Tuettuja seuroja kpl Harjoituskertoja Kulut / tuettu seura /harjoituskerta 0,33 0,32 0,39 0,34 /asukas 1,88 1,86 2,24 1,94

133 132 Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Ulkoliikuntapaikat Liikuntapaikkoja kpl kesäkaudella Liikuntapaikkoja kpl talvikaudella Oman toiminnan kulut Ostopalvelujen kulut Kulut yhteensä kesäkausi talvikausi /kesäliikuntapaikka /talviliikuntapaikka Vakinaista henkilöstöä /asukas 19,56 19,36 19,71 19,7 Tuotot Jäähallit Aukiolotunnit (ei sis. halliyhtiön tunteja) Kulut (sis. halliyhtiön kuluja) Kaupungin jäähallin kulut /aukiolotunti Varausaste % (seuranta 2012 alk.) 90 % 90 % 90 % 90 % Vakinaista henkilöstöä Tuotot Uimahalli Aukiolotunnit vuodessa Kävijämäärä Kulut /aukiolotunti /asiakas 7,4 7,81 7,88 7,82 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Saunalliset uimarannat Aukiolotunnit Kulut /aukiolotunti 58,62 67,83 59,61 59,61 Uimapaikat Kulut /uimaranta Tuotot Liikuntahallit ja kuntosalit: Aukiolotunnit vuodessa Kulut /aukiolotunti 48,7 59,23 52,62 52,59 Vakinaista henkilöstöä 4, Varausaste % (seuranta 2012 alk.) 80 % 80 % 80 % 80 % Tuotot Valvomattomat kuntosalit Kulut /kuntosali Koulujen salit Aukiolotunnit/vuosi Kulut /aukiolotunti 13,96 13,12 9,32 9,32 Varausaste%, illat ja viikonloput 78 % 78 % 80 % 80 % Vakinaista henkilöstöä Tuotot

134 133 Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Ohjattu liikuntatoiminta Oman toiminnan kulut Ostopalvelujen kulut Kulut yhteensä Asiakkaita Ryhmiä /asiakas 5,65 6,48 6,94 6,94 /ryhmä Vakinaista henkilöstöä Määräaikaista henkilöstöä (henkilötyövuosina) 1,7 1,7 2 2 Tuotot Liikuntapalvelut yhteensä Tuotot Kulut Netto Kansalaisopiston toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Yhteensä Opiskelijat Kulut /opiskelija Opetustunnit /opetustunti 102,6 102, ,95 Kurssilaisia /kurssilainen Taiteen perusopetus opiskelijoita kursseja Opetushenkilöstöä (päätoimiset) 7 6,5 7 7 Hallintohenkilöstö (rehtorit ja kanslistit) 5,5 5 5,5 5,5 Tuotot Kansalaisopisto yhteensä Tuotot Kulut Netto Netto /asukas -29,35-30,96-30,97-30,77

135 134 Hyvinvointipalveluiden tuloslaskelma HYVINVOINTIPALVELUT TP 2016 TA+MUUT. LTK 2018 KJ 2018 Ero% YHTEENSÄ 2017 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT ,8 MAKSUTUOTOT ,3 TUET JA AVUSTUKSET ,1 MUUT TOIMINTATUOTOT ,6 TOIMINTATUOTOT ,5 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ,5 PALKAT JA PALKKIOT ,3 HENKILÖSIVUKULUT ,0 ELÄKEKULUT ,7 MUUT HENKILÖSIVU- KULUT ,7 PALVELUJEN OSTOT ,1 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT ,3 AVUSTUKSET ,1 MUUT TOIMINTAKULUT ,8 TOIMINTAKULUT ,6 TOIMINTAKATE ,9 POISTOT JA ARVONALENTU- MISET SUUNNITELMAN MUKAI- SET POISTOT ,4 POISTOT JA ARVONALENTU- MISET ,4 TILIKAUDEN TULOS ,8 TILIKAUDEN YLI- JÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,8

136 135 Kaupunkikehityspalvelut Kaupunkikehityspalveluiden tuloskortti Elinvoima ja työpaikat Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 1. Luo edellytyksiä uusille työpaikoille Työllisyys paranee ja työpaikkaomavaraisuus kasvaa Invest-In toiminta / Osaamiskeskittymän toteuttaminen Yritysten ja asukkaiden tarpeisiin sopiva perusrakenne valmiina Kuukausittaiset työttömyysluvut parempia kuin edellisen vuoden vastaavat. Raportoidaan myös Invest In - toiminnan kautta tulleet työpaikat. Osaamiskeskittymä on toiminnassa Luovutettavissa olevia tontteja 2 v., kaavoitettuja tontteja 5 v. ja raakamaata 10 v. tarvetta vastaava määrä Riskit: Salon Riskiluku 4 toiminnasta riippumattomat tekijät vaikuttavat ja 6. negatiivisesti. Toimintaympäristö ei vastaa yritysten tarpeisiin. Salo ja sijoittuvat yritykset eivät kohtaa. Toimenpiteet: Aktiivinen seuranta, edunvalvonta ja nopea reagointi asioihin. Aktiivinen palautteenseuranta ja toimintaympäristön kehittäminen ja muuttaminen. Aktiivinen verkottuminen ja markkinointi. Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku Riskiluku 4 ja 3. Kaupunkikehitysjohtaja Riskit: Olemassa oleva infra ei vastaa tarpeisiin. Kysyntä kasvaa, mutta kaupunki ei reagoi asiaan riittävästi. Toimenpiteet: Aktiivinen palautteenseuranta ja toimintaympäristön kehittäminen ja muuttaminen. Ennakoiva kaavoitus ja raakamaan hankinta. Kehityspäällikkö

137 136 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 2. Vahvistaa ja monipuolistaa salolaista osaamista. 3. Toimii vahvana kumppanina yrityksille ja muille toimijoille. 2.1 Työvoiman osaaminen vastaa yritysten tarpeita Tuotekehitysyhteistyö ja kokeiluhankkeet Yhteistyö korkeakoulujen kanssa Täydennyskoulutukset Tuotekehitysyhteistyö ja kokeiluhankkeet, kokeilun tuotteistaminen Yhteistyöhankkeet oppilaitosten kanssa, kaupungille tehtävät opinnäytetyöt. Yhteistyökumppaneina mm. Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Aalto Yliopisto ja Salon seudun koulutuskuntayhtymä Edistetään täydennyskoulusta niin, että yksikään sijoittuminen tai yrityksen kehittämishanke ei kariudu osaamisen puutteeseen. Raportoidaan koulutuksista Tuotekehityshankkeet jatkuvasti käynnissä Riskit: Paikkakunnalla tarjottavat palvelut vähenevät merkittävästi. Toimenpiteet: Edistetään oppilaitosten toimintamahdollisuuksia. Etsitään aktiivisesti harjoittelupaikkojen syntymistä, opinnäytetöitä ja t&k-hankkeita. Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku Riskiluku 6. Kehityspäällikkö Riskit: Osaaminen ei vastaa tarpeita. likkö Riskiluku 4. Kehityspääl- Toimenpiteet: Kehitetään salolaista osaamista. Luodaan verkosto, jonka kautta myös ulkopuolinen osaaminen on käytettävissä / osaamiskeskittymä Riskit: Ei ole resursseja. Paikallinen toimintaympäristö ei kiinnosta. Toimenpiteet: Kehitetään kaupungille edullisia ja yrityksille helppoja tapoja tehdä tuotekehitysyhteistyötä. Otetaan tuotekehityshankkeet vakavasti ja tiedotetaan positiivisista tuloksista. Huolellinen hankkeiden kokonaisarviointi. Riskiluku molempiin 6. Kehityspäällikkö

138 137 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 4. Viestii ja markkinoi rohkeasti Saloa Hyvä yrittäjyysilmapiiri Kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten sijoittuminen Saloon aktiivisten myyntitoimien seurauksena Pendelöintiedellytyksiä parannetaan Joustavat ja nopeat lupapalvelut, vetovoimainen kaavoitus ja tarpeellinen infra, myönteinen palveluasenne ja johdonmukainen päätöksenteko Riittävä resursointi Salon suunniteltuun ja dokumentoituun myymiseen kv. yrityksille Kartoitetaan esteet / puoltavat tekijät Salossa asumiselle, vaikka työpaikka olisi muualla ja poistetaan esteet Kaupungin saamat arviot kyselyissä paranevat aiemmista Kv-yrityksiin kohdistuvien myyntihankkeiden määrä ja dokumentointi Toteutetaan suora katuyhteys Tupurista mt 100:lle kesään 2017 mennessä Riski: Kaupungin taloudellinen tilanne estää riittävät resurssit. Toimenpide: Toimitaan kestävän talouden periaattein ja turvataan tavoitteen kannalta keskeiset resurssit Riski: Taloudellinen tilanne ei salli investointia. Toimenpide: Toimitaan kestävän talouden periaattein ja turvataan tavoitteen kannalta keskeiset resurssit.. Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku Riskiluvut 3, 4 ja Riskit: Kaupungin taloudellinen tilanne estää riittävät resurssit. Joustava ja myönteinen asenne ei ulotu kattavasti organisaatiossa. Päätöksenteossa ratkaisevat muut kuin strategian mukaiset intressit. Toimenpiteet: Toimitaan kestävän talouden periaattein ja turvataan tavoitteen kannalta keskeiset resurssit. Kehitetään johtamista ja pidetään yllä asiakaspalvelutaitoja. Panostetaan valmistelun laatuun ja korostetaan strategiavaikutuksia päätöksenteossa.. Kaupunkikehitysjohtaja, Kehityspäällikkö Riskiluku 4. Kehityspäällikkö Riskiluku 3. Kaupunkikehityslautakunta

139 138 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) Uudistuvat palvelut ja kuntalaisten hyvinvointi Selvitetään kaupungin mahdollisuudet edistää muualla työssäkäyvien pendelöintiä Salosta (ns. pendelöintipassi tai palveluseteli). Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 1. Uudistaa ennakkoluulottomasti palveluja ja toimintatapoja Maakuntauudistuksen jälkeisen kunnan suunnittelu on toteutettu järjestämislain mahdollistamassa aikataulussa Jatketaan uuden Salo 2021 kunnan suunnittelua hankkeen tulokset ja (henkilöstöorganisaatio) maakuntauudistus valmistelevien työryhmien ja osallistutaan maakuntauudistusta valmisteleviin työryhmien työsken- tulokset. telyyn. Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku Riskiluvut 4 ja 6. Riskit: Ei tunnisteta kaupungin kannalta olennai- Riskiluku 3 sia asioita uudistuksessa. Toimenpiteet: Runsas ja riittävän ajoissa aloitettu keskustelu uudistuksen sisällöstä Riskit: Priorisoidaan toimenpiteet väärin. Edistämistoimet pysähtyvät kaupungin toimivallan ulkopuolisiin esteisiin. Toimenpiteet: Tarkastellaan ilmiötä mahdollisimman laajasti ja eri näkökulmista. Myötävaikutetaan oman toimivallan ulkopuolella olevien esteiden poistamiseen proaktiivisella vaikuttamisella. Kaupunkikehityslautakunta Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku Kaupunkikehityslautakunta

140 139 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 2. Edistää palveluratkaisuilla kuntalaisten hyvinvointia ja alueen vetovoimaa Kolmannen sektorin ja yksityisen palvelutuotannon osuus palveluiden tuottamisessa kasvaa Ravitsemis- ja puhtaanapitopalveluiden sekä kiinteistöhuoltopalveluiden tuottamistavat selvitetään Sote-kiinteistöjen osalta varaudutaan uudistukseen Käynnistetään valmistelutyö yhdistysten kanssa palveluiden tuottamisen työnjaosta. Yksityisen palvelutuotannon kartoitus Selvitystöiden käynnistämiset, toimenpiteet selvitysten pohjalta Salon sote-kiinteistöjen tulevaisuutta koskevat ratkaisut Valmistelutyön käynnistäminen, päätökset ja raportointi. Tavoitetasona säilyttää palvelut kustannustehokkaasti. / Toteutuneet muutokset. Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku Riskit: Selvitys ei johda Riskiluku 4. Kaupunkikehityslautakunta ratkaisuun tai tehtyyn valintaan ei sitouduta. Toimenpiteet: Panostetaan selvitystyön laatuun ja vaikutusten arviointiin. Riskit: Ei tunnisteta uudistuksen vaikutuksia ja 3 Riskiluku 3 sote-kiinteistöjen osalta. Sote-uudistuksen siirtymäajan jälkeen kaupungin käsissä on ylimääräisiä kiinteistöjä. Toimenpiteet: Aktiivinen perehtyminen uudistuksen sisältöön. Noudatetaan totuttuja ja toimivia malleja kiinteistöjen realisoinnissa. Riskit: Ei tunnisteta olennaisia tekijöitä toimintatavan valinnassa tai tehtyihin linjauksiin ei sitouduta yksittäisissä päätöksissä. Toimenpiteet: Panostetaan selvitystyön laatuun ja linjauskeskustelun sisältöön. Riskiluku 4 Kaupunkikehityslautakunta Kaupunkikehityslautakunta

141 140 Vakavarainen talous Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 1. Tasapainottaa vastuullisesti talouttaan niin, että arviointimenetelmiin kriteerit eivät täyty. 2. Edistää kustannustehokkuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta Kaupungin vuosikatteella katetaan suurin kausiraportit ja valtuus Hallituksen kuu- osa investoinneista. ton kolmannesvuosiraportissa seurataan strategisten tavoitteiden ja talousarvio toteutumista Tilojenkäytön optimointi. Sosiaali- ja terveydenhuollon käytössä olevien kiinteistöjen arvon määritys ja tulevan käytön arviointi Jatketaan tyhjien tilojen aktiivista myyntiä ja markkinointia. Parannetaan käytössä olevien tilojen kustannustehokkuutta minimoimalla käytössä olevat tilat ja energiatehokkuutta parantamalla Vuoden 2017 talousarvion toimintakate toteutuu kaupunkikehityspalveluissa. Vuoden 2017 talousarvion investointiohjelma toteutuu kaupunkikehityspalveluissa suunnitelman mukaisesti Käytössä olevat neliöt ja käyttökustannukset laskevat aikaisempien vuosien tasosta. Riskit: Talousarvio laaditaan epärealististen oletusten varaan. Ulkoisessa toimintaympäristössä tapahtuu kaupungista riippumattomia äkillisiä heikennyksiä. Toimenpiteet: Analyyttinen ja riittävä keskustelun talousarvion käsittelyn yhteydessä. Ulkoisen toimintaympäristön aktiivinen seuranta. Riskit: Vapautuvien tilojen realisointi ei edisty. Toimenpiteet: Ollaan valmiita asettamaan hintataso tilanteen mukaan oikeaksi. Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku Riskiluvut 6 ja 3. Kaupunkikehityslautakunta Riskiluku 3 Tilapalvelujen kaupungininsinööri, Kaupunkikehityslautakunta

142 141 Kaupunkikehityspalveluiden toimintastrategia Tekniset palvelut Rakentamiskelpoisia ja tavoiteltuja tontteja on riittävästi tarjolla niin asumiseen kuin yritystoimintaan, niin että tekniset edellytykset ovat olemassa kaupungin asukasluvun laskun päättymiselle. Viestitään kaupungin tarjoamista mahdollisuuksista aktiivisesti. Salon kaupunkikehityspalvelut on yhteistyöhaluinen kumppani ja reagoi nopeasti, kun ilmenee tarve kaavoitushankkeisiin tai perusrakenteen kehittämiseen. Julkinen toimintaympäristö edistää kaikkien väestöryhmien liikkumista ja yhdessä oloa sekä työllisyyden paranemista. Kaupungin vastuulla oleva perusrakenne on kunnossa ja ympäristö on viihtyisää ja turvallista liikkua. Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit Tilapalvelut Tilapalvelujen palvelualue koostuu kolmesta yksiköstä: Isännöintiyksikkö, talonsuunnitteluyksikkö sekä kiinteistöjen hoito ja kunnossapitoyksikkö. Jokainen yksikkö vastaa omalta osaltaan kaupungin omistamien kiinteistöjen hoidosta ja kunnossapidosta, vuosikorjauksista sekä uudisrakennuskohteiden rakennuttamisesta ja suunnittelusta siten, että niissä on hyvä ja turvallinen toimia. Tilapalvelujen osaston keskeisenä tavoitteena on järjestää kiinteistöjen hoito ja kunnossapito kustannustehokkaasti ja saada omat kiinteistöt mahdollisimman tehokkaaseen hyötykäyttöön. Tyhjillään olevista kiinteistöistä pyritään pääsemään eroon. Lisäksi tavoitteena on toimia paikallisten yritysten kumppanina erilaisissa kiinteistöjen älykkääseen teknologiaan liittyvien tuotekehityshankkeiden osalta. Palvelualueen merkittävin riski on henkilöstöresurssien supistuminen eläköitymisen myötä, kiinteistöjen korjausvelka, vuosikorjausmäärärahojen riittävyys, lisääntyneet vesivahingot sekä jatkuvasti lisääntyvät sisäilmaongelmat. Riskinä nähdään myös tyhjilleen jäävien tilojen tuleva käyttö, mitä niille tehdään. Tyhjien tilojen käytön uudelleen suunnittelu tulee vaatimaan tilapalvelujen resursseja. Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut Ravitsemis- ja puhtaanpitopalveluiden perustehtävä ja keskeinen tavoite on järjestää ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelua niin, että Salossa on hyvä elää, asua ja yrittää. Perustehtävä palveluprosesseineen perustuu ammattialakohtaiseen ohjeistukseen, -tutkimustuloksiin ja -lainsäädäntöön ja kaikkeen muuhun työelämää säätelevään lainsäädäntöön, Salon kaupungin arvoihin ja strategiaan ja ennen kaikkea kaupungin taloudellisiin perusteisiin ja resursseihin. Merkittävät vahvuudet ovat ammattitaitoinen, monipuolisesti kouluttautunut henkilökunta, hiotut palveluprosessit ja yhteistyö kaupungin eri toimijoiden ja asiakkaiden kanssa. Merkittäviä riskejä ovat henkilökunnan tuki- ja liikuntaelin sairaudet ja vaivat sekä muut vaivat ja näistä johtuvien poissaolojen suuri määrä uudelleensijoitus- ja taloudellisine rasitteineen. Ravitsemispalveluissa merkittäväksi riskiksi voidaan katsoa suurimman valmistuskeittiön, Salon keskuskeittiön rakenteellinen ikääntyminen. Puhtaanapidossa kaupungin sisäilmaongelmien haastava vaikutus puhtaanpidon määrä- ja laatuvaateisiin. Palveluiden painopistealueet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut Tilapalvelut Tilapalvelujen osaston yhtenä painopisteenä tulee vuonna 2018 olemaan energiatehokkuuden parantaminen kiinteistöjen ylläpidossa teettämällä energiakatselmuksia ja toteuttamalla näiden esille tuomia parannusesityksiä sekä edelleen lisäämällä uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä kiinteistöjen lämmityksessä ja energian käytössä.

143 142 Tilapalvelujen toimintatuotot koostuvat pääosin asuntojen ja toimitilojen ulkoisista (n. 20 %) ja sisäisistä (n. 80 %) vuokrista. Toimintamenot koostuvat henkilöstön palkkakuluista (n. 20 %), kiinteistöjen hoitoon ja kunnossapitoon liittyvistä ostopalvelujen ja materiaalien kustannuksista (n. 40 %) sekä sähkö- ja lämpöenergian hankintamenoista (n. 40 %). Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut Maankäyttöpalvelut Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut järjestää ja myy asiakkailleen Rapu-palvelua, rahoittaen toimintansa sisäisillä ja ulkoisilla tuloilla. Kulut koostuvat palkkakuluista (63 %), aineista ja tarvikkeista (25 %), palvelujen ostosta (7 %) ja muista kuluista (5 %). Kaupunki velvoitti Ravun TA2017 yhteydessä 400t :n säästötavoitteen vuoden2015 tilinpäätökseen verraten (tilinpäätös/ 2015 = 15,4 milj. ). Vuoden 2016 toteuma oli 14,7 milj. ja kuluvan vuoden TA, 14,2 milj.. Tilinpäätökseen 2015 verraten säästötavoite toteutui = 1,2 milj.. Ravun TA 2018 on yhdenmukainen talousarvio 2017 kanssa. Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit Kaupunkisuunnittelu Kaupunkisuunnittelun tavoitteena vuonna 2018 on: Meriniityn, Riikin ja muiden olemassa olevien yritysalueiden kehittäminen sekä uusien alueiden avaamismahdollisuuksien tutkiminen, keskustojen vetovoimaisuuden ja viihtyisyyden lisääminen, maaseutualueiden elinvoimaisuuden ylläpitäminen ja kaupungin aseman vahvistaminen osana pohjoista kasvuvyöhykettä. Vuoden 2018 aikana resurssien puitteissa täydennetään ja päivitetään Salon yleiskaavallista ohjelmaa. Ranta-alueilla käynnistetään selvitystyö loma/pysyvän asumisen laajuudesta ja kaavallisesta tonttireservistä. Asemakaavoja ja asemakaavamuutoksia laaditaan kysyntään vastaten ja tonttitarjontaa monipuolistaen. Kehittämissuunnitelmia laaditaan tarpeen mukaan asemakaavoituksen pohjaksi. Salon keskustan katutiloja kehitetään kävelyä ja pyöräilyä suosiviksi sekä viihtyisämmiksi katuympäristöllisessä yleissuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti. Maaseutualueiden asumista ja palvelujen sekä elinkeinotoimintojen kehittymistä edistetään MRL:n mahdollistamien lupamenettelyjen ja tarvittaessa kaavoituksen keinoin. Kaupungin kaavoitus ja aktiivinen maankäyttöpolitiikka nähdään keskeisenä kehitysresurssina strategian toteutuksessa. Kaupunkisuunnittelun riskit kohdistuvat lähivuosina henkilöresurssien riittävyyteen ja erityisesti henkilöstön eläköitymiseen. Ajan tasalla olevien yleiskaavojen puute eräissä kehysalueen taajamissa saattaa muodostaa esteen kehitykselle ja tehokkaalle maapolitiikan hoidolle. Kiinteistö- ja mittauspalvelut Kiinteistö- ja mittauspalvelujen tavoitteena vuonna 2018 on: Hoitaa kunnan lakisääteisten kiinteistöinsinöörin ja kiinteistörekisterinpitäjän tehtävät. Tavallisimpina tehtävinä ovat kiinteistönmuodostukset, joilla luodaan edellytykset mm. tonttien rakennus- ja kiinnityskelpoisuudelle. Tehtäviin kuuluvat myös yksityistie- ja osoiteasiat sekä kaupanvahvistajan tehtävät. Vastaa kaupungin paikkatietojärjestelmästä tuottamalla kartta- ja rekisteripalveluja, internet karttapalvelua, geodeettisia laskentapalveluja ja sisäistä paikkatietokoulutusta. Hallinnoida kaupungin maaomaisuutta valmistelemalla maanhankintaan ja luovutukseen sekä tonttien ja muiden maa alueiden varauksiin ja vuokrauksiin liittyviä asioita mukaan lukien tonttimarkkinointi. Tehtäviin kuuluvat myös mm. talous- ja virkistysmetsien hoito ja puun myynti. Tuottaa mm. karttojen ylläpidon, rakennusvalvonnan, kunnallistekniikan ja kiinteistönmuodostuksen edellyttämiä maastomittauksia.

144 143 Palvelut muodostuvat lakisääteisistä tehtävistä, kaupungin maaomaisuuden moninaiskäyttömahdollisuuksista ja muista kaupungin sekä yleisen rakentamisen ja vakuusjärjestelmän toimintaedellytysten vaatimista tehtävistä. Haasteena on tuottaa nämä palvelut kustannustehokkaasti prosesseja koko ajan kriittisesti tarkastellen ja kehittäen. Riskinä on henkilöstöresurssien vähenemisen seurauksena ohuen organisaation haavoittuvuus. Tehtävät ovat eritysasiantuntijuutta edellyttäviä ja näin poikkeustilanteissa on heikko mahdollisuus varahenkilöiden käyttämiseen. Yleisten alueiden ylläpito ja kehittäminen Tavoitteena on pitää kaupungin kunnossapidon vastuulla olevat kadut ja tiet lain vaatimassa kunnossa sekä sopeuttaa nykyiset toimintamallit uuden organisaation mukaiseksi. Suurimpana riskinä on normaalia kovemmat sääolosuhteet. Talousarvio on laadittu normaalien sääolosuhteiden mukaisesti. Liikennepalvelut Liikennepalveluyksikkö ylläpitää ja koordinoi yksikön vastuulla olevia kuljetuspalveluja, rakentaa joukkoliikenteen peruspalvelutasotavoitteiden mukaista liikennetarjontaa ja edistää joukkoliikenteen käyttöä kehittämällä kuntalaisia nykyistä paremmin palvelevia lipputuotteita. Joukkoliikenteen kehittämisessä hyödynnetään vuonna 2017 toteutettujen kokeilujen ja valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen 2016 tuloksia. Lisäksi vuoden 2018 aikana astuu voimaan laki liikenteen palveluista, mikä aiheuttaa uusia velvoitteita myös kaupungille liikennepalvelujen tuottajana ja joukkoliikenteen toimivaltaisena viranomaisena. Vuonna 2017 Salon joukkoliikenteessä tapahtui perustavaa laatua oleva muutos, kun siirtymäajan liikennöintisopimukset päättyivät ja alueen linja-autovuorotarjonnasta 2/3 lankesi kaupungin vastuulle. Joukkoliikenteen järjestäminen uudessa laajuudessa vaatii aikaisempaa haastavampien kuljetuskilpailutusten valmisteluja. Lisäksi aikaisemmasta poiketen on organisoitava asiakastiedotus sekä hankittava Salon tarpeisiin muokattu lippu- ja maksujärjestelmä. Viimeksi mainitun toteutukseen tulee asettamaan lisävaatimuksia myös vuonna 2018 voimaan astuva laki liikenteen palveluista. Liikennepalveluyksikön osalta riskit kohdistuvat henkilöresurssien riittävyyteen niin yksikön palveluista dynaamisimman kokonaisuuden muodostavien koulukuljetusten kuin liikennepalvelulain tuomien uusien velvoitteiden ja joukkoliikennejärjestelmän kehittämistyön osalta. Myös ennalta-arvaamattomat markkinaehtoisen joukkoliikennetarjonnan heikkenemiset lisäävät yksikön kustannuksia, sillä lakisääteiset koulukuljetukset on järjestettävä. Palveluiden painopistealueet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut Kaupunkisuunnittelu Kaupunkisuunnittelun painopisteet ovat kaavoituksen ja kaavojen toteuttamisen edistäminen. Tällä hetkellä erityisesti Salon keskustaajaman (Salo-Halikko) asemakaavojen laadinta ja uudistaminen on keskiössä. Toimintamenoista pääosa on henkilöstömenoja. Henkilöstömenoja vähentää resurssien yhteiskäyttö muiden palvelualueen yksiköiden kanssa mm. paikkatietopalvelujen osalta. Erityisesti asemakaavoituksessa on lisäresurssin tarvetta. Ulkopuolisiin palveluihin tarvittava rahoitus riippuu pitkälti eri kaavahankkeiden valmistelun edellyttämistä erityisselvityksistä. Niiden tarkka määrä selviää vasta kaavaprosessien aikana. Konsulttimäärärahoja tarvitaan erityisesti keskustan liikennetarkastelussa sekä asemanseudun kaavallisten ratkaisujen kehittämisessä sekä liikenneyhteyksien parantamisessa. Muut kuluerät ovat varsin pieniä ja pysyvät aiemmalla tasolla. Osallistutaan taajamia koskevan vaihemaakuntakaavan viimeistelyyn pitämällä huolta siitä, että Salon erityistarpeet ja sen panos koko maakunnan kehitykseen otetaan huomioon.

145 144 Valmistaudutaan Meriniityn, Salorankatuun rajoittuvien kortteleiden, asemanseudun, Halikonrinteen, Riikin ja Metsäjaanun työpaikka-alueiden kehittämiseen elinkeinotoimintojen pitkän aikavälin tarpeiden mukaisesti. Yleiskaavallista ohjelmaa ja yleiskaavoitusta edistetään resurssien puitteissa. Ranta-alueiden selvitystä jatketaan. Asemakaavoituksessa keskitytään keskusta-alueen asuntopainotteisten asemakaavojen laadintaan. Yhteistyötä jatketaan valtakunnallisen MAL-verkoston puitteissa. Kiinteistö- ja mittauspalvelut Resurssit pyritään priorisoimaan siten, ettei palvelutaso laske merkittävästi kokonaisuuden kannalta kriittisimmissä toiminnoissa. Maanvuokra-, palvelujen myynti- ja puunmyyntitulojen hankkimiseen kiinnitetään koko ajan huomiota. Henkilökunnan määrän vähentymisen myötä osaston suurimman kuluerän muodostamat henkilöstömenot on saatu pienenemään, kuten muutkin toimintakulut. Muut kulut koostuvat mm. tila- ja leasingvuokrista sekä ohjelmistojen käyttöoikeusmaksuista sekä yksityistieavustuksista. Palvelujen ostot käsittävät lähinnä tulojen hankkimisesta koituvia menoja. Tuloista maanvuokratuotot muodostavat merkittävimmän osan, mutta myös puunmyyntituloja on saatu väliaikaisesti kasvatettua. Maanhankintaan on budjetoitu määrärahaa, vaikka suunnittelukaudella ei ole tarkoitus käyttää sitä uusien tonttialueiden raakamaan hankintaan ja on todennäköistä, ettei varattua määrärahaa ole tarvetta käyttää muutenkaan merkittävissä määrin. Voi kuitenkin tulla tilanteita, että on perusteltua tehdä aiempia maanomistuksia täydentäviä maakauppoja nopealla aikataululla, jotka mahdollistavat kaupungin kehityksen edellyttämän johdonmukaisen maankäytön suunnittelun ja toteutuksen. Maanhankintaan varattua määrärahaa tarvitaan myös, kun kaupunki on mm. velvollinen maksamaan maanlunastuskorvauksia tai hankkimaan omistukseensa asemakaavan mukaisia yleisiä alueita. Vuoden 2017 kesällä eläköityneen kartoittajan tehtävä esitetään täytettäväksi vuoden 2018 keväällä sellaisenaan tai puolen vuoden maastotyökaudeksi. Vuoden 2018 toimintakuluiksi on hallintokunnan esityksenä budjetoitu noin 1,6 milj. euroa ja toimintatuotoiksi noin 4,0 milj. euroa. Palvelualueen toimintakate on noin 2,4 milj. euroa positiivinen. Yleisten alueiden ylläpito ja kehittäminen Palvelualue vastaa koko kaupungin katuinfran ja puistoalueiden kunnossapidosta, saneerauksista, uusien katujen ja alueiden suunnittelusta ja rakentamisesta. Itäisen ohikulkutien valmistuttua ja keskustan läpikulkuliikenteen vähennyttyä, keskustaa pystytään kehittämään entistä viihtyisämmäksi Liikennepalvelut Liikennepalveluyksikön työn painopiste on liikennejärjestelmän kehittämistyössä, kilpailutusten järjestämisessä sekä yksikön vastuulla olevien palvelujen ylläpitämisessä. Vuonna 2018 tullaan tarvitsemaan erityisesti resursseja kaupungin uuden joukkoliikennejärjestelmän rakentamiseen. Resurssit kohdennetaan kaupunkisuunnittelulautakunnan 2016 hyväksymien joukkoliikenteenpalvelutasotavoitteiden mukaisesti. Resursseja on varattava myös uuden liikennepalvelulain vaatimusten mukaisen kuljetusten tietojärjestelmän tai tietojärjestelmäpalvelun hankintaan.

146 145 Kaupunkikehityslautakunnan tuloslaskelma 50 KAUPUNKIKEHITYS- TP 2016 TA+MUUT. LTK 2018 KJ 2018 Ero% LAUTAKUNTA 2017 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT ,8 MAKSUTUOTOT ,9 TUET JA AVUSTUKSET ,3 MUUT TOIMINTATUOTOT ,3 TOIMINTATUOTOT ,7 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ,3 PALKAT JA PALKKIOT ,8 HENKILÖSIVUKULUT ,9 ELÄKEKULUT ,4 MUUT HENKILÖSIVU- KULUT ,6 PALVELUJEN OSTOT ,2 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT ,1 AVUSTUKSET ,6 MUUT TOIMINTAKULUT ,4 TOIMINTAKULUT ,2 TOIMINTAKATE ,3 POISTOT JA ARVONALENTU- MISET SUUNNITELMAN MUKAI- SET POISTOT ,0 POISTOT JA ARVONALENTU- MISET ,0 TILIKAUDEN TULOS ,4 TILIKAUDEN YLI- JÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,4 Kaupunkikehityspalveluiden hallinnon toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Tekninen lautakunta Yhdistetty kaupunkikehityslautakuntaan 6/2017 Kokoukset 8 4 Käsitellyt asiat Kulut /asia /kokous Kaupunkikehityslautakunta Yhdistetty tekninen- ja kaupunkisuunnittelulautakunta 6/2017 Kokoukset ja seminaarit Käsitellyt asiat Kulut /asiat /kokous Toimialahallinto Kulut

147 146 Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Varhaiseläkemenoperusteinen määräraha, käyttö palveluilla Vakinaista henkilöstöä 0,5 0,5 0,5 0,5 Tuotot Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut V-S aluepelastuslaitos Kulut /asukas 73,23 73,68 74,05 72,69 Tuotot Väestönsuojelu Kulut /asukas 0,04 0,03 0,02 0,02 Tuotot Teknisen toimen hallinto yhteensä Tuotot Kulut Netto Tilapalvelujen toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Osaston hallinto Vakinaista henkilöstöä Kulut Tuotot Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut Talonsuunnittelu Asukasluku, Kulut /asukas 5,32 6,02 6,06 6,05 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Isännöinti Isännöinti ja kiinteistöjen valvonta Isännöidyt kiinteistöt m² Kulut Etävalvotut kiinteistöt (LVI) kpl Vakinaista henkilöstöä Tuotot Talonmiespalvelut Palvelua saavat kiinteistöt m² Kulut Vakinaista henkilöstöä Tuotot Torialueet m² Kulut /m² 8,54 10,59 8,16 8,14 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Käytössä olevien kiinteistöjen käyttömenot, m² Kulut

148 147 Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 /m²/kk 2,13 2,08 2,23 2,17 Tuotot Tyhjät ja vajaakäytössä olevat kiinteistöt, m² (sis.poistot) Tilaneliöihin sisältynyt vain tyhjänä olevat koko kiinteistöt, 2017 KHE alkaen myös yksittäiset tilat, kuten eurotiedoissakin Kulut /m²/kk 4,04 4,65 4,96 4,62 Tuotot Kiinteistöjen vuosikorjaukset Kulut Vakinaista henkilöstöä Tuotot Tilapalvelut yhteensä Tuotot Kulut Netto Poistot Netto Pinta-ala yhteensä, m Kaikki kiinteistöt, /m²/kk (ilman poistoja) 3,37 3,42 3,66 3,57 Kaikki kiinteistöt, poistot, /m 2 /kk 2,42 2,47 2,49 2,49 Kaikki kiinteistöt, menot yht. /m²/kk 5,79 5,89 6,15 6,06 Ravitsemus- ja puhtaanapitopalvelujen toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Osaston hallinto Ravitsemus- ja puhtaanapitopalvelut Kulut Vakinaista henkilöstöä Tuotot Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut Ravitsemispalvelut Monitoimikeittiö Kimara ja muut kokopäivähoitolaitosten keittiöt palvelukeittiöineen ja Halikon koulukeskus Suoritteet* Kulut /suorite 4,07 3,67 3,68 3,68 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Salon keskuskeittiö palvelukeittiöineen Suoritteet* Kulut /suorite 3,03 2,85 2,99 2,99 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Valmistavat koulujen ja päiväkotien keittiöt palvelukeittiöineen

149 148 Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Suoritteet* Kulut /suorite 3,4 3,19 3,2 3,19 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Ravitsemispalvelut yhteensä Tuotot Kulut Netto Puhtaanapitopalvelut Koulujen puhtaanapito, siivousala m Kulut /m 2 /kk 1,69 1,65 1,65 1,65 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Päiväkotien puhtaanapito, siivousala m Kulut /m 2 /kk 3,87 3,7 3,44 3,44 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Liikuntatoimen puhtaanapito, siivousala m Kulut /m 2 /kk 1,53 1,7 1,65 1,65 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Nuorisotoimen puhtaanapito, siivousala m Kulut /m 2 /kk 0,56 0,36 0,39 0,39 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Kirjastojen puhtaanapito, siivousala m Kulut /m 2 /kk 1,06 1,35 1,21 1,21 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Virastojen ja toimistojen puht.pito, siivousala m Kulut /m 2 /kk 0,69 0,77 0,67 0,67 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Liikelaitosten puhtaanapito, siivousala m Kulut /m 2 /kk 2,79 2,33 5,58 5,58 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Yhteiset palvelut Kulut Vakinaista henkilöstöä Tuotot Puhtaanapitopalvelut yhteensä Tuotot Kulut

150 149 Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Netto Ravitsemus- ja puhtaanapitopalvelut yhteensä Tuotot Kulut Netto Poistot ja arvon alentumiset Ravitsemuspalvelut Puhtaanapitopalvelut Yhteensä Netto *Suoritteen mittana on yksi ateriasuorite, joka sisältää osuudet valmistuksesta, jakelusta, tarjoilusta ja jälkitöistä. Tavanomainen lounas saa arvon yksi (1) ateriasuorite, aamupala, välipala ja iltapala 0,5. Erikoisruokavalion lounas saa arvon 1,5, aamupala, välipala ja iltapala 0,75 Maankäyttöpalvelujen hallinnon toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Kaupunkisuunnittelulautakunta Yhdistetty kaupunkikehityslautakuntaan 6/2017 Kokoukset ja seminaarit Käsitellyt asiat Kulut /asiat 159,07 166,3 /kokous Hallinto Vakituinen henkilöstö 0,5 0,5 0,5 0,5 Kulut Varhaiseläkemenoperusteinen määräraha, käyttö palveluilla Tuotot Maankäyttöpalvelujen hallinto yhteensä Tuotot Kulut Netto Kiinteistö ja mittauspalvelujen toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut Myönnetyt toimintatuet Yksityistiekulut josta avustuksia Avustettavia teitä km /km Tielautakunnan toimituksia/v Tuotot Tonttipalvelut Maa- ja vesialueet Kulut Kaupungin pinta-ala (km 2 ) / km Tonttien varaus (kpl/v) Luovutusilmoitukset (kpl/v) Vakinaista henkilöstöä 4 3,5 4 4 Tonttivuokratuotot

151 150 Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Talousmetsät Metsää (ha) Kulut Vakinaista henkilöstöä 2 2,5 2,5 2,5 Kuluista 55 % kohdistuu talousmetsiin ja 45 % muihin ammattitaitoa vaativiin tehtäviin Kulut /ha 39,1 36,41 35,37 35,37 Tuotot /ha Tuotot Kiinteistönmuodostuspalvelu Kulut Toimitusmääräykset kpl Kaupanvahvistuksia kpl Osoitteenmuutospäätöksiä kpl Palvelutapahtumien määrä /vuosi /toimenpide 89,01 60,4 74,31 74,31 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Mittauspalvelut Kulut Mittaustapahtumien lukumäärä kpl/v /kaupungin km Vakinaista henkilöstöä Tuotot Paikkatietopalvelut Kulut Koulutus- ja opastustapahtumien määrä kpl Ylläpidettävää opaskarttaa km² /kaupungin km 2 105,43 82,8 86,29 85,31 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Kiinteistö- ja mittauspalvelut yhteensä Tuotot Kulut Netto Yleisten alueiden ylläpidon ja kehittämisen palvelujen toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut Kunnallistekniikan suunnittelu Kulut Vakinaista henkilöstöä /asukas 4,7 7,33 7 6,98 Tuotot Kunnallistekniikan rakentaminen Seuranta päättynyt 2017 Kulut Vakinaista henkilöstöä 0 0 Kunnallisteknisen rakentamisen investoinnit, Kulut / investointi 0,12 0 Liikenneväylien kunnossapito Kunnossapidetyt tiet, m Kulut

152 151 Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Vakinaista henkilöstöä /kunnossapito m 2 (brutto) 0,87 0,94 0,95 0,95 Tuotot Ajoneuvojen siirtäminen ja hävittäminen Siirretyt ajoneuvot Kulut /ajoneuvo Tuotot Katuvalaistuksen ylläpito Valaisinyksiköt Kulut /valaisinyksikkö 51,4 47,67 44,74 44,71 Tuotot Vanhojen kaatopaikkojen ja maankaatopaikkojen hoito ja tarkkailuohjelman toteutus Vanhat kaatopaikat ja maankaatopaikat Kulut /kaatopaikka Tuotot Venepaikat kpl Kulut /venepaikka Tuotot Puistot Ylläpito, ha Kulut / ha Puistometsät ha Puistot ha Maisemapellot ha Leikkipaikat kpl Vakinaista henkilöstöä Tuotot Matonpesupaikat Matonpesupaikat, kpl Kulut /matonpesupaikka Muut yleiset alueet Ha Kulut /ha Yleisten alueiden ylläpito ja kehittäminen yhteensä Tuotot Kulut Netto

153 152 Kaupunkisuunnittelun toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut Oma kaupunkisuunnittelu Kulut Vakinaista henkilöstöä Tuotot /asukas 14,06 12,72 15,27 15,23 Ostopalveluna hankittu suunnittelu Kulut /asukas 1,1 2,73 2,41 2,41 Kaupunkisuunnittelu yhteensä Tuotot Kulut Netto Liikennepalveluiden toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Liikennepalvelut: Henkilöliikennepalvelut Tehtyjen matkojen määrä Kulut Joukkoliikenteen tuki /matka netto 2,81 3,69 5,64 5,62 Koulukuljetukset Kuljetettavia oppilaita Kulut Tuotot /oppilas/v Ateriakuljetukset Kuljetuttavia aterioita Kulut Tuotot /ateria/v 14,93 13,68 15,37 15,37 Vakinaista henkilöstöä Liikennepalvelut yhteensä Tuotot Kulut Netto Rakennus- ja ympäristövalvonta Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit Rakennusvalvonta Vuonna 2017 aloitettu rakennusjärjestyksen uusimistyön myötä uusi rakennusjärjestys otetaan käyttöön. Siirrytään sähköiseen työmaa-aikaiseen valvontaan, lupa-asiakirjat ovat luettavissa sähköisessä muodossa ja tarkastusmerkinnät tehdään suoraan ohjelmaan työmaalla. Riskinä tässä toiminnassa on yhteyksien riittävyys sekä varsinkin suurten piirustusten luettavuus sähköisesti. Sähköinen asiakaspalvelu lisää ICT-menoja, tämä huomioidaan vuoden 2018 taksojen tarkastuksessa.

154 153 Ympäristönsuojelu Valvonnan suunnitelmallisuus ja määrämittaisuus vahvistuu lakisääteisen valvontaohjelman v 2017 käyttöönotosta johtuen. Sähköiseen lupakäytäntöön siirtymisen aikataulu on tarkoituksenmukaista määritellä vuoden 2018 aikana. Henkilöstöresurssien niukkuudesta johtuva palvelutason aleneminen, toiminnan haavoittuvuus sekä ympäristön laadun vaarantuminen ovat nähtävissä oleva riski toiminnalle. Ympäristöterveydenhuolto Riittävä riskiperusteisen valvonnan toteutuminen. Tavoitteena suunnitelmallisen valvonnan toteumaprosentti toimialoittain yli 90 %. Valmistaudutaan maakuntaan siirtymiseen ja osallistutaan aktiivisesti työryhmissä työskentelyyn. Merkittävimpänä riskinä yksikön henkilöresursseissa tapahtuvat yllättävät muutokset sekä maakuntavalmistelun edellyttämä lisätyö. Palvelualueen painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja tulojen perustelut Rakennusvalvonta Uutena määrärahana hallintopakkotoimenpiteiden loppuunsaattaminen kaupungin kustannuksella (esim. rakennettua ympäristöä koskevat siivoukset ja kunnostukset). Jatketaan vuoden 2009 jälkeen saapuneiden paperisten lupa-asiakirjojen digitoinnin selvittelyä ja sitä edeltävää seulontaa ja metatietojen tarkistusta. Toimintamenot koostuvat pääosin henkilöstökuluista ja tulot rakennuslupamaksuista Ympäristönsuojelu Valvontasuunnitelma toteutetaan mahdollisimman sujuvasti huomioiden riskikartoitus. Ylijäämämaiden hallittu sijoittaminen vaatii edelleen valvontaa ja tiedotusta. Tehtävien priorisointi sekä työhyvinvoinnin edistäminen ovat toiminnan ylläpidon kannalta oleellisia seikkoja. Talousarvioon menokohtaan 4344, muut asiantuntijapalvelut, on sisällytetty Valonian jäsenmaksu kokonaisuudessaan poiketen aiemmasta, jolloin määräraha oli jaettu kaupunginhallituksen ja ympäristönsuojelun osalle. Näin ollen se ei kasvata kaupungin kokonaisbudjettia. Sen sijaan uutuus budjettiesityksessä on osallistuminen Valonian vesiensuojelu- ja vesihuoltoyhteistyöhön Salon kaupunki on useita vuosia saanut vesiensuojelu- ja vesihuoltoyhteistyöpalveluja osallistumatta kustannuksiin, asia tulisi saattaa vuonna 2018 asianmukaiseen tilaan. Toinen menoerä, jota raamibudjetissa ei ole huomioitu on Enäjärven pohjapadon rakentamiskustannuksiin osallistuminen, muut asiantuntijapalvelut Osallistuminen hankkeen kustannuksiin perustuu kaupungin sitoutumiseen pohjapadon rakentamiseen ennen kuntaliitosta sekä rakennus- ja ympäristölautakunnan päätökseen 52, Toimintatuotot ovat raamissa esitettyä suuremmat johtuen valvontasuunnitelman mukaisten tarkastusten maksullisuudesta.

155 154 Ympäristöterveydenhuolto Toteutetaan valvontaa riskinarvioinnin perusteella laaditun valvontasuunnitelman mukaisesti. Erityisenä tavoitteena valvonnan vaikuttavuuden lisääminen. Valvonnan vaikuttavuutta parannetaan tarkastustoiminnan ohella käyttämällä valvontaa tukevia toimia, kuten kouluttamista ja tiedottamista sekä toiminnanharjoittajien kannustamista huolehtimaan lainsäädännössä asetettujen velvollisuuksien täyttämiseen. Ympäristöterveydenhuollon maakuntaan siirtymiseen liittyvä valmistelutyö jatkuu. Terveysvalvonnan kalustomääräraha euroa sisältää uuden melumittarin hankinnan (alv 0 %). Edellinen mittari on hankittu 1987 eikä se vastaa nykyisen asumisterveysasetuksen 545/2015 vaatimuksia. Rakennus- ja ympäristölautakunnan tuloslaskelma 70 RAKENNUS- JA YMPÄ- TP 2016 TA+MUUT. LTK 2018 KJ 2018 Ero% RISTÖLTK 2017 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT ,9 MAKSUTUOTOT ,6 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT ,6 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ,2 PALKAT JA PALKKIOT ,7 HENKILÖSIVUKULUT ,5 ELÄKEKULUT ,9 MUUT HENKILÖSIVU- KULUT ,3 PALVELUJEN OSTOT ,3 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT ,1 AVUSTUKSET ,0 MUUT TOIMINTAKULUT ,8 TOIMINTAKULUT ,1 TOIMINTAKATE ,6 TILIKAUDEN YLI- JÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,6 Rakennus- ja ympäristövalvonnan toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Rakennus- ja ympäristölautakunta Kokoukset Käsitellyt asiat Kulut /asia /kokous Osaston hallinto Kulut Varhaiseläkemenoperusteisen määräraha Vakinaista henkilöstöä 0,5 0,5 0,5 0,5 Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut

156 155 Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Kulut Lakipalvelut; tekninen sektori Kulut Vakinaista henkilöstöä 0,5 0,5 0,5 0,5 Rakennusvalvonta Rakentamiseen liittyvät luvat, kpl Kulut /käsitelty lupa Vakinaista henkilöstöä Tuotot Ympäristönsuojelu Tarkastukset, luvat, lausunnot ja ilmoitukset Kulut /suorite Vakinaista henkilöstöä /asukas 9,22 9,2 9,62 9,6 Tuotot Ympäristöterveydenhuolto Terveysvalvonnan tarkastukset ja luvat Kulut /tarkastus ja lupa Vakinaista henkilöstöä 6,5 6,5 6,5 6,5 Tuotot Eläinlääkinnän tarkastukset ja käynnit Kulut /tarkastus ja käynti 98,07 97,38 94,19 93,2 Vakinaista henkilöstöä 4,5 4,5 4,5 4,5 Tuotot Löytöeläimet Kulut /löytöeläin Lupa- ja valvontaosasto yhteensä Tuotot Kulut Netto

157 156 Salon kaupungin tuloslaskelma, ilman liikelaitosta KAUPUNKI YHTEENSÄ TP 2016 TA+MUUT. LTK 2018 KJ 2018 Ero% 2017 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT ,9 MAKSUTUOTOT ,7 TUET JA AVUSTUKSET ,4 MUUT TOIMINTATUOTOT ,0 TOIMINTATUOTOT ,5 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ,2 PALKAT JA PALKKIOT ,6 HENKILÖSIVUKULUT ,6 ELÄKEKULUT ,2 MUUT HENKILÖSIVU- KULUT ,6 PALVELUJEN OSTOT ,6 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT ,2 AVUSTUKSET ,9 MUUT TOIMINTAKULUT ,3 TOIMINTAKULUT ,9 TOIMINTAKATE ,2 VEROTULOT ,9 VALTIONOSUUDET ,0 RAHOITUSTUOTOT JA -KU- LUT KORKOTUOTOT ,0 MUUT RAHOITUSTUOTOT ,0 KORKOKULUT ,1 MUUT RAHOITUSKULUT ,0 RAHOITUSTUOTOT JA -KU- LUT ,5 VUOSIKATE ,1 POISTOT JA ARVONALENTU- MISET SUUNNITELMAN MUKAI- SET POISTOT ,7 POISTOT JA ARVONALENTU- MISET ,7 TILIKAUDEN TULOS ,6 POISTOERON MUUTOS ,0 TILIKAUDEN YLI- JÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,7

158 157 Liikelaitos Salon Vesi Liikelaitos Salon veden toimintastrategia Liikelaitos Salon Vesi toimittaa asiakkailleen hyvälaatuista puhdasta vettä ja huolehtii jäteja sadevesien viemäröinnistä sekä jätevesien puhdistamisesta toiminta-alueellaan siten, että vesistöt ja muu ympäristö säilyvät mahdollisimman puhtaina. Liikelaitos hoitaa taloutensa kaupunginvaltuuston antamien talousarviotavoitteiden mukaisesti. Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit Kilpailukykyiset taksat muihin vesihuoltolaitoksiin nähden, huomioiden taloudelliset tavoitteet. Liikelaitoksen talouden pitäminen erinomaisessa kunnossa. Toteutetaan esitetyt kehittämissuunnitelman mukaiset hankkeet aikataulun mukaisesti. Varmistetaan, että vesihuoltolaitoksen toiminta on lakien ja ympäristölupien edellyttämällä tasolla. Kiinnitetään erityistä huomiota hulevesien eriyttämiseen jätevesiviemäristä. Yhdistetään mahdollisuuksien mukaan alueen vesihuoltoverkostot. Varmistetaan kuluttajille puhtaan veden korkea laatu saneeraamalla vesihuoltoa koko toiminta-alueella. Verkostotiedot siirretään sähköiseen muotoon mahdollisimman nopeasti. Vesihuoltoverkostojen paikkatiedot tallennetaan kaikkien käytössä olevaan tietokantaan. Liikelaitos Salon Veden on valmisteltava päätös vesihuollon toiminta-alueen määrittämisestä Palvelualueen painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja tulojen perustelut Vesihuollon kehittämissuunnitelma valmistui ajanjaksolle Suunnitelma ohjaa kaupunkialueen vesihuollon kehitystä sekä liikelaitoksen toiminta-alueella että haja-asutusalueella. Puhtaan veden osalta tärkeä tehtävä on huolehtia jatkuvasti siitä, että koko toiminta-alueella tarjotaan asiakkaille laadukasta ja vaatimukset täyttävää puhdasta vettä. Edellisestä seuraa, että vesijohtoverkostoa ja vesihuollon valvontajärjestelmää päivitetään jatkuvasti Salon veden toiminta-alueella. Viemärilaitoksen osalta saneerataan viemäriverkostoa erillisviemäröinnin lisäämiseksi ja vuotovesien vähentämiseksi sekä päivitetään viemärilaitostekniikkaa. Toimintamenot, vesihuolto: Vesilaitoksen osalta merkittävimmät toimintamenot ovat henkilöstökulut ja verkoston sekä tekniikan yllä- ja kunnossapitokulut. Verkoston kunto on suurin menoihin vaikuttava tekijä, em. voi seurata arvaamattomiakin kustannuksia. Verkostoja ei ehditä kunnostamaan niin nopeasti kuin kulumisesta yms. johtuva rapautuminen aiheuttaa. Toimintatulot, vesihuolto: Vesihuollon taksaan kuuluvat käyttömaksu, perusmaksu ja liittymismaksu. Käyttömaksun suuruus on puhtaan veden osalta 1,32 /m3 (alv 0 %) ja jätevesimaksu 2,30 /m3 (alv 0 %). Liittymismaksu määräytyy kiinteistön kerrosalan mukaan. Tilaustyöt laskutetaan tilaajalta aiheutuneitten kustannusten mukaan.

159 158 Liikelaitos Salon Veden tuloslaskelma TP 2016 TA2017 LTK 2018 KJE 2018 TA% Liikevaihto ,0 % Varastojen lis.(+) tai väh. (-) Valmistus omaan käyttöön Liiketoim. muut tulot Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilik. aikana ,4 % Varastojen lis.(+) tai väh.(-) Palvelujen ostot ,2 % Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,1 % Henkilösivukulut ,5 % Eläkekulut ,9 % Muut henkilösivukulut ,4 % Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,0 % Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut ,9 % Liikeylijäämä (-alijäämä) ,4 % Rahoitustuotot ja -kulut Korkotulot Muut rahoitustulot ,0 % Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta ,0 % Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunn. eriä ,7 % Satunnaiset tuotot ja -kulut Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia ,7 % Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaeht. varauksien lis.(-) tai väh.(+) Tuloverot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,3 % VESILAITOKSEN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % 6,65 % 6,66 % 7,34 % 7,35 % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 6,65 % 6,66 % 7,34 % 7,35 % Voitto, % 14,75 % 15,21 % 18,04 % 18,12 %

160 159 Liikelaitos Salon Veden rahoituslaskelma TP2016 TA2017 LTK 2018 KJE 2018 TA% Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) ,2 % Poistot ja arvonalentumiset ,0 % Rahoitustuotot ja -kulut ,0 % Satunnaiset erät Tuloverot Tulorahoituksen korjauserät Tilikauden ylijäämä / alijäämä ,2 % Investointien rahavirta Investointimenot ,8 % Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta ,7 % Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset kunnalle Antolainasaamisten lisäykset muilta Antolainasaamisten vähennykset kunnalta Antolainasaamisten vähennykset muilta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos

161 160 Vesihuollon toimintatiedot Toiminta TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 KJ 2018 Vesilaitoksen johtokunta Kokoukset Käsitellyt asiat Kulut /asia /kokous Osaston hallinto Vakinaista henkilöstöä Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut yhteensä Vedenjakelu Veden myynti, m Kulut sis. johtokunta ja hallinto /m 3 0,58 0,57 0,57 0,57 Vesijohtoa, km Vuotovesi, % Vakinaista henkilöstöä Kulutusmaksu ja perusmaksu Kulutusmaksu, Perusmaksu, Liittymismaksu, Muut toimintatuotot Tuotot yhteensä Jäteveden puhdistus ja viemäröinti Jäteveden käsittely, laskutettavat m Jäteveden käsittely ( sis. sadevedet ), m Kulut sis. johtokunta ja hallinto /m 3 1,03 0,91 0,91 0,9 Viemäriä, km Sadevesiviemäriä, km Puhdistamot, kpl Pumppaamot, kpl Vuotovesi, % Jätevesitaksa, /m 3, alv 0 % 2,3 2,3 2,3 2,3 Vakinaista henkilöstöä Kulutusmaksu, Liittymismaksu, Muut toimintatuotot Tuotot yhteensä Vesihuolto yhteensä Tuotot Kulut Netto Poistot, Korvaus peruspääomasta, ja % 4,00 % 4,00 % 4,00 % 4,00 %

162 Tuloslaskelma perusteluineen ja verorahoitus Tuloslaskelma 2018 (sisältää vesilaitoksen) 161 TP 2016 TA 2017 HKE 2018 KJE 2018 SV2019 SV2020 M-% M-% M-% M-% M-% M-% Toimintatuotot ,0 % ,3 % ,2 % ,9 % ,0 % ,9 % Myyntituotot ,4 % ,1 % ,0 % ,8 % ,0 % ,9 % Maksutuotot ,7 % ,6 % ,8 % ,7 % ,2 % ,8 % Tuet ja avustukset ,3 % ,1 % ,2 % ,4 % ,9 % ,8 % Muut toimintatuotot ,5 % ,2 % ,5 % ,0 % ,1 % ,5 % Toimintakulut ,6 % ,8 % ,0 % ,9 % ,3 % ,0 % Henkilöstökulut ,0 % ,3 % ,7 % ,2 % ,0 % ,0 % Palkat ja palkkiot ,5 % ,3 % ,2 % ,6 % ,2 % ,4 % Henkilösivukulut ,7 % ,6 % ,5 % ,7 % ,8 % ,5 % Eläkekulut ,7 % ,4 % ,0 % ,3 % Muut henkilösivukulut ,7 % ,7 % ,5 % ,6 % Palvelujen ostot ,1 % ,6 % ,3 % ,6 % ,8 % ,5 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5 % ,4 % ,6 % ,2 % ,6 % ,3 % Avustukset ,3 % ,5 % ,3 % ,9 % ,1 % ,2 % Muut toimintakulut ,7 % ,3 % ,6 % ,2 % ,9 % ,0 % Toimintakate ,6 % ,6 % ,7 % ,2 % ,7 % ,7 % Verotulot ,0 % ,1 % ,4 % ,9 % ,6 % ,7 % Valtionosuudet ,0 % ,6 % ,3 % ,0 % ,0 % ,0 % Rahoitustuotot ja -kulut ,9 % ,9 % ,0 % ,4 % ,4 % ,3 % Korkotuotot ,1 % ,8 % ,0 % ,0 % 440-0,2 % 400-9,1 % Muut rahoitustuotot ,9 % ,5 % ,0 % ,0 % ,4 % ,9 % Korkokulut ,9 % ,1 % ,0 % ,1 % ,1 % ,0 % Muut rahoituskulut ,9 % ,4 % ,0 % ,0 % ,6 % ,0 % Vuosikate ,3 % ,7 % ,7 % ,3 % ,6 % ,3 % Poistot ja arvon alentumiset ,3 % ,2 % ,6 % ,6 % ,7 % ,0 % Satunnaiset erät Tilikauden tulos ,9 % ,3 % ,7 % ,4 % ,6 % ,0 % Poistoeron muutos ,0 % ,0 % ,6 % ,0 % ,8 % 461 0,0 % Tilikauden yli/alijäämä ,1 % ,5 % ,4 % ,8 % ,2 % ,0 %

163 162 Salon kaupungin tuloslaskelma 2018 Perustelut Toimintatuotot Myyntituotot Käyttötalousosan myyntituotot Maksutuotot Käyttötalousosan maksutuotot Tuet ja avustukset Sis. mm. työllistämiskorvaukset Muut tuotot Tonttien ja rakennusten vuokrat Käyttötalousosan muut tulot Käyttötalouden toimintatuotot yhteensä Toimintakulut Palkat ja palkkiot Palkat, kokous- ym. palkkiot, luontaisedut Henkilöstösivukulut Sosiaaliturvamaksut ja muut työnantajan sivukulut Eläkevakuutusmaksut ja eläkkeet Palvelujen ostot Sis. mm. kuntayhtymien maksuosuudet Aineet, tarvikkeet ja tavarat Tarvike- yms. ostot käyttötaloudessa Avustukset Sosiaaliset ja vapaaehtoiset avustukset Muut toimintakulut Sisäiset ja ulkoiset vuokrat Muut käyttötalouden kulut Käyttötalouden toimintamenot yhteensä Toimintakate Toimintakate ilmoittaa paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla Verotulot Verotulot on jaettu seuraavasti: Kunnan tulovero yhteisövero ja kiinteistövero Kunnan tulovero on arvioitu 20,75 %:n pohjalta. Kiinteistöveron tuotto on laskettu seuraavasti: Vakituinen asunto 0,55 %, yleinen 0,95 %, vapaa-ajan asunto 1,30 % ja rakentamaton rakennuspaikka 3,0 %. Valtionosuudet Valtionosuus perustuu Suomen Kuntaliiton ennakkoarvioon. Salon verotulojen täydennys on vähän edellistä vuotta pienempi eli 22,5 milj.euroa. Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot Antolainojen, Salon Kaukolämpö Oy:n lainojen ja talletusten korot Muut rahoitustuotot Kuntayhtymien peruspääomalle maksettavaa korkoa, korvaus Liikelaitos Salon veden peruspääomasta sekä muita rahoitustuottoja joita ovat mm. viivästyskorot ja verotilityskorot.

164 163 Salon kaupungin tuloslaskelma 2018 Perustelut Korkokulut Pankkilainojen korot Muut rahoituskulut / Liikelaitos Salon Veden korvaus peruspääomasta, pankkipalvelumaksut yms. Korvaus peruspääomasta on tuloslaskemassa sekä tuottona että kuluna. Vuosikate Vuosikate on kunnan kokonaistulorahoitusta kuvaava välitulos. Se ilmoittaa riittääkö kunnan tulorahoitus kattamaan pitkävaikuitteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli käyttöomaisuuden poistot. Ennen vuosikatetta esitetään vain säännönmukaisen toiminnan tuotot ja kulut. Satunnaisten tuottojen ja kulujen siirtämisellä vuosikatteen jälkeen taataan vuosikatteen vertailtavuus Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista. Satunnaiset tuotot ja kulut: Satunnaiset tuotot Mm. tonttien ja muun omaisuuden myynnistä saatavat kirjanpitoarvon ylittävät voitot, joita ei ole kirjattu muihin toimintatuottoihin Satunnaiset kulut +/- 0 Tilikauden tulos Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan varauksia tai vapaata pääomaa. Poistoeron lisäys(-) tai vähennys (+) Tilikauden yli- /alijäämä

165 164 Verorahoitus ja ulkoiset toimintatuotot TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Verotulot ,9 % ,1 % ,6 % ,7 % ,6 % Veroprosentti 20,75 % 20,75 % 20,75 % 20,75 % 20,75 % Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuudet ,4 % ,4 % ,8 % ,5 % ,9 % Toimintatuotot (ulkoiset) ,8 % ,5 % ,6 % ,8 % ,5 % Yhteensä % % % % %

166 165 Investointisuunnitelma Proj. Selitys TP 2016 TA 2017 Kust.yht. LTK 2018 KJ 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 nro Investointimenot Osakkeet ja osuudet 9000 Osakkeet Osakkeet ja osuudet yhteensä Maa- ja vesialueet 9050 Maa- ja vesialueet, tontit Maa- ja vesialueet yhteensä Tietokoneohjelmistot Vapaa-ajan palvelujen hankkeet 9645 Museopalvelujen MuseoPlusRia Tietokoneohjelmistot yhteensä Rakennukset Hallintopalvelujen hankkeet 9216 Arkistotila Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkeet o Lehmuskodin korvaava ryhmäkoti o Aikuissosiaalityö Typ peruskorjaus Perniön dementiayksikkö Anninkartanon pihan kunnostustyö Pääterveysaseman kuntoutusosaston peruskorjaus Pääterveysaseman ulkoseinäremontti xxxx Pääterveysaseman peruskorjaus Perniön terveysaseman korjaus Lasten ja nuorten palvelujen hankkeet o Muurlan koulun ilm. ym Perniön varhaiskasvatuksen uuden tilaratkaisut Meri-halikon koulun sosiaalitilat Ollikkalan päiväkodin peruskorjaus o Kaivolan päiväkodin laajennus ja korjaus Perttelin päivähoidon tilaratkaisut Märynummen tilaratkaisut Kirkonkylän (Perniö) koulun peruskorjaus Armfeltin kouloun kotitalousluokka Sirkkulan koulun peruskorjaus Perniön yhteiskoulun kotitalousluokka Vapaa-ajan palvelujen hankkeet 9200 Urheilupuiston pukuhuone ja huoltorakennus Elektroniikkamuseon näyttelykäytävä Veturitallin toimitilan laajennus

167 166 Proj. Selitys TP 2016 TA 2017 Kust.yht. LTK 2018 KJ 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 nro Kaupunkikehityspalvelujen hankkeet 9159 Moision koulun korjaukset Palovaroitinlaitteistojen ajantasaistaminen Keittiöiden saneeraustyöt Energiasäästökorjaukset Kiinteistöjen hälytysjärjestelmät Keskuskeittiön saneeraus Sisäilmakorjaukset o Kiikalan päiväkodin lämmitysjärjestelmä o Salohallin valaistus Kuusjoen koulun ja Kuusjokitalon lämmitysjärjestelmä Suomusjärven paloaseman vesikaton korjaus Musiikkiopiston vesikatteen uusiminen Teatteritalon vesikaton uusiminen Suojeltujen ja SAMU-rakennusten korjaukset Tupurin koulun lämmitysjärjestelmän muutos Perniön liikuntahallin valaistuksen uusinta Rakennukset yhteensä Kiinteät rakenteet ja laitteet Vapaa-ajan palvelujen hankkeet 9550 Perhepuisto/skeittiparkki nuorisopalvelujen osuus Urheilupuiston peruskorjaus o Urheilupuiston katsomon korjaus Lähiliikuntapaikkojen rakentaminen Tupurin kuntoilu- ja frisbeegolf Kaupunkikehityspalvelujen hankkeet Kaava-alueet 9300 Metsäjaanun teollisuusalue o Inkere/Santanummi Kokoojakatu Tupuri - MT Tavolan alue, Halikko Tähteläntie ja -kuja, Salo Kailinkatu, Salo Pitkänniitynkatu, Salo Leiritie, Perniö Puusepäntie, Kisko Latauksenkuja, Halikko Uudet kaava-alueet Liikenneväylät 9350 Uusien alueiden asfaltointi Uudelleen päällystettävät kadut Katuinfran saneeraus 9400 Liikenneturvallisuuskohteet Katujen kuivatus Huonokuntoiset jalkakäytävät ja kevyenliik.väylät o Venemestarinkadun liittymä Salonkadun kiertoliittymä

168 167 Proj. Selitys TP 2016 TA 2017 Kust.yht. LTK 2018 KJ 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 nro o Takapappilan klv o Liikennevalojen saneeraus Keskustojen kehittäminen Hämeentien jalkakäytävän parantaminen Perniön urheilukentän yhteys Haarlantielle Lanskalantien liittymä Teijont Meriniityn katuympäristön parantaminen Matildan puistotien klv:n rakentaminen 9415 Olemassa olevien alueiden saneeraus Muu katurakentaminen Perniöntien saneeraus Helsingintien-Otsonkatu kiertoliittymä Kaukurintien varren klv:n rakentaminen Uutelan sillan uusiminen Halikossa Katuvalaistus 9500 Uuden katuvalaistuksen rakentaminen o Katuvalaistuksen saneeraus (HQ-valais) Katuvalaistuksen saneeraus yhdessä Lounea/Caruna Katuvalaistuksen saneeraus (SpNa) Yhteistyöhankkeet ELY:n kanssa o KT 52 parantaminen o Tiehallinnon yhteishankkeet Muut yhteishankkeet ELY:n kanssa Puistot 9520 Uudet ja kunnostettavat puistot Perhepuiston peruskunnostus Salonjoen rantapuistojen viherrakentaminen Jäänpidätysrakenteet Kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä Koneet ja kalusto Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkeet 9600 Ekg-järjestelmän uusiminen Deko pesu- ja desinfiointilaite (arviointiyksikkö) Deko pesu- ja desinfiointilaite (lääk.kuntoutus) Panoraama-kefalolaite Toiminnanohjausjärjestelmä kotihoito Hoitajakutsujärjestelmä, Paukkulakoti o Autoklaavi o Silmänpohjakuv.kameralaitteisto o Typ/ Waltti pakettiauto o Lehmuskodin kalustaminen Hammashoitoyksiköt Lasten ja nuorten palvelujen hankkeet 9162 Koulun pihojen leikkivälineiden uusiminen Päiväkotien pihojen leikkivälineiden uudiminen Perniön Kirkonkylän koulun kalusteet Perusopetuspalvelujen yhteiset

169 168 Proj. Selitys TP 2016 TA 2017 Kust.yht. LTK 2018 KJ 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 nro Toinen aste ja vapaa sivistystyö Varhaiskasvatuspalvelujen irtain Perniön varhaiskasvatuksen irtaimistohankinnat Nuorisotilojen irtain Vapaa-ajan palvelujen hankkeet 9630 Liikuntapalvelujen irtain Kirjaston tietojärjestelmän hankinta Pääkirjaston kalusteet Kiikalan kirjaston automatisointi Muurlan kirjaston automatisointi Lähikirjastojen automatisointi Kirjaston sähköisten palvelujen kehittäminen Kulttuuripalvelujen monitoimitilan kehittäminen Kirjaston kalusteet o Veturitallin tuolit o Elektroniikkam. Puhelinnäyttely o Pääkirjaston palautusautomaatti Kaupunkikehityspalvelujen hankkeet 9650 Kiinteistö- ja mittauspalvelut Ravitsemispalvelut Yleisten alueiden ylläpito kehittäminen Tilapalvelukeskus Koneet ja kalusto yhteensä Vesihuoltolaitos Kiinteät rakenteet ja laitteet Uusien alueiden vesihuolto 9700 Metsäjaanun teollisuusalue o Inkere/Santanummi Tähteläntie ja -kuja Pitkäniitynkatu Kailinkatu Leiritie Teollisuustie Puusepäntie Latauksenkuja, Halikko Uusien kaava-alueiden vesihuolto Vesihuollon saneeraus 9750 Vesijohtoverkoston saneeraus Viemäriverkoston saneeraus Vesijohtoverkoston uv-laitteet Vesilaitoksen automaatiojärjestelmä Vedenottamot Viemäriverkoston vuotovesikartoitus Pumppaamoiden saneeraus Karjaskylän vesihuollon saneeraus Märyn vesijohto Keskusjätevedenpuhdistamon saneeraus o Kurjenpahnan vedenk.saneeraus

170 169 Proj. Selitys TP 2016 TA 2017 Kust.yht. LTK 2018 KJ 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 nro Pullassuon vedenkäsittelylaitos Kärkän vedenlaadun parantaminen Haja-asutusalueiden vesihuolto o Hajalan alue Halikko-Hajala vesihuolto Salo-Muurla vesihuolto Kukinhuoneenharjun pohjavesitutkimus o Matilda-Teijo siirtoviemäri o Kistolanpaltan vesihuolto o Pohjankylän paineenk.asema o Hajalan taaj.vesijohdon jatkaminen Viemäriverkoston laajennus toim-alueiden l Kaukola-Tuohittu vesihuolto Hajalan taajaman vesijohdon jatkaminen Mathildedalin vesihuollon turvaaminen Kisko-Muurla vesihuolto Kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä Koneet ja kalusto 9850 Vesihuoltolaitoksen irtain Koneet ja kalusto yhteensä Investointimenot yhteensä Investointitulot Osakkeet ja osuudet 9000 Osakkeet Osakkeet ja osuudet yhteensä Maa- ja vesialueet 9050 Maa- ja vesialueet, tontit Maa- ja vesialueet yhteensä Rakennukset Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkeet o Lehmuskodin korvaava ryhmäkoti Lasten ja nuorten palvelujen hankkeet o Halikon oulukeskuksen peruskorjaus Rakennukset yhteensä Kiinteät rakenteet ja laitteet Vapaa-ajan palvelujen hankkeet 9550 Perhepuisto/skeittiparkki Urheilupuiston peruskorjaus Lähiliikuntapaikkojen rakentaminen o Veturitallin tuolit

171 170 Proj. Selitys TP 2016 TA 2017 Kust.yht. LTK 2018 KJ 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 nro Kaupunkikehityspalvelujen hankkeet 9405 Jäänpidätysrakenteet o Katuvalaistuksen saneeraus (HQ-valais) o Tiehallinnon yhteishankkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä Koneet ja kalusto Vapaa-ajan palvelujen hankkeet 9630 Liikuntapalvelujen irtain Koneet ja kalusto yhteensä Vesihuoltolaitos Kiinteät rakenteet ja laitteet o Hajalan alue Salo-Muurla vesihuolto Kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä Investointitulot yhteensä Investoinnit, netto

172 171 Investointisuunnitelman perustelut Osakkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset 9000 Osakkeet Investointimääräraha osakehankintaan Maa- ja vesialueet, tontit Varaudutaan tarpeellisiin raakamaahankintoihin, vesijätön lunastuksiin, haltuunotto- ja lunastuskorvausten maksamisiin kiinteistötoimitusten yhteydessä ym. Määrärahaa käytetään vain siinä määrin, kun toiminta edellyttää tai raakamaanhankinnoissa erikseen maapoliittisessa ohjausryhmässä katsotaan perustelluksi. Hallintopalvelujen hankkeet 9216 Päätearkistotilat Kaupungin asiakirja-aineisto muodostuu lakkautettujen kuntaorganisaatioiden asiakirjoista sekä 2009 toimintansa aloittaneen uuden kaupungin asiakirjoista, sähköisistä ja analogisista. Aineistolaskennan perusteella analogisten asiakirjojen määrä on keväällä 2017 yhteensä noin 6000 hm. Lakkautettujen organisaatioiden analogisia asiakirjoja säilytetään päätearkistotiloissa, jotka sijaitsevat eri puolilla kaupunkia. Osa tiloista on kaupungin omistamia, osa vuokrattuja, mutta suurin osa ei täytä nykyistä arkistotilavaatimusta. Lakkautettujen organisaatioiden asiakirja-aineistot tulee koota päätearkistotiloihin, joiden sijainti on turvallinen ja jossa arkistoaineistoista huolehtiminen ja tietopalvelun järjestäminen olisi toiminnallisesti ja taloudellisesti tehokasta. Nykyiset päätearkistotilat Salon kaupungintalossa ja Halikon virastotalossa osoitetaan pelkästään uuden Salon kaupungin tarpeisiin (3 arkistotilaa, yht hm; kaikki aineistot v hm). Lakkautettujen organisaatioiden asiakirja-aineistoille tarvitaan korvaavat päätearkistotilat (noin 3000 hm; kaikki aineistot v hm). Kaupungin sähköinen arkisto ja sen tehokas hyödyntäminen taittaa arkistotilan tarpeen kasvua, mutta ei ratkaise jo olemassa olevan aineiston tilakysymyksiä. Vaihtoehtoisia ratkaisuja ovat vuokraaminen, uudisrakentaminen tai saneeraus. Tilaratkaisujen selvittäminen käynnistetään hankesuunnitelman laatimisella, johon esitetään varattavaksi vuodelle Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkeet 9107 Perniön terveysaseman korjaus (2018) Perniön terveysasemalla on tehty vuonna 2017 sisäilmaselvitys, jonka tulosten pohjalta tehdään mahdollinen korjaussuunnitelma ja kustannusarvio laaditaan ongelmien laajuuden selvittyä Pääterveysaseman peruskorjaus ( ) Lautakunnan esittämät hankkeet Pääterveysaseman kuntoutusosaston peruskorjaus ja Pääterveysaseman ulkoseinäremontti on kaupunginjohtajan ehdotuksessa yhdistetty yhdeksi investointihankkeeksi. Pääterveysaseman peruskorjaushanke sisältää tarvittavat kuntoutusosaston korjaustoimenpiteet sekä pääterveysaseman ulkoseinäremontin Tilojen saneeraushankkeen korjaussuunnitelma ja kustannusarvio täsmentyvät myöhemmin tehtävien selvitysten pohjalta. Peruskorjaus tehdään yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa.

173 172 Lasten ja nuorten palvelujen hankkeet 9153 Meri-Halikon koulun sosiaalitilat (2019) Meri-Halikon koulun sosiaalitilojen rakentaminen tai muun väliaikaisen ratkaisun löytäminen. Koulussa ei ole lainkaan sosiaalitiloja ja aluehallintovirasto on puuttunut tähän, kustannus euroa. Rakentaminen siirtyy vuoteen 2019 vaihtoehtoisten toteutustapojen kartoittamiseksi Ollikkalan päiväkodin peruskorjaus ( ) Ollikkalan päiväkotia ei ole peruskorjattu sen avaamisen jälkeen (rakennettu 1982). Tilapalveluiden mukaan kiinteistöä on tarve peruskorjata vuosien aikana, määrärahavaraus 1milj.. Talotekniikka on vanhentunutta ja tämän vuoksi kiinteistössä on ollut mm. mittavia vesivahinkoja Perttelin päivähoidon tilaratkaisut ( ) Kaivolan päiväkodin 2-ryhmäinen yksikkö toimii epäkäytännöllisessä tilassa osoitteessa Liipolantie 2. Kaivolan esiopetusryhmä toimii Kaivolan koulun läheisyydessä sijaitsevassa asuinrivitalossa Turrintiellä. Kumpaakaan kyseisistä kiinteistöistä ei ole suunniteltu varhaiskasvatustiloiksi. Kyseiset tilat eivät täytä nykyisten varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opetussuunnitelmien oppimisympäristöjen /toimintaympäristöjen vaatimuksia. Vuonna 2015 hyväksytyssä varhaiskasvatuksen palveluverkkosuunnitelmassa on linjattu varhaiskasvatusyksiköiden koko vähintään kolmen ryhmän yksiköksi. Isomman saman katon alla toimivan yksikön etuina on henkilöstöresurssin käyttö ja yksikön pedagoginen johtaminen. Hajautetussa toiminnassa näitä etuja ei saavuteta. Inkereen monitoimitalossa toimiva 2-ryhmäinen päiväkoti on peruskorjattu vuonna Tulevaisuudessa olisi tavoitteena keskittää ja laajentaa varhaiskasvatustoimintaa Inkereen monitoimitalossa jossa toimii Inkereen päiväkoti, neuvola ja tyhjänä oleva hammashoitola. Vapaana olevat hammashoitolan tilat olisi mahdollista ottaa varhaiskasvatuksen käyttöön. Monitoimitalon muut tilat voitaisiin peruskorjata vastaamaan nykyisille oppimisympäristöille asetettuja vaatimuksia. Kaivolan päiväkodin toiminnan voisi siirtää tulevaisuudessa Inkereen päiväkodin yhteyteen. Tällä tavalla saataisiin muodostettua isompi ja toimivampi yksikkö. Esiopetusta voitaisiin järjestää Kaivolassa jatkossakin. Vuodelle 2021 varataan monitoimitalon muutostöiden suunnitteluun päiväkotitiloiksi Peruskorjaukseen vuodelle 2022 varataan Märynummen tilaratkaisut (2019) Märynummen tilaratkaisut tarkentuvat lokakuussa valmistuvan oppimisympäristöselvityksen yhteydessä Kirkonkylän koulun peruskorjaus ( ) Koulu on peruskorjauksen tarpeessa, talotekniikka on vanhentunutta. Kokonaismäärärahan tarve vuosina ,75 milj.euroa. Ennen Perniön kirkonkylän koulun rakentamissuunnittelun aloittamista laaditaan hankesuunnitelma, jossa määritetään tarkemmin mm. toteuttamistapa, huonetilaohjelma ja hankkeen kustannusarvio Moision koulun korjaukset ( ) Tilahallinto on varannut Moision koulun korjauksiin euroa vuonna ja euroa vuonna Sirkkulan koulun peruskorjaus (2020) Sirkkulan koulu laajennusrakennus valmistui Laajennuksen yhteydessä ei käytännössä koskettu kahteen muuhun koulurakennukseen samassa pihapiirissä. Rakennukset ovat melko iäkkäitä, toinen vuodelta 1910 ja toinen Kustannukset Korjausesitys on vuodelle Perniön yhteiskoulun kotitalousluokka (2020) Perniön entisissä lukion tiloissa sijaitsevat kotitaloustilat on tarkoituksenmukaista siirtää Perniön yhteiskoulun yhteyteen Kirkonkylän koulun peruskorjauksen valmistuttua Tupurin koulun lämmitysjärjestelmän muutos (2018) Lämmitysjärjestelmän muutokseen on tilapalvelujen toimesta varattu ensi vuodelle euroa.

174 173 Vapaa-ajan palvelujen hankkeet 9200 Urheilupuiston pukuhuone- ja huoltotilojen peruskorjaus ( ) Urheilupuiston pukuhuonerakennuksen ja huoltotilojen saneeraus on aloitettu vuonna Ns. konesuojan laajennus valmistuu syksyn 2017 aikana. Pukuhuonerakennuksen osalta hankinta on kilpailutettu ja urakoitsija valittu. Rakennus puretaan syksyn 2017 aikana ja uusi pukuhuonerakennus valmistuu kevään 2018 aikana. Vuoden 2018 määrärahavaraus on teknisen toimen asiantuntijoiden kanssa tarkistettu niin, että rahat riittävät hankkeen loppuun saattamiseksi. Rakentaminen tapahtuu talviaikana ja mm. sääsuojauksista aiheutuu kustannuksia, joita ei ole aiemmin huomioitu Elektroniikkamuseon kehittäminen Astrum-keskuksessa sijaitsevien Salon elektroniikkamuseon ja yrittäjä Lasse Jokisen omistaman autonäyttelyn välille tarvitaan yhdyskäytävä asiakasvirtojen yhdistämiseksi ja elämysmatkailun edistämiseksi, joka lisää myös elektroniikkamuseon asiakasmääriä. Yhdyskäytävä toteutetaan Jokinen-yhtiöiltä vuokrattuun elektroniikkamuseon varastosta lohkaistuun tilaan (n. 150m2) ja sitä elävöitetään museon kokoelmista kootulla näyttelyllä, esimerkiksi Marimekko-näyttelyllä sekä toisella sivullaan salolaisen elektroniikkateollisuuden merkkihenkilöitä esittelevillä infotauluilla ja ääniopastuksella. Näyttelykäytävän rakentaminen toteutetaan yhteistyössä Jokinen-yhtiöiden kanssa siten, että Salon historiallinen museo vastaa euroon asti Jokisen rakennuttaman yhdyskäytävän fyysisestä suunnittelusta ja valmistamisesta (seinärakenteet, materiaalit, sähköt, sprinklerit, kulkuvalot, paloturvallisuus, hälytin- ja valvontalaitteiden kaapelointi, ilmastointi, ovet, lattiat ym. muutostyöt) ja ylimenevästä osuudesta vastaa rakennuttaja. Käytävän vuokra sisältyy nykyiseen varastovuokraan joten siihen ei tule muutosta. Elektroniikkamuseo toteuttaa ja suunnittelee itse eurolla näyttelyt kahta puolen käytävää (suunnittelu 5000 e, kohdevalot 3.500, ääniopastus 5.000, nuket/torsot 2.000, esinesuojaus ja vitriinilasikot 8.500, käsikirjoitus/tarinasisällöt 2.000, av-laitteet 1.500, kameravalvonta 3.500, hälytysvalvonta 2.000, opastelineet, painotuotteet ym ) yht Vapaa-ajan lautakunnan hyväksymän suunnitelman mukaan elektroniikkamuseon kehittämiseen kuuluu vielä nykyisen perusnäyttelyn uudistaminen muuntamalla näyttely salolaisen elektroniikkateollisuuden kehitystä nykyistä selvemmin kuvaavaksi, näyttelyn saavutettavuuden parantamiseksi. Näyttelyarkkitehtuurin täydentäminen, elektroniikkateollisuuden salolaisen kehityksen merkittävien askelten esittäminen aikajanana tai muulla tavoin, äänisuihkuina tuotettavat kohdetarinat, yrityksien tuote-esittelyjen showroom (näyttelyarkkitehdin suunnittelupalkkiot , aikajanan rakentaminen 5.000, äänisuihkut e, showroom-osakustannukset ), yhteensä Vuoden 2018 jälkeen näyttelyiden uudistamiset hoidetaan käyttötalouden määrärahoilla. Investoinnin kustannukset ovat yhteensä euroa Veturitallin toimitilojen laajennus ( ) Kaupungin konserttien aputila, taidekokoelmien pysyvä säilytystila ja henkilöstön sosiaalitila sijaitsevat Veturitallin uudisosassa, ns. varastosiivessä, joka tarvitsee kipeästi laajennusta. Taidemuseolta puuttuvat kokonaan työpajatilat ja vaihtuvien näyttelyjen väliaikaisapuvarastot sekä henkilöstön sisäiset kokoustilat. Varastot ovat ahtaat eikä säilytyksen aikaista teosturvallisuutta voida taata lainaajille. Tarvitaan hankesuunnitelma lisätilatarpeen määrittelemiseksi ja alustavien piirustusten tilaamiseksi sekä kustannuslaskelmien pohjaksi. Laajennuksen koko n. 200 m2. Kaupunkikehityspalvelujen hankkeet 9159 Moision koulun korjaukset (2018-) Moision koulun B-osan vesikaton korjaus/uusiminen, B-osan ilmastointikoneen uusinta sekä julkisivun korjaus. Vesikatto on huonokuntoinen ja ilmanvaihtokone on vanha ja alitehoinen. Ulkoseinien vaurioituneet eristeet poistetaan, parannetaan rakenteen lämmöneristävyyttä (C-osan pihan puoli 2018). Julkisivujen korjaus jatkuu seuraavana vuonna edellä esitetyn mukaisesti Paloilmoitinjärjestelmien ajantasaistaminen ( ) Paloilmoitinlaitteistojen uudistamisia on tarpeen tehdä suunnittelujaksolla vuosittain. Pyritään vähentämään virheilmoituksia.

175 Valmistus- ja palvelukeittiöiden saneeraustyöt ( ) Salon keskuskeittiöön hankitaan astianpesukone + vuokienpesulaite ja varataan määrärahaa Isohärjänmäen päiväkodin astianpesukoneen uusintaan. Puhtaanapitoon hankitaan ns. siivousauto, ehkä vaihtoehtona on vuokrata (liisata) sähköauto ja samalla koestaa (piloitoida) sähköautovuokrausta. Keskuskeittiön uudisrakennushanketta ryhdytään uudelleen suunnittelemaan vuoden 2018 lopulla (arvio valmistumisesta 6/ 2022 tai 6/ 2023, jolloin rakentaminen alkaisi noin 5/ 2021 tai 5/ 2022), Sote-uudistuksen, ammattikorkeakoulutilan valmistuskeittiökapasiteetin ja Salon ravitsemis- ja puhtaanapitopalveluiden tulevaisuuden selvittyä tarkemmin. Salon päättäjien ja korkeiden virkamiesten on syytä tutustua uuteen, erityisesti mittaviin ammattikeittiöiden peruskorjaus-, uudisrakennus- ja rahoitusmalliin jossa yhteistyönä kone- ja laitetoimittajan kanssa rakennetaan uusi tai peruskorjataan vanha valmistuskeittiö (tarvittaessa palvelukeittiöt) asiakkaan esitysten ja suunnitelmien mukaisesti, yhteistyönä kone- ja laitetoimittajan osaamista hyödyntäen. Ammattikeittiökoneet ja laitteet hankitaan tältä toimittajalta, joka avustaa suunnittelussa ja hankinnassa, vuokraten tarvittavan/ hankittavan ammattikeittiökone- ja laitemateriaalin asiakkaalle. Tilan rakentaa asiakkaan edustaja, pitkälti asiakkaan tilapalvelutoimija yhteistyössä asiakkaan ja kone- ja laitetoimittajan kanssa. Tälle tilapalvelutoimijalle, varsinainen asiakas ryhtyy maksamaan tilavuokraa, kuten nytkin. Tilavuokra määritellään tilojen mukaisiksi, siis moniammatillinen projekti. Eduksi on huomioitava, että mahdollisessa ruokapalveluiden kilpailutustilanteessa arvokkaan ammattikeittiötila- ja kone- ja laitemateriaalin arvo on tarkoin selvillä. Löytyen yhteistyöprojektin kilpailutusasiakirjoista ja vuokrasopimuksista: 1) tilavuokra vesineen ja sähköineen kunnan tai kuntayhteisön tilapalveluista, 2) kone- ja laitevuokra vuokraavalta kone- ja laitetoimittajalta. Näin ollen olemassa oleva ja mahdollinen tuleva/ uusi ruokapalvelun tuottaja ovat selkeästi samanarvoisessa asemassa: vuokrakustannukset ovat yhdenmukaiset. Uusi toimintamalli on tarkoitus esitellä syksyllä 2017 kuntapäivillä ja tähän malliin Salon päättäjien ja virkamiesten on syytä tutustua Energiasäästökorjaukset ( ) Salon kaupunki on sitoutunut kuntien energiatehokkuussopimukseen vuosille Ajanjakson säästötavoitteena on pienentää kaupungin energiankulutusta 7,5 % vuoden 2015 tasosta. Tavoite koskee koko Salon kaupungin toimintaa. Tällä hankenumerolla on tavoitteena mm. saada käyttöön uusiutuvia energiamuotoja korvaamaan ensisijaisesti öljyä, mutta myös mahdollisuuksien mukaan sähköä. Kiinteistöjen valaistuksen osalta nykyistä valaistusta pyritään korvaamaan led-valaisimilla ja lisäämään älykästä talotekniikkaa Kiinteistöjen hälytysjärjestelmät ja automaatio ( ) Automatiikka vaatii jatkuvaa päivittämistä. Parannetaan järjestelmien yhteensopivuutta Keskuskeittiön saneeraus (2021) Salon keskuskeittiön peruskorjaus ja saneeraus on suunniteltu vuodelle Sisäilmakorjaukset ( ) Sisäilmaongelmien korjauksiin on tarpeen varata oma määrärahansa, jottei kuluteta vuosikorjausten määrärahaa. Ongelmien selvittelyyn ja korjauksiin on useimmiten tarpeen päästä nopeasti ja tästä syystä on hyvä varata oma määräraha näihin korjauksiin. Vuodelle 2018 varataan , vuosille 2019 ja 2020 molemmille Teatteritalon vesikaton korjaus (2018) Teatteritalon vesikatto on uusittava. Korjataan alusrakenteineen. Määräraha Suojeltujen ja SAMU-rakennusten korjaukset ( ) Rautatieaseman ympäristössä on joukko suojeltuja rakennuksia, joihin ei ole tällä hetkellä osoittaa käyttöä mutta joita ei saa purkaakaan, mm. Nivaron talo sekä pari pientä mökkiä aseman parkkipaikan vierellä. Näiden julkisivut ovat käyttämättömyydestä johtuen rapistuneet ja kaupungin yleisilmeen parantamiseksi ne tulisi kunnostaa. Tämä hanke liittyy osana taajamien yleisilmeen parantamiseen. Korjauksien suunnittelu ja Nivaron talon julkisivun

176 175 kunnostuksen aloitus kunnostusvuorossa pienet rakennukset sekä loppuosa Nivaron talosta Tupurin koulun lämmitysjärjestelmän muutos (2018) Tupurin koulu ja samassa yhteydessä oleva Anjalan päiväkoti lämpiää tällä hetkellä öljyllä. Kokonaisuus käsittää m2 ja m3. Öljyä on kulunut vuosittain keskimäärin noin ltr. Nykyinen kattilalaitos on elinkaarensa päässä ja edellyttää saneerausta. Kohde sijaitsee etäällä nykyisestä kaukolämpöverkostosta eikä verkosto ole näillä näkymin laajentumassa Tupuriin asti. Asiasta on keskusteltu Salon Kaukolämpö Oy:n kanssa. Kaupunkikehityspalvelujen yhtenä tavoitteena on vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä kiinteistöjen lämmityksessä ja siirtyä mahdollisuuksien mukaan uusiutuvien energiamuotojen käyttöön sekä näin saada aikaan säästöä. Tupurin koululle on öljylämmityksen tilalle kaavailtu maalämpöjärjestelmää. Vuosittaisen säästöpotentiaalin on arvioitu olevan maalämpöjärjestelmällä n Perniön liikuntahallin valaistuksen uusinta Perniön liikuntahallin valaistus on toteutettu perinteisin loisteputkivalaisimin, joiden energiakulutus on nykyisin käytettäviin led-lamppuihin nähden korkeaa. Niin ikään lamppujen käyttötunnit eivät vastaa nykytekniikkaa. Tämän kaltaisessa kohteessa saavutetaan merkittäviä säästöjä jos voidaan lisätä sekä valistuksen käyttötunteja että pienentää energiankulutusta. Liikuntatilojen lamppujen vaihto on hankalaa johtuen korkeasta tilasta, jolloin pidemmällä lampun käyttöiällä saavutetaan säästöjä. Kun vielä Led-valistuksella päästään parempaan valotehoon on liikuntahallinen valaistuksen muuttaminen Led-pohjaiseksi perusteltua. Kiinteät rakenteet ja laitteet Vapaa-ajan palvelujen hankkeet 9550 Urheilupuiston skeittiparkki Nyt suunniteltavalla alueella on sijainnut skeittipuisto 1990-luvun puolivälistä saakka. Alue on ollut alusta alkaen asfalttipintainen. Nykyiset puurakenteiset skeittirampit on siirretty aikoinaan sisähallista nykyiselle paikalle. Ramppien pintana oleva vesivaneri kuluu sääolosuhteiden ja normaalin mekaanisen kulutuksen seurauksena ja ramppeja on jouduttu korjaamaan paljon. Ramppeja on vaihdettu keskimäärin 3-5 vuoden välein, viimeksi 2015, jolloin vahvistettiin myös ramppien runkorakenteita. Heikoimmat välineet on jouduttu poistamaan, mutta näillä toimenpiteillä on voitu jatkaa skeittipaikan käyttöikää. Skeittaaminen on ollut vuodesta toiseen suosittua, vaikka olosuhteet ovat olleet heikot. Olosuhteiden nykyaikaistamisella parannetaan ennen kaikkea harrastajien turvallisuutta sekä nostetaan skeittaamisen olosuhteiden laatua, mikä todennäköisesti laskee harrastamisen aloituskynnystä. Tavoitteena on liikuttaa myös niitä nuoria, jotka eivät muulla tavalla ehkä liikkuisi riittävästi. Tokion Olympialaisissa 2020 kilpaillaan skeittauksessa parkissa ja streetissä. Betoni on silein ja kovin materiaali, josta skeittiparkin voi rakentaa ja se mahdollistaa helpon muokattavuuden takia monenlaiset muodot. Betoniset rakenteet kestävät paremmin säätä ja kulutusta kuin vaneriparkit ja lisäksi niiden melutaso on huomattavasti pienempi kuin vanerista tai metallista toteutetun rakenteen. Betoniparkki säilyttää esteettisyyden ja sen ylläpitokustannukset ovat huomattavasti muita vaihtoehtoja edullisempia. Maisema-arkkitehti Janne Saario on yhteistyössä paikallisten lajin harrastajien kanssa laatinut suunnitelman skeittiparkista. Tavoitteena on aikaansaada nykyaikainen, turvallinen ja houkutteleva betoninen skeittipuisto. Kustannukset on investointisuunnitelmassa jaettu puoliksi liikunta- ja nuorisopalveluiden kesken ja on sovittu, että nuorisopalvelut koordinoi hanketta. Hankkeelle haetaan liikuntapaikkarakentamiseen suunnattua valtionapua Lähiliikuntapaikkojen rakentaminen ( ) Kouluja ja asuinalueita palvelevat lähiliikuntapaikat rakennetaan ensisijaisesti koulujen yhteyteen. Investoinnit koulupihojen viihtyvyyteen ja toiminnallisuuteen ovat osa nykypäivän oppimisympäristöjen kehittämistä. Viihtyisä kouluympäristö heijastuu tutkimusten mukaan positiivisesti oppimiseen (Reino Tapaninen, Opetushallitus). Suurin osa Salon kouluista on mukana Liikkuva koulu ohjelmassa. Monipuolisen liikkumisen mahdollistava koulupiha tukee Liikkuva koulu ohjelman tavoitetta tuoda tunti liikuntaa jokaiseen koulupäivään. Liikkuva koulu ohjelman valtakunnallistaminen kuuluu Sipilän hallituksen kärkihankkeisiin.

177 176 Rahoitus koulujen pihojen kehittämiseen on haettu liikuntapalvelujen kautta, koska liikuntapalvelujen asiantuntemus yhdistettynä koulujen ja viheraluetiimin asiantuntemuksen kanssa johtaa parhaaseen lopputulokseen. Liikuntapalvelut voi myös hakea valtionavustusta lähiliikuntapaikkarakentamiseen tarkoitetuista määrärahoista. Liikuntapalvelut on yhdessä Valo ry:n (nyk. Olympiakomitea) asiantuntijoiden kanssa toteuttanut laajan selvityksen kaupungin liikuntaolosuhteista loppuvuonna Lähiliikuntaolosuhteiden osalta kartoitettiin kaikki koulujen ja päiväkotien pihat sekä annettiin kehittämisehdotuksia. Tätä raporttia on hyödynnetty ja hyödynnetään edelleen koulujen pihojen investointeja suunniteltaessa. Vuonna 2018 uudistetaan 440 oppilaan Uskelan koulun piha (Kavilankadun yksikkö), sekä hankitaan Kiskoon, Toijan koululle monitoimikaukalo. Vuonna 2019 uudistetaan 420 oppilaan Tupurin koulun iso piha, joka on valmistunut v Vuosien määrärahavaraukset varataan Valo ry:n suunnitelmissa todettujen koulujen pihoihin huomioiden kaupungin koulujen oppimisympäristöjen muutokset. Valtion liikuntapaikkarakentamisen avustuksissa koulujen lähiliikuntapaikat ovat viime vuosina saaneet avustuksia erittäin hyvin, nykyisessä Salossa kaikkiin koulupihojen isoihin lähiliikuntahankkeisiin on saatu valtionavustusta, joten hankkeille on laskettu valtionavustusta tuloksi. Toijan koulun monitoimikaukaloon haetaan ns. Ässäkenttäavustusta ja myös koulun vanhempainyhdistys tukee hanketta Tupurin ulkokuntoilualue ja frisbeegolfrata (2018) Tupurin asuinalueelta jatketaan tiehankkeena Kalkkimäenrinnettä 110-tielle asti, tie valmistuu keväällä Tien rakentamisen vuoksi myös Tupurin kuntoreitistö. Tiehankkeen yhteydessä rakennetaan ensisijaisesti kuntoratojen käyttäjille uusi paikoitusalue tien varteen, nykyinen uuden tien alussa jää liikenneympyrän alle. Paikoitustilan yhteyteen esitetään rakennettavaksi lihaskuntoharjoitteluun soveltuva ulkokuntoilualue. Tupurin kuntoilualueen yhteyteen rakennetaan myös täysimittainen (18 reikää) frisbeegolf-rata, jota Salossa ei vielä ole. Radalle on tarvetta, koska frisbeegolfin harrastajamäärät ovat kasvaneet ja harrastus sopii erinomaisesti perheille, nuorille, aikuisille, kuntoilijoille ja kilpailijoille. Vuoden 2017 talousarviokäsittelyn yhteydessä kaupunginjohtaja siirsi kuntoilualueen ja frisbeegolfradan määrärahavarauksen vuodelle Kaupunkikehityspalvelujen hankkeet Kaava-alueet 9301 Kokoojakatu Tupuri-Mt110, Salo ( ) Kokoojakadulla muodostetaan uusi yhteys Tupurin asuinalueelta 110-tielle. Yhteys helpottaa alueen asukkaiden kulkua Turun, Helsingin ja Hangon suuntaan Tavolan alue, Halikko ( ) Uuden tulevan kaava-alueen kaavakatujen rakentaminen Uudet kaava-alueet Uusien kaavateiden ja mahdollisen kunnallistekniikan tekeminen äkillisten tarpeiden mukaan. Liikenneväylät 9350 Uusien alueiden asfaltointi Soran pintaisten katujen päällystäminen Uudelleen päällystettävät kadut Huonokuntoisten asfaltoitujen katujen uudelleen päällystäminen Katuinfran saneeraus 9400 Liikenneturvallisuuskohteet Liikenneturvallisuustyöryhmässä ja aloitteissa esille tulevien turvallisuuden parantamishankkeidentoteuttaminen ja suurempien kohteiden suunnittelu 9401 Katujen kuivatus Uusien sadevesikaivojen ja järjestelmien rakentaminen kaupungin katuverkolle

178 Huonokuntoiset jalkakäytävät ja kevyen liikenteen väylät Huonokuntoisten jalkakäytävien ja kevyenliikenteen väylien uudelleen pinnoitus ja rakentaminen Salonkadun kiertoliittymä (2020) Kiertoliittymän toteutus 9405 Jäänpidätysrakenteet Rakenteen tehdään Salon jokeen pidättämään ja pehmentämään jäitä, jotta jäiden lähtö sujuisi mahdollisimman pienillä vaurioilla. Pahimmassa tapauksessa nykytilanteessa raju jäidenlähtö voi aiheuttaa kaupungille ja joen varren kiinteistöjen omistajille miljoonien eurojenvahingot. Valtio rahoittaa hanketta 48 %:lla Keskustojen kehittäminen Vanhojen kuntakeskusten ja Salon ydinkeskustan katualueiden ilmeen toiminallisuuden ja kunnon parantaminen Lanskalantien liittymä Teijontielle(2019) Lanskalatien liittymän rakentaminen kaavan mukaiseen paikkaan Meriniityn katuympäristön parantaminen ( ) Meriniityn teollisuusalueen katuinfran saneeraus ja yleisilmeen parantaminen Olemassa olevien alueiden saneeraus Vanhempien heikkokuntoisten kaava-alueiden katujen perusparantaminen, joissa on jo saneerattu sähkö/televerkko sekä vesihuoltoverkostot(maanaliset infra) Muu katurakentaminen Suunnitelmavuosille on varattu katurakentamiseen tarvittava vuotuinen määräraha, joka kohdennetaan tarkemmin talousarviovuosittain Perniöntien saneeraus Perniöntien muuttaminen yksikaistaiseksi. Suojateiden turvallisuuden parantaminen Helsningintie - Otsonkadun kiertoliittymä (2019) Kiertoliittymän toteutus Kaukurintien kevyenliikenteenväylän rakentaminen Kevyenliikenteenväylän rakentaminen Kaukurintien varteen välille Pernänmetsä - Lupajantie. Parantaa huomattavasti Pernänmetsänalueen koululaisten koulumatkan turvallisuutta Uuttelan sillan uusiminen Halikossa Heikkokuntoisen putkisillan uusiminen. Katuvalaistus 9500 Uuden katuvalaistuksen rakentaminen Uusien kaava-alueiden katuvalaistuksen rakentaminen Katuvalaistuksen saneeraus yhd. Lounea/Caruna Vanhojen yhteiskäytössä olevien puupylväiden ja niissä olevien ilma johtolinjojen purkaminen ja uusien maakaapelilinjojen rakentaminen yhdessä muiden verkkoyhtiöiden kanssa. Samassa yhteydessä kaupunki rakentaa uudet katuvalot Katuvalaistuksen saneeraus (SpNa-vaihto ym.)( ) Salon kaupungin kaikkien katuvalojen vaihto energiatehokkaiksi Led-valaisimiksi. Yhteishankkeet ELY:n kanssa 9512 Muut yhteishankkeet ELY:n kanssa Suunnitelmavuosille kaavailtu tarvittava vuotuinen määräraha, joka kohdennetaan talousarviovuosittain

179 178 Puistot Koneet ja kalusto 9520 Uudet ja kunnostettavat puistot Heikkokuntoiset puistot Erilaiset rakennettujen puistojen peruskunnostustyöt. Kiinteiden kalusteiden, rakenteiden ja kasvillisuuden uusimista sekä muuta peruskunnostusta Leikkipaikkojen peruskunnostus Leikkipaikkojen peruskunnostusta eri puolilla kaupunkia. Tavoitteena on tehdä 1 2:n leikkipaikan peruskunnostus sekä pienempiä, lähinnä leikkivälineisiin liittyviä uusimis- ja kunnostustöitä Taajamien asuinympäristön parantaminen Eri taajamien yleisten alueiden kunnostusta ja parantamista. Kohteet ratkaistaan vuosittain Horninpuiston peruskunnostus Horninpuiston kasvillisuuden ja kalusteiden uusimista Matonpesupaikkojen peruskunnostus Matonpesupaikkojen laitteiden ja rakenteiden kunnostusta Venelaitureiden peruskunnostus Eri venelaitureiden peruskunnostusta. Ensimmäisenä kohteena Vartsalan venelaituri 9525 Perhepuiston peruskunnostus Skeittipaikkaan liittyvien alueiden kunnostusta ja kalusteiden ym. täydentämistä. Muu Perhepuiston jatkorakentaminen 9529 Salonjoen rantapuistojen viherrakentaminen Salonjoen rantapuistojen viherrakentamisen suunnittelu- ja selvitystyöt yms. Lasten ja nuorten palvelujen hankkeet 9162 Koulujen pihojen leikkivälineiden uusiminen (2018) Leikkivälineiden kunto on kartoitettu vuoden 2017 aikana. Kartoituksen perusteella ryhdytään leikkivälineitä kunnostamaan ja uusimaan. Koulujen pihojen leikkivälineiden uusimiseen varataan vuodelle 2018: euroa Päiväkotien pihojen leikkivälineiden uusiminen (2018) Päiväkotien pihojen leikkivälineiden kunto on kartoitettu. Kartoituksen perusteella leikkivälineitä ryhdytään kunnostamaan ja uusimaan. Päiväkotien pihojen leikkivälineiden uusimiseen varataan vuodelle 2018: euroa Kirkonkylän koulun kalusteet (2019) Perniön Kirkonkylän koulun kalusteet on uusittava koulun peruskorjauksen yhteydessä, varaus euroa Perusopetuspalvelujen yhteiset ( ) Vuodelle 2018 on varattu Oppiva Salo ohjelman mukaisiin hankintoihin seuraavat määrärahat: euroa uusien muunneltavien oppimistilojen kalusteisiin sekä oppimiskeskuksen perustamishankintoihin. Lisäksi on varattu muihin perusopetuksen irtaimistohankintoihin mm. teknisen työn työsuojelullisiin toimenpiteisiin. Oppiva Salo ohjelman mukaiset hankinnat jatkuvat vuonna 2019 ja 2020 ( euroa), perusopetuksen yhteisiin irtaimistohankintoihin on varattuna vuosittain euroa Toinen aste ja vapaa sivistystyö ( ) Lukioiden kalustohankintoihin. Kustannus vuosittain euroa Varhaiskasvatuksen irtain ( ) Varhaiskasvatusyksikköjen kalustohankintoihin. Kustannus vuosittain euroa Nuorisotilojen irtain ( ) Nuorisopalveluiden kalustohankinnat euroa.

180 179 Vapaa-ajan palvelujen hankkeet 9630 Liikuntapalveluiden irtain omaisuus ( ) 2018 Kuntoratojen osalta uusi lamppudirektiivi on astunut voimaan 2015 ja nyt vielä käytössä olevien lamppujen (elohopeahöyry) valmistus ei ole enää sallittua. Nykyiset varastolamput alkavat olla lopussa ja näin ollen tulee uusia sekä lamput, että valaisimet. Mm. tämän vuoksi on tehty suunnitelmaa kuntoratojen tulevaisuudesta ja lakkautettu neljä kuntorataa vuosina Vuonna 2017 on aloitettu kuntoratojen valaistuksen uusiminen ja neljän kuntoradan (Melassuo, Tupuri, Pahkavuori ja Märy) valaistukset uusitaan led-valaisimin loppusyksyyn mennessä. Vuonna 2018 on tarkoitus uusia seuraavien kuntoratojen valaistukset: Kajala (Inkere), Kärävuori (Halikko kk), Kuusjoki, Muurla ja/ tai Suomusjärvi, kustannusarvio e. Ennen hankintoja on varmistettava, että pitkäaikainen maankäyttö muilla kuin kaupungin mailla on mahdollista. Valaistuksien uusimisen myötä myös sähkönkulutus kuntoradoilla pienenee ja valaisimen käyttöikä on selvästi vanhoja valaisimia pidempi. Vuonna 2017 kuntosalivälineitä ei uusittu lainkaan, koska kuntoratojen valaistuksiin kului jonkin verran arveltua enemmän rahaa. Vuonna 2018 lähikuntosalien välineistöä uusitaan n eurolla. Välineistö on osittain vanhaa ja huonokuntoista eikä sovellu esim. ikäihmisille. Välineistön uusimista tulee jatkaa myöhemmin. Vuonna 2018 uusitaan myös uimahallin kilpa-altaan lähtökorokkeet, jotka eivät ole enää ajanmukaiset, koska niistä puuttuvat säädettävät ponnistusjalan tuet sekä selkäuinnin lähtöavustimet. Kustannukset ovat n e, joista uimaseura maksaa osan takaisin kaupungille. Salossa järjestetään keväällä 2018 Masters-uinnin SM-kisat, joissa uudet korokkeet olisivat käytössä. Vuonna 2018 uusitaan myös Urheilupuiston jalkapallokentän (5 kenttä, alimpana oleva iso nurmikenttä) kastelujärjestelmä, joka on tehty 1990-luvulla. Uuden kastelujärjestelmän hinta on n Vuonna 2019 tulee uusittavaksi/rakennettavaksi vielä muutamien kuntoratojen valaistus. Muutamien kuntoratojen osalta selvitetään ratojen käyttöä tai mahdollista siirtoa/lakkauttamista. Suunnitteluvuosien tulevat hankinnat ovat mm. Salohallin äänentoiston uusiminen (n ), kuntosalivälineet erityisesti lähikuntosaleissa, jäähallin kaukalo (n ), jäähallien yhteinen kylmäkontti (n ), Lehmijärven laiturien uusiminen ja pieni lähiliikuntapaikka (n ), käytetyn, kumiteloilla olevan, latukoneen osto ( ), pienen traktorin osto (n ) ja jäähallin jäänhoitokone (n ) Lähikirjastojen automatisointi (2018) Kiskon, Kuusjoen ja Särkisalon kirjastot automatisoidaan vuonna 2018 omatoimikirjastoiksi, joissa asioiminen ei edellytä henkilökunnan kokoaikaista läsnäoloa. Automatisoituihin kirjastoihin sisältyvän infrastruktuurin rakentaminen maksaa saadun selvityksen mukaan / kohde. Lisäksi kiinteistön muutostöihin tulee varata / kohde. Yhteensä nämä tekevät / kohde. Lähikirjastojen automatisointia jatketaan vuonna eurolla. Yksiköiden muuttaminen laajennetun aukiolon toimipisteiksi turvaa kirjastopalveluiden ja kaupungin palvelupisteiden toiminnan keskusta-alueen ulkopuolella. Automatisointi mahdollistaa kirjastopalveluiden käytön myös silloin, kun henkilökunta ei ole paikalla. Halikon ja Suomujärven kirjastot automatisoidaan vuonna 2019 omatoimikirjastoiksi, automatisointia jatketaan vuonna eurolla Kirjaston sähköisen palvelujen kehittäminen (2018) Investoinnin tavoitteena on ottaa RFID-tekniikka käyttöön Salon kirjastopalveluissa. RFID:tä käytetään lainaamiseen ja palauttamiseen sekä hävikin estoon. RFID on tapa kirjoittaa ja lukea tietoa langattomasti ilman näkyvää lukusädettä RFID-tunnisteista, jotka kiinnitetään kirjaston aineistoon. Tekniikka parantaa aineiston kierron nopeutta ja tunnisteita käytetään myös suojaamaan aineistoa hävikiltä. RFID-tunnisteiden käyttöönotolla saadaan yhdistettyä kaksi toimintoa. Tällä hetkellä Salon kirjastopalveluissa on vielä käytössä viivakoodit, jotka sisältävät aineistoa koskevaa informaatiota ja hävikinestoon tarkoitetut magneettinauhat. Jokaisessa RFID-tunnisteessa on mikrosiru, johon tallennetaan aineistoa koskevat tiedot. Investoinnissa hankittavia välineitä RFID-tunnisteiden lisäksi ovat hälytinportit sekä lainaus- ja palautuspisteissä sijaitsevat RFID-lukijat. RFID-tekniikka helpottaa

181 180 kokoelmien inventointia ja aineiston järjestämistä oikeisiin paikkoihin. Salo on toiseksi suurin Vaski-kirjasto ja suurimmista Vaskiin kuuluvista ainut, jossa RFID-tekniikkaa ei ole vielä otettu käyttöön. Investoinnin perusteena ovat asiakaspalvelun nopeutuminen, kirjastojen välisen logistiikan tehostaminen ja omatoimikirjastojen käytön laajeneminen. Salon pääkirjastoon vuonna 2016 hankittu palautusautomaatti sekä omatoimikirjastojen asiakaspalveluautomaatit lukevat sekä viivakoodeilla että RFID-tunnisteilla varustettua aineistoa. Viivakoodit ovat vanhentuneena tekniikkana vähitellen jäämässä käytöstä pois. Investointi kohdistuu pääkirjaston lisäksi Halikon, Perniön ja Perttelin lähikirjastoihin sekä molempien kirjastoautojen kokoelmiin. Investoinnin arvo on euroa. (Kaupunginjohtajan ehdotuksesta hanke on siirretty kirjastopalvelujen käyttötalousmäärä rahoihin.) 9642 Kirjastojen kalusteet Pääkirjaston ja Halikon kirjastojen toiminnallisuuden parantamista jatketaan uusimalla kalusteita eurolla. Kirjahyllyjä uusitaan korvaamalla huonokuntoisimpia hyllyjä. Uudet kirjahyllyt on tarkoituksenmukaista varustaa lukittavilla pyörillä. Tämä mahdollistaa kirjastojen tilojen sujuvan käyttämisen yleisötilaisuuksien ja näyttelyiden järjestämiseen. Suuri osa nykyisistä kirjahyllyistä on peräisin 1980-luvulta. Hyllyjen kiinnikkeitä on jouduttu korjaamaan erilasin tilapäisratkaisuin. Alas romahtavat hyllyt ovat vaarallisia sekä asiakkaille että henkilökunnalle. Investoinnilla rahoitetaan myös pääkirjaston henkilökunnan sosiaalitilojen uudistaminen. Nykyiset tilat ovat 1980-luvulta. Niistä puuttuu muun muassa ajanmukaiset kylmälaitteet, tiskikone ja jätteiden käsittelyyn tarvittavat astiat. Jätteiden kierrättämiseen tarvittavia biojätteen, metallin sekä pahvin ja kartongin keräysastioita ei ole. Vanhan hellan poistamisen jälkeen tiloihin on mahdollista sijoittaa eri materiaalien keräämisen mahdollistavat astiat. Lisäksi investoinnilla katetaan Halikon ja pääkirjaston henkilökunnan uudet työpöydät ja tuolit sekä työpisteiden valaisimet. Työterveyshuollon tarkastuksissa nykyisten kalusteiden ergonomiassa ja valaisimien tehokkuudessa on ilmennyt puutteita. Investoinnin arvo on euroa Museopalvelujen kokoelmanhallintaohjelma MuseumPlusRia:n hankinta Useat museot ovat siirtymässä kokoelmahallinnassaan kansainvälisesti yhtenäiseen, Suomen Museoliiton museoille vuoden 2016 alusta lähtien lisensoimaan MuseumPlusRia-järjestelmään. Järjestelmä sopii kaiken museoaineiston hallinnoimiseen, mm. taideteokset, esinekokoelmat, arkistoaineisto tai valokuvat. Ohjelma korvaa Salon taidemuseon käytössä olevan Muusa-kokoelmahallintaohjelman, joka nykyään on yksityisen Osuuskunta Suomen taiteen omistuksessa. Kansallisgalleria ja museovirasto ovat jo siihen siirtyneet, ja jälkimmäinen lopettaa lähivuosina kulttuurihistoriallisissa museoissa käytössä olevan Muskettikokoelmahallintaohjelman tukemisen. Ohjelman käyttöön otto on kallista, mutta sen kustannukset voidaan sopimuksellisesti jakaa usealle vuodelle. Kustannukset rakentuvat ohjelman konfiguraation eli käyttöönottovaiheesta, aineiston siirtämisestä sähköisesti jo olemassa olevista tietokannoista uuteen tietokantaan, eli migraatiosta, sekä vuosittaisista käyttölisenssien määrään pohjautuvista ylläpitomaksuista. Museoliitto on alustavasti määritellyt Salon taidemuseon osalta kulut käyttöönotto- ja migraatiomaksuineen n euroa, päälle ylläpitokorvaus n. 4000e /vuosi/2-3 lisenssiä. Kulttuurihistoriallisen aineiston osalta Salon museopalvelut neuvottelee edullisemmasta yhteishinnoittelusta, mutta migraatiomaksut ovat korkeat sielläkin, mutta ei samassa suhteessa. Vuonna 2018 inventoidaan ostopalveluna taidemuseon kokoelmien tiedot migraatiokuntoisiksi sekä valmistellaan Museoliiton ja Turun museokeskuksen kanssa sopimukset, ja tehdään taidemuseon konfiguraatio. (Kaupunginjohtajan ehdotuksesta hanke on siirretty kulttuuripalvelujen käyttötalousmäärä rahoihin.) Kaupunkikehityspalvelut 9651 Ravitsemispalvelut Salon keskuskeittiöön hankitaan astianpesukone + vuokienpesulaite ja varataan määrärahaa Isohärjänmäen päiväkodin astianpesukoneen uusintaan. puhtaanapitoon hankitaan ns. siivousauto, ehkä vaihtoehtona on siirtää yhdyskuntapalveluihin pääosin ruoka- ja postikuljetuksiin hankittu auto (2013?) ravitsemis- ja puhtaanapitopalveluihin, kuljetustyöntekijän jäädessä eläkkeelle Yleisten alueiden ylläpito kehittäminen ) 2018 Uuden tiehoitoauton hankinta. Hankinnalla korvataan vanha vuoden 2001 vuosimallia oleva vastaava kuorma-auto.

182 181 Liikelaitos Salon Vesi 2019 Uuden pyöräkuormaajan hankinta. Hankinnalla korvataan vuoden 2004 vuosimallia oleva vastaava pyöräkuormaaja Tilapalvelut Määrärahalla varaudutaan kiinteistöhoitokaluston uudistamistarpeeseen. Kiinteät rakenteet ja laitteet Uusien alueiden vesihuolto 9711 Uusien kaava-alueiden vesihuolto ( ) Kaava-alueilla tapahtuva rakentamista koskeva vesihuoltotyö. Vesihuollon saneeraus Vesijohto- ja viemäriverkoston saneeraus ( ) Verkoston saneeraus eri puolella kaupunkia. Vuosittainen määräraha euroa per verkosto. Verkostot ovat paikoin huonokuntoisia ja vuotavia. Vuotojen osuus pahimmillaan yli 50 % (viemäriverkosto). Vesijohtoverkoston osalta pumpatun ja myydyn erotus on yli 18 % (hukkaprosentti) Vesijohtoverkoston UV-laitteet ( ) UV-desinfiointilaitteilla vaikutetaan veden mikrobiologiseen laatuun ja varmistetaan lähtevän veden puhtaus Vesilaitoksen automaatiojärjestelmä ( ) Järjestelmän parantamisella varmistetaan laitoksen toimivuus ja vähennetään paikan päällä tapahtuvia käyntejä Vedenottamot ( ) Ottamot ovat osin hyvinkin vanhoja rakennuksia, joiden tekninen laatutaso ei vastaa tämän päivän vaatimuksia Viemäriverkoston vuotovesikartoitus (2018) Kiinteistöt johtavat runsaasti katoilta ja pihoilta tulevia sadevesiä jätevesiviemäriin. Vedet aiheuttavat tulvia ja huonontavat puhdistustulosta. Määräraha käytetään viemäriverkoston vuotovesikartoitukseen ja putkien kuvaukseen. Kaupunginjohtajan ehdotuksesta hanke on poistettu investointisuunnitelmasta. Toiminta sisältyy käyttötalousmäärärahoihin Pumppaamoiden saneeraus ( ) Huonokuntoisten vesihuoltopumppaamoiden kunnostamiseen Karjaskylän vesihuollon saneeraus ( ) Karjaskylän vesihuollon saneeraus liittyy olennaisena osana Salo-Muurla vesihuoltohanketta. Olemassa oleva vesihuoltoverkosto ei nykyisessä muodossaan kykene palvelemaan Salo-Muurla vesihuoltoa. Hanke on aloitettu vuonna 2015 ja päättyy vuonna Märyn vesijohto (2018) Märynummen alueen vesijohtoverkoston uusimistyö veden laatuongelmien johdosta Keskusjätevedenpuhdistamon saneeraus ( ) Lupaehtojen tiukentumisesta johtuvaan laitoksen modernisointiin liittyvään saneeraukseen Pullassuon vedenkäsittelylaitos ( ) Laitoksen modernisointiin ja päivitykseen Kärkän vedenlaadun parantaminen ( ) Kärkän vedenottamon veden syövyttävyyden ja jäämien poistojärjestelmän rakentamiseen.

183 182 Haja-asutusalueiden vesihuolto 9800 Halikko-Hajala vesihuolto (2018) Hajalan vesiosuuskunta rakentaa viemäriverkoston alueelleen. Liikelaitos osallistuu vesijohdon rakentamiskustannuksiin Salo-Muurla vesihuolto (2018) Vesihuollon parantamiseen Kukinhuoneenharjun pohjavesitutkimus ( ) Alueen antoisuuden selvittämiseen ja muuhun tutkimukseen Viemäriverkoston laajentaminen toiminta-alueiden lähialueilla ( ) Verkoston laajentamiseen Kaukola-Tuohittu vesihuolto (2018) Tuohitun vesihuolto-osuuskunta rakentaa alueelle vesijohdon ja paineviemärin. Liikelaitos osallistuu hankkeen yhteisellä osuudelta materiaalikustannuksiin Mathildedalin vesihuollon turvaaminen ( ) Laitteiston hankinta, jolla turvataan vedenkulutushuippuja Kisko-Muurla vesihuolto ( ) Jätevesihuollon parantamiseen sekä käyttöveden saannin turvaamiseen. Vesihuoltolaitoksen irtain 9850 Vesihuoltolaitoksen irtain ( ) Kiinteistöissä sijaitsevien vanhojen mittalaitteiden vaihtoon ja kunnostukseen liittyvä määräraha.

184 183 Rahoituslaskelma perusteluineen TP 2016 TA 2017 HKE 2018 KJE 2018 TS 2019 TS Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyv. vastaavien hyödykk. luov.tulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Valuuttakurssimuutokset 0 0 Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiant. varojen ja pääom. muutoks Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Lyhytaikaisten saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat

185 184 Salon kaupungin rahoituslaskelma 2018 Perustelut Tulorahoitus Vuosikate Siirtyy tuloslaskelmasta. Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit Vuoden 2015 talousarvioon otettujen investointien rahoitus esitetään rahoituslaskemassa. Rahoitusosuudet investointimenoihin Suurimmat tuotot kiinteistöjen ja tonttien myynnistä saatavat tulot. Toiminnan ja investointien rahavirta Antolainauksen muutokset Antolanasaamisten lisäykset Sosiaalisen luototuksen määräraha Antolainasaamisten vähennykset Sosiaalisen luototuksen takaisinmaksut. Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Talousarviolainojen ohjelmien mukaiset lyhennykset vuodelle 2018 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 0 Vaihto-omaisuuden muutos 0 Saamisten muutos 0 Sisältää jälkirahoitteisten valtionosuuksien kokonaismäärän Lyhytaikaisten saamisten muutos 0 Korottomien velkojen muutos 0 0 Rahoitustoiminnan nettokassavirta 0 Kassavarojen muutos

186 185 Liitteet Kokonaismenot ja -tulot TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintamenot Investoinnit Rahoituskulut Lainojen lyhennykset Menot yhteensä Toimintatulot Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot Investointitulot Lainanotto Tulot yhteensä Varojen reaalimuutos Rahavarat Lainat Lainojen muutos

187 186 Toimintakulujen jakautuminen lautakunnittain % Tarkastusltk 115 0,0 % Keskusvaaliltk 406 0,1 % Kaupunginvaltuusto ja -hallitus ,1 % Sosiaali- ja terveysltk ,7 % Opetusltk ,8 % Vapaa-ajan ltk ,3 % Kaupunkikehitysltk ,5 % Rak. Ja ymp.ltk ,6 % Vesihuoltolaitoksen johtok ,9 % Yhteensä ,0 %

188 187 Toimintatuottojen jakautuminen lautakunnittain % Tarkastusltk 0 0,0 % Keskusvaaliltk 263 0,3 % Kaupunginvaltuusto ja -hallitus ,1 % Sosiaali- ja terveysltk ,9 % Opetusltk ,3 % Vapaa-ajan ltk ,9 % Kaupunkikehitysltk ,8 % Rak. Ja ymp.ltk 680 0,8 % Vesihuoltolaitoksen johtok ,0 % Yhteensä ,0 %

189 188 Rahoitus % Toimintatuotot ,2 % Verotulot ,0 % Valtionosuudet ,8 % Yhteensä ,0 %

190 189 Toimintakulut menolajeittain % Henkilöstökulut ,7 % Palvelujen ostot ,8 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,8 % Avustukset ,7 % Muut toimintakulut ,1 % Yhteensä ,0 %

191 190 Toimintatuotot tulolajeittain % Myyntituotot ,1 % Maksutuotot ,2 % Tuet ja avustukset ,3 % Muut toimintatuotot ,4 % Yhteensä ,0 %

192 191 Investointimenot % Osakkeet ja osuudet 100 0,6 % Maa- ja vesialueet 700 4,2 % Rakennukset ,5 % Kiinteät rakenteet ja laitteet ,7 % Koneet ja kalusto ,4 % Vesihuoltolaitos ,6 % Yhteensä ,0 %