KEMPELEEN KUNTA MUISTIO 2/2011

Transkriptio

1 KEMPELEEN KUNTA MUISTIO 2/2011 PALVELUVALIOKUNTA Aika klo 17: Paikka Läsnä Vihikari, kokoustila Paju Gärding Impi Heikkinen Janne Karppinen Seppo J.A. Kolmonen Jukka, pj Kärnä Riitta, vpj Hannila Kerttu Pellikka Jussi Riepula Eila Tarakkamäki Päivi Kaisu Juvani, khall edustaja, saapui klo Eija Puotiniemi, vastuuhenkilö, palvelujohtaja Sirpa Arola, sihteeri Riitta Remes, resurssijohtaja, asia 1, poistui klo18.00 Jaakko Joensuu, palvelutuotantojohtaja/peruspalvelut, asia 2, poistui klo19.15 Merja Hillilä, kulttuurituotantopäällikkö, asia 2, poistui klo19.15 Kari Ahokas, kunnanjohtaja, poistui klo19.15 Käsitellyt asiat: 1. Tilinpäätöksen ennakkotietoja vuodelta 2010 Resurssijohtaja Riitta Remes esitteli vuoden 2010 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Jäsenille jaettu materiaalia on ennakkotieto ja luvut ovat muuttuneet joiltain osin. Kempeleen kunnan vuoden 2010 tilikauden tulos on 3,3 milj. euroa. Tuloksen muutos (5,0 milj. euroa) suhteessa talousarvioon 2010 johtuu pääosin maanmyyntivoittojen kasvusta (1,6 milj. euroa) ja verotulojen kasvusta (3,7 milj. euroa). Käyttötalous osan 4,4 % kasvu on pääosin ulkoisissa menoissa. Verotulokertymässä merkittävin muutos on kunnallisverossa. Veroprosenttia on korotettu ja valtio nosti ryhmäosuutta merkittävästi. Kunnan toimintamenot kasvoivat 4,4 % ja tulot 10,2 %. Vuosikate oli 448 /asukas. Investointimenoissa merkittävin erä on työkeskuksen rakentaminen. Lainojen määrä on euroa eli euroa per asukas. Tilikauden tuloksen käsittelyssä tehdään varaukset sekä terveyskeskuksen laajennukseen että Ylikylän yhtenäiskoulun rakentamiseen. Sairauspoissaolot ovat vuonna 2010 olleet 19 kalenteripäivää /hlö, kun vuonna 2009 ne olivat 15,4 kalenteripäivää. Varhaisen tuen malli on saanut viimein vauhtia prosesseissa. Työhyvinvointikyselyn vastausprosentti oli 64 %.

2 Palveluvaliokunnan jäsenet pohtivat sairauspoissaolojen kasvun syitä. Kunnanviraston tilanne näkyy luvuissa ja henkilöstön tilanne on parantunut muuton myötä. Oleellista on, että lyhyet sairaslomat ovat kasvaneet. Sairauslomat ovat lisääntyneet, vaikka työhyvinvointi on parantunut. Syiden etsiminen on tärkeää. Lakeuden osalta tehdään selvitys yhteistoiminta-alueen yhteistyöstä työterveyshuollossa. Palvelujohtaja Eija Puotiniemi esitteli väestönkehitystä vuosina Kasvu tavoite alittui 150 asukkaalla vuonna Kasvua oli syntyvyydessä, mutta nettomuutto oli 35 tappiollinen. Tulomuuttajat ovat keskimäärin vuotiaita, joka näkyy myös 0-4 vuotiaiden ikäryhmän muuttajien kasvussa. Kempeleeseen muuttaa myös jonkin verran ikääntyviä ihmisiä. Lähtömuuttajissa merkittävä ryhmä on vuotiaat ja heidän lapsensa. Eija Puotiniemi esitteli tuloslaskelmat prosesseittain, jossa mukana olivat sekä sisäiset että ulkoiset tulot ja menot. Peruspalveluiden tilinpäätös näyttää noin euron poikkeamaa toimintakatteessa. Se johtuu lasten ja nuorten yhteisöllisen kasvun toimintakatteen euron talousarvion poikkeamasta. Varhaiskasvatuksessa menot ylittyivät tila- ja ateriapalveluissa. Lisäksi yksityisessä päivähoidossa oli suunnitellun 110 lapsen sijaan 130 lasta. Perusopetuksessa bruttomenot 14,9 M. Opettajien poissaoloista johtuvat menot, kuten sijaisten palkkamenot, ylittyivät :lla. Kotikuntakorvaukset ylittyivät nettona euroa. Palveluiden ostoissa ylitys oli euroa ja lisäksi koulukuljetus menot olivat lisääntyneet. Tilinpäätöksen perusteella näyttää huolestuttavalta opetuksen vuoden 2011 talousarvion toimintakate, joka on merkittävästi pienempi kuin tilinpäätös. Tilanne edellyttää toimenpiteitä, ettei TA 2011 ylittyisi. Terveys ja toimintakyky - ja sosiaalinen turvallisuus prosessit ovat toteutuneet TA:n 2010 mukaisesti. Ympäristön toimivuudessa ja turvallisuudessa menojen ylitys on euroa, tulojen ylitys 1,9 milj. euroa. Tilapalveluissa oli ylityksiä, jotka selittyvät osittain Vihikarin vuokrista. Tukipalveluissa tietotekniikka sekä ateria- ja puhdistus ylittyivät. Kokonaisuutena käyttötalous Kempeleellä on mennyt kohtuullisen hyvin, vaikka huolenaiheitakin on. Keskustelussa tuotiin esille huoli lasten ja nuorten yhteisöllisen kasvun euron ylityksestä, opetuksen sijaisten aiheuttamien menojen kasvusta, kotikuntakorvauksista sekä koulukuljetuskustannusten noususta. Jäsenet toivoivat ennakoinnin parantamista. Kunnanjohtaja Kari Ahokkaan mukaan menoja, joita ei voida ennakoida, tulee aina olemaan. Hänen mielestään palveluvaliokunta on tehnyt hyvää työtä. Taloutta on tarkasteltava myös pitkällä aikavälillä. Kumulatiivinen ylijäämä on Kempeleessä hyvä ja se kasvaa edelleen. Palveluvaliokunta esittää kunnanhallitukselle, että peruspalveluiden ja etenkin lasten ja nuorten yhteisöllisen kasvun alaprosessin vuoden 2011 toiminnan ja talouden selvitys käynnistetään välittömästi, jotta mahdollisilta ylityksiltä voidaan välttyä ja/tai palvelusopimusten muutokset pystytään toteuttamaan riittävän ajoissa.

3 2. Kansalaisopiston ja kulttuuripalveluiden järjestäminen Kempeleessä Kempeleen kunnalla on sopimus Oulunsalon kunnan (Oulunsalon kulttuuri-instituutti) kanssa kulttuurituotantopäällikön palveluiden ostosta. Oulunsalon kunnan liittyessä vuoden 2013 alusta Ouluun, tilanne muuttuu ja olisi syytä selvittää yhdessä Limingan, Lumijoen ja Tyrnävän kanssa yhteisen Lakeuden opiston perustamisesta. Yhteistyössä yksi kunnista toimisi isäntäkunta. Kulttuuritapahtumat organisoitaisiin isäntäkunnasta keskitetysti ja muissa kunnissa olisi toimijoita toteuttamassa käytännön työtä. Keskustelussa kannatetaan kulttuuri- ja kansalaisopistoyhteistyön eteenpäin viemistä. Lakeuden yhteisen opiston avulla saataisiin joka kuntaan samantasoiset kurssit. Yhteistyön tekemistä muutoinkin kun sosiaali- ja terveyspuolella kannatetaan. Kulttuuri koetaan hyvinvointia lisäävänä. Kirkkotien kotiseutumuseo on kunnostuksen tarpeessa ja tilat eivät ole riittävät mahdolliselle uudelle esineistölle. On esitetty myös kysymys, onko museo oikeassa paikassa. Alun perin museon tontti on saatu lahjoituksena, mutta juridisesti ei ole estettä tontin käyttämisessä muuhun tarkoitukseen. Kunnanjohtaja Kari Ahokas toi esille Erkki Kerttulan museoesineistön. Kunnassa lahjoitus otetaan vastaan, kunhan edellytykset täyttyvät. Pirilä-aluetta ja museoalueen kohtaloa selvitetään. Museon siirtäminen toiseen paikkaan herätti sekä puoltavia että vastustavia kannanottoja. Olisi myös selvitettävä, saisiko museon kunnostukseen nykyiselle paikalle ulkopuolista avustusta. Yksi vaihtoehto olisi siirtää museoesineet turvaan muualle ja säilyttää nykyinen museoalue asuintalomuseona, jossa esiteltäisiin Kempeleen vanhaa asumishistoriaa. Esteenä museon siirtämiselle Pirilän alueelle on tontin kuntayhtymäpohjainen omistus. Esille tuli myös ajatus, voitaisiinko Kempeleen kartanon tyhjistä huoneistoista löytyä välivarasto Erkki Kerttulan kokoelmalle. Lakeuden kuntien yhteistyötä kansalaisopisto- ja kulttuuripalveluissa kannatetaan ja valmistelua on syytä jatkaa edelleen. Museoasia jätetään itsehallintovaliokunnan pohdittavaksi. Museon korjauskustannukset on selvitettävä ympäristöpalveluiden toimesta. Museota on kehitettävä eikä sitä voida jättää nykyiseen tilaan. 3. Info Lakeuden yhteistoiminta-alueen valmistelusta Palvelujohtaja Eija Puotiniemi kertoi Lakeuden yhteistoiminta-alueen valmistelun tämän hetkisestä tilanteesta. Tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut lähellä kuntalaisia asiakaslähtöisesti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti kuuden kunnan alueella. Organisaatiomuodoksi on päätetty isäntäkuntamalli. Yhteistoimintaelimeksi valmistellaan johtokuntaa, jossa olisi joka kunnasta kaksi jäsentä ja jäsenillä kunnan asukasluvusta painokerroin. Kempeleen kunnanhallitus vastaisi jatkossa edelleen lasten ja nuorten, vapaa-ajan ja tukipalveluiden järjestämisestä ja solmisi niiden palvelusopimukset. Vastuu sosiaalija terveyspalveluiden järjestämisestä siirtyy Kempeleen kunnan organisaatiossa

4 toimivalle yhteistoimintaelimelle. Kustannusten jakaminen perustuu palveluiden käyttöön. Hankitulla Maisema-malli ohjelmalla on saatu ja saadaan jatkossakin tietoa tuotteiden hinnoista ja kokonaiskustannuksista sekä myös vertailutietoa muihin kuntiin ja yhteistoiminta-alueisiin. Henkilöstöstä tulee Kempeleen henkilöstöä. Henkilöstö on ollut tiiviisti mukana valmistelussa. Lakeuden alue on tiivis myös maantieteellisesti ja palvelut sen vuoksi helposti saavutettavissa. Vuoden 2009 tietoihin perustuvan Maisemaraportin mukaan Kempeleen kokonaiskustannukset ovat alhaisimmat Lakeuden muihin kuntiin verrattuna. Tehostamista sen mukaan löytyy ikääntyvien palveluissa sekä terveyspalveluissa (vastaanotto). Kustannukset ovat alhaiset mm. perhepalveluissa. Palveluvaliokunta merkitsi ajankohtaiskatsauksen Lakeuden yhteistoimintaalueen valmistelusta tiedokseen. 4. Eheä elämän ehtoo hanke Palvelujohtaja Eija Puotiniemi kertoi Eheä elämän ehtoo hankehakemuksesta, jota Oulun seudun ammattikorkeakoulun koordinoisi ja Kempeleen kunta osallistuisi hankkeeseen ainoana kuntatoimijana. Hanke kestäisi kolme vuotta. Tarkoituksena on luoda vanhustyöhön ennaltaehkäiseviä ja omatoimisuutta lisääviä toimintamalleja parantamaan ikääntyvän väestön terveyttä, elämänhallintaa ja omaehtoista vanhuudessa pärjäämistä. Kohderyhmänä ovat vuotiaat. Hankkeen aikana kehitetään ikääntyneiden päivä- ja virkistystoimintaa sekä ennaltaehkäisevää ja hyvinvointia edistävää työtä, hyödyntäen Pirilän Tuvan toimintaympäristöä. Hanke tukee pilotointia tarjoamalla moniammatillista verkostoyhteistyötä, asiantuntijuutta sekä resursseja palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen. Toimintamallien, palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnetään taide- ja kulttuuripalveluja sekä uudistettuja kuntoutusmenetelmiä asiakkaiden osallisuutta vahvistaen. Pilotoinnin tavoitteena on tuottaa uusia innovatiivisia ja luovia toimintamalleja sekä työtapoja ikääntyneiden asiakkaiden arjentoimintojen tueksi, työntekijöiden osaamista vahvistaen. Hankkeen kustannukset olisivat noin vuosille , joista Kempeleen kunnan osuus Keskustelussa toivottiin kohderyhmän alaikärajaksi 60-vuotta. Hanketta pidettiin kaikin puolin hyvänä. Palveluvaliokunta esittää lausuntonaan, että Kempeleen kunta osallistuisi hankkeeseen ja sitoutuisi kunnan rahoitusosuuteen. Palveluvaliokunta pyytää, että hankehakemusta muutettaisiin siten, että kohderyhmänä olisivat vuotiaat. 5. Osallistuminen tilaisuuksiin Terveydenhoitolain toimeenpanon aluekierros/tilaisuus Oulussa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiforum Oulussa

5 6. Muuta Muistion tarkastaa Riitta Kärnä. Seuraava kokous on Merk. Jukka Kolmonen puheenjohtaja Sirpa Arola sihteeri