Yleinen talouden tilanne:

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Vuoden 2018 talousarvion raamien hyväksyminen 138/ /2017 KH Valmistelija: kaupunginjohtaja Juha Piiroinen Kuntalaki: Kuntalain 110 pykälän mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennes sä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi ta lous arvio ottaen huomioon kuntakonsernin vastuut ja velvoitteet. Ta lous arvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös talous suun ni tel ma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suun nit te lu kausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kun ta stra te giaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen tur vataan. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuo den kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimen pi teis tä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrä ra hat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve ka tetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai net to mää räi senä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä in vestoin ti- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava ta lous arvio ta. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Yleinen talouden tilanne: Suomen talouskasvu jatkuu maltillisena, mutta kasvua tukevia te kijöi tä on aikaisempaa useampia. Yksityinen kulutus sekä investoinnit tu ke vat edelleen talouskasvua, mutta myös nettoviennin merkitys kas vaa. Teollisuustuotannon vuonna 2012 alkanut supistuminen kääntyi nousuun vuonna Koko teollisuuden tuotos kasvoi 2,4 pro sent tia ja arvonlisäys prosentin edellisvuoteen verrattuna.

2 Yritysten luottamus talouteen pysyi Elinkeinoelämän keskusliiton luot ta mus in di kaat to rien mukaan helmikuussa 2017 lähes ennallaan, eli pitkäaikaisen keskiarvonsa tasolla. Erityisesti rakentamisessa ja yk si tyi sis sä palveluissa suhdannetta arvioitiin myönteisesti. Kuluttajien luottamus sekä Suomen talouden että oman taloutensa ke hi tyk seen vahvistui vuoden 2016 aikana selvästi, ja alkuvuonna luot ta mus on pysynyt kutakuinkin vuoden 2016 lopun tasolla. Var sinkin kuluttajien odotukset työttömyyden kehityksestä ovat muuttuneet op ti mis ti sem mik si sitä mukaa, kun talouden taantuma on jäänyt kauem mas taakse. Kuntataloutta on leimannut viime vuodet jatkuva kireys, mihin ovat vai kut ta neet heikko suhdannetilanne ja verotulojen hidastunut kas vu, valtiontalouden tervehdyttämistoimenpiteet, kuntien tehtävien ja velvoit tei den lisääminen, muuttoliike sekä ikääntymiskustannusten asteit tai nen nousu. Kunnat ja kuntayhtymät ovat viime vuosina teh neet säästöjä ja tehostaneet toimintaansa. Vaikka kuntien väliset erot ovat suuria, kokonaistasolla kuntatalous on ollut viime vuodet kir janpi dol li ses ti tasapainoinen. Kuntatalous tulee pysymään lähivuosina kireänä. Ve ropohji en vaimea kehitys sekä osana valtion sopeutustoimia toteutetut val tionosuus leik kauk set hidastavat kuntien tulojen kasvua. Toisaalta kustan nus ta son maltillinen nousu rajoittaa menojen kasvua. Vaikean talous ti lan teen pakottamana kunnat jatkavat menojen kasvua hil lit seviä toimia. Sopeutustoimet eivät kuitenkaan riitä supistamaan pai kallis hal lin to sek to rin alijäämää. Kuntatalouden velka jatkaa kasvuaan. Kuntien tulojen ja menojen tasapainottaminen on ensiarvoisen tärkeää koko julkisen talouden hallinnalle. Kuntataloutta ei voida kui tenkaan tasapainottaa pelkästään veroja nostamalla, tuottavuutta li säämäl lä tai julkisen sektorin toimintatapoja ja rakenteita uu dis ta mal la. Vahva kuntatalous on edellytys kuntien elinvoimalle ja uu dis tu mi selle. Elinvoimainen kunta kykenee luomaan talouden kasvua, työl lisyyt tä ja tätä kautta verotuloja, joiden avulla kuntien palvelut kyetään ra hoit ta maan sekä reagoimaan toimintaympäristössä tapahtuviin muu tok siin. Elinvoimaisessa kunnassa on aktiivisia kuntalaisia, yrityk siä ja järjestöjä. Toimintaympäristöön liittyvien muutostekijöiden, eri tyi ses ti muuttoliikkeen ja ikärakenteen muutosten, myötä monen kun nan elinvoiman näkymät heikkenevät lähitulevaisuudessa. Väestö ra ken teen muutos lisää kuntien menoja, investointitarpeita ja lisää alu eel lis ta eriytymistä. Pitkittynyt taantuma on myös heikentämässä kun ta ta lou den tilaa ja lisäämässä työttömyydenhoidosta aiheutuvia kus tan nuk sia. Kuntien toimintaympäristön muutokset liittyvät myös kuntien teh tä viin

3 ja velvoitteisiin sekä kuntien mahdollisuuksiin vastata tu le vai suu den muuttuviin palvelutarpeisiin. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vä hentä mi seen liittyvät toimenpiteet eivät ole vielä juurikaan tuot ta neet tulosta ja viime vuosina kuntien tehtävien ja velvoitteiden mää rä on kasvanut. Kuntien itsehallinnollisten tehtävien merkitys kuntien elinvoi mal le, elinkeinoelämän ja järjestöjen toimintaedellytyksille se kä paikallisille palvelutarpeiden huomioimiselle on tärkeä. Kaupungin tilinpäätös 2016 ja taloudellinen tilanne: Taloudellisesti vuosi 2016 oli erinomainen. Toimintakate eli tulojen ja kulujen erotus ei juurikaan kasvanut edellisvuodesta. Tämän ku lu raken teen merkittävän muutoksen mahdollisti terveydenhuollon me nojen leikkaantuminen ja erikoissairaanhoidon kulujen pysyminen edellis vuo den tasolla. Kaupungin verotulot tipahtivat edellisvuodesta noin -0,2 milj. euroa eli noin -0,9 prosenttia. Valtion osuudet puolestaan kasvoivat liki +1,5 milj. euroa. Veroperusteinen rahoitus kasvoi noin +1,3 milj. euroa. Kaikkien aikojen huippu tulokseen tarvittiin kulurakenteen malttia ja tulopohjan hyvää kasvua. Pysyvään talouden terveenä pi tä miseen jatkossa riittää kulurakenteen hallinta. Vuoden 2016 vuosikate nousi peräti +5,5 milj. euroon, joka on ny kyisen kirjanpitosäädösten aikaan kaupungin kautta aikain suurin vuo sika te. Tulos on ylijäämäinen +3,1 milj. euroa, mikä tarkoittaa ku mu latii vi sen ylijäämän nousemista noin 3,4 milj. euroon. Suonenjoen kaupun gin talous on alijäämien osalta tasapainossa. Kaupungin velkaantuminen jatkoi taittumistaan myös vuonna Suo nen joel la on edelleen velkaa yli 30 milj. euroa eli euroa / asu kas. Tulevien vuosien keskeisenä tavoitteena on maltillinen ku luta son kehitys ja näin ollen talouden terveenä pitäminen. Kaupungin vuosikate on pystytty pitämään jo kolme peräkkäistä vuot ta yli +3,0 milj. eurossa. Tämä on mahdollistanut maltillisten inves toin tien toteuttamisen tulorahoituksen turvin. Kaupungin vel kaantu mi nen taittui jo vuoden 2015 aikana ja maltillinen investointitaso ja ku lu ta son hillintä taittoivat kaupungin velkaantumista entisestään. Tulevien vuosien suurin yksittäinen investointikohde tullee olemaan mah dol li nen liikuntasalin ja uimahallin yhdistelmä-urakka. Hankkeen to teut ta mi nen edellyttää pidättäytymistä muista isoista in ves toin neista ja tulopohjan vakautta lainanhoitokuluista selviytyäkseen. Toimintakatteen lähes nolla kasvu vuoden 2016 osalta antaa hyvät edel ly tyk set kulutason maltilliseen kehittymiseen myös tulevina vuosi na. Vuoden 2016 toimintakate oli alhaisemmalla tasolla kuin vuo-

4 den 2013 tilinpäätöksen toimintakate. Kaupungin toimintoja tulee sopeut taa tulopohjan kasvuun nähden myös uuden valtuustokauden alus ta lukien. Rakenteellisissa ja toiminnallisissa uudistuksissa on edet tä vä hyväksytyn tasapainottamisohjelman ( ) mu kaises ti. Raami 2018: Liitteenä 10 on suunnitelma vuoden 2018 talousarvioraamien osalta. Suo nen joen kaupunginvaltuusto on vuoden 2017 talousarvion hy väk sy mi sen yhteydessä hyväksynyt kaupungin talousstrategian vuo sil le Nettoraamin suunnittelun pohjana on ta lous stra te gian mukainen talouden terveenä pitäminen vuosien ai ka na. Liitteenä 11 on vuoden 2017 talousarvion käsittelyn yh tey des sä hyväksytty suunnitelmakauden talousstrategia, jo ta on päi vi tet ty vuoden 2016 tilinpäätösluvuilla. Talousstrategian mukainen arvio vuoden 2017 osalta näyttäisi hei näkuun tilinpäätösennusteen mukaan olevan kehittymässä ta lous ar viota paremmin. Talousarvio raamin veroperusteet pohjautuvat vuodelle 2017 hy väksyt tyi hin veroprosentteihin. Verotulojen arviota ja tulevaa kehitystä tar kas tel laan talousarviovalmistelun yhteydessä pitkin syksyä ja päätös eh do tus vuoden 2018 veroprosentista käsitellään lo ka-mar raskuus sa. Vuosille kohdentuu julkisen talouden sopeuttamiseen liit ty vä julkisen sektorin henkilöstön lomarahojen leikkaus -30 pro sentil la. Lisäksi vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tun nilla vuo sit tais ta ansiotasoa muuttamatta. Lisäksi työn an ta ja mak su jen suu ruut ta tarkastetaan vuosille Kuntatyönantajille ker tyvil lä henkilöstömenosäästöillä rahoitetaan yksityisen sektorin kil pai luky kyä. Muun muassa lomarahojen leikkaus tarkoittaa Suonenjoen kau pungin osalta yhteensä noin euron leikkausta vuosittaisiin henki lös tö me noi hin (vrt. vuosi 2016). Tämä leikkaus on otettu huomioon net to raa mien asettamisessa. Toimialakohtaisesti lomarahojen leikkaa mi sen vaikutukset kokonaiskustannuksiin ovat hen ki lös tö mää rästä riippuen 0,2-0,9 prosentin välillä. Talousarvion raameja selvitetään yksityiskohtaisemmin kaupun ginhal li tuk sen kokouksessa. Liitteenä 12 on luonnos toimialoille lähetettävästä ohjekirjeestä ta lous arvi on ja -suunnitelman laatimisesta vuosille

5 Ehdotus: Kaupunginjohtaja ehdottaa, että kaupunginhallitus hyväksyy vuoden 2018 talousarvion laadinnan pohjaksi liitteen 10 mukaiset net toraa mit ja oikeuttaa taloustoimiston valmistelemaan edellä mai nit tu jen raamien perusteella toimialoille talousarvio-ohjeet. Edelleen kaupunginhallitus edellyttää, että toimialat tekevät ase tettuun nettoraamiin pääsemiseksi tarvittavat ei lakisääteisten taksojen ja maksujen korotusehdotukset vuodelle Kaupunginhallitus hyväksyy esityksen teknisen lautakunnan in vestoin ti me no jen nettoraamiksi 3,0 milj. euroa vuodelle Kaupunginhallitus hyväksyy voimaan astuneen hal lin to raken teen mukaiset kustannuspaikkapuitteet talousarvion laadinnan poh jak si. Liite 13. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kokouksessaan Suo nen joen kaupungin talouden tasapainottamisohjelman vuosille Lisäksi kaupunginhallitus edellyttää toimialoja viemään talouden tasa pai not ta mis toi men pi tei tä käytäntöön valtuuston hyväksyminen tavoit tei den ja aikataulujen mukaisesti. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.