Immanuel Kant ( ) Immanuel Kantin moraalifilosofia: yleistettävissä olevien periaatteiden mukainen elämä

Transkriptio

1 Immanuel Kant ( ) Immanuel Kantin moraalifilosofia: yleistettävissä olevien periaatteiden mukainen elämä

2 Kant Kategorinen imperatiivi Muotoilu 1: Konsistenttius Act only according to that maxim by which you can at the same time will that it should become a universal law. Muotoilu 2: Ihmisarvo Act so that you treat humanity, whether in your own person or in that of another, always as an end and never as a means only. Muotoilu 3: Universaalius Act only so that the will through its maxims could regard itself at the same time as universally lawgiving

3 Kantin mukaan maksiimi on yleinen peruste, joka henkilöllä on suunnittelemaansa tekoon: esim. Valehtele saadaksesi taloudellista hyötyä. Kantilainen etiikka ei siten tarkastele teon seurauksia, vaan se ohjaa toimimaan yleistettävissä olevien periaatteiden mukaisesti Ihmisillä on yhtäläinen arvonsa, eikä heitä tulisi siksi koskaan pettää, manipuloida tai hyväksikäyttää missään tarkoituksessa ihmiset eivät ole koskaan pelkkiä välineitä päämäärään

4 Kantin moraalifilosofian ongelmia Jos moraaliset oikeudet tai velvollisuudet ovat konfliktissa keskenään, niin kategorinen imperatiivi ei tarjoa ratkaisua tällaiseen konfliktiin

5 Välittämisen etiikka

6 Välittämisen etiikka Välittämisen etiikka Me kaikki olemme olemassa ihmissuhteiden verkostossa, ja meidän tulisi pyrkiä vaalimaan ja säilyttämään ne konkreettiset ja arvokkaat suhteet, joita meillä on muita ihmisiä kohtaan

7 Välittämisen etiikka Välittämisen etiikka Meidän kaikkien tulisi osoittaa erityistä huolenpitoa niitä ihmisiä kohtaan, joihin meillä on konkreettiset suhteet, huomioimalla heidän yksilölliset tarpeensa, ja reagoida positiivisesti näihin tarpeisiin erityisesti silloin, kun he ovat haavoittuvaisia ja riippuvaisia huolenpidostamme

8 Hyve etiikka

9 Hyve etiikka Monet eetikot kritisoivat ajatusta, jonka mukaan teot ovat eettisen tarkastelun ensisijainen kohde Keskeinen kysymys on se, millainen persoona toimijalla pitäisi olla tai millainen luonne ihmisillä tulisi olla Hyve etiikan johtopäätösten ei kuitenkaan tarvitse olla kovin erilaisia: hyveet tarjoavat ennemminkin eri näkökulmasta lähtökohdan, joka kattaa saman alan kuin neljä muutakin teoriaa

10 Hyve etiikka Moraalinen hyve on ihmisen tavanomaisessa käytöksessä näkyvä, moraalisesti kiitettävä taipumus tai luonteenlaatu. Yleisesti ottaen hyveet näyttäisivät olevan taipumuksia, joiden avulla ihmiset pystyvät pärjäilemään elämässä Näyttää kuitenkin myös siltä, että se, mikä katsotaan moraaliseksi hyveeksi, riippuu henkilön uskomuksista ja käsillä olevasta tilanteesta

11 Hyve etiikka Teko on moraalisesti oikea, jos toimija tekoa tehdessään harjoittaa, osoittaa tai kehittää moraalisesti hyveellistä luonnetta Teko on moraalisesti väärä siinä suhteessa, kun toimija tekoa toteuttaessaan harjoittaa, osoittaa tai kehittää moraalisesti heikkoa luonnetta

12 Kohti eettisten teorioiden pragmatiikkaa

13 Meillä ei ole olemassa kattavaa moraaliteoriaa, jonka avulla voisimme määritellä sen, millaista moraalista harkintaa meidän tulisi ensisijaisesti käyttää missäkin tilanteessa

14 Järkevä eettinen pluralismi Kaikki esitetyt teoriat valaisevat jotain moraalisen harkintamme aspektia, mutta teorioista mikään ei tuntuisi kattavan koko moraalista toimijuuttamme Voimme pyrkiä muotoilemaan laajan periaatteen, joka sisältäisi erilaisten teorioiden olennaisimmat ja uskottavimmat ominaisuudet.

15 Moraaliset velvollisuudet ja lain vaatimukset Moraalin vaatimukset ylittävät lain vaatimukset.

16 Näyttäisi myös siltä, että moraali edellyttää meiltä muutakin, kuin toisten oikeuksien huomioon ottamisen.

17 Kenen yritys? Yritykset ja yhtiöt omistetaan, eli vaikka ovat toimijoita yhteisössä ovat vain juridisia henkilöitä. Omistusoikeudet toimivat yritysjohdon keskeisten velvollisuuksien määrittäjinä Yritysjohto omistajien agentteina

18 Voidaan ajatella, että osakkeenomistajilla on muitakin intressejä sijoituksensa suhteen kuin voitto. Kysymys ei ole kuitenkaan siitä, onko voitontahkoaminen yrityksen päämäärä, vaan siitä miten se tehdään.

19 Osakkeenomistajanäkökulma (tai osakasnäkökulma) liikkeenjohdon velvollisuuksista painottaa osakkeenomistajia.

20 Mutta miksi painottaa osakkeenomistajia, kun muitakin tärkeitä ryhmiä on: Työntekijät Kuluttajat/asiakkaat Toimittajat/alihankkijat Luotottajat Sijaintiyhteisöt

21 Sidosryhmäteoria yrityksestä Teorian laajaan tietoisuuteen kehittänyt Edward Freeman (1984) Astakeholder in an organization is any group or individual who can affect, or is affected by, the achievement of the organization s objectives (Freeman 1984:46) Oikeuksien kunnioittamisen periaate yrityksellä on velvollisuus kunnioittaa toisten oikeuksia Yhtiövaikutusten periaate yhtiöt ovat vastuussa toimiensa seurauksista

22 Sidosryhmäteoria yrityksestä A stakeholder of a corporation is an individual or group which either: is harmed by, or benefits from, the corporation; or whose rights can be violated, or have to be respected, by the corporation. (Crane & Matten 2004)

23 Johdon uusi rooli Freemanin mukaan näkemys velvollisuuksista moninaisia sidosryhmiä kohtaan asettaa johdon uuteen rooliin. Sen sijasta, että johto toimisi vain osakkeeomistajien asianhoitajina, johdon on otettava huomioon kaikkien legitiimien sidosryhmien oikeudet ja intressit

24 Sidosryhmäteorian erilaiset muodot tai tulkinnat Donaldson & Preston (1995): Normatiivinen sidosryhmäteoria: pyrkii tarjoamaan perusteet sille, miksi yhtiöiden pitäisi ottaa huomioon sidosryhmien intressit Deskriptiivinen sidosryhmäteoria: pyrkii selvittämäään miten, jos mitenkään, yhtiöt todellisuudessa huomioivat sidosryhmien intressit Instrumentaalinen sidosryhmäteoria: pyrkii vastaamaan kysymykseen, onko sidosryhmien huomioonottamisesta hyötyä yritykselle

25 Sidosryhmänäkemys Sidosryhmänäkemys saattaa olla liian laaja. Se että jollakulla on vaade, panos, intressi liittyen yritykseen ei seuraa välttämättä mitään moraalisesti

26 Viitekehys eettiselle päätöksenteolle Emme voi antaa yhtä kaavaa, joka tuottaisi vastaukset kaikkiin eettisiin ongelmiin. Voimme kuitenkin esittää joukon periaatteita, jotka voivat osoittaa oikean suunnan eettisessä päätöksenteossa ja jotka saavat vastakaikua useimmissa eettisissä teorioissa ja mahdollisesti muissa eettisissä järjestelmissä.

27 Eettiset periaatteet W.D. Rossin tapaan: Prima facie velvollisuudet

28 Prima facie velvollisuudet: Oikeudenmukaisuus: Negatiivinen velvollisuus pidättäytyä epäoikeudenmukaisesta toiminnasta, ja positiivinen velvollisuus estää epäoikeudenmukainen toiminta tulevaisuudessa sekä puuttua vallitseviin epäoikeudenmukaisuuksiin

29 Prima facie velvollisuudet Velvollisuus olla tuottamatta vahinkoa Velvollisuus pitää lupaukset (fidelity) Velvollisuus olla valehtelematta (totuudenmukaisuus) Velvollisuus hyvittää vääryys Velvollisuus tehdä hyviä tekoja toisia kohtaan Velvollisuus kehittää itseään Kiitollisuuden velvollisuus

30 Nämä velvollisuudet ovat siis prima facie: Vaikka ovat kumoutuvia, niin ne kuitenkin ovat aina moraalisesti merkityksellisiä Mitkään edellä mainitut velvollisuudet eivät ole lopullisia: eivät kerro mitä aina on, kaikki seikat huomioon ottaen, tehtävä

31 Lopullinen velvollisuus on määritettävä suhteessa olosuhteisiin Prima facie velvollisuudet ovat absoluuttisia siinä mielessä, että niillä on aina moraalinen merkitys, tai paino, ja ne ovat aina perusteita teon tekemiselle tai tekemättä jättämiselle

32 Viisivaiheinen malli eettisen päätöksenteon tueksi 1. Luokittelu: mitkä velvollisuudet on otettava huomioon käsillä olevassa tilanteessa?

33 2. Keskenään ristiriidassa olevien velvollisuuksien tunnistaminen: Jos vain yksi velvollisuus, tai kaikki velvollisuudet osoittavat samaan suuntaan, niin eettistä ongelmaa ei ole

34 Lopullisen velvollisuuden selvittyä voi toimintatavan valinta tuottaa ongelmia: voimme periaatteessa tehdä vääryyttä toimiessamme velvollisuutemme mukaisesti.

35 3. Velvollisuuksien eettinen punninta: Kuinka painavia ristiriidassa olevat velvollisuudet ovat suhteessa toisiinsa?

36 4. Eettisesti toimivimpien vaihtoehtojen valinta 5. Valitun vaihtoehdon mukainen toiminta

37 Yleistettävyys Pätevä eettinen päätös toimii ennakkotapauksena, siksi yleistettävyys on hyvä pätevyyden testi

38 Jos moraalinen arvostelmani/päätökseni on, että velvollisuuteni on toimia tavalla A olosuhteissa C, niin silloin minun on hyväksyttävä, että kuka hyvänsä on moraalisesti velvollinen (a) tekemään teon, joka on relevanteilta osin samanlainen kuin A, (b) kaikissa olosuhteissa, jotka ovat relevanteilta osin samanlaiset kuin C

39 On siis hyödyllistä pyrkiä muotoilemaan eettinen päätös yleisen periaatteen muotoon.