Maailman paras työ tulee Suomesta. Yhteistyö

Transkriptio

1 Maailman paras työ tulee Suomesta Yhteistyö

2 Tutkimusasetelma kvantitatiivinen tutkimus Aula Research Oy toteutti selvityksen Suomessa tehtävään työhön liitettävistä mielikuvista Selvityksen toimeksiantajina ovat Suomalaisen Työn Liitto, Työelämä 2020, TEKES sekä Työterveyslaitos Selvityksen tavoitteena on saada näkemystä työikäisten kansalaisten ja työnantajien edustajien kautta työelämän vahvuuksista ja heikkouksista Tutkimuksen teemoina ovat: Suomalaisen työn osaamistarina Suomalaisen työn yhteistyötarina Suomalaiset työn turvallisuustarina Työikäisten kyselyn otos kerättiin sähköisellä kyselyllä Kyselyyn vastasi 1056 työikäistä henkilöä ympäri Suomen Kyselyn otos edustaa kaikki vastaajat-tasolla vuotiaita mannersuomalaisia iän ja sukupuolen mukaan painotettuna Työnantajakyselyn otos kerättiin sähköisellä kyselyllä, jota täydennettiin puhelinhaastatteluin Kyselyyn vastasi 711 yrityksen sekä julkisen sektorin ylintä johtoa edustavaa ja henkilöstöasioista vastaavaa henkilöä eri kokoisista organisaatioista ympäri Suomen Työnantajakyselyssä kaikki vastaajat-tason vastaukset on painotettu siten, että eri yrityskoot ja julkinen sektori ovat kukin edustettuna yhtä suurella painoarvolla

3 Tutkimusasetelma kvalitatiivinen tutkimus Sailer Research & Development työntekijää 10 työnantajaa 10 Naista 10 Miestä Pääkaupunkiseutu, Turku

4 Suomalaisen työelämän maine tarinoiden kautta Tarinat: Saldolukujen keskiarvot 45% 22% OSAAMISTARINA YHTEISTYÖTARINA TURVALLISUUSTARINA Työikäiset, n=1056 Työnantajat, n=711

5 Yhteistyötarina ja teemat Ilmapiiri Tiimityöskentely Johdon ja työntekijöiden yhteistyö (video) Palkansaajajärjestöt Työntekijöiden arvostus Työantajajärjestöt Työmoraali

6 Suorittamisen kulttuuri TYÖNTEKIJÄT Työilmapiiri on OK, mutta ennen oli rennompaa. Mielikuva siitä, että naisvaltaisilla aloilla enemmän hankaluuksia. Ilmapiirihaasteiden koetaan johtuvan henkilökemiasta tai käynnissä olevasta YT-prosesseista ja kiristyksistä työpaikoilla. Pelko oman työpaikan menettämisestä ja kilpailu toisaalta huonontaa kilpailua toisaalta vahvistaa henkilöstön yhteenkuuluvuutta. Kivat työkaverit jarruttavat työpaikan vaihtamista vaikka itse työ tai työpaikka olisikin vähän kurja TYÖNANTAJAT Työelämä on tasa-arvoista ja säädeltyä - työilmapiirin koetaan vaihtelevan paljon yritysten välillä. Ihmisillä on hyvät työolot ja mahdollisuus turvalliseen työpaikkaan, jossa on vaikuttamisen kanavia. Työilmapiiri on rakentava ja ratkaisukeskeinen. Insinööriyhteiskunnan työelämässä prosessit ovat järkeviä. Työilmapiiri on epävirallinen, epähierarkkinen ja ympäristö on aika epäformaali. Työpaikoilla ollaan pääasiassa tekemässä työtä suorittamisen kulttuurin kääntöpuolena on rakenteiden jäykkyys, luovuuden sekä innostuksen puute.

7 Ilmapiiri Työpaikoilla on hyvä ilmapiiri Työikäiset, n= % Työnantajat, n=711 21% 66%

8 Ilmapiiri Työpaikoilla on hyvä ilmapiiri Työnantajat, n=711 21% 66% Suuret yritykset 21% 6 10% Keskisuuret yritykset 1 71% Pienet yritykset 2 60% 1 Julkinen sektori 20% 6 15%

9 Ilmapiiri Työpaikoilla on hyvä ilmapiiri Työnantajat, n=711 21% 66% Alkutuotanto 55% 2 Yksityinen teollisuussektori 20% 65% 1 Yksityinen palvelusektori 20% 6 Julkinen sektori 20% 65% 1

10 Ilmapiiri Työpaikoilla on hyvä ilmapiiri Yrityksen tulos: Selvästi voitollinen 2 62% Yrityksen tulos: Voitollinen 20% 6 11% Yrityksen tulos: Tappiollinen 16% 6 1 Yrityksen tulos: Selvästi Tappiollinen 7

11 Ilmapiiri Työpaikoilla on hyvä ilmapiiri Työikäiset, n= % Naiset 5 2 5% 5% Miehet 11% 5 25% 5% 6% vuotiaat 5 30% vuotiaat 6% vuotiaat 1 55% 25% vuotiaat 52% 32% 5% vuotiaat 51% 2 6% 6%

12 Ilmapiiri Työpaikoilla on hyvä ilmapiiri Työikäiset, n= % Ei tutkintoa / perusaste 46% 30% 10% Ylioppilas % Ammatillinen koulutus / Opistotutkinto 5 2 6% 5% Ammattikorkeakoulu 60% 26% Yliopisto 5 2 5%

13 Ilmapiiri Työpaikoilla on hyvä ilmapiiri Työssä olevat, n=813 11% 5 2 Työelämän ulkopuolella olevat (työton, opiskelija, muu), n=235 46% 3 6%

14 Ilmapiiri Työpaikoilla on hyvä ilmapiiri Työikäiset, n= % Yksityinen palvelusektori 10% 5 26% Yksityinen teollisuussektori 1 60% 2 Julkinen sektori, kunta 11% 56% 25% 5% Julkinen sektori, valtio 15% 5 20% 5% Kolmas sektori 55% 30% Muu sektori 5 22%

15 Yhteistyö työpaikoilla on suoraviivaista ja sujuu hyvin TYÖNTEKIJÄT Johtajakin on vain ihminen Yhteistyö johdon ja työntekijöiden välillä sujuu hyvin silloin kun sitä on. Kokemuksen mukaan työntekijöitä osallistetaan vielä huonosti esim. kehittämisessä vaikka moni mainitsi, että työntekijä on työnsä paras asiantuntija ja että juuri tätä osaamista pitäisi hyödyntää enemmän. Olisi hyvä osallistaa myös esim. rekrytointiin kun omaan tiimiin palkataan uutta työntekijää. Esimiesten ja johdon avoimuuden, tavoitettavuuden ja läsnäolon koettiin lisäävän yhteistyön helppoutta. Johtajien vanha kaarti johtaa edelleen ylhäältä alaspäin autoritäärisesti, kun taas uusi johtajapolvi johtaa joukkuetta saaden kaikista parhaat kyvyt irti. Yhteistyön sujuvuus on myös ihmisten välistä kemiaa. TYÖNANTAJAT Yhteistyö työntekijöiden kanssa sujuu yleisesti ottaen hyvin. Parannettavaa on etenkin positiivisen ilmapiirin ja energian luomisessa. Palautekulttuuria, kuuntelua ja osallistamista voi aina kehittää. Suomi on kansainvälisessä vertailussa ääritasa-arvoinen yhteiskunta, josta puuttuu klassiset valtarakenteet. Organisaatiot ovat matalia hierarkialtaan. Keskustelu on avointa ja aitoa. Yhteistyö on pienissä yrityksissä isompia helpompaa. Yhteistyötä voisi parantaa jatkuvalla kommunikaatiolla; fiksuimmat ratkaisut siellä missä työtä tehdään.

16 Johdon ja työntekijöiden yhteistyö Johdon ja työntekijöiden yhteistyö sujuu hyvin Työikäiset, n= % 3 6% Työnantajat, n=

17 Johdon ja työntekijöiden yhteistyö Johdon ja työntekijöiden yhteistyö sujuu hyvin Työnantajat, n= Suuret yritykset 2 62% 10% Keskisuuret yritykset 22% 6 10% Pienet yritykset 2 61% 15% Julkinen sektori 1 66% 1

18 Johdon ja työntekijöiden yhteistyö Johdon ja työntekijöiden yhteistyö sujuu hyvin Työnantajat, n= Alkutuotanto Yksityinen teollisuussektori 26% 62% 11% Yksityinen palvelusektori 22% 66% Julkinen sektori 1 6 1

19 Johdon ja työntekijöiden yhteistyö Johdon ja työntekijöiden yhteistyö sujuu hyvin Työikäiset, n= % 3 6% Naiset 5% 46% 3 5% Miehet 40% 3 5% vuotiaat 4 41% vuotiaat 6% 40% vuotiaat 45% vuotiaat 5% 40% vuotiaat 6% 4 3 6%

20 Johdon ja työntekijöiden yhteistyö Johdon ja työntekijöiden yhteistyö sujuu hyvin Työikäiset, n= % 3 6% Ei tutkintoa / perusaste 42% 3 5% 1 Ylioppilas 2% % Ammatillinen koulutus / Opistotutkinto 41% 3 11% Ammattikorkeakoulu 5% 42% 41% Yliopisto 4 36% 5%

21 Johdon ja työntekijöiden yhteistyö Johdon ja työntekijöiden yhteistyö sujuu hyvin Työssä olevat, n=813 42% 3 Työelämän ulkopuolella olevat (työton, opiskelija, muu), n=235 40% 41% 6%

22 Johdon ja työntekijöiden yhteistyö Johdon ja työntekijöiden yhteistyö sujuu hyvin Työikäiset, n= % 3 6% Yksityinen palvelusektori 45% 35% Yksityinen teollisuussektori 42% 36% Julkinen sektori, kunta 4 36% Julkinen sektori, valtio 5% 4 3 Kolmas sektori 6% 36% 55% Muu sektori 35% 3

23 Intohimo ja ihmiset synnyttävät ihmeitä TYÖNANTAJAT Digitalisaatio on suuri mahdollisuus. Sen avulla työtä voidaan muuttaa ja kehittää ja vapauttaa ihmisiä erilaisiin tehtäviin. Yhteiskunnan valmistautuminen tähän kuitenkin koetaan vajavaiseksi. Isoja kysymyksiä, kuten verotulojen turvaaminen, on yhteiskunnallisella tasolla ratkaisematta. Osaamisen ylläpito koetaan muuttuvassa työelämässä vaativaksi ja isoksi haasteeksi. Työn ja tekijän kohtaanto-ongelma vaatisi erityisponnisteluja. Kulttuurillisesti itsetunnon kasvattaminen sekä rohkeuden löytäminen intohimon kautta avaisivat uusia mahdollisuuksia. Kansainvälistyminen on tärkeää.

24 Työntekijöiden arvostus Johtajat arvostavat työntekijöitä Työikäiset, n= % 35% 1 5% Työnantajat, n=711 36% 52% 10%

25 Työntekijöiden arvostus Johtajat arvostavat työntekijöitä Työnantajat, n=711 36% 52% 10% Suuret yritykset 4 4 6% Keskisuuret yritykset 3 55% 10% Pienet yritykset 3 52% 10% Julkinen sektori 31% 5 16%

26 Työntekijöiden arvostus Johtajat arvostavat työntekijöitä Työnantajat, n=711 36% 52% 10% Alkutuotanto 2 6 Yksityinen teollisuussektori 3 5 Yksityinen palvelusektori 3 52% Julkinen sektori 31% 52% 1

27 Työntekijöiden arvostus Johtajat arvostavat työntekijöitä Yrityksen tulos: Selvästi voitollinen 3 5 Yrityksen tulos: Voitollinen % Yrityksen tulos: Tappiollinen 3 5 Yrityksen tulos: Selvästi Tappiollinen 2 4 2

28 Työntekijöiden arvostus Johtajat arvostavat työntekijöitä Työikäiset, n= % 35% 1 5% Naiset 3 36% 16% Miehet % vuotiaat vuotiaat vuotiaat % vuotiaat 32% vuotiaat 3 3 1

29 Työntekijöiden arvostus Johtajat arvostavat työntekijöitä Työikäiset, n= % 35% 1 5% Ei tutkintoa / perusaste Ylioppilas 2% 3 36% 1 11% Ammatillinen koulutus / Opistotutkinto 3 36% 21% Ammattikorkeakoulu 3 40% 15% Yliopisto 11% %

30 Työntekijöiden arvostus Johtajat arvostavat työntekijöitä Työssä olevat, n=813 36% 3 1 Työelämän ulkopuolella olevat (työton, opiskelija, muu), n=

31 Työntekijöiden arvostus Johtajat arvostavat työntekijöitä Työikäiset, n= % 35% 1 5% Yksityinen palvelusektori 36% 3 16% Yksityinen teollisuussektori Julkinen sektori, kunta 36% 3 20% Julkinen sektori, valtio 3 41% 16% Kolmas sektori Muu sektori 1 30% 30% 20%

32 Kiva työ, hyvä motivaatio = korkea työmoraali TYÖNTEKIJÄT Haastatellut kuvailivat sekä omaa että suomalaisten työmoraalia poikkeuksetta erittäin korkeaksi, jopa häiritsevän korkeaksi. Työasiat seuraavat kotiin ja välillä koetaan riittämättömyyden tunteita. Kotona availlaan sähköposteja ja kaikkia tehtyjä tunteja ei kirjata muistiin ja saatetaan tulla sairaana töihin. Haastatellut ajattelivat, nuorilla olevan erilaisen työmoraalin kuin vanhemmalla ikäpolvella. Nuoret haluavat elämäänsä enemmän vaihtelua ja vapaa-aikaa. Jos työmoraali on huono, ajatellaan helposti, että työpaikka tai tehtävä ovat vääriä. Jos on motivoitunut ja tykkää siitä mitä tekee, on moraalinkin korkeampi. TYÖNANTAJAT Suomalaisten työmoraali on korkea ja asiat halutaan tehdä hyvin. Eroja sukupuolten tai sukupolvien välillä ei tunnistettu; enemmänkin yksilökohtaisesti. Työmoraalin käsite koetaan kuitenkin elävän ajassa ja moraali ja motivaatio nähdään kulkevan rinnakkain. Nuorempien sukupolvien johtaminen vaatii joustavuutta, yksilöllisempiä tavoitteita ja mahdollisuutta merkitykselliseen työhön, johon voi sitoutua. Suhtautuminen työajan ja vapaa-ajan rajaan on myös muuttumassa kuten on myös työn tekemisen tavat. Suomalaisiin työntekijöihin voi luottaa, että he toimivat yrityksen parhaaksi.

33 Työmoraali Työntekijöillä on korkea työmoraali Työikäiset, n= % Työnantajat, n= % 1

34 Työmoraali Työntekijöillä on korkea työmoraali Työnantajat, n= % 1 Suuret yritykset 35% 4 15% Keskisuuret yritykset 22% 5 21% Pienet yritykset 25% 4 25% Julkinen sektori 3 55% 11%

35 Työmoraali Työntekijöillä on korkea työmoraali Työnantajat, n= % 1 Alkutuotanto 46% 2 1 Yksityinen teollisuussektori 21% 4 2 Yksityinen palvelusektori 30% 50% 1 Julkinen sektori 35% 55% 10%

36 Työmoraali Työntekijöillä on korkea työmoraali Työikäiset, n= % Naiset Miehet 31% 46% 16% vuotiaat 5 20% 6% vuotiaat 22% vuotiaat % vuotiaat 3 46% 15% vuotiaat 42% 42%

37 Työmoraali Työntekijöillä on korkea työmoraali MIES NAINEN 6 21% 2% MIES 2 42% NAINEN 20% 5 15% MIES 25% 50% 16% 5% NAINEN 32% 5 10% 2% MIES % NAINEN MIES 3 45% 1 1% NAINEN 4 40% 11% 2%

38 Työmoraali Työntekijöillä on korkea työmoraali Työssä olevat, n=813 31% 51% 1 Työelämän ulkopuolella olevat (työton, opiskelija, muu), n= % 6%

39 Työmoraali Työntekijöillä on korkea työmoraali Työikäiset, n= % Yksityinen palvelusektori Yksityinen teollisuussektori 25% 51% 20% Julkinen sektori, kunta 36% 4 Julkinen sektori, valtio 3 4 Kolmas sektori 2 61% Muu sektori 35% 35% 22%

40 Suomessa ajatellaan enemmän joukkueen etua TYÖNTEKIJÄT Kaikkien haastateltujen työpaikoilla tehdään tiimityötä jossakin muodossa Tiimityötä tekemällä saadaan erilaisten ihmisten vahvuudet käyttöön, voidaan siirtää hiljaista tietoa eteenpäin, törmäyttää osaamista ja myllyttää yhdessä ratkaistavia haasteita, tukea toinen toistaan ja jakaa vastuita. Tiimityö ei ole kuitenkaan autuaaksi tekevä asia ja sen käyttöä pitää miettiä, sillä se ei ratkaise kaikkea. TYÖNANTAJAT Tiimityö sujuu hyvin. Sen nähdään olevan olennainen osa nykyistä työelämää. Suomalaiset ovat joukkuepelaajia. Tiimityö nähdään välttämättömänä osana luovan ja rohkean ajattelun ja menestyksen luomisessa. Start-up -yhteisön toisiaan tukeva kulttuuri ja sosiaalisuus nähdään Suomea uudistavana voimana. Sosiaalisten valmiuksien ja kommunikaatiotaitojen kehittäminen sekä itsetunnon kohottaminen nähdään mahdollisuutena.

41 Tiimityöskentely Työntekijät osaavat työskennellä tiimeissä Työikäiset, n= % 5% Työnantajat, n= % 2

42 Tiimityöskentely Työntekijät osaavat työskennellä tiimeissä Työnantajat, n= % 2 Suuret yritykset 3 42% 1 Keskisuuret yritykset 21% 5 2 Pienet yritykset 20% 5 25% Julkinen sektori 1 5 2

43 Tiimityöskentely Työntekijät osaavat työskennellä tiimeissä Työnantajat, n= % 2 Alkutuotanto 30% 30% 40% Yksityinen teollisuussektori 22% 5 2 Yksityinen palvelusektori 2 50% 21% Julkinen sektori 1 55% 2

44 Tiimityöskentely Työntekijät osaavat työskennellä tiimeissä Työikäiset, n= % 5% Naiset 25% 55% 1 Miehet vuotiaat vuotiaat 20% 5 15% 5% vuotiaat 25% 5 11% vuotiaat 2 55% vuotiaat 26% 55% 15%

45 Tiimityöskentely Työntekijät osaavat työskennellä tiimeissä Työssä olevat, n=813 26% 55% 1 Työelämän ulkopuolella olevat (työton, opiskelija, muu), n=235 22% 56% 1 5%

46 Tiimityöskentely Työntekijät osaavat työskennellä tiimeissä Työikäiset, n= % 5% Yksityinen palvelusektori 2 5 Yksityinen teollisuussektori 31% 4 1 Julkinen sektori, kunta 2 56% Julkinen sektori, valtio % 5% Kolmas sektori 21% 6 15% Muu sektori %

47 Vahvuudet ovat aina myös heikkouksia TYÖNTEKIJÄT: Liika sääntely aiheuttaa joustamattomuutta ja vaikeuttaa osa-aikatöiden ym. epätyypillisten töiden vastaanottamista sekä palkoista ja työehdoista sopimista. Jatkuva työelämän muutos kuormittaa ihmisiä ja aiheuttaa pelkoa sekä uupumista. Varmoja työpaikkoja ei enää ole ja YT-neuvottelut tarkoittavat käytännössä aina irtisanomisia. TYÖNANTAJAT: Säädellyn työmarkkinan kääntöpuolena on säilyttävä kulttuuri, joka tekee työelämästä kankeaa ja uudistumisesta hankalaa. Maailma ympärillä muuttuu kiihtyvällä vauhdilla, mutta Suomessa ei ole yhteistä tilannekuvaa eikä ketteryyttä uudistua samassa tahdissa. Suomessa pidetään kiinni vanhasta, ja vasta totutellaan globaaliin kilpailuun. Yksilötasolla urapolut ovat lokeroituneita, ja liikkuvuus sektorien välillä on pientä. Suomalaiset koetaan vaatimattomiksi, ja heiltä puuttuu myyntija markkinointiosaamista. Valmiudet yhteistyöhön ja kansainvälistymiseen ovat myös vajavaiset. Työpaikat ja työntekijät eivät kohtaa.

48 Palkansaajajärjestöt Säilyttävää kulttuuria ja tekemistä TYÖNTEKIJÄT Ay-liike katsoo liikaa menneeseen. Kun sopimisen kulttuuri tulee työpaikoille (paikallinen sopiminen) niin tasapuolisuus katoaa. Työntekijöillä ei ole osaamista työlainsäädännöstä ja työturvallisuuslaeista -> Luottamusmiehiä tarvitaan edelleen. Joskus saavutetuistakin eduista on voitava joustaa. Ay-liikkeessä ei ole ymmärretty, että maailma ja työelämä ovat muuttuneet. Tarvitaan joustavuutta ja neuvottelutaitoja sekä löytää kompromisseja, ei vastakkainasettelua ja uhkaamista lakoilla. Työn muuttaessa myös liittojen on muututtava ja ajettava kaikkien asemaa ei vain kokoaikaisten työntekijöiden. TYÖNANTAJAT Suomalaisten palkansaajajärjestöjen toiminta ei ole ajan tasalla. Järjestöillä ei ole rohkeutta tehdä uudistavia, Suomen pitkäntähtäimen kokonaisedun mukaisia strategioita. Toimintaa ei koeta vastuulliseksi.

49 Palkansaajajärjestöt Palkansaajajärjestöt toimivat vastuullisesti (esim. SAK, Akava, STTK) Työikäiset, n= % 1 Työnantajat, n= % 30%

50 Palkansaajajärjestöt Palkansaajajärjestöt toimivat vastuullisesti (esim. SAK, Akava, STTK) Työnantajat, n= % 30% Suuret yritykset 1 25% 31% 25% Keskisuuret yritykset % Pienet yritykset 42% 4 Julkinen sektori 41% 32% 1

51 Palkansaajajärjestöt Palkansaajajärjestöt toimivat vastuullisesti (esim. SAK, Akava, STTK) Työnantajat, n= % 30% Alkutuotanto 46% 46% Yksityinen teollisuussektori 16% 40% 3 Yksityinen palvelusektori 1 36% 36% Julkinen sektori 42% 31%

52 Palkansaajajärjestöt Palkansaajajärjestöt toimivat vastuullisesti (esim. SAK, Akava, STTK) Työikäiset, n= % 1 Naiset 21% 3 20% 1 Miehet 20% 31% vuotiaat % vuotiaat vuotiaat % vuotiaat 22% 35% 2 10% vuotiaat 25% 32% 20% 16%

53 Palkansaajajärjestöt Palkansaajajärjestöt toimivat vastuullisesti (esim. SAK, Akava, STTK) Työssä olevat, n=813 21% 36% 22% 11% 10% Työelämän ulkopuolella olevat (työton, opiskelija, muu), n= %

54 Palkansaajajärjestöt Palkansaajajärjestöt toimivat vastuullisesti (esim. SAK, Akava, STTK) Työikäiset, n= % 1 Yksityinen palvelusektori 21% 3 22% 11% 11% Yksityinen teollisuussektori 20% 36% 22% 1 Julkinen sektori, kunta 22% 3 2 Julkinen sektori, valtio 25% 36% 1 1 Kolmas sektori 21% 21% 3 6% Muu sektori 1 46% 15% 11% 11%

55 Työnantajajärjestöt Enemmän ratkaisukeskeisyyttä TYÖNTEKIJÄT Sopimisen kulttuurin avulla saavutettua yhteiskuntarauhaa yritetään romuttaa. Aiemmasta vastuullisesta otteesta on siirrytty provosoimaan, syyttelemään ja hakemaan vastakkainasettelua. Haluttomuutta nähdä ja ymmärtää matalapalkka-alojen ja työttömien haasteita. Tarvitaan lisää avoimuutta! TYÖNANTAJAT Suomalaisten työnantajajärjestöjen koetaan pyrkivän aktiivisemmin uudistumaan kuin työntekijäjärjestöjen. Järjestöiltä toivotaan enemmän ratkaisukeskeisyyttä. Järjestöt eivät ole edelläkävijän roolissa. Yhteispeli ei toimi. Järjestöjen toivotaan ymmärtävän oma roolinsa globalisaation maailmassa ja menneessä elämisen sijaan auttaa suomalaista yhteiskuntaa rakentamaan työelämä, jolla pärjätään. Tulevaisuuden työelämän muutoksiin valmistautuessa tarvitaan elinkeino- ja kehityslähtöisiä toimintamalleja sekä tulevaisuuden työelämää muokkaavia toimia jarruttamisen sekä saavutettujen etujen ylläpidon sijaan.

56 Työnantajajärjestöt Työnantajajärjestöt toimivat vastuullisesti (esim. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kuntatyönantajat) Työikäiset, n= % 25% 20% 15% Työnantajat, n= %

57 Työnantajajärjestöt Työnantajajärjestöt toimivat vastuullisesti (esim. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kuntatyönantajat) Työnantajat, n= % Suuret yritykset % 6% Keskisuuret yritykset 1 36% 3 10% Pienet yritykset 41% 35% 1 Julkinen sektori 52% 32% 5%

58 Työnantajajärjestöt Työnantajajärjestöt toimivat vastuullisesti (esim. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kuntatyönantajat) Työnantajat, n= % Alkutuotanto 36% 46% 1 Yksityinen teollisuussektori % Yksityinen palvelusektori 1 40% 35% 10% Julkinen sektori 52% 32% 5%

59 Työnantajajärjestöt Työnantajajärjestöt toimivat vastuullisesti (esim. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kuntatyönantajat) Työikäiset, n= % 25% 20% 15% Naiset % 15% Miehet 25% 32% vuotiaat 4 6% vuotiaat 6% 30% 21% 21% 22% vuotiaat 31% 2 20% vuotiaat 6% 31% 32% 21% 11% vuotiaat 2 3 2

60 Työnantajajärjestöt Työnantajajärjestöt toimivat vastuullisesti (esim. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kuntatyönantajat) Työssä olevat, n=813 30% 30% 21% Työelämän ulkopuolella olevat (työton, opiskelija, muu), n=235 32% 2 20% 1

61 Työnantajajärjestöt Työnantajajärjestöt toimivat vastuullisesti (esim. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kuntatyönantajat) Työikäiset, n= % 25% 20% 15% Yksityinen palvelusektori 3 25% 1 1 Yksityinen teollisuussektori Julkinen sektori, kunta 2 32% 21% 11% Julkinen sektori, valtio 3 32% 1 16% Kolmas sektori 3 4 6% Muu sektori 15% 3 22% 11% 15%

62 Kiitos