Yläkoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yläkoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu"

Transkriptio

1 Lapset Puheeksi keskustelu. Nuoren ja nuoren kehitystä tukeva toiminnallinen työmuoto: Liite 4: LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA, YLÄKOULU 1(2) Yläkoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Tytti Solantaus

2 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUN ENSIMMÄISEN OSAN TEEMAT LUETTELONA LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU KOULUSSA ENNEN KESKUSTELUA Osallistujat Keskustelun tarkoitus ja kulku Lokikirja Suostumukset LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUN ENSIMMÄINEN OSA Lapset puheeksi keskustelu alkaa Keskustelu nuoresta, perheestä ja kouluympäristöstä Toimintasuunnitelma LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUN TOINEN OSA Keskustelun kulku ja toimintasuunnitelma Esimerkki: Lapset Puheeksi keskustelu ja Neuvonpito 14-vuotiaan Pekan asiassa Kiitokset Kiitokset opettajille ja vanhemmille erityisesti Raahessa ja Imatralla Lapset puheeksi keskustelun lokikirjan aikaisemman version kokeilusta. Näiden kokemusten perusteella Lp -keskustelu on muokattu kouluun sopivaksi. Kiitokset myös työtovereilleni Mika Niemelälle ja Maija Hiltulalle saumattomasta yhteistyöstä Tytti Solantaus

3 2 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUN ENSIMMÄISEN OSAN TEEMAT LUETTELONA Lapset puheeksi keskustelu alkaa 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen 2. Nuoren osallistuminen 3. Keskeiset käsitteet 4. Mahdolliset muutokset 5. Erilaisten näkemysten mahdollisuus ja oikeutus 6. Toimintasuunnitelma, Lp-keskustelun toinen osa, Lp-neuvonpito Keskustelu nuoresta, perheestä ja kouluympäristöstä 7. Miten kuvailisitte perhettänne? 8. Miten kuvailisit koulua? 9. Miten kuvailisitte nuorta? 10. Mistä nuori nauttii? 11. Minkälainen nuori on mielialaltaan? 12. Minkälainen nuori on toiminnaltaan ja käyttäytymiseltään? 13. Miten arkiset toimet sujuvat kotona? 14. Miten koulupäivän rutiinit sujuvat? 15. Miten oppiminen sujuu? 16. Viihtyykö nuori koulussa? Mistä sen huomaa? 17. Miten kanssakäyminen luokkatoverien ja muiden nuorten kanssa sujuu? 18. Onko nuorella kiinnostuksen kohteita, vapaa-ajan toimintaa? 19. Onko nuorella koulussa tai harrastuksen piirissä aikuinen, jonka puoleen hän voi halutessaan kääntyä? 20. Onko perheessä jotain huolta tai paineita, jotka verottavat huoltajan voimia? 21. Ovatko mahdolliset perheen paineet näkyneet tavalla tai toisella nuoressa? 22. Onko koulussa tällä hetkellä joitakin sellaisia asioita, jotka heijastuvat nuoreen esim. levottomuutena tai alakulona? 23. Miten herkästi kotona, koulussa ja ystäväpiirissä tulee ristiriitoja nuoren kanssa ja miten nämä tilanteet sujuvat? 24. Onko nuoresta ollut huolta? Onko haettu ja saatu apua? 25. Onko nuorella sosiaalista tukiverkostoa, entä huoltajilla? 26. Kodin ja koulun kasvatuspäämäärät 27. Miten helppoa tai vaikeaa teidän on keskustella kotiin, nuoreen ja kouluun liittyvistä haasteista ja ongelmista? 28. Miltä yhteistyö kodin ja koulun välillä kokonaisuudessaan tuntuu? Toimintasuunnitelma 29. Toimintasuunnitelma: vahvuudet ja haavoittuvuudet 30. Toteutetaanko LP- keskustelun toinen osa? 31. Miltä tämä keskustelu tuntui?

4 3 2 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU KOULUSSA Lapset puheeksi keskustelu on oppilashuollollinen kodin ja koulun yhteinen työväline, johon osallistuminen on vanhemmille vapaaehtoista. Sen avulla pyritään toteuttamaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa mainittuja tehtäviä (OPH 2004), joita seuraavat lainaukset koskevat. Luku 3.2. Oppimisympäristö (s.18): Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Luku 4.1. Kodin ja koulun yhteistyö (s. 22). Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Luku 4.5. Oppilashuolto (s. 24): Oppilashuoltoon kuuluu nuoren ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan hyvässä yhteistyössä kotien kanssa. Lapset puheeksi -keskustelun pyrkimyksenä on tukea nuoren hyvinvointia ja suotuisaa kehitystä sekä osallistua mahdollisten sosiaalisten ja tunne-elämän häiriöiden ehkäisyyn. Sen avulla pyritään rakentamaan tukevaa arkipäivää nuorelle sekä kotona että koulussa ja vapaa-aikana. Keskustelu tapahtuu 1-2 tapaamisen puitteissa ja tarvittaessa järjestetään Lapset puheeksi - Neuvonpito. Lapset puheeksi keskustelu tapahtuu vanhempien ja opettajan kesken ja mukana pyydetään tilanteesta riippuen myös oppilashuollon viranomainen. Nuoren mukanaolo päätetään erikseen. Ensimmäisessä keskustelussa käydään läpi nuoren elämäntilannetta. Tunnistetaan nuoren ja hänen elämäntilanteeseensa liittyvistä vahvuuksia ja mahdollisia haavoittuvuuksia. Tehdään samalla toimintasuunnitelma suotuisan kehityksen tukemiseksi. Lapset puheeksi keskustelun toinen osa järjestetään tilanteissa, joissa nuoren elämässä kotona tai koulussa on erityisiä paineita. Tähän keskusteluun voidaan haluttaessa kutsua mukaan koulupsykologi, -kuraattori tai terveydenhoitaja. Käydään läpi edellisessä keskustelussa esille tulleet vahvuudet ja haavoittuvuudet ja tehdään toimintasuunnitelma käyttäen hyväksi lokikirjassa olevaa luetteloa lasta suojaavista tekijöistä. Tarvittaessa suunnitellaan yhdessä vanhemman (huoltajien) kanssa Lapset puheeksi Neuvonpito. Lapset puheeksi Neuvonpito järjestetään, kun keskustelussa nousee esiin ulkopuolisen tuen tarve kotona tai koulussa. Neuvonpitoon kutsutaan ihmisiä, joista voi olla konkreettista tukea nuorelle, perheelle tai opettajalle, mm. perheen oman verkoston jäseniä tai esim. harrastuskerhon vetäjä. Oppilashuoltoryhmän kokous voidaan myös järjestää Neuvopidon menetelmällä. Tällöin käydään aina ensin Lp keskustelu, jossa mietitään mahdollisten toimenpiteiden kohteet (vahvuudet ja haavoittuvuudet). Näin vanhemmat tietävät mistä keskustellaan ja mihin kokoontumisella pyritään. Lapset puheeksi työskentelyn tärkein osa alkaa keskustelujen jälkeen, kun eri kehitysympäristöissä aletaan toteuttaa sovittuja toimia.

5 Lapset puheeksi keskustelun toteuttamiseen kouluissa on useita vaihtoehtoja, jotka ovat muotoutuneet yhteistyössä koulujen kanssa. 1. LP-keskustelu käydään kaikkien oppilaiden vanhempien kanssa. Samalla sovitaan, että kumpikin osapuoli voi pyytää uutta keskustelua heti, kun kotona, koulussa tai kaveripiirissä tapahtuu muutoksia, jotka tuovat paineita nuoren elämään, nuorella itsellään on vaikeuksia tai aikuinen on ymmällään nuoren kanssa. Jos nuorella on jo ongelmia, päästään häntä tukemaan välittömästi. Tämä vaihtoehdon piiriin tulevat siis kaikki oppilaat erittelemättä ketään. Tässä vaihtoehdossa pyritään ensisijaisesti nuoren suotuisan kehityksen vahvistamiseen ja toisaalta ongelmien ehkäisemiseen niiden alkujuurilla. Joissakin kouluissa LPkeskustelu on yhdistetty vanhempain varttiin. Vaihtoehdon etuna on LP-yhteistyön syntyminen opettajan ja vanhempien välille osana nuoren normaalia koulunkäyntiä. Se kannustaa yhteydenpitoon matalalla kynnyksellä jatkossakin. 2. Toisessa vaihtoehdossa vanhemmille kerrotaan mahdollisuudesta toteuttaa LP keskustelu, kun perheessä tai koulussa on tilanteita tai muutoksia, jotka tuovat paineita nuoren elämään tai kun nuorella itsellään on vaikeuksia. LP-keskustelusta kerrotaan vanhempain illassa, mielellään myös sähköpostin avulla ja heille annetaan Lapset puheeksi keskustelun nettiosoite. Tässä mallissa on pääpaino ongelmien ehkäisyllä ja siinä reagoidaan nuoren tilanteeseen myöhemmin kuin ensimmäisessä vaihtoehdossa. Työskentelyn piiriin tulevat vain ne nuoret, joiden vanhemmat tai opettaja päättävät ehdottaa keskustelua. Kokemus on osoittanut, että kumpikaan osapuoli ei ainakaan alkuvaiheessa reagoi pieniin ongelmiin, mikä saattaa johtaa viiveeseen nuoren tukemisessa verrattuna ensimmäiseen vaihtoehtoon. 3. Kolmannessa vaihtoehdossa LP keskustelu käydään vasta, kun nuorella on jo selviä ongelmia. Pyrkimyksenä on nuoren hoidon ja kuntoutuksen tukeminen ja nuoren kehityksen saaminen takaisin omalle normaalipolulleen. Tässäkin vaiheessa LP-keskustelulla on paljon tarjottavaa. 4. Resurssikysymykset. Alkuvaiheessa vaihtoehto 1 vie eniten aikaa sekä vanhemmilta että opettajilta ja vaihtoehto 3 vähiten rajautuessaan vain pieneen osaan nuorista. Kuitenkin pitkän päälle tilanne saattaa kääntyä päinvastaiseksi. Ulkomaisissa tutkimuksissa on todettu ennaltaehkäisyn olevan myös taloudellisesti kannattavaa. Suomessa ei kuitenkaan ole vielä omaa tutkimusta asiasta. 5. Dokumentointi. LP-keskustelu on oppilashuollollinen työväline. Näin ollen työskentelyn seurauksena syntyneet toimintasuunnitelmat arkistoidaan koulussa. Toimintasuunnitelmien säilyttämistä varten luodaan rekisteri, jota varten pyydetään huoltajilta rekisterinpitoon lupa. Mahdollisesta tiedonsiirrosta opettajan tai koulun vaihtuessa sovitaan aina huoltajien kanssa ja huoltajilla on oikeus kieltää se. Jos oppilashuoltotyöryhmän kokous 4

6 toteutetaan Neuvonpidon mukaisesti, dokumentoidaan se oppilashuoltotyöryhmän kokouksen mukaisesti. 5 3 ENNEN KESKUSTELUA 3.1 Osallistujat Keskusteluun kutsutaan mielellään molemmat vanhemmat, vanhemman kumppani tai tukihenkilö. Muista osallistujista (esim. erityisopettaja, terveydenhoitaja, kuraattori) sovitaan vanhempien kanssa. Nuori voi osallistua tapaamisiin tietyillä ehdoilla. Vanhemmat päättävät nuoren osallistumisesta. Esimerkiksi jos puhutaan sellaisista asioista, joita vanhemmat eivät halua nuoren kuulevan, nuorta ei kutsuta mukaan. Tämän lisäksi on oltava varmoja siitä, että keskustelu tulee olemaan nuorta vahvistava ja kannustava (rakentaa myönteistä minäkuvaa) ja että aikuiset suhtautuvat toisiinsa lämpimästi ja kunnioittavasti. Nuori tulee lisäksi ottaa huomioon tasavertaisena osallistujana. Pidetään huolta, että hän ymmärtää asiat ja saa ilmaistua omat näkemyksensä. Jos nuori on mukana keskustelussa, käytetään kyseistä lokikirjaa. 3.2 Keskustelun tarkoitus ja kulku Keskustelun tarkoitus ja kulku kerrotaan vanhemmille ja muille mahdollisille osallistujille sekä selitetään keskustelun keskeiset vahvuus ja haavoittuvuus -käsitteet. 3.3 Lokikirja Lapset puheeksi lokikirja annetaan osallistujille tutustumista varten. Vanhempia kannustetaan käymään LP- lokikirja läpi myös nuoren kanssa, jotta tämä voisi kertoa itselle tärkeät asiat, mm. asiat, joista hän pitää kotona ja koulussa.

7 6 3.4 Suostumukset Yli 15 vuotiaan nuoren suostumus Lapset puheeksi keskusteluun sekä toimenpidesuunnitelman arkistointiin koulussa Minulle on selvitetty keskustelun tarkoitus ja kulku. Tiedän, että voin itse päättää mistä asioista puhun ja halutessani minulla on oikeus olla vastaamatta kysymyksiin ja keskeyttää keskustelu omalta osaltani. Minulle on selvitetty, mitä toimenpidesuunnitelma pitää sisällään. Olen halukas osallistumaan Lapset puheeksi keskusteluun En ole halukas osallistumaan Lapset puheeksi keskusteluun Suostun Lapset puheeksi keskustelussa syntyneen toimenpidesuunnitelman arkistointiin En suostu Lapset puheeksi keskustelussa syntyneen toimenpidesuunnitelman arkistointiin Aika ja paikka: Nuoren nimi: Nuoren allekirjoitus: Huoltajan suostumus Lapset puheeksi keskusteluun sekä toimenpidesuunnitelman arkistointiin koulussa Minulle on selvitetty keskustelun tarkoitus ja kulku. Tiedän, että voin itse päättää mistä asioista puhun ja halutessani minulla on oikeus olla vastaamatta kysymyksiin ja keskeyttää keskustelu. Minulle on selvitetty, mitä toimenpidesuunnitelma pitää sisällään. Olen halukas osallistumaan Lapset puheeksi keskusteluun En ole halukas osallistumaan Lapset puheeksi keskusteluun Suostun Lapset puheeksi keskustelussa syntyneen toimenpidesuunnitelman arkistointiin En suostu Lapset puheeksi keskustelussa syntyneen toimenpidesuunnitelman arkistointiin Aika ja paikka: Nuori, jota suostumus koskee: Huoltajan nimi / nimet: Allekirjoitus/ allekirjoitukset:

8 7 4 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUN ENSIMMÄINEN OSA 4.1 Lapset puheeksi keskustelu alkaa 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen kaikille osallistujille (Ensimmäinen ja toinen keskustelu sekä Neuvonpito) 2. Jos nuori osallistuu, käytetään apuna kyseistä lokia. 3. Keskeiset käsitteet Vahvuus tarkoittaa LP keskustelussa asiaa, joka sujuu arjessa tavallisesti, vaikka elämässä olisi vaikeuksia. Toisin sanoen, kun pohditaan, miten tietty arkipäivän rutiini sujuu, pitää vastaus no ihan ok, ei siinä mitään sisällään vahvuuden, mikä huomioidaan. Vahvuuksiin kuuluu myös kyky kiinnostua ja nauttia pienistä ja suurista asioista. Haavoittuvuus tarkoittaa asiaa, joka on aiheuttaa ongelmia tällä hetkellä tai saattaa johtaa ongelmiin myöhemmin, jos mitään ei tehdä. Toimintasuunnitelmalla tarkoitetaan konkreettisten toimien sopimista. Pohditaan, kuinka nuoren arkipäivässä voidaan tukea löydettyjä vahvuuksia ja miten toimia mahdollisten haavoittuvuuksien kohdalla. 4. Keskustelussa kiinnitetään huomiota mahdollisiin muutoksiin. Sekä kotona, koulussa että nuoren vapaa-ajan ympäristöissä (ystäväpiirissä) voi tapahtua asioita, jotka painavat nuorta ja jotka näkyvät hänen hyvinvoinnissaan. Keskustelun tarkoituksena on tunnistaa nämä tilanteet ja toimia sen mukaan. 5. Erilaisten näkemysten mahdollisuus ja oikeutus. Vanhempien, opettajien ja nuoren näkemykset ja kokemukset eroavat usein toisistaan paljonkin. Kysymys ei ole oikeasta ja väärästä, vaan siitä, että jokaisella on oma näkökulmansa. Nuoret ovat myös erilaisia kotona ja koulussa, koska koti ja koulu ovat erilaisia kehitysympäristöjä. Toisten näkemysten kunnioitus on pohja rakentavalle keskustelulle. 6. Kuvataan Lp-keskustelun toinen osa, Lp- Neuvonpito Lapset puheeksi keskustelun toinen osa on keskustelu, jossa pohditaan tarkemmin nuoren tukemista tilanteissa, joissa perheen ja nuoren elämässä on paineita. Käydään läpi nk. lasta suojaavat tekijät ja niiden vahvistaminen. Keskustelun toisessa osassa voidaan myös suunnitella yhdessä vanhemman (huoltajan) kanssa Lapset puheeksi Neuvonpito. Lapset puheeksi Neuvonpito järjestetään, kun keskustelussa nousee esiin ulkopuolisen tuen tarve kotona tai koulussa. Neuvonpitoon kutsutaan ihmisiä, joista voi olla konkreettista tukea nuorelle, perheelle tai opettajalle. Oppilashuoltotyöryhmän kokous voidaan järjestää Neuvopidon menetelmällä. Neuvonpitoon kutsutaan tarpeen mukaan myös perheen oman verkoston jäseniä ja esim. harrastuskerhon vetäjä.

9 8 4.2 Keskustelu nuoresta, perheestä ja kouluympäristöstä 7. Miten kuvailisitte perhettänne? Minkälainen perhe te olette? Huoltajat 8. Miten kuvailisit koulua? Minkälainen koulu ja nuoren luokka on nimenomaan tätä nuorta ajatellen? Opettaja 9. Miten kuvailisitte nuorta? Millainen nuori on kotona, koulun ja harrastusten piirissä ja kavereiden kanssa? Huoltajat / Opettaja 10. Mistä nuori nauttii kotona ja koulussa? Näistä asioista: 11. Minkälainen nuori on mielialaltaan? Vahvuus: nuoren mieliala on pääsääntöisesti myönteinen ja tunneilmaisu on rikasta. Haavoittuvuus: vallalla on alakulo, ahdistus, pelokkuus, ärtyvyys, kiukku; tunneilmaisu on kapeaa, hyvin ailahtelevaa tai nuori ei ilmaise tunteitaan 12. Minkälainen nuori on toiminnaltaan ja käyttäytymiseltään kotona ja koulussa? Vahvuuksia ovat kyvyt olla myönteisessä kanssakäymisessä sekä aikuisten että nuorten kanssa, innostua uusista asioista, nauttia yhteisistä toimista, tutustua erilaisiin ihmisiin, kyky pitää rakentavasti omia puoliaan ja tehdä sovinto konfliktin jälkeen jne. Haavoittuvuuksia ovat vetäytyminen kanssakäymisestä, vaikeus sanoa ei vaikka haluaisi, riidanhaluisuus, hallitsemattomat raivonpurkaukset

10 9 13. Miten arkiset toimet sujuvat kotona? Huoltajat Syöminen Vahvuus Haavoittuvuus Nukkuminen Vahvuus Haavoittuvuus Kouluun lähtö ja kotiintulo Vahvuus Haavoittuvuus TV, tietokone ja pelit Vahvuus Haavoittuvuus Vapaa-aika, harrastukset Vahvuus Haavoittuvuus Kotiläksyt Vahvuus Haavoittuvuus 14. Miten koulupäivän rutiinit sujuvat? Opettaja Kouluuntulo ja kotiinlähtö Vahvuus Haavoittuvuus Oppitunnit Vahvuus Haavoittuvuus Ruokailu Vahvuus Haavoittuvuus Välitunnit Vahvuus Haavoittuvuus Ryhmässä toimiminen Vahvuus Haavoittuvuus Myöhästymiset Vahvuus Haavoittuvuus Poissaolot Vahvuus Haavoittuvuus 15. Miten oppiminen sujuu? 16. Viihtyykö nuori koulussa? Mistä hän erityisesti pitää koulussa? Mistä sen huomaa? 17. Miten kanssakäyminen luokkatoverien ja muiden nuorten kanssa sujuu? Vahvuus: nuorella on ystävyyssuhteita ja yhteistä toimintaa, nuori tuntee kuuluvansa kaveripiiriin, on pidetty tms. Haavoittuvuus: nuori on jäänyt tai jätetty yksin, ei tunne kuuluvansa mihinkään, tulee toistuvasti konflikteja, kiusaa ja/tai on kiusattu jne. 18. Onko nuorella kiinnostuksen kohteita, vapaa-ajan toimintaa?

11 19. Onko koulussa opettaja tai joku muu aikuinen, jonka puoleen nuori voi halutessaan kääntyä? Entä harrastuksen piirissä tai muualla (esim. sukulainen, ystävän vanhempi tms.) Huoltaja Vahvuus Haavoittuvuus 20. Kodin mahdolliset ongelmat. Opettajan työ toteutuu suurelta osalta vuorovaikutuksessa oppilaan kanssa, näin erityisesti jos oppilaalla on vaikeuksia. Kodin ongelmat heijastuvat herkästi nuoren olemukseen koulussa ja kykyyn paneutua oppimiseen. Näin ollen opettajan työn kannalta on tärkeää, että hän ymmärtää ja tulkitsee oikein oppilaan tunnereaktioita ja käyttäytymistä. Opettajan olisi hyvä tietää onko kotona huolia, jotta hän voisi ymmärtää nuorta koulussa ja toimia parhaalla mahdollisella tavalla. Onko perheessä sellaisia huolia tai paineita, jotka saattavat heijastua nuoreen koulussa? Huoltajat päättävät, kertovatko he huoliaan tai eivät, sekä sen, mistä huolista ja minkä verran mahdollisesti keskustellaan. Kodin ilmapiiri voi olla surun täyttämä tai ahdistuksen, väsymyksen tai vaikkapa ärtyisyyden ja kireyden leimaama. Jo tämäkin tieto auttaa opettajaa ymmärtämään lapsen tunteita ja käyttäytymistä koulussa ja tukemaan häntä. Lapset puheeksi keskustelun ensimmäisen osan päätteeksi tehdään toimintasuunnitelma lapsen tukemiseksi ja tarvittaessa järjestään toinen LP- tapaaminen juuri tätä varten, jos vanhemmat näin haluavat. 21. Ovatko mahdolliset paineet näkyneet tavalla tai toisella nuoressa? Onko hän muuttunut kotona tai koulussa? 22. Onko koulussa puolestaan sellaisia asioita, jotka heijastuvat nuoreen esim. levottomuutena tai alakulona? Näitä voivat olla esim. kiusaaminen, vaihtuvat sijaiset, opettajan sairastuminen, opetusryhmän levottomuus, rauhallisen luokkatilan puute jne. 10

12 23. Miten herkästi kotona, koulussa ja ystäväpiirissä tulee ristiriitoja nuoren kanssa ja miten nämä tilanteet sujuvat? Keskustellaan myös siitä, onko joku konfliktin osapuoli malttinsa menetettyään käynyt käsiksi tai sanonut pahasti. Vahvuus: konfliktitilanteita on, mutta niitä osataan sovitella. Haavoittuvuus: konfliktit toistuvat ja leimaavat kanssakäymistä, sovittelu on vaikeaa tai ei onnistu, konflikteihin liittyy fyysistä tai henkistä väkivaltaa (loukkaava puhe, haukkuminen jne.) 24. Onko nuoresta ollut huolta? Onko haettu ja saatu apua? Mistä? Vahvuus: ei ole erityisiä huolia, on haettu ja saatu apua (ei tarvetta lisätukeen) Haavoittuvuus: jollakulla on huolta, on haettu apua mutta ei saatu tai asia ei ole korjaantunut 25. Onko nuorella sosiaalista tukiverkostoa, entä huoltajilla? Tukiverkostoa voidaan vahvistaa tarvittaessa Neuvonpidon avulla. 26. Kodin ja koulun kasvatuspäämäärät. Minkälaisia ominaisuuksia pidetään kotona ja koulussa tärkeinä päämäärinä kasvatuksessa? Näitä voivat olla itsenäisyys, luovuus, joustavuus, sosiaalisuus, hyvä itsetunto jne. Kodin ja koulun päämäärät voivat olla erilaiset, esim. koulussa korostuu ryhmässä toimimisen taidot yms. Vahvuus: päämäärät ovat samanlaiset tai toisiaan täydentävät Haavoittuvuus: päämäärät ovat ristiriitaiset 27. Miten helppoa tai vaikeaa teidän on puhua kotiin, nuoreen ja kouluun liittyvistä haasteista ja ongelmista? 28. Miltä yhteistyö kodin ja koulun välillä kokonaisuudessaan tuntuu? Onko toiveita tulevaisuudelle? Huoltajat / Opettaja 11

13 Toimintasuunnitelma Nuoren nimi: Pvm: Paikalla: 29. Toimintasuunnitelma: Vahvuudet ja haavoittuvuudet. Jos nuoren elämässä on erityisiä haasteita, tehdään toimintasuunnitelma Lapset puheeksi keskustelun toisessa osassa ja varataan sille oma aika. Sovitaan seuraavat toimet vahvuuksissa: Huoltajat / Opettaja Kotona: Koulussa: Sovitaan seuraavat toimet haavoittuvuuksissa: Huoltajat / Opettaja Kotona: Koulussa:

14 Toteutetaanko Lp- keskustelun toinen osa? Huoltajat Kyllä Ei Opettaja Kyllä Ei 31. Miltä tämä keskustelu tuntui? Huoltajat / Opettaja Lopuksi. Keskustelu voidaan käydä uudestaan tietyn ajan kuluttua niin haluttaessa ja erityisesti jos perheessä tai lapsen elämässä tapahtuu muutoksia, jotka tavalla tai toisella voivat vaarantaa lapsen hyvinvointia.

15 14 5 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUN TOINEN OSA Lapset puheeksi keskustelun toinen osa käydään tilanteissa, joissa nuorella, perheellä tai koululla on haasteita tai huolia.. Oppilashuoltotyöryhmän työntekijän panos ja osallistuminen saattaa olla tärkeätä. Osallistujat sovitaan ensimmäisen keskustelun yhteydessä. Keskustelun puitteissa tehdään toimintasuunnitelma siitä, miten juuri tämän nuoren hyvinvointia ja kehitystä voitaisiin tukea sekä kotona että koulussa ja vapaa-aikana. Erityisen tärkeätä on muistaa myös vahvuuksiin panostaminen ajatellen suojaavia tekijöitä, eikä keskittyä ainoastaan haavoittuvuuksiin. Keskustelun pohjana käytetään edellisessä osassa tehtyä kartoitusta sekä ohessa olevaa suojaavien tekijöiden luetteloa. Pyrkimyksenä on tehdä mahdollisimman konkreettisia suunnitelmia sen puitteissa, mikä on mahdollista kotona ja koulussa. Jos vanhempi kärsii jaksamisen ongelmista tai mielenterveys- tai päihdeongelmista, suositellaan luettavaksi Tytti Solantauksen kirjoittamat pienet käsikirjat Miten autan lastani? Opas vanhemmille, joilla on mielenterveysongelmia (tilattavissa Omaiset mielenterveystyön tukena/ Uudenmaan yhdistykseltä, sekä Miten huolehdin nuoristani. Käsikirja vanhemmille, joita oma päihteiden käyttö askarruttaa (saatavana THL:n kirjakaupasta ja myös netistä googlaamalla Miten huolehdin nuoristani). Nuoruusikäisille on olemassa oma opas Mikä meidän vanhempia vaivaa? Käsikirja nuorille ja nuorille kun isällä tai äidillä on mielenterveyden ongelmia. Kirjat on kuvittanut Antonia Ringbom. Kaikki kirjaset löytyvät myös netistä Toimiva lapsi & perhe hankkeen sivuilta ( 5.1 Keskustelun kulku ja toimintasuunnitelma 1. Aikaisemmin kävi ilmi, että kotona /koulussa on paineita tai huolia. Kertoisitteko niistä tarkemmin? Huoltajat / opettaja 2. Miten paineet näkyvät kotona? Entä koulussa? Nuoressa? Huoltajat / opettaja 3. Oletteko hakeneet ja saaneet apua? Huoltajat / opettaja 4. Oletteko puhuneet asiasta nuoren kanssa? Miten nuori mahtaa asiat ymmärtää? 5. Tehdään toimintasuunnitelma käyttäen pohjana edellisessä keskustelussa todettuja vahvuuksia ja haavoittuvuuksia sekä apuna alla olevaa luetteloa nuoren ja nuoren kehitystä kotona ja koulussa suojaavista tekijöistä (1-10). Pyrkimyksenä on tehdä mahdollisimman konkreettisia suunnitelmia sen puitteissa, mikä on mahdollista kotona ja koulussa. Jos ongelmia jaksavuuden tai resurssien kanssa, riittää pienikin konkreettinen asia.

16 15 Käydään läpi nuoren kehitystä kotona ja koulussa suojaavia tekijöitä 1. Mahdollisimman toimiva arkipäivä, rutiinit, nukkuminen, ruokailu, koulu, vapaa-aika, jne. 2. Mahdollisimman hyvät ja toimivat suhteet vanhempiin ja sisaruksiin sekä myös koulun aikuisiin ja ikätovereihin. Toimenpide voi olla esim. se, että panostetaan esim. joihinkin hyvin toimiviin hetkiin. 3. Arkipäivässä on iloa tuottavia asioita niin kotona kuin koulussa. Ne voivat olla hyvinkin pieniä mukavia tilanteita. Koululla ja vapaa-ajan toiminnalla on erityinen merkitys ilon ia onnistumisen tuottajina, jos koti on huolten täyttämä. 4. Kiinnittyminen kouluun ja kokemus kuulumisesta omaan ryhmään: olen kaivattu, minua odotetaan, minulla on hauskaa, minulla on omat tehtäväni jotka pystyn suorittamaan, olen tärkeä sekä aikuisille että nuorille. 5. Nuorella on luottavainen suhde opettajaan tai johonkin aikuiseen koulussa sekä myös muualla kodin ulkopuolella. 6. Ikään sopiva ymmärrys vanhemman ja kodin tilanteesta tai kouluun liittyvistä ongelmista. Nuori tarvitsee selityksen kokemilleen asioille, kuulemalleen ja näkemälleen sekä tiedon siitä, että aikuiset pyrkivät asiaa hoitamaan. 7. Nuoren olisi tärkeätä tietää, että hänen opettajansa tai tukihenkilönsä koulussa tietää kodin tilanteesta, ja että hän voi tulla kouluun monenlaisissa mielialoissa ja saada ymmärrystä ja tukea. 8. Nuoren mielialan ja käyttäytymisen vaihteluita ymmärretään ja häntä tuetaan vaikeina päivinä. Taidat olla allapäin. tai Ymmärrän hyvin että sinua kiukuttaa. Nuoren tunteita ja tunteiden ilmaisua ei tule ohittaa tai kieltää ( Älä nyt ) Voi myös olla ettei nuori halua puhua mitään, mutta puhumatonta nuortakin voi tukea. 9. Nuoren vanhemmista puhutaan koulussa lämmöllä ja kunnioittaen, samoin opettajasta kotona. 10. Hyvä yhteistyö kodin ja koulun välillä. Kaikille nuorille on tärkeää, että heidän elämänsä aikuiset tekevät yhteistyötä. Erityisen tärkeää se on nuorille, joiden elämässä on vaikeuksia.

17 16 Toimintasuunnitelma Nuoren nimi: Pvm: Paikalla: Sovitaan seuraavat toimet vahvuuksissa: Huoltajat / Opettaja Kotona: Koulussa: Sovitaan seuraavat toimet haavoittuvuuksissa: Huoltajat / Opettaja Kotona: Koulussa:

18 6. Neuvonpidon järjestäminen. Halutaanko saada mukaan muita tahoja, kuten perheen omaa sosiaalista verkostoa tai erilaisia palveluja tai järjestöjä tukemaan kotia ja/tai koulua? Esim. jos koulu tai koti on nuoren kanssa ymmällään, voidaan mahdollisuuksien mukaan kutsua mukaan perheneuvolan tai lastenpsykiatrian työntekijä. Jos nuori tarvitsee tukea harrastukseen, kutsutaan paikalle kyseisen harrastuksen vetäjä. Jos Neuvonpito päätetään järjestää, käytetään apuna Neuvonpito-lokia. 7. Lopuksi, miltä tämä keskustelu tuntui? Huoltajat Työntekijä Esimerkki: Lapset Puheeksi keskustelu ja Neuvonpito 14-vuotiaan Pekan asiassa Opettaja ja nuoren äiti ja isä käyvät Lapset puheeksi keskustelun. Pekka on vanhempien mukaan ollut aina hyväntuulinen urheileva nuori. Nyt ovat mielialat alkaneet ailahdella, Pekka on usein huonolla tuulella ja tulee kiistoja kotiintuloajoista. Hän on aikaisemmin viettänyt mielellään aikaa pikkuveljen kanssa urheiluhallilla, jossa hän on ohjaillut myös pikkuveljen kavereita. Tämä on nyt jäänyt. Urheiluseuransa nuorten kanssa Pekka on alkanut tupakoida ja olla myöhään ulkona. Koulussa hän on tunneilla passiivinen, joskus ylimielinen ja läksyjä on jäänyt tekemättä. On myös tullut poissaoloja. Häntä ei kiusata. Isä kärsii masennuksesta, myös äiti on uupunut, perheellä on taloudellisia huolia. Vanhemmilla on riitoja ja jonkin verran alkoholin käyttöä. Molemmat kantavat nuoristaan huolta, mikä lisää isän masennusta ja vanhempien välisiä ristiriitoja. Selviää myös, että vanhemmilla ei ole enää varaa maksaa urheiluseuran vuosimaksua. Nuoren tilanne ei ole herättänyt koulussa huomiota. Hänen käyttäytymisensä muutokset ovat tavallisia murrosikäiselle, mutta Lp:ssä havaitaan, että vaarana on kehityspolku kohti lisääntyviä ongelmia. Päätetään pitää Neuvonpito, johon vanhemmat kutsuvat isän työntekijän mielenterveystoimistosta sekä työntekijän sosiaalitoimistosta. Opettaja kutsuu liikunnanopettajan. Vanhemmat käyvät Pekan kanssa läpi lokikirjan ja keskustelun päämäärät. Pekka päättää tulla mukaan, mutta ei lupaa olla paikalla koko aikaa, Jos en kestä sitä. Se sopii. Hän toivoo paikalle urheiluseuran vetäjän. Seuraavan neljän viikon ajaksi sovitaan, että opettaja huomioi Pekan kouluun tulon (esim. katsekontakti ja pieni hymy) ja orastavankin halun osallistua tuntien kulkuun. Hän myös keskustelee Pekan kanssa jokaisesta poissaolosta. Liikunnanopettaja antaa Pekalle mahdollisuuden olla avuksi muiden ohjaamisessa, kun lisäapua tarvitaan. Urheiluseuran vetäjä tarjoaa Pekalle mahdollisuutta tulla apuohjaajaksi pienten lasten urheilukerhoon. Hän lupaa keskustella seuran nuorten kanssa tupakoinnin ja valvomisen vaikutuksesta urheilusuorituksiin. Sosiaalityöntekijä selvittää mahdollisuuksia maksaa urheiluseuran jäsenmaksu isän sairasloman ja työttömyyden ajan sekä myös perheen tarpeet toimeentulotukeen. Mielenterveystoimiston työntekijä järjestää kolme yhteistä tapaamisia isän ja äidin

19 kanssa. Pyrkimyksenä on selventää, miten työttömyys, taloudelliset vaikeudet ja uupumus voivat heijastua riitoina parisuhteeseen ja jaksamattomuutena vanhemmuuteen. Vanhemmat ottavat masennuksen puheeksi lasten kanssa, selventävät nuorille mistä vanhempien ärtymyksessä ja riidoissa on kysymys ja miten he pyrkivät asioita ratkaisemaan. He neuvottelevat Pekan kanssa kotiintuloajoista ja pitävät niistä kiinni. Pekka sopii keskusteluista opettajan kanssa, jos tulee poissaoloja. Hän lupautuu apuohjaajaksi lasten urheilukerhoon ja auttamaan liikunnanopettajaa tarvittaessa. Sovituista toimenpiteistä tehdään lyhyt selostus, joka jaetaan kaikille osallistujille. Neljän viikon kuluttua tilanne arvioidaan uudestaan. Pohdinta. Tarkoituksena oli Pekan kehityksen tukeminen ja mahdollisen käytösongelmakierteen ehkäiseminen. Tärkeä osa suunnitelmaa oli opettajien myönteinen tuki Pekan koulunkäyntiin ja Pekan mahdollisuus käyttää taitojaan rakentavalla tavalla ja tulla tärkeäksi ja vastuulliseksi jäseneksi omissa yhteisöissään. Perheen kokonaistilanteen ymmärtäminen oli tärkeää Pekalle, mutta myös opettajalle, kun hän keskusteli Pekan kanssa poissaoloista. Vanhemmat kokivat omien voimiensa kasvaneen jo siitä, että eri tahot tulivat yhteen tukemaan Pekkaa ja heitä. - Ennaltaehkäisy on tehokkainta, kun otetaan huomioon nuoren ja nuoren elämäntilanne mahdollisimman monipuolisesti. 18

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Yläkoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Nuori mukana keskustelussa 10.1.2014

Yläkoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Nuori mukana keskustelussa 10.1.2014 Lapset Puheeksi keskustelu. Lapsen ja nuoren kehitystä tukeva toiminnallinen työmuoto: Liite 5: LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA, YLÄKOULU 2(2) Yläkoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Nuori mukana keskustelussa 10.1.2014

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lapset Puheeksi keskustelu. Lapsen ja nuoren kehitystä tukeva toiminnallinen työmuoto: Liite 2: LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA, ALAKOULU 1(2) Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu

Lisätiedot

Yläkoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA

Yläkoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Yläkoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Lapsi mukana keskustelussa 6.11.2013

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Lapsi mukana keskustelussa 6.11.2013 Lapset Puheeksi keskustelu. Lapsen ja nuoren kehitystä tukeva toiminnallinen työmuoto: Liite 3: LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA, ALAKOULU 2(2) Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Lapsi mukana keskustelussa 6.11.2013

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Lapsi mukana keskustelussa 10.1.2014

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Lapsi mukana keskustelussa 10.1.2014 Lapset Puheeksi keskustelu. Lapsen ja nuoren kehitystä tukeva toiminnallinen työmuoto: Liite 3: LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA, ALAKOULU 2(2) Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Lapsi mukana keskustelussa 10.1.2014

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Varhaiskasvatuksen LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Varhaiskasvatuksen LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 LAPSET PUHEEKSI - KESKUSTELU VARHAISKASVATUKSEN PIIRISSÄ...2 2 ENNEN KESKUSTELUA...4 2.1 Osallistujat ja

Lisätiedot

1 lokikirja alakouluihin

1 lokikirja alakouluihin 1 lokikirja alakouluihin Sisällysluettelo Lapset puheeksi -keskustelu Lapset puheeksi -työskentelyn tarkoitus, kulku ja tärkeimmät käsitteet 3 2 Lapsen elämäntilanteen kartoitus 5 Toimintasuunnitelma 9

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA

Varhaiskasvatuksen LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Lapset Puheeksi keskustelu. Lapsen ja nuoren kehitystä tukeva toiminnallinen työmuoto: Liite 1: LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA, VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatuksen LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Tytti Solantaus 2013

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 17.8.2019 Sisällysluettelo Johdanto Lapset puheeksi keskustelu Lapset Puheeksi työskentelyn tarkoitus, kulku ja tärkeimmät käsitteet Keskustelu lapsen arjesta Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSET PUHEEKSI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Liite 2/24.9.14 Luottamuksellinen LAPSET PUHEEKSI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapset puheeksi vasu keskustelun tavoitteena on tukea lapsen hyvinvointia ja suotuisaa kehitystä sekä ehkäistä mahdollisia sosiaalisen

Lisätiedot

1 lokikirja varhaiskasvatukseen

1 lokikirja varhaiskasvatukseen 1 lokikirja varhaiskasvatukseen Sisällysluettelo Lapset puheeksi -keskustelu Lapset puheeksi -työskentelyn tarkoitus, kulku ja tärkeimmät käsitteet 3 2 Lapsen elämäntilanteen kartoitus 5 Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 4.12.2018 Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten suotuisan kehityksen tukeminen, kun perheessä on vaikeuksia Menetelmien kehittäminen, tutkimus, koulutus ja juurruttaminen

Lisätiedot

Lapset puheeksi neuvonpidolla verkostot tueksi

Lapset puheeksi neuvonpidolla verkostot tueksi Lapset puheeksi neuvonpidolla verkostot tueksi Lapset puheeksi - strategiasta käytäntöön 28.2.2013 Jaana Jokinen, Lapin Poske 28.2.2013 Jaana Jokinen 1 Lapset Puheeksi -neuvonpito Toiminnallinen verkostotyön

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot

Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena

Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 18.10.2013 1

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Tausta, tavoitteet ja perusteet Portin Pirtti 1.11.2012 Anita Tervo miksi ollaan liikkeellä? vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma tunnetusti vaaratekijä

Lisätiedot

Lokikirja varhaiskasvatukseen

Lokikirja varhaiskasvatukseen Lokikirja varhaiskasvatukseen 25.8.2019 Sisällysluettelo Johdanto Lapset puheeksi -työskentelyyn Lapset puheeksi -keskustelu Lapset puheeksi -työskentelyn tarkoitus, kulku ja tärkeimmät käsitteet Keskustelu

Lisätiedot

Lapset puheeksi -menetelmä

Lapset puheeksi -menetelmä Taustaa Työmallia alettiin tutkia ja kehittää osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Toimiva lapsi & perhe -hanketta Siirtyi ylläpidettäväksi Suomen Mielenterveysseuralle (lokilistat) Menetelmä on alun

Lisätiedot

Koulu lapsen kehitysympäristönä: Mitä Lapset puheeksi menetelmä voi antaa?

Koulu lapsen kehitysympäristönä: Mitä Lapset puheeksi menetelmä voi antaa? Koulu lapsen kehitysympäristönä: Mitä Lapset puheeksi menetelmä voi antaa? Tytti Solantaus 6.5.2014 Esityksen sisältö Kehitysympäristön tehtävät ja opettaja/koulu Lapset puheeksi työ kouluissa Opettajien

Lisätiedot

Lapsen puheeksi ottaminen

Lapsen puheeksi ottaminen Lapsen puheeksi ottaminen Mika Niemelä Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Oulun Yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö Terveydenhuoltolaki 70 Lapsen

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Koulu lapsen kehitysympäristönä: Mitä se merkitsee opettajalle ja koululle? Tytti Solantaus 24.4.2014

Koulu lapsen kehitysympäristönä: Mitä se merkitsee opettajalle ja koululle? Tytti Solantaus 24.4.2014 Koulu lapsen kehitysympäristönä: Mitä se merkitsee opettajalle ja koululle? Tytti Solantaus 24.4.2014 Esityksen sisältö Kehitysympäristön tehtävät ja opettaja/koulu Lapset puheeksi työ kouluissa Opettajien

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Raahen kaupunki

Raahen kaupunki 1 Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut Salassa pidettävä LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Ammattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015

Ammattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Ammattiopiston näkökulma Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Mitä tukea nuoret haluavat vanhemmilta ja koululta? En oo tajunnu koskaan peruskoulussa matikkaa. Opettajan

Lisätiedot

Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman

Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman Oppilaiden puhetta hyvinvoinnista Siksi en viittaa paljon mutta olen kehittynyt siinä ja en välitä vaikka moititaankin

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa?

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Iin perhepalveluiden palveluesimies vs. Leena Mämmi-Laukka p. 050 3950 339 leena.mammi-laukka@oulunkaari.com Seudullinen

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi 2011-2012 Mukkulan peruskoulu 1. OPPILASHUOLLON TOIMINTA-AJATUS Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä

Lisätiedot

lokikirja yhteistyöhön vanhempien kanssa erilaisissa

lokikirja yhteistyöhön vanhempien kanssa erilaisissa 16.8 2019 -lokikirja yhteistyöhön vanhempien kanssa erilaisissa palveluissa Lapset puheeksi -keskustelu Ó Tytti Solantaus Lapset puheeksi -neuvonpito Ó Mika Niemelä ja Tytti Solantaus 1 LAPSET PUHEEKSI

Lisätiedot

Lapset puheeksi-menetelmän käyttäjäkokemuksia depressiohoitaja Kaija Luoma, Ksshp

Lapset puheeksi-menetelmän käyttäjäkokemuksia depressiohoitaja Kaija Luoma, Ksshp Lapset puheeksi-menetelmän käyttäjäkokemuksia depressiohoitaja Kaija Luoma, Ksshp Psykiatrisessa hoidossa - 80 ja 90-luvulla perhe- ja verkostotyön kouluttautumisia Sairaalaan ohjautui toisen polven potilaita

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI&PERHE. - mahdollisuus. 12.11.2008 Kirsi-Marja. Iskandar, Kalliolan misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi

TOIMIVA LAPSI&PERHE. - mahdollisuus. 12.11.2008 Kirsi-Marja. Iskandar, Kalliolan misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi TOIMIVA LAPSI&PERHE Perheiden kansa työskentely - mahdollisuus tukea pärjäävyyttä. 12.11.2008 Kirsi-Marja Iskandar, Kalliolan setlementti, kehittämisyksikk misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi Mistä

Lisätiedot

Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä

Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä Tavoitteita: Palaute lapsen tapaamisesta ja toiminnan tasosta Lisätä vanhempien ymmärrystä omasta sairaudesta ja yhdistää se perheen

Lisätiedot

Kiusaaminen SEIS! Hyvinvoinnin tukiryhmä-malli

Kiusaaminen SEIS! Hyvinvoinnin tukiryhmä-malli Kiusaaminen SEIS! Hyvinvoinnin tukiryhmä-malli Toimintatapa kiusaamistilanteisiin ennen kasvatuskeskusteluja Kiusaamisella tarkoitetaan esim: Jatkuva nimittely, loukkaava puhe, ulkonäön tms. arvostelu,

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Marjaana Pelkonen, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden Opiskeluhuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelma on lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

1 lokikirja. yhteistyöhön vanhempien kanssa erilaisissa palveluissa

1 lokikirja. yhteistyöhön vanhempien kanssa erilaisissa palveluissa 1 lokikirja yhteistyöhön vanhempien kanssa erilaisissa palveluissa Sisällysluettelo 2 Lapset puheeksi työskentely 3 Kutsu työskentelyyn 5 Ensimmäinen Lapset puheeksi tapaaminen 6 Toinen Lapset puheeksi

Lisätiedot

Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen

Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen Lapset ensin. Mielenlukutaitoa! Opas turvallisen lapsiryhmän rakentamiseen Mielenlukutaitoa! on varhaiskasvattajille tarkoitettu opas mentalisaatioon perustuvasta työtavasta.

Lisätiedot

Lasta suojaavat tekijät

Lasta suojaavat tekijät Lasta suojaavat tekijät Työntekijän käsikirja Kaisa Nyberg Työmallin päämäärät Lasta suojaavat tekijät -keskustelu on Lapset puheeksi -työmalliin pohjautuva neuvonnallinen työväline. Sen päämääränä on

Lisätiedot

Kiusaaminen SEIS! Hyvinvoinnin Tukiryhmä-malli

Kiusaaminen SEIS! Hyvinvoinnin Tukiryhmä-malli Kiusaaminen SEIS! Hyvinvoinnin Tukiryhmä-malli Toimintatapa ristiriitatilanteisiin ennen kasvatuskeskusteluja Ristiriitatilanteilla tarkoitetaan esim: Jatkuva nimittely, loukkaava puhe, ulkonäön tms. arvostelu,

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Hoidollisen tuen työnkuva koulussa. Marko Asikainen & Niina Oksman Oulu 2016

Hoidollisen tuen työnkuva koulussa. Marko Asikainen & Niina Oksman Oulu 2016 Hoidollisen tuen työnkuva koulussa Marko Asikainen & Niina Oksman Oulu 2016 Hoidollinen työ Tukea oppilasta/opettajaa/ohjaajaa koulunkäynnin kannalta haastavissa ja aggressiivisissa tilanteissa Ennakointi:

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Lapset puheeksi - ehkäisevän työn välineitä kouluun. Tiina Huilaja koulukuraattori

Lapset puheeksi - ehkäisevän työn välineitä kouluun. Tiina Huilaja koulukuraattori Lapset puheeksi - ehkäisevän työn välineitä kouluun. Tiina Huilaja koulukuraattori Lukio 100 Yläkoulu 214 Matkailuop 120 Lukkarin koulu 210 Sirkan koulu 120 Alakylä 39 Kaukonen 27 Raattama 6 Alakoululaisia

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA KOULUTERVEYSKYSELY Vastaajat Porvoo: Perusopetuksen 4.-5. luokat vastannut 894 kattavuus 72 % 8.-9. luokat vastannut 770 kattavuus 63 % Lukio vastannut 173

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia

Lisätiedot

Anna Erkko Projektisuunnittelija

Anna Erkko Projektisuunnittelija Biomedicum 5.11.2013 Lapsen ja nuoren mielenterveyden vahvistaminen oppilashuoltotyössä Anna Erkko Projektisuunnittelija Susanna Kosonen Projektisuunnittelija Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT

EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON PSYKOLOGI- JA KURAATTORIPALVELUT Psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan opiskeluhuollon psykologin ja

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT

EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON PSYKOLOGI- JA KURAATTORIPALVELUT Psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan opiskeluhuollon psykologin ja

Lisätiedot

3. Mitkä asiat tukevat ja mitkä vahingoittavat nuoren kehitystä? 4. Mitkä voivat olla huolestuttavia muutoksia kaverin käytöksessä?

3. Mitkä asiat tukevat ja mitkä vahingoittavat nuoren kehitystä? 4. Mitkä voivat olla huolestuttavia muutoksia kaverin käytöksessä? Kasvamme yhdessä Ensimmäinen ilta: Illan aihe: Nuoruusiän kehitys klo 18-19.30 Auditorio tai juhlasali: 1. Tervetuliaissanat ja nuorten esitys (musiikki, liikunta tms.) (10-15 min), tarjoilu, mikäli mahdollista

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Miten toimia kun perheellä ja lapsella on vaikeuksia?

Miten toimia kun perheellä ja lapsella on vaikeuksia? Miten toimia kun perheellä ja lapsella on vaikeuksia? Tytti Solantaus ja Mika Niemelä Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämispäivät Helsinki 1.12.2011 Lapsen kehityksestä ja kehitysympäristöistä Yhteispeli

Lisätiedot

Lapset puheeksi -työ ja yhteistoimijuus kunnissa. Mika Niemelä FT

Lapset puheeksi -työ ja yhteistoimijuus kunnissa. Mika Niemelä FT Lapset puheeksi -työ ja yhteistoimijuus kunnissa Mika Niemelä FT Vanhemman mielenterveys- ja päihdeongelma Toimeentulon ongelmat, työttömyys Vanhemman rikollisuus, vankeus Vanhemman tai sisaruksen vakavat

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä

Osaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä OPS 2016 Yhteistyön ja luottamuksen kulttuuri Lisääntyvä yhteistyön tarve Osaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä Opetuksen eheys edellyttää opettajien yhteissuunnittelua

Lisätiedot

Kodin ja koulun vuorovaikutuksen karikot. näkökulmasta. erikoistutkija Minna Säävälä Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos

Kodin ja koulun vuorovaikutuksen karikot. näkökulmasta. erikoistutkija Minna Säävälä Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos Kodin ja koulun vuorovaikutuksen karikot maahanmuuttajaperheiden hyvinvoinnin näkökulmasta erikoistutkija Minna Säävälä Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos Monimuotoistuminen jatkuu 13 % helsinkiläisistä

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

SIMO JANUARY 08, 2015

SIMO JANUARY 08, 2015 Toimintakulttuuri 1 SIMO JANUARY 08, Opsissa peräänkuulutetaan kodin ja koulun yhteistyötä; onko kodin tahtotilaa pohdittu - kertooko vanhempien passiivisuus siitä, että koti ei kenties olekaan yhtä innokas

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS-

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- VASU LAPSEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Hyvä Kotiväki, Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta huolehditaan

Lisätiedot

Kiusaamisen vastainen toiminta Kasavuoren koulussa lukuvuonna

Kiusaamisen vastainen toiminta Kasavuoren koulussa lukuvuonna Kiusaamisen vastainen toiminta Kasavuoren koulussa lukuvuonna 2017-18 Kiusaamisen vastainen toiminta Kasavuoren koulussa lukuvuonna 2017-18 Kiusaamista ennalta ehkäisevä työ Opetussuunnitelma Kasavuoren

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille

Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille Osaava vanhemmuus-hanke Marja Uotila, projektipäällikkö psykoterapeutti, sairaanhoitaja, työnohjaaja Suomen Mielenterveysseura Vanhemmuuden perusta Vanhemman

Lisätiedot

"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5

Koko kylä kasvattaa -pelisäännöt Page 1 of 5 "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5 KÄYTTÄYTYMINEN Käyttäytymisessä me aikuiset olemme esimerkkejä lapsillemme. Lastemme turvallisuuden vuoksi noudatamme liikennesääntöjä ja nopeusrajoituksia.

Lisätiedot

koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle

koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle Johdanto Lasten ja nuorten koulupoissaolot ovat huolestuttava ja vakava sekä usein vaikeasti hoidettava ilmiö. Poissaololla

Lisätiedot

Kohti Lapsiystävällistä Oulua

Kohti Lapsiystävällistä Oulua Kohti Lapsiystävällistä Oulua Kokemuksellinen hyvinvointitieto Suunnittelija Susanna Hellsten Hyvinvointipäällikkö Arto Willman Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut Mitä kaikki lapset tarvitsevat

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu

Lisätiedot