LAPSET PUHEEKSI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Liite 2/ Luottamuksellinen LAPSET PUHEEKSI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapset puheeksi vasu keskustelun tavoitteena on tukea lapsen hyvinvointia ja suotuisaa kehitystä sekä ehkäistä mahdollisia sosiaalisen ja tunne-elämän häiriöitä yhteistyössä kodin ja päivähoidon kanssa. Keskustelussa pyritään rakentamaan lapsen kehitystä ja kasvua tukevaa arkipäivää. Vasussa käsitellään lapsen ja hänen elämäntilanteeseensa liittyviä vahvuuksia ja mahdollisia haavoittuvuuksia ja tehdään toimintasuunnitelma kehityksen tukemiseksi. Vahvuus tarkoittaa asiaa, joka sujuu arjessa tavallisesti, vaikka elämässä on vaikeuksia. Vahvuuksiin kuuluu myös kyky kiinnostua ja nauttia pienistäkin asioista. Haavoittuvuus tarkoittaa asiaa, joka aiheuttaa ongelmia tällä hetkellä tai saattaa johtaa ongelmiin myöhemmin, jos mitään ei tehdä. Jos lapsella on erityisen tuen tai hoidon tarve, laajennetaan varhaiskasvatussuunnitelma kuntoutussuunnitelmaksi. Lisäksi tarvittaessa tehdään yhteenveto, johon kirjataan tavoitteet ja menetelmät. Yhteenveto annetaan vanhemmille, päivähoitoon ja muille lapsen kanssa työskenteleville. Vanhempien ja henkilökunnan näkemykset ja kokemukset eroavat usein toisistaan paljonkin. Kysymys ei ole oikeasta ja väärästä, vaan siitä, että jokaisella on oma näkökulmansa. Toisten näkemysten kunnioitus on pohja rakentavalle keskustelulle. Palauta lomake päiväkotiin ennen keskustelua / 1

2 Lapsemme keskusteluaika on / klo Paikka 1. Miten kuvailette perhettänne? Millainen perhe olette? Mitä teette yhdessä? 2. Mitä lapsi puuhaa kotona, päivähoidossa ja kavereiden kanssa? Mistä hän nauttii? Lapsi voi tuoda esille erilaisia piirteitä kotona ja päivähoidossa koska ympäristöt ovat erilaisia. Miten menee siskojen ja veljien kanssa? Millaiset puuhat lasta kiinnostavat? Luonne? Temperamentti? Harrastukset? Kotona V(Vahvuus) / H(Haavoittuvuus) Päivähoidossa V/H Toimintasuunnitelma/Kuntoutussuunnitelma 2

3 3. Minkälainen lapsi on toiminnaltaan, käyttäytymiseltään ja mielialaltaan? Miten ilmaisee tahtoaan? Miten lapsi ilmaisee tunteitaan? Vahvuuksia ovat muun muassa kyvyt olla myönteisessä vuorovaikutuksessa sekä aikuisten että toisten lasten kanssa, nauttia yhteisistä toimista, tutustua erilaisiin ihmisiin, kyky pitää rakentavasti omia puoliaan ja tehdä sovinto ristiriidan jälkeen, olla joustava. Lapsen mieliala on pääsääntöisesti myönteinen ja tunneilmaisu on rikasta, lapsi jakaa ilon ja surun ja hakee lohtua. Haavoittuvuuksia voivat olla vetäytyminen vuorovaikutuksesta, vaikeus sanoa ei vaikka haluaisi, alakulo, ahdistus, pelot, riidanhaluisuus, levottomuus, kiukkuisuus, passiivisuus, sulkeutuneisuus, kiinnikäyminen, hallitsemattomat raivonpurkaukset, kapea tunneilmaisu tai lapsi ei ilmaise tunteitaan; ei päästä lähelle, ei hae lohtua, on tyytymätön, vihainen. Miten tuen lasta vahvuuksissa ja haavoittuvuuksissa 4. Onko lapsesta ollut huolta? Onko haettu ja saatu apua? Mistä? Vahvuus: ei ole erityistä huolta tai on haettu ja saatu apua. Haavoittuvuus: huolta on eikä siihen ole vielä saatu apua. 3

4 5. Onko kotona jotakin sellaista ongelmaa, joka minun olisi hyvä tietää, jotta ymmärtäisin lastanne ja osaisin toimia parhaalla mahdollisella tavalla? Huoli voi liittyä muun muassa parisuhteeseen, talouteen, asumiseen, työn ja kodin yhteensovittamiseen, työttömyyteen, huoltajuustai tapaamisoikeuksiin, vanhemman jaksamiseen, perheenjäsenen sairauteen, mielenterveyteen tai päihdeongelmiin, fyysiseen tai sanalliseen väkivaltaan ja vanhemman vankilatuomioon. Lasta hoitavan aikuisen on hyvä tietää näistä voidakseen ymmärtää lasta ja tukea häntä tarvittaessa. Huoltajat päättävät, mistä huolista ja minkä verran keskustellaan. Ovatko perheen huolet tai paineet näkyneet tavalla tai toisella lapsessa? Onko hän muuttunut kotona tai päivähoidossa? Miltä vanhemmuus tämän lapsen kohdalla tuntuu? 6. Viihtyykö lapsi päivähoidossa vai onko siellä tällä hetkellä joitakin sellaisia asioita, jotka heijastuvat lapseen esim. levottomuutena tai alakulona? Näitä voivat olla esim. kiusaaminen, vaihtuvat sijaiset, oma hoitajan poissaoleminen, lapsiryhmän levottomuus jne. Millaista on olla juuri tämän lapsen kasvattaja/työntekijä? Saako tukea muilta työntekijöiltä? 4

5 7. Missä tilanteissa lapsen kanssa tulee ristiriitoja kotona, päivähoidossa ja ystäväpiirissä? Miten lapsi reagoi pettymyksiin? Miten näitä tilanteita käsitellään? Miten vanhempi/työntekijä toimii/millaisia keinoja käyttää riitatilanteessa? Pärjätäänkö neuvottelemalla? Mihin mielentilaan lapsi ja aikuinen jäävät riitatilanteen jälkeen? Miten vanhemmat jaksavat stressi- ja riitatilanteet? Maltin menettäminen? Vahvuus: konfliktitilanteita on, mutta niitä osataan sovitella. Haavoittuvuus: konfliktit toistuvat ja leimaavat kanssakäymistä, sovittelu on vaikeaa tai ei onnistu, konflikteihin liittyy fyysistä tai henkistä väkivaltaa, kuten loukkaava puhetta 8. Onko lapsella sosiaalista tukiverkostoa, entä vanhemmilla? (isovanhemmat, sukulaiset, kummit, naapurit, ystäväperheet) Onko vanhemmilla yhteistä aikaa, mahdollisuus lepoon ja virkistäytymiseen? Tuoko parisuhde iloa? Onko lapsella/vanhemmilla iloa tuovia ja tukea antavia kontakteja? 5

6 Kotona V/H Toimintasuunnitelma/Kuntoutussuunnitelma Miten tuen lasta/vanhempaa vahvuuksissa ja haavoittuvuuksissa? 9. Mitkä ovat kodin ja päivähoidon arvot ja kasvatuspäämäärät? Näitä voivat olla empaattisuus, kunnioitus, oikeus olla lapsi, fyysinen ja psyykkinen koskemattomuus, vastuuntuntoisuus, omatoimisuus, luovuus, joustavuus, sosiaalisuus, hyvä itsetunto jne. Kodin ja päivähoidon päämäärät voivat olla erilaiset, esim. päivähoidossa korostuu ryhmässä toimimisen taidot yms. Vahvuus: päämäärät ovat samanlaiset tai toisiaan täydentävät. Haavoittuvuus: päämäärät ovat ristiriitaiset Miten varmistan, että lasta koskeva kasvatuspäämäärät tukevat toisiaan? 10. Miten koette kodin ja päivähoidon välisen vuorovaikutuksen? Millaista yhteistyötä toivotte? Kokemukset yhteistyöstä voivat olla hyvinkin erilaiset ja kaikessa yhteistyössä on toimivia ja vähemmän toimivia asioita. Miten voimme vahvistaa toimivia tapoja ja vähentää ongelmia? Onko lasta koskevissa keskusteluissa painopiste myönteisissä asioissa ja ratkaisuissa vai kielteisissä tapahtumissa ja huolissa? Onko niistä helppo vai vaikea puhua? Miten helppoa tai vaikeaa on ottaa vastaan puhetta huolista? Tunnetteko toistenne toimintatapoja tämän lapsen asioissa riittävästi? Tuetteko / arvostatteko toisianne vanhemmat/ työntekijä ja miten se ilmenee? 6

7 Miten tuen vuorovaikutuksen toimivuutta? 11. Miten arkiset toimet sujuvat? Syöminen, ruokailutavat ja tottumukset Pukeminen ja riisuminen 7

8 WC-toiminnot Nukkuminen päiväunet iltatoimet, yöunet Miten tuen lasta vahvuuksissa ja haavoittuvuuksissa Päivähoitoon lähteminen ja tuleminen 8

9 Televisio, tietokonepeli Miten tuen lasta vahvuuksissa ja haavoittuvuuksissa 9

10 Kuvaile lapsen puhetta puheen selkeys sanavarasto lauseiden pituus Miten hyvin lapsi ymmärtää puhetta? ohjeiden mukaan toimiminen satujen kuuntelu ja muistaminen Osaako lapsi ilmaista sanoin tarpeensa ja tunteensa? 10

11 Leikki onko lapsi kiinnostunut muista ja hakeutuuko leikkiin? minkälaisia leikkejä lapsi leikkii yksin/kaverin kanssa? miten lapsi keskittyy leikkiin? Tuleeko usein kiistoja tavaroista? miten lapsi aloittaa ja lopettaa leikin? miten lapsen vuorovaikutus ja leikki sujuu muiden lasten kanssa? Miten lapsi suhtautuu uusiin tilanteisiin ja uusiin asioihin? 11

12 Käden taidot Kiinnostaako lasta kädentaidot? kynäote kätisyys saksien käyttö Liikunta ja ulkoilu Liikkuuko / ulkoileeko lapsi mielellään? Millainen liikunta lasta kiinnostaa? Mikä onnistuu ja mitä vielä harjoitellaan? 12. Mitä lapsi toivoo päivähoidolta/päivähoitopaikalta? Vanhemmat ja työntekijä kysyvät lapselta hänen toiveitaan. 12

13 13. Tarvitaanko Vasu-keskustelun lisäksi toinen Lp- keskustelu? Tuliko keskustelussa esille sellaisia asioista, joihin olisi syytä palata. Huoltajat Kyllä Ei Päivähoidon työntekijä Kyllä Ei 14. Miltä tämä keskustelu tuntui? Vanhemmat / Päivähoidon työntekijä Olemme keskustelleet luottamuksellisesti. Utajärvellä / 20 Allekirjoitukset Lapsen vanhempi Päivähoidon työntekijä Lapsen vanhempi Päivähoidon työntekijä Lapsen perustiedot Nimi Lempinimi: 13

14 Osoite: Syntymäaika: Hoitopäivien määrä/kk ja päivittäinen hoitoaika: Epäsäännöllisen hoidon hoitoajat: Sairaudet/Lääkehoito /Allergiat /Ruokavaliot /Kuntoutus: Äiti: Isä: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin töihin: Sähköposti: Työpaikka ja työaika: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin töihin: Sähköposti: Työpaikka ja työaika: Lasta hakevat hoidosta myös seuraavat henkilöt / puhelin: Miten järjestätte sairaan lapsen hoidon ja keneen (täysi-ikäiseen) otetaan ensisijaisesti yhteyttä, jos lapsi sairastuu kesken hoitopäivän? KYLLÄ EI KYLLÄ EI Lasta saa valo-/ videokuvata päivähoidon toiminnoissa Lapsi saa osallistua päivähoidossa tehtäviin kehitysarviointeihin; Lapsi saa osallistua teatteriesityksiin esim. 3-vuotiaiden Kettu-tehtävät, 4-vuotiaiden Lene-tehtävät Lapseni saa osallistua vesileikkeihin Tiitiäisten uima-altaassa sekä 5-vuotiaiden Kehu-tehtävät Lapsi saa osallistua kirkollisiin tilaisuuksiin. Kuljettaessani lasta huolehdin itsekin, että lapseni on aina Lapsi saa osallistua retkille ja matkustaa asianmukaisin turva asianmukaisesti turvalaitteissa laittein varustetussa linja-autossa/taksissa 14

15 15