Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (61) Kaupunkirakennelautakunta

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (61) Julkinen Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 14:00-17:35 Paikka Valtuustotalo, lautakuntien kokoushuone Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Iris Asikainen, puheenjohtaja Keijo Voutilainen, varapuheenjohtaja Jaakko Kosunen Sirpa Kulin Anne Paulo-Tuovinen Pekka Pollari, klo alkaen, asiat 3-18 Varpu Puskala Jari Ruponen Maija Svärd Markku Söderström, klo saakka, asiat 1-10 Eero Wetzell Muut saapuvilla olleet Ilkka Raninen kaupunginhallituksen edustaja, klo saakka, asiat 1-8 Matti Solehmainen Maaningan edustaja Ensio Vatanen Juankosken edustaja Jarmo Pirhonen, palvelualuejohtaja esittelijä Anne Simonen-Ruuskanen, henkilöstö- ja pöytäkirjanpitäjä talouspäällikkö Martti Lätti, va. suunnittelujohtaja asiat, 1-9, Ismo Heikkinen, kaupungininsinööri Lauri Lytsy, vs. kiinteistöjohtaja Lea Pöyhönen, ympäristöjohtaja klo saakka, asiat 1-3 Juha Romppanen, yleiskaavajohtaja klo saakka, asiat 1-3 Jani Reinikainen, joukkoliikennepäällikkö klo saakka, asiat 1-3 Veijo Karkkonen joukkoliikennelautakunnan puheenjohtaja, asiat klo saakka, asiat 1-3 Asiat

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (61) Julkinen Allekirjoitukset Iris Asikainen puheenjohtaja Anne Simonen-Ruuskanen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Kuopion kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueella (Suokatu 42), Maija Svärd Eero Wetzell Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kuopion kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueella (Suokatu 42), Anne Simonen-Ruuskanen Pöytäkirjanpitäjä

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (61) Julkinen Muutoksenhakukiellot Kuntalain 91 :n mukaan ei oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta voi tehdä :ien , 151, , 156, osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitukset Muutosta ei voi hakea valittamalla :iin , 152, , koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 momentin mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus. Pöytäkirjaan liitetään oikaisuvaatimusohjeet :ien , 152, osalta liite A seuraava valitusosoitus :n 157 osalta liite B ja seuraava valitusosoitus :n 155 osalta liite H Käsitellyt asiat Nro Liite/ viite* Otsikko Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Vuoden 2017 talousarvion valmistelu kaupunkiympäristön palvelualueella Alueiden ostaminen kiinteistöistä Kankaanpää ja Niinipuro Tontin (Rantaraitti 2) vuokraaminen päiväkotia varten / Kiinteistö Oy Kuopion Rantaraitti Tilapäisvuokraus osasta kiinteistöä (Kallansorsa) / Liikennevirasto Maa-alueen suunnitteluvaraus ARA-tuotannon mukaista asuntorakentamista varten / Niiralan Kulma Oy Kuopion kaupungin osallistuminen Tahkon portaat -hankkeeseen Kaupunkirakennelautakunnan edustajan nimeäminen Kuopion kaupunkiseudun viisaan liikkumisen hankkeen ohjausryhmään Lausunto valtuustoaloitteeseen / Finnpulp -tehdashankkeen keskeyttäminen ja v alkaneen Sorsasalon kaavoitustyön jatkaminen Tiedonanto vireilletulosta / Asemakaavan muutos / Kuopionlahden alue (Musiikkikeskuksen ympäristö ja Lumit) Sivu

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (61) Julkinen Poikkeaminen (LTK) / Kiinteistö Oy Kuopion Tukkukartano / Kuopio (Niiralankatu 25) Lausunnon antaminen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle / Pohjois- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valitus / poikkeaminen (LTK) / Savo Shot Ay / Nilsiä M Oikaisuvaatimus ajoneuvoliikenteen estävä puomi Väinämöisenkadulle Kettulanlahden liikenneturvallisuus Sammallahdentien liikenneturvallisuuden parantaminen Vanurannankadun ja Kullaankadun katusuunnitelmaluonnoksien hyväksyminen nähtävillä olo varten KYP tiedonannot Muutoksenhaku , 152, Liite A kuntalain mukainen oikaisuvaatimusohje / kaupunkirakennelautakunta 157 Liite B kuntalain mukainen valitusosoitus / kaupunkirakennelautakunta 155 Liite H valitusosoitus poikkeamispäätökseen / kaupunkirakennelautakunta

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (61) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätösehdotus Puheenjohtaja Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (61) Pöytäkirjantarkastajat Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Valitaan pöytäkirjantarkastajat. Vuorossa ovat jäsenet Maija Svärd ja Markku Söderström. Päätös Valittiin Maija Svärd ja Eero Wetzell.

7 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (61) Asianro 5732/ /2016 Vuoden 2017 talousarvion valmistelu kaupunkiympäristön palvelualueella Henkilöstö- ja talouspäällikkö Anne Simonen-Ruuskanen Kaupunkiympäristön johdon tukipalvelut Talousarvion valmistelutilannetta on käsitelty ja valmistelua linjattu kaupunginvaltuuston ja lautakuntien iltakoulussa Kaupunginhallitus käsittelee kaupunginjohtajan talousarvioehdotusta ensimmäisen kerran ja samana päivänä se esitellään valtuustolle ja lautakunnille. Kaupunginhallitus päättää ehdotuksesta Valtuuston periaatekeskustelu kaupunginhallituksen talousarvioehdotuksesta on ja talousarvion päätöskokous Palvelualueiden lautakunnat hyväksyvät palvelualueiden käyttösuunnitelmat viimeistään pe Kaupunkirakennelautakunnan käyttösuunnitelmaseminaari pidetään ke ja käyttösuunnitelman päätöskokous on Kaupunkiympäristön palvelualueen osalta talousarvion valmistelutilannetta on käsitelty kaupunkirakennelautakunnan kokouksessa. Sen jälkeen on esityksessä otettu huomioon Kunta-alan kilpailukykysopimuksen vaikutukset (lomarahojen leikkaus ja työajan pidennys) sekä tarkennettu myyntivoittojen tuloarviota. Kaupunkiympäristön palvelualueen talousarvion 2017 valmistelua käsitellään tarkemmin kokouksessa. Kokoukseen on kutsuttu myös Kuopion seudun joukkoliikennelautakunnan edustajat. Esitys Lautakunta keskustelee asiasta, linjaa jatkovalmistelua ja merkitsee tiedoksi talousarvion 2017 laadinnan tilannekatsauksen. Liitteet /2016 KYMP valmistelutilanne palvelualueet seminaari /2016 KYMP Toiminnalliset muutokset YHT Valmistelija Anne Simonen-Ruuskanen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy henkilöstö- ja talouspäällikön esityksen.

8 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (61) 146 Päätös Merkitään, että Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan puheenjohtaja Veijo Karkkonen ja joukkoliikennepäällikkö Jani Reinikainen poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana. Merkitään, että Pekka Pollari saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Merkitään, että ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen ja yleiskaavajohtaja Juha Romppanen poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen.

9 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (61) Asianro 6498/ /2016 Alueiden ostaminen kiinteistöistä Kankaanpää ja Niinipuro Vs. kiinteistöjohtaja Lauri Lytsy Maaomaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Vanuvuoren kaakkoispuolella on maanomistajien kanssa neuvoteltu kauppa noin 10, 3 ha:n alueesta hintaan euroa. Alue käsittää kokonaan tilan Kankaanpää ja noin 9,19 ha:n määräalan tilasta Niinipuro Alueesta on n. 8 ha metsämaata ja loppu peltoa. Puuta on n m3, josta n. 65 % tukkia. Hinnoittelu vastaa alueella noudatettuja periaatteita. Aleen sijainti on oheisessa kartassa. Ostettava alue on punaisella ja kaupungin maanomistus vihreällä rasterilla. Alueen rajaus on oheisessa kartassa.

10 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (61) 147 Vaikutusten arviointi Kauppa on ilmasto- ja yritysvaikutuksiltaan positiivinen, koska kaupungin maanomistus tukee kestävää kaupunkirakennetta ja riittävää tonttitarjontaa. Esitys päättää hyväksyä ostettavaksi kiinteistön Kankaanpää ja noin 9,19 ha:n suuruisen määräalan kiinteistöstä Niinipuro hintaan euroa ja muutoin asiakirjoissa olevan kauppakirjaluonnoksen mukaisilla ehdoilla. Kauppakirjaan voidaan tehdä kansliatoimenpitein pieniä muutoksia. Valmistelija Heikki Hatakka puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy vs. kiinteistöjohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

11 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (61) Asianro 6191/ /2016 Tontin (Rantaraitti 2) vuokraaminen päiväkotia varten / Kiinteistö Oy Kuopion Rantaraitti Vs. kiinteistöjohtaja Lauri Lytsy Maaomaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Kiinteistö Oy Kuopion Rantaraitti on hakenut tontin vuokraamista. Tontille on tarkoitus rakentaa 820 k-m2:n suuruinen 5-ryhmäinen päiväkoti. Rakennuksen yhteyteen toteutetaan aidattu piha pihaleikkivälineineen ja -varastoineen. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa siten että palvelutoiminta alkaa uusissa tiloissa elokuussa Tontti on varattu kiinteistöasiamiehen päätöksellä Suomen Tenava päiväkodit Oy:lle päiväkotia varten. Päiväkotiyhtiöltä on saatu suostumus varauksen siirtämiseen Kiinteistö Oy Kuopion Rantaraitille. Suunnittelun aloituskokous on pidetty Suunnittelu on siinä vaiheessa, että sitä voidaan jatkaa rakennusvalvonnan ohjauksessa.

12 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (61) 148 Vaikutusten arviointi - Tontin pinta-ala on m2, jossa on rakennusoikeutta k-m2 (e=0.50). Tontti on asemakaavassa osoitettu asuin-, liike ja toimistorakennusten sekä yleisten rakennusten korttelialueeksi (ALY): Alueen tonteista on pyydetty arviolausunto. Vuokrattavan tontin arvo edustaa käypää markkina-arvoa arviolausunnon tarkkuusrajat huomioon ottaen. Vuosivuokra määräytyy kaavalla: k-m2 * 65,78 /k-m2 * 0,04 = euroa. Esitys Esitän kaupunkirakennelautakunnalle päätettäväksi tontin vuokraamista Kiinteistö Oy Kuopion Rantaraitille seuraavin ehdoin: 1. Vuokra-aika on Tontin vuosivuokra on Vuokra on sidottu elinkustannusindeksin pistelukuun (joulukuu 2015). 3. Vuokralainen on velvollinen maksamaan tontin kiinteistönmuodostamiskustannukset kaupungin voimassa olevan taksan mukaisesti. 4. Vuokralainen sitoutuu rakentamaan vuokra-alueelle asemakaavan, rakennusjärjestyksen ja hyväksyttyjen piirustusten mukaisen uudisrakennuksen siten, että vähintään 820 k-m² rakennusoikeutta tulee käytettyä, kolmen vuoden kuluessa vuokra-ajan alkamisesta lukien siihen valmiusasteeseen, että rakennusvalvontaviranomainen voi siinä suorittaa maan-

13 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (61) 148 käyttö- ja rakennuslain edellyttämän hyväksyttävän käyttöönottokatselmuksen (rakentamisvelvoite). 5. Tontille rakennettaessa on noudatettava kaupungin hyväksymiä korttelisuunnitelmia sekä alueen suunnittelu- ja rakentamisohjeita. 6. Luonnontilaiselta alueelta tontille tulevat vedet kuuluvat tontinhaltijan johdettavaksi sadevesiviemäriin tai ympäröivään maastoon. Vesiä ei kuitenkaan saa johtaa niin, että siitä on haittaa naapuritonteille. 7. Tontille jäävä puusto siirtyy korvauksetta vuokralaisen omaisuudeksi. Vuokralainen saa kaataa tontilta puita ilman vuokranantajan lupaa. Mahdollisesta maisematyöluvasta tai muusta puiden kaatamista edellytettävistä luvista vastaa tällöin vuokralainen. 8. Tontin hallintaoikeuden edellytyksenä on allekirjoitettu maanvuokrasopimus. 9. Muutoin noudatetaan tavanomaisia yritystontin vuokrasopimuksessa tarkemmin sovittavia yritystonttien vuokrausehtoja. Valmistelija Pirkko Laaksonen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy vs. kiinteistöjohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

14 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (61) Asianro 4277/ /2016 Tilapäisvuokraus osasta kiinteistöä (Kallansorsa) / Liikennevirasto Vs. kiinteistöjohtaja Lauri Lytsy Maaomaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Liikennevirasto on hakenut alueen vuokraamista kiinteistöstä (Kallansorsa). Vuokrattava alue sijaitsee Sorsasalon itäpuolella. Alueelle on laadittu asemakaavaehdotus, jossa alue on osoitettu teollisuusalueeksi. Tiehallinnolle on myönnetty maa-aineslain mukainen lupa Kuopion kaupungin ympäristölautakunnan päätöksellä kalliokiviainesten ja moreenin ottamiseen. Lupa on haettu Kallansiltojen rakentamiseen tarvittavia louheita varten. Lupa on voimassa saakka. Lisäksi Liikennevirastolle on myönnetty ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätöksellä ympäristölupa kivenlouhimolle. Jännevirran sillan peruskorjaaminen on osa liikenneyhteyksien parantamista Kuopion alueella, mikä alkoi Kallansiltojen rakentamisella. Sorsasalon kallioalue on varapaikkana louheiden ottamiseksi Jännevirran siltaa varten. Lisäksi aluetta saataisiin samalla tasattua Kuopion kaupunginvaltuuston hyväksymän asemakaavan mukaiseen teollisuustonttikäyttöön. Asemakaava ei vielä ole lainvoimainen.

15 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (61) 149 Kaupunginhallituksen päätös Lausunto valtatien 9 parantamiseksi Jännevirran kohdalla, tiesuunnitelma on todettu, että Liikennevirastolla on tarpeen vaatiessa mahdollisuus hankkia kalliolouhetta Sorsasalon kallioalueelta Jännevirran siltahankkeen toteuttamista varten. Liikenneviraston kanssa on neuvoteltu esityslistan liitteenä oleva vuokrasopimusluonnos, jota esitetään kaupunkirakennelautakunnalle hyväksyttäväksi. Kaupunki tarvitsee myös omiin rakentamiskohteisiinsa louheita. Liikenneviraston kanssa sovitaan, että kaupunki saa tarvittaessa louhia ko. alueelta. Vaikutusten arviointi Esitys Päätösesitys on yrityspoliittisesti positiivinen. Esitän kaupunkirakennelautakunnalle päätettäväksi että Liikennevirastolle vuokrataan alue kiinteistöstä (Kallansorsa) kalliolouhetta varten seuraavin ehdoin alla olevin ja esityslistan liitteenä olevan sopimusluonnoksen mukaisesti: 1. Vuokra-aika on Vuokrasopimuksen voi sanoa irti kumpi osapuoli tahansa yhden (1) kuukauden irtisanomisajalla. 2. Alueesta ei peritä vuokraa, koska alueen louhinta hyödyntää kaupunkia. 3. Vuokralainen vastaa kustannuksellaan yksin kaikista vuokra-alueella tapahtuvasta toiminnasta sekä maa-ainesluvan ja ympäristöluvan mukaisista velvoitteista. Louhintatyöt on tehtävä liitteenä 1 olevan asemapiirroksen ja leikkauspiirustuksen mukaisesti. 4. Vuokra-aluetta saa käyttää Jännevirran sillan rakentamiseen tarvittavien louheiden ottoalueena. Ottoalue käsittää ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätöksen mukaisen alueen. 5. Kaupungilla on oikeus ottaa kalliokiviaineksia vuokra-alueelta sovittuaan asiasta Liikenneviraston kanssa 6. Sopimusluonnokseen saadaan tarvittaessa tehdä teknisluontoisia lisäyksiä tai korjauksia kansliatoimenpitein. Kuntalain 98 :n nojalla tämä päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Liitteet /2016 Vuokrasopimusluonnos Valmistelija Pirkko Laaksonen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy vs. kiinteistöjohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

16 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (61) Asianro 6231/ /2016 Maa-alueen suunnitteluvaraus ARA-tuotannon mukaista asuntorakentamista varten / Niiralan Kulma Oy Vs. kiinteistöjohtaja Lauri Lytsy Maaomaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Niiralan Kulma Oy on tehnyt suunnitteluvaraushakemuksen koskien Särkiniementien ja Lohkaretien risteysalueella sijaitsevaa Sammallahden kenttää lähiympäristöineen. Varausaikana on tarkoitus suunnitella ja selvittää toteutusedellytyksiä alueen soveltuvuudesta ARA-tuotannon mukaiseen asuinrakentamiseen. Alueen sijainti ilmenee oheisista kartoista. Kartta 1: Sijainti

17 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (61) 150 Kartta 2: asemakaava Niiralan Kulma Oy:n hanke on ollut jo aiemmin asemakaavoituksen tiedossa ja on sovittu, että asiaa tutkitaan jo vireillä olevan Särkiniemen seurakuntatalon aluetta koskevan asemakaavan muutoksen yhteydessä. Hyvinvoinnin edistämisen palveluiden edustajat ovat todenneet, ettei kyseistä kenttäaluetta jatkossa tarvita ja alue voidaan osoittaa täydennysrakentamiseen. Vaikutusten arviointi Asumiseen tarkoitettu täydennysrakentamishanke on ilmastopoliittisen ohjelman mukainen, koska se tiivistää ja eheyttää kaupunkirakennetta ja tukee näin myös joukkoliikenteen toimivuutta. Esitys Esitän kaupunkirakennelautakunnalla suunnitteluvarauksen tekemistä Niiralan Kulma Oy:lle Särkiniemen alueelta seuraavin ehdoin: 1. Suunnitteluvaraus on voimassa vuoden asemakaavan muutoksen voimaantulosta lukien, jonka aikana tontista on tehtävä maanvuokrasopimus. 2. Varausmaksua ei peritä. 3. Tontin vuokraamisesta päätetään erikseen kaupunkirakennelautakunnassa ARA:n hyväksymien vuokrausehtojen mukaisesti.

18 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (61) Kaupunki ei ole velvollinen korvaamaan mitään suunnittelukustannuksia varauksen saajalle, mikäli hanke ei saa tarpeellisia viranomaislupia tai hanke muutoin raukeaa. Valmistelija Jukka Tapani Räsänen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy vs. kiinteistöjohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

19 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (61) Asianro 6221/ /2016 Kuopion kaupungin osallistuminen Tahkon portaat -hankkeeseen Kaupungininsinööri Ismo Heikkinen Rakentamisen ja kunnossapidon tukipalvelut Yleistä Esitys sisältää taustatietoja tekeillä olevasta Tahko Action Plan -hankkeesta ja perustelut Kuopion kaupungin osallistumisesta Tahkon portaiden tekemiseen. Tahkon portaat on konkreettinen Kuopion kaupungin ja Tahkon yritysten yhteishanke, jolla tuotetaan merkittävä sisältötekijä sekä liikunnan ja urheilun mahdollistaja Tahkolle. Taustaa Tahkon keskeisimmät toimijat ovat käynnistäneet Tahkon Action Plan - suunnitelman tekemisen. Suunnittelutyöhön sitoutuneet tahot ovat Huippupaikat Oy, Osuuskauppa PeeÄssä, TAHKOcom Oy, PNT Active Oy (Tahko Chalet), Tahko Spa Hotel, Patrol Oy (Ski Mac), SeikkailuKuopio Oy, Kuopio- Tahko Markkinointi Oy sekä Tahkon tapahtumien kehittämishanke. Kuopion kaupunkia suunnittelutyössä edustaa kaupungin yrityspalvelu. Ensimmäisessä kokouksessa oli paikalla myös kaupunginhallituksen edustus ja suunnitelman on tarkoitus valmistua jo syksyn 2016 aikana. Tahko Action Plan -selvityksessä tavoitteena on löytää Tahkolle soveltuvia uusia toimintoja eli sisältöjä, joilla saadaan erityisesti kausivaihtelua pienennettyä. Tahkon talvi on pääsääntöisesti hyvin hoidettu ja yritykset tekevät silloin tulosta. Lumettomana kautena mm. majoituskapasiteetti on vajaalla käytöllä, jonka seurauksena yritysten kyky tehdä tulosta ja investoida on pääsääntöisesti haastava. Kyse ei ole pienestä asiasta, sillä Tahkolla on yli petipaikkaa, mikä on enemmän kuin koko muussa Pohjois-Savossa yhteensä. Itse asiassa Itä-Suomessa ei ole maakuntaa, jossa olisi isompi kapasiteetti. Ainoa kestävällä pohjalla oleva keino pysyvästi kasvattaa lumettoman ajan käyttöastetta ja käyttöä Tahkon valtavalle majoitus- ja ravintolakapasi-

20 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (61) 151 teetille ovat sellaiset toiminnot, jotka houkuttelevat kävijöitä Tahkolle toistuvasti. Kaupungin toteuttamat matkailua tukevat hankkeet, kuten Tahkon keskustaan valmistunut Event Park on selkeästi tuonut Tahkolle uutta asiakaskuntaa konserttien ja muiden tapahtumien myötä. Samoin kaupungin toteuttama lähiliikuntapuisto on saanut todella hyvän palautteen, koska se on lisännyt tuntuvasti Tahkon tarjontaa lapsiperheille. Kuopion kaupunki on saanut mm. näistä perusinvestoinneista erittäin hyvää palautetta. Useat liikuntaan painottuneet tapahtumat, kuten mm. Tahko MTB, Tahko Run ja Tahko Triathlon ovat vakiinnuttaneet asemansa. Lumeton kausi tarvitsee kuitenkin edelleen lisää aktiviteetteja ja erityisesti sellaisia, jotka vetoavat laajoihin ihmisjoukkoihin. Tavoitteena on, että Tahko Action Planin kautta saadaan liikkeelle useita Tahkon vetovoimaa lisääviä yksityisiä investointeja, joiden toteuttajina ovat erityisesti mukaan sitoutuneet avainyritykset. Tahkon portaat Tahkon rinnealue on ympärivuotisesti todella suosittu käyntikohde. Talvella rinteet ovat hyvin saavutettavissa kattavan hissi-, rinne- ja palveluverkoston avulla, mutta lumettomaan aikaan mahdollisuudet liikkua rinteiden alueella ovat yllättävän rajoittuneet. Rinteillä toki kulkee epämääräinen joukkio satunnaisesti syntyneitä polkuja, joiden käyttäminen on erittäin vaativaa. Jalan kulkevalla liikkujalle ainoa todellinen vaihtoehto poluille on kesällä maisemahissinä toimiva tuolihissi (hiihtohissi) sekä huoltotiet. Hissi on auki nykyisellään vain hyvin rajoitetusti, joten se luo mielikuvan kehittymättömistä mahdollisuuksista. Itse teiden ja polkujen ulkopuolinen alue on vaikeasti liikuttavaa louhikkoa ja siten liian vaarallista tavalliselle liikkujalle. Vallalla on liikkumisen megatrendi. Tämä näkyy jo nyt Tahkon kävijäkunnassa, mutta Tahkon portaat luovat aivan oman erityisen sydämen juoksijoille, kävelijöille, sauvakävelijöille ja muille luonnossa liikkujille. Myös aivan satunnaisille Tahkon kävijöille Tahkon portaat luovat houkuttelevan ja Tahkon yleiskuvassa erityisen hyvin erottuvan maamerkin. Tahko on viime vuosina voimakkaasti profiloitunut liikunta- ja kestävyystapahtumien järjestäjäksi ja kuluneena kesäkautena kyseisissä tapahtumissa Tahkolla vieraili yhteensä kävijää (kaikki Tahkon kesätapahtumat yhteensä kävijää). Portaisiin liittyen Tahkolle on mahdollisuus saada sekä uusia liikuntatapahtumia, että uudenlaista vuokraustoimintaa muun mu-

21 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (61) 151 assa yksittäisen kävijän ajanotto- ja sykemittauksen osalta. Huomionarvoista on myös se, että portaat ovat kilometrin pituisena Suomen pisimmät, jota voidaan käyttää markkinoinnissa hyväksi. Kilpaurheilutoiminnan lisäksi portaat ovat luonnollisesti myös kuntoilijoiden ja alueella muuten liikkuvien käytössä. Varsinaista tilastointia ei ole tehty Tahkon rinteillä jo nyt päivittäin liikkuvien määrästä, mutta portaiden käyttäjämääräksi arvioidaan lumettoman kauden ulkopuolella useita satoja käyttäjiä päivässä. Portaisiin on suunnitteluvaiheessa huomioitu huippu-urheilun harjoittelutarpeet. Yhteistyökumppanina suunnittelussa on Kilpa- ja Huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU / Sport Lab Jyväskylä. KIHU johtaa Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön osaamisohjelmaa vastaten suomalaisen huippu-urheilun T&K-toiminnasta ja osallistuvan asiantuntijuuden kehittämisestä ja toteutuksesta urheilijan polulla. Tässä toiminnassa Tahko haluaa olla osa suunnannäyttäjistä jatkossa. Tahkolla toimii jo muun muassa Triathlonvalmennuskeskus. Portaiden rakentaminen toimii uutena perusinfrana osalle tulevan syksyn aikana julkistettavista muista Tahko Action Planin rinneaktiviteeteista. Rakennettavia portaita tullaan hyödyntämään mm. Suomen pisimmän vaijeriliukuradan toteuttamisessa. Radan yläaseman on tarkoitus sijaita portaiden yläpäässä. Lisäksi portaat muodostavat Tahkon rinteillä jo sijaitsevan tuolihissiyhteyden kanssa yhdessä ikään kuin patikoijan kiertoreitin, jossa retkeilijä voi mennä toisen suunnan rinteillä liikkuessaan portaita ja toisen tuolihissillä. Alueen yrittäjien arvion mukaan rinteillä oleva ravintolatoiminta hyötyy portaista ympärivuotisen saavutettavuuden näkökulmasta. Tällöin on oletettavissa, että taloudellinen toimeliaisuus lisääntyy siltäkin osin portaiden tulon jälkeen luoden positiivisen kehityksen kierrettä. Työnjako hankkeissa Tahko Action Planin suunnittelun yhteydessä on yritysten kesken neuvoteltu vastuunjaosta tulevien investointien toteutuksessa. Neuvotteluissa päädyttiin alun perin ratkaisuun, jossa kaupunki vastaisi portaiden rakentamisesta. Vuoden 2016 talousarvion investointiosiossa on varauduttu Tahkon matkailuinvestointien toteuttamiseen eurolla. Ottaen huomioon, että portaiden rakentaminen olisi tarkoitus tehdä jo kuluvan syksyn aikana, päädyt-

22 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (61) 151 tiin ratkaisuun, jossa rakennuttajana olisi rinteiden hallinnasta/omistuksesta vastaava Huippupaikat Oy. Järjestelyssä kaupunki varautuisi myöntämään kaupungin osuuden euroa avustuksena. Investoinnin kustannusarvio on noin euroa (ALV 0 %). Huippupaikat Oy ja muut avainyritykset vastaavat itse niistä kustannuksista, jotka ylittävät em. summan. Portaiden ylläpitovastuu jää laadittavan sopimuksen perusteella yrityksille. Vastineena rahoitukselle kaupunki saa erikseen sovittavan määrän mainospaikkoja portaista hyödynnettäväksi kaupungin yritysmarkkinoinnissa. Vaikutusten arviointi Portaat toimivat alkusysäyksenä ja osana suunnitteilla olevaa Tahko Action Plania sekä mahdollistavat useita muita hankkeita, joissa niitä hyödynnetään. Siten portailla on merkittävä yritystaloudellinen vipuvaikutus. Sitä kautta Tahkon alueen matkailullinen arvo nousee. Tahkon matkailutulokertymä on nykyisellään noin 100 miljoonaa euroa ja tämä kertyy pääosin talvikaudelta. Ympärivuotinen majoituksen käyttöaste Tahkolla on noin 35 %, joten tyhjää kapasiteettia on paljon täytettäväksi. Nyt kehitteillä oleva Tahkon portaikko on nimenomaan lumettomaan aikaan kohdistuva toimenpide ja omaa siten merkittävän mahdollisuuden kasvattaa Tahkon matkailutuloa jo prosentin nousu matkailijamäärissä tuo miljoona euroa lisää matkailutuloa vuodessa. Saman voi myös tehdä jo yksikin uusi onnistunut portaisiin pohjautuva massaliikuntatapahtuma. Tahkon portaat kohottavat Tahkon imagoa liikuntaystävällisenä lomakohteena. Portaiden potentiaalinen käyttäjäryhmä on laaja, mutta kuntoilijoiden lisäksi portaita tulee erityisesti käyttämään urheilijat ja massaliikuntatapahtumat, jotka ovat trendien luojia. Tapahtumien ja urheilijoiden kautta tuleva tunnettavuus inspiroivat ihmisiä liikkumaan ja siten luovat merkittävää terveysvaikutusta. Lisäksi Suomen pisimpien portaiden status on selkeä markkinoinnillinen erottumistekijä, jota voidaan käyttää Tahkon profiloinnissa. Portaiden toteuttamisen ympäristövaikutukset ovat vähäiset. Portaat toteutetaan hissilinjan viereen ottaen huomioon alueen lajiston. Esitys Esitän, että kaupunki osallistuu Tahkon portaiden rakentamiseen esitetyllä tavalla ja myöntää euron (ei sisällä arvonlisäveroa) rahoitusosuuden yhdyskuntatekniikan investointien määrärahasta. Avustus suoritetaan yhtenä eränä avustuksen hakijalle Huippupaikat Oy:lle portaiden valmistuttua. Liitteet /2016 Avustushakemus Valmistelija Unto Juutinen puh Ismo Heikkinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy kaupungininsinöörin esityksen.

23 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (61) 151 Päätös Varpu Puskala Jari Ruposen, Markku Söderströmin, Sirpa Kulinin, puheenjohtaja Iris Asikaisen ja Pekka Pollarin kannattamina esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun. Puheenjohtaja ehdotti asiassa äänestettäväksi siten, että ne jotka ovat esittelijän ehdotuksen kannalla, äänestävät jaa, ja ne jotka ovat Varpu Puskalan tekemän palautusesityksen kannalla, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 3 jaa-ääntä (Voutilainen, Svärd, Wetzell) ja 8 ei-ääntä (Asikainen, Ruponen, Kosunen, Kulin, Paulo- Tuovinen, Pollari, Puskala, Söderström), joten lautakunta oli hyväksynyt Varpu Puskalan tekemän palautusesityksen. Merkitään, että kaupunginhallituksen edustaja Ilkka Raninen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen.

24 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (61) Asianro 1337/ /2015 Kaupunkirakennelautakunnan edustajan nimeäminen Kuopion kaupunkiseudun viisaan liikkumisen hankkeen ohjausryhmään Kaupungininsinööri Ismo Heikkinen Rakentamisen ja kunnossapidon tukipalvelut Yleistä Kuopion kaupungin, Siilinjärven kunnan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen yhteistyönä on käynnistynyt viisaan liikkumisen toteuttamishanke. Hankkeen tavoitteena on vähentää alueen hiilidioksidipäästöjä ja energiankulutusta lisäämällä liikkumista jalan, pyöräillen, joukkoliikenteellä ja kimppakyydein sekä lisätä ympäristöystävällistä ajotapaa henkilöautoilla. Hankkeelle on saatu tukea EU:n aluekehitysrahoituksesta 70 %. Hankkeelle ollaan parhaillaan rekrytoimassa projektipäällikköä ja projektiasiantuntijaa, joiden palkkakulut ovat tukikelpoisia kustannuksia. Kuopion osalta toteuttamisohjelma on hyväksytty kaupunkirakennelautakunnassa ja kaupunginhallituksessa Työryhmät Viisaan liikkumisen hankkeeseen sisältyy neljä eri osahanketta. Hanke liittyy kiinteästi useaan jo menossa olevaan hankkeeseen mm. Savilahti-projektiin. Toteutuksen sujuvan etenemisen varmistamiseksi on tarkoituksenmukaista perustaa hanketta ohjaava ohjausryhmä ja ohjausryhmälle asioita valmisteleva projektiryhmä. Vaikutusten arviointi - Ohjausryhmään tarvitaan edustajat joukkoliikennelautakunnasta sekä kaupunkirakennelautakunnasta. Viranhaltijaedustajina ohjausryhmässä ovat liikennejärjestelmäyksikön päällikkö Airi Muhonen Pohjois-Savon ELYkeskuksesta, joukkoliikennepäällikkö Jani Reinikainen, kaupungininsinööri Ismo Heikkinen ja hankepäällikkö Antti Niskanen Kuopion kaupungilta, joukkoliikennevastaava Pekka Kauhanen Siilinjärveltä ja valittava projektipäällikkö. Lisäksi ohjausryhmään tulee edustaja kaupungin tietohallinnosta ja Kuopion kauppakamarista yritysnäkökulman korostamiseksi rahoituskriteerien mukaisesti. Joukkoliikennelautakunta on valitsemassa omat edustajansa, yhden Kuopiosta ja yhden Siilinjärveltä. Projektiryhmä muodostetaan asiantuntijoista Kuopiosta ja Siilinjärveltä. Puheenjohtajana on joukkoliikennepäällikkö Jani Reinikainen ja sihteerinä projektiasiantuntija. Muita jäseniä ovat valittava projektipäällikkö sekä edustajat Siilinjärveltä, Pohjois-Savon Elystä, Ohjelmistoyrittäjät ry:stä, Savilahtiprojektista, kaupungin tietohallinnosta ja Istekki Oy:stä. Tarvittaessa kokouksiin kutsutaan myös muita asiantuntijoita, mm. kaupunkiympäristön palvelualueen muuta henkilökuntaa.

25 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (61) 152 Esitys Esitän kaupunkirakennelautakunnalle, että se nimeää edustajan viisaan liikkumisen ohjausryhmään. Valmistelija Ismo Heikkinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy kaupungininsinöörin esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti ja lautakunta nimesi edustajakseen Kuopion kaupunkiseudun viisaan liikkumisen hankkeen ohjausryhmään Eero Wetzellin.

26 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (61) Asianro 6286/ /2016 Lausunto valtuustoaloitteeseen / Finnpulp -tehdashankkeen keskeyttäminen ja v alkaneen Sorsasalon kaavoitustyön jatkaminen Va. suunnittelujohtajan sijainen Tanja Leppänen Asemakaavoitus Kaksi Kuopion kaupunginvaltuuston jäsentä on valtuuston työjärjestykseen viitaten tehnyt aloitteen, että Kuopion kaupunginhallitus ei toimeenpane tehtyä valtuuston päätöstä asemakaavasta sekä tontteja ja 11 koskevasta sitovasta tonttijaosta, vaan keskeyttää sanotun kaavatyön Finnpulpin tehdashankkeen osalta. Lisäksi em. valtuuston jäsenet esittävät, että Sorsasalon kaavoitustyötä jatketaan yritysalueen pienen ja keskisuuren teollisuuden tarvepohjalta, joka on käynnistetty jo v. 2006, mutta keskeytetty ilmeisesti 2013 Finnpulp-tehdashankkeesta johtuen. Perusteluina esitetään seuraavat seikat: tämän maailman suurimman havusellutehtaan (biotuotetehtaan) rakentamiselle ei ole olemassa toiminnallisia ja terveydellisiä edellytyksiä Sorsasalon saareen ja myös maankäytölliset edellytykset puuttuvat tehtaan rakentamiselle tässä asemakaavassa. Asemakaavoitus on valmistellut valtuustoaloitteesta kaupunkirakennelautakunnan käsittelyä varten seuraavan lausuntoesityksen: Kuopion kaupunginhallitus on päättänyt esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen sekä tontteja ja 11 koskevan sitovan tonttijaon. Kuopion kaupunginvaltuusto on hyväksynyt em. Sorsasalon itäosaa koskevan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen Kaavatyön keskeisimpänä tarkoituksena on mahdollistaa alueelle uuden biotuotetehtaan toteuttaminen ja varata alueet muille oleville toiminnoille. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 52 :n mukaan vaikutuksiltaan merkittävän asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. MRL 188 :n mukaan kaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallintooikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään. Valitusperuste on lainvastaisuusperuste. Kuntalain :n mukaan kunnanvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää kunnan päätösvaltaa. Valtuusto päättää :n mukaan muun muassa muista valtuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista. Kuntalain :n mukaan kunnanhallituksen tulee muun muassa vastata valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallituksen suorittama laillisuuden valvonta kohdistuu niihin seikkoihin, joilla voi tehdä kunnallisvalituksen (lainvastaisuusperuste). Kuntalain 2 :n mukaan kuntalakia sovelletaan, jollei laissa toisin säädetä. Tällä viitataan yleislakina toimivan kuntalain ja erityislakina noudatettavan MRL:n keskinäiseen suhteeseen.

27 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (61) 153 Vaikutusten arviointi - Vaikka kuntalakiin sisältyy kunnanhallitukselle velvoite vastata valtuuston päätösten täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta, menevät erityislakina noudatettavan MRL:n säännökset yleislakina sovellettavan kuntalain säännösten edelle. Näin ollen MRL:ssä on säädetty kunnanvaltuuston tehtäväksi hyväksyä merkittävä asemakaava, ja muutoksenhaku siihen tapahtuu MRL:ssä säädetyn mukaisesti valittamalla hallinto-oikeuteen kunnallisvalituksena. Kuopion kaupunginvaltuusto on tehnyt hyväksymispäätöksen toimivaltansa puitteissa. Kyseessä on vielä lainvoimaa vailla oleva päätös. Kaupunginhallituksella ei ole tässä tilanteessa täytäntöönpanoon eikä laillisuusvalvontaan liittyvää toimivaltaa puuttua valtuuston tekemään kaavan hyväksymispäätökseen. Lisäksi todettakoon, että kaupunginvaltuusto on tehnyt kaavan hyväksymispäätöksen kaupunginhallituksen kuntalain mukaisesti tekemän päätöksen valmistelun ja hyväksymisesityspäätöksen pohjalta. Tällöin kaupunginhallitus on ilmaissut kantansa kaava-asiaan. Esitys Esitän, että kaupunkirakennelautakunta hyväksyy tämän lausunnon toimitettavaksi edelleen kaupunginhallitukselle vastauksena valtuustoaloitteeseen. Samalla todetaan, että valtuustoaloite ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. Liitteet /2016 Valtuustoaloite Valmistelija Anne Turkia puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy va. suunnittelujohtajan sijaisen esityksen. Päätös Merkitään, että va. suunnittelujohtaja Martti Lätti poistui esteellisenä kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Merkitään, että Markku Söderström poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen.

28 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (61) Asianro 6124/ /2016 Tiedonanto vireilletulosta / Asemakaavan muutos / Kuopionlahden alue (Musiikkikeskuksen ympäristö ja Lumit) Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus Asemakaavan muutostyössä päivitetään Kuopionlahden alueella viittätoista eri aikoina voimaan tullutta asemakaavaa. Kuopionlahden asemakaavan muutos sisältyy laajempaan Kuopionlahden kaupunkikehittämishankkeeseen ja sen tarkoituksen on määritellä Kuopionlahdelta torille ulottuvan alueen kaupunkikuvalliset tavoitteet ja lähtökohta sekä toiminnallinen ajatus. Asemakaavahankkeeseen sisältyvät oleellisesti myös Kuopion taidelukio Lumitin ja Hotelli- ja kongressikeskus Kuopion suunnittelu sekä Kuopionlahden rantaalueiden tuleva maankäyttö. Jatkotoimenpiteet Kilpailun 1. vaiheen työt tulevat asemakaavan vireilletuloaineiston kanssa samanaikaisesti nähtäville. Asemakaavan vireilletuloaineistoa ja kilpailutöitä esitellään kilpailutyönäyttelyn avajaisissa tai erillisessä yleisötilaisuudessa. 1. vaiheen kilpailutöistä järjestetään yleisöäänestys, joiden tuloksia palkintolautakunta voi hyödyntää toiseen vaiheeseen valittavien osalla. Kilpailun toiseen vaiheeseen valitaan 4-6 työtä, joita jatkokehitettään annettujen ohjeiden mukaisesti. Asemakaavan valmisteluaineisto työstäminen aloitetaan arkkitehtuurikilpailun 1. vaiheen ratkeamisen jälkeen ja valmisteluaineisto valmistuu tavoiteaikataulun mukaan keväällä Arkkitehtuurikilpailun 2. vaiheen valmiit työt ovat kokonaisuudessaan asemakaavan valmisteluaineistoa. Valmisteluaineisto ja kilpailuehdotukset asetetaan julkisesti nähtäville, jolloin niihin voi ottaa kantaa sekä esittää muutoksia ja lisäyksiä. Aineistosta järjestetään sidosryhmille lausuntokokous ja siitä pyydetään mahdollisesti lausuntoja. Valmisteluvaiheen nähtävänäoloaikana järjestetään yleisötilaisuus. 2. vaiheen kilpailutöistä järjestetään myös yleisöäänestys, joiden tuloksia palkintolautakunta voi hyödyntää arviointia tehdessään. Valmisteluaineistosta neuvotellaan myös ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen kanssa. Vaikutusten arviointi Kaavahankkeella on Kuopion kannalta useita strategisesti merkittäviä vaikutuksia, joista keskeisimmät ovat kaupunkikuvaan ja Kuopio- brändiin sekä vetovoimaisuuteen vaikuttavat kokonaisuudet. Kuopionlahden alue sekä Musiikkikeskuksen ympäristö on ruutukaavakeskustan merkittävin kehittämisvyöhyke, minkä vuoksi alueen kaavallisia ja kaupunkikuvallisia ideoita ja tavoitteita on lähdetty etsimään yleisen kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun avulla. Kilpailu etenee kaavatyön rinnalla.

29 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (61) 154 Kaava tulee olemaan ilmastopoliittisesti erittäin positiivinen ja ekologinen. Kaavassa ja arkkitehtuurikilpailussa yhtenä lähtökohtana on ollut muun muassa Green School periaatteet, joita sovelletaan myös laajemmin alueen suunnittelussa. Lisäksi kaavan tavoitteena on henkilöautoliikenteen vähentäminen ja pysäköintipaikkojen minimointi sekä joukkoliikenteeseen tukeutuminen ja kevyen liikenteen merkittävä edistäminen. Hanke toteutetaan pitkälti jo olevan infrastruktuurin varaan täydentäen alueen ja keskustan palvelutarjontaa ja kaupunkirakennetta, minkä on todettu olevan noin 75 % edullisempaa kuin uuden kaupunkirakenteen muodostaminen. Hankkeessa edistettävät ratkaisut vähentävät merkittävästi turhaa ajoneuvoliikennettä kaupungin sisällä ja vähentävät samalla merkittävästi hiilidioksidipäästöjä. Kaavahanke toteuttaa myös Kuopion arkkitehtuuripoliittisen ohjelman (APO- LI:n) tavoitteita, jonka mukaan kaupungin tulee järjestää merkittävistä suunnittelukohteista arkkitehtuuri- ja kaupunkisuunnittelukilpailuja. Tämänkaltaisella menettelyllä varmistetaan Kuopion keskustan merkittävimmälle kehitysalueelle arkkitehtonisesti laadukas sekä kaupunkikuvaan sopiva kokonaisratkaisu. Kaavahankkeella on myös merkittäviä matkailuun, kulttuuriin ja yrityselämään sekä talouteen liittyviä vaikutuksia koko Kuopion seudulla ja erityisesti Musiikkikeskuksen ympäristön ja keskustan osalla. Hotelli- ja kongressikeskus, Lumit ja Musiikkikeskus muodostavat yhdessä kansainvälisen tason keskittymän monimuotoisille tapahtumille sekä opiskelulle sekä ainutlaatuiset puitteet, kulttuurille, majoitukselle ja matkailulle. Hankekokonaisuuden myötä alueelle on arvioitu syntyvän merkittävästi myös uusia työpaikkoja ja sata asuntoa sekä lukuisa muita ranta- ja puistoelämään liittyviä toimintoja ja tapahtumamahdollisuuksia ja kokonaisuuksia. Esitys MRL 63 :n sekä MRA 30 :n mukaisesti julkisesti nähtäville tuleva vireilletuloaineisto annetaan kaupunkirakennelautakunnalle tiedoksi. Liitteet /2016 osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja liite /2016 osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitteet 2-3 (ei jaeta, julkaistaan Internetissä) Valmistelija Jouni Pekonen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy va. suunnittelujohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

30 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (61) Asianro 6308/ /2016 Poikkeaminen (LTK) / Kiinteistö Oy Kuopion Tukkukartano / Kuopio (Niiralankatu 25) Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus Tiivistelmä: Hakemus koskee myymälän tavaranvastaanottotilan laajentamista, jolloin rakennusoikeus ylittyy noin 13 k-m 2 :llä. Asemakaavoitus on valmistellut jätetystä hakemuksesta kaupunkirakennelautakunnan käsittelyä varten myönteisen päätösesityksen. Hakija Kaupunki Kaupunginosa Kiinteistö Oy Tukkukartano c/o Kuopion Talokeskus Oy Maaherrankatu KUOPIO 297 Kuopio 7 Niirala Rakennuspaikka Korttelin 18 tontti 3 Rakennushanke Myymälän tavaranvastaanottotilan laajentaminen noin 13 k-m2:llä. Rakennuskielto tai -rajoitus, josta poiketaan Päätösesitys perustuu seuraaviin selvityksiin: Kaavoitustilanne Liitteenä päivätty asemapiirustus, pohjapiirustus ja julkisivut itään. Rakennuskielto tai -rajoitus, josta poiketaan maankäyttö- ja rakennuslain 171 :n nojalla maankäyttö- ja rakennuslain 58 :stä. Hanke poikkeaa voimassa olevasta asemakaavasta seuraavasti: Voimassa olevan asemakaavan mukainen rakennusoikeus (4 050 k-m 2 ) ylitetään aiempi ylitys ( myönnetty poikkeaminen 414 k-m 2 / 10,2 %) huomioiden yhteensä 427 k-m 2 :llä / 10,5 %:lla. Tontilla on voimassa ympäristöministeriön vahvistama asemakaava, jossa ko. tontti on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K-15), jolle saa myös rakentaa moottoriajoneuvojen huoltoaseman. Mikäli autopaikkojen lähiajan tarve on asemakaavassa määrättyä pienempi, saa rakennuslautakunta rakennuslupaa antaessaan myöntää autopaikkojen järjestämisestä lykkäystä, kuitenkin enintään 50 %:lle asemakaavassa määrätystä autopaikko-

31 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (61) 155 Nykyinen tilanne jen määrästä ja enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Rakennusoikeudeksi on merkitty numeerisesti 4 o50 k-m 2 (e=0,96) ja rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton ylimmäksi korkeusasemaksi +115,00. Autopaikkavaatimuksena on huoltoasematilojen osalta 1 ap/80 Lm 2 ja liike-, toimisto- ja niihin verrattavien tilojen osalta 1 ap/60 Km 2. Tontilla sallittujen asuntojen enimmäismäärä on yksi (as=1). Tontti on merkitty kiinteistörekisteriin ja sen pinta-ala on m 2. Tontti on Kuopion kaupungin omistuksessa ja se on vuokrattu hakijalle. Hakijan antamien tietojen mukaan tontilla on vuonna 1990 valmistunut liikerakennus (4 464 k-m 2 ). Tontille on Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksellä myönnetty poikkeaminen rakennusoikeuden ylittämiseen noin 390 k-m 2 :llä. Tällöin kysymyksessä oli olemassa olevan rakennuksen sisätiloissa olleiden varasto- ja autotallitilojen muuttaminen kuntosalitiloiksi. Pyydetyt lausunnot ja selvitykset Naapurien kuuleminen Päätösesityksen perustelut Hakemuksesta on neuvoteltu rakennusvalvonnan (Mikko Etula ja Ilkka Korhonen ) kanssa, eikä heillä ollut hakemuksesta huomautettavaa. Hakija on suorittanut naapurien kuulemisen ( ja ). Naapureilla ei ollut hakemuksesta huomautettavaa. Hakemuksen mukainen rakennusoikeuden ylittäminen noin 13 k-m 2 :llä on erittäin vähäinen (0,29 %) toteutuneeseen kerrosalaan (4 464 k-m 2 ) nähden ja kysymyksessä on myymälän toiminnan kannalta tarpeellisen tavaranvastaanottotilan laajentaminen. Lisäksi voidaan todeta, että rakennusoikeuden ylitys johtuu olevan, avoimen lastaustason muuttamisesta kerrosalaan laskettavaksi tavaranvastaanottotilaksi. Vaikka rakennusoikeuden ylitys aiemmalla poikkeamispäätöksellä toteutuneeseen kerrosalaan verrattuna on vähäinen, rakennusvalvonta ei myönnä uutta rakennusoikeuden ylitystä ilman poikkeamispäätöstä. Ratkaisuvalta (MRL 171.1, kaupunginvaltuusto , MRL:n muutos 196/2016). Päätösesitys Haettu poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta luonnonsuojelun ja rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeaminen ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia (MRL 172 ). Poikkeamisen myöntämiseen on erityinen syy. Lupa asemakaavasta poikkeamiseen myönnetään hakemuksen mukaisesti.

32 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (61) 155 Poikkeamispäätös on voimassa kaksi vuotta, jona aikana vastaavaa rakennuslupaa on haettava. Hakemuksen valmistelusta peritään kaupunginhallituksen tekemän päätöksen mukaisesti 520. Vaikutusten arviointi Hakemuksen mukainen poikkeaminen on ilmastopoliittisesti neutraali, koska rakentaminen ei olennaisesti poikkea alueen vastaavasta rakentamisesta. Yritysvaikutuksiltaan hanke on positiivinen, sillä poikkeamisella mahdollistetaan myymälä toiminnan kannalta tarpeellisen tavaranvastaanottotilan laajentaminen. Esitys Esitän, että kaupunkirakennelautakunta hyväksyy päätösesityksen. Liitteet /2016 Asemapiirustus /2016 Kartta ja kaavaote /2016 Ote ajantasa-asemakaavasta Asiakirjoissa ovat seuraavat asiakirjat: hakemus liitteineen. Valmistelija Jussi Partanen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy va. suunnittelujohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

33 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (61) Asianro 3655/ /2016 Lausunnon antaminen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle / Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valitus / poikkeaminen (LTK) / Savo Shot Ay / Nilsiä M0501 Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus Itä-Suomen hallinto-oikeus on kaupunkirakennelautakunnalle osoitetulla lähetteellään kehottanut vastaanottajaa oheisen valituksen johdosta: 1. Antamaan lausuntonsa valituksessa esitetyistä vaatimuksista ja niiden perusteluista. 2. Liittämään asiakirjoihin alkuperäisenä tai jäljennöksenä kaikki asiassa kertyneet asiakirjat, joita ovat ainakin: poikkeamishakemus maankäyttö- ja rakennusasetuksen 85 :n mukaisine liitteineen selvitys kuulemisesta pyydetyt lausunnot kartta, johon on merkitty lähialueen poikkeamispäätökset 3. Mikäli kysymyksessä on poikkeaminen kaavasta, tarvitaan myös: kaavakartta tai ote siitä värillisenä mittakaavatietoineen ja hyväksymismerkintöineen kaavamerkinnät ja -määräykset kokonaisuudessaan kaavaselostus tai ote, josta ilmenevät kaavan tavoitteet, mitoitusperusteet j a perustelut. 4. Laatimaan luettelon lausunnon liitteenä toimitetuista asiakirjoista, jotta asianosainen saa myöhemmin vastinepyynnön yhteydessä tietoonsa viranomaisen hallinto-oikeuteen toimittaman oikeudenkäyntiaineiston. Kaikki lähetteen liitteet ja pyydetyt asiakirjat on pyydetty palauttamaan hallinto-oikeudelle viimeistään Valituksenalainen päätös Kaupunkirakennelautakunnan poikkeamispäätös Valitus Poikkeamispäätöksestä on Itä-Suomen hallinto-oikeuteen valittanut Pohjois- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue. Vaikutusten arviointi -

34 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (61) 156 Esitys Esitän kaupunkirakennelautakunnalle, että pyydettynä lausuntona Itä- Suomen hallinto-oikeudelle koskien Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valitusta esitetään seuraavaa: Valittajan vaatimukset hallinto-oikeudessa: Kuopion kaupunkirakennelautakunnan päätös on lainvastaisena kumottava ja poikkeamista koskeva hakemus hylättävä. PERUSTELUT Valituksen kohteena oleva päätös Kuopion kaupunkirakennelautakunta on asiakohdassa mainitulla päätöksellään myöntänyt poikkeamisluvan Savo Shot Ay:lle kerrosalaltaan 420 m2:n suuruisen pistooliampumaratahallin rakentamiseen tilasta erotetulle m²:n suuruiselle määräalalle (M0501). Rakentamaton määräala sijaitsee Nipasentien varrella, noin 2 4 kilometrin etäisyydellä Nilsiän Tahkovuoren matkailukeskuksesta etelään. Kyseisellä alueella on voimassa Kuopion lääninhallituksen vahvistama Nilsiän Sääskiniemen rakennuskaava (nyttemmin asemakaava). Kaavassa alueelle on osoitettu pääasiassa RA- eli loma-asuntojen korttelialueita ja niitä ympäröiviä VL- eli lähivirkistysalueita. Nyt kyseessä olevaan määräalaan kuuluva alue on kaavassa osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). Määräala sijoittuu kuitenkin VU- eli urheilu- ja virkistyspalvelualueeksi kaavoitetun alueen välittömään läheisyyteen. Kaavamääräyksen mukaan VL-merkinnällä osoitetaan virkistys- ja ulkoilukäyttöön tarkoitetut alueet, joita ei ole tarkoitus rakentaa varsinaiseksi puistoksi. VU-aluemerkinnällä osoitetaan urheilu- ja virkistyspalvelujen alueet, tennis- ja lentopallokentät yms. Kyseisen määräalan lähistöllä on runsaasti VL-alueeksi kaavoitettua aluetta. Alueella on voimassa myös Nilsiän kunnanvaltuuston hyväksymä Tahkovuoren alueen osayleiskaava, jossa määräala sijoittuu kaavan selvitysalueeseen. Selvitysalue-merkintä johtui silloisesta Tahkon korotushankkeesta, hanke on sittemmin hylätty ympäristöön sopimattomana. ELY-keskuksen kannanotto kaupunkirakennelautakunnan päätökseen Maankäyttö- ja rakennuslain 50 :n mukaisesti alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Maankäyttö- ja rakennuslain 51.1 :n mukaisesti asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää.

35 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (61) 156 Asemakaavan sisältövaatimuksista säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 54 :ssä ja kaavaa varten tarvittavista selvityksistä maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä. Tarkempia säännöksiä kaavan vaikutusten selvittämisestä on annettu maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :ssä. Maankäyttö- ja rakennuslain 58.1 :n nojalla rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (rakentamisrajoitus). Maankäyttö- ja rakennuslain 58.2 :n mukaisesti asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa kaavassa osoitetulle muiden alueiden käytölle. Asemakaava-alueelle ei saa myöskään sijoittaa toimintoja, jotka ovat haitallisten tai häiriöitä aiheuttavien ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista koskevien asemakaavamääräysten vastaisia. Maankäyttö- ja rakennuslain :n mukaan kunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää poikkeamisen kyseisessä laissa säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. Maankäyttö- ja rakennuslain :n mukaan poikkeamista ei kuitenkaan saa myöntää, jos se: 1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; 2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista; 3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; tai 4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristötai muita vaikutuksia. Edellä lausutun mukaisesti maankäyttö- ja rakennuslain 58 :n sisältämän rakentamisrajoituksen tarkoituksena on rakentamisen suunnitelmallisuuden varmistaminen. Tarkoitus on varmistua siitä, että rakentaminen perustuisi ensisijaisesti asemakaavaan niillä alueilla, joilla alueiden käytön yksityiskohtainen järjestäminen tätä kulloinkin edellyttää. Vastaavasti lähtökohtana on myös se, että jo asemakaavoitetuilla alueilla rakentaminen toteutetaan kaavan mukaisesti. Mikäli kaava-alueen maankäyttötarpeissa kaavan voimaantulon jälkeen tapahtuu muutoksia, mahdollisuudet uudentyyppiseen rakentamiseen on lähtökohtaisesti arvioitava asemakaavan muuttamisesta säädetyssä järjestyksessä. Tällöin myös maankäyttö- ja rakennuslain 54 :ssä säädettyjen asemakaavan sisältövaatimusten täyttymistä on mahdollista arvioida koko alueen kannalta tarkempien selvitysten pohjalta siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä ja maankäyttö- ja rakennusasetus 1 :ssä säädetään. Kaavoituksen yhteydessä tehtävien selvitysten ja arviointien pohjalta on mahdollisuus mm. sovittaa yhteen erilaisia toimintoja (mm. loma-asutus, virkistyskäyttö, palvelut, mahdollisia ympäristöhäiriöitä aiheuttavat toiminnot ja liikennöinti) kuten myös varmistua kaava-alueen maanomistajien yhdenvertaisesta kohtelusta. Nyt kysymyksessä olevassa poikkeamisharkinnassa on otettava erityisesti huomioon se, että myönnetyn poikkeamisluvan mahdollistama rakentaminen erottuu huomattavasti lainvoimaisessa asemakaavassa alueelle osoitetusta käyttötarkoituksesta. VL-alueelle ei kaavassa ole lainkaan osoitettu rakennusoikeutta, vaan kyseinen alue on varattu toimimaan kaavan osoittamien lomarakennuskortteleiden lähivirkistysalueena. Poikkeamislupapäätöksellä hyväksytty rakentamisen määrä (yli 400 k-m2) kuten myös pistooliampumaratahallin vaatima maankäytön laatu ja luonne poikkeavat merkittävästi asemakaavassa osoitetusta maankäytöstä (virkistys ja loma-asutus). Alueella ei myöskään ole voimassa sellaista yleiskaavaa, jossa alueen maankäyttö olisi tutkittu.

36 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (61) 156 ELY-keskus huomauttaa myös, että tilasta RN:o 19:36 on jo aiemmin erotettu yksi erillinen määräala, jolle on Pohjois-Savon ympäristökeskuksen (Dnro PSA-2006-L ) tekemän poikkeamispäätöksen mukaisesti on rakentunut liikerakennus. Kyseinen alue on sittemmin vahvistettu erillisellä kaavamuutoksella pääosin liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Nyt tarkastelun kohteena olevassa Sääskiniemen rakennuskaavassa kyseinen alue oli varattu maa- ja metsätalousalueeksi ja poikkeamispäätös tehtiin tilanteessa, jossa ao. aluetta koskeva kaavamuutos oli edennyt ehdotusvaiheeseen. Nyt haetun järjestyksessään jo toisen poikkeamisluvan myöntäminen tilan 19:36 alueelle voisi johtaa tilanteeseen, jossa Sääskiniemen kaava-alueen maanomistajia ei kohdella yhdenvertaisesti. Poikkeamispäätökseen sisältyvän ajantasa-asemakaavan ja alueelta saatavilla oleva ilmakuva-aineiston (liite) perusteella on todettavissa, että Sääskiniemen kaava-alue ei ole toteutunut siinä laajuudessa kuin mitä kaavaa laadittaessa on suunniteltu. Tämä seikka yhdessä Tahkon alueen voimakkaan kehittymisen ja nyt kyseessä olevalle alueelle haettavien poikkeamislupien kanssa osaltaan kertoo siitä, että alueiden käytön ajantasaiselle suunnittelulle on alueelle tarvetta. Asiaa tarkastellessa on huomioitava se, että alue sijoittuu hyvin lähelle maakunnallisesti merkittävää Tahkon matkailukeskittymää. Näin merkittävän kohteen lähiympäristössä alueiden käytön suunnittelu tulisi tapahtua pääsääntöisesti kaavoituksella riittävän laajoihin selvityksiin ja arviointeihin pohjaten. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan nyt kyseessä olevassa tapauksessa myönteinen poikkeaminen vaikeuttaisi alueella voimassa olevan asemakaavan toteuttamista ottaen nimenomaisesti huomioon sen, että poikkeamisluvalla oltaisiin hyväksymässä huomattavaa määrää uuden-tyyppistä rakentamista alueelle, joka lainvoimaisessa kaavassa on osoitettu jäävän rakentamisesta vapaaksi. Kaavan toteutumattomuus ja alueelle nyt suunniteltu uudentyyppinen toiminta ovat puolestaan osoituksena siitä, että alueen maankäyttötarpeissa on tapahtunut muutoksia kaavan vahvistamisen jälkeen. Maankäyttö- ja rakennuslain :n mukaan poikkeamista ei saa myöntää, jos tästä muun ohessa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Edellä mainitun perusteella ELYkeskus katsookin, että poikkeamisen myöntämiselle ei tässä tapauksessa ole oikeudellisia edellytyksiä, vaan aiotun pistooliampumaratahallin toteuttaminen tulee arvioida asemakaavan muuttamisesta säädetyssä järjestyksessä. Maankäyttö- ja rakennuslain 171 :n mukaiselle poikkeamiselle tulee aina myös olla maankäyttö- ja rakennuslain mukaan erityinen syy. Poikkeuksen myöntämisen edellytys on erityisen syyn olemassaolon toteaminen silloin, jos maankäyttö- ja rakennuslain :ssa säädetyt oikeudelliset edellytykset on ensin todettu. Valituksenalaisessa päätöksessä ei ELY-keskuksen tulkinnan mukaan ole myöskään esitetty maankäyttö- ja rakennuslain :ssa tarkoitettua erityistä syytä poikkeamiselle. Päätöksen perusteluissa todetaan pelkästään se, että hallin rakentaminen lisää ja monipuolistaa Tahkon alueen harrastus-mahdollisuuksia. Tämä ei kuitenkaan ELY-keskuksen näkemyksen mukaan voi olla syynä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen kaavoitusvelvoitteen sivuuttamiselle.

37 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (61) 156 Edellä mainittujen syiden perusteella Kuopion kaupunkirakennelauta-kunnan päätös on lainvastaisena kumottava ja lupahakemus hylättävä. Vastaus valituskirjelmässä esitettyihin valitusperusteisiin: Pohjois-Savon ELY-keskus painottaa valituksessaan rakentamisen suunnitelmallisuuden varmistamista, rakentamisen perustumista ensisijaisesti asemakaavaan, rakentamisen toteuttamista asemakaava-alueilla kaavan mukaisesti sekä asemakaavan muuttamista selvitysten pohjalta kaavan sisältövaatimukset huomioiden maankäyttötarpeiden muuttuessa. ELY-keskuksen mukaan poikkeamisluvan mahdollistama rakentaminen erottuu huomattavasti lainvoimaisessa asemakaavassa alueelle osoitetusta käyttötarkoituksesta eikä alueella ole voimassa sellaista yleiskaavaa, jossa alueen maankäyttö olisi tutkittu. ELY-keskuksen mukaan poikkeamiselle ei ole maankäyttö- ja rakennuslaissa esitettyjä oikeudellisia edellytyksiä eikä erityistä syytä. Lisäksi ELY-keskuksen mielestä poikkeamisluvan myöntäminen tilan RN:o alueelle voisi johtaa tilanteeseen, jossa maanomistajia ei kohdella yhdenvertaisesti, koska tilasta on jo aiemmin erotettu yksi määräala, jolle on poikkeamispäätöksen perusteella rakennettu liikerakennus. Alueella voimassaolevat Tahkovuoren alueen osayleiskaava ja Sääskiniemen rakennuskaava (nyttemmin asemakaava) ovat tavoitteiltaan vanhentuneet. Alueen osayleiskaavan selvitysaluemerkintä johtui silloisesta Tahkon korotushankkeesta, joka oli kaavan laadintavaiheessa käynnissä, mutta joka sittemmin hylättiin ympäristöön sopimattomana. Alueen asemakaava perustui Nipasen alueen ja ns. vanhojen rinteiden hyödyntämiseen. Ilmakuvaaineiston perusteella on todettavissa, että kaava-alue ei ole toteutunut kaavassa suunnitellun mukaisessa laajuudessa. Tahkon kehitys ei ole ollut kaavan laatimisajan mukaan ajatellut kasvun mukaista. Ainoastaan osa alueen katulinjoista on toteutettu ja alueella on toteutettu vain yksi loma-asunto. Suunniteltua sisäampumaradan määräalaa ja viereistä asemakaavan mukaista VUaluetta on käytetty maanläjitysalueena, joten alueella ei ole puustoa. Yleiskaavoituksella ja asemakaavoituksella ei kuitenkaan tällä hetkellä ole kaupungin muiden vielä kiireellisempien ja strategisesti tärkeiden kaavahankkeiden takia resursseja alueen kaavatöiden käynnistämiseen lähivuosina. Alueelle tullaan kuitenkin laatimaan osayleiskaava seuraavan viiden vuoden aikana. Kuopion kaupungin strategisen maankäytön suunnittelun mukaan kyseessä olevan hallin sijoittaminen esitetylle, lähes asemakaavan mukaiselle paikalle on osayleiskaavallisten tavoitteiden mukaista. Sisäampumaratahanketta on syytä tarkastella laajemmassa yhteydessä. Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun rakennemallin Loikka 2030 mukaan Tahkon aluetta kehitetään yhdessä seudun matkailun kärkihankkeena niin, että muut matkailupalvelut ja -alueet linkittyvät yhteiseen matkailutarjontaan. Tahkon matkailualueen kehittäminen on näin ollen yksi Kuopion kaupungin keskeisistä painopistealueista ja strategisista tavoitteista. Näin ollen on strategisten tavoitteiden ja Tahkon alueen elinvoimaisuuden turvaamisen vuoksi äärimmäisen tärkeää mahdollistaa alueen yrittäjien toiminta varsinkin sellaisten palvelujen osalta, jotka luovat alueelle ympärivuotista käyttöä ja tasapainottavat matkailualueen sesonkihuippuja. Siihen tähtäävät toimenpiteet on tarkoituksenmukaisinta hoitaa maankäyttö- ja rakennuslain mahdollistamana poikkeamismenettelynä, mikäli lain mukaiset poik-

38 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (61) 156 keamisen edellytykset täyttyvät, koska kuten edellä on todettu, yleis- ja asemakaavojen päivittäminen kestää vielä vuosia. Kyseinen määräala on kooltaan m² ja asemakaavan tilastolomakkeen mukaan erityyppisiä virkistysalueita (VL, VP ja VK) on kaavassa yhteensä 31 ha. Näin ollen määräalan koko on pieni suhteessa voimassaolevan asemakaavan aluetta ympäröivien virkistysalueiden kokoon, joten alueella säilyy niitä edelleen runsaasti ja riittävästi. Määräala sijoittuu myös hyvin lähelle asemakaavan VU-aluetta, joka on tarkoitettu nimenomaan urheilu- ja virkistyspalveluiden alueeksi, joten ampumaratahanke soveltuu alueelle hyvin. Toisaalta rakentamisessa on kyse noin 420 k-m²:n suuruisesta hankkeesta, mikä ei ole kooltaan erityisen merkittävä. Ampumaratahallin sijoittaminen Nipasentien varrelle on toiminnallisesti ja kustannussyistä tarkoituksenmukaista. Kyseessä oleva tila , josta määräala on erotettu, on kokonaispinta-alaltaan tällä hetkellä m² (153,5 ha). ELY-keskuksen valituksessa mainitsema aiempi määräala on kooltaan myös m². Näin ollen aiempi ja nyt kyseessä oleva määräala ovat yhteensä huomattavasti alle hehtaarin. Tämän maanomistajan kohdalla kyseiset hankkeet sopeutuvat maankäytöllisiin tavoitteisiin eivätkä ole kohtuuttomia suhteessa tilan kokonaispintaalaan. Mikäli muiden maanomistajien alueille tulisi vireille vastaavia tai muita hankkeita, ne tullaan tutkimaan tapauskohtaisesti huomioiden yhdenvertaisuus, oleva tilanne ja maankäytöllisiin tavoitteisiin sopeutuminen. Näin ollen nyt kyseessä oleva poikkeaminen ei johda tilanteeseen, jossa Sääskiniemen kaava-alueen maanomistajia ei kohdella yhdenvertaisesti. Tahkon alueella on tarve kaupungin strategian mukaisesti pitää alue elinvoimaisena ja nostaa olevan kapasiteetin (majoitus, reitistöt) käyttöastetta lisäämällä uusia, ympärivuotisia aktiviteetteja alueella. Tahkon matkailualueen elinvoimaisuus on rakentunut pitkälti yksityisten toimijoiden varaan. Alueen elinvoimaisuuden vuoksi on äärimmäisen tärkeää mahdollistaa alueen yrittäjien toiminta, varsinkin toiminnoissa, jotka luovat alueelle ympärivuotista käyttöä ja tasapainottavat matkailualueen sesonkihuippuja. Alueelta on pitkään puuttuneet sisätilat ampumaurheilun harrastamiseen. Toimijalle on etsitty jo pitkään käyttöön soveltuvaa aluetta. Ampumaharrastajien käytössä olevat alueet ovat nykyisellään ulkotiloissa Varpaisjärventien varrella, lähellä liuskelouhosta notkelmassa, jonka valumavedet laskevat Pieni-Tarpiseen. Nykyinen ampumarata-alue on hyvin lähellä Pieni-Tarpisen lampea, jonka itärannalla on Pieni-Tarpisen lehto, joka on myös Natura-alue. Sisäampumarata ja radan nykyisen toiminnan siirtyminen pois Pieni- Tarpisen läheisyydestä on ympäristön kannalta parempi ratkaisu. Sisähallin rakentaminen siirtää harrastuksen painopisteen ulkoradalta sisätiloihin, ympäristöseikoiltaan ja melutasoltaan hallittuihin olosuhteisiin parantaen näin vaikutuksia ympäristöön. Lähistölle jo toteutetun toisen toimijan kanssa sisäampumaradan on mahdollista muodostaa yhteisiä toimintakokonaisuuksia uusille asiakasryhmille ja lisätä alueelle toteutettujen ja toteutettavien reitistöjen käyttöä. Lisäksi hallin rakentaminen sijoituspaikaksi valikoituneelle maanläjityspaikalle siistii ja parantaa alueen ilmettä ja ympäristöä nykytilanteeseen verrattuna.

39 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (61) 156 Yhteenveto: Sisäampumaratahanketta on tarkasteltava laajemmassa yhteydessä suhteessa kaupungin strategisiin tavoitteisiin. Hakemuksessa esitetty sijainti on Tahkon matkailualueen aluekokonaisuuden kannalta erittäin suotuisa. Halli luo toimintaa, joka lisää kaupungin strategian mukaisesti alueen ympärivuotista käyttöä ja tasapainottaa siten matkailualueen sesonkihuippuja. Sisähallin rakentaminen siirtää harrastuksen painopisteen ulkoradoilta sisätiloihin, ympäristöseikoiltaan ja melutasoltaan hallittuihin olosuhteisiin. Uusi halli ei aiheuta haitallisia ympäristövaikutuksia, sen sijaan haitalliset ympäristövaikutukset nykyisellä ulkoampumarata-alueella vähenevät huomattavasti ja po. määräalan maanläjityspaikan ympäristö siistiytyy. Alueelle jää runsaasti asemakaavan mukaisia VL-alueita. Hallihanke nivoutuu luontevasti asemakaavassa esitettyyn viereiseen VU-alueeseen. Näin ollen poikkeamisluvan mahdollistama rakentaminen tai maankäytön laatu ja luonne eivät erotu eivätkä poikkea huomattavasti tai merkittävästi asemakaavassa alueelle osoitetusta käyttötarkoituksesta eivätkä johda huomattavaa rakentamiseen. Poikkeaminen ei vaikeuta eikä aiheuta haittaa alueella voimassa olevan asemakaavan toteuttamille tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Poikkeaminen ei myöskään vaikeuta luonnonsuojelun tai rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista eikä johda merkittävään rakentamiseen eikä aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Sen sijaan poikkeaminen siis vähentää nykyisiä haitallisia ympäristövaikutuksia. Poikkeamiseen on olemassa muun muassa kaupungin strategisiin tavoitteisiin perustuvat, edellä esitetyt erityiset syyt. Maanomistajien yhdenvertainen kohtelu ei vaarannu kokonaisuus huomioiden ja se on turvattavissa mahdollisten tulevien hankkeiden sekä kaavoituksen tarkastelun yhteydessä. Koska kaavoitukseen ei Kuopion kaupungilla ole tällä hetkellä muiden vielä kiireellisempien ja strategisesti tärkeiden kaavahankkeiden takia resursseja ja kaavojen päivittäminen tulee kestämään vuosia, maankäyttö- ja rakennuslain mahdollistaman poikkeamismenettelyn käyttö kyseisessä tilanteessa on perusteltua ja lain edellytykset täyttävää. Vastaus valittajan vaatimukseen: Kuopion kaupunkirakennelautakunnan poikkeamispäätökseen ei liity lainvastaisuuksia, jotka edellyttäisivät päätöksen kumoamista. Vaatimus kaupunkirakennelautakunnan päätöksen kumoamisesta on aiheeton ja se tulee hylätä. Asiakirjoissa: Itä-Suomen hallinto-oikeuden lähetteen liitteenä ao. valitus liitteineen, Sääskiniemi rakennuskaavan selostus ja kaavakartta, Tahkovuoren alueen osayleiskaavan selostus ja kaavakartta, poikkeamishakemus liitteineen sekä kartta / Kuopion kaupungin alueelle käsittelemät poikkeamiset. Valmistelija Jussi Partanen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

40 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (61) 156 Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy va. suunnittelujohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

41 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (61) Asianro 1683/ /2016 Oikaisuvaatimus ajoneuvoliikenteen estävä puomi Väinämöisenkadulle Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus Asia on kokouksessaan hyväksynyt kunnallisteknisen suunnitteluosaston esityksen ajoneuvoliikenteen estävän puomin asettamiseksi Väinämöisenkadulle (päätöspöytäkirja , pykälä 193). Kunnallistekninen suunnitteluosasto on laatinut puomin sijoittamisesta tarkemmat suunnitelmat jotka suunnittelupäällikkö on hyväksynyt kaupunkiympäristön palvelualueen toimintasäännön 10 mukaisesti (päätöspöytäkirja 27 / 2016) ja päätös on ollut yleisesti nähtävänä valtuusto-virastotalon asiakaspalvelussa, Suokatu 42, Suunnittelupäällikön päätös / 2016 Keväällä 2016 kaupunki on saanut palautetta jossa vastustetaan Väinämöisenkadulle suunniteltua ja toteutettavaksi esitettyä ajoneuvoliikenteen estävää puomia. Kunnallistekninen suunnittelu on käsitellyt puomin asettamisen uudelleen (suunnittelupäällikön päätöspöytäkirja 58 / 2016). Päätöspöytäkirjan päätöksessä todetaan, että puomi toteutetaan aiemmin laadittujen suunnitelmien mukaisesti. Edellä mainitusta päätöspöytäkirjasta 58 / 2016 on saatu oikaisuvaatimus Asunto Oy Kuopion Männistönpuistolta. Aloite Selostus ja perustelu Kaupunki on saanut palautetta jossa vastustetaan Väinämöisenkadulle suunniteltua ja toteutettavaksi esitettyä ajoneuvoliikenteen estävää puomia. Palautteen jättäjä on pyytänyt lausuntopyynnön myös Kuopion Taksiautoilijat Ry:ltä. Kyseinen lausunto on tämän päätöspöytäkirjan liitteenä. Männistön kaupunginosassa sijaitseva Väinämöisenkatu on vahvistetussa asemakaavassa merkitty yleiselle jalankululle varatuksi alueeksi ja liikennemerkein osoitettu jalankulku- ja pyöräilyväyläksi välillä Männistönkatu - Väinämöisenkatu 4. Kalevalankatu on liikennemerkein osoitettu jalankulkuja pyöräilyväyläksi välillä Kalevalankatu 14 - Kullervonkatu. Väinämöisenkadun loppupäässä (Väinämöisenkatu 4 - Lönnrotinkatu) ajoneuvoliikennettä ei ole rajoitettu, mutta kadulle on asetettu aluepysäköintikielto. Kalevalankadulle on asetettu liikennemerkki moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo kielletty (312) ja tekstillinen lisäkilpi tonteille ajo sallittu (871) välille Tellervonkatu - Kalevalankatu 14. Lisäksi Kalevalankadulla on pysäköintikielto kadun eteläreunalla välillä Kalevalankatu 10 - Tellervonkatu. Nykyiset liikennemerkit ovat maastossa paikoillaan ja hyvin havaittavissa. Väinämöisenkadun päällysteen leveys jalankulku- ja pyöräilyväylän osuudella on 3,0 metriä ja Kalevalankadun päällysteen leveys jalankulku- ja pyöräilyväylällä on 4,0 metriä. on kokouksessaan hyväksynyt kunnallisteknisen suunnitteluosaston esityksen ajoneuvoliikenteen estävän puomin

42 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (61) 157 asettamiseksi Väinämöisenkadulle (päätöspöytäkirja , pykälä 193). Kunnallistekninen suunnitteluosasto on laatinut puomin sijoittamisesta tarkemmat suunnitelmat jotka suunnittelupäällikkö on hyväksynyt kaupunkiympäristön palvelualueen toimintasäännön 10 mukaisesti (päätöspöytäkirja 27 / 2016) ja päätös on ollut yleisesti nähtävänä valtuusto-virastotalon asiakaspalvelussa, Suokatu 42, Kuva 1. Ote asemakaavasta. Pyydetyt lausunnot Perustelut päätökselle Käsittelyn aikana on pyydetty lausunto kaupungin asemakaavapäälliköltä koskien Väinämöisenkadulla sijaitsevan liikennemerkin yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä (423) siirtämistä asemakaavassa osoitetun yleiselle jalankululle varatun alueen rajalta n. 35 m etelään. Saadun lausunnon mukaisesta poikkeama on tältä osin vähäin ja väylä säilyy edelleen pääosin jalankululle ja pyöräilylle varattuna väylänä. Aiemmin saadun palautteen ja maastossa tehtyjen havaintojen perusteella alueella on ajoneuvoliikennettä jalankulku- ja pyöräilyväylillä nykyisistä hyvin näkyvistä ja selkeistä liikennemerkein osoitetuista rajoituksista huolimatta. Nyt saadun palautteen mukaan nykyisiä jalankulku- ja pyöräilyväyliä on käytetty/ käytetään mm. taksiautoilijoiden toimesta noudettaessa/ tuotaessa liikuntarajoitteisia asukkaita taloyhtiö As. Oy Kuopion Männistönpuiston A- rapun ovelle. Taksiautoilijoilta saadussa lausunnossa vastustetaan suunnitellun puomin asettamista Väinämöisenkadulle, As. Oy Kuopion Männistönpuiston A-rapun eteläpuolelle, koska taloyhtiössä asuu paljon vanhuksia ja huonosti liikkuvia ihmisiä, joiden noutamiseksi ja jättämiseksi talon ovien edustalle on päästävä ajamaan esteettömästi. Tieliikennelain mukaisesti liikennemerkillä Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä (423) osoitetulla väylällä liikkuminen on sallittu vain jalankulkijoille ja polkupyöräilijöille, sekä tieliikennelain 8 :n 2 momentissa ja 45 :ssä mainituille tienkäyttäjille. Kalevalankatu on alueellisesti merkittävä jalankulku- ja pyöräilyväylä jota käytetään mm. koululaisreittinä. Kalevalankatu liittyy Pohjolankadun jalankulku- ja pyöräilyväylän ja on yksi pääreiteistä Männistön alueen jalankulun ja pyöräilyn osalta keskustan suuntaan. Lisäksi Kalevalankadun ja Männis-