ERI TUOTANTOSUUNTAA HARJOITTAVIEN KIRJANPITOVILJELMIEN TALOUDESTA VUONNA 1968

Transkriptio

1 MAATALOUDEN TALOUDELLISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TIEDONANTOJA N:o 14 THE AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE, FINLAND RESEARCH REPORTS, No. 14 ERI TUOTANTOSUUNTAA HARJOITTAVIEN KIRJANPITOVILJELMIEN TALOUDESTA VUONNA 1968 MATIAS TORVELA SUMMARY: ON THE ECONOM1C RESULTS OF VARIOUS PRODUCTION LINES IN FINNISH BOOKKEEPING FARMS IN 1968 HELSINKI 1971

2 Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen TIEDONANTOJA N:o 14 Agricultural Economics Research Institute, Finland RESEARCH REPORTS No. 14 ERI TUOTANTOSUUNTAA HARJOITTAVIEN KIRJANPITOVILJELMIEN TALOUDESTA VUONNA 1968 Matias Torvela Summary: On the Economic Results of Various Production Lines of Finnish Bookkeeping Farms in 1968 Helsinki 1971

3 Alkulause Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen julkaisuja-sarjassa on tähän mennessä ilmestynyt 22 tutkimusta. Näistä useat ovat olleet verraten laajoja tieteellisiä tutkimuksia. Tutkimuslaitoksen toimesta on myös laadittu tiedonantoja, jossa sarjassa tähän saakka on julkaistu vain kirjanpitoviljelmiltä saatavaa numeroaineistoa ennakkotietoina ja täydennyksenä painettuun kannattavuustutkimukseen. Mainittua tiedonantoja-sarjaa on katsottu tarpeelliseksi laajentaa käsittämään myös viljelijöitä enemmän kiinnostavia pienempiä tutkimuksia ja erilaisia maatalousekonomian alaan kuuluvia muita ajankohtaisia selvityksiä. Samoin tiedonantoja-sarjan yhteydessä on tarkoitus julkaista vuosittain tutkimuslaitoksella suoritettavien ravintotaselaskelmien ja maatalouden kokonaislaskelmien tulokset sekä 3-4 kertaa vuodessa erilaiset maatalouden kustannus- ja hintaindeksit. Käsillä oleva tutkimus, jossa on analysoitu eri tuotantosuuntaa harjoittavien kirjanpitoviljelmien tuloksia, on katsottu tarkoituksenmukaiseksi liittää tähän tiedonantoja-sarjaan. Tutkimusta tehdessäni olen saanut arvokasta apua kannattavuustutkimustoimiston johtajalta, maisteri HEIKKI JÄRVELÄLTR ja agr. JUHANI IKOSELTA. Tutkimusmateriaalin käsittelyssä ovat avustaneet mm. mat.yo. TIMO PEKKONEN ja agr. MARKKU NEVALA. Englanninkielisen lyhennelmän on kääntänyt Ph.Dr. THEODORE DOTY. Mainituille henkilöille esitän parhaat kiitokseni. Helsingissä, toukokuun 10 päivänä 1971 Matias Torvela

4 Sisällys Sivu Alku lause Kirjanpitoviljelmien jakaminen eri tuotantosuuntiin 1 1. Yleistä 1 2. Tuotantosuuntajaon perusteista 2 3. Viljelmien jakautuminen eri tuotantosuuntiin 3 II Yleistietoja kirjanpitoviljelmiltä tuotantosuunnittain Maatalousomaisuus Kotieläimistö Peltoalan käyttö ja sadot Ihmistyön käyttö 19 III Maatalouden kokonaistuotto eri tuotantosuunnissa Kotieläintuotto 21 a. Etelä-Suomi 21 b. Sisä-Suomi, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjois-Suomi Kasvinviljelytuotto 26 Etelä-Suomi 76 Sisä-Suomi, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjois-Suomi Muu tuotto 29 IV Maatalouden liikekustannus eri tuotantosuunnissa Yleistä Tarvikekustannus 35 Etelä-Suomi 3 Sisä-Suomi, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjois-Suomi 37

5 3. Työkustannus 42 Etelä-Suomi 42 Sisä-Suomi, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjois-Suomi Kone- ja kalustokustannus Rakennus- ja kotieläinkustannus sekä muu liikekustannus 44 V Maatalouden taloudellinen tulos eri tuotantosuunnissa 46 Yleistä 46 Maidontuotantoviljelmät 47 Sikatalousviljelmät 49 Sekamuotoiset kotieläinviljelmät 54 5, Leipäviljaviljelmät MUut kasvinviljelyvaltaiset viljelmät 57 VI Tulosten tarkastelua 59 Kirjallisuus 65 Summary 66 Liitetaulukot 70 Kartta

6 I KIRJANPITOVILJELMIEN JAKAMINEN ERI TUOTANTOSUUNTIIN 1. Yleistä Useassa eri yhteydessä maataloustuotannon tuloksia analysoitaessa on pyritty tulokset esittämään verraten suurten ryhmien keskiarvoina. Ryhmittelyn perusteena on ensisijaisesti käytetty alueellista jakautumista ja viljelmien kokoa peltoalalla mitattuna. On selvää, että varsinkin meidän olosuhteissamme tuotantoedellytykset maan eri osien kesken poikkeavat sikäli toisistaan, että on perusteltua tarkastella maataloustuotantoa erillisinä eri alueilla. On myös ymmärrettävää, että mm, satotulokset jo yksistään sää- ja maa- Perätekijöistä johtuen vaihtelevat oleellisesti eri osissa maata. Samoin tuotannon muut perusedellytykset ja etenkin eräiden kustannusten rakenne eri kokoisten viljelmien kesken poikkeavat siten toisistaan, että on ollut perusteltua esittää useat maataloustuotantoa koskevat tulokset eri kokoisilta viljelmiltä omina ryhminä. Näin on menetelty tavallisesti aina myös kirjanpitoviljelmien tuloksia esitettäessä. Viljelmät ja niillä harjoitettu maatalous eri toimintoineen poikkeavat tietenkin muidenkin kuin edellä mainittujen tekijöiden suhteen. Maataloutta kuvaavien tuloslukujen hajonta useimpien tekijöiden kohdalla on niin suuri, että se haittaa huomattavasti tuloksista tehtäviä johtopäätöksiä (vrt. mm. SUOMELA 1952a, IHAMUOTILA 1970). Eräs tällainen muuttuja on epäilemättä harjoitettu tuotantosuunta. Myös useissa eri tutkimuksissa on korostettu nimenomaan tuotantosuunnan vaikutusta viljelmän talouteen (vrt. mm. SUOMELA 1952b, TORVELA 1966, KETTUNEN JA TORVELA 1970, RYYNÄNEN 1970). On selvää, että kokonaistuoton suuruus riippuu suuressa määrin yksistään jo siitä, mitä viljelmällä tuotetaan. Samoin on useimpien kustannuserien laita. Saatu taloudellinen tulos vaihtelee myös huomattavasti eri viljelmien kesken ja eräs merkittävä syy tähän on harjoitettu

7 - 2 - tuotantosuunta. Maatalous maassamme on luonteeltaan monipuolista tuotantotoimintaa. Tähän on tietenkin vaikuttamassa useita eri syitä. Maataloudessa ollaan tekemisissä useiden sellaisten tuotannontekijöiden kanssa, jotka riippuvat varsin ratkaisevasti säästä ja muista luonnonolosuhteista. Yksistään maantieteellisen asemamme johdosta luonnonolosuhteet vaihtelevat eri vuosien ja eri alueiden kesken, mikä puolestaan asettaa esteitä erikoistumiseen suhteellisen suurien riskien muodossa. Koska meillä maataloudessa verraten harvoin on täysin erikoistuttu yhden tai kahden tuotteen tuottamiseen, vaikeuttaa se mm. tutkimuksessa myös tuotantosuuntien muodostamista ja niiden keskinäistä vettailua. Tässä tutkimuksessa pyritään kuitenkin kirjanpitoviljelmät jakamaan eri tuotantosuuntiin sen mukaan minkä tuotteen tuottaminen katsotaan vallitsevaksi ja vähintään merkittäväksi kullakin viljelmällä. 2. Tuotantosuuntajaon perusteista Tuotantosuuntiin ryhmittely Norjan kannattavuustutkimuksessa perustuu peltoalan käyttöön eri kasveille ja viljelmällä pidettäviin kotieläimiin. Eri kotieläinten määrät muunnetaan kotieläinyksiköksi, joka vastaa verraten hyvin meillä käytettyä nautayksikkökäsitettä. Tuotantosuuntiin jako tapahtuu edellä mainittujen tekijöiden avulla siten, että kyseisillä tekijöillä on tietyt raja-arvot eri tuotantosuunnille. Mikäli jonkin tekijän arvo ylittää tietyn määrän, katsotaan vastaava tuotantosuunta erääksi viljelmän päätuotantosuunnaksi. Viljelmän tuotantosuunta saadaan näiden päätuotantosuuntien kombinaationa. Esimerkiksi vilja-maito-sika-tuotantosuunta edellyttää, että nautakarjan ja sikojen määrä on yli 10 % kotieläinyksikkömäärästä ja viljan viljelyyn on käytetty vähintään 30 % peltoalasta. Suoritetun tarkan jaottelun mukaan muodostuu verraten suuri joukko eri tuotantosuuntia ja eräisiin ryhmiin on tullut vain muutama viljelmä. Tämän vuoksi tuotantosuuntatarkaskelussa on mukana vain noin puolet kirjanpitoviljelmistä. Esimerkiksi vuonna 1965 (DRIFTSGRANSKINGER I JORDBRUKET 1965) siellä on käytetty kirjanpitoviljelmiä analysoitaessa seuraavaa kuutta tuotantosuuntaa:

8 Maitotalousviljelmät Maitotalous-sikatalousviljelmät Maitotalous-lammastalousviljelmät Viljanviljelyviljelmät Viljanviljely-maitotalousviljelmät Viljanviljely-maitotalous-sikatalousviljelmät Tanskassa kirjanpitotuloksia analysoitaessa on käytetty erittäin pitkälle menevää ryhmittelyä myös tuotantosuunnan mukaan (vrt. esim. LANDBRUGETS REGNSKABSRESULTATER , 10). Kirjanpitomateriaali, joka on kerätty viljelmältä, on tuloksia analysoitaessa jaettu 135 eri ryhmään. Tuotantosuuntaryhmiä esiintyy varsin monia, ja ne on muodostettu mm. pellon käytön perusteella ja sen mukaan, mikä osuus eri kotieläintuotteilla on ollut kokonaistuotosta. Myöskin on eri tavoin yhdistetty sellaisia viljelmiä, joilla tuotetaan merkittävässä määrin useampia tuotteita. Tässä selvityksessä on lähtökohtana tuotantosuuntajaolle ollut maatalouden kokonaistuoton muodostuminen eri eristä (vrt. mm. TORVE- LA 1966, s.54). Viljelmät on jaettu kokonaistuoton muodostumisen perusteella kotieläin- jå kasvinviljelyvaltaisiin sen mukaan, miten kokonaistuotto kyseisistä eristä on muodostunut. Näideh pääryhmien muodostamisessa ja niiden jaottelussa alaryhmiin on ollut monia vaikeuksia ja siinä on poikettu jonkin verran aikaisemmissa tutkimuksissa esitetyistä perusteista. Pääperiaatteena on ollut saada mahdollisimman selvästi esille erikoistuneet viljelmät omina tuotantosuuntaryhminä. Samoin sekamuotoiset viljelmät on pyritty pitämään omina sekamuotoisina ryhminään. Kotieläinvalteisista viljelmistä on maitotalouteen ja sikatalouteen erikoistuneet viljelmät pyritty erottamaan mahdollisuuksien mukaan omiksi tuotantosuunnikseen. Kotieläinviljelmistä on ollut kuitenkin pakko muodostaa myös eräänlainen sekamuotoisten viljelmien ryhmä. Viimeksi mainittu on tästä syystä heterogeenisempi käsittäen mm. siipikarjan-ja lampaanhoidon. Tässä ryhmässä ovat myös ne, joilla on pidetty useita eläinlajeja. Kasvinviljelyvaltaisten viljelmien harvalukuisuudesta johtuen ei alaryhmiin jakoa näillä viljelmillä ole voitu suorittaa muualla kuin Etelä-Suomessa. Tällä alueella on erikoisryhmän muodostaminen tapahtunut leipäviljan viljelyn laajuuden perusteella. Eri ryhminä esiintyvät siten leipäviljatuotantosuunta ja muut kasvinviljelyvaltaiset viljelmät.

9 -4 Tuotantosuuntavaihteluiden selventämiseksi kuviossa 1 on esimerkin luontoisesti esitetty kokonaistuotosta maito- ja nautakarjataloustuoton sekä sikataloustuoton prosenttisten osuuksien jakautumat Etelä-Suomen hehtaarin viljelmiltä, Luvut ovat tilivuodelta Kuviosta ilmenee, 2W1-1- A -2akarjataloudesta on tässä suuruusluokassa yleisimmin saatu % kokonaistuotosta. Kyseisistä viljelmistä noin 55 % on sellaisia, joilla maito- ja nautakarjatuotto on % kokonaistuotosta. Yli 80 % kokonaistuotosta on maidosta ja nautakarjasta saanut noin 11 % viljelmistä. Viljelmistä on ollut 34 % sellaisia, joilla maidosta ja nautakarjasta saatu tuotto on ollut alle 50 %:n. Kotieläinvaltaisten tilojen erikoistuminen nautakarjanhoitoon on tässä tutkimuksessa määritelty yllämainituin prosenttiluvuin. Erikoistumisessa on pyritty erottamaan kaksi eri astetta: Pidemmälle erikoistuneet maidontuottajat ja sellaiset,jotka ovat erikoistuneet nautakarjatalouteen verraten voimakkaasti. Edellisessä ryhmässä nautakarjan hoidosta saatu tuotto on ollut yli 80 % ja jälkimmäisessä % kokonaistuotosta. Valtaosa nautakarjasta saatavasta tuotosta on maidosta peräisin lihan tuotannon jäädessä suhteellisen vähäiseksi. Naudanlihan tuotantoon erikoistuneita viljelmiä ei tässä yhteydessä ole voitu tarkastella omana ryhmänään. Sikataloustuoton prosenttisen osuuden frekvenssijakautuma on yleensä hyvin vino, kuten kuviosta 1 näkyy. Eräänä syynä tähän on se, että sikataloutta harjoitetaan pääasiassa sivutuotantona maidon tuotannon ja muiden tuotteiden tuotannon ohella. Esimerkiksi Etelä-Suomen alueella sellaisilla hehtaarin viljelmillä, joilla on ollut yleensä tuloja sikataloudesta,on 63%:Ila_ tapauksista sikataloustuotto jäänyt alle 20 % kokonaistuotosta. Edelleen vastaava prosenttiluku on Etelä-Suomen yli 50 hehtaarin viljelmillä vuonna 1967 ollut noin 60 %. Samantapainen jakautuma on havaittavissa my5s muissa suuruusluokissa ja muilla tutkimusalueilla. Tämän vuoksi on sikataloustuotantoon erikoistumisen raja asetettu selvästi alhaisemmaksi kuin mitä nautakarjaa koskevissa tuotantosuunnissa, nimittäin 35 prosentiksi kokonaistuotosta. Mainittakoon, että eräässä tutkimuksessa(kettunen ja TORVELA 1970) on käytetty sikatalouteen erikoistumisen rajana 20 % kokonaistuotosta. Kyseisessä ja eräissä muissa tutkimuksissa on todettu, että sikatalouden jo noin 20 %:n osuus kokonaistuotosta vaikuttaa selvästi tuotantotoiminnan järjestämiseen ja yleensä viljelmän talouteen.

10 Kuvio 1. Etelä-Suomen ha:n kirjanpitoviljelmien jakautuminen eräiden kokonaistuottoerien perusteella Maito- ja nautakarjataloustuotto Sikataloustuotto BO 100 % kok. tuotosta % kok. tuotosta Kuvio 2. Etelä-Suomen kirjanpitoviljelmien jakautuminen leipäviljatuoton perusteella ha:n viljelmät Yli 50 ha:n viljelmät % kok % kok. tuotosta tuotosta

11 Kuviossa 2 on esitetty leipäviljatuoton, ts0 vehnä- ja ruistuoton prosenttisen osuuden frekvenssijakautumat Etelä-Suomen ja yli 50 hehtaarin kirjanpitoviljelmiltä samoin tilivuodelta Kuviosta 2 käy ilmi, että hehtaarin viljelmillä jakautuman kuva on voimakkaasti vino muistuttaen edellä mainittua sikataloustuoton jakautumaa. Tämä vahvistaa sitä yleistä käsitystä, että pienemmillä viljelmillä leipäviljan viljely on tapahtunut pääasiassa sivutuotantomaisesti. Sitävastoin suuremmilla, esim. yli 50 hehtaarin viljelmillä,on erikoistuminen leipäviljan viljelyyn ollut jo verraten selvää. Jakautuman kuva näillä viljelmillä onkin huomattavasti symmetrisempi kuin pienemmillä (10-20 ha:n) viljelmillä. Yli 50 ha:n viljelmillä leipäviljasta on saatu keskimäärin 34 % kokonaistuotosta. Alle kyseisen keskiarvon on jäänyt 57 % ja sen on ylittänyt 43 % viljelmistä. Pyrittäessä määräämään rajoja ja perusteita leipäviljaa tuottaville viljelmille olisi voitava ottaa huomioon yllä esitettyjen jakautumien erilaisuus myös eri kokoisilla viljelmillä. Eri suuruusluokissa olisi perusteltua tieeri tenkin käyttää/rajoja. Tämä taas heikentäisi tulosten vertailua ja tästä syystä ei siihen ole ryhdytty. Tätä on pyritty huomioimaan kuitenkin siten, että kasvinviljelyvaltaisten viljelmien ryhmässä viljelmän on katsottu kuuluvan leipäviljaviljelmäksi mikäli siltä saatava ruis- ja vehnätuotto on ollut vähintään 30 % kokonaistuotosta, Soveltaen edellä mainittuja perusteita on tässä tutkimuksessa käytetty seuraavaa tuotantosuuntajakoa. Kotieläinvaltaisiin viljelmiin on luettu ne viljelmät, joilla kotieläintaloudesta saatava tuotto on ollut yli 50 % maatalouden kokonaistuotosta. Ryhmä on jaettu alaryhmiin seuraavin perustein. Kotieläinvaltaiset viljelmät: Kotieläintuotto yli 50 % kokon.tuotosta Maitotalousviljelmät I Maito- ja nautakarjatuotto yli 80 % kokon.tuotosta Maitotalousviljelmät II % - " - Sikatalousviljelmät Sikataloustuotto yli 35 % Muutkotiel.valt.viljelmät Kotiel.tuotto yli 50 % ja eivät kuulu cm. ryhmiin

12 Vastaavasti kasvinviljelyvaltaisiin viljelmiin on katsottu kuuluneen ne viljelmät, joilla kotieläintuotto on ollut alle 50 %. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että tässä ryhmässä kasvinviljelystä saatava tuotto yleensä on yli 50 % kokonaistuotosta. Kuitenkin käytännöllsistä syistä raja on tehty kotieläintuotto-%:n perusteella, koske kokonaistuottoon kuuluu eräitä muitakin, suuruudeltaan suhteellisen pieniä eriä, jotka eivät ole kotieläin- tai kasvinviljelytuottoa. Tällaisia ovat mm. eräät rakennusten vuokrat, eräät koneiden vuokrat jne. Kasvinviljelyvaltaisista viljelmistä erillisinä on tarkasteltu myös niitä, joilla on harjoitettu suhteellisen voimakkaasti yksistään leipäviljan viljelyä. Leipäviljaksi on tässä yhteydessä luettu vehnä ja ruis. Leipäviljaviljelmiä on voitu erikseen tarkastella vain Etelä-Suomen alueella. Kasvinviljelyvaltaiset viljelmät: Kotieläintuotto alle 50 % kokon. tuotosta Leipäviljaviljelmät Ruis- ja vehnätuotto yli 30 % kokon. tuotosta Muut kasvinvilj.valt.viljelmät: Kotiel.tuotto alle 50 % ja eivät kuulu em. ryhmään. Tehtyä ryhmittelyä vastaan voidaan tietenkin esittää kritiikkiä. Koska meillä Suomessa selvästi erikoistuneita viljelmiä on erittäin rajoitetusti, vaikeuttaa se eri tuotantosuuntien keskinäistä vertailua. Kuitenkin on todettava, että mikäli suoritettu tuotantosuuntajako edes tyydyttävästi kuvaa niitä tuotantosuuntavaihtoehtoja, mitä meillä käytännössä on olemassa, puolustaa ko.jako paikkaansa. On selvää, että tuotantosuuntakysymys on erittäin monitahoinen ja parhaimmassakin tapauksessa jako muodostuu ainakin osittain sovinnaiseksi ja ehkä väkinäiseksikin. Rajan vetäminen kotieläintalouden ja kasvinviljelyn välille ei ole yksiselitteinen. Voimakkaasti rehunviljelyyn erikoistunut viljelmä tulee tässä luokittelussa kotieläinviljelmien joukkoon, mikäli rehut jalostetaan omalla viljelmällä. Oman mielenkiintoisen ryhmän muodostaisivat tietenkin myös sellaiset viljelmät, jotka ovat erikoistuneet myytävän rehuviljan ja muiden myytävien rehujen tuotantoon. Tällainen ei kuitenkaan ole ollut mahdollista kirjanpitoviljelmien puitteissa.

13 Samoin ei ole ollut mahdollisuutta tarkastella erikseen sellaisia viljelmiä, joilla sikataloutta ja juurikasvien viljelyä on harjoitettu rinnakkain. Samoin tarkastelun ulkopuolella on se, minkälaiseen tulokseen on päästy leipäviljaviljelmillä, joilla on harjoitettu suhteellisen voimakkaasti sikataloutta tai jotain muuta erikoistuotantoa. Samoin tarkastelu ei koske pitkälle erikoistuneita siipikarjaviljelmiä, juurikasviviljelmiä ja muiden kauppakasvien tuottamiseen erikoistuneita viljelmiä. Kirjanpitoviljelmiltä saatava aineisto ei sisällä riittävästi tällaisia tapauksia, joten ne on ollut pakko jättää tarkastelun ulkopuolelle. 3. Viljelmien jakautuminen eri tuotantosuuntiin Aineistona tässä tutkimuksessa ovat vuoden 1968 kirjanpitoviljelmät, joita on ollut yhteensä koko maassa Tutkimusalueisiin ja suuruusluokkiin kyseiset viljelmät on ryhmitelty samoin perustein kuin vuosittain ilmestyvässä kannattavuustutkimuksessa (vrt. Kartta 1). Täten eri tutkimusalueina ovat Etelä-Suomi, Sisä- Suomi, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjois-Suomi. Viljelmät on jaettu eri suuruusluokkiin viljelmällä olleen muunnetun peltoalan mukaan seuraavasti: I sl Alle 5 ha PV 5-10 " III " " IV " I/ V " VI yli 50 " Koska tässä tutkimusmateriaaliin sovelletaan suuruusluokka- ja alueryhmittelyn lisäksi tuotantosuunnittaista jakoa, on eräitä suuruusluokkia yhdistetty, jotta eri ryhmiin saataisiin riittävästi viljelmiä. Kaikilla tutkimusalueilla on yhdistetty I ja II suuruusluokka. Etelä-Suomessa on käsitelty yhtenä ryhmänä V ja VI suuruusluokka. Koska muilla alueilla suurempia viljelmiä on vähän, käsitellään näillä IV, V ja VI suuruusluokka samoin yhtenä ryhmänä.

14 -9 Tarkasteltujen viljelmien jakautuminen eri tuotantosuuntiin on tuotantosuuntajaottelun mukaisesti esitetty taulukossa 1. Esitetyistä luvuista ilmenee, että kirjanpitoviljelmistä on kuulunut 336 eli 27.6 % ryhmään, joka on erikoistunut voimakkaasti maidontuotantoon. Sellaisia viljelmiä,joilla maidosta ja nautakarjasta saatu tuotto on ollut % kokonaistuotosta on ollut 514 eli 42.2 %. Yhteensä näitä maitotalous- ja nautakarjaviljelmiä on ollut koko tutkimusaineistossa 850 eli 69.8 %. Vastaavasti sikatalouteen erikoistuneita viljglmiä on koko aineistossa ollut 89 eli 7.3 %. Sellaisia kotieläinviljelmiä, jotka eivät ole kuuluneet edellä mainittuihin ryhmiin on ollut koko maassa yhteensä 103 eli 8.4 %. Kasvinviljelyvaltaisia viljelmiä on ollut koko aineistossa 176 eli 14.5 %. On selvää, että tuotantosuuntajakautumassa on eroja eri alueiden kesken. Etelä-Suomen alueella maito- ja nautakarjaviljelmiä (I ja II) on ollut yhteensä 54.1 %, Sisä-Suomessa 82.1 %, Etelä- Pohjanmaalla 67.6 % ja Pohjois-Suomessa 93.7 %. Sikatalousviljelmiä on ollut mukana myös sen verran, että ne antavat mielenkiintoisen vertailuryhmän. Tosin Pohjois-Suomen alueella on tähän ryhmään kuulunut vain 5 viljelmää, joten tältä osin ei voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Edellä jo mainittiin, että leipäviljan viljelyyn erikoistuneita kirjanpitoviljelmiä on ollut riittävästi vain Etelä-Suomen alueella. Muilla alueilla leipäviljanviljelyviljelmien tuloksia ei ole esitetty erikseen, vaan niiden tulokset esiintyvät muiden kasvinviljelyvaltaisten viljelmien tuloksissa. Kasvinviljelyvaltaisten viljelmien esiintymisen harvalukuisuus eri alueilla ja suuruusluokissa tässä tutkimuksessa on ollut ennakkoodotusten mukaista. Yleisintä kasvinviljelyn voimaperäinen harjoittaminen on ollut Etelä-Suomessa yli 50 hehtaarin viljelmillä. Näistä viljelmistä leipäviljatuotantosuuntaan on kuulunut 37 % ja muihin kasvinviljelyvaltaisiin noin 18 % eli yhteensä 55 %. Tutkittujen viljelmien keskikoot eri tuotantosuuntaryhmissä ja eri alueilla on esitetty taulukossa 2. Koska viljelmät eri tuotantosuunnissa on esitetty suuruusluokittain, ei peltoalan vaikutus tuotantosuuntaan vaikuttavana tekijänä ilmene selvästi. Kuitenkin on todettavissa, että samankin suuruusluokan puitteissa kasvinviljelyyn erikoistuneiden viljelmien keskikoko on monessa ryhmässä suurempi kuin muiden tuotantosuuntien.

15 o 113 Lf) Cr Cr CD e\,1 cn UD CO I Ui CD Cr) CD (0(NtriDLfl a O 1:1 N. C4 r, OD r, r, N (NLflDO1 r, 01 CD U-1 C\I UD Cr cn tri c0 CD c0 Cn C/1 1_1/ rs. r-1 o\o ad CO C GICM a C\I r-i I C\1 CID CO CD CO 111 0/ I CID UD Ul 03 t CO 1 P1 ID C11 C\1 r r-1 r-1 c1- NLflr1 1 N.- Cr) N Cr) N 1 (r) 1", 0-) - <A0 UD Ul 0)0)N. E100 O13 ai CD r-1 r-tr- cr r-1 r-i I ( Ui - (0tri10c0 Lfl 00 Cr Cr U I Ui N r-i Cr CID UD UD Cr) C \I in (23 r, ud 1 N. ct r-i Lf) LI) d- l' 1.0 r-1 r- r-i rl r, CD C7 Ul 0/ CD C\I 1-1 r-1 Lf) (ID Lf) I C Tutkittujen N. N Lfl r N Cr) r-1 CO ('301 C\I 1 r-i Tu otantosuunta Yhteensä Tuotantosuunta

16 N CP d- CD a rr ' rsi Un 4-1 t N C\1 N r--1 Koko maa cd cn N oi ct 0/ UD N CID ct N 0/ CJ cn N. CD..,H 1 w c1- cn CD ud on cd > cr) cr) fil 1-1 UI Ln un un cp I CD (.1 «,"1 W CO r C0 CO Cf r-i 1-1 r--1 r-i cn ct un CD,-i.. i (1) ad r, ad r, 1-1 u/ CD CD r, 10 0/ a a a C\1 un UD cd On Cr) N. 01 N. 0 LOI ID ad c.,1 on IN N N Cn OD P, IC ad 0 o 01 N 1 NI Cr) r-1 r-1 CO N. CO CO CID I LC1 N. Ui cr ud cr cr (Jo on 0D 4-1 cn cr en C 1-4 un r, un un,1 Ul on r, cr On gd rq cn cn cn 01 ct un un cr cn ad CD 4-1 ct ' n c oi (0111 f 1-1 connnnnnn :0) N. cn ud un ud ad r1. ' 1-1 W f j ui cf Ui Un sp _4_) H r r-1 UJ 1-1 N 0/ P, cr 1.1D 1.11 ud cn ct N- 4 ra eq fl r-1 ud cn r, on UitUir- I NNN01 Cr) N on r, cd cr cn r, O r r un un cr 1-1 " r-i I r-1 up on r, CD ui. N. N. r, r, ad e (0N.L001IJ Tuotantosuunta - 03 o 4-) -1 r-1 ( (13 > -P Tuotantosuunta Ma itota lous 1-A J ;..-1 "03

17 II YLEISTIETOJA KIRJANPITOVILJELMILTÄ TUOTANTOSUUNNITTAIN 1. Maatalousomaisuus Maatalousomaisuus ja sen muodostuminen tilivuoden 1968 alussa on esitetty liitetaulukossa 1 eri alue-, suuruusluokka- ja tuotantosuuntaryhmissä. Maatalousomaisuuden muodostuminen varsinkin kotieläimistön, talousrakennusten ja myös kone- ja kalustorakennuksen osalta näyttää riippuvan ainakin jossain määrin viljelmällä harjoitetusta tuotantosuunnasta. Luvuista on havaittavissa, että kotieläinvaltaisilla viljelmillä maatalousomaisuus yleensä on korkeampi kuin kasvinviljelyvaltaisilla viljelmillä. Etenkin voimakkaasti erikoistuneilla sikatalousviljelmillä on maatalousomaisuus ollut selvästi korkeampi kuin muilla viljelmillä. Esimerkiksi Etelä-Suomen alueella keskimääräinen maatalousomaisuus eri suuruusluokissa on vaihdellut mk/ha, kun se sikatalousviljelmillä on ollut mk/ha ja kasvinviljelyvaltaisilla viljelmillä vastaavasti mk/ha. Nämä erot johtuvat lähinnä kotieläimistöstä ja talousrakennusomaisuuden suuruudesta. Korkein kotieläinomaisuus on ollut sikatalous- ja maitotalous I - tuotantosuunnissa. Samaa voidaan sanoa myös talousrakennusomaisuudesta. Sekin ollut keskimääräisesti korkein sikataloustuotantosuunnassa. Samoin maitotalous- ja muilla kotieläinvaltaisilla viljelmillä se on ollut korkeampi kuin kasvinviljelyvaltaisilla. Sikatalousvaltaisten viljelmien omaisuudella mitatusta korkeasta intensiteettitasosta mainittakoon vielä, että niillä on ollut myös varastoja ja kone- ja kalusto-omaisuutta yleensä enemmän kuin keskimäärin kaikilla viljelmillä. Mainittakoon, että maatalousvarastoissa ei ole mukana omalla viljelmällä käytettäväksi tarkoitetut korsi- ja säilörehuvarastot eikä myöskään vastaavat peruna- ja juurikasvivarastot. Kasvinviljelyvaltaisilla viljelmillä näyttää maatalousomaisuus olevan kokonaisuudessaan pienempi kuin muilla. Ainoastaan kone- ja kalusto-omaisuus sekä mm. Etelä-Suomessa maatalousmaa ovat olleet jonkin verran korkeammat kuin keskimäärin muilla viljelmillä.

18 On selvää, että eri omaisuusosien tarkastelu kirjanpitoviljelmillä käytettävissä olevien tietojen pohjalta jää vaillinaiseksi. Harjoitetusta tuotantosuunnasta huolimatta monella viljelmällä eräät omaisuusosat, kuten talousrakennukset, ovat olemassa käytöstä riippumatta. Tässä yhteydessä ei ole ollut mahdollisuutta tarkastella mm eri talousrakennusten tehollista käyttöä ja sitä mikä olisi rakennusten taloudellinen käyttöarvo kussakin tapauksessa. Tämä ei koske yksin talousrakennuksia vaan osittain myös kone- ja kalustoomaisuutta. Monessa yksityistapauksessa on viljelmällä verraten suuri kone- ja kalusto-omaisuus käytön jäädessä vuosittain hyvinkin vähäiseksi. 2. Kotieläimistö Taulukossa 3 on esitetty viljelmillä ollut kotieläimistö eri viljelmäryhmillä nautayksikköinä viljelmää kohti tarkastelun, alaisena olevan vuoden 1968 alussa. Nautayksikön laskentaperusteet ovat samat kuin yleensä maatalouden kannattavuustutkimuksessa on käytetty. Kotieläinten määrä eri tuotantosuunnissa on tämån selvityksen kannalta mielenkiintoinen jo senkin vuoksi, että se täsmentää varsinkin kotieläinvaltaisten viljelmien tuotantosuuntia ja antaa yleiskuvan tuotannon voimaperäisyydestä. Maitotaloustuotantosuunnassa (I) on kotieläimistö, kuten on luonnollista, lähes kokonaan muodostunut nautakarjasta. Nautakarja on eri tutkimusalueilla ja suuruusluokissa muodostanut % koko kotieläinmäärästä. Kotieläinten kokonaismäärään on laskettu myös hevoset. Maitotaloustuotantosuunnassa (II) on nautakarjan määrä vaihdellut eri ryhmissä % koko eläinmäärästä. Sikataloustuotantoe edustavassa tuotantosuunnassa eivät tilivuoden alussa ilmoitetut eläinmäärät ilmeisesti anna täysin oikeata kuvaa koko vuoden eläinmäärästä, sillä sikakanta vaihtelee verraten nopeasti. Kuitenkin on havaittavissa, että sikoja on ollut kussakin sikatalousryhmässä % koko eläinkannasta lopun kotieläimistön muodostuessa lähes yksinomaan nautakarjasta.

19 Kotieläinten määrää kuvaavista luvuista voidaan havaita myös, että ryhmässä, johon kuuluvat muut kotieläinvaltaiset viljelmät, kotieläimistä muodostuu nauta- ja siipikarjasta sekä sioista. Edelleen voidaan todeta, että tämän sekamuotoisen kotieläinvaltaisen tuotantosuunnan nautakarjavaltaisuus vaihtelee eri tutkimusalueiden kesken. Etelä-Suomessa on nautakarjaa eri suuruusluokissa ollut %, Sisä-Suomessa kahdessa suuremmassa suuruusluokassa % ja Etelä-Pohjanmaalla %. Pohjois-Suomessa viljelmiä on tässä tuotantosuunnassa vain 3, josta syystä tuloksia ei ole esitetty. Nautakarjan ohella näyttää pienimmillä viljelmillä olevan yleisimmin siipikarjaa ja vastaavasti suurimmilla sikoja. On kuitenkin muistettava, että tuotantosuunta saattaa sisältää myös vilje]miä, joilla on erikoistuttu hyvinkin voimakkaasti siipikarjanhoitoon. Kasvinviljelyvaltaisten viljelmien kotieläimistö näyttää muodostuneen pääosaltaan nautakarjasta. Ainoa huomattavampi poikkeus on Ete13-Suomen alueella yli 30 hehtaarin viljelmät, joilla leipäviljatuotantosuunnassa on sikoja ollut verrattain runsaasti. Kotieläinten tuotostasosta on käytettävissä vain keskimääräinen maitotuotos lehmää kohti kyseisen ä vuonna. Lehmien keskituotos koko maassa on ollut kg. Etelä-Suomessa se on ollut kg, Sisä-Suomessa kg, Etelä-Pohjanmaalla kg ja Pohjois- Suomessa kg. Keskituotokset eri tuotantosuuntaa harjoittavilla viljelmillä on esitetty liitetaulukossa 2. Selviä eroja keskituotoksessa eri tuotantosuuntien kesken ei ole havaittavissa. Näyttää useassa tapauksessa siltä, että viljelmillä, joilla on harjoitettu intensiivistä maataloustuotantoa, niillä myös lehmien keskituotos on ollut keskitasoa korkeampi tuotantosuunnasta riippumatta.

20 Taul. 3. Kotieläinten määrä eri tuotantosuuntaa harjoittavilla viljelmillä, nautayksikköä/viljelmä Alue, suuruusluokka ja tuotantosuunta Hevoset Nautakarja Siat Siipikarja Lampaat Yhteensä Etelä-Suomi I-II Maitotalous I Maitotalous II Sikata3ous Muut kotiel.valt Leipävilja _ Muut kasvivalt Keskimäärin III Maitotalous I Maitotalous II Sikatalous Muut kotiel.valt Leipävilja Muut kasvivalt Keskimäärin IV Maitotalous I Maitotalous II Sikatalous Muut kotiel.valt Leipävilja Muut kasvivalt Keskimäärin V-VI Maitotalous I _ Maitotalous II , Sikatalous Muut kotiel.valt Leipävilja Muut kasvivalt Keskimäärin

21 Taul. 3. (jatk.) Kotieläinten määrä eri tuotantosuuntaa harjoittavilla viljelmillä, nautayksikköä/viljelmä Alue, suuruusluokka ja tuotantosuunta Hevoset Nauta- Siat karja Siipikarja Lampaat Yhteensä Sisä-Suomi I-II Maitotalous I Maitotalous II Sikatalous _ Muut kotiel.valt _ 3.08 Kasvivalt Keskimäärin III Maitotalous I Maitotalous II Sikataloud ,29 ' Muut kotiel.valt Kasvivalt Keskimäärin IV-VI Maitotalous I Maitotalous II Sikatalous Muut kotiel.valt Kasvivalt Keskimäärin Etelä-Pohjanmaa I-II Maitotalous Maitotalous II Sikatalous Muut kotiel.valt Kasvivalt Keskimäärin III Maitotalous I Maitotalous II Sikatalous Muut kotiel.valt Kasvivalt Keskimäärin IV-V Maitotalous I Maitotalous II Sikatalous Muut kotiel.valt Kasvivalt Keskimäärin

22 Taul. 3. (jatk.) Kotieläinten määrä eri tuotantosuuntaa harjoittavilla viljelmillä, nautayksikköä/viljelmä Alue, suuruusluokka Hevo- Nauta- Siat Siipi- Lampaat Yhteensä ja tuotantosuunta set karja karja Pohjois-Suomi I-II Maitotalous Maitotalous II Sikatalous Muut kotiel.valt Kasvivalt. - _ Keskimäärin III Maitotalous I Maitotalous II Sikatalous MUut kotiel.valt.0.63 lå Kasvivalt Keskimäärin IV-VI Maitotalous I Maitotalous II Sikatalous Muut kotiel.valt Kasvivalt Keskimäärin Peltoalan käyttö ja sadot Liitetaulukossa 3 on esitetty peltoalan jakautuminen eri viljelykasvien osalle. Yleisesti voidaan sanoa, että viljelmällä harjoitettu tuotantosuunta heijastuu peltoalan käyttöön. Maitotaloustuotantoon erikoistuneilla viljelmillä on ollut heinällä Etelä-Suomen alueella pellosta keskim % ja muilla alueilla jonkin verran enemmän eli %. Maitotalousviljelmillä on yleisesti harjoitettu myös suhteellisen laajasti rehuviljan viljelyä ja Etelä-Suomen alueella myös leipäviljan viljelyä.

23 Sikatalousviljelmille leimaa-antava piirre on verraten voimakas keskittyminen rehuviljan, lähinnä ohran, viljelyyn. Etelä-Suomessa on sikatalousviljelmillä rehuviljalla ollut keskimäärin % peltoalasta ja muualla Suomessa Pohjöis-Suomea lukuunottamatta %. Etelä-Suomen alueen suurimmilla eli yli 50 hehtaarin viljelmillä on rehuviljan ohella viljelty runsaasti myös leipäviljaa. Keskimäärin tässä ryhmässä on leipäviljalla ollut 26 % peltoalasta. Muiden kotieläinvaltaisten viljelmien ryhmä on pellonkäytön suhteenkin maitotalous- ja sikatalousviljelmien välillä. Näillä keskittyminen rehuviljan viljelyyn ei ole yhtä voimakasta kuin sikatalousviljelmillä ja toisaalta heinällä ei ole niin paljoa peltoalasta kuin maitotalouteen erikoistuneilla viljelmillä. Leipäviljaviljelmillä on peltoalan jakautuminen osittain selvä jo käytetyn tuotantosuuntajaottelun perusteella. Leipäviljaviljelmillä Etelä-Suomessa, jossa tämä tuotantosuunta on voitu erottaa muista kasvinviljelyvaltaisista,on ollut leipäviljalla keskimäärin % peltoalasta. Muut kasvinviljelyvaltaiset viljelmät ovat viljelleet runsaasti rehuviljaa ja tämän lisäksi peltoalaa on käytetty pienemmillä viljelmillä juirikasvien ja suuremmilla viljelmillä leipäviljanviljelyyn suhteellisen paljon. Etelä-Pohjanmaalla ja Sisä-Suomessa on kasvinviljelyvaltaisilla viljelmillä viljelty huomattavassa määrin rehuviljaa. Ainoastaan yli 20 hehtaarin ryhmässä on rehuviljan ohella ollut myös merkittävässä määrin leipäviljaa. Mainittakoon, että Etelä-Suomen ja Sisä-Suomen alueilla on viljelty eräissä ryhmissä sokerijuurikasta alalle, joka on ollut 5-10 % peltoalasta. Vaikkakin mm. sokerijuurikkaalla, muilla juurikasveilla ja perunalla eräillä viljelmillä on ollut huomattavakin vaikutus tuoton muodostumiseen, ei tässä yhteydessä ole lähemmin niitä voitu tarkastella. Koska tämän selvityksen yhteydessä on tyydytty yhden vuoden tuloksien esittämiseen, eivät eri kasvien satotulokset anna riittävän yksityiskohtaista kuvaa eri ryhmien satotasosta ja niiden eroista. Liitetaulukossa 4 on kuitenkin esitetty tärkeimpien viljelykasvien hehtaarisadot kyseisenä vuonna eri tuotantosuuntaryhmien keskiarvoina kussakin suuruusluokassa.

24 - g - Tarkasteltaessa satotasoa keskimääräisen rehuyksikkösadon perusteella eri tuotantosuunnissa on havaittavissa, että satotaso on ollut maitotalousviljelmillä yleensä alempi kuin muissa tuotantosuuntaryhmissä. Selvimmin tämä ero on havaittavissa suurimmilla eli ha:n ja yli 30 ha:n viljelmillä. Esimerkiksi Etelä-Suomen alueella mainituissa suuruus luokissa keskimääräinen rehuyksikkösato on vaihdellut maitotalousviljelmillä ry/ha ja muissa tuotantosuunnissa samalla alueella ry/ha. Keskimääräiseen ry-satoon vaikuttaa eri kasvilajien hehtaarisatojen lisäksi myös eroavuudet pellon käytössä eri tuotantosuunnissa. Suoritettaessa yksityiskohtaisempaa eri ryhmien keskinäistä vertailua antavat eri kasvien ha-sadot eri tuotantopanosten käytön ohella tietyn kuvan kunkin tuotantosuuntaryhmän intensiteettitasosta. 4. Ihmistyön käyttö Maatalouden ihmistyönmenekki eri tuotantosuuntaryhmissä on esitetty liitetaulukosse 5. Maatalouden juokseviin töihin on luettu kasvinviljelypuolella muokkaus-, kylvötyöt, sadon korjuu- ja käsittelytyöt samoin kuin näihin liittyvät kuljetus- ja varastointityöt. Kotieläintalouden töihin on luettu kotieläinten hoitotyöt ja tuotteiden käsittely- ja siirtotyöt. Muihin maatalouden juokseviin töihin kuuluvat erilaiset korjaus- ja kunnossapitotyöt sekä sellaiset varsinaiset maataloustyöt, joita ei ole voitu jakaa kasvinviljelyn ja kotieläintalouden kesken. Mainittakoon, että näihin töihin on lisäksi luettu tilan omaan käyttöön otetun polttopuun ja korjauksiin yms. käytetyn puutavaran hakkuu- ja ajotyöt. Tarkasteltavana vuonna on maatalouden juokseva ihmistyönmenekki ollut eri alueilla keskimäärin seuraava.

25 Kasvinviljelytyöt t/viljelmä E-S S-S E-P P-S Keskim, Kotiel. tai työt t/vil- % jelmä Muut työt t/viljelmä Maatal.juoks. työt yht. % t/ha Kaikilla kirjanpitoviljelmillä on keskimäärin viljelmää kohti ollut tuntia varsinaisia maataloustöitä eli 234 t/ha. Tästä määrästä on ollut 36.3 % kasvinviljelytöitä, 54.7 % kotieläintalouden töitä ja 9.0 % sekalaisia maatalouden töitä. Asetelmasta käyvät ilmi alueittaiset erät työn käytössä. Tarkasteltaessa työnkäyttölukuja eri suuruusluokkien ja tuotantosuuntien kesken voidaan havaita selviä eroja.työn käyttö pienillä viljelmillä on ollut huomattavasti suurempi kuin isommilla. Kun ihmistyönmenekki yleensä alle 10 ha:n viljelmillä on ollut t/ha, se on ollut ha:n viljelmillä noin t/ha ja ha:n viljelmillä noin 200 t/ha ja yli 30 ha:n viljelmillä Etelä- Suomessa noin 120 t/ha. Tuotantosuunnalla on ollut selvä vaikutus työnkäyttöön. Kasvinviljelyvaltaisilla viljelmillä alle 10 ha:n suuruusluokassa on vuotuinen työnmenekki ollut (eräitä poikkeuksia lukuunottamatta) t/ha. Samassa suuruusluokassa kotieläinvaltaisilla viljelmillä työnkäyttö on ollut yli kaksinkertainen eli t/ha. Viljelmäkoon kasvaessa alenee hehtaaria kohti laskettu työnmenekki kaikissa tuotantosuunnissa. Esimerkiksi ha:n suuruusluokassa kasvinviljelyvaltaisilla viljelmillä maatalouden juoksevia töitä on tehty t/ha ja kotieläinvaltaisilla viljelmillä t/ha vuodessa. Liitetaulukosta 5 käy ilmi miten juokseva työnmenekki on koostunut kussakin ryhmässä kotieläintalous-, kasvinviljely- ja muista töistä.

26 III MAATALOUDEN KOKONAISTUOTTO ERI TUOTANTOSUUNNISSA 1. Kotieläintuotto a. Etelä-Suomi On luonnollista, että maataloustuotannon arvo viljelmällä riippuu huomattavasti harjoitetusta tuotantosuunnasta. Sellaisissa tuotantomuodoissa, joissa maataloustuotannon hyväksi tehdyt uhraukset ovat selvästi suuremmat kuin keskimäärin, on odotettavissa myös suurempaa tuottoa. Etenkin kokonaistuoton rakenne on suoranainen seuraus harjoitetusta tuotantosuunnasta. Etelä-Suomen alueen pienimmässä viljelmäsuuruusluokassa, alle 10 ha:n viljelmillä, on maatalouden kokonaistuotto vuonna 1968 ollut keskimäärin mkiha. Näillä pienimffiillä viljelmillä on tuotanto selvästi voimaperäisempää kbin suuremmilla, sillä samalla alueella suuremmissa suuruusluokissa kokonaistuotto peltohehtaaria kohti on samana vuonna vaihdellut eri ryhmien keskiarvoina mk:sta mk:aan. Verrattaessa kokonaistuoton suuruutta eri tuotantosuuntaryhmien kesken voidaan todeta, että viljelmillä, joilla on harjoitettu suhteellisen voimakkaasti sikataloutta, on kaikissa suuruusluokissa selvästi korkein kokonaistuotto hehtaaria kohti. Alle 10 ha:n sikatalousviljelmillä maatalouden kokonaistuotto on ollut mk hehtaaria kohti. Myös muissa suuruusluokissa sikatalousviljelmien kokonaistuotto on selvästi korkeampi kuin muissa tuotantosuunnissa. Vastaavasti suuremmilla sikatalousviljelmillä kokonaistuotto on ollut mk/ha (vrt. tau1.4). Kokonaistuoton rakenteesta havaitaan, että maitotaloustuotantosuunnissa maitotaloustuotto ja sen ohella nautakarjasta saatava muu tuotto ovat erittäin merkittävässä asemassa. Suoritetusta ryhmittelystä johtuen kaikissa suuruusluokissa maitotalousviljelmillä (I) kotieläintuotto on muodostanut % kokonaistuotosta. Valtaosa kotieläintuotosta on juuri maidon tuotannosta peräisin. Myös tässä on havaittavissa, että pienemmillä viljelmillä on tuotanto ollut voimaperäisempää tuoton määrillä mitattuna kuin suuremmilla. Joskaan tässä tarkastelussa ei ole voitu muodostaa esim erillistä kanata-

27 loutta harjoittavaa tuotantosuuntaa, on havaittavissa, että eräissä viljelmäryhmissä myös kanataloudella on selvästi merkitystä. Voidaanpa sanoa, että alle 10 ha:n viljelmillä sellaisessa kotieläinvaltaisessa ryhmässä, jossa ei ole erikoistuttu maidon eikä sianlihan tuotantoon, on kanataloustuotannolla varsin monessa tapauksessa selvästi näkyvä merkitys. Tässä ryhmässä siipikarjatuotto on ollut keskimäärin mk ha kohti eli 37.1 % maatalouden kokonaistuotosta. Ryhmässä on 11 viljelmää ja joukossa on eräitä, joilla viljelmän kokoon nähden on huomattavan suuri kanala. Myös muissa suuruusluokissa tässä ryhmässä (muut kotieläinvaltaiset viljelmät) on siipikarjan osuus huomion arvoinen ja se on myös viljelijän talouteen vaikuttava tekijä. Esimerkiksi ha:n viljelmillä sekamuotoisesta kotieläintaloutta harjoittavassa tuotantosuuntaryhmässä on siipikarjatuotto ollut kyseisen ä vuonna 466 mk/he. Vastaavasti se on ollut kyseisessä ryhmässä ha:n viljelmillä 325 mk ja yli 30 ha:n viljelmillä 204 mk/he. Nautakarjatuotto, joka lähinnä muodostuu nautakarjasta saatavasta lihatuotosta, on myös keskimäärin ottaen ollut suurin alle 10 ha:n viljelmillä peltbalaan verrattuna. Koska naudanlihantuotantoa on harjoitettu kirjanpitoviljelmillä pääasiassa maidontuotannon ohella, on luonnollista, että suurimmat hautakarjatuottoerät ovat näillä maidontuotantoviljelmillä. Alle 10 ha:n viljelmistä voimakkaimmin maidontuotantoon erikoistuneet ovat antaneet nautakarjatuottoa mk/he. Myös sikataloutta harjoittavilla viljelmillä on nautakarjatuotto verraten suuri. Etelä-Suomen ha:n maitotalousviljelmillä (I ja II) on nautakarjatuotto keskimäärin ollut mk/he. Yli 30. ha:n viljelmillä on keskimäärin tuotettu peltoalaa kohti suhteellisesti vähiten naudanlihaa. b. Sisä-Suomi, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjois-Suomi Myös muilla tutkimusalueilla on havaittavissa, että pienillä viljelmillä tuotanto on ollut voimaperäisintä. Samoin on nähtävissä se, että aikatalouteen erikoistuneilla viljelmillä on yleensä tuotto

28 pinta-alayksikköä kohti ollut suurin. Sisä-Suomen alueella, etenkin suuruusluokassa ha, siipikarjan merkitys on ollut hyvinkin huomattava, sillä siitä saatava tuotto on ollut noin mk/ha eli keskimäärin yli puolet kotieläintalouden tuotosta. Edelleen voidaan todeta, että sekä Etelä-Pohjanmaalla että Pohjois-Suomessa on ollut joukko viljelmiä, joilla on erikoistuttu hyvinkin voimakkaasti sianlihan tuotantoon. Molemmilla alueilla eräissä suuruusluokissa sikataloudesta peräisin oleva tuotto on ollut noin 2/3 koko kotieläintuotosta. Myös Sisä-Suomessa nautakarjatuoton suuruus on ollut samaa suuruusluokkaa kuin Etelä-Suomen alueella. Muun kotieläintuoton, ts. sen, jota ei ole tässä eritelty, merkitys kaikilla alueilla on ollut vähäinen. Useissa ryhmissä se on ollut keskimäärin vain noin 5-10 mk ja muutamissa harvoissa viljelmäryhmissä keskimäärin mk/ha. Verrattaessa kotieläintuoton suuruutta eri alueiden kesken on havaittavissa, että erot eivät ole selviä. Siihen, että pohjoisosissa maata kotieläintuotto on ollut lähes Etelä-Suomen tasolla, on osittain ollut vaikuttamassa myös maidon ja lihan tuottajahinta. Maan pohjois- ja :itäosissa on etenkin maidon hinta huomattavasti korkeampi kuin maan eteläpsissa. Maidon hintaan vaikuttaa maan pohjois- ja itäosissa välittömänä hintatukena meijereille maksettu tuotantoavustus. Myös lihasta maksetaan näillä alueilla tuotantcavustusta, jonka merkitys on kuitenkin vähäisempi.

29 Taul 4. Kotieläintuoton muodostuminen eri tuotantosuuntaa harjoittavilla viljelmillä, mk/he ja % kokonaistuotosta. Alue, suuruus luokka ja tuotantosuunta Nautakarja Kotieläintuotto Maito- Siat Siipi- Muut talous karja Yhteensä mk Etelä-Suomi I-I Maitotalous I Maitotalous II Sikatalous Muut kotiel.valt Leipävilja Muut kasvivalt Keskim III Maitotalous I J Maitotalous II Sikata1ous Muut kotiel.valt Leipävilja Muut kasvivalt Keskim IV Maitotalous I _ Maitotalous II Sikatalous Muut kotiel.valt Leipävilja Muut kasvivalt Keskim V-VI Maitotalous I Maitotalous II Sikatalous Muut kotiel.valt Leipävilja Muut kasvivalt Keskim

30 Taul. 4. (jatk.) Kotieläintuoton muodostuminen eri tuotantosuuntaa harjoittavilla viljelmillä, mk/ha ja % kokonaistuotosta Alue, suuruus luokka ja tuotantosuunta Sisä-Suomi Kotieläintuotto Nauta- Maito- Siat Siipikarja talous karja Muut Yhteensä mk I-II Maitotalous I Maitotalous II ,9 Sikatalous Muut kotiel.valt Kasvivalt Keskim III Maitotalous I Maitotalous II Sikatalous Muut kotiel.valt Kasvivalt Keskim IV-VI Maitotalous I Maitotalous II Sikatalous Muut kotie1.va1t Kasvivalt Keskim: Etelä-Pohjanmaa I-II Maitotalous I Maitotalous II Sikatalous Muut kotie1.va1t Kasvivalt. - _ Keskim III Maitotalous I Maitotalous II Sikatalous ,0 Muut kotiel.valt Kasvivalt Keskim IV-V Maitotalous I Maitotalous II Sikatalous Muut kotiel.valt Kasvivalt, _ Keskim

31 Taul. 4. (jatk.) Kotieläintuoton muodostuminen eri tudtantbsuuntaa harjoittavilla viljelmillä, mk/ha ja % kokonaistuotosta Alue, suuruusluokka ja tuotantosuunta Nautakarja Kotieläintuotto Maito- Siat Siipitalous karja Muut Yhteensä mk Pohjois-Suomi I-II Maitotalous I Maitotalous II Sikatalous Muut kotiel.valt Kasvivalt. - _ _ Keskim III Maitotalouå Maitotalous II Sikatalous Muut kotiel.valt Kasvivalt Keskim IV Maitotalous I Maitotalous II Sikatalous Kasvivalt Keskim Kasvinviljelytuotto a. Etelä-Suomi Samoin kuin kotieläintuoton kohdalla myös kasvinviljelytuoton suuruus ja sen osuus kokonaistuotosta määräytyvät ratkaisevasti eri ryhmissä harjoitetuista tuotantosuunnista. Koska käytetty tuotantosuuntajako on useassa kohdin varsin karkea ja kaavamainen, on eräiden tuotteiden tuottaminen jätetty tuotantosuuntajakoa suoritettaessa tarkastelun ulkopuolelle. Eräitä tällaisia tuotteita ovat sokerijuurikas, muut juurikasvit ja peruna. Samoin rehuviljan viljely eräillä

32 viljelmillä on koko tuotantoon ja pellon käyttöön nähden merkittävä, mutta sitä ei ole voitu tarkastella erikseen. Sokerijuurikkaan samoin kuin muidenkin myytävien tuotteiden merkitystä on mahdollisuus osittain tarkastella pellon käytön ja maatalouden kokonaistuoton muodostumisen perusteella. Koska kirjanpidossa kokonaistuottoon luetaan vain viljelmällä tuotettujen lopputuotteiden arvo, ei rehuksi käytettyjen tuotteiden osuutta tuottoon ole mahdollista tarkastella. Mm. rehuviljan, perunan, muiden juurikasvien ja heinän osalta tuotossa olevat erät tarkoittavat vain viljelmän ulkopuolelle myytäviä eriä. Mikäli näidenkin tuotteiden merkitystä haluttaisiin yksityiskohtaisesti tarkastella, edellyttäisi se yksityiskohtaisempia tietoja kirjanpitoviljelmiltä ja ainakin osittaista kahdenkertaista maatalouskirjanpitoa. Rehuviljan ja rehuksi käytettyjen tuotteiden arvostus siirtyy sen kotieläinryhmän osalle, mille kyseiset tuotteet käytetään rehuna. Kasvinviljelytuoton osuus maatalouden kokonaistuotosta Etelä- Suomen alueella alle 10 ha:n ja ha:n viljelmillä - lukuunottamatta leipäviljan viljelyyn erikoistuneita ja muita kasvinviljelyviljelmiä - on ollut 4-23 %. Suuremmilla viljelmillä vastaava osuus on vaihdellut ryhmien keskiarvoina 3-37 %:iin. Kasvinviljelytuotto alle 10 ha:n leipävilja- ja muilla kasvinviljelyviljelmillä on ollut % kokonaistuotosta. Viljelmillä, joiden peltoala on ollut ha, ha ja yli 30 ha, on erikoistuminen ollut voimakkaampaa ja kasvinviljelytuoton osuus on vaihdellut %:iin (vrt. taul. 5). Maitotalous-, sikatalous- ja muilla kotieläinviljelmillä on leipäviljatuotto ollut merkitykseltään verraten vähäinen paitsi ha:n ja yli 30 ha:n viljelmillä. Näillä myös leipäviljetuotto on eräissä ryhmissä ollut mk hehtaaria kohti laskien. Leipäviljaviljelmillä leipäviljatuotto on ollut mk hehtaaria kohti kaikissa suuruusiluokissa. Myös rehuviljan myynnillä on eräissä ryhmissä ollut selvä osuus tuoton muodostumisessa. Esimerkiksi ne. muilla kasvinviljelyvaltaisilla viljelmillä rehunmyyntitulot ovat vaihdelleet kaikissa suuruusluokissa mk hehtaaria kohti. Sokerijuurikkaan ja perunan viljelyllä Etelä-Suomen alueella myös eri viljelyryhmien keskiarvoina on selvä vaikutus tuoton muodostumiseen. Esimerkiksi alle 10 ha:n sikatalousviljelmillä sokerijuu-

33 rikastuotto on ollut 330 mk ja perunatuotto 104 mk hehtaaria kohti. Samassa suuruusluokassa muilla kasvinviljelyvaltaisilla viljelmillä on sokerijuurikastuotto ollut 462 mk ja perunatuotto 160 mk keskimäärin peltohehtaaria kohti. Myös muissa suuruusluokissa yleensä sikatalous- ja ns0 muilla kasvinviljelyviljelmillä ovat sokerijuurikas- ja perunatuotto olleet suuremmat kuin muissa tuotantosuunnissa. b. Sisä-Suomi, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjois-Suomi Edellä on jo käynyt ilmi, että leipäviljan ja myytävien kasvinviljelytuotteiden viljelyyn erikoistuneita viljelmiä näillä alueilla on ollut kirjanpitoviljelmien joukossa vähän. Tämä näkyy myös kasvinviljelytuoton suuruudessa ja muodostumisessa. Varsinaisia leipäviljanviljelyviljelmiä ei kyseisillä alueilla ole ollut kuin muutama ja ne on yhdistetty ns0 muihin kasvinviljelyvaltaisiin. Nämä Muodostavat kuitenkin mielenkiintoisen vertailuryhmän Kuitenkin näiden kasvinviljelyviljelmien edustavuus on heikko, sillä eräissä ryhmissä Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa on 2-4 viljelmää. Sellaisissa tapauksissa, että ryhmässä on ollut vain muutama viljelmä, ei tuloksia voida yleistää. Kasvinviljelytuoton osuus kokonaistuotossa Sisä-Suomen alueella varsinaisia kasvinviljelyviljelmiä lukuunottamatta on vaihdellut kotieläinvaltaisilla viljelmillä eri suuruusluokissa 4-26 % kokonaistuotosta. Kasvinviljelyviljelmillä kasvinviljelytuoton osuus on ollut %. Leipäviljasta saatava tuotto Sisä-Suomessa on ollut suhteellisen alhainen, vain yli 20 ha:n viljelmillä eräissä tuotantosuunnissa se on ollut keskimäärin mk ha kohti. Rehuviljan myyntituotto eräissä ryhmissä Sisä-Suomessa on ollut mk Ha kohti. Samoin sokerijuurikkaan ja perunan myynnistä saatu tuotto yhteensä on eräissä tuotantosuunnissa ollut mk ha kohti.

34 Maatalouden muu tuotto Maatalouden muuhun tuottoon on luettu kuuluviksi sellaiset erät, jotka koostuvat rakennusten ja muiden omaisuusosien vuokrista. Samoin tähän ryhmään on luettu konevuokrat ja oman tilan ulkopuolelle tehdyistä hevostöistä saadut tulot samoin kuin asuntoetuuden arvo. Edelleen siihen on luettu puutarhan tuotto ja valtiolta saadut suoranaiset avustukset yms. Muu maataloustuotto on ollut Etelä- Suomen alueella alle 10 ha:n viljelmillä mk ha kohti eli 7-15 % kokonaistuotosta. Keskikokoisilla ja suuremmilla viljelmillä tällä alueella on muu tuotto ollut mk ha kohti eli 3-8 % kokonaistuotosta. Myös muilla alueilla alle 10 ha:n ja ha:n viljelmillä muu maataloustuotto on ollut suurempi kuin suuremmilla. Selviä eroja muun tuoton suuruudessa eri tuotantosuuntien kesken ei ole havaittavissa.

35 Kokonais- cn ad CO CD U1 OD N on CD 07 CO CD CID 01 Ui cr 0/ 0/ CO Cr CD CD CD CD CO CID 0/ r, CO 01 CD cn CD 01 CO CID CID 1-1 Ui CO 0, un co on cr C\I 10 0, cr ui CO 17 CO CD CID OD V\1 UD cr r. CD r, Cr Ui ad CO cr 0/ 0, 01 Ul ad U1 ri cr on 1-1 r-1 CID U3 ad U1 0, Ui ad N171 0, cn CD 0/ 0, CO 0, CD cr CO Ui Cr CO CO CID nem n o OMIN , ad ad CID CO CJ Cr a7 ui ei Ui 03 Ui cr cr cr on 07 Cr N cr on cr on r. 07 Cr 0/ CID N ui CO Cr CO (.\1 r, CD 0.1 CO Ui N un Nl 07 CID 07 cr CD CD r--i c cs E CO 0/ CID CD N.0, (0 03 Cr N on N CD Ni on CID CD Lfl CO Ni CO (OLO 0/ 0, r-1 r-ihuiuir1 r-1 r's1 r. CID C\I C\1 ("\J N on on r. CID Ul UD C\I 0/ 0/ cn cd al [OLO CO CID CO U1 OD Ni CO 1-1 cr Ui CID N. N. UD CD 01(13 CD cr CO N cr Li CO 07 Ni CD un un ad CD ei 0/ 07 0/ 1-1 Oi 0/ C=I CD Ui CO r. N CD C\J r-1 0/ 01 CD CD r--1 Cr CD UD C3 CO co r-i r-1 10 N1 01 CD CO ad CD Ui r-i CD Ui CID Cs..1 sr r. ui on OD r, cr 0/ r.-1 ui cr on cr 1-1 V/ Cr 1-1 0/ P1 ad ei sr r, I ( CID Cr 1-1 -P (I) 3 - U) 9-1 Cn,z1- CO N. N UD r-1 CD CID r-i Cr Cr Cr cr CID 0/ 01 U1 (71 C\1 0/ 0/ N cr cn CD 01 CD on cn N ui on N U3 00 cn ui CD CD ad r-i Cr P\I UD Cf) [-I 1-1 Cr) Lfl 0\c, (13 "fl ro :0 rr4.0 > Etelä-Suomi Cr 0) 10 un Nist 01 N (11 10 r-1 N. cn on o3 Ni r3,zt ei ei Ui ui Ui ad ei Ui CD CD CD cn Rt cn cr on un CD CID P1 U1 CD Vi 0/ 01 cn cr N / r-i CV Ni (N Cr Ni N-. N. CO CD Ni Ui N CD ei ad CD r. cr s1 I UD CO 03 r, 1001 on cn CO U1 Vi 1-1 CO Nl 10 (0 Ui r. cri rh Ui ei cn CO CO Oi CO CD N r, N on N CO 0 1 Cr 4-) -1-) r-i. f--1 a P P 1-71 (13 -p 1- -i co > r-i > ri > r > (0 0 CO IQ (.1) 1-1 > U) U) II > (0 ED r-1 > (D LO 1-1 > 7 7 C/3 0) ro H 3 n (I) Q) (I3-1-1 j 7 LO (1) CU Q) 0 r ) > H.-7 > 00,-;. '1> o o r-1 I-) > r-1 r }) r1 (r), } 0 _p r-1 CO r-1 r-i 0 :P r.-1 U) r I-) ( ILI r.-1 0.r (0 r (1).--1 0,-1 11:1 r, -P -P r0 -- > -- E -P -P 0 > -- E -P -P ro >._. E -P -P (0 > --- E o -i-] :0 r : :11:1 r P :4) J P 0_ -P ) 43 CO -P ct. 4-) _. -P -P 11:1 -P a -P -- -P -P (43 -P O. -p._. r U) 1-1 r--1 -.Y 7 r r r Y 7 H 7 Cf) ' 113 (L CU 7 0) (10 ( Q) 0 (0 1-1 CO 7 Q) (LI (13 ri 7 Q) 7 Q) U ) _J E Z 21 U) J Z U)J5L,_ 2= 0) 2: I 2= > i 1-1 > >

36 Kokpnais- 4-) cn r. r. N. ( ud ad ad UD ad cn cn a3 ui OD 111 Ul r. r. CD 10 UD CD UD r. OD 0/ UD r. on CD cr un on OD UD CD ct r-i Nj C r lrhr4 od r\i ct 11 N. CD r. UD CD r-i co OD ad Ui 1120 es cri cr) 0-) CO CO,:r 117 0) CO Cli(0CflztUJUi CD 03 co 11-1 OD 01 N. Ui Nl 01 CID,--I 01 CD N on od Ui ('401 N. 01 CD U1 C\I od on N UD U1 0.1 Nl 03 N CD CD ct UD Ul u/ 01 ('4r4,zt cn on N ad cn CD UD ct CD 01 r. 010 cn ad r. CID on C'4N DNCCflW,H ct ct N. 01 kokpnaistuotosta r-) ja p eruna un (')D CD ad UD ad ct ct ad CID ct CD c,,] 1 N r 111 ('4(0 01 Nl UD Ul UD CD OD CD OD 01 U1 U1 N. CO C) un on r. CD ri UD 0D OD CD ad 0-) Nl CO CD r. un Ul UD r. esq CD I 1-1 CD CO CO 1" N CNN.1-1 CID ad U1 00 UD U1 N. (0 (0 N. ad op on (0 10 ct ri cnr-r N 1 un N r. ui ct ad cn on r. ad CD 141 CD un 1 ui un ad LI7 r-1 ra Sisä-sucmi -1-) 1-1 -P t I -P CO 1-1 nj 1-1 CO 1-1 F-1 > > a 1--I 1-1 > (0 (1) I-1 (010 :-/ 100 r (13 CU 7 7 CO p 0 7 r-1 -P p r ) --I o -P r-1 0 -p r-1 0 ( r-i 0 0 -P -P 0 -. > E -P -P 0 -- > E -P -P (13 > E o -P H H 0 0 -P H H ) 9--I ) 4-, (0 4-3 > - -1-) 4-3 Cl) 4--) >.-: II] 4-3 > - H r-i r-1 -_ 3 (1) 1.0 H r-1 7 CO CO :1 H 7 0 Cll CU CU en E... - Z en 5:5:CD5: LxL

37 Kokonais- 01 CO Cr CO C \.1 10 Cr 0-) CO CO cr01 cn oi sr CD C\1 r-a r\j r-i 1\1 OD 111 CD (\I CO 01 (0 r, r-1 sr ri r-i 1-1 r-i 04 ad ad ad ul DDJ01N.04L0 oi NLfl ui c) r, (3) 0 IP 03 N. CO Cr) Cr N. III (N 1-11 CO Cr sr CD ad Ui.. cr 0-) C\I el LO r, cn sr04 UD 0-) ad CD cr UD 13, (0 (0 sr Ul CD CID ad ri r, 1-1 e-1 N es.1 (Dr-1 04ri 01 N. 04 oi sr od cn Ln N. 00 Cn cn 0401(0004 sr 0-) od r, co CD cr UD 0 en r. UD 01 Ui ad CD ad CD sr sr CO Cr I 0 kokonaistuotosta,zr cn r, 01 01(0 01(0(00) (00 U-) Ui ad cr 01 r Cn ra 1-11 C\1 Cs.1 sr cd cr CD Ul CD Cr sr cn 1 CD UD Cr) U-) Cl cn Us-) ad cr en N N U3 up En UD ul 1-1 Cr cr CO CD 1-1 CD OD co ui 10 ad 01 cn r, en ui U7 CD ad CD 01 CD C) ad 01 CD 1-1 r-i r-1 Gt 1-1 CO Cl CD co N (r) (r) co CO (\JLfl04 cd Zr (0 (0 sr en sr 0) 01(0 01 0) 01 ad CD UD 01 sr cn 1-1 rq Et9 13-Po hj anffiaa r-i r-i 1-1 CU 1-1 CO 1-4 CO (-11-3 > f--1 1-A > (1) tf) r-i 0 7 U) CL) h-) 0.4-) 4 (1:1 -p (0 > E 0 -P 9-1 H co..p >.r-1 U3 CO CO CO 9-1 (0 co ZC1)ZL (0( r-i CE1 4-) -p 0 0 -P -1-) 9-1 ri III ( i r4 U3 Cll H 0 -P 0 v0 > E 4-3 H J > 7 U3 10 (D (0 0) CD el) H _p r r--1 tu n -p -p (0 > E 0 -P H H -p _p fp _p 9-1 H (11(D,--1 (0 (1) 1-1

38 tuotantosuuntaa harjo i ttavilla Kokonais ) Ul CD r. UD Ul C3 cn si op co ui d- 111 OD coo)lflrid NI c en C3 OD C3 Ul CD ra CD CD UD 131:1C 0{1 V CO Cr) 0)1flUl C \I CO 01 CD CID CD U1 GD C3 01 r. ui CD r. ui U1 C\J Cn si c\i N Cr) C NI r r-1 N Cr) r t Ln \I 01 ui cn oi ui Ln UD cn r. 0i st CD 01 r--1 CD ap UD ra Ul st U1 UD D01 Ln c0 CD C\ U1 ra 141 C2) ra r. ui 1-1 st st CD,A N N CO Cr) r-i r-i r-1 Cr) r -. c0 CO v ilje lmillä, mk/ha ja % kokonaistuotosta ta > Pohjois-Suomi CD 01 cn N 4 CD C".) CD CD st cn cn ei co. ui Cl ap C3 EN C\I UD 01 C] t ra UD Nl 01 Cr) Cr) ('40 Cr) ra CD CS) Crl EN (.0 (N 0) 1-1 Lo r-i CD UD st CD UD cp r, m u, In Cr) (0 CD C\1 CD 01 on ri CD ct C\J N CD N ra 01 i.-zt 01 ra ct r. CD st EN ('4 OlEN,A c. 1 sr EN Cli CO,A r. UD ui C") -P ri i-i (0 3-1 (0 1-1 (LI > > > (0 (0 1-1 (0 3)) r1 CO 03 r-1 7 CO Q) 2 0 CO (I) 0 0 W 12) 0 7 (-1 -P P 0 0 r-i -p 0.4_, r ) r r-1 Q 43 11: (0 CO ( CO r-i P (0 > E -P -P (13 > E -P > E H H o o r P r-i -4-) (0 > -4-) 43 (0 > (D.3 > r-i (1) r-1 r-1 (1) U) Y 0 CO [13 cel (LI a) H (C1 CD Cf32:/L 2:2:Cfl Cr) EA

39 IV. MAATALOUDEN LIIKEKUSTANNUS ERI TUOTANTOSUUNNISSA 1. Yleistä Maatalouden liikekustannuksiin luetaan maatalouden kokonaistuoton saavuttamiseksi käytetyistä tuotantovälineistä aiheutuneet kustannukset. Liikekustannuksiin kuuluvat siten ostotarvikkeet, rakennusten poisto ja kunnossapito, koneiden ja kaluston poisto ja kunnossapito sekä niiden käytöstä aiheutuvat muut rahamenot, maksetut palkat, viljelijäperheen arvioitu palkka johtotyö mukaanluettuna sekä eräät muut tuoton hyväksi tehdyt suoranaiset uhraukset. Lyhyesti voidaan sanoa, että liikekustannuksiin luetaan kaikki tuotantokustannukset lukuunottamatta omaisuuteen sijoitetun oman pääoman korkoa, veroja, vuokria, velkojen korkoa ja eläkkeitä. Tarvikekustannus koostuu ostorehujen, lannoitteiden, siementen, kasvinsuojelliaineiden ja lämmitysaineiden käytöstä tarkasteltavana aikana. Samoin siihen kuuluvat sähkömaksut ja eräät muut tarvikekustannuksiin rinnastettavat erät. Traktoreiden ja muiden maatalouskoneiden polttoaineet, kunnossapito, pienkaluston osto ym. eivät kuulu tarvikekustannukseen, vaan ne on huomioitu kone- ja kalustokustannuksissa. Kone- ja kalustokustannuksissa on lisäksi otettu huomioon koneiden ja kaluston poistot ja käytöstä aiheutuneet suoranaiset muut rahamenot. Kone- ja kalustokustannuksiin ei kuulu niiden kunnossapitoon tehtyä ihmistyötä, mikäli sen ovat suorittaneet viljelmällä vakituisesti työskentelevät työntekijät. Nämä työt on luettu maatalouden juokseviin töihin kuuluviksi ja siten ne tulevat liikekustannukseen maatalouden työkustannuksen muodossa. Rakennuskustannuksissa on huomioitu poistot, kunnossapitoon käytetyt tarveaineet ja kustannus siitä työstä, jonka ovat tehneet viljelmän vakinaiseen työvoimaan kuulumattomat työntekijät.

40 Tarvikekustannus a. Etelä-Suomi Tarvikekustannus on vuonna 1968 ollut Etelä-Suomen alueen kirjanpitoviljelmillä keskimäärin 499 mk hehtaaria kohti eli 33.1 % liikekustannuksesta. Suurin menoerä tarvikekustannuksessa ovat ostorehut. Niiden hankkimiseen on käytetty keskimäärin 208 mk hehtaaria kohti, mutta siinä esiintyy suurta vaihtelua eri viljelmien kesken. Peltoalaa kohti laskien eniten ostorehuja on käytetty sikatalouteen erikoistuneilla viljelmillä. Kyseisillä alle 10 ha:n viljelmillä on ostorehukustannus ollut keskimäärin mk hehtaaria kohti. Muissa suuruusluokissa sikatalodsviljelmillä on ostorehukustannus vaihdellut 561 mk:sta 943 mk:aan hehtaaria kohti. Seuraavaksi eniten ostorehuja on käytetty sekamuotoisilla kotieläinviljelmillä. Alle 10 ha:n sekamuotoisilla viljelmillä on käytetty ostorehuja 935 mk/ha ja muissa suuruusluokissa samassa tuotantosuunnassa mk/ha. Se, että näillä sekamuotoisilla kotieläinviljelmillä on käytetty suhteellisen paljon ostorehuja, aiheutuu siitä, että näillä suhteellisen monella on harjoitettu kanataloutta ja kotieläintalous on muutenkin ollut verraten voimakasta. Maitotalousviljelmillä on kussakin suuruusluokassa käytetty keskimäärää vähemmän ostettuja rehuja hehtaaria kohti laskien. Alle 10 ha:n maitotalousviljelmillä niitä on käytetty noin 260 mk:n edestä ja suuremmilla mk/ha. Leipäviljan viljelyyn erikoistuneilla ja muilla kasvinviljelyviljelmillä on käytetty luonnollisesti vähiten ostettuja rehuja (vrt. tau1.6). Ostolannoitteista aiheutuva kustannus on ollut kyseisen vuonna Etelä-Suomen alueen kirjanpitoviljelmillä keskimäärin 171 mk/ha. Ostolannoitteita keskimäärin ottaen on käytetty enemmän suuremmilla viljelmillä, joskaan erot eri suuruusluokkien kesken eivät ole suuria. Eri tuotantosuuntien keskeisistä eroista voidaan mainita, että eniten ostolannoitteita on käytetty Etelä-Suomen alueella alle 10 ha:n ja yli 30 ha:n viljelmäryhmissä sikatalouteen erikoistuneilla viljelmillä. Molemmissa ryhmissä on käytetty ostolannoitteita ko. vuonna mk ha kohti. Tähän on ollut vaikuttamassa ennen kaikkea intensiivinen rehunviljely näillä viljelmillä. Siitä huolimatta näillä on jouduttu myös ostamaan rehuja suhteellisen paljon,

41 kuten edellä jo todettiin ja ha:n ryhmissä on eniten käytetty ostolannoitteita leipäviljan viljelyyn erikoistuneilla ja muilla kasvinviljelyvaltaisilla viljelmillä. Leipäviljan viljelyyn erikoistuneilla ja muilla kasvinviljelyviljelmillä on kaikissa suuruusluokissa käytetty noin 200 mk:n edestä (eräitä poikkeuksia lukuunottamatta) ostolannoitteita. Maitotalousviljelmillä alle 30 ha:n viljelmäryhmissä on käytetty ostolannoitteita mk/ha. Tarvikekustannukseen kuuluva ostosiemenkustannus on ollut Etelä-Suomen alueella keskimäärin 33 mk/ha. Ostosiemenistä aiheutuva kustannus on ollut jonkin verran korkeampi suurilla viljelmillä kuin pienemmillä. Samoin voidaan todeta, että monessa suuruusluokassa leipävilja- ja kasvinviljelyviljelmillä samoin kuin sikatalouteen erikoistuneilla viljelmillä on ostosiemenkustannus ollut keskimäärää korkeampi. Kuivaus- ja kasvinsuojelukustannukset ovat olleet keskimäärin 22 mk/ha. Myös tästä kustannuserästä voidaan todeta, että ne ovat olleet suurimmat sikatalous-, leipävilja- ja muilla kasvinviljelyviljelmillä. Ns. muista tarvikekuåtannuseristä sähkömaksut ja lämmitysaineet ovat suurimmat. Ne ovat olleet keskimäärin 65 mk/ha. Myös nämä ovat olleet suurimmat sikatalousviljelmillä. Tarvikekustannusten vaihteluista eri tuotantosuuntien kesken voidaan todeta, että alle 10 ha:n sikatalousviljelmillä ne ovat olleet mk/ha eli noin nelinkertaiset maitotalous-, leipäviljaja muihin kasvinviljelyviljelmiin verrattuna ha:n viljelmillä sikatalousviljelmien tarvikekustannus on lähes kaksinkertainen muihin tuotantosuuntiin nähden ha:n ja yli 30 ha:n viljelmillä tarvikekustannus sikatalousviljelmillä on noin 3-kertainen muihin tuotantosuuntiin verraten.

42 b. Sisä-Suomi, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjois-Suomi Eri alueiden keskimääräisistä eroista tarvikekustannuksissa mainittakoon, että Etelä-Suomessa (499 mk/ha) ja Sisä-Suomessa (493 mk/ha) tarvikekustannukset keskimäärin ovat olleet yhtä suuret. Etelä-Pohjanmaalla ne ovat olleet keskimäärin 523 mk ja Pohjois- Suomessa 541 mk. Myös näillä muilla alueilla ostorehut ovat suurin erä tarvikekustannuksissa. Merkille pantavaa on myös, että mitä pohjoisemmaksi siirrytään sitä enemmän on käytetty ostorehuja. Tietenkin on niin, että maan pohjois- ja itäosissa on huonommat edellytykset monien rehukasvien viljelyyn, josta syystä on hankittava rehuja viljelmän ulkopuolelta enemmän. Sisä-Suomen alueella ostorehukustannus on ollut 232 mk, Etelä-Pohjanmaalla 286 mk ja Pohjois- Suomessa 303 mk/ha. Yleensä näilläkin alueilla tarvikekustannusten erät eri tuotantosuuntien kesken vaihtelevat samansuuntaisesti kuin Etelä-Suomen alueella. Myös näillä alueilla sikatalousviljelmillä ja muilla kotioläinvaltaisilla viljelmillä on käytetty eniten ostorehuja ja useita muita ostotarvikkeita. Esimerkiksi maitotalnusviljelmillä Sisä-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla on käytetty alle 10 ha:n suuruusluokassa noin 250 mk:n (Etelä-Pohjanmaalla eräässä ryhmässä 401 mk/ha) edestä ostorehuja kuten Etelä-Suomessakin. Myös ha:n maitotalousviljelmillä on ostorehujen käyttö näillä alueilla vähän runsaampaa kuin Etelä-Suomessa eli mk/ha. Edelleen on todettava, että kasvinviljelyvaltaisilla viljelmillä myös täällä on yleensä käytetty keskimäärin vähemmän ostorehuja. Samoin voidaan todeta, että sikatalouteen erikoistuneet viljelmät ovat myös käyttäneet kaikissa suuruusluokissa eniten ostorehuja. Koska eräissä ryhmissä on vain muutama viljelmä, on eräissä kohdin suurin ostorehumäärä no. muiden kotieläinvaltaisten viljelmien ryhmässä. Ostorehujen käytöstä Pohjois-Suomen alueella on todettava, että niiden käyttö siellä on ollut suurin muihin alueisiin nähden maidontuotantoviljelmillä. Kun alle 10 ha:n maidontuotantoviljelmät Etelä- Suomessa, Sisä-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla (toisessa ryhmässä) ovat tarvinneet viljelmän ulkopuolisia rehuja yleensä mk:n arvosta, on niitä jouduttu Pohjois-Suomessa ostamaan keskimäärin mk:n arvosta. Suhde on samanlainen myös ha:n maitotalousviljelmillä. Pohjois-suomalainen kirjanpitoviljelmän haltija on ostanut rehuja mk:n arvosta kun taas Etelä-Suomessa ja Sisä- Suomessa on tultu toimeen mk:n rehuilla. Etelä-Pohjanmaalla on ostorehujen määrä ko. ryhmässä mk/ha (vrt.taul. 6).

43 ri N. cn N ri 0 ri cn GD CD r--1 CD Oi CD cr,-.-1 CD.---1 N.1 CD Oi co UD Ui cn cy,--1 CD 0/ r, N co,-4 ui ap r, Ni GD CD e. GD N cr on.--1 N N 1-1 i-1 C,! Pi C3 cr r, cn 010) e, CO cr Cr N. un ri ad r-1 CD GD Ni cn ui ui ui Ui NJ 03 cr r-1cdc'ddcn Nl r-1 GD cn en CD Ui r, ui UD Ui UD 10 (0 Ul Ui N. UD n 0 0 auvomem CD GD ad Cn GO ad GD N ad CD e, CD 07 UD CD r-1 Ui - n 1,. cn CD N. r N ui r, r,,--1 r, ui N 1-1 CD CD CD r-1 N CD 1001 cy cy CD cr cr CD 00 c0 ct ud ui ad Cn UD cr r, ui N cn ad ui r, CID Ui GD UD GD cr Ui cr cr7 c0 NJ GD CP N.I CD C\I Nl r-1 UD r, cn r-i r r r r r-i 1-1 e e r-1 Maatalouden harjoittav illa (13 U) CO CO cn c ro -P c c -P g-1 > : rci c r-i 11) r-1 C E rl E (I) H > ) n 0- co (.0 7 g-1 r--i ru suuruus- Tarvikekustannus Etelä-Suomi r-1 Cr) CO CO Ni dl- N CD 11-1 Cr-) CO (V Cr) Cr) C\1 1n C\1 IN Ln 01 CD (D ui N cy CD CD apa oria 13 CP p.11 alaa. no a 1 ICD UD r C \ 0 01 r-1 r-1 CO 0) r-1 B-1 r--1 r-1 r-i g-1 r-1 r-1 r-1 r-i r-i g--1 c0 CID r, ui N Nl CD CD UD cr r--1 Ui CD Ui ui N ud r,,----1 (.0 r. r. UD r. r. r. lii Nl ui sr N r. N CD Pi G3 ui c0 CD CO N NIncr).-ico Nl ct oi ui r--i c\,1 oi Ni Nl Oi oi Ol C\1 eq N N N,--1.--i.--1 Nl,---1,--1 N,--1,--i.--].---1,--1,---I N -1,-1-1, (Ii N cn ui r,.--i Nl N Ni cn cn ad cy cy r--1 CD cy cy cy ct cr ui,--1 N ri co maa., ei ta a oa Go a ma CO CO UD OD cn Pi Nl Oi CD ad ui N cy cy cd cy cd cn ct r, ri CD cr r-i Cn LO r---i,.-i r-1 r r r-1 r-1 r r-1 Nl,---1, , N, N ro, cy CD cn cn ad uj r, N N ud ni CD CD UD cn ui N r..--1 ad Ui N... ri cn CO 01 CD st st,-i Cl) co CD r., Oi r.-i r---.1 Ul Cr cr Oi N CD co ni,--4,---1 CD CD N Nl N N.--I cr) N CNiCsNIC\lr-INNICVC \J N1NNNN1N CD CD ri ri CD CD CD Nl C1 cr Ui Oi CD Li CD CD CDct ct r--1 CO (0 0) 0) 0 C' I 0) r-1 Ln r-1 r-i CO Cr) r-i CO r-1 dl" 01 r e-1 r-1 cr ei 1-1 CD cr esj ad Pi UD Oi r N Lo cn sr ri ui ui 4-1 Ui UD Ui ad Ui e, cr CD OD cr CD cr cr Oi 'cr Oi CO 0 s-r 0 CO 1"... 0) 4 Ln 4 CD cr) r*-- Cr) 10 1".. e, (0 10 c, r. r, Cr) Cr) CO CO C C\1 Cr) Cr) Cr) ei Nl NiCD CDCD ct Cr) N Cr) CO N. 1 CO CO GD Ui 01 Ui cr ui ri oi ct Ui cr CD CD CD N 1-1 r-1 ri r-1 r (' CO r Lf) [-1 0) CO Ln r CD 01 Ui Lfl C\I Oi N N cr) cr) Cr) Cr) Ul 10 UD Oi CD co Cn Oi Up (-1 r c0 CD zr CD CD Ui Ui Ui cn cn UD 1-1 CD CO 1n cy CD Ui co CD sr on ri CD r. cr CD 10 U3 CDN-NJCDCjCDCD cr cr 1" cr ri CD Ln Ln o CD Ln CO d- CD N cr) r, 0 cy r, cn cy GD C1iCDCDCDCDCD CD CD N. ct ui cn Pi UD N. CD Ui ct CD ui e\i 01 Oi CD -410 Oi e, Oi Ui CD UD r. ri m UD cr Oi Ui Oi cr Nl ui cr Pi cr r--i 01 CD r. CD CO cr CD -f cn ni co Oi Nl Ui cn r, ui CP ad UD GD r, ui ui Cr) e, GD r, ri Cn cn Ui CO Oi CD Cr) Ui N. CO cr CD Pi ei e, OD Ln CD CD CD Ui e, ad r,cd Oi Oi cr ct rl Ui Ui ui cr CD e, CD CD cn oi oi r-1 Ni ) 4-) 4-) 43 r-i. r---1. r ) ) :1 4-) _p > [--i >, > r > :1 fei CO o (1) (1) (0 0) f--1 > (00) 1-1 > (0 C > 7 0 C13 CL) 0 H 7 7 C1) CD ell Cf) CI) 0 r U) r-1 '.--) > 00 7 r1,--) > n--) > > I-I ''-) > 1-1 r-i r-i 0-3-) t--i (0 1-1 r ' r-1 UI > r ) 1-1 (1) I r-i r-i 0-3-) 1-1 (j] E-I (1) CO r CO CO H 11). 1-1 CO CO 4-1 0,-1 CO > (13 II) H CU 1 -P43 (0- > -- E 1-/ -P -p (0.-. >.._ E -P4-' >.._ E -P4-' CO > -_ E ( ) :113 H ) :11) :0).--I ) : P4' ( I-) (1) -P 0.4-' ) -P (13 4) Q. 43 -p4-) (0 4-) a -p.._ H H H 0H 00) H H -_ 7 r-1 00) rl r-i. 0H 0(3) 0 (0 r ) r ) :1 1.0 r CO CO ) 7 cll 2: 2: WJL 2: 2: on 2: _J 2: C 2: 2: on 2: _J

44 39 r-1.1(0 Cr) U] CO CO CD CO CO cid rl CO N eq UD N1 CO c0lfl CD UD GD CID CO CO CD Cn 1-1 r-i r-1 N. N. un ad ui cd UD CD Cr) cr r, st- CD g-1 r-1r11-1 GD ad en ad co CO UD Ui cn CD Cr) cr cn ui o o Coen CO UD ud Cn un CD o n C0N CO Ui CD N. 01 co r. cn 03 (0 UD CD OD CD CD UD Cr) CO Ui CO r, ud (0 (0 Ui ct- r, r, un un E I 1 (f)o\ z--i [13 H C C C (ii -P Q) -1-3 _C \:: U3 -s.. H CO Cr) 0 CO I', /0 a e n o c CD r4 00 r4 r-1 Ui CD 01 0 (0 (0 CO OD cn ui Nl N.1 Cn C O3CD Ui 03 a st n a CD 01 CO r-i r4 r4 ra r-1 Ui CO cr OD CJ ( DCN DN n rl r-1 CD CD g=1 r-1 r r-1 r-1 r, r, CD UD UD cr N. un Co ui r-1 r-i 4-3 CO C. CID 0 :303 o\o CO Q) 0 r C "E c CO 0 -P > 4-3 :CO o\ 1-1 r-1 r-1 1 r--1 U3 ED E C -C 13) :Q C -. Q) >, r > CO :[1] 0 C 10 (13 03 (0 E r C C 03 - E U) (Cl o 0) 1 (0 -( r- ) H 0 C > C w nj 0) CO r H C U) G) ) (f) 0:1 4-) (13 rel ( r-) CO 7 U) 0 3) 00 c0 cr.:( Sisä-Su omi co r, ad cn oi 0303 CD CDN 01 UD cr (0 (0 11 o a 111 e fflo a o C:1 CO CID r-1 Cr) 03 r-i (fl - I on CO Nl tn 1n 1-n Ln t.13 r--1 r--1 r-1 r--1 r-1 r-1 ri rl r-1 ad UD cr Ui CO cr GD Ui Ln Ln un un ui CD 01 (' D 01) ( cv N1 e\1 (r) crt N Oi CD c0 ui st Ui ei 01 CO CO CD N ui CD Ui U-)cl- 03 Cr) Cr) Ui.. CDC0(DN.D UD r,01(0 01 O, Ui ui r4 04 Ui Ui 01 Ui st Ui on on Cr) Cr) C N Cr) Cr) CC GD ui c0 UI CO cn CD CO r07 GD CD CD CD N un N. cdco cr CD Ui Ui OJN.00 01N0 r-1 r4 01 (0 1", 4 CD 01 r, on un CO LflN1 CD 01 r-4 UD r, CD 01 CD cr un ui ui cr CD r1 r-i UD 00 Oi cr r, UD (0 Ui st Cr) Cr) 'Cl- (0 (13 LC) 10 Cr) 01 N NJ CO 0 C) 1- Cn un CD d a O o a n 1-1 \ Cr) Cr) LC-1 03 CC Ln 01 CO CID CS3 Ui op cn CD NI Nl Cr) Nl rh Cr) ( NNols'Oicn co cn cn oi CD r, CD Ui cr cr ud un on S- (0(0(0(0( CO UD CD Ui CO r, 03 (11 r, un cn r-iodcccdc'4l CO CD CD UD ad GD CD Ui r-i r-i r-1 r r ra r4 r-i r-1 r-1 un ui c\j un ad r, un cd c0 ui UD Ui co r, Un s- r. r. UD N ui on 0-1 r r-1 r1 r-1 r-i r-1 r1 N r-i N. CD N r,,zt ad cn Ui,zr CD...r cr CD r-, 01 ui CD CD (Ii CD OD 0303 (33 r-1 (1-4N N On r", N 0 -I-.) -1-.) S- UD ad cn Ui,! OD UD CD C r4 r-4 cr on N r r (I > > > CO CO r-1 CO LO, CO II), CO G) 7 7 UI 03 > D 1n ) H ri _p 1-1 r P r r-1 g-1 0 -P r-1 > g I-) --,1 1 CO 0 r CO 0 r-1 C) CO 1-1 CO ( d 1-1 -P 4-3 CO -- > E -P 4-) r0,-- > E 4-) -p ro. > E D 0 -P r-1 g g p H H P -P (0 -P > P 110 -P >.-PH.-IH-3 o fn> -1 ri -- 7 LI') CO -i-t -t--1_ cf) is) r 0 0 r Cl) (0 (0 H (0 et) (1=1 0 r-1 7 lil CD 22 2: ( 1) 2: C

45 CD ct un r. un r, oi r. CD CD N1 N1 NI Ni 01 Ni un cn on r1 r. r. st CD Ct 07 N. CO Ui un CO r. UiD 01CNCD N. Ui Nl Ui c0 01 cn C37 f -.. uilnlflni N. IDr-D01N CO N. CD ct cr 1-1 r-1 N1. a ral N. CO CO CO o.1 on on cn CD,zr c\iui cr) CD 04 CC) Nj 1-1 r -/ r--1 r-i ccr-io4ncccfl ad CD 01 N. CID r-1 r r. un un CD UD 111 CO cr) t-n,1 r-1 UZI 07 CD d CO 0/ 0/ la cn CD ad N. - CD ei UD harjo itta Vi la un cn,z1- on en ui N 0D 111 COC\ININCVN CD UD CD cn 1-1 ct.. CD CD ct cr ci CD o Ul 01 Cr) ad 01 CD cn un un 04 N. CD a CD CD CD CD 0.13 CD cr CD 01 cn r. un UD UD CD Ui ct ad co e o cn ei Nl P ad ad Ui N. UD ad ui pn 04 N r-1 cn r-1 r-1 ct Ui N s1 cn 4r. 04 (01(D-1 on r. CID un c0 1-1 cr GD 0 N 01 Ul N. 01 Ul cn r. UD co UD S1 ei ct ct CD on s:r,zt Nl OlD CD Nj 0 0 N. 1-1 Nl Cr) N1 Cr) UD C \J CO Ifl CD 07 CO CO 07 Cr CD Cr) Cr) 1-1 UD,--I 01 cr CO 0 r. r. U3 UD 01 N. r. on cn ui CD N. cc NI Lfl ta LCI 1.17 CD CO UD ad... ct Ui Ul 01 r. t t U0 Ui r--1 ap CD eq Ul CD CID UD cc C\IC\1111C\1(NCrl r-1 c0 c0 CO.. r. ui co r, ui un N on ei L iike kustannuksen f teiä-pdhjanffiaa on r. r. un UD cn r. stco oi r. ei ui ui UD ri UD UD UD Ui CD 4 C3 Pi CD cr Ui d- P1 UD co ei un ui oi CD CD UD ct ad CD Cr N cr Cr Cr) d- Ln r-1 (0 ct (001 CID N ) N. 01 Lf7 cr3 CO r-i Lfl NJ C \J CO '1. Cr) r r r--i 01ct Cr) r-1 CO CO N. Cr) Cr) 0 Cr) Cr) 1n CD ad Ui CD 01 Nl r. r. CD r cn UD 01 CD ct CD un r. ei CD 1-1 Cr' UD Ui r-1 UD N N ui cn r0-. co c sl- CO c0 1 sl- (001 N r, N CD CD 1-1 CJ Ui 01 r,...,zr N CD N on (N --1 CD,--1 N1 r-1 rl ad 1-1 N -1-) 4) 4) I-/ C0 1-1 m 1-1 ro 4-1 HA > i > [-I 1-1 >.. 03(1) H-1 03(0 1-1 (0 03 r-i ) (.13 CU. > 0 0 CO CD r-/ -p H _p H _p 1-1 r-i 1--/ I-1 r--i r-1 > [-I r-i E-I 0 ro 10 IC) r--1 0 W. 1-1 CO CO CO 1-1 4) -P na > E 4) -;-) 0. > E 4) -P (0 > E 0 ej _p,-1, P.1-1 H ) :-I H -1-) -P 034.) >. 4-) 4-) (0 4) > -- _p.4_3 (0 4-) >. H -r-1 n CO CO CO (I) ri r CO CO CO r-1 2 CO Cll (0 (0 -,--1 (0 M (17 (L19-1 CO Cll U) 2:..0

46 41 C\1 UD C\1 UD cn CD (0N r, ei d- 01 CD 07 0/ NINI C C \.1 r, UD cn ui ui CD CD CD 1 CD CD 00 UD CD CD oi r ei CD UD CD ct 0101 t-1 r-1 E-1 CO CO C Ln S1" Lfltfl CD r**-- (OLD CD U7 07 N CD C3 o UD N ad N 0D C 13 0 O 0 13 CD 01 I 10 cn N. N. 01 (0 (V Cr) en o N N U7 CD ct li CD c0 cn UD 07 ct Olin 1 UD UD 0/ UD (11 CD cn ct r, ei CD cn r, ui 0 lie D Cr) CO Cr 0)D0310r CD CD I cn CD r-1 harjoittavilla Nl st CD (001 N. CD CD CD r, r, U7 fcd CD 07 CD DD CD CD cn oi NI,t 3 cn N N cs,j Cr) r-1 Cr) C\ r-1 r-1 r r-1 CD CD CD CO N CD (1301 Cs.1 CD 07 (0(0-3N r, 13. CO r-1 01 (0 cd r1 z1 1-1 CD oi N I 03 U7 r4 r1 r r4 U7 07 UD 147 cn Ui oi CD ad r, r, r, ct CD el CO (00 CD 17 N CD CD r. 1 co ('rr r-1 C\I es.1 Cs,1 N -1 Cli Ul C\I 5, (0 CD Nl CO c? ri oi oi cllfllflicll CD cy oi cn NI CD 07 Cr cl" Nl 07,r CD r, ei 0130 cl3 (00) UD cn CD ei cl1 Cli 03 U7 CD UD esi CD cn cn ui 0101 N. 13 rh U7 OD CD CD CD 01 CliNJ CD I r, CO d\o ct r, ei D D 13 UD CD 0) UD CD CO Cli (1) 07 ct OD 07 0D 00 cr (0 01 C\I cp U7 0/ NI r co UD ad ui 1 r, C\INI (0 ei N N- UD U7 U7 (0 10 CD UD CD cn ei ei CD czt r, r. CD ui NI UD UD N. CO 0/ UD U7 cr CO CO N Ln C's1 r-1 01 U1 C\I 1 (ON. ei 01 ui (13 (0 Cli CD 00 r, CD cn 0D U7 U7 Nl,--I cn (0 01 (0 0 r, nd 07 UD CD CD ct UD N. r-1 CO 111 C0 (D 1 UD V/ N 1-1 CD UD CD 01 UD r-1 r-1 r-1 r-1 r-1 CD CO UD CD u7 147 U7 CD U7 0D U7 0 Cr) L.C1 0-) 0/ 013 CO UD 1 (0(11 C rs.1 U/ UD CD 01 UD CO 111 U1 UD 0/ UD r N u3 (0(f) d" r, 1 CD r-1 11/ Gt 0/ d- C 1 CO Ul (ON. 0/ Sr CO CD Cl- Cr) N Ln UD r-i cr r-i r C.01 suuruus- Po hjo is-suomi 4-3 4J r-1 r (0 i-i > 1-ii--1 > > W UI r-1 03(3) r W (0 co CO Cll D rl -p H 4-3 > 0 0 n 9-1 -p :-1 0 -p r r ) r r-i 0 4.] CO (1301, > (00r _i_.) _p r0.._ >E -P -4-) (LI -- >E ) -P 113 > E 00 -P H P r ) H r-1 -I-' -P 0 -P > -P A-) 0 -P > -P -1-) 0 -P > CO CO W W H CD CO (UI ( (0 ED CO ru,--1-2 (ui cu co n] r-1 0 CO CD 2: 2: en 2: ]C

47 Ty6kustannus a. Etelä-Suomi Maatalouden varsinainen ihmistyökustannus vuonna 1968 on ollut keskimäärin Etelä-Suomen alueen kirjanpitoviljelmillä 508 mk/ha eli 33.7 % koko liikekustannuksesta. Palkkaväen työtä tästä määrästä on ollut noin neljännes eli 122 mk/ha. Ihmistyön käytössä ja siten työkustannuksissa on suuria vaihteluja eri kokoisten viljelmien kesken. Alle 10 ha:n viljelmillä työkustannus on ollut mk/ha eli 46.6 % liikekustannuksesta. Vertailun vuoksi mainittakoon, että työkustannus yli 50 ha:n viljelmillä on ollut 332 mk/ha eli 25.4 % liikekustannuksesta. Viljelmällä tehtyyn ihmistyömäärään ja siten työkustannukseen on selvästi vaikuttanut myös harjoitettu tuotantosuunta. Yleisesti voidaan sanoa, että viljelmillä, joilla on harjoitettu voimaperäisesti kotieläintaloutta, niillä myös työkustannus on ollut hehtaaria kohden keskimäärää suurempi. Työnmenekkiin ja tvökustannuksiin vaikuttaa voimakkaasti mm juurikasvien ja eräiden muiden työtä vaativien kasvien viljely, jota tässä ei ole erikseen tarkasteltu. Alle 10 ha:n viljelmillä suurin työkustannus on ollut sikatalousviljelmillä, joilla se on ollut mk/ha. Maitotalous- ja muilla kotieläinviljelmillä se on vaihdellut mk/ha. Myös alle 10 ha:n leipävilja- ja muilla kasvinviljelyviljelmillä työkustannus on ollut selvästi keskitason alapuolella (taul. 6). Työkustannusten eroista kotieläinvaltaisissa tuotantosuunnissa ha:n, ha:n ja yli 30 ha:n viljelmäryhmissä voidaan todeta, että työkustannukseen vaikuttaa voimakkaammin viljelmän koko kuin tuotantosuuntaerot. Kaikissa kotieläinvaltaisissa tuotantosuunnissa ha:n ryhmässä työkustannus on vaihdellut mk/ha. Vastaava työkustannuksen vaihtelu ha:n ryhmässä on ollut mk/ha ja yli 30 ha:n ryhmässä mk/ha. Leipävilja- ja kasvinviljelyvaltaisilla ha:n viljelmillä on työkustannus vaihdellut mk/ha, ha:n vastaavilla viljelmillä mk/ha ja yli 30 ha:n viljelmillä mk/ha.

48 Palkkatyön käyttö etenkin pienillä viljelmillä on usein hyvin viljelmäkohtainen kysymys ja sen käyttö riippuu koko työtarpeen lisäksi viljelijäperheen oman työpanoksen suuruudesta. Yli 30 ha:n viljelmillä on käytetty palkkatyötä kotieläinvaltaisilla viljelmillä selvästi enemmän kuin kasvinvibelyvaltaisilla. Työkustannukseen sisältyy myös johtotyön arvo. Yli 10 ha:n viljelmäryhmissä se on vaihdellut 1-21 mk/ha. Alle 10 ha:n viljelmillä hehtaaria kohti laskettu johtotyö on ollut jonkin verran tätä korkeampi. Päätelmiä johtotyön eroista eri tuotantosuuntien kesken ei kirjanpitoviljelmien työnkäyttölukujen mukaan voida perustellusti tehdä. b. Sisä-Suomi, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjois-Suomi Peltohehtaaria kohti laskettu maatalouden työkustannus näillä alueilla on ollut selvästi suurempi kuin Etelä-Suomen tutkimusalueella. Korkeaan työkustannukseen vaikuttaa ratkaisevasti viljelmien pienempi koko kyseisillä alueilla. Sisä-Suomen alueen kirjanpitoviljelmillä työkustannus on kyseisenä vuonna ollut keskimäärin 726 mk, Etelä-Pohjanmaalla 599 mk ja Pohjois-Suomessa 810 mk/ha. Näillä alueilla kotieläinvaltaisilla viljelmillä työkustannukset ovat olleet samalla tasolla eri tuotantosuunnissa samankokoisilla viljelmillä. Alle 10 ha:n kotieläinvaltaisilla viljelmillä ovat työkustannukset vaihdelleet mk/ha eräitä poikkeuksia lukuunottamatta. Mainituilla alueilla eri ryhmien keskiarvoissa esiintyy selviä poikkeamia jo senkin vuoksi, että eräisiin ryhmiin kuuluu vain muutama viljelmä. Myös Sisä-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa on havaittavissa, että voimaperäisempi kotieläintalous on vaatinut enemmän ihmistyötä ja lisännyt työkustannusta. Samoin kasvinvjljelyvaltaisilla viljelmillä työkustannus täälläkin on selvästi alempi kuin kotieläinhoitoon erikoistuneilla. Palkkatyön osuus työkustannuksista Sisä-Suomen alueella eri kokoisilla viljelmillä on samaa suuruusluokkaa kuin Etelä-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa palkkatyön osuus on alhaisempi kuin muilla alueilla.

49 Kone- ja kalustokustannus Kone- ja kalustokustannuksiin on luettu traktoreiden, leikkuupuimureiden ja muiden koneiden sekä maatalouskaluston poistot. Samoin siihen kuuluvat polttoainekustannukset, koneiden ja kaluston kunnossapitokustannukset, pienkaluston ostot ja koneiden ja kaluston vuokra käyttö. Etelä-Suomen alueella on kone- ja kalustokustannus ollut keskimäärin 219 mk/ha eli 14.5 % liikekustannuksesta. Sisä-Suomen alueella on vastaava kustannus ollut 231 mk/ha eli 12.9 % liikekustannuksesta, Etelä-Pohjanmaalla 182 mk/ha eli 11.3 % ja Pohjois-Suomen alueella 200 mk/ha eli 10.7 % liikekustannuksesta. Ha-kohti laskien tämä kustannuserä on yleensä markkamääräisesti jonkin verran suurempi pienillä viljelmillä kuin suuremmilla. Suhteessa liikekustannusten kokonaismäärään se on kuitenkin korkeampi suuremmilla viljelmillä. Harjoitetulla tuotantosuunnalla ei näytä olleen selvää vaikutusta kone- ja kalustokustannukseen. Tuloksia vertailemalla eri alueilla ja eri tuotantosuuntien kesken näyttää kuitenkin siltä, että milloin on harjoitettu voimaperäistä viljelyä joko kotieläintai kasvinviljelypuolella, on silloin myös käytetty suhteellisen runsaasti koneita ja yleensä maatalouskalustoa. Edelleen voidaan todeta, että vaikka leipävilja- ja kasvinviljelyviljelmillä koneja kalustokustannus ei markkamääräisesti ole ollut korkeampi kuin muissa tuotantosuunnissa, on sen suhteellinen osuus liikekustannuksesta Yleensä suurempi. Esimerkiksi Etelä-Suomen alueella ha:n, ha:n ja yli 30 ha:n leipävilja- ja kasvinviljelyviljelmillä kyseinen kustannuserä on ollut % liikekustannuksesta. Rakennus- ja kotieläinkustannus sekä muu liikekustannus Liikekustannuksia laskettaessa rakennuskustannuksiin on luettu talous- ja asuinrakennusten korjaus- ja kunnossapitokustannukset sekä kyseisten rakennusten poistot. Talousrakennusten poistot ovat maatalouskirjanpidossa samat kuin mitä viljelijät ovat käyttäneet

50 verotuksessa. Rakennuskustannus on ollut vuonna 1968 keskimäärin kirjanpitoviljelmillä 177 mk/ha eli 10.9 % liikekustannuksesta. Poistojen osuus siitä on ollut 140 mk ja korjaus- ja kunnossapitokustannukset 37 mk. Rakennuskustannus ha-kohti laskien on pienillä viljelmillä ollut huomattavasti korkeampi kuin suuremmilla. Rakennuskustannus on hyvin viljelmäkohtainen. Tässä yhteydessä ei ole ollut mahdollista lähemmin selvittää talousrakennusten taloudellista käyttöä. Tuloksia tarkasteltaessa voidaan todeta, ettei rakennuskustannuksissa ole selviä eroja eri tuotantosuuntien kesken. Eräissä ryhmissä kotieläintalouteen erikoistuneilla rakennuskustannus on ollut keskitason yläpuolella. Kuitenkin yksityisten viljelmien tuloksista on todettavissa, että kasvinviljelypuolen voimistuessa on usein myös rakennuskustannus noussut. Rakennuskustannusten tarkastelu eri tuotantosuuntaa harjoittavilla viljelmillä edellyttäisi kuitenkin yksityiskohtaisempaa analysointia kuin tässä on ollut mahdollista (taul. 6). Liikekustannukseen on luettu myös kotieläinkustannus, joka on ollut kyseisenä vuonna keskim, 30 mk/ha eli noin 2 % liikekustannuksesta. Kotieläinkustannukseen kuuluvat karjantarkkailu-, eläinlääkintä- yms. menot sekä kotieläinomaisuuden poistonluontoiset arvonalennukset. Kotieläinkustannus kotieläinvaltaisilla viljelmillä on ollut yleensä korkeampi kuin muissa tuotantosuunnissa. Liikekustannuksessa on edellämainittujen kustannuserien lisäksi vielä ne. muu kustannus, joka on ollut keskimäärin 91 mk/ha eli 5.6 % liikekustannuksesta. Tässä ryhmässä ovat mukana erittelemättömät muut maatalouden suoranaiset kustannuserät, joita viljelmällä esiintyy. Myös nämä muut kustannukset näyttävät olevan jonkin verran suuremmat niillä viljelmillä, joilla on harjoitettu tuotantoa keskimäärää intensiivisemmin.

51 V MAATALOUDEN TALOUDELLINEN TULOS ERI TUOTANTOSUUNNISSA 1. Yleistä Maatalouden taloudellisuuden arvostelussa käytetään tavallisesti tavalla tai toisella laskettua tuoton ja kustannusten erotusta tai tästä johdettuja liiketuloskäsitteitä. Puhdasta tuottoa laskettaessa maatalouden kokonaistuotosta vähennetään kaikki liikekustannukset. Liikekustannuksiin ei lueta maatalousomaisuuteen sijoitettujen pääomien korkokustannusta. Maatalouskirjanpidossa maatalouden veroja ei ole erotettu viljelijöiden muista veroista ja mm. tästä syystä veroja ei ole luettu liikekustannukseen. Kokonaistuoton ja liikekustannuksen erotuksesta, liikeylijäämästä, on maksettava vielä maatalouden verot ja jäännös on käytettävissä pääomien koroksii. sekä viljelijän omien pääomien että velkojen koroksi. Käytännössä sekä pienillä että keskikokoisilla viljelmillä viljelijän ja viljelijäperheen jäsenteṇ tekemä työmäärä ja sille toivottu korvaus ovat verraten suuria pääomiin ja pääomista aiheutu7 ylin kustannuksiin nähden, Tämän vuoksi on perusteltua, että maataloustuotannon taloudellisuutta osoittavassa suureossakin tämä otetaan huomioon. Vähennettäessä maatalouden kokonaistuotosta muut liikekustannukset paitsi viljelijäperheen palkkavaatimus, saadaan maatalousylijäämä. Tämä ylijäämä eli katetuotto on käytettävissä viljelijän ja viljelijäperheen maataloustyön palkaksi. Tästä erästä on maksettava myös velkojen korot, vuokrat, eläkkeet jne. ja samoin maatalousylijäämästä osa on korvausta viljelijän omien pääomien käytöstä. Edelleen voidaan sanoa, että tähän sisältyy mahdollinen nettovoitto, kun kyseisestä ylijäämästä on ensin vähennetty viljelijäperheelle kuuluva palkka ja korko maatalousomaisuuteen sijoitetuille pääomille. Taloudellisuutta arvosteltaessa usein lasketaan myös ns maatalouden kannattavuuskerroin. Tämä on maatalousylijäämän suhde viljelijäperheen palkkavaatimuksen ja maatalouspääomien korkovaatimuksen summaan. Suhdeluku ilmaisee kuinka paljon on_jäänyt viljelijäperheen palkaksi ja pääomien koroksi asetettuun palkka- ja korkovaatimuk-

52 seen nähden. Tässä tutkimuksessa on laskettu myös tuotantokustannusprosentti eräiden viljelmäryhmien keskiervoina. Tuotantokustannuksiin on luettu varsinaisten liikekustannusten lisäksi myös pääomien korkokustannus. Tällainen koko viljelmältä laskettu maatalouden tuotantokustannusprosentti osoittaa tietyllä tavalla koko tuotannon tehokkuutta koko viljelmän puitteissa. Tuotantokustannuksia laskettaessa on verrattu maatalouden kaikkia kustannuksia vastaavana aikana saatuun kokonaistuottoon. Joskin tuotantokustannus-käsite etenkin omaisuusosien käytön kohdalta on sovinnainen, osoittavat koko maatalouden tuotantokustannukset niitä kustannuksia, joita tuotannossa on pidemmällä tähtäimellä joka tapauksessa olemassa. Mm. eri omaisuusosien arviointi kirjanpitoviljelmillä on pyritty suorittamaan samojen perusteiden mukaan, joten tulokset eri viljelmien ja eri viljelmäryhmien kesken osoittavat eroja tältäkin osin verraten hyvin. Myös omaisuusosien arvo maatalouskirjanpidossa monessa kohdin vastaa sitä käytännön tasoa, joka voidaan maatalousomaisuudelle antaa. Maatalouden liiketuloskäsitteiden määrittämisestä ja käytöstä viitataan alaa käsittäviin kirjoituksiin ja tutkimuksiin; esim. PIHKALA, R. 1943, MÄKI 1953 ja 1964, TORVELA 1966, RYYNÄNEN 1970, IHAMUOTILA Maidontuotantoviljelmät Arvosteltaessa maidontuotantoon erikoistuneiden viljelmien taloudellisuutta on todettava, että mikäli liikekustannuksiin luetaan myös viljelijäperheen palkkavaatimus maatalouden töistä, muodostiuu kokonaistuoton ja liikekustannuksen erotus eli liikeylijäämä tässä tutkimuksessa yleensä negatiiviseksi. Positiiviseen liikeylijäämään, ts. että on saatu jotain korvausta myös yritykseen sijoitetuille pääomille, on päästy vain Etelä-Suomen alueella ha:n toisessa maitotalousviljelmäryhmässä ja yli 30 ha:n viljelmillä. Myös Etelä- Pohjanmaalla toinen maidontuotantoon erikoistunut viljelmäryhmä ha:n suuruusluokassa on antanut jonkin verran korkoa maatalouspääomille. Merkille pantavaa on, että sekä alle 10 ha:n että 10-20

53 ha:n viljelmillä kaikilla alueilla on liikeylijäämä huomattavasti negatiivinen. Pienimmässä suuruusluokassa erot taloudellisessa tuloksessa eri alueiden kesken ovat yllättävän pieniä. Suuruusluokista ha ja he voitaneen sanoa, että taloudellinen tulos Etelä-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla on muodostunut paremmaksi kuin ja Pohjois-Suomessa." Sisa-Suomessa/ Tämä pltaä paikkansa sekä liikeylijäämän että kannat- tavuuskertoimen perusteella tuloksia arvosteltaessa. Taulukossa 7 on esitetty myös viljelijäperheen pnlkkavaatimus peltohehtaaria kohti, Ottaen huomioon maatalouden hyväksi tehdyt työtunnit ja tuntipalkkavaatimus (maataloustyöntekijöille maksetut keskimääräiset tuntipalkat) muodostuu viljelijäperheen palkkavaatimus alle 10 ha:n maitotalousviljelmillä noin mk:sta mk:aan peltohehtaaria kohti eri alueiden keskiarvoina. Ryhmissä haja he vastaava viljelijäperheen palkkavaatimus on ollut noin mk hehtaaria kohti ja ha:n kokoisilla viljelmillä vastaavasti noin mk Etelä-Suomen alueella yli 30 ha:n viljelmillä vastaava palkkatoivomus on ollut mk hehtaaria kohti. Laskettu maatalousylijäämä, ts se summa, joka on käytettävissä viljelijäperheen palkaksi ja maatalousyritykseen sijoitettujen pääomien koroksi, on kaikilla alueilla ja kaikissa suuruusluokissa jäänyt maidontuotantoviljelmillä niin alhaiseksip ettei missään ryhmässä keskimäärin ole saatu täyttä korvausta työstä ja käypää korkoprosenttia (5 %) maatalouteen sijoitetuille pääomille. Mainittu maatalousylijäämä on pienimmässä suuruusluokassa vaihdellut eri alueiden maidontuotantoviljelmillä noin mk välillä he kohti ha:n viljelmillä maatalousylijäämä on ollut noin mk ja ha:n ja yli 30 ha:n viljelmillä (Etelä-Suomessa) mk/ha. Vaikkakin maatalousylijäämä pienillä viljelmillä peltoalaa kohti laskien on suurempi kuin suuremmilla, todellisuudessa käytettyä työtuntia ja sijoitettua pääomayksikköä kohti on tuotanto ollut sitä edullisempaa mitä suuremmista viljelmistä on kysymys. Tätä osoittaa selvästi mm. kannattavuuskerroin. Kannattavuuskerrointa laskettaessa sekä viljelijäperheen työ että maatalouteen sijoitetut pääomat käsitellään samanarvoisina tuotan,.ekijöinä. Tästä syystä kannattavuuskerroin osoittaa siten suoraan - sen osan, joka lasketusta tuntipalkkatai korkovaatimuksesta kussakin tapauksessa'on saatu.

54 Alle 10 ha:n ja ha:n maitotalousviljelmillä on saatu noin % asetetusta työpalkka- ja korkovaatimuksesta eri alueilla. Ryhmässä ha on tavoitteista saavutettu % ja Etelä- Suomessa yli 30 ha:n viljelmillä noin 90 %. Joskin eroja on havairttavissa eri alueiden kesken, eivät erot ole kovin suuria. Näyttää siltä, että eräissä suuruusluokissa Etelä-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan alueiden tulokset ovat verraten lähellä toisiaan samoin Sisä- Suomen ja Pohjois-Suomen välillä ei ole kovinkaan suuria eroja. Maitotalousviljelmistä on tarkasteltu erikseen kultakin alueelta kahta ryhmää. Toisessa maito- ja nautakarjatuotto on ollut yli 80 % ja toisessa % kokonaistuotosta. Erikoistumisen voimakkuudella tässä kohdin ei näytä olleen selvää vaikutusta taloudelliseen tulokseen koko viljelmän puitteissa. 3. Sikatalousviljelmät Edellä on jo käynyt ilmi, että sikatalousviljelmillä maatalouden kokonaistuotto peltoalaa kohti laskien on ollut suurin. Samaa voidaan sanoa myös kustannuksista. Kuitenkin myös taloudellinen lopputulos näillä viljelmillä on keskitasoa parempi. Syy-ja seurausyhteyksien selvittely on monta kertaa vaikeaa ja tämä pitää paikkansa myös maatalouden taloudellisuuden arvostelussa. Kun sikataloutta harjoittavilla viljelmillä on päästy hyvään taloudelliseen tulokseen, ei sen välttämättä tarvitse johtua yksinomaan tuotantosuunnasta. Päinvastoin voidaan tietenkin väittää, että jotain intensiivistä tuotantoa esimerkiksi sikataloutta on harjoitettu useammin sellaisilla viljelmillä, joilla on keskitasoa paremmat tuotantoedellytykset maaperän, rakennusten, viljelijän kyvykkyyden ym ominaisuuksien suhteen. Kuitenkin voitaneen olettaa, että keskiarvoja laskettaessa mainitunlaiset seikat tasaantuvat ja tuotantosuunta on eräs verraten voimakas tekijä, joka vaikuttaa tuotannon järjestelyyn, tuottoon, kustannuksiin ja siten myös taloudelliseen tulokseen viljelmällä.

55 50 ID o\o r-1 Maata louden ko konaistuotto ma ito ta lousviljelmillä vuonna CD CD CO cj \ 0 CD CO H o\0 LO 1-1 /-1 ( co Ln co N r-1 CD cn CT) Ln r-icd LO CflQJ 4-3 : r-1 Ln co NI C r-1 (r) Ln Ui (010 r e0 H1 1-1.r--1 r-1 co cn o Ln Co Ui N. Ui Ui Ui r-1 0\0 1:0 CO 01 0 co cr) 0-) CO c0 CD (0 C:1 N 1-1 r-1 Ln sisältyvät n äil lä alueilla ma hdolliset suuremmat kin (0 Cr) CN,zr CO C\I Ui ("\I N N e-1 r-1 r-1 (r) N. N N. Cr) N. Cr) st r--/ r-1 r-1.- 0) 1-`,. 0) 10 CO Cr 1-1 r--1 CO CO CO r i- ( cr) 1010 CO r-1 r-1 Cr) \ CO Cr CO 1-11 C) Cr) 0 Cr NNNN (r) N \,1 co in (1) c0 Cr) N N NIIN CI:J r-1 E H c E H 1-1 E H 0 E -c r_r) D Ui 7 CL (f) I Ui 1 H1 :11:1 1 :11:1 0 H4 :CU l (.0 (1) _C -1-) H -1-) 0. W Ui U] r-1 (13 7 e, 0,-1 I- Etelä-Suomi Sisä -Suomi Etelä -Pohjanmaa Pohjois-Suomi

56 o\o 113 CD äj CD Ln cy 01 N. Cr r CO C3 Cr) o. H CD az' :>, CO N. G) CD CO Cr) Ct. CD ud r, Ln un LO Lfl-H03 on ad CD Ln Un Un on od un co ud N.U1N.UJ CO CO r-1 CD (7") 0\0 CO J: CD CD ad >, :(1:1 :10 o\c" r-f 8-1 CD co 03 1 r-1 (13 LI) H _C _J CD CV 0\0 CD CD r-1 CO r-1 r--1 cr ud ad UD CD c\i r-1 arvioitu CO On ud cy on cy ui Un un un un 03 CD 07.c1- ad on Cl cn Cn CD on cy CD 0 Ul 0101 _I= 1,, 1,, N. I i,-1 r-1 r---/ LI) r, (LI CO U oi ui CD N. co N. co r-1 CD ad ad On Cn CD ad UD CO Kannattavuuskerroin 01 N. CD CD ud cy UD... CD cd CD CD N. CD ui un ud ui un cn UD I.O 13 DDC/C3 Un 03 ap CD CD UD Ui un CO3-1U1,zr '11 co cn 03 oi ui et Cn CD r-i CO CO 07 0) 03 ad UD r. 0 0) CO 03 CO 10 Cr) CD 07 Cr cr On Cr N. Un LO cr oi ui i 1 1 ad" Cr) D0JNLfl 01 r- 1-1 ( r-1 U7 03 CD UD rs. N. CD 03 CD CD 10 OlD 00 ct ui ui cy CD CD CDD ID ID E r1 (DC E H rj E en 001 cn 0 CL 03 UI :ffl 1 uu 0 ',n 0) (I) 0) P H 0 L.0 CO Ui CL E E H (00 E 0 E _C (./ (r) 7 CL CO 1 Cf) 1 r-1 :n3 1 :113 0 :(I) [-I n Q) (4) Q) -C -P -1-) Ui On UJ a_

57 Tarkasteltaessa taloudellista tulosta alle 10 ha:n sikatalousviljelmillä voidaan todeta, että positiiviseen liikeylijäämään on päästy vain Etelä-Suomen alueella. Tämä osoittaa, että vaikka tuotannossa on pyritty erikoistumaan alle 10 ha:n viljelmillä, niin vain Etelä-Suomessa on saatu täysi korvaus työstä ja niillä on jäänyt jonkin verran ylijäämää käytettäväksi pääomien korkoon. Sitä vastoin muilla alueilla ja näillä pienillä viljelmillä maatalousylijäämä ei ole riittänyt edes viljelijäperheen työpalkaksi. Työnkäyttölukujen ja viljelijäperheen palkkavaatimuksen perusteella voidaan päätellä, että tuotanto on näin pienissä yksiköissä ollut verraten epärationaalista yksistään jo korkean ihmistyönmenekin johdosta. Sikatalousviljelmillä, joiden peltoala on ollut yli 10 ha, on kaikilla muilla alueilla paitsi Pohjois-Suomessa päästy tulokseen, jossa maatalousylijäämästä on jäänyt yrittäjän palkkavaatimuksen lisäksi tietty erä korvaukseksi pääomien käytölle. Etelä-Suomessa ha:n ja yli 30 ha:n sekä Etelä-Pohjanmaan ha:n viljelmillä on saatu täysi korvaus tehdystä työstä ja pääomille toivottu korkovaatimus 5 %:n mukaan. Näillä on kannattavuuskerroin vaihdellut keskimäärin Pohjois-Suomessa ha:n ja ha:n viljelmillä sekä Sisä-Suomen alle 10 ha:n sikatalousviljelmillä on kannattavuuskerroin ollut keskimäärin Pohjois- Suomen alle 10 ha:n viljelmillä on tulos ollut jostakin syystä erittäin alhainen. Muissa ryhmissä eri alueilla on keskimääräinen kannattavuuskerroin ollut toisiin tuotantosuuntiin nähden suhteellisen korkea eli 0,75-0,99 (vrt. taul. 12),

58 53 Maatalouden Cr) rld G UD ct C\1 UD N CO 03 Ui 07 CO ct CO 09 UD Ul CO CD c\jojln CN r-i -C _J Nj Nj I 0 0 CD N r rZr (T) arvio itu p a l kka s ika talousv ilje lmillä 0 Z1- N. CO 0 4-) c.) c\i CD C.0 (N -p cr) Nl I CD H Cl) N- Cr) r- N Cr) Nl r-i 0. r--1 CD 't N ) N.. UD Ui Cn Cn ui 03 r-i :co 4i es),1 :m CD c E M H >, H ('0 0 E -) ECCD 0 0 I r-i CflC O W 1 U) 1 :0 1 :c0 Q) Q) _C 4-) H -P CO LLI Cf) L1J CL r-i Ui r-i 09 N UD Ci oi -1- Nl U3 cr) cr) 1-1 r-1 09 r--1 r-i c-r) r. CD N Ui U3 U9 UD UD Nl Ui UD CO 09 CO CO 03 ri CD r. ad cr) cl.-) CO 03 CD ';t' r--i CD E H c E cu o E r-3 E oc:r cr) C CL CO 1 U) 1 -H :Ca 1 :01 0 :co Cl) CD -C 4-, UJ 0) UJ 0_ Maatalousy lijääm ä m k/ha ja kan nattavuuskerroin r-i CO C rs, CO Cr) CO Cr) CD CD CD C3 CO ad Cr) 1-1 (ONNCO r. ad tcd 10 C'J C CO N. 1-1 C 0 0 0) CD Z oi cr) Cli 110 (17 Ui. CD CD UD UD Ui 09 ad CD Pi OD 09 V V Q) n CD C\1 CD CO < 2: >1 LLJU)UJ CL

59 Sekamuotoiset kotieläinviljelmät Sellaisten kotieläinviljelmien, jotka eivät ole kuuluneet maitotalous- tai sikatalousviljelmiin, tuloksia on tarkasteltu myös erillisinä. Tyypillistä näiden viljelmien tuotannolle on, että tuotanto koostuu usean eri tuotteen tuottamisesta eikä viljelmillä ole voimakkaasti erikoistuttu. Kuitenkin kokonaistuotosta yli puolet on kotieläintaloudesta peräisin. Lisäksi tähän ryhmään kuuluu joukko viljelmiä, joilla on harjoitettu kanataloutta verraten runsaasti. Kuitenkaan kanataloutta harjoittavia viljelmiä ei ole ollut niin paljon, että olisi ollut perusteltua tämän tutkimuksen puitteissa tarkastella niitä omina ryhminä. Yleisesti voidaan näiden sekamuotoisten viljelmien taloudellisesta tuloksesta sanoa, että kannattavuuskertoimen ja muidenkin kannattavuutta osoittavien suureiden mukaan alle 10 ha:n ja ha:n viljelmät ovat päässeet suunnilleen samaan taloudelliseen tulokseen niiden viljelmien kanssa, jotka ovat erikoistuneet voimakkaasti maidontuotantoon. Etelä-Suomessa ja Sisä-Suomessa ha:n ja Etelä- Suomessa yli 30 ha:n näillä sekamuotoisilla viljelmillä on tulos ollut parempi kuin maidontuotantoviljelmillä. Eri ryhmien keskinäistä edullisuutta vertailtaessa liikeylijäämän perusteella voidaan todeta, että alle 10 ha:n ja ha:n viljelmät kaikilla alueilla ovat päätyneet negatiiviseen lopputulokseen. Näillä kokonaistuotto rfluut kustannukset huomioiden ei ole riittänyt kuin osaksi peittämään viljelijäperheen palkkavaatimuksen, puhumattakaan pääomien korosta. Mikäli taloudellisuutta arvostellaan kannattavuuskertoimen avulla Se osoittaa, että omalle työlle ja omalle pääomalle on saatu korvausta asetetusta tavoitteesta % eri alueilla ja eri ryhmissä. Eri alueiden erot eivät ole tässäkään tapauksessa kovin suuria. Viljelmillä, joiden peltoala on ha, on tässä tuotantosuunnassa saatu korvausta oman perheen työlle ja omalle pääomalle % verrattuna vieraille maksettuihin palkkoihin ja käypään korkokantaan. Yli 30 ha:n viljelmillä Etelä-Suomen alueella on tulos ollut parempi ja näillä on saatu korvausta yli tavoitteeksi asetetun normin sekä oman perheen maataloustyölle että maataloudessa käytetyille pääomille.

60 CD 03 sekamuotois illa kotie läinv iljelm illä 0-1 Oi CID CO Ui Oi r-i (13 r-i (0 (13 EL= CO. CD U3 1-1 U) 42 ui Cn r-, r1 w c0 OD ui UD 4-) E (C) -J (13 M EL CO CL -C i--1 Cr) UD CD CO CD UD CD.zr r-1 r on ud Cr) 10 UD Ui I r-i sekamuotoisilla kotie läin - N. Ui,-I CO CD CO en I D CDCD 03 CO CO CO N CO 1 UiCCt c Lfl(0CNL0 c 1010(010 (u...cl1 C3 C3 CD CD 10 CD (13 cv o (1:1 (3) 1 c --) cn ad CD rq CD (D CD r4 0 r, ud cr 03 3 CI) C C 4-) Cr) -C C CL > :CO :CU r N o CD Cr),zt- 4-) UD Cn r, ad (1:1 W essl c0 E -C rj1-1 J m CD > f -) (13 0) 0 "-) > 1-1 -P CDr1 10Ni 0 -P o :(13.=C 0 0 CO 03 Cr :m cr.) :m r-i ui UD cd c0 CD CD ui ad cn r-i :CO CD ud es.1 :M On cid 1010 C\J C\1 cr rl I I I CI3 Cll CO I"'") f-1 > CD (0) 4-) n Ui cn CO ri3 -ri CD up u3 up ui r. > 0 o, e0)cdcd CD 03c Ln Ln st- _c 113 Co Cu Ln cr) o (7) (13 N ("JCD rh (13 r, cr

61 Leipäviljaviljelmät Leipäviljaviljelmiksi on luettu sellaiset kasvinviljelyviljelmät, joilla leipäviljasta, ts. rukiista ja vehnästä, saatava tuotto on ollut vähintäin 30 % kokonaistuotosta. Eräitä yksittäisiä tapauksia lukuunottamatta vuonna 1968 näitä viljelmiä on ollut vain Etelä- Suomen alueella, jossa niitä oli 85 eli noin 15 % koko alueen kirjanpitoviljelmistä. Koska pienimmässä suuruusluokassa on ollut vain kaksi viljelmää, on tulokset niiden osalta sen vuoksi esitetty sulkeissa evrt. taul. 16). Taulu 16. Maatalouden kokonaistuotto ja liikekustannus sekä taloudellinen tulos leipäviljaviljelmillä Etelä-Suomen alueella vuonna 1968 Alle 10 ha ha ha Yli 30 ha Kokonaistuotto, mk/ha (1 631) Liikekustannus, (1 612) Liikeylijäämä, (19) Vilj.perh.palkkavaat. (417) Maatal.ylijäämä, (436) Kannattavuuskerroin (0.65) Verrattaessa leipäviljaviljelmien taloudellista tulosta toisten vastaavan kokoisten viljelmien tulokseen voidaan todeta, että leipäviljan viljelyyn erikoistuminen on ollut taloudellista. Leipäviljaviljelmät ovat tuotannon järjestelyssä lähinnä muita kasvivaltaisia viljelmiä ja kaikissa suuruusluokissa ovat leipäviljan tuotantoon erikoistuneet antaneet näihin verrattuna keskimäärin paremman tuloksen. Alle 10 ha:n ryhmässä sikatalousviljelmät ovat olleet kaikissa tuotantosuunnissa parhaiten kannattavia, tosin alle 10 ha:n viljelmistä on vain kaksi leipäviljan viljelyyn erikoistunutta viljelmää. Jo ha:n ryhmässä on paras taloudellinen tulos saatu leipäviljaviljelmillä, joilla kannattavuuskerroin oli Samoin

62 viljelmäryhmissä ha ja yli 30 ha on leipäviljan viljelijät päässeet muita ryhmiä parempaan taloudelliseen tulokseen. Edellisillä oli kannattavuuskerroin 1.17 ja jälkimmäisillä Näyttää siltä, että keskikokoisilla tai suuremmilla viljelmillä leipäviljan viljely on kilpaillut varsin hyvin sikatalouden kanssa. Näissä suuruusluokissa sikatalouteen ja leipäviljan viljelyyn erikoistuneet viljelmät ovat päässeet käytännöllisesti katsoen samaan taloudelliseen tulokseen. 6. Muut kasvinviljelyvaltaiset viljelmät Myös tässä tuotantosuuntaryhmässä on ollut suuruusluokittaista tarkastelua varten riittävästi viljelmiä vain Etelä-Suomen ja Sisä- Suomen alueilla. Etelä-Suomessa niitä oli 61 ja Sisä-Suomessa 17. Muilla alueilla kasvinviljolyvaltaisia viljelmiä oli vain 6-7 ja eri ryhmissä 1-4 viljelmää. Etelä-Suomessa näiden kasvinviljelyvaltaisten viljelmien taloudellinen tulos kaikissa suuruusluokissa on ollut kannattavuuskertoimen perusteella lähellä koko suuruusluokan keskiarvoa. Edelleen voidaan mainita, että Etelä-Suomen alueella nämä sekamuotoiset kasvinviljelyviljelmät ovat menestyneet paremmin kuin maidontuotantoon erikoistuneet. Sitävastoin sianlihaan ja leipäviljaan erikoistuneet viljelmät ovat antaneet parhaimman tuloksen. Sisä-Suomen osalta voidaan todeta, että kasvinviljelyvaltaiset viljelmät ovat antaneet heikomman tuloksen kuin kotieläinvaltaiset ts. maidon ja sianlihan tuotantoon erikoistuneet. Kuitenkin viljelmäryhmässä ha tulokset kasvinviljelyvaltaisilla ja maitoa tuottavilla viljelmillä ovat samaa suuruusluokkaa. Etelä-Pohjanmaalla samoin kuin Pohjois-Suomessa mukana olleet muutamat kasvinviljelyvaltaiset viljelmät ovat pw5sseet verraten hyvään tulokseen. Kuitenkin näillä alueilla ryhmissä on vain muutama viljelmä, joten tuloksiin on suhtauduttava erittäin varovaisesti.

63 (13 -C H 7 CD Cr) 0 C -P H 0-1--) >- 0 4-) 10 CD kasvinviljely - (1.3 CL cj Cr) n >- H H H r-i _J M r CO I _c H N. CO ( \ 1 Cr) 113 r-1 ap od UD r-1 CV CT3 r--1 H-1 r--1 0 (0 0 0 o (r) 0 E (1) (1) p 10 L.C1 CO 1D 10 Cr) N1 CT) (Ii D N OD 00 (13 CO -P ", ad vi 07 r\1 CN1 cl* 0) I Cf3 tcq H1 C co 01 III CD cn (-Ii Lfl 110 o cn 1D r-1 Cr) 1 0 r CO Cll 0 (V Ln 4-) 0 cr ud,zr CD -r-1 H (.0 N. 61 CO 0> (0 H..0J r---1 (V r-i >(0 r-1 CD CO r-1 : 1 0 C E 0 c 4-) CD Ui N (ID 0) P UD 1, 01 0)0) 0 CO N. -C.-") 0 _p rh D_> 0D C\1 ui r1 Cn r, cr cr CDN.Lfl 0) 0.1 op c\j OD N la H1 0-1 n 7 > :ro 1-1 > H E _p ) r-1 HI > CD 1", Up 1-1 CD UD ud 1.0 Maatalouden 1 r--1 1 eu. Or-) cn Ui (7 CD cn r, r-1 CO r-1 10 r-i 1-1 CV Cr) -C r r-1 cd (13 r-1 0) 0 : r-1 C Ln C ) 03 Cr) cr Cf) :0 < 0 CO :0 0 r-i (ui E E HI ((1 0 E "r-3 E -C Cn (I) (f) c0 I U) I H 1-1 :0 I :(1:I 0 r-1 W CO -0 H _p 0 LU U-1 CL in 0 0 N. cnnitn CO UI CO C.1" od Nl ud 0\1 r, cr CNI P1 t CO -0 :1(3 :CO :113 r--) 1-1 r-1 U : CD CD "1 -, r, 1 10 co r--1 CD r, od (11 CD cr cd cr ud cr Lo ra (0 E r-1 C E Hl 00 E H E -0 Cn U) 0 G_ CO 1 (1) 1 H :(13 i CO 0 r-1 :(n r-1 Q) en -C _p -p U CL AO

64 VI TULOSTEN TARKASTELUA Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä erilainen tuotantosuunta vaikuttaa viljelmän talouteen. Analysointi perustuu maatalouden kannattavuustutkimukseen kuuluvan kirjanpitoviljelmän tuloksiin tilivuodelta Viljelmistä on muodostettu oloihimme tyypillisiä tuotantosuuntia mainitun aineiston puitteissa ja jaon perustana on käytetty maatalouden kokohaistuoton muodostumista eri eristä. Viljelmät on jaettu kotieläin- ja kasvinviljelyviljelmiin. Kotieläinviljelmät on jaettu kahteen maitotalousryhmään sekg sikatalous- ja sekamuotoisiin viljelmiin. Kasvinviljelyviljelmiä on tarkasteltu yhtenä ryhmänä paitsi Etelä-Suomen alueella, jossa on voitu muodostaa oma leipäviljan viljelyyn erikoistunut ryhmä. Tutkimustuloksista voidaan mainita mm., että maatalousomaisuutta on ollut jonkin verran enemmän niillä viljelmillä, jotka ovat erikoistuneet kotieläintalouteen. Tämä on johtunut osittain eläinomaisuuden ja osittain rakennusomaisuuden määristä. Tutkimuksessa ei ole voitu kuitenkaan tarkastella mm. rakennusten taloudellista arvoa, vaan analysointi on suoritettu kirjanpidossa käytettyjen omaisuusarvojen perusteella. Edelleen on voitu todeta, että mm0 keskimääräinen ry-sato eri tuotantosuuntien kesken on vaihdellut huomattavastikin, mutta erot ovat johtuneet pääasiassa eri viljelykasvien osuudesta peltoalan käytössä. Lehmien keskituotoksessa on havaittavissa myös eroja eri ryhmien kesken. Näyttää kuitenkin siltä, että viljelmillä, joilla on harjoitettu intensiivistä tuotantoa, niillä myös keskituotos on ollut keskitasoa korkeampi. Muiden kotieläinten kuin lehmien tuotostasosta ei tutkimuksessa ole ollut tietoja käytettävissä. Maatalouden kokonaistuotosta voidaan todeta, että se on ollut selvästi korkein sikatalouteen erikoistuneilla viljelmillä. Varsin monessa ryhmässä kokonaistuotto on ollut lähes yhtä suuri maidon, leipäviljan ja muiden kasvituotteiden tuottamiseen erikoistuneilla viljelmillä. Tutkimusaineistossa ei ole ollut riittävästi sellaisia viljelmiä, jotka olisivat erikoistuneet esim0 kananmunien tuotantoon,

65 perunan tai sokerijuurikkaan viljelyyn. Pienillä viljelmillä tuotanto on yleisesti ollut intensiivisemmin järjestetty kuin suuremmilla. Eri tuotantovälineiden käytöstä ja kustannuksista voidaan havaita, että eräissä tapauksissa tuotannossa erikoistuminen on aiheuttanut selviä muutoksia tuotantovälineiden käyttömääriin ja siten myös kustannuksiin. Eniten ostorehuja on käytetty sikatalouteen erikoistuneilla viljelmillä. Myös maitotalousviljelmillä samoin kuin muissakin tuotantosuunnissa on säännöllisesti käytetty tietty määrä rehuja viljelmän ulkopuolelta. Merkillepantavaa on, että myös maan pohjoisosissa on käytetty suhteellisen runsaasti ostorehuja. Väkilannoitteiden käyttö eri ryhmien keskiarvoina on ollut suunnilleen samalla tasolla. Kuitenkin voidaan havaita, että sellaisissa ryhmissä, joissa on viljelty juurikasveja ja muita enemmän lannoittei ta vaativia kasveja, on lannoitekustannus ollut keskitason yläpuolella. Maatalouden vaatiman ihmistyömäärän ja siitä johtuvaan työkustannukseen on selvästi vaikuttanut harjoitettu tuotantosuunta. Voidaan sanoa, että viljelmillä, joilla on harjoitettu intensiivistä kotieläintaloutta, niillä myös ihmistyönmenekki ja siitä aiheutuva työkustannus ovat olleet suurimmat. Työnkäyttöön vaikuttaa luonnollisesti mm. eräiden työtä vaativien kasvien viljely kuten sokerijuurikas, peruna jne., joita tässä yhteydessä ei ole voitu ottaa erikseen tarkastelun alaiseksi. On myös korostettava, että yrityksen koko vaikuttaa ratkaisevasti työnkäyttöön. Pienillä viljelmillä tuotanto on ollut siinä määrin gpärationaalista, että se on vaatinut yleensä runsaasti ihmistyötä. Koneiden ja kaluston käytöstä aiheutuva kustannus liittyy käytännössä läheisesti ihmistyön käyttöön. Kone- ja kalustokustannuksissa eri tuotantosuuntien kesken ei ole selviä eroja havaittavissa. Rakennuskustannukset eräillä kotieläinvaltaisilla viljelmillä ovat olleet myös keskitasoa suuremmat. Maatalouden taloudellista tulosta on arvosteltu liikeylijäämän, maatalousylijäämän ja kannattavuuskertoimen avulla.taulukoissa 20 ja 21, joissa taloudellista tulosta on verrattu eräisiin tuotannon tehokkuutta ja intensiivisyyttä kuvaaviin tekijöihin, on esitetty

66 CD rh CD r", CD Cr Cr r-1 r*, N1 CO ad ad cn r, N ui CD UD Ui UD r-1 rsj r-1 ri 1-1 r-1 r-1 ri N r--1. -P eu 0 :0 -c -p 4-3 Oi UD r-1 Ui OD UD 13 Oi UD r, sr 0sr CD r. r. ad ui r. r. ad CO r-1 CD Cr r-1 CD CD CO Cr Ui Ui Oi r--1 Ui Ui Lfl Cfl C1iC'4 oi ei rsu en 01 ei C,s1 Nl ei ei se' 1 c -p c Lo 0 3 E Nl CO r-1 CO 1-1 r-1 Ui CO r, ui CD Ui r, ad CD 01 UD CD Cr cr Ui r-1 cn UD Cr Cr cs,! r, r\1 ad cr sr Ln ui ad Ln ad r-1 r-1 ri r-1 r 4 (\JrH r. oi cn sr Ui Cr UD (N("\1 Ui CD (0 03 ui ui CO co N. CO 0303r D CO CONN.N,-11-ncren r-1 Ui Oi r4 NJNJ03N- r-1 CD 1-1 Oi un up ri r-1 r-1 i 1 10 E 00 Li -p -p H 0 Oi UD CD s1. - NNJD ad Ui r--1 Li Cr UD Oi Cr 1-1 Ui. cr Oi UD Ui Ui CID CD ad sr oi CD Ui CO Cr N r, CD CD Oi Ui Cr cr Cr Cr Ui Oi cr cr cr cr cr cr.zt co en _c cr cr un r, UD 03 ad sr UD DUiD1NINI cn cn cr cr 1-1 Ui Cr r. on 03 UD CD Cr CO 1-1 Ui cr Oi ad N1 CO CO cr Ui ( Cr UD UD 1-1 N Oi UD Ul e\) ei (-V r\1 ei ("V ('4(0 r,) cs.1 en ei ei,-i ej e ~1 e 4)4) 4) (00 (I) o\ 3 7 = 4-2 ei cm ui ui cn un ui OD 03 Oi CO O\J Oi Ui Cr CID OD rs.1 C"1 CD r-1 cn cd oi CD r-1 N1 CD C\J CO 0303 r-1 e\ r--1 r r-1 r-1 r r-1 r-1 r ) H r-1 CO Li NI OD UD UD 03 CO CD CO cn QD cn UD Pi Ui C.1 cr Ui CO Ui Nl Ui Ui 01 Ui r r, Ln ui st cr ui ui U1.00 Ola LI n o 000 CD r-1 CD CD C7 C3 CD C O D 000 en - r-1 Maatalouden r-1 tuotanto r-1 r ! > > > e 10 0 > r-1 CO 10 rh CD 0 H 7 7 CO - 3 en Cll 0 3 -e-1 > H 0 0 H T-1 0 r-1 U) 1-4 r r-1 0H ( (13-1-] > el:1 > 4J 4-1 en 0 -p 00-4-) o 0 -p P 4-3 (0-.4J CL -p -) -P - > -P -P -P H 3 H1 H r1 (1) 7 (fl 0 -H H en 2: (1) Gi a_ 1 i i LL1 en W Kasvivalt 13 W 0 J H g ) (49) M H H Oi 0 r-1 7 cn Kasv ivalt. : r -1 r-1 4-) r-1 113

67 UD 01 c13rj N r-1 IN 1", r--1 1 Ui 1-1 r--1 es, ID _C CD Oi 1 CD,--. ui oi ui Nl cn CD Oi 01 r-1 CD Nl ui oi N r. oi 0) 0) CD cr Oi Oi 01r4raD N. U1 N 0) 10 ad CO Ui UD CD 1 N 0-1 ri C\1 C\J N1 1-1 r-1 : --1 :0 H -P ro, 0) CO cn ui UD r. r. ui UD Oi Cr CD CD Oi Ul 01 Ui Ui Ui en Dr) UD cr N Ui 0 0) cn oi Oi UD 1 Ui 1-1 r--1 Hr CO -P10 CD ui cn oi CD Oi Ui UD CO en ui ui co CD N Cr cr 01 Ul Ui OD UD CD CD ad en ci ui Oi 1 r1 Zj 01,-1 ad CO (1:) c-r) 0-) 1n oi Cr (0 C 1-1 (0 r-1 (4) W : -P C r-i :nj tn M vuonna C,--) ID CO 00 -C cr CD r, ui (I) CO ad cn.zt no CO -P -P r - N.1 CO CO CO CO CID 01 CO (T) r sl CO CO CO /-1 0 0:--1 Ui UD 10 Oi CD Ui N Ui CD CD Cr Ui CO 0 7 cr cr cr cr cr Ui cr cr cr cr Ui cr cr cr cr 5:-p 10) H ro c) ui (---1 Ui Oi -C 0 CO (40 o S,10 c(:) 00 (1) > r) cṛ) cn cr) Ui CO Oi Ui cr r-1 ui cn r, oi Ui,t,t ui 0) r. co oi 1010 CD cr C CO rzt UD CO CD r-1 ap r, en OD cr r-, ui N N ei oi ui oi oi C C -13,-1 E (1) ID H -P > -P -P ru 0 c o d\c, ( : 4-2 en CD r.,zt 10 r*, U1 N CO C3 cr CD Ui UD OD Oi C7 cn CD ('4l00rH rhr01r40) Oi r..1 1 Oi rh,h r r r ('10) 01 ct ai r, ui 1-1 UD (0 0) Oi CO ci co UO Oi CD CO r, cn cn,zt ui ad cn ui UD p1 r,('4,t (D Ui n te e nn n o.onl D0rHDD CD C] C7 CD CD CD 1-1 CD 000 CD Maata lou den r-1-4-,. 4-). -1-) r (0 -P 1-1 ( (0 4-1 ( > > > 1-1 > ID LOW > 00 rh 0(1) r )(0 H H > 0 H -P 0 0 H -P p 0 _p r-1 (n 1-4 s-1 C) -p t-1 r-1 0 _p 4 r-1 0 -p r--1 (1:1 ( ,--1 (0 (0 r-/ IT) CO 0 (0 0 (13 (0 4-) 4-) ra > -1-) > ) > -1-) > 0 0 -P :CO 00-P H 0 r ) r-1 -P -P ID -P a -P -P ID -P > -p ro -P > -P -P (0 -P > V: 0(/) --1 c-1 CO.0-1 ri 7 (1) (17 0) (0 ( H 7 0 2: 2: O0 2: _J 2: 2: 2: U7 2: 2: 2: cn 2: 2: 2: (JO 2: C UI U3 Q. en i 1 1 i Lu en LIJ

68 myös maatalouden tuotantokustannus-%. Tämä viljelmän koko maataloustuotantoa koskeva suure on laskettu siten, - että viljelmällä harjoitetun maatalouden tuotantokustannuksia on verrattu maatalouden kokonaistuottoon. Tuotantokustannuksia laskettaessa liikekustannusten lisäksi myös maatalousomaisuuteen sijoitetun pääoman korkovaatimus (5 %) on otettu kustannuksina huomioon. Tuotantokustannus-% osoittaa siten, missä suhteessa tuotannosta aiheutuneet kaikki kustannukset ovat olleet saatuun kokonaistuottoon nähden. Tuotantokustannuksissa on oletettu viljelijäperheen saavan maataloustyöntekijöiden palkan ja pääomille on laskettu korkoa 5 %:n mukaan. Näyttää siltä, että kannattavuuskerroin ja tuotantokustannus-% yhdessa antavat varsin selvän kuvan taloudellisen tuloksen vaihteluista eri viljelmäryhmien kesken. Lasketut tuotantokustannukset on esim ha:n viljelmäryhmässä saatu täysin peitetyksi vain leipäviljaviljelmillä Etelä-Suomen alueella. Monessa ryhmässä eri alueilla tuotantokustannukset ovat ylittäneet vastaavan tuoton %:11a. Vastaavasti ha:n viljelmillä vain Etelä-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan alueilla eräät ryhmät, jotka ovat erikoistuneet sikatalouteen, leipäviljaan tai yleensä kasvinviljelyyn, ovat saaneet kaikki tuotantokustannukset peitetyiksi. Taloudellista tulosta käsittelevässä osassa on yksityiskohtaisemmin verrattu eri tuotantosuuntaryhmien tuloksia. Voidaan mainita, että tuotantosuuntaerot Etelä-Suomen alueella ovat olleet selvimmät ja useissa eri ryhmissä tällä alueella on ollut tarkastelun pohjana myös riittävästi viljelmiä. Tuotantosuunnittaista tarkastelua Sisä - Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa on haitannut ensisijaisesti se, että eräissä ryhmissä näillä alueilla on ollut vain muutama viljelmä. Taloudellisen tuloksen eroista mainittakoon, että Etelä-Suomen alueella sikatalouteen ja leipäviljantuotantoon erikoistuneet viljelmät ovat antaneet parhaimman tuloksen. Kuitenkin on todettava, että pienillä viljelmillä (alle 10 he) maatalousylijäämä ja siten myös viljelijäperheen työtulo on maitotalnuteen erikoistuneilla ollut suurempi kuin leipäviljan ja muiden viljelykasvien tuotantoon erikoistuneilla. Myös Sisä-Suomen alueella sikatalouteen erikoistuneet ha:n, ha:n ja yli 30 ha:n viljelmät ovat yleensä menestyneet parhaiten. Sisä-Suomen alueella alle

69 ha:n viljelmistä maitotaloustuotanto on antanut parhaan tuloksen. Etelä-Pohjanmaan alueella sikatalouteen ja kasvituotantoon erikoistuneet viljelmät ovat menestyneet parhaiten. Pohjois-Suomen alueella ei esiinny selviä eroja kannattavuudessa eri ryhmien kesken. Tulokset kuitenkin osoittavat, että joskin siellä maitotalousviljelmien tulokset ovat heikommat kuin muilla alueilla, niin ne kuitenkin kilpailevat niiden viljelmien tulosten kanssa, jotka ovat pyrkineet erikoistumaan jonkin muun tuotteen tuottamiseen tällä alueella. Taulukoissa 20 ja 21 on verrattu yhteenvetona maatalouden taloudellista tulosta eräisiin siihen vaikuttaviin tekijöihin edellä mainituissa suuruusluokissa. Näistä käy ilmi, että viljelmillä, joilla on ollut korkea sato- ja tuotostaso, on myös päästy hyvään taloudelliseen tulokseen. Poikkeuksia on myös havaittavissa. Samoin luvuista käy selvästi ilmi ostorehujen ja lannoitteiden vaihtelut eri tuotantosuuntien kesken. Samoin voidaan todeta, että tuotannon niin vaatiessa myös ihmistyötä voidaan käyttää runsaasti taloudellisen tuloksen siitä kärsimättä. Tässä yhteydessä on myös verrattu viljelijöiden velkaisuutta eri tuotantosuuntien kesken. LuVuista voidaan havaita, että sikatalousviljelmät ovat joutuneet eniten turvautumaan lainavaroihin. Samoin Pohjois-Suomen viljelijöillä on ollut varoihin nähden eniten velkaa. On syytä korostaa, että tässä esitetty tuotantosuunnittainen vertailu on suoritettu vain yhden vuoden tulosten perusteella. On selvää, että eri vuosien kesken ilmenee huomattavia vaihteluita jo satotuloksista ja hintasuhteista johtuen. Samoin on muistettava, että kirjanpitoviljelmien tulokset eivät ole joka suhteessa yleistettävissä. Analysointia on oleellisesti haitannut myös, kuten edellä useaan kertaan on tullut esille, viljelmien vähälukuisuus monissa tarkasteltavissa ryhmissä. Tulokset kuitenkin osoittavat, että on perusteltua pyrkiä entistä useammin vertailemaan meillä yleisesti harjoitettuja ja käytännössä esiintyviä tuotantosuuntia ja saamaan selville niitä syitä, joista erilainen taloudellinen tulos aiheutuu.

70 Kirjallisuus Driftsgranskinger i jordbruket Norges landbruksefkonomiske institutt. Halden ss IHAMUOTILA. R Maataloustulon ja viljelijäperheen työtulon vaihteluista ja riippuvuudesta tuotannontekijöiden suhteen. (Summary: On the Variations of Farm Family Earnings and Labour Income of Farm Family and their Dependency on Factors of Production), Maatal.tal.tutk.lait.julk. 22,1:1-31. KETTUNEN, L. & TORVELA, M The Intensity and Interdependence of Grass Return and Factors of Production in Agriculture Maatal.tal.tutk.lait.julk. 19:1-92. Landbrugets regnskapsresultater : Holbaek MÄKI, A Maatalouden kannattavuudesta ja kannattavuuslaskelmista. Eripainos Käytännön Maamies 2-8:1-20, Maatalous taloudellisena yrityksenä. Maanviljelijän tietokirja '3: Porvoo. PIHKALA, R Maanviljelyksen taloustiede I 384 s. Porvoo. RYYNÄNEN, V Tutkimuksia maatalouden tuotantofunktioista Sisä- Suomen kirjanpitoviljelmillä vuosina (Summary: Production function analyses of farm management survey data in Central Finland in ). Suomen maat.tiet, seuran julk.120:1-67. SUOMELA, S. 1952a. Tuloslukujen vaihtelusta maataloudessa. (Summary: On the Variability of Operating Results in Agriculture). Eripainos Maat.tiet.aikak. 24: b. Kotieläinvaltaisuuden vaikutuksesta viljelmän kannattavuuteen. Maatalous XXXXV: , TORVELA, M Tuotantopanosten käytöstä ja käytön edullisuudesta maataloudessa Etelä-Suomen alueen kirjanoitoviljelmillä. (Summary: On the Use of Agricultural Inputs on Bookkeeping Farms in South-Finland). Maata1.ta1.tutk,lait.ju1k.8:1-141.

71 - 6 - Summary On the Economic Results of Various Production Lines of Finnish Bookkeeping Farms in 1968 Matias Torvela Agricultural Economics Research Institute Helsinki, Finland The purpose of this study has been to clarify the effect of the line of production or production specialization on the economic performance of the farm enterprise. The research material consisted of data from 1218 bookkeeping -Farms cooperating in the investigations of the profitability of Finnish agriculture in The results were analyzed according to various typical production orientations or Iines of production specialization as practiced under the Finnish conditions. The division into production orientation categories was carried out on the basis of the formulation of gross agricultural return (per adjusted hectare of arable land). Farms were first divided into Animal Husbandry and Crop Husbandry categories. The Animal Husbandry category was comprised of those -Farms on which gross returns -From livestock activities accounted for more than 50 % of the total gross agricultural returns. The Crop Husbandry category was comprised of all other farms. These genoral categories were further broken down as follows: Dairy Farms were taken to be those production units on which milk and related beef production accounted for more than 50 % of the total gross return. This group was also broken down into two sub-groups, one made up of those dairy farms on which the indicated percentage figure was at least 80 %, and the other where it was between 60 and 80 %.

72 Hog Farms were defined as those animal hudbandry category farms on which pork production accounted for at least 35 % of the gross return. Diversified Animal Husbandry Farms was the designation given to those animal husbandry oriented farms which did not fit any of the previously defined groups. Farms in the Crop Husbandry category were divided into two groups Bread Grain Farms were those on which production of wheat and/on rye accounted for a minimum of 30 % of the gross return. Diversified Crop Farms included ali other farms in the crop husbandry category. The research data was also examined according to various agricultural regions, namely South Finland, Central Finland, South Ostrobothnia and North Finland. Among a few minor exceptions it was only possible to examine the bread grain group of farms for the South Finland region. Farms were also size-grouped according to arable land area, with the groups defined as under 10, 10-20, 20-30, and oven 30 hectares respectively. Among other results of the study, the following can be briefly noted: On the basis of the research data, agricultural capital was somewhat more concentrated on animal husbandry oriented farms. This derived in part from the quantity of livestock on these farms, and in part -From the size of the investment in farm buildings. It was not, however, possible in this study to examine, for example, the economic use value of farm buildings. Rather, the analysis was based on the capital values of buildings as reported in the bookkeeping accounts. Similarly it can be mentioned that there were not clear-cut differences in per hectare crop yields between the various production line categories. Furthermore, average production per cow, among other comparisons made, varied between groups, but the production orientation was not indicated as a clear influence upon average output.

73 From the gross agricultural return data it is possible to confirm that (per hectare) returns vieno clearly largest on farms specialized in pork production. Among other groups of farms, whether specialized in dairying, bread grains, or diversified crop production Iines, returns were ali of nearly the same magnitude. Farm size appears to influence the level of returns at least as much as the line of production specialization which is practiced. On smaller farms production has generally been more intensively organized, and returns (per hectare) hava been significantly higher than on larger farms. From data on the use of various production inputs and cost itsms it can be verified that in those production line categories where high returns hava been realized, costs hava also been greater. The study has also separately investigated the use of purchased inputs such as fodder, fertilizer, seed, plant protection materials, and se on. Purchased feeds are used most on the farms specializing in pork production. Dairy flarms hava also regularly utilized certain quantities of foddcr and supblement feeds acquired -From off-farm sources. Also, notably greater amounts of purchased feeds are used in the northern part of the country. Human labor inputs, and thus also farm labor costs bave clearly been affected by the production orientation or specialization of Finnish farms. In general it can be said that farms on which intensive animal husbandry is practiced hlavo the highest labor costs. Labor inputs are naturally also affected by various labor intensive cropping activities, such as sugar beet and potatoe production, etc., which it was not possible to examine in the present study. It should also be emphasized that size of the farm enterprise has a decisive effect on labor use. Production on Bmall farms is often so irrational that it requires large labor inputs. Other cost categories which were investigated included machinery, equipment, and farm building costs. There were no clear differences in machinery costs betweon any of the specialization categories of farms. Building costs appear on the average to be greater on farms oriented to animal husbandry specialization.

74 The economic results are examined through net return, farm family income, and the coefficient of profitability 1). Although the study covers only a single year, the indication is that specialization has been economical in many cases. In most areas and size classes farms specialized in hog or pork production have produced the best results. In South Finland, where there has also been specialization in bread grain production, farms with this orientation hava also on the average obtained better results. The following tableau shows an example of the economic results achieved by farms of various production orientations in the South Finland region in Type of farm Coefficient of profitability Size Claes ha ha. Dairy Hog Diversified Animal Husbandry ,94 Bread Grain Diversified Crop Differences between farms of various production specialization categories in other regions were not as distinct as in the southern region. Similarly the economic results in the rest of the country were not as good. Finnish agricultural production is typically diversified, and extreme specialization is rare. Never-the-less it is becorrringmore common for farmers to try to specialize into a single- or a relatively narrow production regieme. Therefore it is imperative to attempt also to analyse the bookkeeping farm results from the standpoint of specialization as practiced in Finland. 1) Coefficient of prof itability Interost claim on farm capital Farm family income wage claim on the operator's and family labor

75 r-1 Ui GO cr r-1 UD Ui cr cr OD CD 1-1 CD C\I UD CD 03,--I r" CO CV 0) CD 1-1 CD r-1 CD c0 un c\1 CO 1-1 UD lfllfln.gjlflcd U7 Ui sr un sr on sr sr CO P1 0, CN N. Ui CD CO r-1 Ci UD cr cr N1 07 (V CN 07 ct 01 IN CD u3 un N. un on cd cd Dl UD C3 eq ud CD cn Un CN cr cr un CD r, un r, ui cd Ui r, cn CoU nc GO. CO C\I Cr c7 r, 07 on cr r, N. 0) 0) C\1 r r, 07 on on 01 cr on on CD cr) CN CD st CD Ui GO CD cd r, un CD 07 Ui Ui CO CD Cr CD CD CD Cr UD GO Cr cr Ui Cr CD CN UD CN Ui r, CN CD Ui cn op U3 On ct on on cr st ct CD Ui CO 07 Ui Ui Ui r-1 Oi Cr CO Cr CD Cr 07 CD Cr Ui CN UD CN 01 CD 03 CN UD 07 CO CO UD CN CD Ui CD GO cr r, cd CD CD 07 cn ci cn un cn CD cn CD Ui r, cr OD CD 0, 1.0r, UD r. r, un UD Ui Ui UD CO CO Ui un un ui Ul UD CO UD un UD UD UD UD ri r r-1 r r ri r-1 r-i r-1 r r-1 r-1 r-1 03 LO 113 Ui CO N1 [. nam Cr) Cr) CD LO CN dr cr C,1 Ui r1 CD 1 CID UD CI Cr) ri CD CD Cl CN CO oli 12 CO ui Ln U3 CO U-7J 07 Ui Cr Ui CO r, CD 1-1 Ui CO Ui Ui r, UD CD C-j CC) d- r, Cr) (D tn co,-1 ad,-1,--1 Nl r, ct U3 C\1 On,zr CD CD CD Nl, N CD 07 U3 CO r', on N.1 r..--1 ud Un UD qd r--i UD Ui 07 Cr r, r-1 cn co /0 N.,st un 1-1 Ui Ui cr 1-1 r-1 cr eq r-i CN N.1 ("N cr 07 (N r--1 CN C\I (N 07 (V CN CNI CN ("N Nl rv Nl cv C\1 cn on ad cn u3 c) CD CD st un 1,, r, cr CD c0 CC) S.1 st Un ad cn Ui st CD CD r, Nl 0 O o a a BOO CO 0-) Cr) Cr) cv N r. cn CO P1 ad N. Cr) N,Zt" Nl 03 N. Cr) r, cn r..--1 r, r, CO Cr) CV 0.1 P") C\I N1 C\1 Nl r--1 C\1 C\I C\J V7 C\I r-1 r-1 N Nl,--1,-1,-1 tuotantosuuntaa 0) L iite taul. Maa ta lousoma is uuden muo dostuminen 4-, CI) E o\c' P H :(13 (13 r1 (13 _C 0 H 1 0- E C :(1: a) 13 -) r--1 r-1 (1) r1 r-1 > (13 (13 E E Etelä-Suomi 03 r, Cr 07 UD CD (N CO 03 ad u2 Un c0 r, ud On CD CD N01 01c0 r-1 03 ri 1-1 e-i Cr) CD cr CN P7 r-1 r, CO CID CN Ui C3 cn On N.1 CD on co cn 07 CO Ui CN UD cn 00 UD CO CN Ui 1-1 CO r, C\1 03 CO en ri r, cd CDN-CDCDUiCD N. 1-1 (N C-N e lr-i r-1 ri en :3 cn r, cn co ri,t cn on co Ln r--1 ri r, 07 CN CD Ul CO UD. r-i UD 03 r-i CD CD a lapaa 0 a 13 Dna BO 0 a 0 o 000o 0 CUL, c co co co ui r--i Ui CO CD CD 07 CD r--i 01 r--1 cr 0,1 1-1 CN r, r, 07 Ui 07 sr sr r. co ui. H 1-1 ri r-1 r-1 r-i r--i r--1r1 r-1 r r--1 r-1 r-1 r--i r r--i 1-1 r r r-1 > Nl st N UD CD CD r, 03 CO N. r, CO Cr CO r. Nl r. co ei cn CD CD ct Un on CD 03 WJ 07 CO Ui N. cn un ui CD cd C\1 CD U3 eq UD Pi Cr r--1 cn CD CO N. 07 Li r-i CD UD ri 0 'zi- ct Li cr) un un sr ui st r. sr st un un ui ui ui Un ui co Un N.1 un r. UD UD UD UD -Y. ni N. (V 0) r.,:r- co r. c:-) rn ui N. N. r-i Cr N. 03 Co Un N1 Ui,-.1 cd On r-i sr on CO CD _E LI DM 0 on 0 o 0 0OCI 1:1 a 0 CO CO r, 07 CD r, UD CID Ui Ui r-1 P7 CD dr Ui Pi 07 N un rn N on sr sr C \J dṛ dl- c0 44 r--i,--i,-1,-1,--1,-.-1,-1,-1,-1,-1,-1.-1 r-1 r-lr On,---1 un 1, d- On e3.--1 Ln cd r.,1- Ui CD UD r--,1 r-1 CID Ui CO CD r, r-i UD CN CD CO :IT) CD Cr) N CO In un 03 r-1 CD Pi r, UD 07 ad 03 C3 CD N1,--1 cn r.,--1,--1 un r. en Cl) 03 Cr) 01 CO Ln ( \I CO ad ui 100 Ui CO UD Ui r. un N,---1 ui CO Ui 0, Ui r-i r w,h -H NI CD CD CD ("N r, 1-1 CN 03 CD r, r-4 CD CN Ui Ul 0, r. on Nl un.--1 CD 03 r-1 E -(= aa onn C,. no 01:10 o C GO Ui U3 01 UD 07 UD CD Ul UD UD I, UD CD 0) ri r--1 UD UD UD r, CO ed 113 a On O GO tl CO UD 07 f, UD Ui UD >1 -i 100 CD Ui OD 07 CN Cr i_n L.D Un un CD U3 Cr CO C] Ui CO CO UD CN En UD CD cn CO ui.1- Nl N CD (V CD Ui -1 CD C" CD cr CD Ui 01 CD 01 Ui r, Cl CD r-1 0i H on cn on Nl on C \I Cr) (r) Cr) (V Cr 07 N Cr) Cr) ( (N c\j f ("3r-1 CN C C C :03 >1 >i -1-3,-1 es.1 N1 r. CO 1-1 CD CO CO 1-1 CO Cr) C) CO CO Nl Li CD 1-1 CD Pi UD Ui CD st cn Cln u0 N. CO CO 0)10 / r., co cl-) cn N N. 07 Cr) (0 (0 (r) 1-1 r-1 V-) N. c7 co on Cl- CO N. c0 Cr).--I Cl") N,--i r, r".. rl r.. c:3 cr ri ui oi I " cl- 03 CO Cr Cr Cr CO r (17 Cr.r-1 ui r. on r..cd r, 0D N CO Cr) H1 N., tr) Cn cn Un U2 07 CD Cr Ui CD on,--1 rv,-1 cn en U3 07 Ul cr,zr. Nl CD N. CO (Ei 1n (.0 CO C1) 0) Cr) 0) 0 c0 0 N. 03 Ui 0 c0 co c0 r-1 r-1r-1 r-i ri (N(N ri 1-1 rl... ' -. 4-' 4-) ) 1-1 (13 _p 1-1 Cl) (D 4-, F-1 cri -p >.-3 (-31-1 > > r i >.--1 co. ni CO rn (.1) 1-1 > (1) (5) r-i > En a) o,--1 w 0) 0 H 2 2 CO 0) nen (5) u3 Q-1) r-1 H) > r-1,-) > r-1 r-) > H,--) > r-i r-i 0 4_, r--1 10,---1 r -1 0 _p 1-1 CO rh r-i (53 c _1 r H r--1 0 H CO. 0 III r--1 0,-1 (0 0 0 r H (D. f--i -P 44 0 _. >... E -p -4-3 o -- >.2 E 4-3 -P D-- > --. E. I--; -P 43 ra > -- E _3 :0,-I P :11) r r-i 0 0 _p 1r13-1 > 0 0 -P :0 1 _p..1_) 0 _p 0 p " ] -P (D4) a+) - > -P 44 (13 4-) 0-4-.) ) -P (0-14 CL r-1 r-1 _. 3 r-1 7 ( H n eri ,-1 2Z (5) r-1 -H._. 7 H 2 (f) (1) 0 0 H 2 C1) 2 (3) ( CD 7 0) 0 0.r J C13,--, 2: 2: GO 2: _J 5 J52 0.) Maata lousmaahan

76 r-1 C) 11-1 CD 01 N. N. (OLO cd 01 CD CD CO r, un (0 rizj r- EN 0 co CV CO Ln r-1 C (r) CV Cr),r sr ui sr st 1.17 d- 0 G) r. C 0)0) 0 Ln N EN 1"--(r) CO Cr) Cr) 'z:j (r) (-r) Cr) N- Lfl N N CONCOCINI C\I C\I 1-1 CO N r ri C\I CD r, cncn r. 13 LP ED N. Cr) CO CO Nr\INN r - (T) C3 CD r-1 cn C'.lcr)cr) cn cn r r, CD EN vi CD CD 17 CD CD 0") CD CD CD r-1 r r-1 (1\1 CD EN CO EN oi (NO cd r-1 r-1 CV EN un ri =1 1-1 e-1 r-1 r-1 00 Ui 0 CO ci" Cr) 07 C3 r--1 r--1 Gj r-1 r r-/ r-1 CD (fl CD 0/ OD " C\I CO C3 01 CD N. U7 01 cd 01 O 0000 CO CD un CID (11 EN Ui / 0)0) 1-1 N. r-1 ui N cr ui Nl r, 03 CID 07 c0 ED 01 Nl 07CD N. 01 CID 0, UD CD ENNLflLOLON d- 'F'cn ui r-1 N CV EN EN Nl Ef3 o's ui r, 01 CD e3 Lfl 43iN-Ol rh(n0-) 0/ (Ii Ln CJ) C r-1 N ED U7 LO L11 CD CD CD ed U7 cn en cn N cn E0 -C r-i ".., CO 03 E CID CD 0, 01,--I LI1 141 N 0/ C1 CD 01 tjrno / 07,---I OIDDENCD rh CD CD 07 U7 ct CID U7 0, UD U7 07 0/ 0D COM 01,1" (ON N- CO CV r--1 C:3 oi EN 01,--I CO CID 'zt 0D L1 N. CD 117 CD CD rq EN e El GO 0 (0 ' 1- (Nr\iinS1- rs. C) Nl CO 0 M CO LC1 Cf) r-1 r--1 r-1 r--1 r-1 c-1 r ' 0.) -C 0) 30 E oi 0 co r, CO CD CD 01 C\I r, CD 117 r-1 cn 10 U7 C"..1 CD CD sr. ul ui LO cr CD CD CD d" 1.1/ ol oi co ui CID Ul 0\ 0 :/u r-1 ( C (13 H " (00 C -ti EN CD CD 01 r N. N CO ct e-1 Ui U3 lf U CJcODEN I r, ) 0D r, CD r, UD O 1I CD CID 41 0) Ui r-in1r-1 r-i r r r-1 CV r-1 Cl 0, CID st CD 0, 17 C\I 0, U7 U7 0) 0) ct cj ei 0-3 r.,---1 CD 01 1 LI/ LI/ CID,----1 CO 0/ N N N UD CID cd r.--1 G7 CO r--1 1" CO 0) CO CD Nl N. 0, U1 0, (11 ri Ul e-1 cn 10 cn CD EN CD Nl C\J CID r4 U7 CD 01 r, G (30 LI r -.LnNNNLn Ui Ui EN Ui 10 0, c0 CO CID 4-) (0 r-1 -C (13 >E r, (1) 0) CID e', LI) Cs4 1`,.. CO oi oi Nl 11 r--1 ed U7 N. o N Ln o) N Ul EN EN cn ad ui oi cr) N tn 0) EN EN (13 e-1 7 U) 0) 0 e-1 3 r-1 (0 CO H 4-3 > CO E E CO CD CD r, W3 01 r-1 CO 07 C".1 07 N 157 CO 0) cd r, oi CO CD CD 0)0) OD 0, 03 CD Nl rzt CD r, U1 CDr, CO UD co N cr) N En 0)10 Go N N (0 0) st. r, N ui cn CD NsN 03 CD cp 1-1 r-1 CD r L i itetaul. Etelä-Pohjanmaa 4j 4-) 4J ri r-1 r CO 1-1 (0 F-1 CO > > ( >. 03(1) 1-1 ( (0(0 r-1 D U") CO. 3 D U) CU. 3 D Cf) r-i H-p 0 0 -H -1-, r-1 r r _p, r Eri ro,--1 0 (Li (0 ( (13. > 0 fp r-1 0 ( _p _4_3 (0....> E F-1 -P 4-3 (0 -> E 1 -P -P (0... > E i ) H H ) H H > H I-i ) -4--) (0 4-3 > FA _p 4..) (0 4-)> _ ) -P (0 -p > r-1 H -._ 3w U) H H -ti 3( / H --ti D CO ED n3 (0 -H (13 C1) (13 ( CO 03 C (13 0.

77 co Un /- 01 r, Cn On 1- UD Un UD Ni r, 10D En un cs.i Lin cd N. Un 1- cn on r, CD On CD r-1 r-1 ("\ Un 1' r, N. C3 Cn On adrj EnN. CD EN 111 cn cr on cr on en on On EN N. CD rl cn st un UD EN UD r, C1 QD UD C un un r1 c\j ud Un N UD r, C\I CO CID cd on cn Cr) ad EN C\I rq CD 01 Nl r\i (Nl C\I r\1 C\1 Nl 07 Nl rn on N1ts30ENr4 r1 OD UD zjd lo CD r4 D r r-i 1-1 r-i r, rn OD cr UD 0) r-i 1-1 C3 r-i r-i r-i r-i 0") UD ad 1-1' C\I cn Un C\I CD EN EN N r-1 cn on OD Gn Cn UD 000 u ,1 Cr) Cr) Ui oi EN oi cn cr) r, C7 113 G 0 tc0tcdn t If) CID r-i,z1- CO C C) d" CO d- 10 C I CO f`.. Ln N1 0 (0 (00) C \I 00 EN r-i N CD Cr) N. 1-1 r r1 I r-i 1-1 N r-i N 8-1 EN cn Dirq... Cn r-1 r7 CD on CD on cr sr sr sr EN cr cn r, cr cr 1.11 Ul Cr rn rn on Oi Oi Oi UD EN Un r-, N. r cn cn ct N rq EN Cn (\I CD cr DD0) cr CD QD CD 01 r-i (\I QD 1-1 (O N- CD UD CD Oi LC) OD Ul cr CD UD Nl 01 C\I 01 N. r-i 11 Cr r-i r, cn,-1 d.- ui,d- CD (0 Nl CD C.D CD r-i r-i 1-1 r-i ri ri r-i 1--1 cr) cr N 01 Cr) r, Cn ad CID cd Nl (0'or CD ra UD cr CD UD Q1 UD ui CD (00) r, cn EN N r 1- N. r i" ri4 r-1 r4 ra r-i 1-4 r4 r\i Cn CD CD CD cn r\1 ad on cr cd Cp crctict on eq r, cr CD cr cd ENDD cr G' Lfl(0DiN- CD cr sr r7 ad rn ad Cr) cn 0 CO 1-r1 Cr) U/ 01 CO GO U] Ui 4-) Cn un on r, un un 0000 un CO U1 CD OD N. r... N. N ad CD r--1.. O In a. I 0 0 EI N- 1n C,J 0) 0) Ul r, r,,---i,-1.,t co,-.],-1,-1,-1,-1,-1,-4,-1,-1 Ma ata lousoma isuuden ".-1 r-i L iite taul. fj) 4-, o (0- (0 CO '", > E CD OJ 0 n 10 r-1 > 0 0 ",.. o E - 0 E S isä-suom i EN C 1 UD r, Ul Cr) N1r4 cd r, CD ad ad cn c\j EN CD Un cd N ui 0 Un 1.11 Nr-1 07 Ui 01 (0 r-1 CD r, CD (0 (0 N.CDCDCDCD cn CD Ui Un Ui UD CD CD cn UD r-1 r, ud cd cr ad 07 ui r, CD EN GD N. CO cr cr r-i Cr cr cn Cr CD CD CD CO r--1 N.4D(N0iNl Gn OD ud CJ 07 Cr 1.1/ r, (0 0) ui (0(0 cr cn N CD 1.7 cn EN EN rn P,1 EN ENcr cr on C\I EN EN t cr C\J e\i On ud ud r, CDDU1 CDDCN Cn cd r, CD on r, ud r, ud-un cn ad en CD 01 cr sr sr Cr) 07 C3 UD C3 CO cr a3 un r, C\I UD N. r, oi N. UD 1- On On UD j 0.1 r, CD 1 CD eq UD UD Un UD On On 01 1' r-1 N1 On Un UD CO r, ud CD CD CD r r-i r-i r o > (i) 1-1 o > >. w.----, CD (I) (1) r ) 11). 0 0 C1) al 0 ui cl..) 0 0 -H 4-, H -P 0 o r-i 44 r-1, ) 1-1 r-i ri , , f-i 0 11:1 r-i 0 re, 1-1 -P -P ro... > E -P 4-, 0 -- > E > 4-) 4-) o > E 1--1 o o.-i-, o o -P H -, ),--1 -,--1 I -P -P 0 -P > P 0 -P > -- > -P -1-, 0-1-, > r CO (f) LO (f) }-I,-1 r-i -- 7 (I) 10 ( r-i G7 Q) 10 (T.J r I J CU Q) 0 (0.r G) Cf) :'- ::. Z 2: CO 2: E en 2: C 4-1

78 cd U3 st r, 07 r, ad U ud 03 (0 07 sr UD ('4C) cr r, CD Ui Cn Cr CO CO CD GD cd C\I i01 0-) cr) 07 st',zr 07 sl- 07 0(0 LflLflLfl I Ln t(003 (f) Cr) 01 (0(0 co e,s1 UD cd ad cd ad 07 (.0 rq CD UD ui,--i u7 07 CD sr r, CD ad r-1 on N cv rn N ricv CD C\J C\1,--1 N. UD (0 0), N N r, 07 r-i Dr-4 Ct CID CD CD UD ct ct ui ad CD, st,-1 CD 1 CDcD Cn cn CD cn (0 01 CD CD CD CD cn CD ri ri r-1 1-1,- Ni cd C13 ct ('4-1 u7 07 Ln (0 10 udr.. i i r-1 ('4(0 Cn C3 C\1 r-i 07 r.r.1 CD un CD r, r CD U7 ("\I 0( cr) 1 1 co ad UD 1 CD Lin C\I 1 1 CI r-1 r-1 C\1 r od ud on Ct CD 1-1 U7 07 ct UD 07 un,zr (=MW). I QD r, CID 1.17 cid CO 0 C) sr cr) Ni Cr) (r) (r) d" Cr) Ul CO CO N UD N,-1 CD Ct U7 CD 07 U7 r,,--i cd u7 st,--i Nai 01 cd CD 0) d- r. 01 cn 07 Cr) 07 CD sl- 07,--1 C007 r, CD GD GD Ct Ct CD OD r-i un N CD CD i sr,-.1,--1 Ni d.-,-1,--1 i,-i L-I r-i C \ I r Cr) CO N. ('4(0 N. CO 0 N. CO Cr) d" NI -1 1:10uon OODUG non] ao NJ03000LflO (0 V-) 07 CD v7 N1 InN1 r r-1 r-1 r r C"\Jr-1 Ln CL) 0 LO CO Lfl U ",.. CD Cr) CO (r) CsNICrl r-1 01 ct t,... GD UD 07 CD ct CO N.,zt 0-) I 0).---1 Ui v7 rn 1, Lin co ui e7 st" 07 sr N. si- 4-) 03 0\0 ro E _p (II (0 _C H (0 -I-) 0 E r. r oi ui r-1,zt on CD unrn GO 10521,15 Q I cn 07 N r, i U7 CD OD GD Ln CO r r r--1,..-1 un un N,--1 r, f"... C\I N C \I N 1.11 Nl SI CO C\J I Cr) un cn JO Nl CID.--1 r-i 0 CO I Ln Ln co cn I\ C \I CO r, UD U/ ct 07 C'... CO tn ccl un Ln C t ud CD CO Ct C\1 Un r cd C3 U7 GD 07ct cmcgo eltal3pue.1 M,G ("1") CD U stui UD r, Ni U7 ud G3 1 (0(0 ri CD cd 07 N1 r, -1(D U) Co Ln N1 co (.0 Ci CD Cr) ui N. e".1-01 CO al C\I CO I r-i r-1 C\1 (-\.1 f`..1 N1 N1 0) 01 OLO Cr) N i r, )'' 07 cn r. CD U7 UD (0 (0 1-1 (0(0 1-1 r... N. CD CD ad CD in CD N O N-. r, 1 on UD Pq 1D (OLO U7 essl,--1 N CD r. un CD ct O) CD 07 GD U7 un (11 (0 ct 01(T1 1 un un (0(r) (0r1 r-i 01 U") Ul U7 U7 in U7 GD CD CD (0 0) ri r--1 L iite taul. Pohjo is-suomi a a a 4-) r-1 4-) 44 /-1 r3 1-1 ( (1:1 (-11-1 > 1-1l-1 > > u) ,-1 _p r r-1 4_3 1-1, r-1 r-1 r-i 0 4-), r ) 1-1 0) CD ri 0 if) 1-1 (U (13,--i 0 ro F P 11:1 -. > E -P -P 1.0 > E > -P -P (u... > E I--; o 0-1-) -,-1 H F P r I-)..-1,-1 i -p 4-) r0 -p > (--1 -p -4-) (0 -I-) > -- > -P -1-) (1:1 -P > ,-1. 7 m co i-i 9-1 r-i.._ 7 (13 cn i-j 9-1 r-i 7 ci) u) (Ei cu..-4 (0 G) 0 ej, IU (0 0 U) 2: 2 U1EL 07 2: CO 0) 7 7 r-i ( ) 0.--I CO CO CO 7 3 r-i CO 0)

79 Liitetaul. 2. Lehmien keskituotos eri tuotantosuuntaa harjoittavilla viljelmillä vuonna 1968 maitoa kg/lehmä Suuruusluokka ja tuotantosuunta Etelä- Suomi Sisä-Etelä- Suomi Pohjanmaa Pohjois- Suomi I-II Maitotalous I Maitotalous II Sikatalous Muut kotiel.valt Leipävilja Muut kasvivalt Keskim III Maitotalous I MaitotaloUs II Sikatalous Muut kotiel.valt Leipävilja Muut kasvivalt Keskim IV Maitotalous ) ) ) Maitotalous II Sikatalous Muut kotiel.valt Leipävilja Muut kasvivalt Keskim V-VI Maitotalous I L!903 Maitotalous II 4591 Sikatalous 5101 Muut kotiel.valt Leipävilja 4730 Muut kasvivalt Keskim Suuruusluokat IV-VI IV-V

80 Y hteens ä r-1 r-i e--i CD CD C3 CD CD CD CD CD CD C3 CD CD CD C] CD CD CD CD CD C3 CD r r-1 r r-1 r DD0 moaoaap = r-i CD CO [ CO CO CO CD CO 1-1 '4" 07 CD C\J 10 0) C\I CO 07 ad ()7 st CD r C`,.1 N. N Cr) CO e 0, C3133 r-i r-i r-1 r-1 Un cn CO Cl) CID CD CO 07 ri 1-1 ri 1-1 r (13 0_ r-1 CD 07 CD 07 U7 CO U7 U3 N CD CD r"-1 r CD ad N r CD Cr) ct r r-1 r-10 N (1 )(\110 N. Cr) (r)10 r-1 r rv 143 un Cr r, 0,.1 07 un 2 N 4) > 9-1 C1) LO Cn U3 UD U7 N. CD cn rv (13 CD CD 10 cn Cs4 CO )NJ CO 0 CO CO 03 St r, H-1 c0 szt co Cl) Cl) r--1 0,1 C,J 07 essi 0.1 N.1 ej 1 r-i 1-1 CO 07 CD rv ad CD CD CD CD CNN r m 0 Cf3 H 0 CD (0(l) ( 0) in I ee. 0C\10, I Cr) (r) ( ("4 C\1 ('-4 0 ("4 I r, 0(1) 10 r-1 vo e r-1 en Cr) 0 C cn ad rv u3 cn CD 1-13 CO cn ad rj ed (NO CO CO 07 U7 c.1" 07 0) neelo.n 110 G000 unonno. paavi:luo rq essl Ln10 (NO Nl rv r-1 Cr) r CD CD OD CO Ui cn cn cn (.0 oi oi st rv cv cv cv Ni 07 cn r-1 C s1 r-1 N C C Nl C 4 r-1 (N ad 07 un st un un on st u J NJ(NNINH--ININJ CD U3 07 N Cn mmemomo cn Cn CO st cd cr) rj rj cn up cd un st Jun rv CD 0) 0) CD r, st rj U3 CD CD rv Ni rv rv r-1 st cn GD CO N 07 CD 00 CD CD CO CO 00 st on r--1 McolliNCJor, cd un un eq 10 0) CD r, un 07 Nl. un Un r-1 un 1-1 cn ud(nr, un gia0ocion (r) Cfl Cr) Ni Ln rj ad ui \ CD d- CO 07 CD cv 1r) Cl) Cn cd cn st st (.0 c0 p. CD rv s- rv r-1 07 i r1 r-1 07 r-1 r,. rlcj i (1)0) CJ c2) Nl 0 N. c\ 1 cn... cd cr) N. s1 C J 07 CO CO CO OD 00 r-1 Cr) C\ LflCCD NN 0 Cn UD rj CO 43 r-1 cr) co co cn 0'7 Ln N,z1.- c:1- ci no! oo eve ow pr IC3 (V Css1 Cr) Cr) C C C C r--1 r-i C\I Cr) C \ ) I 1--I 1--1 I-11-1 r H > (13 Etelä-Suomi L i itetaul.

81 76 Yhteens ä CD C3 CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD aamuun omana,. CD CD CD CD CD CD CD C3 CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD ED CD CD CD CD CD 1-1 r CD CD CD CD CD CD = CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD r4 r r t CD CD CO N U3 N C,..1 0/ CD CD CO ((303 E cn CD C3 01 CID r-1 rj r, r, ct 01 CD UD r-1 C\1 1-1 CD cr r-i r-1 r-1 r-1 CN r-1 r-1 r-1 r-1 01 CD cn ei ui ui cr un r-1 r1 CD CN CO CD anoi on saapua omaan LON cc) NLfl L0(DD0J 111 UD 0 ln r-1 r-1 ri r-1 r-1 r 1 r-1 ri 1-1 r-1 r-1 01 GE' N. 03 (0 '1- N 10 N (0 10 CO CD cn CD CO r-1 U/ un r. N. CD CO CD 111 C\1 CO 01 (\.1 r Cr) N CO CO 0/ N r1 r r N. en cv r-1 CO CD CD rv 1. Woof r.-1 =1 '1- r-i r-i e-1 00,-1 :1- CD N. CO N. cp cn cn CD Ul 00 d". N. CD OU0000 t" ('4r-1 r-1 C NI (0 C(3 1-1/ C U00000 (- 1 C\I 111 CD U3 cn CO Cl") cn rv c3 r, cn CD r. cd ' 0 Cr) 1 CO ' Zt CD 1-1 CO 1-1 r-1 10 Cr) 0/ CO r-/ CO r-1 r-1 r-1 r-1 (N 10 rn 1.11 r-1 zj sj N Ct CO CO CID CD CO ((3(r) mm nammm LI-) ui N. 1 oi e= cv ui c3 en co Lin CD CD 01 CO nn LO r-11 N 1-4 r-1 N04r-1 r1 r-1 r-1 rv cin cv CD 01 Ul ED CD r. ED CD U3 CO CO N 01 CO r4 no eli u anoo' uomaa 03r-10 r1 CD r-1 CD CO r-1 CD ni ui N cf.) r-1 r-1 r U2 r, CD r, UD CD CD 0 CD CD r-1 CD CD CD r-1 CD CD cv cr en N. un r. UI CO r-1 CD 10 t U1 r, 03. moi amo r. 1 (0(0 r1 C\J mo U1 ct CO G1'. Ci i totaul, suuruus r r ( CO 1-1 CC > > i > 0) fl) r-1 (0 0) r-1 0) a :I CO 0). n (13 0) 7 7 (fl D P r ri r-1 ri H r-i ri 0 -P (LI (0( ( CO rge-1 0> -P -P (1)... > E -P -P cci > E -i-3-4-) ro -. c E H o -P H r r-1 r-i 0 0 -P!--1.r (C1-1-3 >... -P -P (LI -1-3 > -- -P -P (0-4-' >... o ig u) rn.r u) u) r u) u) 1 cn (ir) cu II (LI Q) = en a:1 ru 9-1 (er a) en = 1--r p-1 1--i 1--1 r 1-1 :1 (13 fr3 9-1 Z = CfJ (TJ ED

82 :CO ri r--i Yhteensä CD CD 0000 CD CD 0000 CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD 0000 CD CD 0000 r r-1 ri 1-1 r-i r ri r r-i r-1 r-i r-1 cr cn UD ad r. (N CD Lf) r1 N CO CO CO rl OO IND ap c) N ac) c0 0-) cr) N 1-1 C \ I N r4 (\J rr-t 1-1 ri r-1 t ad 0 r. un ct ct.. I III UD UD UD N. 1 Ul st OD CD CD un r. on CID ri 1-1 ri r-1 r-i ri cn an cn sr on on r. cr r. r. sr un UD un un 1-4 Cr) CD OD ry ad ad UD UD Ul r1 CD ri on r. on cr on cr N on on on on r.1 CO Cr CO ry 0 Ta peltoa lasta eri tuotantosuuntpa EL p :0 c > _C CI) cno > WC >1.= M UD > N. en Ui N. CD N. aj cr un on CD cr CD CD CD un CD CD CD CD CD UD a7 ri CD an un CD un un cn CD CD CID cr CO N [200 BO 0. ' 00 r-4 CN NiN 1-1 C) I N CD r1 C7 rrjn. r. on cr cru4 N. cn rq UD ri CD un sr i on ri up cr on cr CD un r. cn r. ri 1-1 ri ri r-1 r-1 r-1 ri r 1-1 r4 1-1 ri ri ri CD CO CO (T) C.) N f"... CO C) C) r-i C.) r Cr) UD 03 ui oi cn pi up,a r-1 Ni r-1 UD sr CD N cr on r. on on r. ct un on cn un on r CD CD CD s--1 C) CD CD CJ N. CD r-1 ry ry en cn cn un un i. 1 l ClCI CD CD CD CD CD CD CD CD CD Ui (0 0) CO N CD co (r) o 0') (121 I I ta I 01 rl r-1 cr) Cr) r-i C.0 en ) (II ( (0 1-1 > L i itetaul. Ete 1 8-Pohjanmaa CO 0) 0) r-4 (1) r-1 7 en G) 0 330)0) CO CD ) 0 o.r r-40.P4 r-1 r r-i r ) r0 r--i P > E -p10 > E 4-3 -P > E 0-1--) r4r1 D 0 -I- rlr P.1-1 -P -P -P > -P ((3 4-' >.p 0 > r4ri3(13(0 7 er) (1) w.r-1 7 (TJ r-I 11:1 Cll (13 Q) en 2: C 2: 2:

83 Yhteensä CD CD CD CD CD CD CD CD CD C LI CD CD CD CD CD CD CD 0000 CD CD CD CD CD ra ra ra ri ra ra 1-1 ra ra p e ltoa lasta eri tuotantosuuntaa harjo itta v il la v iljelm illä C) cn r, co ui : 5 5m. C\J C\J cssi osj r-i N UD Lii 10 VI 113 r, on,on on CD oa eno ei e cn un Un r, CD C 1 01 on Ln ra 1-1 on ra 0/ CD N CD V1 10 0) N cn on CD N N.1 rv 11 u ool 1 CD N. Ul ad r. on CID N Ln ul cv :t. ra 0/ r r-1 ra r r ri ri r1 ra ra ri CD ra CD ct ad ct ad t un on r1 cn un CO ri o oo o o oo o oo CID ad r, Cn En ul Cn (Nr- NI 110 Ln up un.rzt on rv 1.11 ( r) on r, r-1 UD CV un Cl] I.1 g CD CD CD CD CD CD CD ad Cl] un 10 0) ud - " o olo o o o 01 oo crt 'zt" st' on on on UD ul In on on C\J rv OD cr CV un CD en st cn CD CID r-1 un Cl] ad ud d- Cl] -111 ea 11 a en zt 0") 01 ad cr Cr 01 U1 cr cp 0110 r's. 1-1 r, st en CD N U1 r, r, cd r1 CID U1 UD UD I 0 0 r-1 Cr) N CO Cr) CO N Ui N r--i I CID N- Cr) r-1 4 r (-1 r Nsl 1-1 1" \ 1 r-1 I I I I I 1 N C\J pill CD CD N Cr) i ill 111 CD 0 00 Cr) -I CO N st Cr) d" Cr) o...emil r-1i -1 0 r c0 l Ui rs- Cr) Po hjo is Suom i ' 4-3 ri 1-1 CU FA 11) 1-1 (1: > FA FA > >.. 10 (0 i-i 0) 0) r-1 0)0) c rn Q) 7 7 U) )W 0 7 r-i -P r1.1-) 0 o n r-i 4-) r-1 r r-i I--; r-i H-I 0 44-) 1-4 (1:1 11:1T-1 0 rel (UlDri 0 (1:1 o ro o (0. -1-' -P 0.-- > E -1--) -P (D > E 4-) -1-) fa - E 0 -P '1-1 r ) *1-4 r ).1-1. r-1 4-) -P (0, -I-3 > JC -P -P (el -P >,4-).4-) n3-1-) >.._ '1-1 ri -. 7 en en H r -1 n (0 c) r-i m tri 0") (1:1 ( u 9-1 (13 1D 0 o H ru 0 to o -i-i III cll U)

84 C) CDDDDDDD cr) C\J C\I (r) CO 1:0 r-4 r. ln c0 Cr) d- 0 c0 Cr) d- c0 N..aJLflc0C0CD CO 03 (DCDDCD -IflCD C Cr) N1 Cr) Cr) (V C Cn C C Cr) C`,1 C\1 CV Cr) er) Cr) Cr) C C3 0 0 (D C7) Cr) CO 0 r. co in N C\I N N Cr) Cr) Cr) (T) Cr) CD CD C)0 000CD cr) CO 0 (V r-i CD cr) co 1:0 Cr) CD Cr) c0 cr) DNcOCDNCD co Ln C) Ln co co co Lf) N- Cr) rs- `zt. N CO Ln Ln cr) cr) Ln dr dr (r) d- d- dr dr dr dl- d- dr dr dr Ln dr dl- dt C) CI C CD c0 cc) f -, 1 r-1 cd r - C3 Nl c0 r-i r. co 1 Lf) N. lf) c0 CD Ln r. N Lo cp,---1 o CD d- LD In cr) r. cr) en,---1 rn r. 0-) Li-), t p GO 0 0) 10 1 )--) f,-- 0 CD (V CO rsl C\-.1 C\I Cr) C\I I-I C\1 Cr) (V CN1 C 1 C\1 CV Nl C\J Cr) (V EN N N Cr) N N N harjo ittav illa O CDC N, 00 0-) cj- c0 (N CDCD r--i Lf) Cr) N CD CD (') d- r. CO d- cr) Cr) N G) Lr) r-i Cf) CI) N. r-i CT) r -. LI) CO 0 CO Cr) 0 N. CO 0 CO r-i CO 0 Cr G) Di Css1 r-i 1-4 C\1 r I r I r-1 C\J r I C\J c\i cssi CD CO 0 Cr) CD d 10 c0 Lf) CO CID ('4 u\si Ln CT) 0 Cr) Cr) r-1 CT) (\1 (--1 CO 10 LO 1,0 (r3 cr) 1n In c0 0.) CO r. CD CD CD Ln co r-i C"..- CO (\1 C\1 Cr) Cr) C.4 C\J NIN C\J C\1 C\1 r cnr./ C\1 C\1 C\1 Cr) Cs.1 C\ r-in Lfl CDr-4010 CT) Cr) 1-1 C0 Cr) CO Ln CO CO 0.1- CO L11 CO 0 r-i Cr) N. UI Cr) c0 CD CD co 1 - (s.1 CO d- Cr) CO CD Lf1 NCDCDCDCDCD c\i sr eri cr) cr) c\in N N Cr) N NN NNNNC\INN NNNNNCON cnco cr) cr) Ln r CD CD 0 d- c0 C\1 c0 Ln cr) Nl dl- dr 1-1 c0 CD C\1 1 CJCDD C\I C7) CT) CO r-i 0 r-i r-i Cr) r-1 Cr) 1-1 N1 CDUi icdn c\jc\j.--icv c\ic\ic\inninni,--ininc\lcncv(\j co I co cr) CO r-i f\j 1:3 C\1 (-0 rs... CO CO C. CO (.0 0 CO CO r`... CV Cr) cr Cr) N Cr) N N Cr) N Nl Cr) N N cr) C\I Cr) Cr) C\I C\ C0LiiD tn 1 N 1-1 CO 0 Cr) Cr) C\1 Cr) C\1 Cr) CD 0 cn co cry c) Ln co c0 CE) Ln c3-) cv Ln I r--1 Cr) r--i Li) N. CV CD r-i C \I CO r-i NNN NNNr--IN cr) (-\j NINNN,-1 I co LI-) a) cr) CO LOONNON N Cr) NNNIN dr- Ete l ä-suomi. o 4-, 4-, r ( (II -P 1-1 (0 -P 1-1 (CI -P > r > > r I > r--i a 03 a (13 ro ro w w > (0 (1) 1-1 > (0 (0,---I > (1) 0) 1-1 > 3 3 CO W CO -1-1 D 3 0 C1) ( D D (f) CO (1=1 -r-i 3 3 u) (1) fel,--i (-) > ,-) > 00.r-I "ro > 00 3 r> )--1, I-) 1-1 (I) r I r I 0 -p.-t (J) r-i r-i 0 -P r-1 (f) r ) 1-1 CO (1:1 ( r-i 0. 0 CU.---I 0 r-i 0. I121 (0 r-i 0 -r-1 (17. ro ro (--1 0 ri (1) -P -P 0.-N > -- E -P -P nj -.. > -- E -P -4-) (o _. >..z E +3 -P ra >.-- E 0 0 -p :11:1 -, :113 -r-i ) :(C1 r-i 0 0 -P :10 r-i -P -P CO -P CL-P P III -P CL4--) -.. -P -P 0 -P 0_ -P -Y -P -P '..Y.H., j.h 3 [0 r-1 -H (I) J co r-i U) CO (0 r-1 D CO D CO 0 ro,-1 0 J a) cu no H 0 D Cll CO CO -r-i D 0.) 30 a: en W.. 1 a- a- CI) Z --1 E a- Lf)--I L/-) Z > 1 /-1 > I >

85 CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD C3 CD CD 07 c0 r--i N. CD CD U7 07 N EN r CD 117 CD C7 UD UD CD 07 UD U: CD CD 1-1 CD EN N 01 N on N N N on on on N CD C3 CD CD CD N U7 U7 CD r. r. un cn un on un r CD CD CD CD CD CD CD r. UD u: CO ad st t CD CD C7 C3 C3 CD cd r. on G7 0) CD N U7 CD CD C3 CD CD CD CD CD CD CD CD 000 CD CD CD CD C3 CD CD CD CD C3 CD C3 CD CD ad CD 1.17 CD 1", N. CD N C CD CO un 1 CO CD 1 1 c) ct rr)..=j- f... NIN.r-1 N co 1-1 N N r-i N N N N,-.1 N,--1 N CD CD C3 CD CD CD CD CD CD CD CD ENCDDDN. EN EN N N C t-1 r-1 N CD CD CD CD C] C3 CD CD CD CD CD CD U7 07 cr CD C co 1-1 ENEN CD C3 CD CD CD CD CD CD CD 000 CD 07 CO (TT' cn st t 000 CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD Hs- 0 (ON. rcdcdn. O r. un CO CD N U7 i co e-1 r CO CD r1 07 N C:1-10(0 EN N EN CN EN cv EN CN EN EN cq EN EN cv N CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD U7 f N. CD U7 an CO r CO 1-1 co N. co r. on co 1 CD 3- on ui,zr on un (\I U7 CD Ui U7 NNN CNN NNNNNN NNNNNN U7 CD I I 07 G7 CO CD CD '1" GD 07 0) U7 CD C3 r-1 C3 N. EN CD r1 1 g CD 07 CD r-1 N EN EN r4 EN cv EN EN N 1-1 N N cv CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD U7 CO CD Cr) CO N 07 CD 07 CD CD r-in1 1 1r-, (1)0)IN1 Lrn N r-i 1-1 EN r-1 N Cr) Cr) r-1 N (13 Cc 000 CD C2 CD CD CD CD CD CD CD CD C3 CD CD CD (00 N. CD N. CD U=1 N. CD 11-1 N. on cm ao,t CD Cr) 07 1 CD CD r. r. cn CD ad cr) ad cr) r-i CD 1-1 r-1 t-1 o.. 4-) -1-) 4-) -P 1-1 CO 1-1 ra > > >... CO (.0 F-1 LO CO F-1 (f)(0 r LI) n C (1) 0). 1! P r-1 -P H -P UI p r-i r-i r-i 0 -P 1-1 r-1 r ,-1 " r CO (U r ( r-1 0 (0.,. 04-) (13 -P -P > E 4-'4-' r0 -- > E -P4-' (L1..- > E 4-) H o o 4-) H H ) H H o o 4-) ri H 13 ro 0 E -P 4-) co 4-) > -P -1-F FU 4-) > -Y: ) r3 4-) > _Y n.--) zi 0 r-1,--(.2:0 D (.0 H r ) (1).1-1-H... 7 en (I) (..") 7 7 lil (13 r CE) 03 lli -o-1 3 CU (ll 03 CU H 7 cu 03 (-0 CI) G7 2: 2: U7 2: 2: 2: CD1Z 0 2Ui n P C erl 1-1 F-1 -P (1)

86 CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD N 003 CD cn m cv ed P1 C\J CO r-1 m m 030) ) 0) cr CID CO r, ad ad CD cv rv en m m cv m oi m Nl en 04 o1 01 CD CD CD CD CO ct.zr - 0/ m cp 13) CD 0 C3 CD CD CAD CD Ul st cv,zr en W3 CD UD 111.z:1- CO,zt CD CD CD CD CD cd 01 UD CD r, r1 cr ct Hehtaarisadot eri tuctantosuuntaa ha rjoittav illa v i1je1mi113 r1 CD CD CD CD CD CD CD CD 0000 CD CD 0 CD CD CD CD 0 CD CD CD CD 0 ad - cr") Cr) CO (0 0) CO 40 ct 1 OD I 0) Nl en r-1 ad 4 r, 0, 0, Lc.) 1 Nl eg r-1 r-1 C\J 1-1 f\ C.) (r) a3 1n 0 0 Cr) CO ('4 0(0 Ln N CO d- 1-4 N 03 0) 0 0 C\1 Ln r (\j CO N. 0) c0 CO N. CO CO NJ C ( z C Nl CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD cd CD CD CO CO Ul CO 0 CO CD CD ad (13 ed ad cn UD C\J (.0 Nl oi P1 0.1 C\I 0\1 01 ri cv cv m m CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD 17 CD 0 C3 er") CO ad 'zzt m Cn 03 cn ad C3 01 en ad ad ct UD cr) 0") ("\I,zt rv cv cv cv m cv cv rv CD CD CD CD CD CD CD el 1_11 c0 on C- 01 CD CD cn I ad I I I CD CO CD I CO CO en r. Ln OD r Nl cv cv rv rv : CO U3 Nl CID ad r-1 CD CD CID 1 I CO I CO I I (V I rv r, 1 m cv (-\1 Cr) C\I ) CD CD CD CD CD CD CO Cl C\1 rv r, ad CD CNN. UD 11 ct c0 on t 1 1 r4 00(0 I ed CD CO C1 CD 0/ CD 1-1 r-1 r r C\I ('4 ('4... -I-) r CO I > > (-44-1 > - L iite teul. (0 (3) r-1 0) 0),--1 W CO I (1) Cll,, 7 0 O) 03., 0.., ,--1 -P _, 1-1 r , r , , p,--1 (0 cd r-i C) cp. c0 cn -I 0 0 ' -1_3 _p to._ > E 4-3..p (o... > E 4-).1-) 0... > E 0 -P r kj r-1 -, H (() --/-) >..- -P -I ) co -P >...Y.: _p -1_3 (0,p > r-i..y (f) c1),--1 ri... 0 co co rl CO (I) c13 Iti rl CO.H J 0J Cll 0 re)..r-1 3 f EI 0.).- C 0 = C f )

87 C) CO (N Ln Cr) N.,d- c9ncoci N. CD N 111 c0 0 Cr) C") C) Cr) CD 0-) in 1 r-1 r j csj 1-1 H r-i 0 cc) r Cr) 0) 1\ Ln Ln LE, CD Cr) 0 H C SY 0-) C LC1 (V i st o Cr) 0 d" ci 1 CV (r),71- Cr) Si" `cr. Cr) Cr Cr) z: Cr I I 'Zt. (r) H 1-1 Cr) Cr) CT) D-) I I I C-3 I CO I I I CO H H C) D Cr Cr) 1-1 CO 0 r-i C) 00(0007. c\i CD C.0 co N cn,--, ui 0) o-, en,--1 N N N. f".. r-i 1-1 Cr) Cr 1 CO C-1 r-i r-i H H r C N. (\I III LC1 CO N N. 01 N. Cr) CO CO Ln sl LI) 0 Cr) C) I 1 CD 1-1 r-i r-i (\I N1 Cr) 0) I CO CO G" r-i r--i rr-i (3 C) N. G) Ui cj Cr) 0 (\1Nr-1011\ Ui MCOCO I N Nl r-i ( r-i rjo N. II III Lo N Hehtaarisadot L iite taul. Pohjo is Suomi o ci 00 o Ui Ln N ci Ln r,, I 1 1 1',- 0 o) i 1 1 CO r-i H r-i 00 CD ) Cr) Cr) CD Cr) CO 1D 1 I I Ci CO Cr Ln I I 10 LOGO I I CO -I r-i r-i H r-i rr H VJ > > 1-1 F-1 >. 9 0) 0) H 0) 0) 1--1 o 0) r u) 0) o 3 3 ai ( P 0 C.) r n 9-1 -P e-i P ' r-i r-1 r-i r-1 0 -I-' 1-1 CO UI r-i 0 II]. (I:1 0 r-i 0 (121.p.p ru _Y > E -P -1-.) > E -P -P Ca -- > E 0 0 -P H " ) i-i r P or-1 r1 -P -P CIJ -P > -- -P -P ft -P >... -P -P r0 43 >..- r-i.11...y.' 3 10 CO CD U) T-1 r-i -- 3 CO U) CO 1t1 rl 3 CO Cll a:1 CO o) co c ) Cf) > 1-1 H 1 > /-I rr

88 83 - Liitetaul. 5. Ihmistyönkäyttö maatalouden juoksevissa töissä eri tuotantosuunnissa vuonna 1958, t/ha Alue, suuruusluokka ja tuotantosuunta Kotiel.tal. KasminvEU. Muut maatal. työt työt työt Maåt.juoks. työt yht. Ete13-Suomi I-II Maitotalous I Maitotalous II Sikatalous Muut kotiel.valt PO 476 Leipävilja Muut kasvivalt Keskim III Maitotalous I Maitotalous II Sikatalous Muut kotiel.valt Leipävilja Muut kasvivalt Keskim, 1E IV Maitotalous I Maitotalous II Sikatalous Muut kotiel.valt Leipävilja Muut kasvivalt Keskim V-VI Maitotalous I Maitotalous II Sikatalous Muut kotiel.valt Leipävilja Muut kasvivalt Keskim

89 Liitetaul. 5. (jatk.) Ihmistyönkäyttö maatalouden juoksevissa töissä eri tuotantosuunnissa vuonna 1968, t/ha Alue, suuruusluokka ja tuotantosuunta Kotiel.tal. työt Kasvinvilj. työt Muut maatal. työt Maat.juoks. työt yht. Sisä-Suomi I-II Maitotalous I Maitotalous II Sikatalous Muut kotiel.valt Kasvivalt Keskim III Maitotalous I Maitotalous II Sikatalous Muut kotiel.valt Kasvivalt Keskim IV-VIMaitotalous I Maitotalous II Sikatalous Muut kotiel.valt Kasvivalt Keskim Etelä-Pohjanmaa I-II Maitotalous I Maitotalous II Sikatalous Muut kotiel.valt Kasvivalt Keskim III Maitotalous I Maitotalous II Sikatalous Muut kotiel.valt Kasvivalt, Keskim IV-V Maitotalous I Maitotalous II Sikatalous Muut kotiel.valt Kasvivalt Keskim,

90 Liitetaul. 5. (jatk.) Ihmistyönkäyttö maatalouden juoksevissa töissä eri tuotantosuunnissa vuonna 1968, t/ha Alue, suuruusluokka ja tuo- Kotiel.tal. Kasvinvilj. Muut maatal. Maat.juoks, tantosuunta työt työt työt työt yht. Pohjois-Suomi I-II Maitotalous I Maitotalous II Sikatalous Muut kotiel.valt Kasvivalt Keskim III Maitotalous I Maitotalous II Sikatalous Muut kotiel.valt Kasvivalt Keskim IV-VI Maitotalous I Maitotalous II Sikatalous Muut kotiel.valt Kasvivalt Keskim

91 SUOMI. TILASTOKARTTA / f2o FINLAND. STATISTI K A RTA , "L"lsr Enontakiö 68 Kartta 1 *.t KittNI Maatalouden kannatta- \ Saulkurf.i vuustutkimuksen 67 aluejako Palkosonalarni > PUo \ KEMIJÄSV1 mlk Ktroljörven mlk ROVANIEMI Tavata Posio UtajäNi 64' JAKOBSTA6* PIETARSAA NYKARIEB' o UUSIKNARI.E KOKKOLA GAMLAKARLEBY Purrno \./ss,9ippvi RAAHE Kalajoki K1111/105 T olampi Vihanti.OULA IN EN /Hozonoasi Sevt tkpaj RVI PghältiAri Reisjärvi Raul 'W s3 Pappa? 3 N pas KASKÖ44 KASKINENIO Itajoki Kauhava \ ;(.1-6K Nutn../K rter,e!kt im e kar-gankaanpä 0 IKAALI E, uf"p't Alajhnd ÄL VTT.. Ruovesi u sioki annan et Saarijärvi ÄÄNEKOSKI Uuraine Ntåibe:7JYVÄ KYLÄ :1:olvakk Korpiiehli Joutsa V nin Hargnaainh Rottia/9i Sotkamo Rautavaara VaItimo.ÖRIAE Kuhmo (...L _ Relisvi ok. LIEKSA PuMjann.I. \ Eng "r J<UOPI. T' r'fa"->'''' Kontiolefdi,.., 4OK...) U.ONJOK -1 d \90ENISIJ Liperi, / Leppun, i`,r- Fleintivesi RKAU. SZImalK.NṘd" rma k Lgutj V.åmeankA Kadota AnlIole{ otamper ang I Ristitna Rackolehti Puotasjo Turvaa HEINO uraip itaipolsaar k 61 RAUM uittinenr- VALKEKq S1. 005J4 610 atr.1.ornmt 50 Puhrimås UUSIKAIJPUW(I FORSSA( Pdlå / RIIHI MA INK 111A JARV;ENIPA.; q9roä Vihti g RAy. IsspoR,\\/(58 Valkeala LAP N5tA ItGANKrdS Luumäkr J3KO VOL> r,miohih6)kh 4d' Vehhelah HAtimk irs. w gomantai Ttrupoveara Kuilua SRO. ELSINK 0 HELSINOFORS n 1,..._..--.,..L.. g tr22 ' r AN,(3(3, SAARI IV I NKO Nr MAAIIMITTAUSHALLITUIESEN KAP.TOCRAFI1S17 TOIMIZTO MAAMITTAUSHALLITE'KSEM KARTTAPAINO HELSINKI 1970

92 -, - " 1 - -,, _,, _ - - '4'! -,..f, ''...'. - 1,- - 7 '1Y -. ' -' - t, ' - - ''r.., - -,., " I I _- 1,-.,- A,.,, -. v. i.:. =.1., I..-4,,,,.-_.- -, c -. 4 lk,..,,- 4,, - ". 11 *, - I - 11 "- 1!--'41'' - j111'': '' -L -,, -. _r_.,, _ n - -.., T i '...,,I -..:.. -I. '.'. -,.- '-4-- i,v", '' I ,, '.:--` ' - "- -ki ria " 4 " ---: - -k, '..*.' - - 1, ,, ' - 1. Nni_til"_, -. :: - _ ' ---''''-. T,_ - ' :.--' '=, 31 I''' ) _,, « _--_-.- " '' 1.-'-,, _Lt. _ - - -,_,r '._. _., r -. - :,,..-,..,..- ',,1=`-`-_,. a -..,-- *. -.: "XiT.,, '''.'- =.: _ y. -, f. ji _, i, -.. _...) ''--. _.._,,?.'r,,.71..il,, 1_ 4± 1.. it, 5_ -... _.. '_:". = , _,,::.,.,: y,*. -.Ṫ..=,._.,.,41'.-..._., :4..: «.& " :, Ii, s.n.- 3., " ' ', ' = _ "4" r-,, '-:';' -.1,17,1' ;:-'-=:_ =-. ' ;'-: _- ''.t... j-, ;,_..' -..-;..-",,. ' _, - ' _1'. -.,.,-':., - 4:1 In'.' - :, : T:'.4-! 1'!:7"-_,'-'4--1_ _:"- i-' - -, r_.---,:, _._._._i_.._,-..-,, - - _ -, -- k _.1-.:,,r,, _-,, - :,-_c-j or -_,,_1, = 4.v.T...-1,517,,,,., ""..-.,-- - -= - ''' = 1 -- & 1 ": ---,,- - --'-'s'%."?' '.-.- -&-, - ' ' -- = - : ; *- - : -,... _ '_._4,--, '-;k 1-,',- -- -,., '..,,. - -_' k-,,l _-....,: *- "..t -1.1.i;,-..-;:- _,_I '_-, 3. 'kil,,, II- _...: -- ',, - e,j.,. - _..7. _,.i., --_,-.=1.-R, u.,,i,-.41,, '','1',-N ilf:# 'T-'*P.7 '',. ' -,N.,,-4 -. :';.7.1,1,,'1;e-. _LS: L :,. -, ,1_1._1;. [.-:- :-, ± o. -,_. ',., _, 'o, :, :_.. _ ;,_.: : J!_ 1,,i':;,,s, - :: tit "- -4! f_jt = '' ''.;,-.- '"`- -_-"?r..». -= = --...,,L, - ' ': 4_1! : II: f,,.tål;i.t -'? :- "w * _,,.._.,/ lg _,,._...; -i..i.. ' 0i,-.S ; =:, 1.',.,_i..- t-4~ ,_-,, :,. =. 7T13 1_,,,, Y = _ i-;,, -, 4,e -A,, _ k, h-,: fil: 4, 2...: _.;, _ =.,, = -. I- -_...: 4,,? ; r 1- _, 1-_,, ,..:, -,4-yo... itl»,w}ii17--11,tv -P~ ', 4 -.i.li,-.. _,..-_,,,,'. -r-;_ ik -kr-;47-' JN,.5"1-.,7-,,.,-f_...",..., 7 -,. _, --,-.,i(r,k4w-- _-_ - t ---,!,-ki r. -f.._, r-', -. ' - - -=. _..-,_ "-- v -' -- ' - '' ' 'T..-, '. : '- #:1- '''''' I.. ',-4._ T.'rr.'m7-44--,.';:_qk - _,_...: ,44_.1k._...I, - _ Z,, il, '.1,--, j I... _d rd<,i - ' "1,._- -. = %'''''._ 4,--k''. - ".; - - _7 ;,...-1, II,'. ' ' t - -,-_10.. '.7, _. i '-±_... - u''y ffi lir% 1T 4 -u r W '41: , ' -17. : -,.,.. n.- i 1r.. 1:. --'. _,, ',-.,, : _ -.4_7. ' _ 'i.p'_:-3'.*- '....!.' ' 1:, --' _-' - - m II.: '., _ It=..,. _.,._..,...:,._.._.,.,.. _ - _, _ ;. _ ;1 1_,i'-_lti,_-;,,,,, _~,..::., l _ft...e. - i - rḅ, -, --il " - _,-= '' ) 1 :å4 - : ' 14- '''-ik; _.11: _",..ī'l-l T. 'f! '7.' _ :-._', :.i.,, -- _ - r i.., _r. 7-7k: _-., r. 'Ii.;!.,..,..:, ',, t.d,,., ;._- A.,...:',, _.,.,N11, "; Yik i- -_ ' - -::r-^ - te i, ji ' -'1't 'I 4, I r - --d.. :, -. :..11r _...C_- ' I " 114f Zrin :-- '.1,.: i& =.: _ ''-.-ki ' --' 7 4;1;.' "= ir 11$ L i_ -_ -'., 3: ;.- I " 9- r-t-tf-to- --3., ", - ; = i-,-.`. 4,. 4,- ' , -, Ii. -.. "-,-, - 1,.; " _, g, A II _. -.',..1-,-, - _.111:._,. ffiw11-.._- 2.. ' '.-. - '- - -('-.- '. L ; r 7« '".1- _1_ ---_ - - -'." 4 -,L.-).-. '. -',,- ' ,' L -..o71,4,,. _ '-'... Z pt ,-, Ier, -2-Z8 _ 1,N '-.C~-7t -S.....-%11f '- i'i''.,. ;, r - ' M-o ,,.,«,_, ,.* -,J i _.5%., 1 1i, ' 1 r 1 - r _ T A,''4.- ' a,, 1 k 1 - '' I '-,....,k i 4 1r.I..,_:. I1._, r j ", 1."..'_,,, - 4., - 1 r,t "'L - L,..ir p '..-:o'l ḷ.! i 7! ' fi J 1,. -, 1W..,.r d IL. 1 B - ; 4 - ' rry - li 5ri 1,f - 4 '