NAUTAKARJATILOJEN KANNATTAVUUDEN VAIHTELUISTA VUONNA 1981

Transkriptio

1 MAATALOUDE TALOUDELLISE TUTKIMUSLAITOKSE TIEDOATOJA :o 1 THE AGRICULTURAL EOMICS RESEARCH ISTITUTE, FILAD RESEARCH REPORTS, o. 1 AUTAKARJATILOJE KAATTAVUUDE VAIHTELUISTA VUOA 81 MATIAS TORVELA HEIKKI JÄRVELÄ HELSIKI 83

2 Maataloud taloudellis tutkimuslaitoks TIEDOATOJA :o 1 The Agricultural Economics Research Institute, Finland RESEARCH REPORTS o. 1 AUTAKARJATILOJE KAATTAVUUDE VAIHTELUISTA VUOA 81 MATIAS TORVELA HEIKKI JÄRVELÄ Helsinki 83

3 ISB ISS Helsinki 83, Valtion painatuskeskus

4 SISÄLLYS Sivu Johdanto 4 Yhteveto hyvin ja huonosti kannattaneista nautakarjatiloista Erikoistumis voimakkuus Yrityks voimaperäisyys 6 Ihmistyön käyttö 8 Taloudellis tuloks vaihtelut ja päätelmiä 9 autakarjatiloj tuloksia vuonna 81 Etelä-Suom tutkimusalue 14 Sisä-Suom ja Etelä-Pohjanmaan tutkimusalue 1 Pohjois-Suom tutkimusalue 16 autakarjatilat I 81 Etelä-Suom tutkimusalue Alle 1 ha:n ja 1-2 ha:n tilat " ja yli 3 " 2 Sisä-Suom tutkimusalue Alle 2 ha:n ja yli 2 ha:n tilat 22 Etelä-Pohjanmaan tutkimusalue Alle 2 ha:n ja yli 2 ha:n tilat 24 Pohjois-Suom tutkimusalue Alle 2 ha:n ja yli 2 ha:n tilat 26

5 1. Johdanto Maataloud kannattavuustutkimuks yhteydessä on eri tavoin pyritty seuraamaan mm. eri tuotteid tuottamise erikoistuneid tiloj tuloksia. 7-luvulta lähti on vuosittain julkaistu perinteist tietoj lisäksi myös ns. tuotantosuunnittaisia tuloksia kirjanpitotiloilta. Aikaisemmin tehtiin mm. nautakarjataloud osalta ns. markkinattomi rehuj jalostusarvolaskelmia, jotka useilla tahoilla olivat hyvin kysyttyjä. Viime vuosina on tehty myös eräitä muita erikoislaskelmia ja kirjanpitotuloksia on käytetty myös eri tuotteid tuotantokustannuslaskelmi perusteina. Erilaist erikoislaskelmi kysyntä on lisääntynyt viime aikoina voimakkaasti. Mm. neuvoji taholta on tiedusteltu tistä emmän nautakarjataloutta ja maidon tuotantoa koskevia tuloksia. Tämän tarpe tyydyttämiseksi on tehty myös tämä kokeilu, jossa on verrattu perinteise tapaan hyvän ja huonon tuloks antaneid tiloj tuloksia. Korostettakoon, että hyvinä ja huonoina on vain erotettu toisistaan sellaiset tilat, jotka lasketun taloudellis tuloks mukaan selvästi poikkeavat toisistaan eri suuntiin. Muutoin ei ole voitu eikä haluttu arvostella yleisemmin tilanpidon hyvyyttä. Kyseiset laskelmat esitetään myös siinä mielessä, että laskelmat virittäisivät jatkokeskustelua siitä, mit taloudellisia laskelmia tulisi edelle kehittää, jotta tulokset mahdollisimman hyvin palvelisivat tulost käyttäjiä. Tämän selvityks tekijät kiittävät rouva Laina Puustellia ja Seppo Holmströmiä, jotka ovat avustaneet numeroaineiston valmistelussa. Asiaa koskevat mielipiteet voidaan toimittaa suoraan Heikki Järvelälle puh tai kirjeitse tutkimuslaitokselle os. 41 Helsinki 41, Luutnantintie 13. Helsingissä lokakuussa 83 Matias Torvela Heikki Järvelä

6 -- 2. Yhteveto hyvin ja huonosti kannattaneista pautakarjatiloista a. Erikoistumis voimakkuus Tässä yhteydessä on tarkasteltu nautakarjataloute erikoistuneita tiloja. Erikoistumis alarajana on pidetty, että nautakarjasta saatava tuotto on vähintään 8% kokonaistuotosta. Erikoistumista voidaan tät pitää verrat pitkälle mevänä. Lukuja kuitkin tarkkailemalla voidaan todeta, että tilat ovat verrat heterogeisia maidon tuotannon ja lihantuotannon suhte. Käytännössä on osoittautunut aika vaikeaksi vetää rajaa maitotilan ja naudanlihatilan välille, mikäli tilalla tuotetaan molempia. Täysin maidon tuotantoon erikoistuneetkin tilat tuottavat myös naudanlihaa ja s osuus voidaan lehmi poistoj ja muun naudanlihan tuoton osalta arvioida noin 2-2 %:ksi. Tässä esitettyj lukuj perusteella ei voida yleispätevästi arvostella maidon tuotannon ja naudanlihan tuotannon keskinäistä edullisuutta. Tämä jo s vuoksi, että jako hyvin ja huonosti kannattaviin tiloihin on tehty pelkästään kannattavuuskertoim mukaan ja erikoistumisaste edellä kerrotulla tavalla mitattuna ei ole kiistaton. Edelle on todettava, että tässä joudutaan vertaamaan tiloja (ja tiloj keskiarvoja), jotka edustavat hyvinkin etäällä olevia tuotantoolosuhteita. Mm. Etelä-Suom ja Sisä-Suom alueet samoin kuin Pohjois-Suomi, ovat hyvin laajoja alueita ja erot jo tuotannon luontaissa edellytyksissä ovat hyvinkin suuret. Samoin nautakarjatuottoon sisältyy muutakin kuin pelkästään lihan myyntiä. Siih on myös luettu pitoeläint, vasikoid ja ylesä eläint myynnistä saatavat tulot. Erikoistumisella yksipuolisesti maidon tuotantoon ei selvästi ole vaikutusta kannattavuute tässä esitettyj tulost perusteella. Kannattavuustutkimustuloksia on viime vuosina laskettu erikse myös voimakkaasti naudanlihantuotantoon erikois-

7 - 6 - tuneilta tiloilta. e tulokset puolestaan viittaavat siih, että maidontuotantoon erikoistumin antaa tietyssä mielessä paremman tuloks. audanlihan tuotantoon erikoistuttaessa voidaan päästä verrat hyvään tulokse työtuntia kohd, mutta vähäisestä työnkäytöstä johtu kokonaistyötulo tilaa kohti jää verrat alhaiseksi. Maidon tuotannossa ylesä työtulo kokonaisuudessaan on tyydyttävällä tasolla aivan piiä tiloja lukuunottamatta. Tässä esitettyj lukuj perusteella on vaikea päätellä maidon ja naudanlihan tuotannon voimakkuud vaikutuksesta kannattavuute. Tämä koskee osaks'i Etelä-Suom, Sisä-Suom ja Etelä-Pohjanmaan alueita. Pohjois-Suomessa sitä vastoin näyttää paremmin kannattaneilla tiloilla naudanlihan tuotannon lisäämisellä suhteessa maitoon olle kannattavuutta parantava vaikutus. b. Yrityks voimaperäisyys Yrityks kokoa ja voimaperäisyysastetta kuvaavat mm, tilalla oleva lehmämäärä ja nautayksiköid luku. Myös kokonaistuoton suuruus tilaa kohti kertoo tuotannon voimaperäisyydestä. Voimaperäisyys ilmee myös kustannust suui:. uudessa. Tässä yhteydessä on esitetty kokonaistuoton ja liikekustannuks ohella myös ostorehuj ja ostolannoitteid määriä sekä kone- ja kalustokustannust suuruutta. Samoin on eri ryhmi keskiarvoina esitetty maataloud juokseva ihmistyömekki tilaa kohti sekä erikse myös kotieläint hoitoon käytetty ihmistyön määrä. Edellist lisäksi on esitetty myös keskimääräin satotaso tilaryhmi keskiarvoina. Ry-sato kuvaa hyvin viljelyn voimaperäisyyttä. Eräid ryhmi osalta on esitetty myös lehmi keskituotos. Valitettavasti tätä koskevat tiedot ovat olleet hyvin puutteellisia. Kaikki kirjanpitotilat eivät ole mukana karjantarkkailutoiminnassa ja siitä syystä tiedot puuttuvat. Kirjanpidon yhteydessä olisi pyrittävä vastaisuudessa siih, että tavalla tai toisella selvitetään lehmi keskituotos, sil-

8 - 7 - lä s tuntemin on keskeisellä sijalla taloudellis tuloks selvittämisessä. Yleispiirteä voidaan todeta, että lehmiä on tilaa kohti emmän paremmin kannattavilla tiloilla. Myös koko nautayksikkö - määrä paremmilla tiloilla on korkeampi. Tämä pitää paikkansa kaikilla alueilla ja ylesä kaikissa suuruusluokissa. Tiedämme nestään, että luontaisesti paremmin kannattavilla tiloilla on myös korkeampi satotaso. s. paremmilla tiloilla keskimääräin ry-sato on selvästi korkeampi kuin huonommin kannattaneilla. Tilanne on näin jokaisessa tilaryhmässä. Satotasoon vaikuttavat tietkin peltoj hyvyyd ohella myös kasvikoostumus ja lannoitteid käyttömäärät. Peltoalan käytössä eri rehukasveille ei näytä olevan selviä eroja eri kannattavuusryhmi kesk. Myöskään erot lannoitteid käytössä eivät ole selviä, joskin näyttää siltä, että korkeampi lannoitustaso on johtanut korkeampaan satoon ja sit vaikuttanut kannattavuutta nostavasti. Ostorehuj käytöstä on todettava, että ne muodostavat myös huomattavan moerän. Yleispiirtee - nä näyttää olevan, että ostorehuj käyttö on näillä tiloilla ollut edullista. Verrattaessa hyvin ja huonosti kannattavia ryhmiä keskään voidaan päätellä, että runsas ostorehuj käyttö on nostanut kotieläintuottoa ja tätä kautta kannattavuutta. Muutama poikkeus on tässäkin asiassa. Tässä kohdin on vaikea arvioida ostorehuj käytön täsmällistä edullisuutta. S tar- kempi analysointi edellyttäisi yksityiskohtaisempia ja tilakoh- taisia tietoja mm. omalla tilalla tapahtuvasta rehunviljelystä ja s edullisuudesta. Yhtevetotaulukoissa on esitetty myös koneid ja kaluston käytöstä aiheutuneet kustannukset. Kustannuksissa on huomioitu lasknalliset poistot (samat kuin verotuksessa) ja kunnossapidosta aiheutuneet mot. Lasktata - voista johtu koneid ja kaluston kunnossapitoon käytettyä viljelijäperhe työtä ei ole luettu kone- ja kalustokustannuk - siin, vaan se luetaan maataloud työkustannuksiin. Samoin kor- kokustannusta ei lasketa liikekustannuksiin kuuluvaksi. ämä seikat on pidettävä mielessä kone- ja kalustokustannuksia tar- kastettaessa. Vuotuiset kone- ja kalustokustannukset ovat mel- ko korkeat, mutta tämän mukaan on vaikea arvostella niid vai-

9 - 8 - kutusta taloudellise tulokse. Eräissä ryhmissä paremmin kannattaneilla tiloilla ovat korkeammat konekustannukset kuin samalla alueella samankokoisilla heikommin kannattaneilla tai päinvastoin. Koneid käytön edullisuustarkastelu edellyttää myös yksityiskohtaista ja tilakohtaista pohdiskelua. c. Ihmistyön käyttö Ihmistyön käyttö on myös eräs voimaperäisyyd mitta, joskin siih vaikuttavat hyvin monet tekijät. Työn käyttömäärä riippuu tietkin perhe koosta ja tät käytettävissä olevasta työvoimasta, koneellitamisesta, tuotantosuunnasta,talousraknuksista, sääolosuhteista ja monista muista tekijöistä. Viljelijäperhe oman työn käytön arvostelu on osoittautunut monitahoiseksi. Pyrittäessä koneellistamise ym. keinoj avulla alhaise työn käyttöön voidaan monessa tapauksessa työmäärää altaa ja tät ehkä saada palkka tuntia kohti nousemaan. Jos työlle on muuta käyttöä maataloud ulkopuolella, tulos on ilmeisesti hyvä. Mutta jos säästynyttä aikaa ei voida tehollisesti muualla käyttää, heiktää se odotettavissa olevaa tulosta. Esimerkiksi Etelä-Suom alueella piillä tiloilla (6-7 ha) ihmistyötä on käytetty noin tuntia vuodessa tilaa kohti, josta kotieläintaloud osuus on ollut noin 18 tuntia. Vastaavasti ha:n tiloilla työn käyttö on ollut 4-6 tuntia ja kotieläintöid osuus t tilaa kohd. Tässä ryhmässä huonommin kannattaneet tilat ovat käyttäneet selvästi emmän työtä, vaikka niillä eläinmäärä on ollut alhaisempi kuin paremmin kannattaneilla tiloilla. oin ha:n tiloilla taas paremmin kannattaneet tilat ovat käyttäneet emmän ihmistyötä. Myös suuremmilla tiloilla (keskitilakoot 36 ja 44 ha) huonommin kannattaneet tilat ovat käyttäneet ihmistyötä emmän. Osasyynä tässä kohdin on myös se, että heikon tuloks antaneilla tiloilla on ollut emmän lehmiä ja muutkin tilat ovat olleet suurempia. Tulost tarkastelu muilla

10 - 9 - alueilla eri ryhmissä osoittaa, että useassa kohdin heikommin kannattaneet tilat ovat käyttäneet emmän ihmistyötä (omaa työtä ja palkattua työtä yhtesä) kuin parempaan tulokse päässeet. d. Taloudellis tuloks vaihtelut ja päätelmiä Taloudellis tuloks vaihteluista voidaan todeta, että vaihtelut taloudellisessa tuloksessa ovat todella suuret suunnille samankokoisilla tiloilla ja samassa tuotantosuunnassa. Tämän perusteella ei tietkään tule tehdä liian pitkälle meviä päätelmiä. Kuitkin voidaan todeta, että parhaimmat nautakarjatuotantoon erikoistuneet tilat ovat antaneet taloudellis tuloks, jossa on saatu vähintään sama palkka viljelijäperhe työlle kuin mikä on ollut maataloustyöntekijöil - lä. Maatalouspääomille on saatu näillä hyvillä tiloilla myös vähintään asetettu %:n korkotavoite. Eräissä tapauksissa kannattavuus on ollut selvästi mainittua parempi. Samoin on todettava, että joukossa on sekä piiä että keskikokoisia tiloja, jotka ovat päässeet hyvään tulokse. Edelle on havaittavissa, että nautakarjatuotannossa on tiloja, joid taloudellisuus on ollut kyseisä vuonna perin heikko (Vrt. taul.. Tulokset ovat luettavissa sekä kannattavuuskertoimesta että maatalousylijäämän suuruudesta. Mielkiintoisa piirteä on pidettävä sitä, että myös maan pohjois-osissa ja Sisä-Suomessa on tiloja, jotka nautakarjatalou - dessa ovat päässeet parempaan tulokse kuin maan etelä-osissa.

11 - 1 - Taul. 1 Yhteveto taloudellisesta tuloksesta hyvin ja huonosti kannat:taneilla tiloilla v. 81 Lehmäluku Viljelijäperhe työtä Maatalousylijäämä Kannattavuuskerroin t/tila mk/tila Hyvät Huonot Hyvät Huonot Etelä-Sucmi Hyvät Huonot Hyvät Huonot 1-2 ha " Sisä-Suomi alle 2 ha yli 2 " Etelä-Pohjanmaa alle 2 ha yli 2 " Pohjois-Suomi alle 2 ha yli 2 " Tilan taloudellista asemaa kuvaa jollakin tavalla myös velkaantumisaste. Mikäli tila on kannattanut heikosti pidemmän aikaa tulisi s heijastua myös velkaisuudessa. Esiin. Etelä-Suom alueella aivan piillä tiloilla (alle 1 ha) velkaisuus (velat % kaikista viljelijän varoista) on ollut alhain eli 7-8%. Velkoj määrä lisääntyy tilakoon suuretessa myös suhteellisesti. Selviä eroja yhd vuod taloudellis tuloks ja velkaisuud välillä ei näytä olevan. Etelä-Suom alueella suuremmilla tiloilla samoin kuin useissa ryhmissä Etelä-Pohjanmaalla ja Sisä-Suomessa velkaisuus on vaihdellut 2-3%:iin. Velkamäärään vaikuttavat monet tekijät. Jos tila on otettu

12 haltuun vast-ikään edellyttää se usein huomattavaa velan käyttöä. Mm. näitä seikkoja ja monia muita, investointi rahoitukse, velkaisuute ja taloudellise tulokse vaikuttavia seikkoja ei tässä ole voitu erikse riittävästi tarkastella. Tämän selvityks liitetaulukoissa on esitetty yksityiskohtaisempia tietoja eri kannattavuusryhmistä eri tutkimusalueilla. Eräänä mielkiintoisa kannattavuustekijänä on mainittava hintasuhteet. ykyisin on verrat niukalti tietoja tilakohtaisesta tuotteid ja tarvikkeid hintasuhteista. Kannattavuustutkimuks piirissä tulisi kiinnittää tistä suurempi huomio hintoj seurantaan, jotta voitaisiin jälkikäte seurata hintamuutoksia ja hintoj vaikutuksia tuottoon, kustannuksiin ja kannattavuute. Edellä on viitattu konekustannust korkeute. Koneellistamin tilalla on siksi keskeisellä sijalla, että siih tulisi kiinnittää nykyistä emmän huomiota. Myös talousraknuksista aiheutuva kustannus on hyvin tilakohtain ja se vaatisi lisäselvityksiä. Tässä esitettyj lukuj perusteella ei voida paljon arvostella näitä seikkoja. Tuloksia tarkasteltaessa voidaan tehdä mm. seuraavia päätelmiä. Käytettäessä perustea näin suutia alueita kuin tässä on tehty, tulokset ovat ylimalkaisia ja voivat antaa osaksi vääristyne kuvan. Tuotannon luontaiset olosuhteet mm. Etelä- Suom alue eri osi kesk ovat niin suuret, ettei ole mielekästä verrata sellaisia tiloja keskään, jotka sattuvat olemaan alue äärirajoilla. Sama koskee tietkin muitakin alueita. Kohdealueitt tulisi olla huomattavasti piempiä. Tällaisina voisivat tulla kyseese esimerkiksi maatalouskeskusalueet. Tässä ovat tarkastelun kohtea olleet tilat, jotka ovat erikoistuneet nautakarjatuotantoon. Maidontuotanto ja erikoistunut naudanlihan tuotanto poikkeavat siksi paljon toisistaan, jot ryhmiä tulisi tarkastella erikse.

13 Laskelmat tässä yhteydessä perustuvat viid tilan keskiarvoihin. Kannattavuusryhmittely on tehty kannattavuuskertoim perusteella. äyttää ainakin eräissä kohdin, että viid tilan keskiarvo kätkee jo sisäänsä mielkiintoisia yksityiskohtia. Tästä syystä saattaisi olla parempi käyttää esimerkiksi vain kolm tilan keskiarvoja. Jos on kyseessä piempi alue, voitaisiin verrata yksittäistkin tiloj lukuja keskään. Edelle on huomattava, että kun tarkastellaan näinkin piiä tilaryhmiä, saattaa eläimistön arvon määrittämisessä tehdyt virheet aiheuttaa tuloskeskiarvoj merkittävää poikkeamista. Edellä on puhuttu hyvistä ja huonoista tiloista. Sanonta tarkoittaa ainoastaan taloudellista tulosta, eikä sanonnalla haluta arvostella tilan hyvyysastetta. Tässä selvityksessä esitetyt kannattavuusluvut eivät kuvaa kaikkia syitä hyvään tai huonoon tulokse. Tuloksia tulisi täsmtää mm. viljelijäperhe osalta. Perhe koko-, perhejäst ikä, harrastukset, koulutus jne, ovat tärkeitä tekijöitä tämäntyyppisissä selvityksissä. Tuloksia tulisi tarktaa myös esimerkiksi tilakäynti avulla. Saattaisi olla paikallaan saada samaan keskustelutilaisuute viljelijöitä, jotka ovat päässeet hyvinkin erilaise taloudellise tulokse. Maataloud satotulokset ja sit myös taloudelliset tulokset vaihtelevat huomattavasti eri vuosi kesk. Tästä syystä tarkastelun tulisi koskea useampaa kuin yhtä vuotta. Kehitettäessä tämäntyyppisiä laskelmia, olisi niitä tehtävä erikse eri tuotantosuunnista. iitä keskään vertailemalla olisi laajempaa tietoutta kannattavuud eroja selvitettäessä. Perinteiset kannattavuutta osoittavat kannattavuussuureet antanevat riittävän kuvan maataloustuotannon kannattavuudesta itse maatalousyrityks näkökannalta katsottuna. Sitä vastoin viljelijän ja viljelijäperhe kannalta nykyiset kannattavuussuureet eivät kerro koko totuutta. Eräid tuloslukuj mukaan esimerkiksi maatalous näyttää mestyvän verrat hyvin. Mikäli otetaan huomioon kuitkin jatkuvasti lisääntyvät investoinnit, viljelijäperhe kulutukse jäävä rahamäärä onkin edellistä ehkä selvästi alhdisempi. Laskelmissa huomioidut poistot ylesä jäävät piemmiksi mitä vuotuiset investoinnit ovat. Syynä tä-

14 hän on jatkuva voimakas inflaatio ja investointi lisääntymin muutoinkin teknillis kehityks myötä. Olisi ehkä tarvetta kehittää liiketuloskäsitteitä siih suuntaan, että ne osoittaisivat emmänkin perhe kulutukse jäävää rahamäärää kuin yrityks kannattavuutta. Tällöin myös tulotasovertailut viljelijäväestön ja palkansaaji kesk olisivat helpoimmin ja yksiselitteisemmin suoritettavissa.

15 li 3 ha Y Huonot t ila t 4-) 4-, :(13 ecs 1 W 4-i 1. LA - ir) -,- e n CP 'r Lo 1 `--- Le),:r. ko,k-,r. 1 Le) k9 1 o ,r k9 ' 1 (V 1.,P (-V o,i, 61 rn 1'. -1 cr) 61 l, ",-- CP cv ct, a- 61 t' cv r-e) C) 1 Lo cr r- 1..C) C) 1..,-- m 11-1 co V) r--,..-,- k , Huonot t ila t 4J.p ml K1 rl P I (V v- C() e`.1 (V CD 1 OC) v- ( (V r-- (V r cr x- cr CP co (Jo r-- rn cr co,i. - t, CP,- 61,J, C) o CP cr, co o 61,t, (V ',V cr L.o -, c- r,,-,i, Le),:t. oo r-- (V CP --- cr Lo co 1 cl, r-- 1.,1'',1,. t. cv r- CV.:r,- 1. C) Lo v- r--1,- v-,-- A cc v- Huonot tilat Hyvät tilat 1. -,1,,- 1. CP,- c-,1' v- c--... r m r-,:t. 1,-, C,1 1. "--' r o CP co In co r. ( r-- (V r r r-- 6) s-,- LO l r 1 r-- 1 r"- ir) s- 61,- (V OD CD,-,:1" r--- f"--,- cr, o' CP,:t, - I, Lo 1,r. C) ct, co o'l L.(-) r-- I' co co r-- co (V Gl in ('4 6), A lle 1 ha Huonot tilat -P 4-, :rd ni...i -H ey r-:- cl 1.9 oo -,r 61 l..,- Lo rn 1. r-- T rn o ev,r, LO Cs4 - r-- m co L---,r,,- co ',1' co - cl, t 1 Lo C),t, ev in ("V t 1. 1 C.,1 szt Lo cr) CP r- r-- cs.) -,r. -,t, r-- Lo c-v C) 4--. c> c> rn m l. o rn L. o (V Co r rn r- (V r- --- o - rnin Lo co co o - cn 4 s.- r?-.-.,:j 1» -, i s in '41 tts' fi ( H ---, rel ---- Cr,,- eli H rf/. il -Li r. \ ''»- m» il.._ Tol Ycul o\o -P 4-, - r-, -- 4_, (.7; o\o -P 8-6)» m'l eri H -H» -P -P -`4 2 rö 4--) 4 å _ cn 1 i.-1.-i cn eci, 1n -Ii -r-' -.1 r-1 i 1 2 2,y) :g u. 1 :.1 ed, -P fi k >i cl -P,.e'l» td' g

16 - 1 - Y li 2 ha Huonot t ila t Hyvät t ila t rn 1 1 /4.. I--. C--,.. l cp dt, " Cil d), ) - dr 6) d" 1 CD 1 /49 61 d" CD co 11 In 1 /49 r- o k. co r-- - d" 1-1/4 k9 In co co 1 Cl r- rn - (,),:r.--..,-- c 1 LD 1 (--- un,i, - ---,r r-- un Lo ko o,r) on co o d" 1 1 s-- 1 dr LO Cr) 1 /49 1 d' 1 /49,- ",r r''') Cr) 1 / ",- 61 C-- 1 dr LC) 1,), \ C -- dr rc) 1 autåkarjat ilo j tuloksia vuonna 81 lle 2 ha A Y li 2 ha lle 2 ha A Huonot t ila t Hyvät tilat Huonot tilat,- 1. I"- 1 C-- L--- in d) dr. d")- 161 L on on r- Cl sr Lo -- L on co L,:i r- c- k,- r-,-- -,-- Cr) 1 a- un,)-- co o C-- Crl,- 6 k. 1 1 co r- co c- rc) 1 /49 d' 1 LO 1 Lin '-,r) 1. d' Cc) d^.-,-..--,- CV 1,- )- -1 dr) c-,- 6.,- ).9O%- rn co. t.,- r--- l. 1 cj,,r, cs'.,- d' 1 /4. )-,r L o.r un o, cy.-,r 1 11 eq 1,-. 11 i ',I' al r".-.st. 1,I" Cr) 61 1 C-- d",-- l. LO 61 dr - 4i 4-, 1. LC),- d" d' d. :CC) ed CV cr 1 1,- r-1 -.-I Huonot] t ila t d" 1 / ' -,-. k.. s-- 61 d^ 1 /49 d' Cn 1. dr.,-- 1 (,) I') ). 1 /49 dl. 1 d^ :)... k. -,I, 1. )- 1. k.. d) 1 ( /49 LC) LC) Cn ''--r- - )- d^ 1

17 16 - autakarjatiloj tuloksia vuonna 81 Po hjo is-suomi Alle 2 ha 4-) 3 H : ;1 rh 4-) ) rd H...-. (V c- tfl,:l' (V L) ev,1, 1 C> 6) r) r- cs) cv 11-) L--,:r. - CV 61 L-- L-,--,t, L-- LI) le) 1 / 447 CV 1 / M,-- 61 c> r-.- cs1 o,i. r- cl,,/' L- t,,-. ) c- co 1 co,--. rn tfl x co,t,--- C) Lf) cr 't' 61 Lf) 1 1 LC) CV sr le) M 1.--,r rn cr,,--- rn,-. - co - o cr) co Lo rn rn zr co.1., rn,--,-- - o Lsi co r--,t, t, cv o cv o CV CD,-- Lf) 61 t-f) 1/ 4. c- Lf) o - Lf) le),- o...,-. cs r- o (.1 k. 61 LO ) LI-) Ls; c cr, r-- c, ' 1 / 4. cv cv,- rn r, -),- 1 c),:,..- ro k.o,- cv k.c)., (s4 sl' Lo co,), Lo rn co,i-...-,i' Lr) 1,- (,) 1 / 4.,1',-- r- cv,-. f, -) 61 61,---,-. Li-) M M (V `r' c,":,-- -1 cr.-,-. cv.--,-o co co ID (- c,ri M :rd (13 tp -b) 4cd ----, H \c',-i 4-),c 1:.-T ([3 -P.. e-, 4-1,, 4) 4, 2 4, oi -PO 4._.,-, -,-,, E zr' _ Kokonaistuotto, m k/ t ila Ostorehut En Kotie lä intyöt " :cål -1 :3 w H Di >-1 Di eci 4-) rc9

18 Liitetaul. 1 autakarjatilat I 81 Etelä-Suomi Alle 1 ha:n tilat 1-2 ha:n tilat Tiloj luku kpl 14 Peltoa käytössä ha/tila Viljelyala % peltoalasta Ruis Våhnä Ohra Kaura ja sekavilja Peruna Sokerijuurikas Muut juurikasvit urmi Kesanto.6 2., Muu peltoala Sadot kg/ha Ruis Syysvehnä Kevätvehnä Ohra Kaura Peruna Sokerijuurikas Heinä Sato keskimäärin ry/ha Maatalousomaisuus mk/tila Varastot Kotieläimet Koneet ja kalusto Talousraknukset Salaojitukset yms Maa Yhtesä Varat mk/tila Velat " Velat % varoista Vuod alussa: Lehmiä kpl/tila Kotieläimiä yht. ny/ " Maitotuotos kg/lehmäiv knnattavuuskertoim mukaan.

19 - - Liitetaul. 1a autakarjatilat I 81 Etelä-Suomi Alle 1 ha:n tilat 1-2 ha:n tilat Maatal. kokonaistuotto. Maitotalous mk/tila autakarja,, Siat Siipikarja Muut eläimet _ 9 Kotieläintuotto yht. " Ruis,, /I Vehnä Ohra Kaura ja sekavilja " Peruna Juurikasvit Muu kasvinviljely " Kasv.vilj.tuotto yht. " Muu tuotto Kokonaistuotto yht. " "Päätuotto" % tuotosta Liikekustannus mk/tila Maksetut palkat Vilj.perh.arv.palkka Työkustannus yhtesä Ostorehut Ostolannoitteet Muu tarvikekustannus Tarvikekustannus yhtesä Kone- ja kalustokustannus Raknuskustannus :quu liikekustannus Liikekustannus yhtesä Kasvinvilj. työt it/tila Kotieläintyöt Muut juoks. työt " Juoks. työt yhtesä " qiistä: filj.perh. miehet it/tila naiset lapset " aat. juoks. tr.työt t/tila iikeylijäämä mk/tila aatalousylijäämä Cannattavuuskerroin _(11 n 72 sisältää myös johtotyön arvon kannattavuuskertoim mukaan

20 - 2 - Liitetaul. 2 autåkarjatilat I 81 Etelä-Suomi 2-3 ha:n tilat Yli 3 ha:n tilat Keski- Keski- määrin määrin Tiloj luku kpl 46 Peltoa käytössä ha/tila Viljelyala % peltoalasta Ruis Vehnä Ohra Kaura ja sekavilja Peruna Sokerijuurikas Muut juurikasvit urmi Kesanto MUu peltoala Sadot kg/ha Ruis Syysvehnä Kevätvehnä Ohra Kaura ' Peruna Sokerijuurikas Heinä Sato keskimäärin ry/ha Maatalousomaisuus mk/tila Varastot Kotieläiffet Koneet ja kalusto Talousraknukset Salaojitukset yms Maa Yhtesä E Varat mk/tila C Velat " Velat % varoista : Vuod alussa: Lehmiä kpl/tila : Kotieläimiä yht. ny/ " mitnturytns ka/lehmä/v 24 ( 744) 86 ( 246) " kannattavuuskertoim mukaan

21 Liitetaul. 2a autakarjatilat I 81 Etelä-Suomi 2-3 ha:n tilat Yli 3 ha:n tilat Maatal. kokonaistuotto Maitotalous mk/tila autakarja n Siat " Siipikarja Muut eläimet o - _ Kotieläintuotto yht. " Ruis Vehnä Ohra n Kaura ja sekavilja " Peruna Juurikasvit n Muu kasvinviljely " Kasv.vilj.tuotto yht. " Muu tuotto Kokonaistuotto yht. " "Päätuotto" % tuotosta " Liikekustannus mk/tila Maksetut palkat Vilj.perh.arv.palkka Työkustannus yhtesä Ostorehut Ostolannoitteet Dbu tarvikekustannus Tarvikekustannus yhtesä Kone- ja kalustokustannus Raknuskustannus Muu liikekustannus Liikekustannus yhtesä Kasvinvilj. työt it/tila Kotieläintyöt Muut juoks. työt " Juoks. työt yhtesä " niistä: vilj.perh. miehet it/tila naiset n lapset n Maat. juoks. tr.työt t/tila Liikeylijäämä mk/tila Maatalousylijäämä Kannattavuuskerroin sisältää myös johtotyön arvon kannattavuuskertoim mukaan

22 Liitetau1.3 autakarjatilat I 81 Sisä-Suomi 11e 2 ha:n tilat Yli 2 ha:n tilat. Tiloj luku kpl 8 7, Peltoa käytössä ha/tila Viljelyala % peltoalasta Ruis Vehnä.2 _ Ohra Kaura ja såkavilja Peruna Sokerijuurikas Muut juurikasvit.1 _ Urmi Kesanto Muu peltoala Sadot kg/ha Ruis _ 2 Syysvehnä Kevätvehnä Ohra Kaura Peruna Sokerijuurikas Heinä Sato keskimäärin ry/ha Maatalousomaisuus mk/tila varastot Kotieläimet Koneet ja kalusto Talousråknukset Salaojitukset yms Maa Yhtesä Varat mk/tila Velat n Velat % varoista Vuod alussa: Lehmiä kpl/tila Kotieläimiä yht. ny/" maitatuotos kailehmä/v ( 716 kannattavuuskertoim mukaan

23 Liitetaul. 3a autakarjatilat I 81 Sisä-Suomi Alle 2 ha:n tilat Yli 2 ha:n tilat Måatal. kokonaistuotto. ) Maitotalous mk/tila autakarja Siat " Siipikarja n , 4 Muut eläimet n Kotieläintuotto yht. " Ruis r Vehnä Ohra : Kaura ja sekavilja " Peruna,, Juurikasvit Muu kasvinviljely " : 3 Kasv.vilj.tuotto yht. " Muu tuotto Kokonaistuotto yht. " "Päätuotto" % tuotosta : 3 Liikekustannus mk/tila Maksetut palkat ' Vilj.perh. arv. palkka , 4 Työkustannus yhtesä ' Ostorehut Ostolannoitteet : Muu tarvikekustannus , 4 Tarvikekustannus yhtesä ' Kone- ja kalustokustannus ' Raknuskustannus , 1 Muu liikekustannus ! 3 Liikekustarmus yhtesä ! 3 Kasvinvilj. työt itftila ( Kotieläintyöt , Muut juoks. työt n ' Juoks. työt yhtesä " ! niistä: vilj. perh. miehet i±/tila ( naiset f lapset H ( Ylaat. juoks. tr.työt t/tila ( Liikeylijäämä mk/tila qaatalousylijäämä f Kannattavuuskerroin : sisältää myös johtotyön arvon kannattavuuskertoim mukaan

24 Liitetaul. 4 autakarjatilat I 81 Etelä-Pohjanmaa Alle 2 ha:n tilat Yli 2 ha:n tilat Tiloj luku kpl Peltoa käytössä ha/tila Viljelyala % peltoalasta Ruis Vehnä Ohra Kaura ja sekavilja Peruna Sokerijuurikas Muut juurikasvit urmi Kesanto Muu peltoala Sadot kg/ha Ruis Syysvehnä Kevätvehnä _ Ohra Kaura Peruna Sokerijuurikas Heinä Sato keskimäärin ry/ha YIaatalousomaisuus mk/tila Varastot Kotieläimet Koneet ja kalusto Talousraknukset Salaojitukset yms Maa Yhtesä Varat mk/tila Velat " Velat % varoista Vuod alussa: Lehmiä kpl/tila Kotieläimiä yht. ny/ " vlaitotuotos kg/lehmä/v ( 939) 46 kannattavuuskertoim mukaan

25 - 2 - LiitetauI. 4a autakarjatilat I 81 Etelä-Pohjanmaa Maatal. kokonaistuotto Alle 2 ha:n tilat yli 29 ha:n tilat, Maitotalous mk/tila autakarja Siat Siipikarja ' Muut eläimet u Kotieläintuotto yht. " Ruis Vehnä t, Ohra Kaura ja sekavilja " Peruna Juurikasvit Muu kasvinviljely " Kasv.vilj.tuotto yht. " Muu tuotto Kokonaistuotto yht. " "Päätuotto" % tuotosta Liikekustannus mk/tila Maksetut palkat Vilj.perh.arv.palkka C Työkustannuå yhtesä Ostorehut E Ostolannoitteet i Muu tarvikekustannus Tarvikekustannus yhtesä Kone- ja kalustokustannus' d Raknuskustannus S C Muu liikekustannus Liikekustannus yhtesä Kasvinvilj. työt it/tila Kotieläintyöt Alut juoks. työt u Juoks. työt yhtesä " ' E niistä: vilj.perh. miehet it/tila naiset lapset Maat. juoks. tr. työt t/tila Liikeylijäämä mk/tila ) Maatalousylijäämä Kannattavuuskerroin.8.98 ' sisältää myös johtotyön arvon 'kånnattavuuskertoim mukaan

26 iitetaul. autakarjatilat I 81 Pohjois-Suomi Alle 2 ha:n tilat Yli 2 ha:n tilat pnrasta. Tiloj luku kpl 9 69.'., Peltoa käytössä ha/tila Viljelyala % peltoalasta Ruis Vehnä _ - Ohra Kaura ja sekavilja Peruna Sokeri juurikas Muut juurikasvit Urmi Kesanto Muu peltoala Sadot kg/ha Ruis Syysvehnä Kevätvehnä Ohra Kaura Peruna Sokerijuurikas Heinä Sato keskimäärin ry/ha Maatalousomaisuus mk/tila Varastot Kotieläimet Koneet ja kalusto Talousraknukset Salaojitukset yms Maa Yhtesä Varat mk/tila Velat " Velat % varoista Vuod alussa: Lehmiä kpl/tila Kotieläimiä yht. ny/ " Maitotuotos kg/lehmä/v 473 (6 14) kannattavuuskertoim mukaan

27 Liitetaul. a autakarjatilat I 81 Pohjois-Suomi Alle 2 ha:n tilat Yli 2 ha:n tilat Maatal. kokonaistuotto Maitotalous mk/tila autakarja Siat Siipikarja u Muut eläimet " Kotieläintuotto yht. " Ruis Vehnä Ohra " Kaura ja sekavilja " Peruna n Juurikasvit Muu kasvinviljely " Kasv.vilj.tuotto yht. " Muu tuotto Kokonaistuotto yht. " "Päätuotto" % tuotosta Liikekustannus mk/tila Maksetut palkat Vilj.perh.arv.palkka Työkustannus yhtesä Ostorehut Ostolannoitteet Muu tarvikekustannus Tarvikekustannus yhtesä Kone- ja kalustokustannus Raknuskustannus Muu liikekustannus Liikekustannus yhtesä Kasvinvilj.työt it/tila Kotieläintyöt Muut juoks. työt " Juoks.työt yhtesä " niistä: vilj.perh. miehet it/tila naiset lapset Maat. juoks. tr.työt t/tila Liikeylijäämä mk/tila Maatalousylijäämä n Kannattavuuskerroin sisältää myös johtotyön arvon kannattavuukertoim mukaan

28 ISB P--8/VAPK ISS 3-877