Natura-alueiden yleissuunnitelma Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Transkriptio

1 Natura-alueiden yleissuunnitelma 2016 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

2 KUVAILULEHTI Julkaisija: Elinkeino- Julkaisuaika Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2017 Toimeksiantaja Hyväksymispäivämäärä Ympäristöministeriö Julkaisun nimi Natura-alueiden yleissuunnitelma 2016 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tiivistelmä Natura verkosto kattaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella kaikkiaan 211 Naturaaluetta ja yhteensä hehtaaria, sisältäen sekä luontodirektiivin että lintudirektiivin mukaisia alueita. ELY-keskuksen Natura-verkostosta noin 90 % sisältyy kansalliseen suojelualueverkostoon jo perustettuina luonnonsuojelualueina tai luonnonsuojelualueiksi varattuina kohteina. Luonto- ja lintudirektiivin mukaisia Natura-verkoston suojelutavoitteita toteutetaan luonnonsuojelulain lisäksi myös mm. vesilain, maa-aineslain, maankäyttö- ja rakennuslain sekä ulkoilulain säännöksin. ELY-keskus on laatinut yhteistyössä Metsähallituksen luontopalvelujen kanssa Natura-alueiden hoidon ja käytön yleissuunnitelman. Yleissuunnitelmassa arvioidaan Natura-alueiden suojelutavoitteita turvaavien ja edistävien suunnitelmien tarve ja Natura-alueiden tila-arviointien (NATA) tilanne ja laatimistarve. Yleissuunnitelma perustuu valtakunnallisesti yhtenäisin menettelyin tehtyihin aluekohtaisiin tarkasteluihin ja kattaa kaikki ELY-keskuksen alueelle pääosin sijoittuvat Natura-alueet kokonaisuudessaan. Pohjanmaan on vastannut pääosin valtionmaille ja ELY-keskus pääosin yksityismaille sijoittuvien Natura-alueiden tarkasteluista. Yleissuunnitelmassa esitetään katsaus Natura ja suojelualueverkoston tilaan Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella. Lisäksi määritellään Natura-alueiden keskeisenä suojeluperusteena olevat luontotyypit ja lajit. Yleissuunnittelun tuloksista on koottu Natura-aluekohtaisiin tarkasteluihin perustuva yhteenveto. Natura-alueiden suunnittelutarpeita ja NATA-tarkastelujen kiireellisyyttä arvioidaan raportissa niin, että ensisijaiset ja kiireellisimmät suunnittelutoimet voidaan huomioida jo lähivuosina ja edelleen kiireelliset toimet tavoitevuoden 2021 loppuun mennessä. Yleissuunnittelussa tehdyn arvion mukaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella 35 % Natura-alueiden lukumäärästä on sellaisia, joiden suojelutavoitteiden edellyttämät toimenpiteet eivät edellytä erityistä suunnittelua. Kaikki tarpeelliset hoito- ja käyttösuunnitelmat on jo laadittu, kattaen noin 60 % Natura-verkoston pinta-alasta. Syötteen, Salmitunturi-Rääpysjärven, Maaselän, Latva-Korte - Kärppävaaran, Kylmäluoman, Oulujärven lintusaarten sekä Oulujärven saaret ja ranta-alueet Naturaalueilla hoito- ja käyttösuunnitelman päivittäminen on arvioitu kiireelliseksi. Näistä viidellä ensiksi mainitulla alueella suunnitelman päivittäminen on jo aloitettu. Arvion mukaan 31 Natura-alueelle tarvitaan kiireellisesti toimenpidesuunnitelma ja 9 Natura-alueelle suunnitelman päivittäminen, joiden avulla tarkennetaan ennallistamisen ja luonnonhoidon toteuttamista. Lisäksi 15 Natura-alueelle on laadittava tai päivitettävä muu suunnitelma tai kaava, jolla täsmennetään muita alueilla tarvittavia toimenpiteitä. NATA-arviointi on arvioitu kiireelliseksi kaikkiaan 142:lle Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevalle Natura-alueelle. Asianhallinta POPELY/3796/2015 Verkkojulkaisu 2

3 Sisällysluettelo Kuvailulehti ja tiivistelmä 1. Johdanto Yleissuunnittelun 2016 sisältö Natura 2000 verkosto ELY-keskuksen alueella Suunnittelutarpeet ja suunnittelun kiireellisyys Natura alueiden tilan arvioinnit (NATA) Liitteet

4 1. Johdanto Natura 2000 alueilla on toteutettava niiden suojeluperusteina olevien luontotyyppien ja lajien ekologisia vaatimuksia vastaavia suojelutoimenpiteitä ja laadittava tarvittaessa tarkoituksenmukaisia aluekohtaisia hoito- ja käyttösuunnitelmia tai laaja-alaisempia kehittämissuunnitelmia. Yleissuunnittelun tehtävänä on kohdentaa tätä suunnittelua Natura 2000 alueiden suojeluarvojen merkittävyyden ja hoito- tai ennallistamistarpeiden sekä toisaalta niihin kohdistuvien uhkien ja paineiden mukaan tärkeimpiin ja kiireellisimpiin kohteisiin. Natura 2000 verkosto koostuu luontodirektiivin (92/43/ETY) mukaisesti muodostetuista erityisten suojelutoimien alueista (SAC, Special Areas of Conservation) ja lintudirektiivin mukaisesti ilmoitetuista erityssuojelualueista (SPA, Special Protection Areas). Yleissuunnitelmassa on tarkasteltu näitä kaikkia alueita. Yleissuunnitelmassa ei paneuduta suojelutavoitteiden yksityiskohtiin vaan tarkastellaan aluekohtaisten suunnitelmien laatimis- tai päivittämistarvetta ja niiden kiireellisyyttä. Tarvittavat suunnitelmat voivat olla kattavia hoito- ja käyttösuunnitelmia, joilla pääsääntöisesti tarkoitetaan valtion luonnonsuojelualueille tai erämaa-alueille laadittavia laissa mainittuja suunnitelmia. Hoito- ja käyttösuunnitelmia voi olla tarpeen tarkentaa esim. ennallistamiseen, luonnonhoitoon tai käytönohjaukseen liittyvillä toimenpidesuunnitelmilla. Monilla Natura 2000 alueilla toimenpidesuunnitelma voi olla jo yksinään riittävä suunnitteluväline. Muita aluekohtaisia suunnitelmia voivat olla esim. Natura 2000 alueen suojelutavoitteet huomioon ottava metsäsuunnitelma, lintuvesien, luontotyyppien tai lajien elinympäristöjen kunnostussuunnitelma, yksityistä luonnonsuojelualuetta koskeva suunnitelma tai mikä tahansa Natura 2000 alueen suojeluperusteiden turvaamiseen tai niiden tilan parantamiseen tähtäävä suunnitelma. Laaja-alaiset kehittämissuunnitelmat voivat koskea etenkin Natura alueita, joiden suojelu toteutetaan kokonaan tai suurelta osin muilla kuin luonnonsuojelulain mukaisilla toimenpiteillä. Ne voivat olla esim. maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisia kaavoja, metsänkäyttöä tai vesienhoitoa koskevia suunnitelmia. Suunnitelmien tehtävänä on selventää eri toimijoille suojelun perusteena olevien luontoarvojen sisältöä ja sijoittumista sekä antaa suosituksia siitä, miten ne olisi syytä ottaa huomioon alueella harjoitettavassa maankäytössä. Natura 2000 alueiden hoidon ja käytön suunnittelu ja suojelutoimenpiteiden toteuttaminen ovat luonteeltaan jatkuvaa toimintaa. Tämän vuoksi 2000-luvun alussa ensimmäisen kerran laadittuja yleissuunnitelmia on tarpeen aika ajoin päivittää. Ne laadittiin vuonna 2016 kattavasti uudelleen ELY-keskusten toimialueittain ympäristöministeriön ELY-keskuksille ja Metsähallitukselle antamiin ohjeisiin perustuen. Yleissuunnitelmat laadittiin ELY-keskusten ja Metsähallituksen luontopalveluiden yhteistyönä vuonna 2015 käyttöön otetun suojelualueiden suunnittelu ja seuranta -tietojärjestelmän (SASS) avulla. 2. Yleissuunnittelun 2016 sisältö Suunnittelutarpeiden ja niiden kiireellisyyden arviointi Yleissuunnittelun tärkein tehtävä on Natura 2000-alueiden suunnittelutilanteen ja -tarpeen arviointi. Alueittain tehdyssä tarkastelussa on määritelty hoito- ja käyttösuunnitelmien (HKS) ja toimenpidesuunnitelmien (TPS) sekä muiden aluekohtaisten tai laaja-alaisten kehittämissuunnitelmien tilanne, laatimis- tai päivitystarve ja kiireellisyys. Tämä arviointi edellyttää 4

5 kokonaisharkintaa, jossa otetaan huomioon alueen suojeluperusteina olevien luontotyyppien ja lajien tila sekä alueeseen kohdistuva käyttö sekä uhat ja paineet. Tarveharkinnan apuna on käytetty valtakunnallisiin painotuksiin perustuvaa tarkastelua, jonka avulla on pyritty yhtenäistämään arviointia erilaisten alueiden välillä. Arvioinnissa on ensinnäkin kiinnitetty huomiota tarpeeseen selkeyttää ja tarkentaa eri toimijoille alueen suojeluperusteiden turvaamisen kannalta oleellisia tietoja, kuten luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen ekologisia vaatimuksia ja eri maankäyttömuotojen yhteensovittamista niihin. Tämä on tarpeen erityisesti niillä Natura alueilla, joista ei muodosteta luonnonsuojelualueita ja joihin kohdistuu erilaista käyttöä. Toiseksi suunnittelutarvetta on arvioitu luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen tavoitetilan ylläpitämisen tai saavuttamisen kannalta tarpeellisten toimenpiteiden, kuten esim. hoito- tai ennallistamistoimien suunnittelun kannalta. Suunnittelutarvetta voi myös syntyä runsaan virkistysja matkailukäytön ohjaamiseksi. Myös muut alueiden luontoarvoihin vaikuttavat tekijät voivat osaltaan lisätä suunnittelutarvetta. Tarveharkinnan tueksi yleissuunnittelussa arvioitiin kultakin alueelta seuraavaa viittä ympäristöministeriön ohjekirjeessä ( , YM9/501/2015) kuvattua suunnittelutarpeeseen vaikuttavaa tekijää: luonnonsuojelualueiden ulkopuolisten alueiden määrä ja luonne, lajien suojelun kannalta tärkeät alueet, luontotyyppien suojelun kannalta tärkeät alueet, luontomatkailun ja lähivirkistyksen aiheuttama paine sekä muut maan ja vesien käytön paineet. Suunnittelun tilanteen ja tarvearvioinnin yhteenveto sekä kiireelliset suunnittelukohteet ovat luvussa 4. Kaikkien Natura-alueiden aluekohtaiset suunnittelutarpeet ja eri osatekijöiden painotukset ilmenevät suunnitelman liitteenä olevasta luettelosta (liite 1). Keskeisten suojeluperusteiden määrittely Natura alueiden suojelun perusteena erityisten suojelutoimien alueilla (SAC) ovat luontodirektiivin liitteen I luontotyypit ja liitteen II lajit sekä erityissuojelualueilla (SPA) lintudirektiivin liitteen I lajit ja Suomessa säännöllisesti esiintyvät muuttolintulajit. Natura-tietolomakkeelle on kirjattu kunkin alueen suojeluperusteina olevat luontotyypit ja/tai -lajit sekä yleiset tavoitteet näiden suojelutason ylläpitämiseksi tai parantamiseksi. Kaikki nämä luontotyypit ja lajit kuuluvat alueiden suojeluperusteisiin. Yleissuunnittelun yhteydessä on määritelty kunkin Natura-alueen keskeisimmät suojeluperusteina olevat luonto- ja lintudirektiivien luontotyypit ja lajit. Tällä pyritään erittelemään ja priorisoimaan ne kyseisen alueen suojeluperusteet, joiden säilyttämisellä tai tilan parantamisella on erityistä merkitystä osana Natura 2000 verkoston tavoitteiden toteutumista. Keskeisten suojeluperusteiden säilyttäminen tai parantaminen edellyttää usein toimenpiteitä, minkä vuoksi niiden määrittely on suunnittelun kannalta keskeistä. Hoito- ja käyttösuunnitelmissa, toimenpidesuunnitelmissa ja Natura-alueiden tilan arvioinneissa (NATA) ja muussa tarkemmassa aluekohtaisessa suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota näiden verkoston tavoitteiden kannalta keskeisten luontotyyppien ja lajien tilaan. Natura-alueiden tilan arviointien (NATA) kiireellisyys Kaikille Natura alueille tehdään SASS-tietojärjestelmässä määräajoin päivitettävät tilaarvioinnit (NATA). Arvioinnissa määritetään aluekohtaiset luonto-, kulttuuri- ja käyttöarvot ja niiden tila sekä arvoihin kohdistuvat uhkatekijät. Näiden perusteella määritellään arvojen tavoitetilan säilyttämiseksi tai saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet ja suunnitelmat. Lisäksi arvioidaan aluekohtaisesti luontotyyppien ja lajien tilaa sekä tehtyjen suojelutoimenpiteiden riittävyyttä. Ne vastaavat sisällöltään pienimuotoista hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Koko Natura 2000 verkoston kattavina ylläpidetyt NATA-arvioinnit palvelevat systemaattisella ja kattavalla tavalla suojelutavoitteiden toteutumisen seurantaa ja ohjaavat muuta aluekohtaista 5

6 suunnittelua niillä alueilla, joilla sellaista tarvitaan. Monilla alueilla, joilla ei ole aktiivisten suojelutoimien tarpeita, NATA-arvioinnit toimivat jo sellaisenaan riittävinä suojelun toimeenpanon suunnittelun ja seurannan välineinä. Yleissuunnittelussa laatimista odottavat NATA-arvioinnit on jaettu kolmeen kiireellisyysluokkaan. NATA-arviointien tilanne ja kiireellisesti tarvittavien arviointien toteutus vedetään yhteen luvussa Natura 2000 verkosto ELY-keskuksen alueella Yleissuunnitelmassa on käsitelty 211 aluetta yhteispinta-alaltaan ha, jotka sijaitsevat kokonaan tai pääosin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella. Osa näistä alueista on osittain päällekkäisiä johtuen esimerkiksi siitä, että erityissuojelualue (SPA) sijaitsee osittain tai kokonaan erityisten suojelutoimien alueen (SAC) sisällä. Lisäksi 10 muiden ELY-keskusten yleissuunnitelmissa käsiteltyä aluetta ulottuu osittain Pohjois-Pohjanmaan toimialueelle. Näiden alueiden yhteispinta-ala on hehtaaria. Pääosa Pohjois-Pohjanmaan Natura 2000-alueista on erityisten suojelutoimien alueita (SAC), yhteensä ha. Lintudirektiivin erityissuojelualueita (SPA) on yhteensä ha, mistä pääosa on päällekkäin SAC-alueiden kanssa. Natura-aluetyyppien lukumäärät ja pinta-alat on koottu taulukkoon 1. Kymmenen suurimman Natura-alueen osuus on lähes 50 % Pohjois-Pohjanmaan Natura-alueiden kokonaispinta-alasta. Laajimpia ovat Litokairan, Oulangan ja Olvassuon Natura 2000-alueet. Sisävesiä ja merialueita on noin neljännes maakunnan Natura-alueiden kokonaispintalasta. Noin 13 % Pohjois-Pohjanmaan Natura-alueiden pinta-alasta on suojeltu muilla kuin luonnonsuojelulain keinoilla. Merkittäviä luonnonsuojelualueiden ulkopuolisia alueita esiintyy lähes viidenneksellä maakunnan Natura-alueista. Valtion omistamien maiden ja vesien osuus Natura-alueiden kokonaisalasta on noin 90 %. Pohjois-Pohjanmaan Natura 2000 alueilla on huomattava merkitys useiden eläin- ja kasvilajien suojelussa - monen lajin tärkeimmät ja joidenkin lajien lähes kaikki esiintymät sijaitsevat Pohjois- Pohjanmaan Natura-alueilla. Lajisuojelun kannalta tärkeitä painopistealueita on 62 ja niiden osuus Natura-alueiden kokonaisalasta on 40 %. Toimenpiteiden laajuus vaihtelee alueittain - pääosa tarvittavista toimenpiteistä kohdistuu vain pieneen osaan Natura-alueen pinta-alasta. Lajistonsuojelun kannalta tärkeitä keskittymiä ovat Perämerellä ja sen rannikolla sijaitsevat laajat Natura-alueet, maakunnan keski- ja pohjoisosien laajat suo-metsäerämaat sekä Koillismaan vanhoista metsistä ja soista koostuvat laajat Natura-alueet. Tärkeimmillä lintudirektiivin mukaisilla erityissuojelualueilla esiintyy useita kymmeniä keskeisiksi suojeluperusteiksi määriteltyjä lajeja, joille Pohjois-Pohjanmaan Natura-alueet ovat verkostotasolla erittäin merkittäviä. Tärkeimpiä linnustonsuojelun keskittymiä ovat muun muassa Perämeren saaret, Liminganlahti, Hailuodon Natura-alueet, Siikajoen lintuvedet ja suot, Raahen saaristo, Kalajoen suisto sekä Vihas - Keihäslahti. Maankohoamisrannikon ulkopuolella sijaitsevia linnustonsuojelun keskittymiä ovat muun muassa Oulanka, Olvassuo ja Veneneva - Pelso. Luontodirektiivin lajien kannalta tärkeimpiä painopistealueita ovat Oulanka, Perämeren saaret, Liminganlahti, Isomatala - Maasyvänlahti, Rahjan saaristo sekä Siikajoen lintuvedet ja suot. Luontotyyppien suojelun kannalta tärkeitä painopistealueita on 124 ja niiden osuus Naturaalueiden kokonaisalasta on 80 %. Painopistealueet jakautuvat kolmeen Pohjois-Pohjanmaan luonnon erityispiirteitä kuvaavaan ryhmään - maankohoamisrannikon monimuotoisiin luontotyyppikokonaisuuksiin, laajojen aapasoiden ilmentämään monimuotoiseen suoverkostoon ja Koillismaan vanhojen metsien ja lettosoiden muodostamaan kokonaisuuteen. Toimenpiteiden laajuus vaihtelee alueittain - pääosa tarvittavista toimenpiteistä kohdistuu usein vain pieneen osaan Natura-alueen pinta-alasta. Aktiiviset luontotyyppeihin liittyvät suojelutoimenpiteet koostuvat muun muassa perinnebiotooppien ja paahdeympäristöjen hoidosta, metsien ja soiden ennallistamisesta sekä alueen vesitalouteen liittyvistä ennallistamistoimenpiteistä. Tärkeitä luonnonhoidon painopistealueita ovat mm. Oulanka, Rokua, Rahjan saaristo, Liminganlahti, 6

7 Hailuodon Natura-alueet, Perämeren saaret, Siikajoen lintuvedet ja suot, Olvassuo ja Veneneva - Pelso. Luontomatkailun ja lähivirkistyskäytön kannalta tärkeitä alueita on 57 ja niiden osuus Naturaalueiden kokonaisalasta on 65 %. Erittäin tärkeiksi näistä on arvioitu 11 aluetta. Kävijämääriltään merkittävimpiä ovat Oulanka, Syöte, Liminganlahti, Rokua ja Kylmäluoma. Osa näistä alueista on kansallispuistoja tai retkeilyalueita. Muita erittäin merkittäviksi arvioituja maankäyttöpaineita kohdistuu 28 Natura-alueeseen. Suunnittelu- ja ohjaustarpeet liittyvät muun muassa metsien käsittelyyn, vesitasapainon turvaamiseen, maa-ainesten oton säätelyyn, vesirakentamiseen ja ulkopuolelta tulevan vesistökuormituksen hallintaan. Useilla alueilla ulkopuolella tapahtuva maankäyttö vaikuttaa myös Natura-alueelle. Taulukko 1. Yleissuunnitelmassa käsiteltyjen Natura alueiden lukumäärä ja pinta-ala Lukumäärä Pinta-ala (ha) Erityisten suojelutoimien alueet, SAC (luontodirektiivi) Erityissuojelualueet, SPA (lintudirektiivi) SPA/SAC-alueet (samalla rajauksella ja tunnuksella sekä SPA että SAC) Yhteensä SAC-alueet yhteensä SPA-alueet yhteensä Taulukon 1 pinta-alat ovat Natura-alueiden aluegeometrioista laskettuja karttapinta-aloja. Viivageometroille ei ole voitu laskea pinta-alaa. Tästä syystä pinta-alat voivat poiketa hieman päätösasiakirjoissa mainituista. 4. Suunnittelutarpeet ja suunnittelun kiireellisyys Kolmanneksella Pohjois-Pohjanmaan Natura 2000 alueista ja lähes puolella niiden pinta-alasta on olemassa tarvittavat suunnitelmat. Noin 2 %:lla alueista suunnitelmien laatiminen tai päivittäminen on tarpeen niiden kattavuudessa tai ajantasaisuudessa olevien merkittävien puutteiden vuoksi. Vähäisiä päivitystarpeita on lisäksi runsaalla 4 %:lla alueista. Suunnittelutarvetta ei ole arvioitu olevan kolmanneksella alueista ja noin 14 %:lla alueiden pinta-alasta. Yhteenveto suunnittelutarpeista on esitetty taulukossa 2. Hoito- ja käyttösuunnitelmat on laadittu kaikille Pohjois-Pohjanmaan Natura 2000 alueille, joilla HKS-tarve on tunnistettu. Syötteen, Salmitunturi-Rääpysjärven, Maaselän, Latva-Korte - Kärppävaaran, Kylmäluoman, Oulujärven lintusaarten sekä Oulujärven saaret ja ranta-alueet Natura-alueilla hoito- ja käyttösuunnitelman päivittäminen on arvioitu kiireelliseksi. Näistä alueista viidellä suunnitelman päivittäminen on jo aloitettu. Yhteenveto hoito- ja käyttösuunnitelmien tarpeesta on esitetty taulukossa 3. Toimenpidesuunnitelman tarve on tunnistettu 84 Natura alueella. Ajantasaisten TPSsuunnitelmien osuus tarpeesta on 38 %. Pinta-alasta valmiit suunnitelmat kattavat kuitenkin puolet. Uusia toimenpidesuunnitelmia tai niiden päivityksiä tarvitaan kiireellisinä 40 alueelle. Yhteenveto toimenpidesuunnitelmien tarpeesta on esitetty taulukossa 3. Muiden suunnitteluvälineiden osalta on tunnistettu päivitystarve yhdelle kaavalle ja muun suunnitelman tarve 14 Natura alueelle. Viimeksi mainituissa ovat mukana mm. maaaineslailla suojeltujen harjumetsien ja vesilailla suojeltujen jokivesistöjen käytön ohjaamiseksi 7

8 laadittavat suunnitelmat. Yhteenveto muiden suunnitteluvälineiden tarpeesta on esitetty taulukossa 4. Taulukko 2. Natura-alueiden suunnittelutilanne: yhteenveto suunnittelutarpeesta lkm % lkm ha % ha Ei suunnittelutarvetta 74 35, ,4 Tarvittavat suunnitelmat laadittu ja ajantasaisia 66 31, ,5 Tarvittavissa suunnitelmissa vähäisiä puutteita (kattavuus, ajantasaisuus) 9 4, ,2 Tarvittavissa suunnitelmissa merkittäviä puutteita (kattavuus, ajantasaisuus) 5 2, ,2 Tarvittavat suunnitelmat puuttuvat tai ovat vanhentuneita 57 27, ,7 Yhteensä , ,0 Taulukko 3. Natura-alueiden suunnittelutilanne: hoito- ja käyttösuunnitelmat ja toimenpidesuunnitelmat Yhteensä Kiireelliset Ei kiireelliset lkm ha lkm lkm Ei suunnittelutarvetta HKS-suunnittelutarve yhteensä HKS laadittu ja ajantasainen HKS laadittu mutta päivitettävä HKS laadittava TPS-suunnittelutarve yhteensä TPS laadittu ja ajantasainen TPS laadittu mutta päivitettävä TPS laadittava HKS-/TPS suunnittelutarve yhteensä Ajantasaisten HKS-suunnitelmien osuus (%) tarpeesta 85,1 78,2 Ajantasaisten TPS-suunnitelmien osuus (%) tarpeesta 38,1 47,5 Taulukon 3 Kiireelliset sarakkeessa olevat suunnittelutarpeet ovat joko erittäin kiireellisiä (1-2 v.) tai kiireellisiä (3-5 v.) ja sarakkeessa Ei kiireelliset ovat näitä vähemmän kiireelliset (6 v. ja enemmän). 8

9 Taulukko 4. Natura-alueiden suunnittelutilanne: muut suunnitteluvälineet lkm ha Ei suunnittelutarvetta MRL:n mukainen kaava yhteensä MRL:n mukainen kaava, voimassa MRL:n mukainen kaava, voimassa mutta päivitystarve MRL:n mukainen kaava, laadittava Metsätaloussuunnitelma yhteensä Metsätaloussuunnitelma, ajantasainen Metsätaloussuunnitelma, laadittava tai päivitettävä Vesienhoitosuunnitelma yhteensä Vesienhoitosuunnitelma, toimenpiteet määritelty Vesienhoitosuunnitelma, määrittelytarvetta Muu suunnitelma yhteensä Muu suunnitelma, ajantasainen Muu suunnitelma, laadittava tai päivitettävä Aluekohtaiset suunnittelutarpeet: HKS- ja TPS-suunnitelmien toteutus Pohjois-Pohjanmaalla Natura 2000 alueiden suunnittelu on painottunut aiempina vuosina hoito- ja käyttösuunnitelmien laatimiseen, mistä syystä uusien hoito- ja käyttösuunnitelmien laatimiselle ei tällä suunnittelujaksolla ole tarvetta. Lisäksi toimenpidesuunnitelmia on laadittu kiireellisimmille kohteille yli 40. Suunnittelu painottuu seuraavina vuosina toimenpidesuunnitelmien laatimiseen, mutta myös muulle suunnittelulle on tarvetta. Suunnitelmien toteutus vuosille on esitetty taulukossa 5. Kiireelliset HKS-tarpeet Oulujärven lintusaaret ja Oulujärven saaret ja ranta-alueet Natura alueilla on arvioitu olevan kiireellinen hoito- ja käyttösuunnitelman (HKS) päivittämisen tarve. Kohteilla on tarvetta sovittaa yhteen maankäytön, virkistyksen ja luonnonsuojelun intressit. Kylmäluoman, Latva-Korte - Kärppävaaran, Maaselän, Salmitunturi - Rääpysjärven ja Syötteen Natura-alaueiden suunnitelmien päivittäminen on jo aloitettu. Kiireelliset TPS-tarpeet Toimenpidesuunnitelman laatimisen tarve on todettu 84 alueella, joista 40 suunnitelman laatiminen tai päivittäminen on arvioitu kiireelliseksi. Suunnittelutarvetta on todettu olevan muun muassa useilla suo- ja metsäkohteilla, perinnebiotoopeilla ja muilla luontotyypeillä sekä uhanalaisten kasvija eläinlajien tärkeillä esiintymispaikoilla. Toimenpiteet sisältävät kohteesta riippuen muun muassa alueen vesitalouden ennallistamista, metsien polttoa, luontotyyppien hoitoa mekaanisin keinoin tai esimerkiksi laiduntamalla, vesistökunnostusta ja eliölajien osalta erilaisia paikkakohtaisia toimenpiteitä. Toimenpidesuunnitelmiin voi sisältyä myös luonnontilaisina kehittyviksi jätettävien alueiden määrittäminen. Suunnitelmiin voi myös sisältyä alueella sallitun luonnonkäytön 9

10 yhteensovittaminen suojeluarvojen ja -tavoitteiden kanssa. Taulukko 5. HKS - ja TPS-suunnitelmien toteutus HKS TPS Vastuutaho Vuosi lkm ha lkm ha AH LS Yhteensä ERA ELY Yhteensä Yhteensä Yhteensä Taulukon 5 lukumäärät kuvaavat laadittavien suunnitelmien lukumääriä. Yksi suunnitelma voi kattaa useampia Naturaalueita. Tästä syystä lukumäärät ja pinta-alat eivät ole vertailukelpoisia muiden taulukoiden lukumääriin. Yleissuunnitelman laadinnan yhteydessä on aikataulutettu ja vastuutettu erittäin kiireellisiksi (1-2 v.) määriteltyjen suunnitelmien toteutus. Taulukko voi kuitenkin sisältää myös kiireellisiä (3-5 v.) ja vähemmän kiireellisiä (6 v. ja enemmän) suunnitelmia. Merkintöjen selitykset: AH (metsähallitus, alueiden hallinta -prosessi), LS (Metsähallitus, luonnonsuojelu-prosessi), ERA (Metsähallitus, erä-prosessi), ELY (, liikenne- ja ympäristökeskus). Alla oleviin HKS- ja TPS-tarvelistauksiin on poimittu taulukon 3 sarakkeessa Kiireelliset olevia lukumääriä vastaavat Natura-alueet ja esitetty niiden tarkempi kiireellisyysluokka ja suunnittelutyön luonne. Natura-alueet, joilla kiireellinen HKS-tarve: Kylmäluoma FI SAC-alue Erittäin kiireellinen Päivitettävä Latva-Korte - Kärppävaara FI SAC-alue Erittäin kiireellinen Päivitettävä Maaselkä FI SPA/SAC-alue Erittäin kiireellinen Päivitettävä Oulujärven lintusaaret FI SPA-alue Kiireellinen Päivitettävä Oulujärven saaret ja ranta-alueet FI SAC-alue Kiireellinen Päivitettävä Salmitunturi - Rääpysjärvi Syöte FI SPA/SAC-alue Erittäin kiireellinen Päivitettävä FI SPA/SAC-alue Erittäin kiireellinen Päivitettävä 10

11 Natura-alueet, joilla kiireellinen TPS-tarve: Haapaveden lintuvedet ja suot FI SPA/SAC-alue Kiireellinen Laadittava Hanhelan joenvarsilaitumet FI SAC-alue Erittäin kiireellinen Laadittava Heikkilän laitumet FI SAC-alue Erittäin kiireellinen Laadittava Hepomäen haka FI SAC-alue Erittäin kiireellinen Laadittava Iso Mällineva - Pieni Mällineva FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Kiimingin lettoalue FI SAC-alue Erittäin kiireellinen Laadittava Kivijärvi FI SPA-alue Kiireellinen Laadittava Korteojan korpi FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Kouvervaaran lehdot ja suot FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Kuljunmäen niitty FI SAC-alue Erittäin kiireellinen Laadittava Kärsämäenjärvet FI SPA/SAC-alue Kiireellinen Laadittava Laitakari - Häyrysenniemi - Purjekari FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Latvakangas FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Lauttasuo FI SAC-alue Erittäin kiireellinen Laadittava Likainen ja Likaisen Penikka FI SAC-alue Kiireellinen Päivitettävä Liminganlahti FI SPA/SAC-alue Kiireellinen Laadittava Lohijoen lehto FI SAC-alue Erittäin kiireellinen Laadittava Loukkuneva - Isoneva FI SAC-alue Kiireellinen Päivitettävä Luhtarämiä ja Haaposuo - Korppisuo FI SAC-alue Kiireellinen Päivitettävä Muhos- ja Poikajoen alueet FI SAC-alue Kiireellinen Päivitettävä Ohinevan metsä FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Painuanlahti FI SPA-alue Kiireellinen Päivitettävä Pajuperänkangas FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Parhalahti - Syölätinlahti ja Heinikarinlampi FI SPA/SAC-alue Kiireellinen Laadittava Perämeren saaret FI SPA/SAC-alue Kiireellinen Laadittava Pesäneva FI SPA/SAC-alue Erittäin kiireellinen Laadittava Pudasjärvi FI SPA/SAC-alue Kiireellinen Laadittava Reposuo FI SAC-alue Kiireellinen Päivitettävä Rimpijärvi - Uusijärvi FI SPA/SAC-alue Kiireellinen Päivitettävä Sammakkolammen metsä FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Sammalharju FI SPA/SAC-alue Erittäin kiireellinen Laadittava Sauviinmäki FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Seipikangas FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Siikajoen lintuvedet ja suot FI SPA/SAC-alue Kiireellinen Laadittava Sotkajärvi ja Helkalansuo - Kalettomansuo FI SPA/SAC-alue Kiireellinen Laadittava Sumusuo FI SPA/SAC-alue Kiireellinen Laadittava Sunin alue FI SAC-alue Kiireellinen Päivitettävä Tervaneva - Sivakkaneva - Pitkäkangas FI SAC-alue Erittäin kiireellinen Päivitettävä Tikanlantto-Isolantto FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Vainionhaka FI SAC-alue Erittäin kiireellinen Laadittava 11

12 MRL:n mukaiset kaavat Kaavoitus on tärkeä suojelun toteutuskeino erityisesti niillä alueilla, joihin sisältyy paljon vesialuetta ja sitä kautta rantarakentamisen suunnittelutarvetta. Maankäytön suunnittelu vaikuttaa moneen Pohjois-Pohjanmaan Natura alueeseen. Yleiskaavan päivittäminen on arvioitu kiireelliseksi Iijoen suiston Natura alueella. Natura-alueet, joilla MRL:n mukaisen kaavoituksen tarve: Iijoen suisto FI SAC-alue Päivitettävä Metsätaloussuunnitelmat Metsätaloussuunnittelulla on mahdollista vaikuttaa Natura 2000 alueiden metsien suojeluarvojen säilymiseen ja parantumiseen. Suunnitelmien laatimistarvetta ei kuitenkaan tunnistettu Pohjois- Pohjanmaan Natura alueilla, koska metsätaloussuunnitelmaa toimivampana suunnitelmana pidetään muuta suunnitelmaa, jossa metsien käyttöä ohjataan tunnistamalla ja määrittelemällä suojeltavan luontotyypin kannalta keskeiset alueet ja määrittelemällä alueelle soveltuvat metsänkäytön muodot. Tämä soveltuu esimerkiksi maa-aineslailla suojeltujen harjumetsien käyttöön. Natura-alueet, joilla metsätaloussuunnitelman laatimis- tai päivitystarve: Ei kohteita Vesienhoitosuunnitelmat Vesienhoitosuunnitelmien avulla on mahdollista vaikuttaa mm. vesistöön tulevan kuormituksen määrään ja sitä kautta vähentää esimerkiksi vesistöjen rehevöitymiskehitystä. Kiireellisiä vesienhoitosuunnittelun kohteita ei tunnistettu Pohjois-Pohjanmaan Natura alueilla. Kun vesienhoitosuunnitelmia laaditaan, niihin sisällytetään tarvittavat toimenpiteet Natura alueen keskeisten suojeluperusteiden ja muiden valintaperusteiden turvaamiseksi. Natura-alueet, joilla vesienhoitosuunnitelmissa määrittelytarvetta: Ei kohteita Muut suunnitelmat Muuta suunnittelutarvetta on muun muassa vesilailla ja maa-aineslailla suojelluilla kohteilla sekä eräillä soilla ja merkittävillä retkeilyalueilla. Suunnittelutarpeet vaihtelevat alueesta riippuen. Ne voivat sisältää yksittäisen maankäyttömuodon ohjaamista tai sisältää useiden maankäyttömuotojen yhteensovittamisen alueen suojelutavoitteiden kanssa. Natura-alueet, joilla muun suunnitelman laatimis- tai päivitystarve: Iijoen suisto Kiiminkijoen suisto Kiiminkijoki FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue 12

13 Kummunlammit - Uikulanjärvi Kylmäluoma Maristonpakat Muhos- ja Poikajoen alueet Olvassuo Perämeren saaret Rokua Seipikangas Siiponjoki Syöte Tervaneva - Sivakkaneva - Pitkäkangas FI SPA/SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SPA/SAC-alue FI SPA/SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SPA/SAC-alue FI SAC-alue 5. Natura alueiden tilan arvioinnit (NATA) Kaikille Natura 2000 verkostoon kuuluville alueille tehdään määräajoin päivitettävät Natura alueen tila-arvioinnit (NATA). Niiden kohteena on yleensä yksittäinen Natura 2000-alue. Arviointeja tehdään Metsähallituksen ja ELY-keskusten yhteistyönä. Kiireellisiä NATA-arvioinnit ovat erityisesti niillä Natura 2000-alueilla, joilla ei katsota tarvittavan mitään muuta suunnittelua ja joista ei muodosteta luonnonsuojelualueita. Näin varmistetaan koko verkoston saaminen kattavasti suunnittelu- ja seurantajärjestelmän piiriin. Kiireellisiä ovat toisaalta myös ne alueet, joilla on kiireellinen aluekohtaisen suunnittelun tarve. Natura-alueiden tila-arviointia (NATA) on tehty Pohjois-Pohjanmaan kohteilla vuodesta 2010 alkaen. Arviointi on tehty 70 Natura alueelle. Arvioidut kohteet ovat olleet kooltaan ja ominaispiirteiltään vaihtelevia sisältäen mm. soita, metsiä, lintuvesiä, virtavesiä ja perinnebiotooppeja. NATA-tarkastelu on tehty mm. Oulangan, Syötteen ja Rokuan kansallispuistojen Natura-alueista. Muita merkittäviä ovat olleet mm. Etelä-Kuusamon metsät, Liminganlahti, Valtavaara-Pyhävaara sekä Hailuodon viisi Natura aluetta. Laaditut ja ajantasaiset NATA-arvioinnit kattoivat yleissuunnittelun päättyessä lähes ha eli noin puolet Pohjois-Pohjanmaan Natura-verkoston pinta-alasta. NATA-arviointien tilanne on esitetty taulukossa 6. Yleissuunnittelun aikana vuonna 2016 oli meneillään 39 kpl NATA-arviointeja, joista 38 valmistui vuoden loppuun mennessä. Niissä on tarkasteltu tehtyjä ja tarvittavia toimenpiteitä sekä näiden edellyttämiä suunnittelutarpeita. Nämä on yhtenäistetty yleissuunnittelun yhteydessä. Taulukko 6. NATA-arviointien tilanne Yhteensä Kiireelliset Ei kiireelliset lkm ha lkm lkm Laadittu, ajantasainen Laadittu, päivitettävä Ei laadittu Natura-alueita yhteensä Ajantasaisten NATA-arviointien osuus (%) 32,7 52,4 Taulukon 6 Kiireelliset sarakkeessa olevat NATA-tarpeet ovat joko erittäin kiireellisiä (1-2 v.) tai kiireellisiä (3-5 v.) ja sarakkeessa Ei kiireelliset ovat näitä vähemmän kiireelliset (6 v. ja enemmän). 13

14 NATA-arviointien toteutus Kiireellisiä NATA-arviointikohteita on yhteensä 142, joista yksi koskee jo aiemmin laaditun arvioinnin päivittämistä. Osalle kiireellisiksi luokitelluista arvioinnin kohteista on kuitenkin jo laadittu esim. hoitosuunnitelmia tai toimenpidesuunnitelmia. Arviointien laatimisen vastuu on jaettu kohteittain ELY-keskuksen ja Metsähallituksen kesken. Tavoitteena on, että vuosina tehdään NATA-arviointi kaikille kohteille, joilta arviointi vielä puuttuu. Lisäksi tehdään tarvittavat päivitysarvioinnit. NATA-arviointien toteutus ja vastuutahot on esitetty taulukossa 7. Taulukko 7. NATA-arviointien toteutus NATA Vastuutaho Vuosi lkm ha AH Yhteensä LS Yhteensä ELY Yhteensä Yhteensä Yhteensä Taulukon 7 lukumäärät kuvaavat laadittavien NATA-arviointien lukumääriä. Poikkeustapauksissa yksi NATA-arviointi voi sisältää useampia Natura-alueita. Tästä syystä lukumäärät ja pinta-alat eivät välttämättä ole vertailukelpoisia muiden taulukoiden lukumääriin. Yleissuunnitelman laadinnan yhteydessä on aikataulutettu ja vastuutettu erittäin kiireellisiksi (1-2 v.) määriteltyjen NATA-arvointien toteutus. Taulukko voi kuitenkin sisältää myös kiireellisiä (3-5 v.) ja vähemmän kiireellisiä (6 v. ja enemmän) arviointeja. Merkintöjen selitykset: AH (metsähallitus, alueiden hallinta -prosessi), LS (Metsähallitus, luonnonsuojelu-prosessi), ELY (). 14

15 Liitteet Liite 1. Yleissuunnitelmaan sisältyvät Natura-alueet, niiden aluekohtaiset tiedot suunnittelutarpeista ja suunnittelutarpeisiin vaikuttavista tekijöistä. Liite 2. Yleisuunnitelmaan sisältyvät Natura alueet aluetyypeittäin. Liite 3. Natura alueiden suunnittelutarpeen yhteenveto. Liite 4. Natura alueiden tila-arviointien tilanne ja laadinnan kiireellisyys. 15

16 Liite 1. Yleissuunnitelmaan sisältyvät Natura-alueet, niiden aluekohtaiset tiedot suunnittelutarpeista ja suunnittelutarpeisiin vaikuttavista tekijöistä. Natura-alue Suunnittelutarpeet NATAarviointi Suunnittelutarpeeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys tai tärkeys Keskeisten suojeluperusteiden lkm Alueen nimi Tunnus Tyyppi Vastuutaho Ahmasjärvi Aittojärvi Akanneva - Rimmenneva Akionlahti Alakangas Elijärvi ja Haukilampi Etelä-Kuusamon metsät ( Näränkä, Virmajoki, Pajupuronsuo, Romevaara, Hyöteikönsuo, Närängäntalon palsta ) Etelä-Sydänmaa Haapaveden lintuvedet ja suot Haara Haarasuo FI SPA-alue FI SPA-alue FI SAC-alue FI SPA/SACalue FI SAC-alue FI SPA-alue FI SPA/SACalue FI SAC-alue FI SPA/SACalue FI SAC-alue FI SAC-alue Yhteenveto suunnittelutarpeesta HKS/TPSsuunnittelutarvearvio HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys MRL:n mukainen kaava Metsätaloussuunnitelma Vesienhoitosuunnitelma Muu suunnitelma Tilanne Kiireellisyys Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet Lajisuojelutoimet Luontotyyppisuojelutoimet Luontomatkailu ja lähivirkistys Muut maankäyttöpaineet Laskennallinen suunnittelutarvearvioluku Suunnitteluvelvoite Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Linnut 16

17 Natura-alue Suunnittelutarpeet NATAarviointi Suunnittelutarpeeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys tai tärkeys Keskeisten suojeluperusteiden lkm Alueen nimi Tunnus Tyyppi Vastuutaho Hailuoto, pohjoisranta Hanhelan joenvarsilaitumet Harjasuo - Laurinkorpi Haudanneva Heikkilän laitumet Hepomäen haka Heposuo Hiastinlahti Hillikkosuo Hirsineva Hirvineva Hirvisuo Huhtaneva - Lumineva FI SPA/SACalue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SPA/SACalue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SPA/SACalue FI SAC-alue Yhteenveto suunnittelutarpeesta HKS/TPSsuunnittelutarvearvio HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys MRL:n mukainen kaava Metsätaloussuunnitelma Vesienhoitosuunnitelma Muu suunnitelma Tilanne Kiireellisyys Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet Lajisuojelutoimet Luontotyyppisuojelutoimet Luontomatkailu ja lähivirkistys Muut maankäyttöpaineet Laskennallinen suunnittelutarvearvioluku Härkinneva - Hanhisjärvensuo FI SAC-alue Suunnitteluvelvoite Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Linnut 17

18 Natura-alue Suunnittelutarpeet NATAarviointi Suunnittelutarpeeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys tai tärkeys Keskeisten suojeluperusteiden lkm Alueen nimi Tunnus Tyyppi Vastuutaho Iijoen suisto Iivaara - Jousivaara Iso Hirviaapa - Lähteenaapa FI SAC-alue FI SPA/SACalue FI SPA/SACalue Iso Honkaneva - Pieni Honkaneva FI SAC-alue Iso Kalliosuo ja Satamosuo Iso Karsikkoneva Iso Mällineva - Pieni Mällineva Iso Suksineva - Ahvenjärvenneva - Turvakonneva Isomatala - Maasyvänlahti Isosuo - Kivisuo Itämäki - Eteläjoki Jaurakkavaara Jolosjärven eteläosa FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SPA/SACalue FI SPA/SACalue FI SAC-alue FI SPA/SACalue FI SPA-alue Yhteenveto suunnittelutarpeesta HKS/TPSsuunnittelutarvearvio HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys MRL:n mukainen kaava Metsätaloussuunnitelma Vesienhoitosuunnitelma Muu suunnitelma Tilanne Kiireellisyys Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet Lajisuojelutoimet Luontotyyppisuojelutoimet Luontomatkailu ja lähivirkistys Muut maankäyttöpaineet Laskennallinen suunnittelutarvearvioluku Suunnitteluvelvoite Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Linnut 18

19 Natura-alue Suunnittelutarpeet NATAarviointi Suunnittelutarpeeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys tai tärkeys Keskeisten suojeluperusteiden lkm Alueen nimi Tunnus Tyyppi Vastuutaho Joutsensuo - Vareputaanojanlehto FI SAC-alue Jouttineva Jäkäläneva FI SAC-alue FI SAC-alue Jäkälävaaran rinnesuot ja Rytisuo FI SAC-alue Jämsänkallio Jänessuo Kaahlo-oja - Susisuo Kaakkurinrimmet Kalajoen suisto Kalliomaa Kansanneva - Kurkineva - Muurainsuo Karhusuo - Viitasuo Kempeleenlahden ranta FI SAC-alue FI SPA/SACalue FI SPA/SACalue FI SPA/SACalue FI SPA/SACalue FI SAC-alue FI SPA/SACalue FI SAC-alue FI SPA/SACalue Yhteenveto suunnittelutarpeesta HKS/TPSsuunnittelutarvearvio HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys MRL:n mukainen kaava Metsätaloussuunnitelma Vesienhoitosuunnitelma Muu suunnitelma Tilanne Kiireellisyys Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet Lajisuojelutoimet Luontotyyppisuojelutoimet Luontomatkailu ja lähivirkistys Muut maankäyttöpaineet Laskennallinen suunnittelutarvearvioluku Kiimingin lettoalue FI SAC-alue Suunnitteluvelvoite Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Linnut 19

20 Natura-alue Suunnittelutarpeet NATAarviointi Suunnittelutarpeeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys tai tärkeys Keskeisten suojeluperusteiden lkm Alueen nimi Tunnus Tyyppi Vastuutaho Kiiminkijoen suisto Kiiminkijoki Kinkerisaarenneva Kirkkosalmi Kitka Kivijärvi Kivinevan alue Koivuoja Kokkojärvi - Kuivajärvi Kongasjärvi Korkattivuori Korteojan korpi Kouvervaaran lehdot ja suot FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SPA/SACalue FI SPA/SACalue FI SPA-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SPA-alue FI SPA-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue Yhteenveto suunnittelutarpeesta HKS/TPSsuunnittelutarvearvio HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys MRL:n mukainen kaava Metsätaloussuunnitelma Vesienhoitosuunnitelma Muu suunnitelma Tilanne Kiireellisyys Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet Lajisuojelutoimet Luontotyyppisuojelutoimet Luontomatkailu ja lähivirkistys Muut maankäyttöpaineet Laskennallinen suunnittelutarvearvioluku Suunnitteluvelvoite Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Linnut 20

21 Natura-alue Suunnittelutarpeet NATAarviointi Suunnittelutarpeeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys tai tärkeys Keskeisten suojeluperusteiden lkm Alueen nimi Tunnus Tyyppi Vastuutaho Kuljunmäen niitty Kummunlammit - Uikulanjärvi Kumpuvaaran suot Kurimonkosken niityt Kursun yhteislaidun Kusisuo Kuusisuo - Hattusuo Kylmäluoma Kylmäperän lähteikkö Kyyttikarinnokka Kärppäsuo - Räinänsuo Kärsämäenjärvet Kätkytvaara FI SAC-alue FI SPA/SACalue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SPA/SACalue FI SPA/SACalue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SPA/SACalue FI SPA/SACalue FI SAC-alue Yhteenveto suunnittelutarpeesta HKS/TPSsuunnittelutarvearvio HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys MRL:n mukainen kaava Metsätaloussuunnitelma Vesienhoitosuunnitelma Muu suunnitelma Tilanne Kiireellisyys Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet Lajisuojelutoimet Luontotyyppisuojelutoimet Luontomatkailu ja lähivirkistys Muut maankäyttöpaineet Laskennallinen suunnittelutarvearvioluku Laitakari - Häyrysenniemi - FI SAC-alue Suunnitteluvelvoite Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Linnut 21

22 Natura-alue Suunnittelutarpeet NATAarviointi Suunnittelutarpeeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys tai tärkeys Keskeisten suojeluperusteiden lkm Alueen nimi Tunnus Tyyppi Vastuutaho Purjekari Lapinniemi Latvakangas Latvakangas Latva-Korte - Kärppävaara Lauttaneva Lauttanevan metsät Lauttasuo Lehtoniemi Letonniemi Likainen ja Likaisen Penikka Liminganlahti Litokaira Lohijoen lehto FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SPA/SACalue FI SPA/SACalue FI SAC-alue Yhteenveto suunnittelutarpeesta HKS/TPSsuunnittelutarvearvio HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys MRL:n mukainen kaava Metsätaloussuunnitelma Vesienhoitosuunnitelma Muu suunnitelma Tilanne Kiireellisyys Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet Lajisuojelutoimet Luontotyyppisuojelutoimet Luontomatkailu ja lähivirkistys Muut maankäyttöpaineet Laskennallinen suunnittelutarvearvioluku Suunnitteluvelvoite Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Linnut 22

23 Natura-alue Suunnittelutarpeet NATAarviointi Suunnittelutarpeeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys tai tärkeys Keskeisten suojeluperusteiden lkm Alueen nimi Tunnus Tyyppi Vastuutaho Lohivaara Loukkuneva - Isoneva Luhtarämiä ja Haaposuo - Korppisuo Lähdeneva Löytösuo - Karpassuo - Reikäsuo FI SPA/SACalue Maaselkä Maijanlampi Maristonpakat Matkusneva - Ukonvaajanneva Merikalla Metsäkylä Muhos- ja Poikajoen alueet Muojärvi FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SPA/SACalue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SPA/SACalue Yhteenveto suunnittelutarpeesta HKS/TPSsuunnittelutarvearvio HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys MRL:n mukainen kaava Metsätaloussuunnitelma Vesienhoitosuunnitelma Muu suunnitelma Tilanne Kiireellisyys Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet Lajisuojelutoimet Luontotyyppisuojelutoimet Luontomatkailu ja lähivirkistys Muut maankäyttöpaineet Laskennallinen suunnittelutarvearvioluku Mursunjärvi-Lammasjärvi- FI SPA-alue Suunnitteluvelvoite Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Linnut 23

24 Natura-alue Suunnittelutarpeet NATAarviointi Suunnittelutarpeeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys tai tärkeys Keskeisten suojeluperusteiden lkm Alueen nimi Tunnus Tyyppi Vastuutaho Matilanjärvi-Lamminperä Mustakorpi Mustakydön metsä Mätäsojan lehto Mäykänaho Naamanganjoen niitty Niinikorpi Niittysuo - Siiransuo Nurmesjärvi Ohinevan metsä Ohtosensuo Oijusluoma Ojakylänlahti ja Kengänkari Olkijokisuu - Pattijoen pohjoishaara FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SPA/SACalue FI SPA-alue FI SAC-alue FI SPA/SACalue FI SPA/SACalue FI SPA/SACalue FI SPA/SACalue Yhteenveto suunnittelutarpeesta HKS/TPSsuunnittelutarvearvio HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys MRL:n mukainen kaava Metsätaloussuunnitelma Vesienhoitosuunnitelma Muu suunnitelma Tilanne Kiireellisyys Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet Lajisuojelutoimet Luontotyyppisuojelutoimet Luontomatkailu ja lähivirkistys Muut maankäyttöpaineet Laskennallinen suunnittelutarvearvioluku Suunnitteluvelvoite Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Linnut 24

25 Natura-alue Suunnittelutarpeet NATAarviointi Suunnittelutarpeeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys tai tärkeys Keskeisten suojeluperusteiden lkm Alueen nimi Tunnus Tyyppi Vastuutaho Olvassuo Oravisuo Oulanka Oulujoen suisto Oulujärven lintusaaret Oulujärven saaret ja ranta-alueet Pahkakuru - Jurmunlampi Painuanlahti Pajuperänkangas Paljakan metsät Parhalahti - Syölätinlahti ja Heinikarinlampi Pellikaisenneva Perämeren saaret FI SPA/SACalue FI SAC-alue FI SPA/SACalue FI SAC-alue FI SPA-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SPA-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SPA/SACalue FI SAC-alue FI SPA/SACalue Yhteenveto suunnittelutarpeesta HKS/TPSsuunnittelutarvearvio HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys MRL:n mukainen kaava Metsätaloussuunnitelma Vesienhoitosuunnitelma Muu suunnitelma Tilanne Kiireellisyys Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet Lajisuojelutoimet Luontotyyppisuojelutoimet Luontomatkailu ja lähivirkistys Muut maankäyttöpaineet Laskennallinen suunnittelutarvearvioluku Pesäneva FI SPA/SAC Suunnitteluvelvoite Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Linnut 25