METSO-ohjelma

Transkriptio

1 METSO-ohjelma METSOn toteutus, etenkin kunnissa - tilannekatsaus 2016 Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku Kimmo Syrjänen, projektipäällikkö, Suomen ympäristökeskus 1

2 METSOn taustalla metsälajiston uhanalaistuminen Uhanalaiset metsälajit Varsinais-Suomen ELY-keskus

3 METSO ohjelma perustuu valtioneuvoston periaatepäätökseen vuodelta 2008, uusittu 2014, jatkuu vuoteen 2025 Ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätalousministeriö toteuttavat METSOa yhteistyössä ELY-keskukset ja Suomen metsäkeskuksen alueyksiköt käytännön toteuttajina maakunnissa Mukana laaja toteuttajakunta: MTK, Metsäteollisuus, Suomen luonnonsuojeluliitto, Kuntaliitto, Metsähallitus Luontopalvelut ja Metsätalous Oy, WWF Suomi, Metsänhoitoyhdistykset, Tapio oy, Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus jne.

4 METSOn tavoitteena on pysäyttää suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2025 mennessä Luonnoltaan arvokkaiden metsäelinympäristöjen suojelu ja talousmetsien luonnonhoito turvaavat harvinaisten ja taantuvien lajien sekä luontotyyppien säilymisen Suomessa Kohdentaminen ekologisesti tarkoituksenmukaisesti luonnontieteelliset valintaperusteet - päivitetty METSOlla voidaan monimuotoisuuden suojelun lisäksi edistää luonnon virkistyskäyttöä ja yritystoimintaa sekä huolehtia maisemasta

5 METSOn pinta-alatavoitteet: YM: maanomistajien vapaaehtoisesti tarjoamia alueita perustetaan yksityisiksi luonnonsuojelualueiksi tai hankitaan valtiolle yhteensä ha MMM: yksityismetsissä lisätään monimuotoisuutta turvaavia kohteita ha Julkisyhteistöt: uusia suojelualueita ha Rahoitus ollut noin 40 miljoonaa euroa vuodessa Noin puolet tavoitteista saavutettu vuoteen 2016 Kokonaistavoite vajaa 1 % Suomen metsämaasta 5 Varsinais-Suomen ELY-keskus

6 METSOn toteutus eri suojelukeinoin (ls. Laki) ELY-keskuksissa: 6 Varsinais-Suomen ELY-keskus

7 METSOn pinta-alatavoitteet julkisyhteisöille: Valtioneuvoston periaatepäätöksessä 2014 julkisyhteisölle tavoite hehtaaria, josta MH:n osuus ha. Kunnille ja seurakunnille tavoitteeksi 7000 ha ls. lain suojelua. YM rahoitti kuntien ja seurakuntien METSO-kartoituksia 0,7 M , mukana 50 kuntaa ja 8 seurakuntaa Löytyi ha METSO-kohteita Kaikista kunnista suojeltu 2120 ha ja srk:t 1025 ha, yhteensä hehtaaria Mukana isoja yhtenäisiä kohteita, kuntametsien suojelu edullista FI/Metsanomistajalle/Kuntien_ja_seurakuntien_METSO 7 Varsinais-Suomen ELY-keskus

8 Kuntien METSO-kartoitukset

9 Kuntien METSO-kartoitukset Taustaa: YM:ltä rahoitusta noin 0,7 Me METSO-kartoituksiin. Noin 16 % Suomen kunnista lähti mukaan Kaikki kunnat, joilla yli hehtaaria (= Helsinki, Kuopio, Oulu) 60 % kunnista, joilla on yli 5000 hehtaaria metsiä 40 % kunnista, joilla on yli 2000 hehtaaria metsiä Kartoituksia tehneiden kuntien metsäpinta-ala noin kolmannes (32%) kaikkien Suomen kuntien metsien pinta-alasta (kunnilla metsää yht ha). 9

10 Kuntien METSO-kartoitukset Hankkeiden tuloksia: Inventoitu kokonaispinta-ala ha. Yhteensä noin 20 % mukana olevien kuntien metsäalasta. Löydettyjen METSO-kohteiden pinta-ala ha 24 % inventoiduista Kohteita > 460 kpl, keskikoko 10,6 ha Kohteet METSO-luokittain (vain osassa luokka ilmoitettu): METSO I METSO II METSO III ha ha ha

11 Kuntien METSO-kartoitukset Kuntien METSO inventoinneissa löydetyt elinympäristötyypit (jako elinympäristöihin ei selviä kaikista raporteista) Hehtaarit yhteensä 11 Lehdot 857 Kangasmetsät Pienvesien lähimetsät 399 Puustoiset suot 951 Metsäluhdat ja tulvametsät 35 Harjujen paahdeympäristöt 0 Maankohoamisrannikon kohteet 232 Puustoiset perinnebiotoopit 10 Kalkkikalliot ja ultraemäksiset maat 3 Metsäiset kalliot yms METSO seminaari 2013 Hämeenlinna Yhteensä 7 319

12 METSOn toteutus on painottunut maan eteläpuoliskoon (oranssi rajaviiva) ns. painopistealue Ohjelmassa noin kaksinkertaistetaan nykyinen suojelutaso Lähivuosina painotus vielä etelämpänä: VAR, UUS, KAS, HAM -ELYt - mutta myös muualla METSOalueella tavoitteita I- luokan elinympäristöt korostuvat 12

13 Kuntien suojelutoimet METSOssa:

14 Kuntien suojelutoimet METSOssa:

15 Kuntien suojelukeinot METSOssa: alueen rauhoittaminen Tärkein vaihtoehto kuntien METSO-kohteiden suojeluun! Kunta säilyy maanomistajana rauhoitettavalla alueella Rauhoitus on pysyvä Rauhoitusmääräykset sovitaan aluekohtaisesti yhteistyössä kunnan kanssa. Rauhoitussäännöissä määritellään, mitä alueella saa tehdä ja mikä on kiellettyä suojelualueen perustamisen jälkeen.

16 Alueen myynti valtiolle/ maanvaihto Alueen myyminen valtiolle/maanvaihto on vaihtoehto sellaisissa tapauksissa, joissa kunta perustellusta syystä haluaa luopua kohteesta ja/tai valtiolla on erityinen intressi omistaa suojeltava alue Valtion kannalta ensisijaisesti kohteita, jotka rajoittuvat olemassa oleviin valtion suojelualueisiin. Metsähallitus vastaa valtion maiden hallinnasta ja voi tehdä suojelualueilla luonnonarvoja parantavia hoitotoimenpiteitä. Maanvaihdot suhteellisen harvinaisia. Vaihtomaiden saatavuus vaihtelee maan eri osissa.

17 Kunnille maksettavat korvaukset KAUPPA Valtiolle ostettavat kuntien kohteet hinnoitellaan käypään arvoon metsätalousarvoon perustuen. ALUEEN RAUHOITTAMISESTA MAKSETTAVA KORVAUS Alueen rauhoittamisesta voidaan maksaa kunnille tarvittaessa osittaiskorvausta rauhoituksen aiheuttamista taloudellisista menetyksistä. Osittaiskorvaus lasketaan puuston arvon mukaan ja se voi olla enintään 50% alueen käyvästä metsätalousarvosta.

18 Kunnille maksettavat korvaukset ALUEEN RAUHOITTAMISESTA MAKSETTAVA KORVAUS Muiden käyttömuotojen, kuten virkistyskäytön metsätalouskäytölle asettamat rajoitukset, otetaan huomioon korvaussummaa alentavana tekijänä. Virkistyskäytössä olevista kohteista maksettava korvaus 0-50% käyvästä arvosta. Jos kunta haluaa saada korvauksen rauhoituksen aiheuttamista taloudellisen hyödyn menetyksistä, tulee siitä sopia ELY-keskuksen kanssa (YM:n päätös ELY-keskuksen esittelystä). Hakemuksessaan kunnan on esitettävä selvitys rauhoituksen aiheuttamista taloudellisista menetyksistä verrattuna nykyiseen maankäyttöön. Hakemukseen tulee liittää selostus kohteen kaavoitustilanteesta ja voimassa olevista kaavamerkinnöistä.

19 Esimerkkejä kuntien tarjoamista METSOkohteista (Päivi Gummerus-Rautiainen YM 2012) 2 kuntakohdetta Etelä-Suomesta n. 233 ha rauhoitus, korvaus , joka on 30% alueen käyvästä arvosta, perustelut: lähivirkistyskohde, johon suunnitteilla retkeilyreitistön kehittämistä, mutta alue ollut myös metsätalouskäytössä. n. 24 ha, ostokohde, tila sijaitsi toisen kunnan alueella, ostetaan käypään hintaan. 2 kuntakohdetta Lapista ja Kainuusta n. 33 ha, korvaus , joka on noin 40% alueen käyvästä arvosta, perustelut: sijainti kunnan keskustan lähellä, pienimuotoinen virkistyskohde, mutta etupäässä metsätalouskohde. n. 38 ha, (korvausehdotus ), YM ei hyväksynyt kohdetta METSO-ohjelmaan, koska alue koostui erillisistä metsälakikohteista sekä avosuosta, jotka muutenkin olisivat jääneet metsätalouskäytön ulkopuolelle.

20 METSO on onnistunut ja jatkuu kannattaa hyödyntää myös kunnassa Kiitos! 20