Natura-alueiden yleissuunnitelma 2016

Transkriptio

1 Natura-alueiden yleissuunnitelma 2016 Varsinais-Suomen ELY-keskus

2 KUVAILULEHTI Julkaisija: Elinkeino-, Julkaisuaika Varsinais-Suomen ELY-keskus 2017 Toimeksiantaja Hyväksymispäivämäärä Ympäristöministeriö Julkaisun nimi Natura-alueiden yleissuunnitelma 2016 Varsinais-Suomen ELY-keskus Tiivistelmä ELY-keskus on laatinut yhteistyössä Metsähallituksen luontopalvelujen kanssa Natura-alueiden hoidon ja käytön yleissuunnitelman. Yleissuunnitelmassa arvioidaan Natura-alueiden suojelutavoitteita turvaavien ja edistävien suunnitelmien tarve sekä Natura-alueiden tila-arviointien (NATA) tilanne ja laatimistarve. Yleissuunnitelma perustuu valtakunnallisesti yhtenäisin menettelyin tehtyihin aluekohtaisiin tarkasteluihin ja kattaa kaikki ELY-keskuksen alueelle pääosin sijoittuvat Natura-alueet kokonaisuudessaan. Etelä-Suomen on vastannut pääosin valtionmaille ja ELY-keskus pääosin yksityismaille sijoittuvien Natura-alueiden tarkasteluista. Yleissuunnitelmassa esitetään katsaus Natura ja suojelualueverkoston tilaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimialueella. Lisäksi määritellään Natura-alueiden keskeisenä suojeluperusteena olevat luontotyypit ja lajit. Yleissuunnittelun tuloksista on koottu Natura-aluekohtaisiin tarkasteluihin perustuva yhteenveto. Natura-alueiden suunnittelutarpeita ja NATA-tarkastelujen kiireellisyyttä arvioidaan raportissa niin, että ensisijaiset ja kiireellisimmät suunnittelutoimet voidaan huomioida jo lähivuosina ja edelleen kiireelliset toimet tavoitevuoden 2021 loppuun mennessä. Natura-alueet sisältävät sekä luontodirektiivin että lintudirektiivin mukaisia alueita, joista noin 85 % sisältyy kansalliseen suojelualueverkostoon jo perustettuina luonnonsuojelualueina tai luonnonsuojelualueiksi varattuina kohteina. Luonto- ja lintudirektiivin mukaisia Natura-verkoston suojelutavoitteita toteutetaan luonnonsuojelulain lisäksi myös muun lainsäädännön perusteella, mm. metsä- vesi- ja maa-aineslain säännöksin sekä kaavoituksella. Natura verkosto kattaa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimialueella Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa kaikkiaan 181 Natura-aluetta, joista 174 kohdetta on käsitelty Varsinais-Suomen ELYkeskuksen yleissuunnitelmassa. Seitsemän muun kohteen arvioinnista on vastannut jokin muu ELYkeskus. Kaikkien, 181 Natura-kohteen yhteispinta on hieman alle hehtaaria, josta vettä on noin hehtaaria. Näistä kaksikymmentäyksi kohdetta sijoittuu osin myös muiden ELY-keskusten alueelle. Yleissuunnittelussa tehdyn arvion mukaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimialueen Naturaalueiden lukumäärästä noin 30 % on sellaisia, joiden suojelutavoitteiden edellyttämät toimenpiteet eivät vaadi erityistä suunnittelua. Jo laaditut hoito- ja käyttösuunnitelmat kattavat noin 50 % Natura-verkoston pinta-alasta. Vielä tarvittavien suunnitelmien laadinta arvioidaan kiireelliseksi 19 Natura-kohteelle. Näistä kymmenellä kohteella hoito-ja käyttösuunnitelma on jo laadittu, mutta ne vaativat olemassa olevien suunnitelmien päivittämistä. Arvion mukaan hieman vajaalle 40 Natura-alueelle tarvitaan kiireellisesti toimenpidesuunnitelma, jonka avulla tarkennetaan ennallistamisen ja luonnonhoidon toteuttamista. Lisäksi osalla Natura-alueista on laadittava tai päivitettävä muita suunnitelmia (esim. metsätaloussuunnitelma), joilla täsmennetään muita alueilla tarvittavia toimenpiteitä. NATA-arviointi on arvioitu kiireelliseksi kaikkiaan 130:lle Varsinais-Suomen sijaitsevalle Natura-alueelle. Asianhallinta VARELY/5270/2015 Verkkojulkaisu

3 Sisällysluettelo Kuvailulehti ja tiivistelmä 1. Johdanto Yleissuunnittelun 2016 sisältö Natura verkosto ELY-keskuksen alueella Suunnittelutarpeet ja suunnittelun kiireellisyys Natura-alueiden tilan arvioinnit (NATA) Liitteet Kannen kuva: Tommi Lievonen (Kokemäenjoki-LIFE -hanke)

4 1. Johdanto Natura alueilla on toteutettava niiden suojeluperusteina olevien luontotyyppien ja lajien ekologisia vaatimuksia vastaavia suojelutoimenpiteitä ja laadittava tarvittaessa tarkoituksenmukaisia aluekohtaisia hoito- ja käyttösuunnitelmia tai laaja-alaisempia kehittämissuunnitelmia. Yleissuunnittelun tehtävänä on kohdentaa tätä suunnittelua Natura alueiden suojeluarvojen merkittävyyden ja hoito- tai ennallistamistarpeiden sekä toisaalta niihin kohdistuvien uhkien ja paineiden mukaan tärkeimpiin ja kiireellisimpiin kohteisiin. Natura verkosto koostuu luontodirektiivin (92/43/ETY) mukaisesti muodostetuista erityisten suojelutoimien alueista (SAC, Special Areas of Conservation) ja lintudirektiivin mukaisesti ilmoitetuista erityssuojelualueista (SPA, Special Protection Areas). Yleissuunnitelmassa on tarkasteltu näitä kaikkia alueita. Yleissuunnitelmassa ei paneuduta suojelutavoitteiden yksityiskohtiin vaan tarkastellaan aluekohtaisten suunnitelmien laatimis- tai päivittämistarvetta ja niiden kiireellisyyttä. Tarvittavat suunnitelmat voivat olla kattavia hoito- ja käyttösuunnitelmia, joilla pääsääntöisesti tarkoitetaan valtion luonnonsuojelualueille tai erämaa-alueille laadittavia laissa mainittuja suunnitelmia. Hoito- ja käyttösuunnitelmia voi olla tarpeen tarkentaa esim. ennallistamiseen, luonnonhoitoon tai käytönohjaukseen liittyvillä toimenpidesuunnitelmilla. Monilla Natura alueilla toimenpidesuunnitelma voi olla jo yksinään riittävä suunnitteluväline. Muita aluekohtaisia suunnitelmia voivat olla esim. Natura alueen suojelutavoitteet huomioon ottava metsäsuunnitelma, lintuvesien, luontotyyppien tai lajien elinympäristöjen kunnostussuunnitelma, yksityistä luonnonsuojelualuetta koskeva suunnitelma tai mikä tahansa Natura alueen suojeluperusteiden turvaamiseen tai niiden tilan parantamiseen tähtäävä suunnitelma. Laaja-alaiset kehittämissuunnitelmat voivat koskea etenkin Natura alueita, joiden suojelu toteutetaan kokonaan tai suurelta osin muilla kuin luonnonsuojelulain mukaisilla toimenpiteillä. Ne voivat olla esim. maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisia kaavoja, metsänkäyttöä tai vesienhoitoa koskevia suunnitelmia. Suunnitelmien tehtävänä on selventää eri toimijoille suojelun perusteena olevien luontoarvojen sisältöä ja sijoittumista sekä antaa suosituksia siitä, miten ne olisi syytä ottaa huomioon alueella harjoitettavassa maankäytössä. Natura alueiden hoidon ja käytön suunnittelu ja suojelutoimenpiteiden toteuttaminen ovat luonteeltaan jatkuvaa toimintaa. Tämän vuoksi 2000-luvun alussa ensimmäisen kerran laadittuja yleissuunnitelmia on tarpeen aika ajoin päivittää. Ne laadittiin vuonna 2016 kattavasti uudelleen ELY-keskusten toimialueittain ympäristöministeriön ELY-keskuksille ja Metsähallitukselle antamiin ohjeisiin perustuen. Yleissuunnitelmat laadittiin ELY-keskusten ja Metsähallituksen luontopalveluiden yhteistyönä vuonna 2015 käyttöön otetun suojelualueiden suunnittelu ja seuranta -tietojärjestelmän (SASS) avulla. 2. Yleissuunnittelun 2016 sisältö Suunnittelutarpeiden ja niiden kiireellisyyden arviointi Yleissuunnittelun tärkein tehtävä on Natura 2000-alueiden suunnittelutilanteen ja -tarpeen arviointi. Alueittain tehdyssä tarkastelussa on määritelty hoito- ja käyttösuunnitelmien (HKS) ja toimenpidesuunnitelmien (TPS) sekä muiden aluekohtaisten tai laaja-alaisten 1

5 kehittämissuunnitelmien tilanne, laatimis- tai päivitystarve ja kiireellisyys. Tämä arviointi edellyttää kokonaisharkintaa, jossa otetaan huomioon alueen suojeluperusteina olevien luontotyyppien ja lajien tila sekä alueeseen kohdistuva käyttö sekä uhat ja paineet. Tarveharkinnan apuna on käytetty valtakunnallisiin painotuksiin perustuvaa tarkastelua, jonka avulla on pyritty yhtenäistämään arviointia erilaisten alueiden välillä. Arvioinnissa on ensinnäkin kiinnitetty huomiota tarpeeseen selkeyttää ja tarkentaa eri toimijoille alueen suojeluperusteiden turvaamisen kannalta oleellisia tietoja, kuten luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen ekologisia vaatimuksia ja eri maankäyttömuotojen yhteensovittamista niihin. Tämä on tarpeen erityisesti niillä Natura alueilla, joista ei muodosteta luonnonsuojelualueita ja joihin kohdistuu erilaista käyttöä. Toiseksi suunnittelutarvetta on arvioitu luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen tavoitetilan ylläpitämisen tai saavuttamisen kannalta tarpeellisten toimenpiteiden, kuten esim. hoito- tai ennallistamistoimien suunnittelun kannalta. Suunnittelutarvetta voi myös syntyä runsaan virkistysja matkailukäytön ohjaamiseksi. Myös muut alueiden luontoarvoihin vaikuttavat tekijät voivat osaltaan lisätä suunnittelutarvetta. Tarveharkinnan tueksi yleissuunnittelussa arvioitiin kultakin alueelta seuraavaa viittä ympäristöministeriön ohjekirjeessä ( , YM9/501/2015) kuvattua suunnittelutarpeeseen vaikuttavaa tekijää: luonnonsuojelualueiden ulkopuolisten alueiden määrä ja luonne, lajien suojelun kannalta tärkeät alueet, luontotyyppien suojelun kannalta tärkeät alueet, luontomatkailun ja lähivirkistyksen aiheuttama paine sekä muut maan ja vesien käytön paineet. Suunnittelun tilanteen ja tarvearvioinnin yhteenveto sekä kiireelliset suunnittelukohteet ovat luvussa 4. Kaikkien Natura-alueiden aluekohtaiset suunnittelutarpeet ja eri osatekijöiden painotukset ilmenevät suunnitelman liitteenä olevasta luettelosta (liite 1). Keskeisten suojeluperusteiden määrittely Natura alueiden suojelun perusteena erityisten suojelutoimien alueilla (SAC) ovat luontodirektiivin liitteen I luontotyypit ja liitteen II lajit sekä erityissuojelualueilla (SPA) lintudirektiivin liitteen I lajit ja Suomessa säännöllisesti esiintyvät muuttolintulajit. Natura-tietolomakkeelle on kirjattu kunkin alueen suojeluperusteina olevat luontotyypit ja/tai -lajit sekä yleiset tavoitteet näiden suojelutason ylläpitämiseksi tai parantamiseksi. Kaikki nämä luontotyypit ja lajit kuuluvat alueiden suojeluperusteisiin. Yleissuunnittelun yhteydessä on määritelty kunkin Natura-alueen keskeisimmät suojeluperusteina olevat luonto- ja lintudirektiivien luontotyypit ja lajit. Tällä pyritään erittelemään ja priorisoimaan ne kyseisen alueen suojeluperusteet, joiden säilyttämisellä tai tilan parantamisella on erityistä merkitystä osana Natura verkoston tavoitteiden toteutumista. Keskeisten suojeluperusteiden säilyttäminen tai parantaminen edellyttää usein toimenpiteitä, minkä vuoksi niiden määrittely on suunnittelun kannalta keskeistä. Hoito- ja käyttösuunnitelmissa, toimenpidesuunnitelmissa ja Natura-alueiden tilan arvioinneissa (NATA) ja muussa tarkemmassa aluekohtaisessa suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota näiden verkoston tavoitteiden kannalta keskeisten luontotyyppien ja lajien tilaan. Natura-alueiden tilan arviointien (NATA) kiireellisyys Kaikille Natura alueille tehdään SASS-tietojärjestelmässä määräajoin päivitettävät tilaarvioinnit (NATA). Arvioinnissa määritetään aluekohtaiset luonto-, kulttuuri- ja käyttöarvot ja niiden tila sekä arvoihin kohdistuvat uhkatekijät. Näiden perusteella määritellään arvojen tavoitetilan säilyttämiseksi tai saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet ja suunnitelmat. Lisäksi arvioidaan aluekohtaisesti luontotyyppien ja lajien tilaa sekä tehtyjen suojelutoimenpiteiden riittävyyttä. Ne vastaavat sisällöltään pienimuotoista hoito- ja käyttösuunnitelmaa. 2

6 Koko Natura verkoston kattavina ylläpidetyt NATA-arvioinnit palvelevat systemaattisella ja kattavalla tavalla suojelutavoitteiden toteutumisen seurantaa ja ohjaavat muuta aluekohtaista suunnittelua niillä alueilla, joilla sellaista tarvitaan. Monilla alueilla, joilla ei ole aktiivisten suojelutoimien tarpeita, NATA-arvioinnit toimivat jo sellaisenaan riittävinä suojelun toimeenpanon suunnittelun ja seurannan välineinä. Yleissuunnittelussa laatimista odottavat NATA-arvioinnit on jaettu kolmeen kiireellisyysluokkaan. NATA-arviointien tilanne ja kiireellisesti tarvittavien arviointien toteutus vedetään yhteen luvussa Natura verkosto ELY-keskuksen alueella Yleissuunnitelmassa on käsitelty 174 aluetta yhteispinta-alaltaan noin ha, jotka sijaitsevat kokonaan tai pääosin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimialueella. Osa näistä alueista on osittain päällekkäisiä johtuen esim. siitä, että erityissuojelualue (SPA) sijaitsee osittain tai kokonaan erityisten suojelutoimien alueen (SAC) sisällä. Lisäksi seitsemän muiden ELY-keskusten yleissuunnitelmissa käsiteltyä aluetta ulottuu osittain Varsinais-Suomen ELY:n toimialueelle. Pääosa Varsinais-Suomen Natura 2000-alueista on erityisten suojelutoimien alueita (SAC), yhteensä noin ha. Lintudirektiivin erityissuojelualueita (SPA) on yhteensä runsaat ha, mistä noin puolet on päällekkäin SAC-alueiden kanssa. Natura-aluetyyppien lukumäärät ja pinta-alat on koottu taulukkoon 1. Varsinais-Suomen Natura alueisiin kuuluu hyvin moninaisia ja lajirikkaita luontotyyppejä. Saaristomeri ja Selkämeri ovat maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisia luonto- ja maisemakokonaisuuksia niin vesiluonnon kuin saarten ja rannikon osalta. Jylhää sisäsaaristoluontoamme edustaa Seilin saaristo. Viljava rannikko sisältää sekä lehtoja että lintuvesiä. Sisämaata luonnehtivat Salpausselän ja muiden harjujen harjumetsät lähteineen sekä avoimia peltomaisemia halkovat jokinotkot. Pohjois-Satakunnan alueella on runsaasti soita, erämaisempia alueita sekä harjumuodostumia. Erityisen arvokkaita ovat alueen perinnebiotoopit ja paahdeympäristöt, joissa esiintyy valtakunnallisesta hyvin merkittävä osa koko Suomen uhanalaislajistosta. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimialueen suurimmat Natura-alueet sijaitsevat rannikolla. Laajimpia ovat Saaristomeren, Uudenkaupungin saariston, Seksmiilarin saariston ja Pyhäjärven Natura alueet, joiden pinta-alasta suurin osa on vesialuetta. Tästä johtuen muilla tavoilla kuin luonnonsuojelulailla toteutettavien Natura-alueiden pinta-alaosuus on suuri. Natura alueisiin sisältyy linnustollisesti arvokkaita kosteikkoja sekä järviä. Näiden lintuvesien suojelun tarpeessa ja arvossa korostuu kokonaisuus eli yksittäisen pienenkin kohteen merkittävyys osana kosteikkolinnustolle sopivia pesimä- ja levähdysalueita. Monet kosteikkojen lintulajit ovat kansallisestikin uhanalaisia. Preiviikinlahti on kansainvälisestikin merkittävä linnustonsuojelualue ja lahden pohjoisrannan sekä Yyterin lietteiden alue on Etelä-Suomen tärkein kosteikkolinnuston sulkasadon aikainen kerääntymisalue sekä muutonaikainen levähdysalue. Muita linnustollisesti erityisen arvokkaita alueita ovat mm. Mietoistenlahti, Paimionlahti, Puurijärvi ja Viurilanlahti. Saaristomeren ulkosaaristossa elää monipuolinen saaristolinnusto. Ruissalon lehdot ovat Suomen laajin ja luonnonsuojelullisesti arvokkain yhtenäinen tammimetsäalue, jossa erityisesti sienien ja kovakuoriaisten (kuten vennajäärä ja erakkokuoriainen) eliöryhmissä tavataan useita maassamme harvinaisia ja uhanalaisia lajeja. Örön saari on tunnettu monista perhoslajeista sekä harvinaisten merenrantakasvien esiintymisestä. Maakotiloiden osalta kiinnostavia alueita ovat Saaristomeri, Ruissalo ja Salon alue. Levinneisyydeltään kaksijakoisen, silmälläpidettävän lettosiemenkotilon voi löytää Lapin ja Kuusamon ohella Somerolta, Hyyppärän harjun Natura-alueen Yrttikorven lähteeltä. Niin ikään harvinainen ja erittäin uhanlainen, kalkkipitoisia alueita suosiva kalkkisiemenkotilo elää sekä 3

7 Kuusamossa että Salossa. Levinneisyydeltään eteläistä kapeasiemenkotiloa tavataan Saaristomerellä, Iniön saarilla sekä Houtskärin ja Ruissalon lehdoissa. Rekijoen laaksoalue on maassamme ainutlaatuinen, poikkeuksellisen laaja ja maankäytöltään yhtenäinen perinnemaisemakokonaisuus, jossa tavataan mm. uhanalaista päiväperhosta pikkuapolloa. Saaristomeren Jungfruskärillä sijaitsevat Lounais-Suomen hienoimmat ja laajimmat, lehdesniityt, joita on kunnostettu vuosikymmenien ajan. Lehdesniityillä elää uhanalaisista kasvilajeista mm. horkka- ja ketokatkero, katkeralinnunruoho sekä tähkämaitikka. Ahvenanmaan ohella valtaosa Suomen seljakämmeköistä kukkii Jungfruskärin saariryhmällä. Myös osa Suomen laajimmista merenrantaniittykokonaisuuksista sijaitsee Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella. Suomen ja Pohjoismaiden laajinta jokisuistoa edustaa Kokemäenjoen suiston Natura-alue, jossa sijaitseva Fleiviikin niitty on yksi Etelä-Suomen edustavimmista rantaniityistä. Niin ikään Porin Preiviikinlahdella on matalia ja laajoja rantaniittyjä. Merkittäviä harjualueita edustavat Hämeenkangas, Hyyppärän harjualue ja Säkylänharju. Hämeenkankaan tunnetuimpia nähtävyyksiä ovat Uhrilähde ja Kuninkaanlähde. Myös Hyyppärän alueella sijaitsee useiden aarien laajuinen lampare, Kultalähde vuolaineen puroineen. Kultalähteen ohella Etelä-Suomen suojelullisesti arvokkaimpiin lähteisiin kuuluvat Lammenlähde ja Yrttikorpi. Lähteiden lisäksi harjualueilla tavataan mm. harvinaisia harjukasveja sekä edustavia harjujen metsätyyppejä. Hyyppärän alueelle on tehty uhanalaisten lajien, kangasraunikin, hietaneilikan ja idänkeulankärjen siirtoistutuksia. Natura-alueista kansallispuistot edustavat virkistyskäytön ja luontomatkailun lippulaivoja. Lounais- Suomen rannikolla sijaitsevat, Selkämeren kansallispuistoon kuuluvat Gummandooran, Luvian, Rauman ja Seksmiilarin saaristot, Katanpää sekä Preiviikinlahti ovat monipuolisen matkailu- ja virkistyskäytön kannalta tärkeitä Natura-alueita. Ulkosaariston luonnon lisäksi kansallispuistossa on runsaasti merenkulkuun, kalastukseen ja sotahistoriaan liittyvää kulttuurihistoriallista nähtävää/liittyviä arvoja. Saaristomeren kansallispuisto sijaitsee Varsinais-Suomessa Paraisten ja Kemiönsaaren kunnissa. Sen maisema vaihtelee karuista kallioluodoista eläviin saaristokyliin. Erikoisuutena ovat perinnemaisemat: lehdesniityt, hakamaat, kedot, rantaniityt ja nummet. Monipuolinen perhekohde on Varsinais-Suomen vuonna 2015 perustettu Teijon kansallispuisto, jossa lehtojen, kallioiden, järvien, lähdesoiden ja merenrannan lisäksi voi tutustua historiallisiin Kirjakkalan ruukkikylään. Satakunnassa sijaitseva Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto tarjoaa suoluonnon ohella hienot puitteet linnuista kiinnostuneille. Puurijärvellä toteutettiin maamme suurin lintuveden kunnostushanke vuosina Kurjenrahkan kansallispuistoon kuuluvat Varsinais-Suomen laajimmat luonnontilaiset suot ja niitä ympäröivät metsät. Noin kymmenen kilometrin päässä Kurjenrahkan kansallispuistosta sijaitseva Vaskijärven luonnonpuisto Naturaalueen mukaisine laajennuksineen on yksi suurimmista erämaisena säilyneistä alueista Lounais- Suomessa. Sen suot ovat Varsinais-Suomen parhaita lintusoita. Rannikon luontotyypeistä hiekkarannat ja dyynit ovat usein pienialaisia, mutta alueellamme on myös Suomessa merkittäviä kohteita. Yyterin hiekkarannat ovat Pohjoismaiden pisimmät, ja rannan dyynialue on laajuutensa vuoksi arvokas. Myös Jurmon ja Örön harjusaarilla tavataan luonnontilaisena säilyneitä hiekkarantoja, dyynejä, paahdenummia ja rantaniittyjä. Varsinais-Suomen Natura alueilla on merkitystä erityisesti eräiden uhanalaisten lajien kuten levinneisyydeltään eteläisten sammallajien katkokynsi- ja lahokaviosammalten elinympäristöjen suojelussa. Suomessa tunnetut isotorasammaleen nykyesiintymät keskittyvät Pirkanmaan ja Etelä- Hämeen lisäksi Varsinais-Suomeen. Koko maassa esiintyvä kiiltosirppisammal on taantunut voimakkaasti maankäytön muutosten vuoksi eteläisessä Suomessa. Lounaisin esiintymä tunnetaan Oripään Myllylähteeltä. Niin ikään korpihohtosammal on kiiltosirppisammaleen tavoin selvästi taantunut eteläisimmässä Suomessa. Yleissuunnittelussa keskeisiksi suojeluperustelajeiksi arvioituja ja kiireellisesti suojeltavia lajeja ovat Kokemäenjoen suistossa tavattava lietetatar, Kuuminaistenniemen ja Luvian saariston Natura-alueilla kasvava nelilehtikuusi sekä Saaristomerellä ja Langstedtillä esiintyvä, äärimmäisen uhanalainen pikkunoidanlukko. Ultraemäksisiä kallioita suosivalta serpentiiniraunioiselta tunnetaan ainoastaan yksi esiintymä 4

8 Lounais-Suomesta, Laukkallion Natura-alueelta. Myös äärimmäisen uhanalaisella harjusinisiivellä on Pohjoismaiden ainoa esiintymisalue Säkylänharjun harjurinteiden paahdealueilla. Taulukko 1. Yleissuunnitelmassa käsiteltyjen Natura alueiden lukumäärä ja pinta-ala Lukumäärä Pinta-ala (ha) Erityisten suojelutoimien alueet, SAC (luontodirektiivi) Erityissuojelualueet, SPA (lintudirektiivi) SPA/SAC-alueet (samalla rajauksella ja tunnuksella sekä SPA että SAC) Yhteensä SAC-alueet yhteensä SPA-alueet yhteensä Taulukon 1 pinta-alat ovat Natura-alueiden aluegeometrioista laskettuja karttapinta-aloja. Viivageometrioille ei ole voitu laskea pinta-alaa. Tästä syystä pinta-alat voivat poiketa hieman päätösasiakirjoissa mainituista. Ajankohta Suunnittelutarpeet ja suunnittelun kiireellisyys Huomionarvoista on, että Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella yleissuunnittelun pääpaino on ollut NATA-arviointien, hoito- ja käyttösuunnitelmien ja toimenpidesuunnitelmien tarpeellisuuden ja niiden kiireellisyyden arvioinneissa. Sen vuoksi muiden suunnitteluvälineiden (taulukko 4) tarpeita ei voida pitää vertailukelpoisina NATA-, HKS- ja TPS -suunnitelmien kanssa. Kaavojen ja niiden määräysten, metsätaloussuunnitelmien ym. arviointi tulee tarkasteltavaksi Metsähallituksen ja ELY-keskuksen toimivallassa olevien luonnonsuojelusuunnitelmien/ NATA-työn yhteydessä. Noin kolmanneksella Varsinais-Suomen Natura alueiden pinta-alasta on olemassa tarpeelliset suunnitelmat (taulukko 2). Pinta-alasta noin 55 %:lla suunnitelmien laatiminen tai päivittäminen on tarpeen kattavuudessa tai ajantasaisuudessa olevien suurten puutteiden vuoksi. Vähäisiä päivitystarpeita on lisäksi noin 8 %:lla alueista. Suunnitelmia ei pidetä lainkaan tarpeellisina 3 %:lla alueiden pinta-alasta. Lukumääräisesti (50 kpl) näiden pääsääntöisesti pienten alueiden osuus on vajaa 30 % Natura alueiden määrästä. Hoito- ja käyttösuunnitelmat ovat tarpeen pääosalle Varsinais-Suomen Natura alueiden pinta-alasta, lukumäärällisesti 51 kohteella (taulukko 3). Käytännössä näistä alueista on 31:llä ajantasaiset suunnitelmat. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen on luokiteltu kiireelliseksi 19 alueelle. Toimenpidesuunnitelmia tai niiden päivityksiä tarvitaan kiireellisinä 38 alueelle (taulukko 3). Ne koskevat muun muassa avoimien perinnebiotooppien, lehtojen ja soiden ennallistamista ja luonnonhoitoa sekä uhanalaisten lajien (esim. kalkkivaikutteisten alueiden) elinpaikkojen hoitoa. Taulukko 2. Natura-alueiden suunnittelutilanne: yhteenveto suunnittelutarpeesta lkm % lkm ha % ha Ei suunnittelutarvetta 50 28, ,0 Tarvittavat suunnitelmat laadittu ja ajantasaisia 38 21, ,8 Tarvittavissa suunnitelmissa vähäisiä puutteita (kattavuus, ajantasaisuus) 14 8, ,8 Tarvittavissa suunnitelmissa merkittäviä puutteita (kattavuus, ajantasaisuus) 6 3, ,8 Tarvittavat suunnitelmat puuttuvat tai ovat vanhentuneita 66 37, ,6 Yhteensä , ,0 5

9 Taulukko 3. Natura-alueiden suunnittelutilanne: hoito- ja käyttösuunnitelmat ja toimenpidesuunnitelmat Yhteensä Kiireelliset Ei kiireelliset Ei suunnittelutarvetta lkm ha lkm lkm HKS-suunnittelutarve yhteensä HKS laadittu ja ajantasainen HKS laadittu mutta päivitettävä HKS laadittava TPS-suunnittelutarve yhteensä TPS laadittu ja ajantasainen TPS laadittu mutta päivitettävä TPS laadittava HKS-/TPS suunnittelutarve yhteensä Ajantasaisten HKS-suunnitelmien osuus (%) tarpeesta 60,8 49,8 Ajantasaisten TPS-suunnitelmien osuus (%) tarpeesta 27,0 50,8 Taulukon 3 Kiireelliset sarakkeessa olevat suunnittelutarpeet ovat joko erittäin kiireellisiä (1-2 v.) tai kiireellisiä (3-5 v.) ja sarakkeessa Ei kiireelliset ovat näitä vähemmän kiireelliset (6 v. ja enemmän). Ajankohta Taulukko 4. Natura-alueiden suunnittelutilanne: muut suunnitteluvälineet lkm ha Ei suunnittelutarvetta MRL:n mukainen kaava yhteensä MRL:n mukainen kaava, voimassa MRL:n mukainen kaava, voimassa mutta päivitystarve MRL:n mukainen kaava, laadittava Metsätaloussuunnitelma yhteensä Metsätaloussuunnitelma, ajantasainen Metsätaloussuunnitelma, laadittava tai päivitettävä 2 56 Vesienhoitosuunnitelma yhteensä Vesienhoitosuunnitelma, toimenpiteet määritelty Vesienhoitosuunnitelma, määrittelytarvetta Muu suunnitelma yhteensä Muu suunnitelma, ajantasainen Muu suunnitelma, laadittava tai päivitettävä

10 Aluekohtaiset suunnittelutarpeet: HKS- ja TPS-suunnitelmien toteutus Tällä hetkellä hoidon ja käytön suunnittelu on käynnissä seuraavilla alueilla: Pinkjärvi ja Lastensuo (ollut lausunnoilla alkuvuonna 2017), Teijon kansallispuisto (valmistuu vuonna 2017). Suunnitelmien laadinnasta vastaa Metsähallituksen. Vuoden 2017 alussa Ympäristöministeriö vahvisti Selkämeren kansallispuiston ja Natura alueiden hoito- ja käyttösuunnitelman sekä Kauhanevan-Pohjankankaan ja Haapakeitaan hoito- ja käyttösuunnitelmat. Natura-alueille laaditut toimenpidesuunnitelmat ovat lähinnä lehto- ja harjumetsien hoito- sekä soiden ennallistamissuunnitelmia. Ajantasaiset toimenpidesuunnitelmat on laadittu 17 Natura-alueelle (taulukko 3). ELY-keskuksen hanketyönä valmistui seitsemän hoito- ja käyttösuunnitelmaa vuosina , joista viisi kohdetta sijaitsee Varsinais-Suomessa ja kaksi Satakunnassa. Kyseiset suunnitelmat kohdistuivat arvokkaille lintuvesille ja/tai luontotyyppikohteille, joilla on runsaasti yksityisomituksessa olevaa maata ja vettä. Ne pyrkivät huomioimaan myös aiempaa vahvemmin valuma-alueelta tulevan kuormituksen sekä vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset Naturaalueiden luonto- ja virkistyskäyttöarvoihin. Kiireelliset HKS-tarpeet Yleissuunnittelun yhteydessä on arvioitu kiireellinen hoito- ja käyttösuunnitelman sekä päivitystarve että laatimistarve 19 Varsinais-Suomen Natura-alueelle. Näistä Inhottujärven, Niemijärvi-Itäjärven, Kokemäenjoen suiston ja Preiviikinlahden hoito- ja käyttösuunnitelmat on aloitettu jo aiemmin erillisissä hankkeissa, mutta ne ovat jääneet kesken. Inhottujärven ja Niemijärvi-itäjärven HKS:t ovat jääneet viimeistelemättömään lausuntoversioon. Myös Kokemäenjoen suiston ja Preiviikinlahden HKS:t ovat käyneet läpi jo lausuntokierroksen, mutta lopullisiin suunnitelmiin on vielä täydennettävää ja korjattavaa palautteiden perusteella. Preiviikinlahden Natura-alueet (SPA ja SAC) sisältyvät myös Selkämeren kansallispuiston ja Natura alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmaan, mutta kyseinen suunnitelma ei kata Enäjärven osalta Natura-aluetta. Kansallispuistolle on laadittu myös luonnonhoidon yleissuunnitelma, mutta se ei puolestaan kata Preiviikinlahden Natura-alueiden YSA-alueita. Olisikin tärkeää, että kyseisten Natura-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmat laadittaisiin loppuun mahdollisimman pian, jotta jo tehdyt työt eivät vanhenisi. Myös alueiden luontoarvot ja niihin kohdistuvat käyttöpaineet edellyttävät suunnitelmien nopeaa valmistumista. Saaristomeren hoito- ja käyttösuunnitelmalla on arvioitu kiireellinen päivittämisen tarve. Siihen sisällytetään myös Örön, Ölmos-Purunpään, Lohm-Kulm-Ängön, Lövskärsfjärdenin reunasaaret, Seilin saaristo sekä Åvensorin lehdon Natura-alueet. Kurjenrahkan hoito- ja käyttösuunnitelman päivitystarve liittyy alueen kehittämiseen ja virkistyskäytön lisääntymiseen. Ruissalon lehdot - Natura-alueelle on laadittu HKS jo vuonna 2005, mutta se ei vastaa sisällöltään ja tarpeiltaan nykyisiä vaatimuksia. Turun kaupunki on laatimassa parhaillaan alueelle uutta suunnitelmaa, joka valmistunee vuoden 2018 aikana. Kiireelliset TPS-tarpeet Erittäin kiireellistä luonnonhoitoa ja/tai ennallistamista koskevia toimenpidesuunnitelmia on esitetty 7 kohteelle. Näistä esim. Siikaisten ja Vaajalan laitumet sekä Vakka-Suomen kedot ovat yksinomaan perinnebiotooppikohteita, joilla hoito edellyttää tarkempaa suunnittelu- ja toimenpidetarvetta. Langstedtin Natura-alueen rantaniityillä kasvaa uhanalaista pikkunoidanlukkoa, jonka elinympäristön hoitoa on suunniteltava tarkemmin. Toimenpidesuunnittelu on arvioitu tarpeellisiksi seuraavien 3-5 vuoden kuluessa 30 Naturaalueelle. Muun muassa Långvikenin Natura-alueen käytön, suojelun ja hoitoon liittyvien periaatteiden selkeyttämiseksi tulisi laatia toimenpidesuunnitelma. Biskopsön glo-järvillä tarkempaa suunnitelmaa tarvitaan avoimien perinnebiotooppien ja lehtojen sekä niiden uhanalaisten lajien 7

11 hoitoon. Perinnebiotooppien osalta suunnittelua kaivataan myös Merikarvian laitumilla, Nautelankoskella, Rekijokilaaksossa ja Lassasin metsät -Natura-alueella. Lemulanrinteen lehtometsissä on arvioitu olevan hoidon suunnittelutarvetta. Paraisten harjusaarten hiekkarannoilla tavataan useita uhanalaisia tai harvinaisia selkärangattomia, joiden suojelu edellyttää tarkempaa suunnittelua. Mankanevalla, Rimpisuo- Siikelisuolla ja Dragsfjärdin Stormossenilla tulisi tehdä soiden ennallistamissuunnitelmat. Myös jo laadittuihin hoito- ja käyttösuunnitelmiin on mahdollisesti kirjattu erilaisia hoidon tai ennallistamisen tarkentavia toimenpidesuunnittelutarpeita (esim. vedenpinnannosto), mutta niitä ei ole tarkasteltu yleissuunnittelun yhteydessä. Hallonäsin Natura-alueelle hoitosuunnitelma on laadittu vuonna 2004, mutta se tulisi päivittää. Muut suunnitteluvälineet Monet Natura-alueet edellyttävät ensin Nata-arvioinnin laadintaa, jotta voidaan tarkemmin arvioida tarvittavien muiden suunnitteluvälineiden tarvetta ja sisältöä. Kaavoitus on tärkeä suojelun toteutuskeino erityisesti niillä Natura-alueilla, joilla on mm. rantarakentamisen suunnittelutarvetta. Maankäyttö- ja rakennuslaki on osoitettu Varsinais-Suomen ELY:n vastuulla olevista Natura-alueista 45 kohteelle. Näistä ainoastaan Paraisten kalliot Naturaalueen luontoarvot on katsottu olevan kokonaisuudessaan sellaisia, että ne voidaan turvata kaavoituksella. Muilla 44 kohteella vain osa luontoarvoista turvataan kyseisellä lailla ja muutoin suojelutavoitteet ovat sellaisia, että niitä on tarpeen turvata luonnonsuojelulain ja/tai jonkin muun lain mukaisin keinoin. Osayleiskaavan laadinta on työn alla mm. Rauvolanlahden ja Oukkulanlahden Natura-alueet sisältävillä alueilla. Metsätaloussuunnittelulla on mahdollista vaikuttaa Natura alueiden metsien suojeluarvojen säilymiseen ja parantamiseen. Tämä on erityisen tärkeää etenkin Natura-alueilla, joilla on metsälailla toteutettavia alueita, joissa luontoarvot saattavat vaarantua tavanomaisen metsänkäsittelyn yhteydessä esimerkiksi puronvarsilla sekä pienvesien ja jokireittien läheisyydessä. Yleissuunnittelun yhteydessä on tunnistettu valuma-aluekohtainen metsänhoitosuunnitelma tarpeelliseksi sekä Karvian luomat että Kiskonjoen latvavedet Natura alueilla. Varsinais-Suomen toimialueella on kahdeksan Natura-aluetta, joilla suojelutavoitteet toteutetaan osin metsälailla (Hyyppärän harjualue, Hämeenkangas, Stormossen, Karvianjoen kosket, Teijon ylänkö, Kiskonjoen latvavedet, Karvian luomat, Pukanluoma). Varsinais-Suomi ja Satakunta sijaitsevat lähes kokonaan Kokemäenjoen-Saaristomeren- Selkämeren vesienhoitoalueella. Ainoastaan pieni osa Varsinais-Suomesta kuuluu myös Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueelle. Vesienhoitosuunnitelmien lisäksi Varsinais-Suomeen ja Satakuntaa on laadittu toimenpideohjelmat pinta-ja pohjavesille. Pintavesien toimenpideohjelmissa on esitetty toimenpiteitä vesienhoidon tavoitteiden täyttymiseksi osalle valuma-alueiden Naturaalueista (vesipuitedirektiivin mukaiset suojelualuerekisterikohteet). Esimerkiksi Omenajärvelle toimenpiteiksi on kirjattu vesienhoidon ja luonnon monimuotoisuuden yhdistävä suunnittelu ja hoito. Muihin suunnittelutarpeisiin sisältyy esimerkiksi Pohjankankaan Natura-alueen dyynialueen luonnonhoitosuunnitelma ja Selkämeren ja Saaristomeren vesialueille kohdistuvat luontotyyppikartoitus-/mallinnustarpeet. Lisäksi tulisi selvittää soiden ulkopuolisten ojitusten kuivatusvaikutuksia Natura-luontotyyppien säilymiseen. 8

12 Taulukko 5. HKS- ja TPS-suunnitelmien toteutus HKS TPS Vastuutaho Vuosi lkm ha lkm ha AH Yhteensä LS ELY Yhteensä MUU Yhteensä Yhteensä Taulukon 5 lukumäärät kuvaavat laadittavien suunnitelmien lukumääriä. Yksi suunnitelma voi kattaa useampia Naturaalueita. Tästä syystä lukumäärät ja pinta-alat eivät ole vertailukelpoisia muiden taulukoiden lukumääriin. Yleissuunnitelman laadinnan yhteydessä on aikataulutettu ja vastuutettu erittäin kiireellisiksi (1-2 v.) määriteltyjen suunnitelmien toteutus. Taulukko voi kuitenkin sisältää myös kiireellisiä (3-5 v.) ja vähemmän kiireellisiä (6 v. ja enemmän) suunnitelmia. AH = Metsähallituksen Alueidenhallinta, LS = Metsähallituksen Luonnonsuojelu, ELY = Varsinais-Suomen ELY-keskus, Muu = Turun kaupunki Alla oleviin HKS- ja TPS-tarvelistauksiin on poimittu taulukon 3 sarakkeessa Kiireelliset olevia lukumääriä vastaavat Natura-alueet ja esitetty niiden tarkempi kiireellisyysluokka ja suunnittelutyön luonne. Natura-alueet, joilla kiireellinen HKS-tarve: Inhottujärvi FI SPA-alue Erittäin kiireellinen Päivitettävä Kokemäenjoen suisto FI SPA/SAC-alue Erittäin kiireellinen Päivitettävä Kurjenrahka FI SAC-alue Kiireellinen Päivitettävä Lastensuo FI SAC-alue Erittäin kiireellinen Laadittava Lohm - Kulm - Ängö FI SPA/SAC-alue Erittäin kiireellinen Laadittava Lövskärsfjärdenin reunasaaret FI SAC-alue Erittäin kiireellinen Päivitettävä Niemijärvi - Itäjärvi FI SPA-alue Kiireellinen Päivitettävä Pinkjärvi FI SAC-alue Erittäin kiireellinen Laadittava Pohjankangas FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Preiviikinlahti FI SPA-alue Erittäin kiireellinen Päivitettävä Preiviikinlahti FI SAC-alue Erittäin kiireellinen Päivitettävä Ruissalon lehdot FI SPA/SAC-alue Erittäin kiireellinen Päivitettävä Saaristomeri FI SAC-alue Erittäin kiireellinen Päivitettävä Saaristomeri FI SPA-alue Erittäin kiireellinen Päivitettävä Seilin saaristo FI SPA/SAC-alue Erittäin kiireellinen Laadittava Södra Sandbäck FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Åvensorin lehto FI SAC-alue Erittäin kiireellinen Laadittava Ölmos - Purunpää FI SAC-alue Erittäin kiireellinen Laadittava Örön saari FI SAC-alue Erittäin kiireellinen Laadittava 9

13 Natura-alueet, joilla kiireellinen TPS-tarve: Biskopsön glo-järvet FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Hallonnäs FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Hannasin keto FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Horjun keidas FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Houtskarin lehdot FI SAC-alue Erittäin kiireellinen Laadittava Houtskarin pohjoiset saaret FI SPA/SAC-alue Kiireellinen Laadittava Iniön saaret FI SAC-alue Erittäin kiireellinen Päivitettävä Kakossuo FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Kallavuori FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Kemiönsaaren kalliot FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Kivijärven metsät FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Korkeaniemenkallio FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Kulju FI SPA/SAC-alue Kiireellinen Laadittava Langstedt FI SPA/SAC-alue Erittäin kiireellinen Laadittava Lassasin metsä FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Lemulanrinne FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Långviken FI SAC-alue Erittäin kiireellinen Laadittava Mankaneva FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Merikarvian laitumet FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Myllylähde FI SAC-alue Erittäin kiireellinen Laadittava Nautelankoski FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Pakinaisten saaristo FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Paraisten harjusaaret FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Paraisten kalkkialueet FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Paraisten orkidea-alue FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Pettebyviken FI SPA-alue Kiireellinen Laadittava Pitkäniemenkeidas FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Poosjärvi FI SPA-alue Kiireellinen Laadittava Rauman diabaasialue FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Rekijokilaakso FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Rimpisuo - Siikelisuo FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Siikaisten laitumet FI SAC-alue Erittäin kiireellinen Laadittava Stormossen FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Sänkorna FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Untamala FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Uutiskuuva FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Vaajalan laitumet FI SAC-alue Erittäin kiireellinen Laadittava Vakka-Suomen kedot FI SAC-alue Erittäin kiireellinen Laadittava 10

14 Natura-alueet, joilla MRL:n mukaisen kaavoituksen tarve: Biskopsön glo-järvet FI SAC-alue Päivitettävä Långviken FI SAC-alue Laadittava Oukkulanlahti FI SPA-alue Päivitettävä Pohjankangas FI SAC-alue Laadittava Rauvolanlahti FI SPA/SAC-alue Päivitettävä Natura-alueet, joilla metsätaloussuunnitelman laatimis- tai päivitystarve: Karvian luomat FI SAC-alue Kiskonjoen latvavedet FI SAC-alue Natura-alueet, joilla vesienhoitosuunnitelmissa määrittelytarvetta: Biskopsön glo-järvet FI SAC-alue Karvian luomat Nauvon glo-järvet Paraisten harjusaaret Vansorin glo-järvi Ölmos - Purunpää FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue Natura-alueet, joilla muun suunnitelman laatimis- tai päivitystarve: Ajolan laitumet FI SAC-alue Gummandooran saaristo Haapakeidas Horjun keidas Inhottujärvi Jäkäläneva - Isoneva Keistiön fladat Kemiönsaaren kalliot Köyliönjärvi Luvian saaristo Mustfinnöträsket Niemijärvi - Itäjärvi Paimionlahti Paraisten kalliot Pooskerin saaristo Pukanluoma Pyhäjärvi Rauman diabaasialue Rauman saaristo Saaristomeri Saaristomeri FI SPA/SAC-alue FI SPA/SAC-alue FI SAC-alue FI SPA-alue FI SAC-alue FI SPA/SAC-alue FI SAC-alue FI SPA/SAC-alue FI SPA/SAC-alue FI SPA/SAC-alue FI SPA-alue FI SPA-alue FI SAC-alue FI SPA/SAC-alue FI SAC-alue FI SPA/SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SPA-alue 11

15 Seilin saaristo Seksmiilarin saaristo Suomijärvi Särkisalon kalliot Uudenkaupungin saaristo Vanhakoski Viurilanlahti Örön saari FI SPA/SAC-alue FI SPA-alue FI SPA-alue FI SAC-alue FI SPA/SAC-alue FI SAC-alue FI SPA-alue FI SAC-alue 5. Natura-alueiden tilan arvioinnit (NATA) Kaikille Natura verkostoon kuuluville alueille tehdään määräajoin päivitettävät Natura alueen tila-arvioinnit (NATA). Niiden kohteena on yleensä yksittäinen Natura 2000-alue. Arviointeja tehdään Metsähallituksen ja ELY-keskusten yhteistyönä. Kiireellisiä NATA-arvioinnit ovat erityisesti niillä Natura 2000-alueilla, joilla ei katsota tarvittavan mitään muuta suunnittelua ja joista ei muodosteta luonnonsuojelualueita. Näin varmistetaan koko verkoston saaminen kattavasti suunnittelu- ja seurantajärjestelmän piiriin. Kiireellisiä ovat toisaalta myös ne alueet, joilla on kiireellinen aluekohtaisen suunnittelun tarve. Natura-alueiden tila-arviointia (NATA) on tehty Varsinais-Suomen kohteilla vuodesta 2010 alkaen. Ensimmäiset NATA-tarkastelut kohdistuivat Saaristomeren, Kurjenrahkan ja Puurijärven Naturaalueisiin. Seuraavina vuosina Nata-arviointeja on laadittu mm. suokohteille (Himmaistenrahka, Huhdansuo-Kakkeriansuo, Lastensuo, Vaskijärvi) ja lintuvesille (Mietoistenlahti, Koskeljärvi). Yleissuunnittelun aikana vuonna 2016 valmistui 20 NATA-arviointia. Laaditut ja ajantasaiset NATAarvioinnit kattoivat yleissuunnittelun päättyessä loppuvuodesta 2016 noin ha eli lähes 60 % Varsinais-Suomen Natura-verkoston pinta-alasta. NATA-arvioinneissa on tarkasteltu tehtyjä ja tarvittavia toimenpiteitä sekä näiden edellyttämiä suunnittelutarpeita. Nämä ovat yhtenäistetty yleissuunnittelun yhteydessä. Taulukko 6. NATA-arviointien tilanne Yhteensä Kiireelliset Ei kiireelliset Laadittu, ajantasainen lkm ha lkm lkm Laadittu, päivitettävä Ei laadittu Natura-alueita yhteensä Ajantasaisten NATA-arviointien osuus (%) 21,3 58,4 Taulukon 6 Kiireelliset sarakkeessa olevat NATA-tarpeet ovat joko erittäin kiireellisiä (1-2 v.) tai kiireellisiä (3-5 v.) ja sarakkeessa Ei kiireelliset ovat näitä vähemmän kiireelliset (6 v. ja enemmän). Ajankohta

16 NATA-arviointien toteutus Natura-alueita, joille on jo aiemmin laadittu NATA, mutta vuoden 2016 yleissuunnittelun yhteydessä on ilmennyt kiireellistä päivitystarvetta, on Varsinais-Suomen ELY:n alueella seitsemän kappaletta. Kohteita, joille NATA-arviointi on vielä kokonaan laatimatta, on 130. Tämä vastaa pintaalallisesti noin runsasta 40 % koko suunnittelupinta-alatarpeesta. Osalle näistä kohteista on kuitenkin laadittu jo esim. hoito- tai ennallistamissuunnitelma tai hoito- ja käyttösuunnitelma. Arviointien laatimisen vastuu on jaettu kohteittain ELY-keskuksen ja Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalveluiden kesken (taulukko 7, AH = Metsähallituksen Alueidenhallinta, LS = Metsähallituksen Luonnonsuojelu, ELY = Varsinais-Suomen ELY-keskus). Vuosien työ painottuu erittäin kiireellisiksi luokiteltujen NATA-arviointien laatimiseen. Suunnittelun yhteydessä on vielä tarkemmin pohdittu mitkä näistä erittäin kiireelliseksi luokitelluista kohteista ovat sellaisia Natura-alueita, joille NATA-arvioinnit laaditaan jo vuonna 2017 ja mitkä kohteet ovat vuorossa seuraavana vuonna. Metsähallituksen vastuulle sovittujen kohteiden arvioinneista n. 80 % on suunniteltu valmistuvan jo vuoden 2017 aikana. ELY-keskuksessa työ jakautuu tasaisemmin molemmille vuosille. Taulukko 7. NATA-arviointien toteutus NATA Vastuutaho Vuosi lkm ha AH Yhteensä LS Yhteensä ELY Yhteensä Yhteensä Yhteensä Taulukon 7 lukumäärät kuvaavat laadittavien NATA-arviointien lukumääriä. Poikkeustapauksissa yksi NATA-arviointi voi sisältää useampia Natura-alueita. Tästä syystä lukumäärät ja pinta-alat eivät välttämättä ole vertailukelpoisia muiden taulukoiden lukumääriin. Yleissuunnitelman laadinnan yhteydessä on aikataulutettu ja vastuutettu erittäin kiireellisiksi (1-2 v.) määriteltyjen NATA-arviointien toteutus. Taulukko voi kuitenkin sisältää myös kiireellisiä (3-5 v.) ja vähemmän kiireellisiä (6 v. ja enemmän) arviointeja. 13

17 Liitteet Liite 1. Yleissuunnitelmaan sisältyvät Natura-alueet, niiden aluekohtaiset tiedot suunnittelutarpeista ja suunnittelutarpeisiin vaikuttavista tekijöistä. Liite 2. Yleissuunnitelmaan sisältyvät Natura alueet aluetyypeittäin. Liite 3. Natura alueiden suunnittelutarpeen yhteenveto. Liite 4. Natura alueiden tila-arviointien tilanne ja laadinnan kiireellisyys. 14

18 Liite 1. Yleissuunnitelmaan sisältyvät Natura-alueet, niiden aluekohtaiset tiedot suunnittelutarpeista ja suunnittelutarpeisiin vaikuttavista tekijöistä. Natura-alue Suunnittelutarpeet NATAarviointi Suunnittelutarpeeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys tai tärkeys Keskeisten suojeluperusteiden lkm Alueen nimi Tunnus Tyyppi Vastuutaho Aasla - Kramppi Ahmasvesi Ajolan laitumet Alhonmäki Aneriojärvi Biskopsön glo-järvet Eksyssuo Gummandooran saaristo Haapakeidas Hallonnäs Hallusvuori Hannasin keto FI SAC-alue Varsinais-Suomen elinkeino-, FI SAC-alue Varsinais-Suomen elinkeino-, FI SAC-alue Varsinais-Suomen elinkeino-, FI SAC-alue Varsinais-Suomen elinkeino-, FI SPA-alue Varsinais-Suomen elinkeino-, FI SAC-alue FI SAC-alue FI SPA/SACalue FI SPA/SACalue FI SAC-alue FI SAC-alue Varsinais-Suomen elinkeino-, FI SAC-alue Varsinais-Suomen elinkeino-, Yhteenveto suunnittelutarpeesta HKS/TPSsuunnittelutarvearvio HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys MRL:n mukainen kaava Metsätaloussuunnitelma Vesienhoitosuunnitelma Muu suunnitelma Tilanne Kiireellisyys Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet Lajisuojelutoimet Luontotyyppisuojelutoimet Luontomatkailu ja lähivirkistys Muut maankäyttöpaineet Laskennallinen suunnittelutarvearvioluku Suunnitteluvelvoite Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Linnut 15

19 Harolanlahti Harsholm Helvetinkorpi Himmaistenrahka Horjun keidas Houtskarin lehdot Houtskarin nummisaaret Houtskarin pohjoiset saaret Huhdansuo - Kakkeriansuo Hulaholmi - Kluuvi Hyyppärän harjualue Hämeenkangas Inhottujärvi Iniön saaret Iso-Hölö Isoneva Isoniemi Jäkäläneva - Isoneva Järventausta Kaarinan metsät Kaasmarkunmäki FI SPA/SACalue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SPA/SACalue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue Varsinais-Suomen elinkeino-, FI SAC-alue FI SPA-alue Varsinais-Suomen elinkeino-, FI SAC-alue FI SPA/SACalue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue

20 Kakossuo Kalafjälli Kallavuori Karhunperänrahka Karvian luomat Karvianjoen kosket Kasalanjokisuu Katanpää Keistiön fladat Kemiönsaaren kalliot Kiettareen korvet Kiskonjoen latvavedet Kiskonjoenvesistö Kivijärven metsät Kokemäenjoen suisto Kokemäenjoki Kolkanaukko Kolkansuo Kontolanrahka Korkeaniemenkallio Koskeljärvi FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue Varsinais-Suomen elinkeino-, FI SAC-alue Varsinais-Suomen elinkeino-, FI SAC-alue Varsinais-Suomen elinkeino-, FI SAC-alue FI SPA/SACalue Varsinais-Suomen elinkeino-, FI SAC-alue Varsinais-Suomen elinkeino-, FI SAC-alue FI SAC-alue Varsinais-Suomen elinkeino-, FI SPA/SACalue Varsinais-Suomen elinkeino-, FI SAC-alue FI SPA/SACalue Varsinais-Suomen elinkeino-, FI SAC-alue FI SPA/SACalue Varsinais-Suomen elinkeino-, FI SAC-alue FI SPA/SACalue FI SAC-alue FI SPA/SACalue

21 Koskossuo Kotkavuori Kuivakosken niitty Kukilankeidas Kulju Kurjenrahka Kustavin vuoret Kuuminaistenniemi Kuusistonlahti Köyliönjärvi Laitilan metsät Langstedt Lassasin metsä Lastensuo Laukkallio Lautvesi Lavijärven - Palojärven kalliot Lemulanrinne Lemun lehdot Lenholm Lohm - Kulm - Ängö FI SAC-alue FI SAC-alue Varsinais-Suomen elinkeino-, FI SAC-alue Varsinais-Suomen elinkeino-, FI SAC-alue FI SPA/SACalue Varsinais-Suomen elinkeino-, FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SPA-alue Varsinais-Suomen elinkeino-, FI SPA/SACalue Varsinais-Suomen elinkeino-, FI SAC-alue FI SPA/SACalue Varsinais-Suomen elinkeino-, FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SPA-alue Varsinais-Suomen elinkeino-, FI SAC-alue Varsinais-Suomen elinkeino-, FI SAC-alue FI SAC-alue Varsinais-Suomen elinkeino-, FI SAC-alue Varsinais-Suomen elinkeino-, FI SPA/SACalue