Vesienhoito ja luontodirektiivit kolmas kierros toden sanoo

Transkriptio

1 Vesienhoito ja luontodirektiivit kolmas kierros toden sanoo Seppo Hellsten Jari Ilmonen Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden suunnittelun neuvottelupäivä

2 Sisältö Aiemman ohjeistuksen läpikäyntiä Mitä pitää kehittää?

3 Vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60/EY) Estää vesiekosysteemien sekä vesiekosysteemeistä suoraan riippuvaisten maaekosysteemien ja kosteikkojen tilan heikentymisen sekä suojelevat ja parantavat niiden tilaa Artikla 6 kaikista vesipiireihin kuuluvista, yhteisön pintavesiä ja pohjavettä tai vedestä suoraan riippuvaisia elinympäristöjä ja lajeja suojelemaan tarkoitetun lainsäädännön perusteella erityissuojeltavaksi osoitetuista alueista laaditaan rekisteri tai useampia rekistereitä Liite IV sisällytettävä sellaiset elinympäristön tai lajien suojeluun määritellyt alueet, joilla veden tilan ylläpito tai parantaminen on tärkeää niiden suojelun kannalta, mukaan lukien lintudirektiivin (92/43/ETY) ja luontodirektiivin (2009/147/EY) nojalla määritellyt keskeiset Natura 2000 alueet.

4 Luonto- ja lintudirektiivit Yleistavoitteena on saavuttaa ja säilyttää tiettyjen lajien ja luontotyyppien suojelun taso suotuisana sekä ylläpitää lintukannat Suomessa 83 luontodirektiivin II, IV ja V -liitteen tarkoittamaa eläinlajia ja 46 kasvilajia. Liitteessä V on mainittu 3 kasvisukua Lintudirektiivin liitteen I lajeja Suomessa esiintyy kaikkiaan 1857 Natura 2000 verkoston aluetta Luontodirektiivin mukaisia SCI-alueita on 1713 Lintudirektiivin mukaisesti ilmoitettuja SPA-alueita on 468

5 Nykytilanne 2006 kansallisen priorisointimenettelyn avulla valittiin yhteensä 332 keskeistä Natura 2000 aluetta VHS:n erityisalueeksi luonto- ja lintudirektiivin vesistä riippuvaisten lajien ja luontotyyppien esiintymisen perusteella, ottaen huomioon myös mm. kansallisesti uhanalaiset lajit ja suojeluohjelmat. Toinen kierros > 469 aluetta (kartta Minna Kuoppala/Syke)

6 Kehittämistarpeet aiemmilta vuosilta 1. VHS-kierros Tilaseuranta oli puutteellista Rehevien lintuvesien kunnostaminen ongelmallista Latvavesien tuntemus hyvin puutteellista VHS erityisalueita liian vähän 2. VHS-kierros Tyypittelyn kehittäminen vastaaviksi Yhteistyön kehittäminen seurannan ja tavoitteiden suhteen

7 Vesimuodostumien tyypittely ja rajaus LD vesiluontotyypit ovat VHS tyyppejä laaja-alaisempia VHS ja LuTu-tyypit vastaavat toisiaan II kierros Vesimuodostumia kaikki 1 km 2 suuremmat järvet ja 100 km 2 v-a joet 1 0,5 km 2 järviä ja km 2 jokia (purot) edustavasti Tärkeät luonto- tai lajistokriteerit voisivat olla perusteena? Erityistä huomiota tulee kiinnittää pohjavesivaikutukseen ja tärkeiden pohjavesialueiden mukaan ottamista rekisteriin Laaja työ E-luokan erottamiseksi

8 Pohjavesien tyypittely on kehittynyt (E-alueet) 8

9 VHS erityisalueiden täydentäminen Manner-Suomessa 1773 Natura-aluetta ja 1090 kohteella vesiin liittyviä luontotyyppejä ja lajeja 332 erityisalueen ulkopuolella paljon lisäämistä Natura-alueet täydentyneet Ramsar-alueita (49) kenties myös mukaan? Yhteensä siis 469 aluetta mukana 2019.

10 Luokittelu Pintavesimuodostumien luokittelu perustuu vesimuodostumien biologisten tekijöiden (kasviplankton, vesikasvillisuus ja päällyslevät, pohjaeläimet ja kalasto) tilaan. Arviointia tukevat veden laatu ja hydro-morfologiset tiedot Pienten vesimuodostumien osalta luokittelujärjestelmää ei ole kehitetty Ei selkeää tyypittelyä ja luokittelukriteerit puuttuvat

11 Pienvesien luokittelu Freshabit hankkeessa (A5) Kartoitus- ja tilanarviointimenetelmien kehittäminen puroille (A5) Luokittelumenetelmä valmis kesällä 2019 Pienvesistrategiaan liittyen on tulossa opas loppuvuonna

12 Alustavia tuloksia Natura-raportoinnista 2019 (tiedot Minna Kuoppala/Syke) Luontodirektiivin sisävesiluontotyyppien suojelutasot kaudelta (komissiolle lähteneet tulokset) Boreaalinen Alpiininen Levinneisyys Koodi Luontotyyppi 3110 Karut kirkasvetiset järvet FV= FV= U1= U1 U1= FV= FV= FV= FV FV= 3130 Niukka-keskiravinteiset järvet FV= FV= U1= U1 U1= 3140 Kalkkilammet ja -järvet FV= FV= U1- U1 U Luontaisesti runsasravinteiset järvet FV= FV= U2= U2 U2= 3160 Humuspitoiset järvet ja lammet FV= FV= U1= U1 U1= FV= FV= FV= FV FV= 3210 Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit FV= FV= U1= U1 U1= FV= FV= FV= FV FV= 3220 Tunturijoet ja -purot FV= FV= FV= FV FV= FV= FV= FV= FV FV= 3260 Pikkujoet ja purot FV= FV= U2= U2 U2= FV= FV= FV= FV FV= Pinta-ala Rakenne ja toiminta Tulevaisuus Kokonaisarvio Levinneisyys Pinta-ala Rakenne ja toiminta Tulevaisuus Kokonaisarvio 12

13 Natura-alueiden hoito ja kunnostus Natura-alueet rajautuvat usein rantaviivaan, mutta suojelun vaatii valuma-alueen kunnostusta Liiallisen rehevöitymisen haittoja on vähennettävä Valuma-alue työkalut ovat kehittyneet merkittävästi viime vuosien aikana erityisesti Freshabit hankkeen puitteissa (A1)

14 Suojelu- ja hoitotavoitteiden yhteensovittaminen VHS ja Luontodirektiivien tavoitteet eivät aina ole samoja Lintuvesien hoito voi olla ristiriidassa VHS tavoitteiden kanssa Viitasammakko ja simpukkaongelmia lukuisia

15 Seurannan kohdentaminen ja kehittäminen Erityisalueet VHS seurannan tuottama tieto biologisista muuttujista palvelee myös luontodirektiivien tilaseurantaa Kohdennetaan seurantaa (esim. vesikasvit)

16 Seurannan kohdentaminen ja kehittäminen Luontodirektiivin luontotyypit erityisalueiden ja vesimuodostumien ulkopuolella

17 Seurannan kohdentaminen ja kehittäminen Kansallinen vesiluontotyyppien tilan ja vesiluonnon monimuotoisuuden huomioiminen Luontotyyppien uhanalaisuusarviointia hyödynnettävä paremmin Esim. runsasravinteiset järvet, runsaskalkkiset järvet ja hyvin lyhytviipymäiset järvet sekä pienvedet

18 Seurannan kohdentaminen ja kehittäminen Luonto- ja lintudirektiivin lajit, Suomen vastuulajit ja uhanalaiset lajit Esim. saimaannorpan esiintymisalueet, rupiliskolammet, näkinruohojen esiintymisjärvet, jokihelmisimpukan ja vuollejokisimpukan esiintymisalueet sekä joidenkin hyönteisten (esim. täplälampikorento ja kirjojokikorento) esiintymisalueet.

19 1. Toimenpide-ehdotukset direktiivien tavoitteiden yhteensovittamisen kehittämiseksi Luonnonsuojelua ja vesienhoitoa suunnittelevien ja toteuttavien tahojen yhteistyötä kehitetään sekä laitosten sisällä että niiden välillä. Yhteistyön kehittämisessä ja verkostoitumisessa hyödynnetään olemassa olevia verkostoja, mm. sisävesiluontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnin jatkotyöryhmää Asian kannalta merkittävimmissä valtakunnallisissa laitoksissa (SYKE, ELY-keskukset, Metsähallituksen luontopalvelut) on osoitettava yhteistyön koordinointiin riittävät ja pysyvät henkilöresurssit.

20 2. Toimenpide-ehdotukset direktiivien tavoitteiden yhteensovittamisen kehittämiseksi Direktiivien tavoitteiden yhteensovittamista vaativia asioita mm. hoidon ja kunnostuksen sekä seurannan kehittämisen sekä erityisten suojelualueiden valinnan ja rajausten suhteen on tarpeen käsitellä entistä kattavammin myös alueellisissa vesienhoidon yhteistyöryhmissä. Yhteistyöryhmiä on täydennettävä tarvittaessa niin, että niissä on edustettuina kaikki keskeiset tahot (SYKE, ELY-keskukset, Metsähallituksen luontopalvelut, keskeiset sidosryhmät).

21 3. Toimenpide-ehdotukset direktiivien tavoitteiden yhteensovittamisen kehittämiseksi Erityisistä suojelualueista kootaan kattavammat, yhdenmukaiset tiedot vesienhoitosuunnitelmiin ja Hertta Pintavesien tila järjestelmään liitteen 2 mukaisesti.

22 4. Toimenpide-ehdotukset direktiivien tavoitteiden yhteensovittamisen kehittämiseksi Suojelualueiden valintaperusteena olevien luontotyyppien ja lajien tietopohjaa parannetaan kartoittamalla ja tiedon saatavuutta parantamalla.

23 5. Toimenpide-ehdotukset direktiivien tavoitteiden yhteensovittamisen kehittämiseksi Niillä Natura-alueilla, joissa hoito- ja käyttösuunnitelma on voimassa, suunnitelman toimenpiteet tulisi lisätä alueellisiin toimenpideohjelmiin ja vesienhoitosuunnitelmiin.

24 6. Toimenpide-ehdotukset direktiivien tavoitteiden yhteensovittamisen kehittämiseksi Luontodirektiivin luontotyypit määritetään kaikille vesimuodostumille. Määritys voidaan suoraan rinnasteisten luontotyyppien osalta tehdä vesimuodostumien tietosisällön päivityksenä liitteen 1 periaatteiden mukaisesti. Vaikeammissa tapauksissa, esim. Rr/Rk järvityypeissä rinnastus vaatii yhteistyöryhmien käsittelyä.

25 7. Toimenpide-ehdotukset direktiivien tavoitteiden yhteensovittamisen kehittämiseksi Seurantaa kehitetään palvelemaan paremmin sekä vesienhoidon että luonnonsuojelun tarpeita.

26 Kiitos