Natura-alueiden yleissuunnitelma 2016

Transkriptio

1 Natura-alueiden yleissuunnitelma 2016 Etelä-Savon ELY-keskus

2 1 KUVAILULEHTI Julkaisija: Elinkeino-, liikenne- Julkaisuaika Etelä-Savon ELY-keskus 2017 Toimeksiantaja Hyväksymispäivämäärä Ympäristöministeriö Julkaisun nimi Natura-alueiden yleissuunnitelma 2016 Etelä-Savon ELY-keskus Tiivistelmä Natura verkosto kattaa Etelä-Savon ELY-keskuksen toimialueella kaikkiaan 112 Natura aluetta, joista 12 sijaitsee osittain toisen ELY-keskuksen toimialueella. Etelä-Savon ELY-keskuksen toimialueella kokonaan tai osittain sijaitsevien Natura alueiden kokonaispinta-ala on noin ha, josta noin 70 % sisältyy kansalliseen suojelualueverkostoon jo perustettuina luonnonsuojelualueina tai luonnonsuojelualueiksi varattuina kohteina. Osa alueista on luontodirektiivin mukaisia alueita (SAC) ja osa lintudirektiivin mukaisia alueita (SPA). Luonto- ja lintudirektiivin mukaisia Natura-verkoston suojelutavoitteita toteutetaan luonnonsuojelulain lisäksi myös muun lainsäädännön, kuten maankäyttö- ja rakennuslain, vesilain sekä metsälain keinoin. ELY-keskus on laatinut yhteistyössä Metsähallituksen Luontopalvelujen kanssa Natura-alueiden hoidon ja käytön yleissuunnitelman. Yleissuunnitelmassa arvioidaan Natura alueiden suojelutavoitteita turvaavien ja edistävien suunnitelmien tarve sekä Natura alueiden tila-arviointien (NATA) tilanne ja laatimistarve. Yleissuunnitelma perustuu valtakunnallisesti yhtenäisin menettelyin tehtyihin aluekohtaisiin tarkasteluihin ja kattaa kaikki ELY-keskuksen alueelle pääosin sijoittuvat Natura-alueet. Etelä- Suomen on vastannut pääasiassa valtionmaille ja ELY-keskus pääasiassa yksityismaille sijoittuvien Natura-alueiden tarkasteluista. Yleissuunnitelmassa esitetään katsaus Natura suojelualueverkoston tilaan Etelä-Savon ELYkeskuksen toimialueella. Lisäksi määritellään Natura alueiden keskeisenä suojeluperusteena olevat luontotyypit ja lajit. Yleissuunnittelun tuloksista on koottu Natura-aluekohtaisiin tarkasteluihin perustuva yhteenveto. Natura-alueiden suunnittelutarpeita ja NATA-tarkastelujen kiireellisyyttä arvioidaan raportissa niin, että ensisijaiset ja kiireellisimmät suunnittelutoimet voidaan huomioida jo lähivuosina ja edelleen kiireelliset toimet tavoitevuoden 2021 loppuun mennessä. Yleissuunnittelussa tehdyn arvion mukaan Etelä-Savon ELY-keskuksen toimialueella lähes 60 % Natura alueista on sellaisia, joiden suojelutavoitteiden turvaaminen ei edellytä erityistä hoidon tai käytön suunnittelua. Pääosa tarpeellisista hoito- ja käyttösuunnitelmista on jo laadittu, kattaen noin 85 % Natura-verkoston pinta-alasta. Vain Hanhilammen Natura alueella suunnitelma arvioidaan tarvittavan kiireellisesti. Arvion mukaan 15 Natura alueelle tarvitaan kiireellisesti toimenpidesuunnitelma, jonka avulla tarkennetaan ennallistamisen ja luonnonhoidon toteuttamista. Lisäksi parille kymmenelle Natura alueelle on laadittava tai päivitettävä muu suunnitelma tai kaava, jolla täsmennetään muita alueilla tarvittavia toimenpiteitä. NATA-arviointi on arvioitu kiireelliseksi kaikkiaan noin 80 Etelä-Savossa sijaitsevalle Natura alueelle. Nata-arviontien laatiminen kaikille Natura alueille on käynnistynyt sekä Metsähallituksessa että ELY-keskuksessa samaan aikaan yleissuunnitelman laatimisen kanssa. Asianhallinta ESAELY/1306/2015 Verkkojulkaisu

3 2 Sisällys 1. Johdanto Yleissuunnittelun 2016 sisältö Natura 2000 verkosto ELY-keskuksen alueella Suunnittelutarpeet ja suunnittelun kiireellisyys Natura alueiden tilan arvioinnit (NATA) LIITTEET

4 3 1. Johdanto Natura 2000 alueilla on toteutettava niiden suojeluperusteina olevien luontotyyppien ja lajien ekologisia vaatimuksia vastaavia suojelutoimenpiteitä ja laadittava tarvittaessa tarkoituksenmukaisia aluekohtaisia hoito- ja käyttösuunnitelmia tai laaja-alaisempia kehittämissuunnitelmia. Yleissuunnittelun tehtävänä on kohdentaa tätä suunnittelua Natura 2000 alueiden suojeluarvojen merkittävyyden ja hoito- tai ennallistamistarpeiden sekä toisaalta niihin kohdistuvien uhkien ja paineiden mukaan tärkeimpiin ja kiireellisimpiin kohteisiin. Natura 2000 verkosto koostuu luontodirektiivin (92/43/ETY) mukaisesti muodostetuista erityisten suojelutoimien alueista (SAC, Special Areas of Conservation) ja lintudirektiivin mukaisesti ilmoitetuista erityssuojelualueista (SPA, Special Protection Areas). Yleissuunnitelmassa on tarkasteltu näitä kaikkia alueita. Yleissuunnitelmassa ei paneuduta suojelutavoitteiden yksityiskohtiin vaan tarkastellaan aluekohtaisten suunnitelmien laatimis- tai päivittämistarvetta ja niiden kiireellisyyttä. Tarvittavat suunnitelmat voivat olla kattavia hoito- ja käyttösuunnitelmia, joilla pääsääntöisesti tarkoitetaan valtion luonnonsuojelualueille tai erämaa-alueille laadittavia laissa mainittuja suunnitelmia. Hoito- ja käyttösuunnitelmia voi olla tarpeen tarkentaa esim. ennallistamiseen, luonnonhoitoon tai käytönohjaukseen liittyvillä toimenpidesuunnitelmilla. Monilla Natura 2000 alueilla toimenpidesuunnitelma voi olla jo yksinään riittävä suunnitteluväline. Muita aluekohtaisia suunnitelmia voivat olla esim. Natura 2000 alueen suojelutavoitteet huomioon ottava metsäsuunnitelma, lintuvesien, luontotyyppien tai lajien elinympäristöjen kunnostussuunnitelma, yksityistä luonnonsuojelualuetta koskeva suunnitelma tai mikä tahansa Natura 2000 alueen suojeluperusteiden turvaamiseen tai niiden tilan parantamiseen tähtäävä suunnitelma. Laaja-alaiset kehittämissuunnitelmat voivat koskea etenkin Natura alueita, joiden suojelu toteutetaan kokonaan tai suurelta osin muilla kuin luonnonsuojelulain mukaisilla toimenpiteillä. Ne voivat olla esim. maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisia kaavoja, metsänkäyttöä tai vesienhoitoa koskevia suunnitelmia. Suunnitelmien tehtävänä on selventää eri toimijoille suojelun perusteena olevien luontoarvojen sisältöä ja sijoittumista sekä antaa suosituksia siitä, miten ne olisi syytä ottaa huomioon alueella harjoitettavassa maankäytössä. Natura 2000 alueiden hoidon ja käytön suunnittelu ja suojelutoimenpiteiden toteuttaminen ovat luonteeltaan jatkuvaa toimintaa. Tämän vuoksi 2000-luvun alussa ensimmäisen kerran laadittuja yleissuunnitelmia on tarpeen aika ajoin päivittää. Ne laadittiin vuonna 2016 kattavasti uudelleen ELY-keskusten toimialueittain ympäristöministeriön ELY-keskuksille ja Metsähallitukselle antamiin ohjeisiin perustuen. Yleissuunnitelmat laadittiin ELY-keskusten ja Metsähallituksen luontopalveluiden yhteistyönä vuonna 2015 käyttöön otetun suojelualueiden suunnittelu ja seuranta -tietojärjestelmän (SASS) avulla. 2. Yleissuunnittelun 2016 sisältö Suunnittelutarpeiden ja niiden kiireellisyyden arviointi Yleissuunnittelun tärkein tehtävä on Natura 2000-alueiden suunnittelutilanteen ja -tarpeen arviointi. Alueittain tehdyssä tarkastelussa on määritelty hoito- ja käyttösuunnitelmien (HKS) ja toimenpidesuunnitelmien (TPS) sekä muiden aluekohtaisten tai laaja-alaisten kehittämissuunnitelmien tilanne,

5 4 laatimis- tai päivitystarve ja kiireellisyys. Tämä arviointi edellyttää kokonaisharkintaa, jossa otetaan huomioon alueen suojeluperusteina olevien luontotyyppien ja lajien tila sekä alueeseen kohdistuva käyttö sekä uhat ja paineet. Tarveharkinnan apuna on käytetty valtakunnallisiin painotuksiin perustuvaa tarkastelua, jonka avulla on pyritty yhtenäistämään arviointia erilaisten alueiden välillä. Arvioinnissa on ensinnäkin kiinnitetty huomiota tarpeeseen selkeyttää ja tarkentaa eri toimijoille alueen suojeluperusteiden turvaamisen kannalta oleellisia tietoja, kuten luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen ekologisia vaatimuksia ja eri maankäyttömuotojen yhteensovittamista niihin. Tämä on tarpeen erityisesti niillä Natura alueilla, joista ei muodosteta luonnonsuojelualueita ja joihin kohdistuu erilaista käyttöä. Toiseksi suunnittelutarvetta on arvioitu luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen tavoitetilan ylläpitämisen tai saavuttamisen kannalta tarpeellisten toimenpiteiden, kuten esim. hoito- tai ennallistamistoimien suunnittelun kannalta. Suunnittelutarvetta voi myös syntyä runsaan virkistys- ja matkailukäytön ohjaamiseksi. Myös muut alueiden luontoarvoihin vaikuttavat tekijät voivat osaltaan lisätä suunnittelutarvetta. Tarveharkinnan tueksi yleissuunnittelussa arvioitiin kultakin alueelta seuraavaa viittä ympäristöministeriön ohjekirjeessä ( , YM9/501/2015) kuvattua suunnittelutarpeeseen vaikuttavaa tekijää: luonnonsuojelualueiden ulkopuolisten alueiden määrä ja luonne, lajien suojelun kannalta tärkeät alueet, luontotyyppien suojelun kannalta tärkeät alueet, luontomatkailun ja lähivirkistyksen aiheuttama paine sekä muut maan ja vesien käytön paineet. Suunnittelun tilanteen ja tarvearvioinnin yhteenveto sekä kiireelliset suunnittelukohteet ovat luvussa 4. Kaikkien Natura-alueiden aluekohtaiset suunnittelutarpeet ja eri osatekijöiden painotukset ilmenevät suunnitelman liitteenä olevasta luettelosta (liite 1). Keskeisten suojeluperusteiden määrittely Natura alueiden suojelun perusteena erityisten suojelutoimien alueilla (SAC) ovat luontodirektiivin liitteen I luontotyypit ja liitteen II lajit sekä erityissuojelualueilla (SPA) lintudirektiivin liitteen I lajit ja Suomessa säännöllisesti esiintyvät muuttolintulajit. Natura-tietolomakkeelle on kirjattu kunkin alueen suojeluperusteina olevat luontotyypit ja/tai -lajit sekä yleiset tavoitteet näiden suojelutason ylläpitämiseksi tai parantamiseksi. Kaikki nämä luontotyypit ja lajit kuuluvat alueiden suojeluperusteisiin. Yleissuunnittelun yhteydessä on määritelty kunkin Natura-alueen keskeisimmät suojeluperusteina olevat luonto- ja lintudirektiivien luontotyypit ja lajit. Tällä pyritään erittelemään ja priorisoimaan ne kyseisen alueen suojeluperusteet, joiden säilyttämisellä tai tilan parantamisella on erityistä merkitystä osana Natura 2000 verkoston tavoitteiden toteutumista. Keskeisten suojeluperusteiden säilyttäminen tai parantaminen edellyttää usein toimenpiteitä, minkä vuoksi niiden määrittely on suunnittelun kannalta keskeistä. Hoito- ja käyttösuunnitelmissa, toimenpidesuunnitelmissa ja Naturaalueiden tilan arvioinneissa (NATA) ja muussa tarkemmassa aluekohtaisessa suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota näiden verkoston tavoitteiden kannalta keskeisten luontotyyppien ja lajien tilaan. Natura-alueiden tilan arviointien (NATA) kiireellisyys Kaikille Natura alueille tehdään SASS-tietojärjestelmässä määräajoin päivitettävät tilaarvioinnit (NATA). Arvioinnissa määritetään aluekohtaiset luonto-, kulttuuri- ja käyttöarvot ja niiden tila sekä arvoihin kohdistuvat uhkatekijät. Näiden perusteella määritellään arvojen tavoitetilan säilyttämiseksi tai saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet ja suunnitelmat. Lisäksi arvioidaan aluekohtaisesti luontotyyppien ja lajien tilaa sekä tehtyjen suojelutoimenpiteiden riittävyyttä. Ne vastaavat sisällöltään pienimuotoista hoito- ja käyttösuunnitelmaa.

6 5 Koko Natura 2000 verkoston kattavina ylläpidetyt NATA-arvioinnit palvelevat systemaattisella ja kattavalla tavalla suojelutavoitteiden toteutumisen seurantaa ja ohjaavat muuta aluekohtaista suunnittelua niillä alueilla, joilla sellaista tarvitaan. Monilla alueilla, joilla ei ole aktiivisten suojelutoimien tarpeita, NATA-arvioinnit toimivat jo sellaisenaan riittävinä suojelun toimeenpanon suunnittelun ja seurannan välineinä. Yleissuunnittelussa laatimista odottavat NATA-arvioinnit on jaettu kolmeen kiireellisyysluokkaan. NATA-arviointien tilanne ja kiireellisesti tarvittavien arviointien toteutus vedetään yhteen luvussa Natura 2000 verkosto ELY-keskuksen alueella Yleissuunnitelmassa on käsitelty 103 aluetta yhteispinta-alaltaan noin ha, jotka sijaitsevat kokonaan tai pääosin Etelä-Savon ELY-keskuksen toimialueella. Osa näistä alueista on osittain päällekkäisiä johtuen mm. siitä, että erityissuojelualue (SPA) sijaitsee osittain tai kokonaan erityisten suojelutoimien alueen (SAC) sisällä. Lisäksi yhdeksän muiden ELY-keskusten yleissuunnitelmissa käsiteltyä aluetta ulottuu osittain Etelä-Savon toimialueelle. Pääosa Etelä-Savon Natura alueista on erityisten suojelutoimien alueita (SAC), yhteensä lähes ha. Lintudirektiivin erityissuojelualueita (SPA) on yhteensä noin ha, mistä pääosa on päällekkäin SAC-alueiden kanssa. Natura-aluetyyppien lukumäärät ja pinta-alat on koottu taulukkoon 1. Suurimmat alueet sijaitsevat maakunnan itäosassa. Laajimpia ovat Linnansaaren, Pihlajaveden ja Puruveden Natura alueet, joiden pinta-alasta suurin osa on vesialuetta. Noin kolmannes Etelä-Savon Natura alueiden lukumäärästä sisältää myös muita kuin luonnonsuojelualueita. Niiden osuus pinta-alasta on suuri, koska suurimpien alueiden rajauksiin sisältyy runsaasti vesialueita. Pääosalla näistä vesialueista suojeluperusteena on saimaannorppa, jonka suojelua turvataan luonnonsuojelualueiden ulkopuolella ensisijaisesti kalastuslain mukaisilla toimenpiteillä sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisella rakentamisen suunnittelulla ja ohjaamisella. Etelä-Savon Natura alueilla on merkitystä erityisesti eräiden uhanalaisten lajien, kuten saimaannorpan, valkoselkätikan ja monien kasvilajien suojelussa. Natura alueisiin sisältyy myös lajistonsuojelun kannalta tärkeitä keskittymiä: kasvillisuudeltaan monipuolisia kalkkivaikutteisia alueita ja linnustollisesti monipuolisia kosteikkoja sekä järviä. Luontotyyppien suojelun kannalta erittäin tärkeiksi luokitellut alueet ovat suurelta osin hoidettavia perinnebiotooppeja, lehtoja ja harjumetsiä sekä ennallistettavia suokohteita, joista osassa on lähteisyyttä ja lettoisuutta. Saimaan vesistöalueella sijaitsevat alueet erityisesti ovat myös monipuolisen matkailu- ja virkistyskäytön kannalta tärkeitä. Osa näistä alueista on kansallispuistoja ja muita luonnonsuojelualueita. Vähäisemmässä määrin vastaavaa käyttöä kohdistuu eräisiin muihinkin Etelä-Savon alueisiin. Muilla käyttöpaineilla on suunnittelutarpeiden kannalta Etelä-Savossa merkitystä lähinnä eräiden suokohteiden vesitasapainon turvaamisessa.

7 6 Taulukko 1. Yleissuunnitelmassa käsiteltyjen Natura alueiden lukumäärä ja pinta-ala Lukumäärä Pinta-ala (ha) Erityisten suojelutoimien alueet, SAC (luontodirektiivi) Erityissuojelualueet, SPA (lintudirektiivi) SPA/SAC-alueet (samalla rajauksella ja tunnuksella sekä SPA että SAC) Yhteensä SAC-alueet yhteensä SPA-alueet yhteensä Taulukon 1 pinta-alat ovat Natura-alueiden aluegeometrioista laskettuja karttapinta-aloja. Viivageometroille ei ole voitu laskea pinta-alaa. Tästä syystä pinta-alat voivat poiketa hieman päätösasiakirjoissa mainituista. 4. Suunnittelutarpeet ja suunnittelun kiireellisyys Valtaosalla (yli 60 %) Etelä-Savon Natura alueiden pinta-alasta on olemassa tarpeelliset suunnitelmat. Vajaalla 30 %:lla pinta-alasta suunnitelmien laatiminen tai päivittäminen on tarpeen kattavuudessa tai ajantasaisuudessa olevien suurten puutteiden vuoksi. Vähäisiä päivitystarpeita on lisäksi vajaalla 7 %:lla alueista. Suunnitelmien laatimista ei pidetä lainkaan tarpeellisena vajaalla 3 %:lla alueiden pinta-alasta. Näiden pääasiassa pienten alueiden osuus on noin 40 % Natura alueiden lukumäärästä. Hoito- ja käyttösuunnitelmat ovat tarpeen pääosalle Etelä-Savon Natura alueiden pintaalasta, vaikka näitä alueita onkin lukumääräisesti vain kaksikymmentä. Käytännössä kaikilla näillä alueilla on ajantasaiset suunnitelmat. Vain yhdelle alueelle hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen on luokiteltu kiireelliseksi. Toimenpidesuunnitelmia tai niiden päivityksiä tarvitaan kiireellisinä 15 alueelle. Ne koskevat lähinnä ennallistamista ja luonnonhoitoa. Muiden suunnitteluvälineiden osalta on tunnistettu päivitystarpeita kahdelle yleiskaavalle, metsätaloussuunnitelman laatimis- ja päivittämistarpeita neljälle alueelle, vesienhoitosuunnittelun määrittelytarpeita viidelle alueelle ja muita suunnittelutarpeita kahdelletoista alueelle. Viimeksi mainituissa on mukana mm. linnustollisesti tärkeitä kohteita ja perinnebiotooppien hoitokohteita. Taulukko 2. Natura-alueiden suunnittelutilanne: yhteenveto suunnittelutarpeesta lkm % lkm ha % ha Ei suunnittelutarvetta 40 38, ,5 Tarvittavat suunnitelmat laadittu ja ajantasaisia 28 27, ,3 Tarvittavissa suunnitelmissa vähäisiä puutteita (kattavuus, ajantasaisuus) 5 4, ,7 Tarvittavissa suunnitelmissa merkittäviä puutteita (kattavuus, ajantasaisuus) 7 6, ,9 Tarvittavat suunnitelmat puuttuvat tai ovat vanhentuneita 23 22, ,6 Yhteensä , ,0

8 7 Taulukko 3. Natura-alueiden suunnittelutilanne: hoito- ja käyttösuunnitelmat ja toimenpidesuunnitelmat Yhteensä Kiireelliset Ei kiireelliset lkm ha lkm lkm Ei suunnittelutarvetta HKS-suunnittelutarve yhteensä HKS laadittu ja ajantasainen HKS laadittu mutta päivitettävä HKS laadittava TPS-suunnittelutarve yhteensä TPS laadittu ja ajantasainen TPS laadittu mutta päivitettävä TPS laadittava HKS-/TPS suunnittelutarve yhteensä Ajantasaisten HKS-suunnitelmien osuus (%) tarpeesta 95,0 100,0 Ajantasaisten TPS-suunnitelmien osuus (%) tarpeesta 26,1 9,1 Taulukon 3 Kiireelliset sarakkeessa olevat suunnittelutarpeet ovat joko erittäin kiireellisiä (1-2 v.) tai kiireellisiä (3-5 v.) ja sarakkeessa Ei kiireelliset ovat näitä vähemmän kiireelliset (6 v. ja enemmän). Taulukko 4. Natura-alueiden suunnittelutilanne: muut suunnitteluvälineet lkm ha Ei suunnittelutarvetta MRL:n mukainen kaava yhteensä MRL:n mukainen kaava, voimassa MRL:n mukainen kaava, voimassa mutta päivitystarve MRL:n mukainen kaava, laadittava Metsätaloussuunnitelma yhteensä Metsätaloussuunnitelma, ajantasainen Metsätaloussuunnitelma, laadittava tai päivitettävä Vesienhoitosuunnitelma yhteensä Vesienhoitosuunnitelma, toimenpiteet määritelty Vesienhoitosuunnitelma, määrittelytarvetta Muu suunnitelma yhteensä Muu suunnitelma, ajantasainen Muu suunnitelma, laadittava tai päivitettävä

9 8 Aluekohtaiset suunnittelutarpeet: HKS- ja TPS-suunnitelmien toteutus Etelä-Savossa Natura alueiden suunnittelu on painottunut viime vuosina hoito- ja käyttösuunnitelmien laatimiseen, mistä syystä uusien hoito- ja käyttösuunnitelmien laatimiselle tai vanhojen päivittämiselle ei tällä suunnittelujaksolla ole suurta tarvetta. Esim. viimeiset saimaannorppaalueille valmistuneet hoito- ja käyttösuunnitelmat laadittiin EU-rahotteisen Saimaannorppa LIFE - hankkeen aikana vuosina Suunnittelu painottuukin seuraavina vuosina erityisesti toimenpidesuunnitelmien laatimiseen, mutta myös muulle suunnittelulle, kuten metsätaloussuunnittelulle ja lintuvesien hoitosuunnittelulle on tarvetta. Kiireelliset HKS-tarpeet Etelä-Savon Natura alueista vain yhdellä on arvioitu olevan kiireellinen hoito- ja käyttösuunnitelman (HKS) laatimisen tarve. Kyseessä on Mikkelin keskustan tuntumassa sijaitseva, kaupungin keskeiseen ulkoilu- ja virkistysalueeseen kuuluva Hanhilammen luonnonsuojelualue, jossa on erityisesti virkistyksen ja luonnonsuojelun yhteensovittamisen tarvetta. Kiireelliset TPS-tarpeet Toimenpidesuunnitelman laatimisen tarve on todettu olevan 15 alueella. Kyseiset alueet ovat pääasiassa suokohteita, joilla tarvitaan esim. ojien tukkimistoimia suoluonnon vesitalouden turvaamiseksi sekä metsiä, joissa toimenpiteinä tarvitaan yksipuolisen metsärakenteen muuttamista tai lehtokasvillisuutta varjostavan puuston poistamista. MRL:n mukaiset kaavat Kaavoitus on tärkeä suojelun toteutuskeino erityisesti niillä alueilla, joihin sisältyy paljon vesialuetta ja sitä kautta rantarakentamisen suunnittelutarvetta. Merkittävimpiä maankäytön suunnittelualueita Etelä-Savossa ovat saimaannorpan esiintymisalueet, joilla kaikilla on voimassa lainvoimaiset yleiskaavat. Lietveden ja Pihlajaveden alueilla on todettu olevan yleiskaavojen päivittämistarvetta, ja kaavoituksen päivitystyö onkin jo kyseisillä alueilla menossa. Metsätaloussuunnitelmat Metsätaloussuunnittelulla on mahdollista vaikuttaa Natura alueiden metsien suojeluarvojen säilymiseen ja parantumiseen. Suunnitelmien laatiminen ja päivittäminen on katsottu tarpeelliseksi neljällä Natura alueella, joilla esiintyy harjumetsiä. Näillä alueilla metsien käsittely on pääosin edelleen mahdollista, mutta edellyttää luontoarvot huomioon ottavaa suunnittelua. Vesienhoitosuunnitelmat Vesienhoitosuunnitelmien avulla on mahdollista vaikuttaa mm. vesistöön tulevan kuormituksen määrään ja sitä kautta vähentää vesistöjen nuhraantumis- ja rehevöitymiskehitystä. Puruvesi on koko Suomen mittakaavassa edustava, karu ja kirkasvetinen järvi, joka kuuluu vesipuitedirektiivin mukaisiin erityisiin alueisiin, joilla merkittäviä vesiin liittyviä suojeluarvoja. Siellä esiintyvien luontoarvojen turvaamisessa vesienhoidon suunnittelu on tärkeässä osassa. Tähän liittyen alkoi vuonna 2016 Freshabit LIFE IP -hanke, jossa mm. pyritään vähentämään valuma-alueelta vesistöön tulevaa kuormitusta toteuttamalla erilaisia vesiensuojelutoimenpiteitä. Vesienhoidon suunnittelua tarvitaan myös muutamalla pienemmällä järvellä ja lammella linnuston elinolosuhteiden turvaamiseksi. Muut suunnitelmat Muuta suunnittelutarvetta on lähinnä lintuvesikohteilla, joiden tämänhetkinen rehevöitymiskehitys edellyttää linnuston elinolosuhteita parantavia ruoppauksia- tai niittoja. Lisäksi suunnitelmaa tarvitaan Haapalahden rannan Natura alueella kasvavan lietetattaren esiintymispaikkojen turvaamiseksi ja Sulkavanniemen laidun ja niitty Natura alueella esiintyvien perinnebiotooppien säilymisen turvaamiseksi.

10 9 Taulukko 5. HKS - ja TPS-suunnitelmien toteutus HKS TPS Vastuutaho Vuosi lkm ha lkm ha LS Taulukon 5 lukumäärät kuvaavat laadittavien suunnitelmien lukumääriä. Yksi suunnitelma voi kattaa useampia Naturaalueita. Tästä syystä lukumäärät ja pinta-alat eivät ole vertailukelpoisia muiden taulukoiden lukumääriin. Yleissuunnitelman laadinnan yhteydessä on aikataulutettu ja vastuutettu erittäin kiireellisiksi (1-2 v.) määriteltyjen suunnitelmien toteutus. Taulukko voi kuitenkin sisältää myös kiireellisiä (3-5 v.) ja vähemmän kiireellisiä (6 v. ja enemmän) suunnitelmia. LS = Metsähallituksen Luonnonsuojelu Alla oleviin HKS- ja TPS-tarvelistauksiin on poimittu taulukon 3 sarakkeessa Kiireelliset olevia lukumääriä vastaavat Natura-alueet ja esitetty niiden tarkempi kiireellisyysluokka ja suunnittelutyön luonne. Natura-alueet, joilla kiireellinen HKS-tarve: Hanhilampi FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Natura-alueet, joilla kiireellinen TPS-tarve: Hevonniemi FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Kotkatharju FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Kyrönsuo FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Lahnaniemen Solistonsuon ja Alatalon metsät FI SPA/SAC-alue Kiireellinen Laadittava Lammasniemen lehto FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Lamminpohja FI SPA/SAC-alue Erittäin kiireellinen Laadittava Mesiänlammen letot FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Mäntyharjun reitin kosket FI SAC-alue Kiireellinen Päivitettävä Mäntyharjun Suursuo FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Paltasuo FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Pyörissalo FI SAC-alue Erittäin kiireellinen Laadittava Savonsuo FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Suurenaukeansuo - Isosuo - Pohjalampi FI SPA/SAC-alue Kiireellinen Päivitettävä Tervaruukinsalo FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Vuotsinsuo FI SAC-alue Kiireellinen Päivitettävä Natura-alueet, joilla MRL:n mukaisen kaavoituksen tarve: Lietvesi FI SAC-alue Päivitettävä Pihlajavesi FI SAC-alue Päivitettävä Natura-alueet, joilla metsätaloussuunnitelman laatimis- tai päivitystarve: Hevonniemi Katosselkä - Tolvanselkä Kotkatharju Tervaruukinsalo FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue

11 10 Natura-alueet, joilla vesienhoitosuunnitelmissa määrittelytarvetta: Haapalahti FI SPA-alue Juurikkasuo - Vehka- ja Uuhilampi FI SPA/SAC-alue Kosulanlampi - Pieni Raudanvesi FI SPA-alue Puruvesi FI SAC-alue Suurenaukeansuo - Isosuo - Pohjalampi FI SPA/SAC-alue Natura-alueet, joilla muun suunnitelman laatimis- tai päivitystarve: Haapalahden ranta FI SAC-alue Haapalahti FI SPA-alue Iso-Kylmä FI SPA/SAC-alue Juurikkasuo - Vehka- ja Uuhilampi FI SPA/SAC-alue Kirkko-Surnui FI SPA-alue Kosulanlampi - Pieni Raudanvesi FI SPA-alue Lautjärvi - Laukkala - Kaituenlampi FI SPA/SAC-alue Leppäselkä - Pätkönlampi FI SPA-alue Niitlahti FI SPA/SAC-alue Sulkavanniemen laidun ja niitty FI SAC-alue Tuomiojärvi FI SPA-alue Vaahersalonlampi FI SPA/SAC-alue 5. Natura alueiden tilan arvioinnit (NATA) Kaikille Natura 2000 verkostoon kuuluville alueille tehdään määräajoin päivitettävät Natura alueen tila-arvioinnit (NATA). Niiden kohteena on yleensä yksittäinen Natura 2000-alue. Arviointeja tehdään Metsähallituksen ja ELY-keskusten yhteistyönä. Kiireellisiä NATA-arvioinnit ovat erityisesti niillä Natura 2000-alueilla, joilla ei katsota tarvittavan mitään muuta suunnittelua ja joista ei muodosteta luonnonsuojelualueita. Näin varmistetaan koko verkoston saaminen kattavasti suunnittelu- ja seurantajärjestelmän piiriin. Kiireellisiä ovat toisaalta myös ne alueet, joilla on kiireellinen aluekohtaisen suunnittelun tarve. Natura-alueiden tila-arviointia on tehty Etelä-Savon kohteilla vuodesta 2010 alkaen. Ensimmäiset NATA-tarkastelut kohdistuivat Koloveden ja Linnansaaren kansallispuistojen Natura alueisiin, jotka ovat saimaannorpan lisääntymisalueita. Muille merkittäville saimaannorpan lisääntymisalueille on tehty NATA-arvioinnit EU-rahoitteisen Saimaannorppa LIFE-hankkeen aikana vuosina Sekä norppa-alueille että muille Natura alueille laaditut ja ajantasaiset NATA-arvioinnit kattoivat vuoden 2016 lopussa noin ha eli noin 60 % Etelä-Savon alueella sijaitsevien Natura alueiden pinta-alasta.

12 11 Taulukko 6. NATA-arviointien tilanne Yhteensä Kiireelliset Ei kiireelliset lkm ha lkm lkm Laadittu, ajantasainen Laadittu, päivitettävä Ei laadittu Natura-alueita yhteensä Ajantasaisten NATA-arviointien osuus (%) 21,4 60,2 Taulukon 6 Kiireelliset sarakkeessa olevat NATA-tarpeet ovat joko erittäin kiireellisiä (1-2 v.) tai kiireellisiä (3-5 v.) ja sarakkeessa Ei kiireelliset ovat näitä vähemmän kiireelliset (6 v. ja enemmän). NATA-arviointien toteutus Kiireellisiä NATA-arviointikohteita on yhteensä 81 kpl. Osalle kiireellisiksi luokitelluista arvioinnin kohteista on kuitenkin jo laadittu esim. hoitosuunnitelmia tai toimenpidesuunnitelmia. Arviointien laatimisen vastuu on jaettu kohteittain ELY-keskuksen ja Metsähallituksen kesken. Nata-arviontien laatiminen kaikille Natura alueille on käynnistynyt sekä Metsähallituksessa että ELYkeskuksessa samaan aikaan yleissuunnitelman laatimisen kanssa. Vuosina työ painottuu erittäin kiireellisiksi luokiteltujen NATA-arviointien laatimiseen. Taulukko 7. NATA-arviointien toteutus NATA Vastuutaho Vuosi lkm ha AH Yhteensä LS Yhteensä ELY Yhteensä Yhteensä Yhteensä Taulukon 7 lukumäärät kuvaavat laadittavien NATA-arviointien lukumääriä. Poikkeustapauksissa yksi NATA-arviointi voi sisältää useampia Natura-alueita. Tästä syystä lukumäärät ja pinta-alat eivät välttämättä ole vertailukelpoisia muiden taulukoiden lukumääriin. Yleissuunnitelman laadinnan yhteydessä on aikataulutettu ja vastuutettu erittäin kiireellisiksi (1-2 v.) määriteltyjen NATA-arvointien toteutus. Taulukko voi kuitenkin sisältää myös kiireellisiä (3-5 v.) ja vähemmän kiireellisiä (6 v. ja enemmän) arviointeja. AH = Metsähallituksen Alueidenhallinta, LS = Metsähallituksen Luonnonsuojelu, ELY = Etelä-Savon ELY-keskus.

13 12 Liite 1. Yleissuunnitelmaan sisältyvät Natura-alueet, niiden aluekohtaiset tiedot suunnittelutarpeista ja suunnittelutarpeisiin vaikuttavista tekijöistä Natura-alue Suunnittelutarpeet NATAarviointi Suunnittelutarpeeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys tai tärkeys Keskeisten suojeluperusteiden lkm Alueen nimi Tunnus Tyyppi Vastuutaho Ahvenjärven haka Anettu Anttilan tila Haapalahden niitty Haapalahden ranta Haapalahti Haapaniemi Haapasaari - Luhtanen - Majaluhta Hanhilampi Heinolanmäen lehto Hertunjärven metsät Hevonniemi Hirvensalmen Suurisuo FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen FI SPA/SACalue Metsähallitus, Etelä-Suomen FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen FI SAC-alue FI SAC-alue FI SPA-alue FI SAC-alue FI SPA/SACalue FI SAC-alue FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen FI SPA/SACalue FI SAC-alue FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Yhteenveto suunnittelutarpeesta HKS/TPSsuunnittelutarvearvio HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys MRL:n mukainen kaava Metsätaloussuunnitelma Vesienhoitosuunnitelma Muu suunnitelma Tilanne Kiireellisyys Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet Lajisuojelutoimet Luontotyyppisuojelutoimet Luontomatkailu ja lähivirkistys Muut maankäyttöpaineet Laskennallinen suunnittelutarvearvioluku Suunnitteluvelvoite Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Linnut

14 13 Natura-alue Suunnittelutarpeet NATAarviointi Suunnittelutarpeeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys tai tärkeys Keskeisten suojeluperusteiden lkm Alueen nimi Tunnus Tyyppi Vastuutaho Hujas Iso-Huppio Iso-Kylmä Isosuo - Kivenholma Joutenvesi - Pyyvesi FI SPA/SACalue FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen FI SPA/SACalue Juurikkasuo - Vehka- ja Uuhilampi FI SPA/SACalue Jäppilän ja Joroisten vanhat metsät Kakonsalon järvialue Kakrialansuo Katosselkä - Tolvanselkä Kermajärvi Kihtelysniemi Kinalammen metsä Kinaneva FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Metsähallitus, Etelä-Suomen FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen FI SAC-alue FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen FI SPA/SACalue Metsähallitus, Etelä-Suomen FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Yhteenveto suunnittelutarpeesta HKS/TPSsuunnittelutarvearvio HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys MRL:n mukainen kaava Metsätaloussuunnitelma Vesienhoitosuunnitelma Muu suunnitelma Tilanne Kiireellisyys Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet Lajisuojelutoimet Luontotyyppisuojelutoimet Luontomatkailu ja lähivirkistys Muut maankäyttöpaineet Laskennallinen suunnittelutarvearvioluku Suunnitteluvelvoite Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Linnut

15 14 Natura-alue Suunnittelutarpeet NATAarviointi Suunnittelutarpeeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys tai tärkeys Keskeisten suojeluperusteiden lkm Alueen nimi Tunnus Tyyppi Vastuutaho Kinnula Kirkko-Surnui Koiravuoren metsät Kolmikanta Kolovesi - Vaaluvirta - Pyttyselkä FI SAC-alue FI SPA-alue FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen FI SPA/SACalue Metsähallitus, Etelä-Suomen FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Kosulanlampi - Pieni Raudanvesi FI SPA-alue Kotkatharju Kukkosenkorpi Kyrönsuo Kyyvesi Kyyvesi Lahnaniemen, Solistonsuon ja Alatalon metsät Lammasniemen lehto Lamminpohja FI SAC-alue FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen FI SAC-alue FI SPA-alue FI SPA/SACalue FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen FI SPA/SACalue Yhteenveto suunnittelutarpeesta HKS/TPSsuunnittelutarvearvio HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys MRL:n mukainen kaava Metsätaloussuunnitelma Vesienhoitosuunnitelma Muu suunnitelma Tilanne Kiireellisyys Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet Lajisuojelutoimet Luontotyyppisuojelutoimet Luontomatkailu ja lähivirkistys Muut maankäyttöpaineet Laskennallinen suunnittelutarvearvioluku Suunnitteluvelvoite Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Linnut

16 15 Natura-alue Suunnittelutarpeet NATAarviointi Suunnittelutarpeeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys tai tärkeys Keskeisten suojeluperusteiden lkm Alueen nimi Tunnus Tyyppi Vastuutaho Laukoniemi Launinsuo Lautalammen metsä FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen FI SAC-alue FI SPA/SACalue Lautjärvi - Laukkala - Kaituenlampi FI SPA/SACalue Lehmilammen lehdot Leppäselkä - Pätkönlampi Lietvesi Linnansaari Luonteri Maijootsuo Mesiänlammen letot Mäntyharjun reitin kosket Mäntyharjun Suursuo Metsähallitus, Etelä-Suomen FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen FI SPA-alue FI SAC-alue FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Yhteenveto suunnittelutarpeesta HKS/TPSsuunnittelutarvearvio HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys MRL:n mukainen kaava Metsätaloussuunnitelma Vesienhoitosuunnitelma Muu suunnitelma Tilanne Kiireellisyys Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet Lajisuojelutoimet Luontotyyppisuojelutoimet Luontomatkailu ja lähivirkistys Muut maankäyttöpaineet Laskennallinen suunnittelutarvearvioluku Suunnitteluvelvoite Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Linnut

17 16 Natura-alue Suunnittelutarpeet NATAarviointi Suunnittelutarpeeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys tai tärkeys Keskeisten suojeluperusteiden lkm Alueen nimi Tunnus Tyyppi Vastuutaho Niitlahti Pahalamminvuori Paltasuo Patterinmäki Petkellammensuo Petäisen metsä Pihlajavesi Pohjoislampi Pohjolan laidun Pukkiselkä Punakiven - Ahvenjärven metsät Punkaharju FI SPA/SACalue Puruveden valkoselkätikkametsät FI SPA/SACalue Puruvesi FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen FI SAC-alue FI SAC-alue FI SPA-alue FI SPA-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Metsähallitus, Etelä-Suomen FI SAC-alue Yhteenveto suunnittelutarpeesta HKS/TPSsuunnittelutarvearvio HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys MRL:n mukainen kaava Metsätaloussuunnitelma Vesienhoitosuunnitelma Muu suunnitelma Tilanne Kiireellisyys Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet Lajisuojelutoimet Luontotyyppisuojelutoimet Luontomatkailu ja lähivirkistys Muut maankäyttöpaineet Laskennallinen suunnittelutarvearvioluku Suunnitteluvelvoite Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Linnut

18 17 Natura-alue Suunnittelutarpeet NATAarviointi Suunnittelutarpeeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys tai tärkeys Keskeisten suojeluperusteiden lkm Alueen nimi Tunnus Tyyppi Vastuutaho Putkilahti - Ruskeaperä Puulavesi Puumalan Suurisuo Pyhäniemi Pyörissalo Rastikenkut Ringinsuo - Heinälamminsuo Ritasuo - Onttoinvuorensuo Rossinlammen metsä Ruhvanansuo Ruokolahden metsä Rutkanlahden metsät Sahinsuo Sammakkolammen metsä FI SPA/SACalue FI SPA/SACalue Metsähallitus, Etelä-Suomen FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen FI SPA/SACalue Metsähallitus, Etelä-Suomen FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen FI SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen FI SPA/SACalue Metsähallitus, Etelä-Suomen FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Yhteenveto suunnittelutarpeesta HKS/TPSsuunnittelutarvearvio HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys MRL:n mukainen kaava Metsätaloussuunnitelma Vesienhoitosuunnitelma Muu suunnitelma Tilanne Kiireellisyys Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet Lajisuojelutoimet Luontotyyppisuojelutoimet Luontomatkailu ja lähivirkistys Muut maankäyttöpaineet Laskennallinen suunnittelutarvearvioluku Suunnitteluvelvoite Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Linnut

19 18 Natura-alue Suunnittelutarpeet NATAarviointi Suunnittelutarpeeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys tai tärkeys Keskeisten suojeluperusteiden lkm Alueen nimi Tunnus Tyyppi Vastuutaho Savonsuo Sielusenmäki Sulkavan ja Punkaharjun vanhat metsät Sulkavanniemen laidun ja niitty Suurenaukeansuo - Isosuo - Pohjalampi Suurlahden lampialue Taloahon metsä Tervaruukinsalo Tornioniemi Tuhkaa Tuomiojärvi Törmä Uhnionmäenrinne FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen FI SAC-alue FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen FI SAC-alue FI SPA/SACalue FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen FI SAC-alue FI SPA/SACalue FI SAC-alue FI SPA-alue FI SAC-alue FI SAC-alue Yhteenveto suunnittelutarpeesta HKS/TPSsuunnittelutarvearvio HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys MRL:n mukainen kaava Metsätaloussuunnitelma Vesienhoitosuunnitelma Muu suunnitelma Tilanne Kiireellisyys Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet Lajisuojelutoimet Luontotyyppisuojelutoimet Luontomatkailu ja lähivirkistys Muut maankäyttöpaineet Laskennallinen suunnittelutarvearvioluku Suunnitteluvelvoite Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Linnut

20 19 Natura-alue Suunnittelutarpeet NATAarviointi Suunnittelutarpeeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys tai tärkeys Keskeisten suojeluperusteiden lkm Alueen nimi Tunnus Tyyppi Vastuutaho Vaahersalonlampi FI SPA/SACalue Vahvaselän - Vahvajärven metsät FI SPA/SACalue Viitoinvuoren lehto Viljakkalan metsät Vilkaharju Vilkonsuo Vuotsinsuo Vänkkäänsuo FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen FI SAC-alue FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Yhteenveto suunnittelutarpeesta HKS/TPSsuunnittelutarvearvio HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys MRL:n mukainen kaava Metsätaloussuunnitelma Vesienhoitosuunnitelma Muu suunnitelma Tilanne Kiireellisyys Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet Lajisuojelutoimet Luontotyyppisuojelutoimet Luontomatkailu ja lähivirkistys Muut maankäyttöpaineet Laskennallinen suunnittelutarvearvioluku Suunnitteluvelvoite Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Linnut

21 20 Selitteet: Yhteenveto Natura-alueen suunnittelutarpeesta 1 = Ei suunnittelutarvetta 2 = Tarvittavat suunnitelmat laadittu ja ajantasaisia 3 = Tarvittavissa suunnitelmissa vähäisiä puutteita (kattavuus, ajantasaisuus) 4 = Tarvittavissa suunnitelmissa merkittäviä puutteita (kattavuus, ajantasaisuus) 5 = Tarvittavat suunnitelmat puuttuvat tai ovat vanhentuneita HKS/TPS-suunnittelutarvearvio 1 = Ei suunnittelutarvetta 2 = HKS laadittu ja ajantasainen 3 = HKS laadittu mutta päivitettävä 4 = HKS laadittava 5 = TPS laadittu ja ajantasainen 6 = TPS laadittu mutta päivitettävä 7 = TPS laadittava HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys 1 = Erittäin kiireellinen (1-2 v) 2 = Kiireellinen (3-5 v) 3 = Vähemmän kiireellinen (6-10 v) 4 = Ei kiireellinen (yli 10 v) MRL:n mukainen kaava 1 = Ei suunnittelutarvetta 11 = MRL:n mukainen kaava, voimassa 12 = MRL:n mukainen kaava, voimassa mutta päivitystarve 13 = MRL:n mukainen kaava, laadittava Metsätaloussuunnitelma 1 = Ei suunnittelutarvetta 21 = Metsätaloussuunnitelma, ajantasainen 22 = Metsätaloussuunnitelma, laadittava tai päivitettävä Vesienhoitosuunnitelma 1 = Ei suunnittelutarvetta 31 = Vesienhoitosuunnitelma, toimenpiteet määritelty 32 = Vesienhoitosuunnitelma, määrittelytarvetta Muu suunnitelma 1 = Ei suunnittelutarvetta 91 = Muu suunnitelma, ajantasainen 92 = Muu suunnitelma, laadittava tai päivitettävä NATA: Tilanne 0 = Ei laadittu 1 = Laadittu, ajantasainen 2 = Laadittu, päivitettävä NATA: Kiireellisyys 1 = Erittäin kiireellinen (1-2 v) 2 = Kiireellinen (3-5 v) 3 = Vähemmän kiireellinen (6-10 v) Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet, Lajisuojelutoimet, Luontotyyppisuojelutoimet, Luontomatkailu ja lähivirkistys, Muut maankäyttöpaineet 1 = Erittäin tärkeä / merkittävä 2 = Tärkeä / merkittävä 9 = Ei tärkeä / merkittävä Suunnitteluvelvoite 1 = Ei suunnitteluvelvoitetta 2 = Säädös tai päätös edellyttää HKS-suunnitelmaa 3 = Säädös tai päätös edellyttää TPS-suunnitelmaa 9 = Ei määritelty

22 21 Liite 2. Yleissuunnitelmaan sisältyvät Natura alueet aluetyypeittäin Yleissuunnitelman Natura-alueet SAC SAC/SPA SPA ELY-keskuksen alue Muut Natura-alueet 0 12, km Kartta: Kartta-aineistot: Metsähallitus Suomen ympäristökeskus 2017 ja Karttakeskus Oy, Lupa L5293

23 22 Liite 3. Natura alueiden suunnittelutarpeen yhteenveto Suunnittelutarpeen yhteenveto Tarvittavat suunnitelmat puuttuvat tai ovat vanhentuneita Tarvittavissa suunnitelmissa merkittäviä puutteita Tarvittavissa suunnitelmissa vähäisiä puutteita Tarvittavat suunnitelmat laadittu ja ajantasaisia Ei suunnittelutarvetta ELY-keskuksen alue 0 12, km Kartta: Kartta-aineistot: Metsähallitus Suomen ympäristökeskus 2017 ja Karttakeskus Oy, Lupa L5293

24 23 Liite 4. Natura alueiden tila-arviointien tilanne ja laadinnan kiireellisyys NATA-tilanne ja -kiireellisyys Laadittava, 1-2 v. Laadittava, 3-5 v. Laadittava 5-10 v. Laadittu, päivitettävä Laadittu, ajantasainen ELY-keskuksen alue 0 12, km Kartta: Kartta-aineistot: Metsähallitus Suomen ympäristökeskus 2017 ja Karttakeskus Oy, Lupa L5293