EVÄITÄ LASTEN OSALLISUUTEEN JA HYVINVOINTIIN

Transkriptio

1 EVÄITÄ LASTEN OSALLISUUTEEN JA HYVINVOINTIIN -uutta potkua vanhempaintoimintaan ja kodin ja koulun yhteistyöhön! Palonkylän koulu Suunnittelija Aslak Rantakokko VALOSA-hanke, Suomen Vanhempainliitto Suomen Vanhempainliitto ry perustettu 1907, jäsenyhdistyksiä 1372 kpl alueellisia yhdistyksiä 21 kpl, uusin Oulussa päärahoitus: RAY, ministeriöt edistää vanhempien ja koulu-, päiväkoti- ja oppilaitosyhteisöjen välistä sekä vanhempien keskinäistä yhteistyötä tuo esille vanhempien näkökulmaa opetusta ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Tj. Tuomas Kurttila, Pj. Susanna Saranlinna 1

2 - vanhemmat 7-13 vuotiaiden lasten osallisuuden edistäjinä ( ) Suunnittelija Aslak Rantakokko 2

3 VALOSA:n painopisteet ja tavoitteet Lasten kuulemis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen kouluissa ja kunnissa, oppilaskuntatoiminnan näkyvyyden lisääminen, kodin ja koulun yhteistyön tehostaminen sekä vanhempien osallisuuskasvatuksen ja -tietämyksen lisääminen 1. KOTIOSALLISUUS; lisätä vanhempien ymmärrystä ja tietoisuutta kodin antamien mallien ja asenteiden merkityksestä lasten osallisuudessa. 2. KOULUOSALLISUUS; tukea perusopetuksen alaluokkien oppilaskuntatoiminnan käynnistämistä ja kehittämistä yhteistyössä koulun henkilöstön ja nuorisotoimen kanssa. 3. KUNTAOSALLISUUS; edistää mm. lasten vaikuttamismahdollisuuksia kuntatasolla. VANHEMPAINYHDISTYKSISTÄ hyödyntämätön voimavara kodin ja koulun yhteistyössä? yhteisöllistä kansalaistoimintaa parhaimmillaan! vanhempien toiminta yhdistyksissä lisää myös lasten tietoisuutta ko. toiminnasta -> lisääntynyt yhteisöllisyys yhdistyksissä paljon potentiaalia, mutta vähänlaisesti osallistavaa toimintaa tällä hetkellä yhdistys on kunnalle/koululle hyvä kumppani, jossa on paljon eri alojen asiantuntemusta ja osaamista 3

4 KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ ONNISTUMISEN EVÄÄT kuuleminen kunnioitus ja arvostaminen tasavertaisuus luottamus KESKUSTELUA VANHEMMUUDESTA? Vanhemmat ovat uusavuttomia! Vanhemmuus on hukassa? Vanhemmat ovat vaikeita! Yhteiset arvot ovat hukassa? vanhemmuuden standardi: vanhemmuuden versio 1.0: vanhemmuuden ihanne: 4

5 KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Kasvatuskumppanuus toistemme arvostaminen ilo ja yhdenvertaisuus yhteisöllisyys, osallisuus -> toimenpiteet tukemaan näitä arvoja -> LUOTTAMUS -> lapsen hyvinvointi Vastakkainasettelu ongelmalähtöisyys ei yhteisiä arvoja ja päämäärää koti ja koulu kokevat toisensa uhkana pallottelua kasvatusvastuusta 5

6 VANHEMMUUDEN KIRJO kaikki ovat erilaisia, myös vanhemmat suuri osa opettajistakin on vanhempia suurin osa vanhemmista on yhteistyöhaluisia ja kykyisiä, pieni osa ei; sama koskee opettajia osa vanhemmista tarvitsee tukea, osa heistä tarjoaa tukea opettajalle vanhemmuuden haasteet tänään vs. 50 vuotta sitten? = KASVATUSKUMPPANUUTTA TARVITAAN Moni kysyy että miksei ne vanhemmat sitten tule vain kouluun (ei edes niihin kerran vuodessa järjestettyihin vanhempainiltoihin, tai arviointikeskusteluihin) vaikka laki sen mahdollistaa. Laki on laki ja käytänne on käytänne. Jos koet olevasi häiriöksi, vaivaksi ja taakaksi, miksi tulisit apuun. Vaikka nykyisessä työllisyystilanteessa monella vanhemmalla olisi enemmän aikaa ja mahdollisuuksia. Ymmärrän että koulut ovat jaksamisen äärilaidoilla, kun ryhmäkoot kasvavat, yhteiskunnan paineet kovenevat, säästöt repivät ja resurssit hupenevat. Mutta onko tällaisessa tilanteessa järkevää jättää vanhemmat koulun ulkopuolelle? Järkevämpää olisi yhdistää voimavarat ratkaisukeskeisesti kuin kitistä erikseen nurkissa. Vesa Ilola 6

7 Millaisia kokemuksia Sinulla on kodin ja koulun yhteistyöstä: Mitä se on huonoimmillaan? Mitä se on vahvimmillaan? Miten kehittäisit kodin ja koulun yhteistyötä, jos saisit vapaat kädet ja reilusti euroja? LASTENSUOJELU & VANHEMMUUS ENNALTAHKÄISY Järkyttävä video suomalaisesta lastensuojelusta! Opettaja rakensi oppilaalle eristyskopin! 7

8 ENERGIAJUOMAT MEDIAKASVATUS Uudet kasvattajat Kuva: YLE RAJASEUDUN NUUSKARALLISSA MUKANA JO ALAKOULULAISIAKIN YLE: Kotimaa, K18 jutut ja ruutuaika ammu vaarallisia gangstereita, varasta autoja siviileiltä voit liittyä katujengiin tai korkealuokkaiseen mafiaan kylvä kauhua ja tuhoa, tapa toisia jengiläisiä ja elä rikollisen elämää voit auttaa omia jengiläisiä pakenemaan rikospaikalta ja tappaa kaikki, jotka eteesi sattuvat 8

9 Lapsen(kin) arjen pornoistuminen Kiusaamisen uudet muodot? K13? Moni nuori katsoo nettipornoa päivittäin vanhempien tietämättä. Väestöliiton mukaan suurin osa kymmenvuotiasta on nähnyt nettipornoa, osa katsoo sitä jopa päivittäin. Liitto on ihmeissään suomalaisvanhemmista, jotka käyttävät EU-maista vähiten lapsia suojelemaan tarkoitettuja internetin suodatinohjelmia. Lähde: Jussi Tomberg & Kirsi Pöykkö iset/kotimaa/askfm-ja-facebookverkkokiusaajiensuosikit/ "Opettajat eivät varmasti pysy perässä verkon ohjelmistoissa. Minäkään en pysy, olen jo niin vanha, naurahtaa 18-vuotias." KASVATETAAN YHDESSÄ - SOVITAAN YHDESSÄ! -> vanhemmuus on päätöksentekoa -> toisinaan on tehtävä päätöksiä, joissa emme voi tinkiä -> kasvatus ei ole helppoa. Vanhemmuus on elinkautinen -> kasvatus on helpompaa, jos lähiyhteisön vanhemmat ja aikuiset kasvattavat lapsia yhteisin, samoin pelisäännöin -> Kolme Kovaa Koota -> Koti Koulu Kaverit, kaikki mukaan -> demokraattinen suunnittelu, esittely, käsittely ja päätöksenteko 9

10 YHTEISET PELISÄÄNNÖT MISTÄ VOIDAAN SOPIA? - kodin ja koulun yhteistyö ja yhteydenpito - käyttäytyminen kotona, koulussa ja kylän raitilla - kiusaaminen ja kielenkäyttö - lapsi liikenteessä - mediakasvatus ja viihdemedian käyttö - terveet elämäntavat - toisen omaisuuden kunnioittaminen - aikuisen ja lapsen rooli - kotiintulo- ja nukkumaanmenoajat - päihteet, tupakointi, nuuska tms. - kanssaihmisten kunnioittaminen MIKSI PELISÄÄNTÖJÄ JA SOPIMUKSIA? aktiivinen ja rakentava vuoropuhelu osapuolten kesken lasten terveellinen ja turvallinen arki syventyminen kasvun ja oppimisen edellytyksiin aikuisten vastuut ja velvoitteet vanhempaintoiminnan vireyttäminen lasten osallisuuden edistäminen opettajien ja oppilaiden työrauha kodin ja koulun yhteistyön askelmerkit näkyväksi toisiimme tutustuminen, välittäminen ja luottamus kodin ja koulun voimavarat yhteiseksi hyväksi = YHTEISÖLLISYYDEN JA HYVINVOINNIN VAHVISTUMINEN! 10

11 YHTEISET PELISÄÄNNÖT- ESIMERKKEJÄ KoKoEspoo ry Kodin ja koulun yhteistyöfoorumi sopi pelisäännöistä: -> kodin ja koulun yhteistyö -> lapsi on koulussa yksilö, mutta yhteisön jäsenyys on olennaista -> myönteinen palaute on voima -> yhteydenpidon säännöt -> koti on voimavara myös yläkoulussa -> vanhempainkeskustelut -> viestinnän minimitasosta sovitaan kouluissa OAJ ja Vanhempainliitto kannustavat kaikkia lasten kanssa toimivia tahoja avoimeen vuoropuheluun ja yhteistyötä ohjaavien pelisääntöjen sopimiseen lasten ja nuorten kouluhyvinvoinninedistämiseksi. YHTEISET PELISÄÄNNÖT- ESIMERKKEJÄ Ylöjärven Metsäkylässä laadittiin kasvatuksen pelisäännöt keväällä Metsäkylän koulun vanhempainyhdistyksen tuella laaditut säännöt tukevat vanhempien kasvatustehtävää kodeissa. Helsingin Pikku Huopalahdessa laadittiin yhteiset pelisäännöt. Niiden avulla luodaan vuorovaikutteinen yhteisö, joka tukee sekä nuorisoa että heidän vanhempiaan elämän eri vaiheessa. Varsinais-Suomessakeskusteltiin vanhempien vastuusta ja laadittiin vanhempainsopimus. -> -> Vakka-Suomen kodin ja koulun yhteistyösuunnitelma 11

12 YHTEISET PELISÄÄNNÖT- ESIMERKKEJÄ Haminassa lasten hyvinvointia edistetään Yhteiset Ympyrät - verkostoyhteistyöllä. Mukaan on kutsuttu koululaisten vanhemmat ja suuri joukko lapsen elinympäristössä vaikuttavia toimijoita. Tiiviillä vanhempainverkostolla halutaan: - tukea vanhemmuutta - tukea kodin kasvatustyötä - ehkäistä lasten ja nuorten ongelmia ja puuttua niihin ajoissa Vanhemmat laativat yhdessä kirjallisen Yhteiset Ympyrät sopimuksen, joka sisältää mm. käytöstavat, mediakäyttäytyminen, kiusaamisen ehkäiseminen ja varhainen puuttuminen, erilaisuuden hyväksyminen, sovitut kotiintuloajat ja päihteettömyys. 12

13 13

14 MITÄ OSALLISUUS ON? keskeinen hyvinvointiin vaikuttava tekijä mahdollisuus ilmaista mielipiteitään mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon mahdollisuus aikaan saada muutoksia vapaaehtoista ja omaan tahtoon perustuvaa näkemyksiä kaikissa itseen liittyvissä asioissa tapa kasvattaa ja tapa työskennellä kaikkea elämää läpileikkaava periaate Lähde: Pelastakaa Lapset ry, Osallisuuden ohjeistus 14

15 NÄKÖKULMIA OSALLISUUTEEN osallisuuskasvatus mielletään ammattilaisten tehtäväksi osallisuus alkaa läheltä -> oma perhe, oma luokka, lähiympäristö aikuisten tulee tarjota osallisuudelle otollisia tilanteita oma kokemus osallisuudesta ratkaisevaa OSALLISUUS OSALLISTUMINEN? OSALLISUUSTOIMIEN JAOTTELUSTA 1. Osallisuuden päämäärä on sosiaalinen. Kyse on yhdessä toimimisesta, kuulumisesta, liittymisestä ja tunteesta, että on osa itseä suurempaa kokonaisuutta. 2. Osallisuuden päämäärä on poliittinen. Kyse on päätöksenteosta, vallanjakamisesta, vaikuttamisesta ja vastuunkannosta. A.Tavoitteena on yksilön vahvistaminen,hänen itsekunnioituksensa, itsetuntonsa, arvonsa ja kykyjensä vahvistaminen. B.Tavoitteena on ryhmän vahvistaminen, ryhmän turvallisuuden, kiinteyden ja toimintakyvyn tukeminen Lähde: Tutkija Tomi Kiilakoski, Nuorisotutkimusseura ry, Nuorisotutkimusverkosto 15

16 MIKSI LASTEN OSALLISUUS ON TÄRKEÄÄ? aito vuoropuhelu aidot kohtaamiset arvostaminen palautteen kerääminen kokemusten kerääminen hyvinvointi kasvun ja kehityksen perusedellytys identiteetin kehittyminen LASTEN OSALLISUUSON SUOJATTU LAINSÄÄDÄNNÖLLÄ: YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (LOS) 12 artikla Suomen perustuslaki 6 Nuorisolaki (2006) Lastensuojelulaki (2008) Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Kuntalaki Hallintolaki Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma Perusopetuksen laatukriteeristö 16

17 OLENNAISTA OSALLISUUDELLE KOTONA JA KOULUSSA koti koulu kasvatuskumppanuus osallisuus vertaisuus yhteisöllisyys vanhempainyhdistykset oppilaskunnat vaikuttaminen kokeminen kuuleminen vuorovaikutus kokemus arvokkuudesta mielipide toiminta - vaikutukset OSALLISUUDEN HYÖTYJÄ PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ: lapset ovat oman elämänpiirinsä asiantuntijoita ITSELUOTTAMUKSEN ja itsearvostuksen VAHVISTUMINEN PSYKOSOSIAALINEN TUKI: koettu turvallisuus lisääntyy luomalla yhteisöllisyyttä SUVAITSEVAISUUDEN LISÄÄNTYMINEN : yhteisöllisyyden väitetään edistävän erilaisuuden arvostamista, toisten kunnioittamista sekä tukevan uusien haasteiden kohtaamista DEMOKRATIAAN KASVATTAMINEN:, vastuullisen ja aktiivisen kansalaisuuden rakentuminen varhaislapsuudesta lähtien LASTEN OIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN: lasten oikeus osallistumiseen on turvattava yhteenkuuluvuuden tunne, itsen näkeminen toimijana joka voi saada aikaan muutoksia ympäristössään Lähteet: Tomi Kiilakoski ja Pelastakaa Lapset ry 17

18 POHDITTAVAA: -> mitä lasten osallisuus kotona voisi olla? -> mitä lasten osallisuus koulussa voisi olla? -> mitä lasten osallisuus kunnassa voisi olla? -> mitä lasten osallisuus ei mielestänne ole? OSALLISUUTTA KOTONA: -> arkista perheen yhteisen ajan viettoa, yhteishengen luomista -> lasta kuunnellaan yhteisissä päätöksissä ja pelisääntöjen sopimisessa -> kannustamista ja rohkaisua, kuulluksi ja nähdyksi tulemista -> yhdessä arjen askareiden tekemistä ja niistä sopimista -> kuulluksi ja nähdyksi tulemista, tunteiden näyttämistä, lupausten toteuttamista -> ikään sopivien vastuiden antamista, ilojen ja huolien kysymistä ja jakamista -> turvallinen ilmapiiri, palaverit, joissa oikeasti osallistutaan päätöksentekoon -> vaihtoehdoista valitsemista, onnistumisen tunteen vahvistamista -> lapsen hyväksymistä sellaisena kuin hän on, riitelemistä ja sopimista -> välittämistä ja luottamuksen ylläpitämistä -> myös epämiellyttävien asioiden ratkomista, onnistumista ja epäonnistumista -> lomareissujen ja ohjelmien pohdintaa aidosti yhdessä -> antaa lapsen miettiä itse, mitä vaatetta laittaa tai miten laittaa hiuksensa 18

19 VANHEMMAT JA LASTEN OSALLISUUS aikuisilla on oltava riittävä osaaminen ja ymmärrys osallisuudesta aikuisten toimintaan täytyy voida luottaa, ketään ei syrjitä eikä kiusata aikuisten on kohdeltava toisiaan kunnioittaen ja rehellisesti kaikilla on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet osallisuuteen Lähde: Suomen Vanhempainliitto ry, Pelastakaa Lapset ry VANHEMMAT JA LASTEN OSALLISUUS toiminnan ja työskentelyn tavoitteista ja päämääristä on sovittava selkeästi aikuiset huolehtivat, että sovittuja sääntöjä noudatetaan ja annetut lupaukset pidetään lasten sallitaan osallistua omilla ehdoillaan, vapaaehtoisesti, kykyjensä ja kiinnostuksensa mukaisesti osallisuuden edellytyksiä vahvistetaan ja edistetään lapsille tärkeiden aikuisten tuella Lähde: Suomen Vanhempainliitto ry, Pelastakaa Lapset ry 19

20 VANHEMMAT JA LASTEN OSALLISUUS ympäristön ja ilmapiirin tulee olla turvallinen, esteetön ja osallisuuteen kannustava keskusteluissa ja työskentelyssä käytetään lasten ymmärtämää kieltä ja toimintatapoja palautteen avulla arvioidaan sekä varmistetaan menetelmien ja toiminnan laatu ja vaikutukset kaikki saavat palautetta ja kaikki voivat antaa palautetta, palaute aiheuttaa toimintaa Lähde: Suomen Vanhempainliitto ry, Pelastakaa Lapset ry OSALLISUUTTA KOULUSSA välituntiliikuttajat, kummioppilastoiminta, välituntivälinevuokraamo, koulun oma lapsiparlamentti, oppilaskunta mukana vanhempainyhdistysten kokouksissa (edustus), osallistuminen kouluympäristön suunnitteluun, vanhempainyhdistys ideoijana ja rahoittajana, mielipiteiden kysyminen esim. kirjahankintojen suhteen, juhlien järjestelyissä, virkistystoiminnassa, kerhoissa, välituntileikkien ideoiminen ja ohjaaminen oppilaiden toimesta, remonttisuunnitteluapu ja ideat lasten taholta kuulluksi, yhteiset teemat ja päivät (vaikuttajapäivä, hyvän käytöksen viikko jne.), palautteen kysyminen, oppilaskunnan edustus johtokunnassa, oppilaat talkoissa tapahtumissa, erilaiset suunnittelu- ja muut luovat kilpailut, perheiden toiminnalliset tapahtumat, mopo- ja tai pyöräparkki, te lat, myös opettajat vanhempainyhdistyksissä mukana (hallitus, jäsenkunta), vanhempien vierailut oppilaskuntien kokouksissa, puffetit ja esittelypöydät eri tapahtumissa myös koulun ulkopuolella yhteistyössä toteutettuna, kirpputoritapahtumat, välipalakioski, välituntihuoneet, kerhotoivekyselyt, toiveruokapäivät 20

21 OPPILASKUNNISTA perustuu vapaaehtoisuuteen opettaja usein koollekutsujana ja kokousten ohjaajana voidaan käsitellä ja kuulla asioita, jotka eivät muuten tule esille rehtorin ja työyhteisön tuki koetaan hyvin tärkeäksi suurimpina toiminnan haasteina ajan puute ja viestintä työyhteisöt suhtautuvat lähes poikkeuksetta positiivisesti OPPILASKUNTATOIMINTAA EDISTÄVÄT: 1. Todelliset vaikutusmahdollisuudet oppilaille läheisissä asioissa, ei näpertelyä, vaan toiminta pitää ottaa vakavasti 2. Avoin ilmapiiri, asenne, arvostus, innostus, rehtorin ja muiden aikuisten kannustus 3. Ajankäytön ongelmien ratkaisu: oppilaskuntaan käytettävän ajan näkeminen tärkeänä osana koulun toimintaa 4. Viime kädessä kysymys on vallan jakamisesta, vastuun antamisesta ja sen kantamisesta Lähde: Tutkija Tomi Kiilakoski, Nuorisotutkimusseura ry, Nuorisotutkimusverkosto 21

22 Lasten ja nuorten kaupunkikokous Alueellinen Vanhempainyhdistys kunta Alueelliset lasten ja nuorten osallisuusryhmät Vanhempainyhdistykset ja toimikunnat kouluilla koulu Koulujen oppilaskunnat Luokkien vanhempaintoiminta koulu Yksittäiset luokat Yksittäiset vanhemmat koti Yksittäiset oppilaat

23 KIUSAAMINEN JA VÄKIVALTA OVAT ÄÄRIMMÄISIÄ ESTEITÄ OSALLISUUDEN TOTEUTUMISELLE! Niiden ennaltaehkäisy lähtee: yhteisöllisyyden vahvistamisesta kaikkien lasten osallisuuden edistämisestä; maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, tytöt ja pojat kodin ja koulun kasvatuskumppanuudesta sosiaalisten ja tunnetaitojen harjoittelusta toisten ja itsen arvostamisesta ISIEN OSALLISUUS? Äijämäistä meininkiä - toimintaa ja tekemistä Poemia ja pullaa - säkeitä ja sämpylöitä 23

24 HYVINVOINTIKYSELY LASTEN OSALLISUUTTA EDISTÄMÄSSÄ

25 Suomen Vanhempainliiton kokous joka 2. vuosi Arviointi- ja kehityskeskustelut Talvisia tapahtumia: Pikkujoulut Kierrätyskirppis Työpajat Oulussa koulussa -opas ilmestyy; erikoisluokka-ja kieli-infot, KV-koulu, kielipolut Yhteistyökokous oppilashuoltoväen ja oppilaskunnan edustajien kanssa joulu tammi Vakuutus-ja jäsenmaksut Yhdistysavustukset Kouluun ilmoittautuminen Erikoisluokkien valintatestit Ystävänpäivänä koko Oulun yhteinen rusettiluistelu Seiskalle-ilta Syysfiilis Koko Oulun yhteinen teemavanhempainilta (Nuorten Ystävät, Vanhempien Akatemia) Vanhempainfoorum Yhteystiedot yhdistysrekisteriin ja Vanhempainliittoon Syyskokous; uudet jäsenet selvillä Lukuvuoden toimintasuunnitelma ja tiedottaminen Koti-koulutoimikunnan ja henkilöstön yhteistyö-tapaaminen; yhteinen kahvihetki, teatteriretki tms. UNICEF-kävely Koulurauhan julistus Kodin ja koulun päivä loka syys marras elo heinä kesä Lukuvuoden toiminnan suunnittelu alkaa Tiedot syystiedotteeseen ja koulun nettisivuille Toimintasuunnitelma Luokkien vanhempainillat; infoa opiskelusta, arvioinnista ja OPSista Kerhotoiminnan suunnittelua helmi touko maalis huhti Talviliikuntatapahtumia; hiihtoretki tai -kilpailut, pulkkamäki jne. Erikoisluokkavalinnat tiedossa Arviointi- ja kehityskeskustelut Tiedote kotikoulutoiminnasta Ysien ilta Tulevien ekaluokkalaisten kouluun tutustuminen Kesäfiilis Koti-koulutoiminnan esittelyä vanhempainilloissa, Wilmassa jne. Kevättapahtumat: pihatalkoot, vappurieha jne. Kevätkokous, toiminnan arviointi & toimintakertomus Neuvottelut yhteistyökumppaneiden kanssa (MLL, 4H, partio, SPR, seurakunta, Vanhempien Akatemia jne.) Kevätjuhla; koti-koulutoimikunnan stipendi 25

26 LUOKAN VANHEMPAINTIIMI: toiminnan tavoitteita Luokan yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistaminen Turvallisuuden tunteen ja turvaverkoston luominen kaikille luokan lapsille Vanhempien tutustumisen, verkostoitumisen ja yhteistyön edistäminen Opettajan työn ja lasten oppimisen tukeminen hyvässä ja rakentavassa hengessä Luokan vanhempien keskinäisen sekä vanhempien ja opettajan välisen yhteydenpidon ja tiedon välityksen helpottaminen. Toiminta voi olla pienimuotoista yhdessä tekemistä ilman turhaa stressiä tai ilman vaikeita ja monimutkaisia järjestelyjä. Toiminta edellyttää kuitenkin tiimin säännöllistä kokoontumista ja vastuunjakoa 26

27 VANHEMPAINKAFFET kerran kuussa kahvihetki koulun tiloissa vanhemmille tutustutaan, keskustellaan vanhemmuudesta, kasvatukseen ja koti-koulu yhteistyöhön liittyvistä asioista voi olla teemoja mietittynä, joskus opettajia kutsuttuna voi olla luokan vanhemmille, solun vanhemmille tai koko koulun vanhemmille (koulun tarpeista ja koosta riippuen) hyvä foorumi esim. kasvatussopimuksen tekemiselle aikuisten osalta (esim. Kiviniemessä kuukauden 1. maanantai klo 18-20)

28 OSALLISUUTTA JA YHTEISTYÖTÄ (1) VANHEMMAT MUKAAN LUOKAN ARKEEN: luistimia sitomaan, välitunnille silmäpareiksi, käsityöhön avuksi PERHEFESTARIT: koulu avoinna kaikille, mummut ja papatkin mukaan OPETAN-PÄIVÄ: mitä haluaisin opettaa muille oppilaille? POP-UP KOULUPÄIVÄ JA KYLÄJUHLA: yhteisöllisyyttä etsimässä AMMATTIMESSUT: mitä jäbä duunaa? Mitäs teijän iskä tekkee työkseen LEIKKIPÄIVÄ: koti, koulu ja lapset leikkivät yhdessä VIP-VIIKKO: Viikko Ilman Pelejä ELÄVÄ KIRJASTO LASTEN LAINAAMO: ekaluokkalainen, skuuttityttö OSALLISUUTTA JA YHTEISTYÖTÄ (2) TEE HYVÄ TEKO: tehdään ramppeja, autetaan naapurin mummua OLYMPIALAISET FUTISTURNAUS: oppilaskunta juoksuttaa vanhempia MATKAILU AVARTAA: tiijäkkö nää äiti, missä on minun luokka? ENERGIAJUOMAKAMPANJA: haastetaan yhteisö kauppiaalle diplomi POLKUPYÖRÄT KUNTOON KESÄKSI: isä koululle ja remppalaatikko mukaan DIAKONIA, NUORISOTYÖ, YHDISTYKSET: verkostot kuntoon ja toimimaan YHTEISTÄ HAUSKAA: pijetäänpihajuhulat, rillataanja retkeillään 28

29 OSALLISUUTTA JA YHTEISTYÖTÄ (3) VAIKUTTAMINEN: OPS, säästöt, kouluhyvinvointi, lausunnot jne. TURVALLISESTI LIIKENTEESSÄ: kelkalla, pyörällä, mopolla, millä vaan UUSIA ULOTTUVUUKSIA: missä nykyään vanhemmat luuraa SOPIVASTI MUKAAN JA MATKAAN: viipaleosallistujia etsimään PÄIVITETÄÄNKÖ PELISÄÄNNÖT: kaikki mukaan suunnitteluun HARRASTEMESSUT: suut makiana ja tunnelma katossa korkialla TEEMAPÄIVÄT JA VIIKOT HUOMIOON: yhessä parempi internetti 29

30 Eväitä monikulttuurisen koulun arkeen Melody Karvonen Monikulttuurisuuden asiantuntija "Järjestin rehtorin aamukahvit. Aion jatkaa käytäntöä säännöllisesti kerran kuussa." "Aiheenamme Kodin ja Koulun Päivänä oli poro." "Vanhemmat ja lapset leikkivät yhdessä perinneleikkejä." "Eräs vanhemmista järjesti koulussamme kierrätyste lan. "Järjestimme luontoretken ja kaikille yhteisen hetken nuotiotulilla." "Vanhemmat vierailivat koulussa kertomassa ammateistaan." 30

31 Mediat, pelaaminen ja pelikasvatus -> -> -> Pelaajabarometri > Pelikasvattajan käsikirja (pdf) -> Pelikasvattajan käsikirja, printtiversioiden tilaukset -> THL: pelaaminen -> kansallinen pelipäivä -> pelikasvattajien verkosto MEDIAKASVATUSKESKUS: perhe O Sallinen Jos minä saisin päättää... Mihin asioihin haluaisitte vaikuttaa ympäristössänne esimerkiksi esikoulussa, koulussa tai kirjastossa? Mitä koulun asioita haluaisit olla päättämässä? Jatkakaa lausetta: Jos minä saisin päättää, niin... Ripustakaa kirjoituksenne seinälle. Katselkaa, mitä muut ovat kirjoittaneet. Mitä asioita on nostettu esille? Ovatko ne tärkeitä? Olisiko päätöksiä mahdollista toteuttaa käytännössä? Mitä toimenpiteitä ne vaatisivat? Toivepäivä: Kuuntele ja kirjaa, millainen on lapsen toivepäivä. Anna lapsen kertoa ja kuvailla toivepäivä. Kirjoita lapsen kertoma sanasta sanaan. Selosta lapselle toimintaohjeet ennen kuin aloitatte: Kerro toivepäivästäsi. Kirjaan sen juuri niin kuin sen minulle kerrot. Lopuksi luen tarinasi ja voit muuttaa tai korjata sitä mikäli haluat. Lue valmis kertomus lapselle. Keskustelkaa siitä. 31

32 VERKKOKYSELY N = 2122 vanhempaa (peruskoulu). Toteutus joka toinen vuosi. Vastaanottajina Suomen Vanhempainliiton jäsenyhdistykset, jotka välittivät kyselyä alueellaan eteenpäin. Mm: Koulun tilat Luokan työskentelyilmapiiri Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Koulussa viihtyminen AINEISTOPANKKI minä saan sanoa, minua kuunnellaan ja sanoillani on merkitystä kasvattakaa ensin -ja jos jää aikaa, niin opettakaa Kiitos! 32