Vanhemmat lasten osallisuuden edistäjinä kotona, koulussa ja kunnassa. Suunnittelija, KT Sari Manninen. Suomen Vanhempainliitto ry VALOSA-hanke

Transkriptio

1 Vanhemmat lasten osallisuuden edistäjinä kotona, koulussa ja kunnassa Suunnittelija, KT Sari Manninen Suomen Vanhempainliitto ry VALOSA-hanke

2 - vanhemmat 7-13 vuotiaiden lasten osallisuuden edistäjinä ( ) Suunnittelija Aslak Rantakokko

3 VALOSA:n painopisteet ja tavoitteet Lasten kuulemis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen kouluissa ja kunnissa, oppilaskuntatoiminnan näkyvyyden lisääminen, kodin ja koulun yhteistyön tehostaminen sekä vanhempien osallisuuskasvatuksen ja -tietämyksen lisääminen 1. KOTIOSALLISUUS; lisätä vanhempien ymmärrystä ja tietoisuutta kodin antamien mallien ja asenteiden merkityksestä lasten osallisuudessa. 2. KOULUOSALLISUUS; tukea perusopetuksen alaluokkien oppilaskuntatoiminnan käynnistämistä ja kehittämistä yhteistyössä koulun henkilöstön ja nuorisotoimen kanssa. 3. KUNTAOSALLISUUS; edistää mm. lasten vaikuttamismahdollisuuksia kuntatasolla.

4 LASTEN OSALLISUUS ON SUOJATTU LAINSÄÄDÄNNÖLLÄ: YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (LOS) 12 artikla Suomen perustuslaki 6 Nuorisolaki (2006) Lastensuojelulaki (2008) Perusopetuslaki 47 Perusopetuksen laatukriteeristö Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Kuntalaki Hallintolaki Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma

5 PERUSOPETUSLAKI 47a : osallisuus ja oppilaskunta Opetuksen järjestäjän tulee edistää kaikkien oppilaiden osallisuutta ja huolehtia siitä, että kaikilla oppilailla on mahdollisuus osallistua koulun toimintaan ja kehittämiseen sekä ilmaista mielipiteensä oppilaiden asemaan liittyvistä asioista. Oppilaille tulee järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun. Edellä 6 :n 2 momentissa tarkoitetulla koululla tulee olla sen oppilaista muodostuva oppilaskunta. Oppilaskunta voi olla useamman koulun yhteinen. Oppilaskunnan tehtävänä on edistää oppilaiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista sekä kehittää oppilaiden ja opetuksen järjestäjän välistä yhteistyötä.

6 MITÄ OSALLISUUS ON? keskeinen hyvinvointiin vaikuttava tekijä mahdollisuus ilmaista mielipiteitään ja kuulua joukkoon mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon vapaaehtoista ja omaan tahtoon perustuvaa näkemyksiä kaikissa itseen liittyvissä asioissa kaikkea elämää läpileikkaava periaate Lähde: Pelastakaa Lapset ry, Osallisuuden ohjeistus

7 Pohdittavaa: osallisuus vs. osallistuminen? sosiaalinen vs. poliittinen osallisuus?

8 OSALLISUUSTOIMIEN JAOTTELUSTA 1. Osallisuuden päämäärä on sosiaalinen. Kyse on yhdessä toimimisesta, kuulumisesta, liittymisestä ja tunteesta, että on osa itseä suurempaa kokonaisuutta. 2. Osallisuuden päämäärä on poliittinen. Kyse on päätöksenteosta, vallanjakamisesta, vaikuttamisesta ja vastuunkannosta. A. Tavoitteena on yksilön vahvistaminen, hänen itsekunnioituksensa, itsetuntonsa, arvonsa ja kykyjensä vahvistaminen. B. Tavoitteena on ryhmän vahvistaminen, ryhmän turvallisuuden, kiinteyden ja toimintakyvyn tukeminen Lähde: Tutkija Tomi Kiilakoski, Nuorisotutkimusseura ry, Nuorisotutkimusverkosto

9 Tomi Kiilakoski, Nuorisotutkimusverkosto (2014): Osallisuuden tasot: 1. Lapsia ja nuoria kuunnellaan 2. Lapsia ja nuoria kannustetaan ilmaisemaan mielipiteitään 3. Lasten ja nuorten näkemykset otetaan huomioon 4. Lapset ja nuoret ovat mukana päätöksenteossa 5. Lapset ja nuoret jakavat valtaa ja vastuuta päätöksenteossa 6. Lapset ja nuoret ovat päättämässä sekä pohtivat, miten päätetty asia viedään käytäntöön 7. Toimintaosallisuus: toiminta lähtee lasten ja nuorten ideoista, joiden pohjalta lapset ja nuoret päättävät, toteuttavat ja arvioivat

10 OSALLISUUDEN HYÖTYJÄ parempia päätöksiä: lapset ovat oman elämänpiirinsä asiantuntijoita itseluottamuksen ja itsearvostuksen vahvistuminen psykososiaalinen tuki: koettu turvallisuus lisääntyy luomalla yhteisöllisyyttä suvaitsevaisuuden lisääntyminen : yhteisöllisyyden väitetään edistävän erilaisuuden arvostamista, toisten kunnioittamista sekä tukevan uusien haasteiden kohtaamista demokratiaan kasvattaminen:, vastuullisen ja aktiivisen kansalaisuuden rakentuminen varhaislapsuudesta lähtien lasten oikeuksien toteutuminen: lasten oikeus osallistumiseen on turvattava yhteenkuuluvuuden tunne, itsen näkeminen toimijana joka voi saada aikaan muutoksia ympäristössään Lähteet: Tomi Kiilakoski ja Pelastakaa Lapset ry

11 VANHEMMAT JA LASTEN OSALLISUUS: aikuiset huolehtivat, että sovittuja sääntöjä noudatetaan ja annetut lupaukset pidetään lasten sallitaan osallistua omilla ehdoillaan, vapaaehtoisesti, kykyjensä ja kiinnostuksensa mukaisesti aikuisilla on oltava riittävä osaaminen ja ymmärrys osallisuudesta aikuisten toimintaan täytyy voida luottaa, ketään ei syrjitä eikä kiusata aikuisten on kohdeltava toisiaan kunnioittaen ja rehellisesti kaikilla on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet osallisuuteen ympäristön ja ilmapiirin tulee olla turvallinen, esteetön ja osallisuuteen kannustava keskusteluissa ja työskentelyssä käytetään lasten ymmärtämää kieltä ja toimintatapoja kaikki saavat palautetta ja kaikki voivat antaa palautetta, palaute aiheuttaa toimintaa Lähde: Suomen Vanhempainliitto ry, Pelastakaa Lapset ry

12 OPPILASKUNTATOIMINTAA EDISTÄVÄT: 1. Todelliset vaikutusmahdollisuudet oppilaille läheisissä asioissa, ei näpertelyä, vaan toiminta pitää ottaa vakavasti 2. Avoin ilmapiiri, asenne, arvostus, innostus, rehtorin ja muiden aikuisten kannustus, yhteys vanhempainyhdistykseen 3. Ajankäytön ongelmien ratkaisu: oppilaskuntaan käytettävän ajan näkeminen tärkeänä osana koulun toimintaa 4. Viime kädessä kysymys on vallan jakamisesta, vastuun antamisesta ja sen kantamisesta Lähde: Tutkija Tomi Kiilakoski, Nuorisotutkimusseura ry, Nuorisotutkimusverkosto

13 1. KOTIOSALLISUUS -> yhteiset pelisäännöt, esim. mediakasvatus -> kuullaanko lasta häntä koskevassa päätöksenteossa? ->vanhempainkaffet, teemalliset vanhempainillat 2. KOULUOSALLISUUS -> kouluympäristön viihtyvyys, tapahtumat, käytänteet -> toimiva OPK:n hallitus, yhteydet luokkiin ja vanhempainyhdistykseen -> kiusaamisen ennaltaehkäisy ->vanhemmat mukaan yhteisölliseen oppilashuoltoon 3. KUNTAOSALLISUUS -> lasten ja nuorten kaupunkikokous tai -foorumi -> koulujen yhdistymisprosessit -> osallisuusryhmät ja alueyhdistys

14 KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ ONNISTUMISEN EVÄÄT: kuuleminen kunnioitus arvostaminen tasavertaisuus luottamus

15 KOULUN TOIMINTAKULTTUURI? Kasvatuskumppanuus toistemme arvostaminen ilo ja yhdenvertaisuus yhteisöllisyys, osallisuus -> toimenpiteet tukemaan näitä arvoja -> LUOTTAMUS -> lapsen hyvinvointi Vastakkainasettelu ongelmalähtöisyys ei yhteisiä arvoja ja päämäärää koti ja koulu kokevat toisensa uhkana pallottelua kasvatusvastuusta

16

17 Tarve huoltajien mukaan ottamiselle koulun sisäiseen toimintaan Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013; Perusopetuksen laatukriteerit >Kouluilla on nyt ohjeistettu mahdollisuus vahvistaa lasten ja huoltajien aitoa osallisuutta koulussa -> yksilötason työ ei enää riitä, vaan yhteistyötä on tehtävä myös yhteisötasolla ->monialainen oppilashuollon yhteistyö ei enää suositus, vaan myös velvoite -> edistää yhteisöllisyyttä sekä lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja kouluviihtyvyyttä

18 Huoltajia mukaan yhteisöllisiin oppilashuoltoryhmiin Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Sitä johtaa opetuksen järjestäjän nimeämä edustaja. Opetuksen järjestäjä ja oppilashuollon palveluja tuottavat tahot päättävät yhdessä ryhmän kokoonpanosta, tehtävistä ja toimintatavoista. Oppilashuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Monialainen asiantuntijaryhmä (ei ohr), käsittelee yksittäisten oppilaiden asioita

19 Vanhempien osallisuus oppilashuollossa (Vanhempien barometri 2015) Oppilashuollossa ja sen kehittämisessä oli vanhempia mukana noin 13 %:ssa kouluista. Huomioitava on, että viidesosalla vastaajista ei ollut tietoa vanhempien mahdollisuudesta osallistua paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön ja neljäsosalla oppilashuoltoon ja sen kehittämiseen.

20 ..ja oppilashuollon ohjausryhmään? Oppilashuollon ohjausryhmä vastaa opetuksen järjestäjäkohtaisen oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Sille asetetut tehtävät voi hoitaa myös muu tehtävään soveltuva ryhmä. Ohjausryhmä voi olla kahden tai useamman opetuksen järjestäjän yhteinen. Sama ryhmä voi olla myös useamman koulutusmuodon yhteinen, jolloin ryhmästä on perusteltua käyttää nimitystä opiskeluhuollon ohjausryhmä.

21 VALOSA:n pilotit & yhteiset puuhat KIVINIEMI, HAUKIPUDAS: o ruokalatoimikunnan perustaminen o välituntitoiminnan kehittäminen o vanhempainillat osallisuudesta ja kiusaamisesta, veso opettajille o vanhempien käsityksiä kotiosall. o erityisperheiden osallisuusvanh.ilta o tutkimusaineiston keruu o vanhempainkaffet kerran kk:ssa, ->keskustelua ajankohtaisista teemoista o perhelauantai-iltapäivät kerran/kk o Pelikasvatustapahtuma o Ilot, surut ja kullanmurut-laatikot RITAHARJU, OULU: o aloitelaatikot soluissa o kysely perheiden tuen tarpeista ja vanhempaintoiminnasta -> vanhempainvalmennus -> teemalliset vanhempainillat, mm. Missä perheenä menemme o kasvunkansion suunnittelu o kiusaamisen ennaltaehkäisy, interventio ja palaute o energiajuomahaasteet, - kampanja ja kunniakirjat o tilaratkaisukysely tilaselvitystyöryhmän käyttöön o o o Sillit purkissa -flashmob Vanhempain ja lasten soluneuvostot ja kyläkokoukset Oppilaskunnan ja vanhempaintoimikunnan välisen yhteistyön kehittäminen KIRKONKYLÄ, MUHOS o oppilaskunnan hallituksen valinta ja säännöllinen kokousrytmi o koulun pihasuunnittelu o teemalliset vanhempainillat esim. Lasten pornoistuva arki o koulujen yhdistymisen tukitoimet o Vanhempainyhdistys mukana oppilaskuntatoiminnan tukemisessa alusta asti o Oppilaskuntafoorumi o Duudsonit ja kiusaamisen vastainen tempaus

22 HYVINVOINTIKYSELY LASTEN OSALLISUUTTA EDISTÄMÄSSÄ

23

24

25 HYVINVOINTIKYSELY tarkoituksena kartoittaa oppilaiden yksilöllistä tunnetta omasta hyvinvoinnistaan kotona ja koulussa sekä saada kaikkien lasten ääni kuuluviin koulun ja asuinalueen kehittämisideoista oppilaskunnan ja vanhempaintoimikunnan yhteistyön pohjaksi. edistää lasten osallisuutta ja hyvinvointia kotona ja koulussa. vastauksia huoltajan kanssa yhdessä pohdittaessa lapsi tulee kuulluksi, ja huoltaja saa hetkeksi pysähtyä kuuntelemaan lapsen huolia ja ilon aiheita, sekä lapsen toiveita kodin, koulun ja asuinalueen viihtyvyyden parantamiseksi. Samalla huoltajat huomaavat, mitkä asiat lapsi kokee tärkeiksi kotona. Hyvinvointikysely täytetään kotona huoltajan kanssa. Tarvittaessa huoltaja voi kirjata lapsen ajatukset. Kysely palautetaan opettajalle, joka lukee vastaukset läpi ja tarttuu tarvittaessa lapsen ilmaisemaan huoleen (esim. kiusaaminen) yhteistyössä vanhempien ja lapsen itsensä kanssa

26 luokan opettaja tai muu henkilö kokoaa ranskalaisin viivoin luokan oppilaiden ja vanhempien ajatuksia koulun ja alueen kehittämisestä aloitteet toimitetaan edelleen oppilaskunnalle, vanhempainyhdistykselle ja rehtorille jatkotoimenpiteitä varten (tulokset voidaan haluessa tiivistää) yhdessä voidaan miettiä, mitkä asiat etenisivät helpoiten oppilaskunnan kautta, mitkä vanhempaintoiminnan tai koulun aikuisten kautta ja mihin aloitteisiin tartutaan yhteistyössä tai mitä ehdotuksia kannattaisi viedä suoraan kuntapäättäjille tai alueelliselle kuntalaisvaikuttamisen foorumille. opettaja saa samalla käsityksen lapsen ja hänen perheensä ajanviettotavoista sekä kuulee vanhempien toiveita lapsen osallisuuden ja hyvinvoinnin kehittämisestä. tuloksista kannattaa keskustella vanhempainilloissa ja lasten kanssa luokassa. erityisen tärkeää kertoa lapsille ja vanhemmille, mitä aloitteita on viety eteenpäin ja myös perustella, miksi joitakin ehdotuksia ei voida toteuttaa. näin lapset saavat kokemuksen siitä, että heidän mielipiteillään on merkitystä ja että he saavat vaikuttaa!

27 Muita tuotoksia ja käytänteitä o Hyvinvointikysely pilottien pohjana (välitunnit, ruokailu, kiusaaminen) o Teemalliset koulutukset, mm. Vanhemmat mukaan yhteisölliseen oppilashuoltoon-koulutukset, Lasten osallisuus, Kiusaaminen, Potkua vanhempaintoimintaan, Perheystävällisesti töissä (yhteistyö Väestöliiton kanssa) o Alueellinen vanhempainyhdistys perustettu Ouluun ja saatettu vuoropuheluun Lasten ja nuorten kaupunkikokouksen ja paikallisten nuorten osallisuusryhmien kanssa o Vanhemmuuden huoneentaulu o Vanhempaintoiminnan uudet muodot esiin o Pelikasvatustapahtumat Kasvattaja pelissä! o Yhteisöllisen oppilashuollon kehittäminen vanhempien ja lasten osallisuuden näkökulmasta -> Nuuska-agentit, Koulun korva,pop-up koulupäivä, Kodin ja koulun päivä, kiusaamisen vastaisen suunnitelman laatiminen ja jalkautus, hyvinvointipäivän suunnittelu, ruokalatoimikunta, liikenneturvallisuus, huume-aiheiset vanhempainillat, tasa-arvosuunnittelu, opstyö

28 Isät mukaan Erityislasten isien illat Miestyön foorumille osallistuminen ja sen suunnittelu ensi vuodeksi Ouluun Miestyöverkosto Oulussa Miesten viikko, mm. Nenähölökkä, Miehet kuulolla, Miehet lukemaan lapsille jne. Isyystutkimus, Jyväskylän yliopisto

29 Kiedo meidät tarinaan kampanja 2014 ja Miehet lukemaan kouluihin, päiväkoteihin ja kirjastoihin Yhteistyökumppaneina: Lukuinto Kirjan vuosi 2015 Lukukeskus Nenäpäivä-organisaatio Oulun kaupunginkirjasto

30 Minulle tärkeä mies Näyttelyt kirjastoilla lasten piirustuksista ja tarinoista Tutkimusaineistoksi Jyväskylän yliopistolle Työpaja Miestyön foorumilla ensi keväänä 114 työtä

31 Iskä on miehistä minulle kaikkein tärkein. Isi pitää minusta hyvää huolta ja leikkii mun kanssa. Isässä on parasta ku se on mun isi ja se on aina hyvällä tuulella. Isin kanssa tykkään pelata lautapelejä. Isi lukee iltasadun joka ilta ja halipulin

32 Kyselyt ja tutkimus Tilaselvityskysely vanhemmille tilaselvitystyöryhmän tueksi Kysely mediakasvatuksesta vanhemmille Kysely perheiden tuen tarpeista ja vanhempaintoiminnan kehittämisestä vanhemmille Hyvinvointikysely lapsille ja vanhemmille Oppilaskuntakysely lapsille Koulujen yhdistymiskysely lapsille Palautekysely oppilaille hankkeen vaikutuksista Kysely erityisperheiden osallisuudesta vanhempainyhdistyksille ja erityisperheiden vanhemmille Kuulunko joukkoon tehtävän tulokset Vanhempainyhdistyksiltä kootut toimet koskien oppilaskunnan ja vanhempainyhdistysten välistä yhteistyötä Kasvattajien haastattelut: artikkeli Kasvattajien käsityksiä erityislasten osallisuudesta koulussa NMI Bulletin 1/2015 Lapselle tärkeä mies tutkimushanke (Jyväskylän yliopisto) Opinnäytetyöt, lehtiartikkelit, radiohaastattelut Toimintaa on suunniteltu kyselyiden pohjalta.

33 ESIMERKKEJÄ KOTIOSALLISUUDESTA Vanhempien tietoisuuden lisääminen Kasvatussopimukset Pelisäännöt Vanhemmuuden tuki Vanhempien verkostoituminen Isien aktivointi kasvatuskumppanuuteen

34 ONKO (koti) OSALLISUUDELLA VÄLIÄ?

35

36 ENERGIAJUOMAT MEDIAKASVATUS

37 Uudet kasvattajat K18 jutut ja ruutuaika ammu vaarallisia gangstereita, varasta autoja siviileiltä Kuva: YLE RAJASEUDUN NUUSKARALLISSA MUKANA JO ALAKOULULAISIAKIN YLE: Kotimaa, voit liittyä katujengiin tai korkealuokkaiseen mafiaan kylvä kauhua ja tuhoa, tapa toisia jengiläisiä ja elä rikollisen elämää voit auttaa omia jengiläisiä pakenemaan rikospaikalta ja tappaa kaikki, jotka eteesi sattuvat

38 Lapsen(kin) arjen pornoistuminen Kiusaamisen uudet muodot? K13? Moni nuori katsoo nettipornoa päivittäin vanhempien tietämättä. Väestöliiton mukaan suurin osa kymmenvuotiasta on nähnyt nettipornoa, osa katsoo sitä jopa päivittäin. Liitto on ihmeissään suomalaisvanhemmista, jotka käyttävät EU-maista vähiten lapsia suojelemaan tarkoitettuja internetin suodatinohjelmia. Lähde: Jussi Tomberg & Kirsi Pöykkö iset/kotimaa/askfm-ja-facebookverkkokiusaajiensuosikit/ "Opettajat eivät varmasti pysy perässä verkon ohjelmistoissa. Minäkään en pysy, olen jo niin vanha, naurahtaa 18-vuotias."

39 Mediat, pelaaminen ja pelikasvatus -> -> -> Pelaajabarometri > Pelikasvattajan käsikirja (pdf) -> Pelikasvattajan käsikirja, printtiversioiden tilaukset -> THL: pelaaminen -> kansallinen pelipäivä -> pelikasvattajien verkosto

40 MIKSI PELISÄÄNTÖJÄ JA SOPIMUKSIA? aktiivinen ja rakentava vuoropuhelu osapuolten kesken lasten terveellinen ja turvallinen arki syventyminen kasvun ja oppimisen edellytyksiin aikuisten vastuut ja velvoitteet vanhempaintoiminnan vireyttäminen lasten osallisuuden edistäminen opettajien ja oppilaiden työrauha kodin ja koulun yhteistyön askelmerkit näkyväksi toisiimme tutustuminen, välittäminen ja luottamus kodin ja koulun voimavarat yhteiseksi hyväksi

41 YHTEISET PELISÄÄNNÖT- ESIMERKKEJÄ Mistä voidaan yhteisesti sopia? - kodin ja koulun yhteistyö ja yhteydenpito - käyttäytyminen kotona, koulussa ja kylän raitilla - kiusaaminen ja kielenkäyttö - lapsi liikenteessä - mediakasvatus ja viihdemedian käyttö - terveet elämäntavat - toisen omaisuuden kunnioittaminen - aikuisen ja lapsen rooli - kotiintulo- ja nukkumaanmenoajat - päihteet, tupakointi, nuuska tms. - kanssaihmisten kunnioittaminen

42 Haminassa lasten hyvinvointia edistetään Yhteiset Ympyrät - verkostoyhteistyöllä. Mukaan on kutsuttu koululaisten vanhemmat ja suuri joukko lapsen elinympäristössä vaikuttavia toimijoita. Ylöjärven Metsäkylässä laadittiin kasvatuksen pelisäännöt keväällä Metsäkylän koulun vanhempainyhdistyksen tuella laaditut säännöt tukevat vanhempien kasvatustehtävää kodeissa. Helsingin Pikku Huopalahdessa laadittiin yhteiset pelisäännöt. Niiden avulla luodaan vuorovaikutteinen yhteisö, joka tukee sekä nuorisoa että heidän vanhempiaan elämän eri vaiheessa. Varsinais-Suomessa keskusteltiin vanhempien vastuusta ja laadittiin vanhempainsopimus.

43

44

45 VANHEMPAINKAFFET tai TORSTAITREFFIT kerran kuussa kahvihetki koulun tiloissa vanhemmille tutustutaan, keskustellaan vanhemmuudesta, kasvatukseen ja kotikoulu yhteistyöhön liittyvistä asioista voi olla teemoja mietittynä, opettajia kutsuttuna voi olla luokan vanhemmille, solun vanhemmille tai koko koulun vanhemmille (koulun tarpeista ja koosta riippuen) hyvä foorumi esim. kasvatussopimuksen tekemiselle aikuisten osalta (esim. Kiviniemessä kuukauden 1. maanantai klo 18-20, Jukolan koulussa kerran kuussa torstaisin klo )

46 MITÄ KOTIOSALLISUUS VOISI OLLA? -> arkista perheen yhteisen ajan viettoa, yhteishengen luomista -> lasta kuunnellaan yhteisissä päätöksissä ja pelisääntöjen sopimisessa -> kannustamista ja rohkaisua, kuulluksi ja nähdyksi tulemista -> yhdessä arjen askareiden tekemistä ja niistä sopimista -> kuulluksi ja nähdyksi tulemista, tunteiden näyttämistä, lupausten toteuttamista -> ikään sopivien vastuiden antamista, ilojen ja huolien kysymistä ja jakamista -> turvallinen ilmapiiri, palaverit, joissa oikeasti osallistutaan päätöksentekoon -> vaihtoehdoista valitsemista, onnistumisen tunteen vahvistamista -> lapsen hyväksymistä sellaisena kuin hän on, riitelemistä ja sopimista -> välittämistä ja luottamuksen ylläpitämistä -> myös epämiellyttävien asioiden ratkomista, onnistumista ja epäonnistumista -> lomareissujen ja ohjelmien pohdintaa aidosti yhdessä -> antaa lapsen miettiä itse, mitä vaatetta laittaa tai miten laittaa hiuksensa

47 MITÄ KOTIOSALLISUUS EI OLE? -> puolesta tekemistä, lapsen jättämistä arjen askareiden ulkopuolelle -> ei huomioida kaikkia perheen jäseniä samalla tavalla -> määräilyä ja komentelua yksipuolisesti, rajattomuutta -> antaa lapsen liikaa päättää asioistaan (turvallisuus, rytmi, ruokailu jne.) -> vanhempien välinpitämättömyyttä, vastuun siirtämistä lapselle -> turvattomuutta, ei olla henkisesti läsnä, liian kiireistä arkea -> lapsi ei saa vaikuttaa päätöksiin ollenkaan tai lapsi päättää kaikista asioistaan -> sosiaalisuuden puuttumista, mielipiteiden vähättelyä -> ei kuunnella eikä keskustella, ei vietetä yhteistä aikaa -> jätetään yksin tekemään läksyt, lapsenvahdiksi tv, kännykkä, tietokone tai 20 -> jatkuvia kompromisseja ja neuvottelua, kiukutteluun taipumista -> iltavapaan ostamista, suorittamista

48 OLENKO OSALLISENA KUULUNKO JOUKKOON? perheeseen kuuluminen vs. perheeseen sopeutuminen yhteinen ajanvietto lomien suunnittelu yhdessä keskustelut mitä teille kuuluu perhe päättää yhdessä asioista kaikkien huomioiminen tasapuolisesti kaikkien osallistuminen kotitöihin toisten kuunteleminen ja huomioiminen pienet palvelukset ja vastapalvelukset kotona saa olla oma itsensä voi keskustella kaikesta ja saa tukea ei tarvitse pelätä kotiin menemistä tai siellä olemista voi harrastaa, mutta ei vaadita olemaan paras saa näyttää myös negatiiviset tunteet ja riidellä osataan myös sopia ja pyytää anteeksi ollaan kiinnostuneita lasten tekemisistä annetaan elämänohjeita arvostus ja luottamus perheenjäsenten kesken rakkaus, turvallisuus, perusystävällisyys yhdessä sovitut kotiintuloajat, rajat vastuunantaminen ja kantaminen arjen rutiinit tulevaisuudesta puhuminen ja menneiden muistelu

49 KODIN TULISI OLLA PAIKKA, JOSSA JOKAINEN VOI KOKEA KUULUVANSA PERHEESEEN. Joukkoon kuuluminen tarkoittaa, että olen siellä missä haluan olla, ja toiset haluavat minut mukaan. Joukkoon sopeutuminen tarkoittaa, että olen siellä, missä todella haluan olla, mutta toiset eivät välitä, olenko mukana vai en. Joukkoon kuuluminen tarkoittaa, että minut hyväksytään, koska olen minä. Joukkoon sopeutuminen tarkoittaa, että minut hyväksytään, koska olen niin kuin kaikki muutkin. Lähde: Brené Brown

50 Kouluosallisuus Lapselle on tärkeä viesti, että vanhempi on kiinnostunut kouluelämästä ja osallistuu oman lapsen arkeen. Ja se, kun tyttäreni sanoi, että hyvä että sä äiti olet siinä mukana. Kun sä saat aikaan asioita

51 YHTEISTÄ TEKEMISTÄ (1) IDEOITA KODIN JA KOULUN PÄIVÄÄN AVOIMET OVET JA REKSIN AAMUKAFFET POP UP -KOULUPÄIVÄ: koulu avoinna kaikille, mummut ja papatkin mukaan OPETAN-päivä AMMATTIMESSUT: mitäs teijän iskä tekkee työkseen HARRASTEMESSUT: jokaiselle mielekäs harrastus-kokeillaan! LEIKKIPÄIVÄ: koti, koulu ja lapset leikkivät yhdessä ELÄVÄ KIRJASTO LASTEN LAINAAMO: ekaluokkalainen, skuuttityttö YHTEISTÄ HAUSKAA: pijetään pihajuhulat, rillataan ja retkeillään OLYMPIALAISET FUTISTURNAUS: oppilaat juoksuttavat vanhempia ja opettajia MATKAILU AVARTAA: tiijäkkö nää äiti, missä on minun luokka?

52 YHTEISTÄ TEKEMISTÄ (2) TEE HYVÄ TEKO HAASTE KOKO YHTEISÖLLE: tehdään ramppeja, autetaan naapurin mummua, puutun kiusaamiseen ENERGIAJUOMAKAMPANJA: haastetaan yhteisö kauppiaalle diplomi POLKUPYÖRÄT KUNTOON KESÄKSI: isä, äiti, mummi tai pappa koululle ja remppalaatikko mukaan DIAKONIA, NUORISOTYÖ, YHDISTYKSET: verkostot kuntoon ja toimimaan ->VIP-VIIKKO: Viikko Ilman Pelejä -koskee myös vanhempia! -> VANHEMPAINILTOIHIN VAPAAMUOTOISIA OSUUKSIA:tutustumista ->VANHEMPIEN FACEBOOK- ja WHATSAPP -RYHMÄT, kodin ja koulun yhteistyöstä vastaavat tahot mukaan koululta?

53 YHTEISTÄ TEKEMISTÄ (3) Vanhemmat mukaan koulun arkeen KYLÄMUMMO JA VAARI TOIMINTAA VANHEMPIA MUKAAN KOULUN RETKILLE PERHEILTOJA VANHEMPAINILTOJEN TILALLE/RINNALLE VANHEMPIEN JA LASTEN VETÄMIÄ MATALAN KYNNYKSEN KERHOJA ( Juostaan ympäri kenttää kerho ) LUISTIMIA SITOMAAN, VÄLITUNNILLE SILMÄPAREIKSI, KÄSITYÖHÖN AVUKSI, TYÖPAJOJA AVUKSI VETÄMÄÄN, KOULUNKORVAKSI JNE.

54 YHTEISTÄ TEKEMISTÄ (4) VAIKUTTAMINEN: OPS, oppilashuoltosuunnitelma, säästöt, kouluhyvinvointi, lausunnot jne. TURVALLISESTI LIIKENTEESSÄ: kelkalla, pyörällä, mopolla, millä vaan SOPIVASTI MUKAAN JA MATKAAN: viipaleosallistujia etsimään TEEMAPÄIVÄT JA VIIKOT HUOMIOON: yhessä parempi internetti KASVATTAJA PELISSÄ: pelikasvatustapahtuma yhdessä, järjestöt avuksi PÄIVITETÄÄNKÖ PELISÄÄNNÖT: kaikki mukaan suunnitteluun

55 OSALLISUUTTA KOULUSSA välituntiliikuttajat, kummioppilastoiminta, välituntivälinevuokraamo, koulun oma lapsiparlamentti, oppilaskunta mukana vanhempainyhdistysten kokouksissa (edustus), osallistuminen kouluympäristön suunnitteluun, vanhempainyhdistys ideoijana ja rahoittajana, mielipiteiden kysyminen esim. kirjahankintojen suhteen, juhlien järjestelyissä, virkistystoiminnassa, kerhoissa, välituntileikkien ideoiminen ja ohjaaminen oppilaiden toimesta, remonttisuunnitteluapu ja ideat lasten taholta kuulluksi, yhteiset teemat ja päivät (vaikuttajapäivä, hyvän käytöksen viikko jne.), palautteen kysyminen, oppilaskunnan edustus johtokunnassa, oppilaat talkoissa tapahtumissa, erilaiset suunnittelu- ja muut luovat kilpailut, perheiden toiminnalliset tapahtumat, mopo- ja tai pyöräparkki, te lat, myös opettajat vanhempainyhdistyksissä mukana (hallitus, jäsenkunta), vanhempien vierailut oppilaskuntien kokouksissa, puffetit ja esittelypöydät eri tapahtumissa myös koulun ulkopuolella yhteistyössä toteutettuna, kirpputoritapahtumat, välipalakioski, välituntihuoneet, kerhotoivekyselyt, toiveruokapäivät

56 Nuuska-agentit Vanhemmilla ja koululla yhteinen huoli nuuskan käytöstä Haukiputaalla EHYT ry:n kanssa nuuskakoulutus vanhemmille, opettajille ja oppilaille -> yläkoulun oppilaista koulutettiin 18 nuuskaagenttia, jotka kertovat nuuskainfoa nuoremmille (esim. Hyvinvointipäivässä)

57 Kiusaaminen puheeksi aintoiminta/osallisuus/valosa/kouluosalli suus -> kiusaamisen vastaisen suunnitelman jalkauttaminen - Puhutaan kiusaamisesta lasten kanssa - Puhutaan kiusaamisesta vanhempien kanssa

58 ESIMERKKEJÄ KUNTAOSALLISUUDESTA

59 KASVATTAJA PELISSÄ! Vanhempainilta pelikasvatuksesta huoltajille ja koulujen henkilöstölle "Peliteollisuuden näkökulma lasten ja nuorten pelaamiseen ja pelikulttuuriin Pelaaminen haltuun vanhemman rooli pelikasvattajana Miksi pelit koukuttavat, onko pelien ikärajoilla merkitystä? Mitä voimme kasvattajina tehdä ymmärtääksemme pelikulttuuria? Mahdollisuus kokeilla erilaisia pelejä, tutustua pelaamiseen ja pelikulttuuriin. Tarjolla toiminnallisia rasteja sekä vinkkejä pelikasvatukseen kotona ja koulussa. Mukana mm. retropelejä ja konsoleja, oppimispelejä, verkkopelejä, K18-pelien ja ikärajasuositusten esittelyä vanhemmille, suosituimpia pelejä juuri nyt, lautapelien, roolipelien ja larppauksen esittelyä ja pelikirjallisuutta. Voit tutustua mm. erilaisiin lasten ja nuorten aktiivisesti käyttämiin sovelluksiin älypuhelimilla, läksynkuulusteluun Kahoot-applikaation avulla, sekä QR-koodin käyttöön kirjastokorttina.

60 Muhoksen Kirkonkylän koulu ja Honkalan koulu Sari Manninen, Aslak Rantakokko Suomen Vanhempainliitto ry Koulujen yhdistyminen - lasten ajatuksia Vanhemmat 7 13-vuotiaiden lasten osallisuuden edistäjinä

61

62 Miltä sinusta tuntuu? Piirtääkö mun satuun kuvan ihan oikea aikuinen, ai niinku ihan oikea aikuinen? Ihanko oikeasti tätä asiaa meiltä kysytään? Voijaanko me oikeasti siihen vaikuttaa? Ihan niinku olis aina ollu Pihasuunnittelua, välituntivälineitä ja juhla Lapset kerto ihan innoissaan kyselystä

63 Honkalan koulu ja Kirkonkylän koulu yhdistyvät - Miltä se sinusta tuntuu? Kirkonkylä Honkala

64 Mistä olet iloinen kun koulut yhdistyvät? Kirkonkylä Saa lisää kavereita Enemmän pelaajia ulkopeleissä Honkalalaiset sai paremmat tilat En mistään (mikään ei muutu) Koulujen välinen kilpailu vähenisi Honkala Saa lisää kavereita Hyvät/puhtaat tilat Ulkoleikkivälineet/ulko-pelit Ruokala Bussi/taksikuljetus Hyvä asia, ei ole tylsää En tiedä/en mistään Kiva, että luokka ei hajonnut Välituntikello, kirjasto, areena

65 Mitkä asiat sinua huolettavat koulujen yhdistymisessä? Kirkonkylä Riittävätkö tilat Yleistyykö kiusaaminen, tappelut Nykyiset luokat hajoavat ->miten käy luokkaretken? Joutuuko parhaat kaverit eri luokille? Epäselvät säännöt Puhutaan pötypuheita toisen koulun oppilaista ryhmittely Honkala/Kirkonkylä Linja-autossa nimitellään, jotkut honkalalaiset tönii ja kiroilee En tykkää Honkalan oppilaista Tulee isoja oppilaita Tuleeko käytösongelmia Opettaja vaihtuu Riittääkö ruoka Jos uudet oppilaat ei halua tutustua meihin Vaikeampi voittaa pelejä, kun Honkalasta tuli hyviä pelaajia ;-) Ei mikään Honkala Riittävätkö tilat Luokkien sekoittaminen Kiusaaminen, riidat (Honkala/KK) En tiedä kaikkia sääntöjä Tuntemattomat ihmiset Jos ei tule kavereita samalle luokalle Pitempi koulumatka, bussikyyti jännittää Kyytien sekaannukset, vaarallinen koulutie Kun joutuu kävelemään Suokylän tien päästä kotiin Kunnan rahat kuluvat kyyteihin Että joku vielä sanoo honkiaisiksi meitä Jotkut KK:ltä väittää meidän vallanneen niiden koulun ja vihaa meitä KK:ltä ei saa kavereita, jotkut väheksyy meitä Vaihtuuko opettaja Kaikki Ei mikään

66 Mitä haluaisit kysyä koulujen yhdistymiseen liittyen? Kirkonkylä Miksi koulut pitää yhdistää? Miksi luokkia pitäisi hajottaa? Paljonko uusia oppilaita tulee? Montako oppilasta on sitten koulussa/luokassa? Tuleeko Honkalan koululaiset toisten luokkiin? Miksi Honkalaa ei remontoida? Haluaisin kysyä kaikkia tyttöjä kaveriksi Miten oppilaiden lisääntyminen vaikuttaa tunteihin? Miksi jotkut honkalalaiset tönii ja kiroilee? Miksi Honkalan pienet koululaiset ovat väkivaltaisia? Onko KK:N ja Honkalan oppilailla samat areenavuorot? Voisiko välkkävalvojia olla enemmän? Honkala Miksi koulut yhdistyvät? Miksi koulussa kiusataan? Sekoitetaanko luokat heti? Miksi luokat sekoitetaan? Saisiko parhaat kaverit samaan luokkaan? Miksei me voida olla omissa Honkalan luokissa? Miksi kuski ei puutu bussissa ilmeneviin riitoihin? Miksi KK korjataan ja Honkalaa ei? Onko honkalalaisten pakko noudattaa KK:n sääntöjä? Voisiko olla hyvää ruokaa edes kerran viikossa? Vaihtuuko opettaja?

67 Toimenpide-ehdotuksia Luokkien muodostamisen perustelut ja koulujen yhdistymisen syyt selvitettävä lapsille Kaveritoiveet on syytä huomioida luokkien muodostamisessa Opettajien käytettävä aikaa lasten kuunteluun, ongelmien käsittelyyn ja ryhmäyttämiseen (esim. aamupiiri joka aamu tai iltapäivällä) Kiusaamiseen ja väheksyntään nollatoleranssi Kyyditykseen liittyvien ongelmien ratkaiseminen, kuskin ja vanhempien pyytäminen puuttumaan asiattomuuksiin Sääntöjen selkiyttäminen lapsia kuunnellen (oppilaskunta)

68 Lasten ja nuorten kaupunkikokous Alueellinen Vanhempainyhdistys kunta Alueelliset lasten ja nuorten osallisuusryhmät Vanhempainyhdistykset ja toimikunnat kouluilla koulu Koulujen oppilaskunnat Luokkien vanhempaintoiminta koulu Yksittäiset luokat Yksittäiset vanhemmat koti Yksittäiset oppilaat

69 Toteutuvatko yhdenvertaiset osallisuuden mahdollisuudet? o o o Erityisperheiden vanhemmat toivovat (N=89) kodin ja koulun yhteistyöltä ja vanhempaintoiminnalta esteettömyyden huomioimista, perheiden tilanteiden huomioimista koulun taholta, viestinnän parantamista, vanhempien arvostavaa kohtaamista, luottamusta ja kasvatuskumppanuutta, muiden vanhempien asenteisiin vaikuttamista erilaisuutta kohtaan, lastenhoitoapua tapahtumien ajaksi, sekä inkluusion ja lapsen erityistarpeiden ja vahvuuksien tukemista yhteistyössä. Monikulttuurisuuden huomioiminen kodin ja koulun yhteistyössä (tulkkipalvelut, kulttuurien kohtaamisen haasteet ja mahdollisuudet ym.) Monikulttuurisuuteen liittyy myös sukupuolivähemmistöjen ja erilaisten perhemuotojen huomioiminen toiminnassa ja asenteissa (uusperhe, yhden vanhemman perhe, erityisperhe, sateenkaariperhe jne. huomioiminen) ONKO TOIMINTA ESTEETÖNTÄ JA YHDENVERTAISTA?

70

71

72 VINKKEJÄ JA LINKKEJÄ:

73

74

75 Suomen Vanhempainliiton kokous joka 2. vuosi Arviointi- ja kehityskeskustelut Talvisia tapahtumia: Pikkujoulut Kierrätyskirppis Työpajat Oulussa koulussa -opas ilmestyy; erikoisluokka- ja kieli-infot, KV-koulu, kielipolut Yhteistyökokous oppilashuoltoväen ja oppilaskunnan edustajien kanssa joulu tammi Vakuutus- ja jäsenmaksut Yhdistysavustukset Kouluun ilmoittautuminen Erikoisluokkien valintatestit Ystävänpäivänä koko Oulun yhteinen rusettiluistelu Seiskalle-ilta Syysfiilis Koko Oulun yhteinen teemavanhempainilta (Nuorten Ystävät, Vanhempien Akatemia) Vanhempainfoorum loka marras helmi maalis Talviliikuntatapahtumia; hiihtoretki tai -kilpailut, pulkkamäki jne. Erikoisluokkavalinnat tiedossa Arviointi- ja kehityskeskustelut Yhteystiedot yhdistysrekisteriin ja Vanhempainliittoon Syyskokous; uudet jäsenet selvillä Lukuvuoden toiminta- suunnitelma ja tiedottaminen Koti-koulutoimikunnan ja henkilöstön yhteistyö- tapaaminen; yhteinen kahvihetki, teatteriretki tms. UNICEF-kävely Koulurauhan julistus Kodin ja koulun päivä syys elo heinä kesä Lukuvuoden toiminnan suunnittelu alkaa Tiedot syystiedotteeseen ja koulun nettisivuille Toimintasuunnitelma Luokkien vanhempainillat; infoa opiskelusta, arvioinnista ja OPSista Kerhotoiminnan suunnittelua touko huhti Tiedote kotikoulutoiminnasta Ysien ilta Tulevien ekaluokkalaisten kouluun tutustuminen Kesäfiilis Koti-koulutoiminnan esittelyä vanhempainilloissa, Wilmassa jne. Kevättapahtumat: pihatalkoot, vappurieha jne. Kevätkokous, toiminnan arviointi & toimintakertomus Neuvottelut yhteistyökumppaneiden kanssa (MLL, 4H, partio, SPR, seurakunta, Vanhempien Akatemia jne.) Kevätjuhla; koti-koulutoimikunnan stipendi

76

77 Ideoita vanhempainyhdistykselle Vanhemmat päivystämään turvallisuutta syksyn ensimmäisinä koulupäivinä Kouluympäristön liikenneturvallisuuden kartoitus Aloitteen tekeminen liikenneturvallisuuden parantamiseksi Turvaliivit koululaisille Liikennesääntökisat, liikenneturvallisuuspäivä Turvallisesti mopolla koulutus 8.-luokkalaisille.

78 Vanhempainyhdistyksen yhteistyöverkosto Oma koulu, rehtori, johtokunta ja koulun muut toimijat Muut koulut ja päiväkodit Kunnan muut vanhempainyhdistykset, mahdollinen alueyhdistys Muut yhdistykset ja seurat (SPR, MLL, 4H, Partio, Martat, urheiluseurat jne. Kunta, lautakunnat ja valtuusto Seurakunta Kirjastot ja kulttuurilaitokset Korkeakoulut ja oppilaitokset Poliisi Liikenneturva Paikallislehdet, alueradio ja muut mediat Yritykset Säätiöt ja muut rahoittajat

79

80 "Järjestin rehtorin aamukahvit. "Aiheenamme oli poro." "Vanhemmat ja lapset leikkivät yhdessä perinneleikkejä." "Eräs vanhemmista järjesti koulussamme kierrätyste lan. "Järjestimme luontoretken ja kaikille yhteisen hetken nuotiotulilla." "Vanhemmat vierailivat koulussa kertomassa ammateistaan."

81 VERKKOKYSELY N = 2122 vanhempaa (peruskoulu). Toteutus joka toinen vuosi. Vastaanottajina Suomen Vanhempainliiton jäsenyhdistykset, jotka välittivät kyselyä alueellaan eteenpäin. Mm: Koulun tilat Luokan työskentelyilmapiiri Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Koulussa viihtyminen AINEISTOPANKKI

82

83 Eväitä monikulttuurisen koulun arkeen Melody Karvonen Monikulttuurisuuden asiantuntija

84 Liikunta Lukeminen Taide & Kulttuuri Liikenneturvallisuus Terveys & Hyvinvointi Turvallisuus Suvaitsevaisuus & Yhteisöllisyys Mediakasvatus Kestävä kehitys & Elinympäristö

85 KASVATETAAN YHDESSÄ - SOVITAAN YHDESSÄ! -> vanhemmuus on päätöksentekoa -> toisinaan on tehtävä päätöksiä, joissa emme voi tinkiä -> kasvatus ei ole helppoa. Vanhemmuus on elinkautinen -> kasvatus on helpompaa, jos lähiyhteisön vanhemmat ja aikuiset kasvattavat lapsia yhteisin, samoin pelisäännöin -> Kolme Kovaa Koota -> Koti Koulu Kaverit, kaikki mukaan! -> demokraattinen suunnittelu, esittely, käsittely ja päätöksenteko

86 minä saan sanoa, minua kuunnellaan ja sanoillani on merkitystä kasvattakaa ensin - ja jos jää aikaa, niin opettakaa Kiitos!