Valteri Tiina Pilbacka-Rönkä

Transkriptio

1

2 Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja ja ne voivat kohdistua yksittäisen lapsen ja nuoren tai koko työyhteisön, kunnan tai alueen tarpeisiin. Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimisja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa Valteri 2015

3 Onnistuneita menetelmiä ja kouluratkaisuja maahanmuuttajaoppilaille Tiina Pilbacka-Rönkä Valteri, Mikael Oulu

4 1. osa - Onnistuneen koulutyön tärkeitä taustatekijöitä - strukturointi - eriytetty opetus - tunnilla huomioitavaa - Yksilölliset oppimisen polut

5 Motivaatio - lähikehitys - riittävä haastavuus - eriytetty opetus - yksilölliset polut - struktuuri - oman oppimisprosessin ymmmärtäminen - edistymisen näkyväksi saaminen Tiina Pilbacka- Rönkä Autonomia, itseohjautuvuus Tarkoitus, merkityksellisyys Minäpystyvyys, kompetenssi - valinnanvapaus - osallisuus - vaikuttaminen - omat tarpeet, kiinnostus - siltaaminen - kokonaisuudet, ilmiöt - motivoivat, monipuoliset työtavat, tekemällä oppiminen - Olen tärkeä ja hyödyksi

6 Kohtaaminen Jokaisella kohtaamisella on merkitystä. Ensimmäinen kohtaaminen tärkein. Kesytä. Älä tuomitse, vaan tue. Tiina myönteiseen keskittyminen kiittämällä kasvattaminen palkitseminen onnistumisen esiin nostamista arvostava puhe johdonmukaiset seuraamukset, heti toteutettuna

7 Positiivinen kohtaaminen PLACE Leikkisyys (Play) Rakkaus (Love) Hyväksyntä (Accept), Aito kiinnostuneisuus (Curios) Empaattisuus (Empathy) Kuva Pixabay

8 Pitäisi olla semmosta lämpöö - Välittävän opettajan 10 teesiä Tanja Äärelä Oletko SAATAVILLA jokaiselle oppilaallesi ja LÄSNÄ kohtaamistilanteissa? OSOITATKO teoin ja sanoin, että VÄLITÄT oppilaastasi siitä äänekkäimmästäkin? KYSYTKÖ kuulumisia? KUUNTELETKO vastauksen? ARVOSTATKO? KUNNIOITATKO oppilaasi VANHEMPIA ja TUETKO heitä kasvatustehtävässään? Oletko AITO ja OIKEUDENMUKAINEN JOHDONMUKAINEN? Huomaatko OPPIMISEN HAASTEET? Vietkö huolesi erityisopettajan tietoon? Huolehditko osaltasi, että oppilaasi OPPISIVAT OPPIMAAN ne heikoimmatkin? Huomaatko SOSIAALISET ONGELMAT? TARTUTKO niihin rakentavasti? YLLÄPIDÄTKÖ tunnetta, että oppilaasi on AINA tervetullut kouluun pinnattuaankin? SAAKO jokainen oppilaasi riittävän usein MYÖNTEISTÄ PALAUTETTA? HUOLEHDITKO, että kukaan EI JÄÄ YKSIN eikä ketään muutoin KIUSATA? HYMYILETKÖ hyödynnätkö joskus HUUMORIA? YMMÄRRÄTKÖ huumoria? Toimitko AIKUISENA haastavissa tilanteissa? Saako oppilaasi Sinusta MYÖNTEISTÄ MALLIA käyttäytymiselleen? NÄETKÖ virheitäsi? OSAATKO PYYTÄÄ tarvittaessa ANTEEKSI? Huolehdithan OMASTA HYVINVOINNISTASI ja JAKSAMISESTASI? NÄKYYKÖ toiminnassasi, että JOKAINEN OPPILAASI on lähtökohtaisesti ARVOKAS SELLAISENA KUIN ON, ei sitten kun tai mutta kun?

9 Bace-asenne Läsnäolo fyysinen psyykkinen Rauhallisuus Kuunteleminen Kysyminen Peilaus

10 Strukturointi, näkyväksi tekeminen, luo turvallisuutta ja lisää ymmärrystä. Mitä voi strukturoida? aika opiskelu, työskentely aistihavaintojen erittely, luokittelu tavoitteet, sisällöt menetelmät fyysinen ympäristö käyttäytyminen kommunikaatio sosiaaliset tilanteet materiaalit henkilöt palaute Tiina Tiina Pilbacka-Rönkä

11 Ajan jäsentäminen: aika tehdään näkyväksi tiimalasi, munakello, sekundaattori, musiikki, äänimerkki kuvat tulevista toiminnoista kellon tunteminen kalenteri, vuosiympyrä mennyt aika: päiväkirja: myös kuvat Mitä tapahtuu seuraavaksi? Mitä on sen jälkeen? Mikä on esim. päivän kokonaisuus? Kuinka pitkä aika on seuraavaan tapahtumaan? Tiina Pilbacka-Rönkä

12 Opiskelun/työskentelyn ohjeet työskentelyyn kuvin tai sanoin strukturoidut materiaalit läksystruktuuri koestruktuuri strukturointi strukturoitu työskentely: Touho, korityöskentely

13 Käyttäytymisen strukturoiminen käyttäytymisen ymmärtäminen struktuurin avulla emootioiden hallinta esim. liikennevalot käyttäytymisohjeet eri tilanteisiin Tilanteiden ja tehtävien analyysi Tiina Pilbacka-Rönkä Erityisen tuen oppilas Tiina yleisopetuksessa Pilbacka-Rönkä

14 Tiina Pilbacka-Rönkä Jämsä Kesä 2012

15 Ennen hihojen palamista.. 1. STOP! Kantapäät yhteen, käännös toiseen suuntaan. 2. Ota vähintään 5 askelta poispäin. 3. Laske HITAASTI kymmeneen ja sitten kymmenestä yhteen. 4. Käy vessassa pesemässä kasvot kylmällä vedellä. 5. Tule tupaan! Opetuksen strukturoiminen - Tiina Pilbacka-Rönkä 2010

16 Kakkuri: Eriyttäminen Oleelliset asiat Rikastaminen Yksilölliset tavoitteet Muutama oppilas Joitakin oppilaita Avainkäsitteet Ydinopetussuunnitelma Laajemmat käsitteet ja taidot Joitakin oppilaita Yksilölliset tavoitteet Muutama oppilas Useimmat oppilaat Opetuksen suunnittelun lähtökohdat luokkaopetuksessa (Walther-Thomas, Korinek, McLaughlin & Williams 2000)

17 Eriyttää voidaan 1) Informaation esittäminen: oppimistyylit 2) Odotukset: osallistumisaste, tavoitteet 3) Oppimateriaalit 4) Viestintä 5) Työtavat 6) Tuki ja ohjaus 7) Oppimisympäristö 8) Tehtävät ja läksyt 9) Arviointi: eri muodot, kokeet

18 Yksilöllistäminen Painoalueet Eriyttäminen

19 Opiskelun erityiset painoalueet 4. Sisältöjen ohella kuvataan myös mahdollisimman konkreettisesti, miten oppilas työskentelee, mitä muuta tukea hän saa ja minkälaisin tavoin hän voi osoittaa osaamisensa. 3. Painoalueet muodostetaan opsissa määritellyistä, oman vuosiluokan kaikkein keskeisimmistä sisällöistä eli ns. ydinsisällöistä 5. Huoltajan ja oppilaan tulee tietää, miten suurta osaa oppiaineen sisällöistä oppimissuunnitelmaan kirjatut painoalueet edustavat Elleivät edellä mainitut tukikeinot riitä, oppimissuunnitelmassa voidaan määritellä OPISKELUN ERITYISET PAINOALUEET. 2. Painoalueita voidaan käyttää vain tehostetun tai erityisen tuen aikana. 1. Tavoitteena on auttaa oppilasta ottamaan haltuun opinnoissa etenemisen kannalta välttämättömät sisällöt Tiina Pilbacka-Rönkä Haastavan oppilaan

20 Opinnoissa eteneminen vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaan (PoA 11 3 mom). Oppilas etenee opinnoissa vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaan. Oppilas ei jää luokalleen mahdollisten hylättyjen tai puuttuvien suoritusten vuoksi. Lukuvuoden päättyessä todistus hyväksytysti suoritetuista opintokokonaisuuksista ja oppilas siirtyy seuraavalle luokalle jatkamaan opintojaan siitä, mihin ne edellisenä lukuvuonna jäivät. Oppilas luetaan yhdeksännen luokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen ja saa päättötodistuksen tai hänen oppivelvollisuusikänsä täyttyy ja hän eroaa koulusta. Oppiaineiden oppimääristä muodostetaan opintokokonaisuuksia. Kullekin kokonaisuudella määritellään opetuksen tavoitteet ja sisällöt sekä tuntimäärä Tiina Pilbacka-Rönkä Haastavan oppilaan

21 Erityiset opetusjärjestelyt (PoL 18 ) Oppilaan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin tässä laissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään, jos: 1) oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot; 2) perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta; tai 3) se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä Tiina Pilbacka-Rönkä Haastavan oppilaan

22 Opinnoista vapauttaminen - Harkittava tarkkaan. - päätös osana erityisen tuen päätöstä tai erillisenä hallintopäätöksenä, minkä jälkeen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. - Maahanmuuttajat vapautettava peruskoulussa ruotsin kielen opinnoita, jos haluavat vapautuksen myös lukiossa. Ammattiopinnoissa suoritettava kaikki tutkintoon kuuluvat oppiaineet. - Järjestetään muuta opetusta Tiina Pilbacka-Rönkä Haastavan oppilaan

23 Heterogeenistä ryhmää opetettaessa opetuksen oltava hyvää, laadukasta: eriyttäminen työrauha struktuuri selkeys vaihtelevat työtavat Tiina Pilbacka-Rönkä

24 Heterogeeninen ryhmä - Toiminta oppitunnilla Mikko Rahkonen Tunnin aloitus ja lopetus tärkeitä Uudet käsitteet ja tunnin rakenne näkyville Selkeä, johdonmukainen oppitunnin rakenne Työrauha Opettajan puhe, tauotus Muistiinpanot Havaintomateriaalien käyttö esim. kuvat, kaaviot, käsitteiden jäsentelyt

25 Mikko Rahkonen Tunnin rakenne Tunnin aihe Puhdas aine ja seos Käsitteet Homogeeninen seos Heterogeeninen seos Liuos Kylläinen liuos Tunnin kulku Läksyt Työ s. 26 T4 Muistiinpanot (15 min) Testin palautus Välitunti Työ: Kylläinen liuos Tehtäviä Läksyt

26 Mikko Rahkonen Työrauha Kerro oppilaille, millaista käytöstä heiltä odotat oppitunnilla (kuvalliset ohjeet) Istumajärjestys Täsmällinen tunnin aloitus ja lopetus Tunnin jaksotus esim. 15 min teoriaa ja 10 min parityötä, tiimalasi tai kello avuksi Liikkuminen luokassa, sallittua vai ei? Opetellaan myös hiljaisen ja itsenäisen työn tekemistä

27 Mikko Rahkonen Työrauha Palaute oppilaille tunnista Kerro oppilaalle selkeästi, missä kohtaa tuntia hänen käytöksensä vaatii korjaamista Interventiot Kehu oppilaita, kun he onnistuvat Seuraamukset huonosta käytöksestä (puhuttelu tunnin jälkeen, soitto kotiin, palaveri vanhempien kanssa) Luvatut seuraamukset on myös toteutettava

28 Mikko Rahkonen Muistiinpanot Mieti, mikä on keskeistä ydinasiat muistiin Alleviivaa tärkeät asiat Väriliitujen tai -kynien käyttö Ryhmittele käsitteet esim. kaavion avulla Täydennettävät tai valmiit muistiinpanot hidas kirjoittaja voi keskittyä opetettavaan asiaan oppilaalle jää enemmän aikaa harjoitteluun

29 Yksilöllinen oppiminen Perustuu Benjamin Bloomin Mastery Learning ajatukselle -> opettajajohtaoisessa opetuksessa hukkuu PALJON oppimispotentiaalia Opiskeltava aines jaetaan 1-2 vkon moduleihin ja oppilas etenee yksilölliseen tahtiinsa Opettajan rooli on auttaa, neuvoa, tukea ja ohjata Paljon valmista materiaalia mm Yksilöllinen oppiminen ja oppimisen omistajuus FB-ryhmä peda.net/veraja/projekti/kelpokymppi

30 Aloita tästä s. 155: Perustehtävät Soveltavat Soveltavat Haastavat s. 232:

31

32 Eenariina Hämäläinen: Oppimispolkuja historiaan ja yhteiskuntaoppiin

33

34

35 Valoa: fb ryhmä Saara Patiris