Talousarvion 2018 ja taloussuunnitelman lähtökohdat 333/ /2017. Kh Yleistä

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Talousarvion 2018 ja taloussuunnitelman lähtökohdat 333/ /2017 Kh Valmistelija: Talousjohtaja Tuula Kuisti, puh , Yleistä Valtiovarainministeriön huhtikuun lopulla 2017 julkaiseman Kun ta talous oh jel man mukaan Suomen julkisen talouden tila on ol lut heikko jo lähes vuosikymmenen. Suhdannetilanteen nor ma li soitu mi nen ei riitä parantamaan julkisen talouden tilaa olennaisesti, sillä väes tön ikääntyminen jatkuu ja rakenteellinen työttömyys on korkea. Myös ensi vuosikymmenellä on varauduttava vaatimattomaan ta louskas vuun. Siten julkisen talouden tulot eivät riitä ylläpitämään kaik kia nopeamman talouskasvun varaan rakennettuja julkisen sek to rin rakenteita ja tehtäviä. Yleisen heikon talouskehityksen, valtionosuusleikkausten ja kas vavien menopaineiden sekä investointitarpeiden vuoksi talousarvion laa din ta vuodelle 2018 ja suunnitelmavuosille on edelleen haas teellis ta. Oman haasteensa tuo myös Sote- ja maakuntauudistus, joka muuttaa vuodesta 2019 lähtien julkisen talouden rakenteita, kuntataloutta ko ko nai suu te na sekä yksittäisten kuntien taloutta. Kunnissa ero siirty vien tulojen ja siirtyvien kustannusten välillä voi olla erittäin suuri. Tä tä muutosta lievennetään valtionosuusjärjestelmään si säl ly tet tä villä tasaus- ja siirtymäjärjestelmillä. Tavoitteena on, että uudistuksen yh tey des sä kunnan rahoitusasema säilyy mahdollisimman en nallaan. Valtionosuusjärjestelmään sisällytettävällä muutosrajoittimella ja järjestelmämuutoksen siirtymätasauksella pyritään siihen, että uudis tus ei aiheuta yli +/- 100 euron muutosta asukasta kohti, jolloin pai ne tuloveroprosenttiin ei myöskään ylitä yhtä tu lo ve ro pro sent ti yksik köä. Vaikutukset kuntien talouteen tarkentuvat sitä myötä, kun uudis tuk sen valmistelu ja toimeenpano etenevät. Uudistuksen vai ku tuksia tulee ennakoida kaupungin toiminnassa jo ennen uudistuksen voi maan tu loa. Valtionosuudet Valtionosuudet muodostavat kaupungin toimintatuloista n. 37 %. Valtionosuuk siin ei tehdä indeksikorotusta vuosina Val ti onosuus leikka uk set jatkuvat edelleen tulevina vuosina. Val tion ta lou den

2 kehyspäätöksen mukaan kuntien valtionosuudet alenevat noin 2,5 % (-250 milj. ) vuodesta 2017 vuoteen Merkittävä tekijä on kiky-sopimukseen liittyvä valtionosuusleikkaus, jo ka vuosina vähentää valtionosuuksia yhteensä 468 milj., -85 /asukas. Vuonna 2018 tästä summasta uutta, lähinnä työ ajan pidennyksen laskennallisen vaikutuksen huomioimisesta johtu vaa leikkausta on 121 milj., -22 /asukas. Lisäksi elä ke tu ki vähen nys (Lex Lindström) vähentää valtionosuutta lisää 9 /asukas. Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus perustuu kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2015 toteutuneisiin kustannuksiin. Tarkis tus vähentää kuntien peruspalvelujen valtionosuutta -73 milj. ja OKM:n hallinnonalan kuntien valtionosuutta -4,5 milj.. Hallitus päätti vuoden 2017 kehysriihessä alentaa var hais kas va tuksen maksuja vuonna Maksujen alennus sekä vähentää kuntien maksutuloja että lisää palvelujen järjestämisen kustannuksia kysyn nän lisääntymisestä johtuen. Vaikutukset kuntatalouteen on päätet ty kompensoida kunnille valtionosuuksien, yhteisöveron ja kiin teistö ve ron kautta. Kompensaatio on yhteensä 110 milj. vuodesta 2018 alkaen. Päätöksen vaikutus peruspalvelujen valtionosuuteen on 25 milj. v Valtionosuusperusteisiin tehdään tarkistuksia, jotka sekä vähentävät että li sää vät niitä vuoden 2017 tasosta mm. seuraavasti: - indeksijäädytykset peruspalvelujen valtionosuuteen -49 milj. - alueellisen erikoissairaanhoidon tehostaminen -32 milj. - vanhuspalvelujen uudistettu laatusuositus -4 milj. - päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus, säästö omais- ja per hehoi don kehittämisestä, vanhuspalvelujen henkilömitoituksen tar kis tami nen, subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden muutos ja yli 3-vuo tiaiden lasten ja kasvattajien määrän suhteen muutos; vaikutus val tionosuu teen -42 milj.

3 - omais- ja perhehoidon kehittäminen +5 milj. - vanhusten kotihoidon ja veteraanien kotiin vietävät palvelut +1 milj. - oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutos liittyen ammatillisen kou lu tuksen reformiin +5 milj. - veromenetysten kompensaatio +14 milj. Kuntaliitto on julkaissut valtionosuusperusteista ennakkolaskelman Sen mukaan kaupungin valtionosuus olisi 35,6 milj., vähen nys tä n kuluvan vuoden ennustettuun toteutumaan ver rat tu na. Vuoden 2018 valtionosuusleikkauksen osuus tästä on vajaa 0,5 milj.. Laskelmissa ei ole vielä kyetty huomioimaan kaik kia muutoksia, mm. vuoden 2016 verotustietoja. Seuraava val tion osuuslas kel man päivitys tehdään syyskuussa valtion bud jet ti esi tyk sen jälkeen. Muutoksia suuntaan tai toiseen tulee siis vielä syksyn kulues sa. Verotulot Kilpailukykysopimuksen ja hallituksen veronkevennysten on arvioitu vä hen tä vän kunnallisveron tuottoa yli 600 milj. vuonna Uuden kuntatalousohjelman ennusteen mukaan kunnallisveron tuotto jää vuonna ,9 % alemmaksi kuin viime vuonna. Ko ko nai suudes saan kuntien verotulojen ennustetaan laskevan -1,1 % v. 2017, mut ta kasvavan 2,6 % vuonna Kehysriihessä ei tehty vuoden 2018 verotukseen liittyviä linjauksia, vaan ne jätettiin tehtäväksi syksyn budjettiriiheen. Kunnallisveron tilitysten ennustetaan kasvavan toukokuussa jul kaistun ennusteen mukaan koko maassa vuonna 2018 noin 2,2 %. La puan kunnallisverojen tilitykset olisivat Kuntaliiton toukokuussa päi vit tä män ennusteen mukaan noin 42,8 milj., kasvua 0,4 % kuluvan vuo den tilitysennusteeseen verrattuna. Verotulotilitykset yhteensä oli si vat ennusteen mukaan n. 47,8 milj. v. 2018, kasvua vajaa 0,3 milj. kuluvan vuoden tilitysennusteesta. Verotulojen ti litys en nus teet tar ken tu vat loppuvuodesta, kun ennakkotiedot verovuoden 2016 ve ro tuk ses ta valmistuvat. Toimintamenot Valtiovarainministeriön ennusteessa kuntien ansiotasoindeksin arvioi daan nousevan 1,1 % ja palkkasumman kasvavan 1,5 % vuonna Välilliset henkilöstökulut laskevat arvion mukaan päätettyjen mak su alen nus ten vuoksi 1,4 %. Kuntien toimintamenojen en nus tetaan kasvavan 1,5 %, josta ostojen kasvuksi ennakoidaan noin 3 %. Kun tien kustannustason oletetaan nousevan 0,7 %.

4 Kilpailukykysopimuksen mukainen kunnallinen yleinen virka- ja työeh to sopi mus KVTES 2017 tuli voimaan 1. helmikuuta So pimus kau si päättyy Sopimuskaudella ei koroteta palkkoja. Työ ai ka piteni 24 tuntia vuodessa. Lomarahoja leikataan 30 pro senttia ajanjaksolla Kaupungin toimintamenoista hiu kan vajaa 50 % on henkilöstömenoja, joten niiden kus tan nus ke hitys vaikuttaa oleellisesti toimintamenojen tasoon. Vuonna 2018 so pimus palk koi hin on oletettu valtionvarainministeriön ennusteessa 0,5 % korotus. Kaupungin toimintamenoista merkittävä osa muodostuu kun ta yh tymil tä ja kunnilta ostetuista palveluista, minkä vuoksi myös näiden toimi joi den kustannuskehitykseen on pyrittävä vaikuttamaan kaikin keinoin. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri laatii vuoden 2018 ta lous arvion sa siten, että toimintamenot kasvavat 2,5 % verrattuna ta lous arvi oon Kaupungin kuluvan vuoden talousarviossa eri kois sairaan hoi toon on varattu 18,07 milj. euroa, johon 2,5 %:n nousu merkit see n. 0,5 milj. kasvua. Erikoissairaanhoidon menojen to teu tumaan vaikuttaa lisäksi palvelujen käyttö. Kuluvan vuoden to teu tu ma oli toukokuussa n suurempi kuin vastaavana aikana vuon na Vuonna 2018 kasvupaineita toimintamenoihin aiheuttaa eri kois sairaan hoi don menojen kasvun lisäksi edelleen mm. väestörakenteen muu tos ja laajenevan infrastruktuurin aiheuttama menojen li sään tymi nen. Talousarvion laadintaperusteet Vuosien 2014, 2015 ja 2016 tilinpäätökset olivat tuloslaskelman näkö kul mas ta kirjanpidollisesti tasapainossa. Investointitaso oli kui tenkin korkeampi kuin vuosikate, joten talous ei ollut rahoituksellisesti ta sa pai nos sa; velkaantuminen jatkui edelleen. Vuonna 2016 vuo sika te kattoi nettoinvestoinnit hyvän vuosikatteen ja edellisiin vuosiin näh den poikkeuksellisen alhaisen investointitason johdosta, mutta riit ti vain osittain lainojen lyhennyksiin. Kuluvan vuoden alkuperäisen talousarvion vuosikate on 4,8 milj. ja net to in ves toin nit 11 milj.. Lainamäärä kasvaa budjetin mukaan 6 milj.. Kaupungin talouden ongelmana on edelleen vuosikatteen al hai nen taso suhteessa investointitasoon ja investointitarpeeseen ja täs tä aiheutuva velkaantumisvauhti; vuosikatteen ylittävä osuus netto in ves toin neis ta merkitsee lainamäärän kasvua. Menojen kasvupaineiden lisäksi ensi vuoden talousarvion laa din nassa ongelmia aiheutuu tulopohjan alenemisesta. Valtionosuudet laske vat ennakkotiedon mukaan lähes 0,9 milj. kuluvasta vuodesta ja ve ro tu lo jen kasvu jää vähäiseksi. Vuoden 2018 talousarvion vuo si ka-

5 te asettuisi n. 3,6 milj. euroon, mikäli verotuloennuste ja val tion osuudet pysyvät touko-/kesäkuun ennusteen tasolla ja käyt tö ta lou den toimintakate budjetoidaan tiedossa olevat vähennykset huo mioi den enintään kuluvan vuoden talousarvion (sivistyslautakunta muu te tun talousarvion) tasolle. Vuosikate ei tällöin riitä kattamaan poistoja, joiden määräksi on täs sä vaiheessa arvioitu 4,9 milj.. Poistojen suuruuteen vaikuttaa suoraan tuleva investointitaso, joka tarkentuu talousarvion kä sit te ly vaihees sa. Lukion ja alakoulu- ja päiväkotirakentamisen vuoksi in vestoin ti ta so tulee väistämättä kasvamaan. Talousarvion tuloarviot tarken tu vat syksyn kuluessa, jolloin laadintaperusteita tarkistetaan; lähtö koh ta na tulee olla se, että talousarvion vuosikate kattaa vähintään pois tot. Taloussuunnitelmavuosien talouden arviointiin liittyy paljon epä varmuus te ki jöi tä johtuen tulevasta Sote-ratkaisusta, sen toteutumisen ai ka tau lus ta ja vaikutuksista kaupungin toimintaan ja talouteen ve rotu lo- ja valtionosuusmuutosten kautta. Edellisten lisäksi myös rat kaisut Sote-kiinteistöjen osalta voivat merkitä rahoituksellisia ongelmia. Sote-uudistuksen voimaantulon jälkeen kuntien talouden tilaan vaikut taa merkittävästi lähtökohtatilanne. Käytännössä kunnan ta sa paino ti lan maksimimuutoksen rajaaminen tarkoittaa sitä, että kuntien talou del li nen asema pysyy laskennallisesti lähes uudistusta edel tä vän vuoden tilanteen mukaisena. Tämä koskee niin tasapainossa ole via kuntia kuin myös sellaisia kuntia, joissa talous on läh tö koh tai ses ti epätasapainossa. Siirtymätasauksella ei siis käännetä kun tien uudistusta edeltävää isoa, yli -100 /asukas, epä ta sa pai no ti lan net ta tasapainoon uudistuksen jälkeen eikä myöskään kateta ai kai sem min kertynyttä alijäämää. Siirtymätasausmenettely sisältää kunnille kannusteen tasapainottaa ta lout taan uudistuksen voimaantuloon mennessä. Olennaisin asia muu tok sis sa on lopullinen tasapaino uudistuksen siirtymäkauden päät tyes sä. Lopullinen tasapainotilanne on paras, mikäli kunta pystyy tasapainottamaan talouttaan Sote-kustannuksia tehostamalla. Heik ko taloudellinen tilanne jää perinnöksi myös uudistuksen voimaan tu lon jälkeen. Kuntien omat toimet vaikuttavat luonnollisesti tasa pai no ti lan teen muutokseen uudistuksen jälkeenkin. Vuoden 2018 talousarvion laadinnassa on välttämätöntä noudattaa edel leen tiukan taloudenpidon pääperiaatteita: 1. Palvelutarjontaa ei laajenneta uusilla palveluilla, ellei muutos tuo vastaavaa toiminnallista säästöä jollain muulla tavalla. Erityi ses ti Sote-palvelujen menokehitystä on tässä vaiheessa en-

6 nen Sote-uudistusta välttämätöntä hillitä uudistukseen liit ty vän uuden valtionosuusjärjestelmän / val tion osuus las ken nas sa käytettävän kunnan tasapainotilanteen näkökulmasta. 2. Käyttötalouden talousarvio laaditaan siten, että toimintakate on enintään vuoden 2017 muutetun talousarvion (si vis tys lauta kun ta) toimintakatteen tasolla huomioiden kuitenkin seu raavat asiat: Toimielintasolla talousarvioraamista vähennetään mm. toi minnal li sis ta tai muista muutoksista johtuvat taloudelliset hyödyt, myön tä mät tö mät täyttöluvat / henkilöstövähennykset / vai kutus henkilöstömenoihin, lomarahaleikkauksen vaikutus, hen kilös tö si vu ku lu jen lasku vuodesta 2017 yms. lainsäädännön tai mui den tekijöiden johdosta toimintamenoja automaattisesti vähen tä vät tekijät. Noin puolet toimintamenoista muodostuu henkilöstökuluista. Hen ki lös tö suun ni tel mal la tulee ennakoida henkilöstön elä köity mi nen sekä vakanssin muuten vapautuessa on tutkittava mah dol li suu det järjestellä työtehtäviä/toimintoja uudella ta valla. Sote-ratkaisun vaikutukset kaupungin palvelutuotantoon ja si tä kautta henkilöstömitoitukseen tulee ottaa huomioon hen kilös tö rat kai suis sa. Palvelutuotannon tehokkuutta, tuottavuutta ja palvelutasoa / -laa juut ta tulee tarkastella ja selvittää vaihtoehtoisia palvelujen tuo tan to ta po ja, mikäli talousarvion toimintakate uhkaa ylittää an ne tun talousarvioraamin. Myös toimitilojen tehokasta käyttöä tulee selvittää tilakustannusten pienentämiseksi. Toi mi elimen on tehtävä edellä mainituista toimenpiteistä erillinen selvi tys talousarviokäsittelyä varten. 3. Tulojen lisäämiseksi maksut ja taksat tarkistetaan vähintään kus tan nus ta son nousua vastaavasti ja tarkastellaan uusia vaih to eh to ja tulojen lisäämiseksi. 4. Talousarvion tavoitteet johdetaan kaupunginvaltuuston hy väksy mäs tä kaupungin strategiasta ja muista hyväksytyistä strate giois ta. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet esitetään ul koasul taan yhtenäisesti ja selkeästi erillisen teknisen laa din ta ohjeen mukaisesti. 5. Mikäli talousarvioesitykset poikkeavat oleellisesti laa din ta perus teis ta, esitykset palautetaan lautakunnalle uudelleen kä sitel tä vik si. 6. Vuoden 2018 talousarvioesitykset tulee jättää talousjohtajalle

7 mennessä. Talousarvion 2018 tekniset laadintaohjeet liitteenä. Vuoden 2018 talousarvion laadinta on haasteellista johtuen mm. valtionosuuk sien alentumisesta 0,9 milj., heikosta verotulojen kas vusta (ennuste 0,3 milj. ), erikoissairaanhoidon menojen kasvusta (2,5 %, 0,5 milj. vuoden 2017 määrärahaan verrattuna; mikäli palve lu jen käyttö on vuoden 2017 tasolla, määrärahatarve on huo mat tavas ti suurempi) ym. menoja lisäävistä tekijöistä. Vuoden 2018 talousarvion laadintaperusteita ja talousarvioraamia tar kis te taan syksyn aikana, kun hallitusohjelman ja valtion budjetin vai ku tuk set, verotustiedot vuodelta 2016, verotulojen tilitysten en nus teet sekä ensi vuoden valtionosuusperusteet tarkentuvat. Vs. kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus hyväksyy vuoden 2018 talousarvion laadinnassa nou da tetta vat pääperiaatteet ja hallintokunnille annettavat ta lous arvion 2018 ja taloussuunnitelman laadintaohjeet. Päätös: Vs. kaupunginjohtaja alusti asiaa. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen asiasta käydyn keskustelun jälkeen. Lisätietoja: Hallintojohtaja Toni Leppänen, puh , ja talousjohtaja Tuula Kuisti, puh , Tekla Valmistelu: Vs. tekninen johtaja Mikko Huhtala, puh , kaupun gin geo deet ti Tapio Moisio, puh , kiinteistöpäällikkö Timo Korpela, puh , kunnallistekniikan päällikkö Martti Kaunismäki, puh vs. rakennuspäällikkö Riina Rintamäki, puh Talousarvion laadintaohjeet Liite 123a / Tekla Laadintaohjeessa on määritelty vuoden 2018 talousarviolle raami, joka on enintään vuoden 2017 muutetun talousarvion toi min ta kat teen tasolla. Siitä vähennetään kaikki toiminnassa saavutettavissa ole vat hyödyt; mm. voimassa oleva 30 % lomarahaleikkaus ja hen ki lös tö jen sivukulujen vähennykset. Palvelutarjontaa ei saa laajentaa. Lautakunta on kaudella toteuttanut voimakkaita ra ken teel li-

8 sia uudistuksia ja palvelutason supistuksia. Henkilöstön määrää on vä hen net ty lähes 20 % (yhteensä noin 14 henkilötyövuotta). Lisäksi joi ta kin avaintehtäviä on 2017 hoidettu sijaisuusjärjestelyin ja oman toi men ohella. Maksuja ja taksoja on nostettu yleistä kustannustason nou sua vastaavasti. Muut käyttötalouden haasteet arvioidaan pääosin pystyttävän rat kaise maan edelleenkin näillä keinoilla ja tuottavuuden kasvun avulla. Poik keuk sen muodostavat kiinteistöjen lämmitysmenot ja vi her alueiden hoito, joiden kokonaissumma kasvaa. Tekninen lautakunta on nettobudjetoinnissa. Pääpiirteissään vuoden 2018 talousarvioehdotus perustuu seuraaviin toimenpiteisiin: 1. Tekninen lautakunta ja yleispalvelut Yleispalveluiden henkilöstön määrä on supistettu kolmannekseen edel tä vi nä vuosina. Tulevalle kaudelle ei ole suunnitteilla uusia merkit tä viä muutoksia. 2. Atk-palvelut Atk-palveluiden suhteen ei merkittäviä muutoksia. 3. Maankäyttö- ja kiinteistöpalvelut Maankäyttöosaston toimintakate pienenee noin euroa. Muutos johtuu vuoden 2017 poikkeuksellisen suuresta sa tun nai ses ta myyntivoitosta ( euroa) ja pienentyvistä toi mi tus mak suis ta. Tuulivoimaloitten energian myyn tiin perustuva tulolisäys on noin euroa. 4. Kunnallistekniset palvelut Liikenneväylät Ylläpidettävän katuverkoston määrä ja kevyen liikenteen verkoston mää rä kasvaa uusien alueiden myötä. Yöaikaista tie- ja ka tu va laistus ta rajoitetaan edelleen. Talous tiukkenee, koska uudet alueet aiheut ta vat ylläpitoon lisäkuluja. Sääolosuhteet lopulta sanelevat sen, on nis tu taan ko taloudellisissa tavoitteissa. 5. Kunnallistekniset palvelut Vesihuolto Taksoja on korotettu 1,02 %, mikä merkitsee käytännössä seuraavia ko ro tuk sia: Vesimaksut n %: 1,33 eurosta 1,36 euroon (alv 0 %)

9 Jätevesimaksut n %: 2,73 eurosta 2,76 euroon (alv 0 %) Maksujen ja taksojen korotuksilla arvioidaan katettavan lisääntyneet ver kos ton ylläpitokustannukset. Vesihuollon liittymismaksuja ei koroteta. 6. Kunnallistekniset palvelut Jätehuolto Ei muutoksia. 7. Asunto- ja tilapalvelu Talousarvion pidemmän aikavälin tarkastelu osoittaa kaukolämmön mak su jen nousun kaksinkertaiseksi kymmenen vuoden aikajaksolla. Ta lous ar vi oon ei ole lämmityskuluille tehty vastaavansuuruisia ko rotuk sia. Vuoden 2017 talousarvioon verrattuna lämmityskuluihin tar vitaan noin euron korotus muista menoista lasketut sääs tömah dol li suu det huomioon ottaen. Kaupungin rakennusten korjausvelka on kasvusuunnassa. Kiin teis töjen sisäilmailmoitukset ovat lisänneet työkuormaa. Kaupungilla ei ole erillistä sisäilma-asiantuntijaa, vaan työt joudutaan tekemään ja teettä mään kiinteistöpäällikön, energiainsinöörin ja kiinteistömestarin toimes ta. Pitkäjänteisen peruskorjauksia ja kunnossapidon tehostamista koske van investointisuunnitelman laatiminen on välttämätöntä. Sen johdos ta asunto- ja tilapalvelu esittää perustettavaksi määräaikaisen kehi tys in si nöö rin toimen. Kehitysinsinöörin ensisijaisena tehtävänä oli si tehdä kaupungin kiinteistöille kuntoarviot ja PTS suunnitelmat, jot ka toimisivat pohjana kunnossapito- ja investointisuunnitelmille. Toimi sisältyy talousarvioon ja sen henkilöstökulut katetaan eläk keelle jääneiden kiinteistöhuoltajan ja asuntosihteerin säästyvistä hen kilös tö ku luis ta. Mahdollinen säästö palkkauskuluissa esitetään käy tettä väk si asiantuntijuuden ja laadun parantamiseen koulutuksen se kä

10 välineistön ja ohjelmistojen muodossa. Rakennusten korjausvelan kasvu on saatava pysähtymään. Laa dukkaal la ja ennakoivalla kiinteistönhuollolla mahdollistetaan käyttäjille tur val li set ja terveelliset tilat. Näin vaikutetaan osaltaan kaupungin työn te ki jöi den lisääntyneiden poissaolojen määrään siltä osin kuin kiin teis tö jen sisäilmaongelmat ovat niihin syynä. Käyttömenojen korotustarve on euroa johtuen läm mi tys hinnan noususta. Moduulikoulut (Liuhtarin ja Ritamäen koulujen väistötilat) aiheuttavat edel leen tilapäisesti tilavuokrina lisäystä yhteensä noin /v sii hen saakka, kunnes koulut siirtyvät pysyviin toimitiloihin. Kiinteistöjen ylläpitomenoja on viime vuosina pyritty vähentämään myös jättämällä tyhjänä olevat tulevaisuudessakin tarpeettomat ja epä olen nai set rakennukset kylmilleen. Viimeisin luettelo kylmillään ole vis ta: - Keskuskoulun piharakennus - Paukun ruokalarakennus - Ent. työterveystalo - P19 (Paukun alue, ent. keskusvarasto) - Vesipalontie 6, kerrostalo - Liuhtarin koulu ja asuntola Rakennusten purkukustannukset tulevat olemaan noin euroa ajoittuen vuosille Kaupungin toimesta tapahtuvan raken nus ten purun vaihtoehtona on perusteltua aina, kun se muuten on mahdollista, myydä rakennuspaikat sellaisenaan, jolloin pur kukus tan nuk set jäävät ostajalle. Tällöin myös purkuun tarvittavaa omaa panostusta voitaisiin talousarviossa vähentää. Talotekniikan automaation hallinnan ja talotekniikan energiankäytön osal ta säästömahdollisuudet jäävät pääosin hyödyntämättä, ellei pys ty tä hankkimaan energiankäyttöön liittyvää erikoisosaamista. 8. Talonrakennus Talonrakennuksessa ei merkittäviä muutoksia. 9. Viherlaitos Viheralueiden hoitoluokitusta tarkennetaan edelleen. Joidenkin leikkialueiden käyttötarkoitusta muutetaan yleisiksi puis toalueik si ja muihin tarkoituksiin.

11 Alangon ja liikenneviheralueiden rakentaminen tulee lisäämään hoidet ta via alueita noin 2,6 hehtaaria ja Alanurmon puistoalueet li säävät leikattavia alueita noin hehtaarin. Myös Ritavuoren alueet li säävät hoitokustannuksia. Vuoden 2018 talousarvioon esitetään lisärahaa ylläpitokuluihin. 10. Pelastuspalvelut Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen talousarvioehdotus on vielä avoin. Alustavien ja toteutumatietojen perusteella esitetään tässä vai hees sa korotusta talousarvioon. 11. Yhteenveto käyttötalouteen vaikuttavista merkittävimmistä te kijöis tä Talousarvioehdotuksessa teknisen toimialan yksiköistä esi tetään tehtäväksi seuraavat muutokset: Asunto- ja tilapalvelu: Lämmityskulujen kattaminen edellyttää euron nostoa ta lousar vi oon. Puisto- ja viheralueet: Hoitokulujen lisäys Pelastuslaitos: Kuntaosuuden maksujen korotus Vs. tekninen johtaja: Lautakunta antaa 1) Käyttötalouden talousarvioehdotuksen Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Liite 123b / Tekla (ei liitetä pöytäkirjaan) 2) Tavoitteet liitteen mukaisena. Liite 123c / Tekla Merkitään, että investointiosa käsitellään myöhemmin. Lautakunta: Keskustelun jälkeen vs. tekninen johtaja muutti esi tystään siten, että teknisen toimialan käyttötalouden toimintamenojen net to kas vua supistetaan eurolla, jolloin nettomenojen kasvu on euroa. Tällöin talousarvioehdotus on seuraava:

12 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Korjattu käyttötalouden talousarvioehdotus Liite 123d / Tekla Lautakunta hyväksyi vs. teknisen johtajan muutetun esityksen keskus te lun jälkeen. Lisätietoja: Vs. tekninen johtaja Mikko Huhtala, puh